Vapaus, June 10, 1952

              fr ISiKiHeilSiilBi^Bli&Bu
, . ' f f 'i^f
Sivu 4
mm
(32. viikko -^1^^
Tämi^ osaston tarkoitukset^ on «ipcitaa^ s
0iitta^n.;i^il^|i^ puho-kelija
todelta^oppii n|in lausumaan kuin Jurjbittamaankih tässä nurkassa'
opetettavat sanat ja tekosen lisäksi tarpeellisia bu^^
tÖon nähden. Lausum tehdä 'havaintoja en^^
'^iif^elätmUpIn^ ohjeita. -'^flti' v ji
"'''•''^^•-^^.layijjma^^^ kirjoittamaan ja käyttde sa--'
SB.etöle. siiuri urakka. Siihen tarvitaa« ä^als hiukan
^ ^ l u rotuvainoa
ivastaan kiiumenfte
Pelä-Afrikasa^
w ^feifel^lij
f^^^^e-studflntft puttbooks and pencils
ph ttie'ttit)le: idhe stjuudenis put
buks änd>ipiiensils an dhe t^ibl) Oppi­laat
panevat kirjat ja kynät pöydälle,
f v'<^«I1iey vtiidle wltn their fountain pens
In thelr notebooks, (dhel ralt vldh
dheer fauntn pens In dheer nout-
• fauks) He kirjoittavat säillökynillään
tT'!ivTaasä ori syytä painaa
mieleen, e t t ä lyijykynä tai värikynä
Än.alna p ( | cU ja moatekynä, ^lis täy-
*|e»ynilkinfi)eh. ^ -
Tbey look at the ivhlte ceiling and
; ät: the brown floor. (dhei luk ä t dhe
vait allllng ä n d ä t dhe braun floor)
^^^^^^^ . laipioon (vä-
- likattoon) Ja ruskeaan lattiaan.
They sec the wall. <dhei aii dhe
i vool) He näkevät seinän.
j)icfi»(Mwi the walL
ym^,y.y,m ^-^^^y^^fj^i^^^^
. iHheer is aalso ä poustor
ä n d ä liiflet » n 4he vic^
myöskin llmöitusjuliste Ja eräs
lentolehtinen. " v
phe Btudent feels wanh.; (van jstjuu^
det fiils: yoorm) -Öräästä oppilaasta
tuntuu lämpimältä. y:': ryyy'y
He opcns a window (hli oupns
vlndou) Hän avaa erään ikkunan.
ä
Another student feels cold. ^nod~
hör stJuUdent fiils kould) Erääslä toi^
sesta oppilaasta tuntuu kylmättä. • :
He sits down near-the radiator. (hll
sits daun niör dhe reidieitör) Hän i s ­tuu
lämpöpatterin lä^ielle.
The teacaier*egfa6 the lessoa (dhe
tiltshör biglns ,dhe, lesn) Opettaja
aloittaa läksyn. iir:
I Open iny bpo'ft,' (aapupn mai buk)
Mljjä avaJDi^ Wrjai|^^^^ •
»I;;take 'ä,'.'pencirtn^iny hank and
wt(f^: (ai teUclÄ peniBft Ih ntai; hand
än4 rait) Otaii kynän'käteeni ja kir­joitan.
•
m
m.
m
i i
1
iii-. mm
Äi* !^yy~i'>
i i i i
Kirj. Evc Curie
i SIVUA HINTA SID. $3.50
•n]cafo34^,||^|^ul
-sen piiutteen rasittamia opiskeluvuosia Pariisin Sorbon
iritästiurito,uhrautuvaa^ tieteellistä^ tutklrnustyöttt; '
» 1
ihiianir?
äiti M
1ho^ä vImimaJx:jamlttäsuht«iat9ftn!*u*^^
leen;
myl^ensä teräivyyden, syvän inhimilllsyytehsä ja vylehpalttlflen vaj i i - •*
iÄ&itomUiÄöil8rf^fei8at^'«01ioäft «HttVinöfeiiäi *4fl* 'K
kanen, SuonÄlö«cwtt*fe««»lf.'''' «t^'""=» -«^"•'r» ' v :;• ' : Au
453 S I V U A ; - - H I N T A SID. $m . 'i;'.,../ .
^• l ä i t f okÄl^A^^ kkwuv tti^
_4 romaanissa paxhaiHa puöUltaiBux^ 'Nwok(ka aM ihmlsaJe Iin
s a l a i « ^ ^ ajatusta»]»"
tulkitsjjaha h ä n paljastaa ihniiisehslsälsen^^ o
kultaisiiudesta riisuttuna, kauniatelemattomaha j ä todellisena lukijan
nähtäväksi. V- . : : ^ th- Zy^^^K^y-::^^:^ v:;^-:.;:;: • ^ \ K
262 SIVUA — HINTA SID. $2.80 . , ,
^^^^ - M ihmiset ovat koko sydämellään miulcihäeläen seiu^meei^
Lassie-koirän urheata; koko kesän kestänyttä iaiviallustä kohti etelää
Ja kotia, sen seikkailuja oikeudenistunnossa j a temppujentekijän mat^
kakumppanina, sen pelastumista: rankkurien; käsistä,; sen nälkää ja
Ampumista ^ja vihdoin nääntyneen, yaeltajen -paluuta kotiin. Jöe^
•-.•poJaÄfluokse. ^' •^''•ryy'y::'----y''i'
F.WinsCro}ts: ';> -yy^^^^^^^^ %.' '.y?.:-^
:[^;Z':--y'^y^ ^'.HINTA;l*ipf«ifJ»V-T
ä ^
talosta,! Jpnkär omistaa upporikas . s a i ! t i U r l . v ^ : l ^ ^ on paikqiUaan,
mutta aamulla, - n ä h d ä ä n väin saviiavaVniniokiasa, Josta: kaivetaan
esiin talon kolmien asukkaan hiiltjmeet ruumiit. • K u n sitten ylietelvä;
PreneU<8cotlahdYea-dista tarttuu asioihin^
lälkieen käy ilmi useitakin rikoksia. PäärikoUIsen tekijä paljastaa
topullisesti vasta kirjcbi viimeisillä sivuilla, f ^
Edgar Wallace: "yy::^:/ • •.= :.;.•••
277 SrVUA — HINTA NID, $l.OO..
Tämä WflUacen suosittu salapoliisitomaM IjtaettS^^
painoksena. Romaalnissa kerrotaan kiristystä Ja ihurhia harjoittavista
salaperäisestä "punaisesta ymoyrästä". Jonka värvoltus lopuksi ratkais­taan
lukijaa yllättävällä tavaUai
Honore de Balzac: '"'[^^::' '•^
^y.yy'AiyMBA
y y \ : / . a e t ^
Proosakirjallisuuden:vsuiuiiiunan voimaneron>kuolematon romaanit
päähenkilöinä kulta-aarteitaan kartuttava saituri Ja h ä n e n onneton,
tyttärensä, Joka>.rakkauden rohkaisemana nousee .taisteluun Isäänsä
vastaan. •.>».-. . • • - • ' : y ' y y ' ' ' : ' y ' ' ' - "\
i-'ii-Ut:\-Uiy'!'^i':''^''''- ' • -1 " . >V:''^ -V \
; l^rygv^^iulbranssett:-:-^-k j^:-^
..iv TUNTURILTA" TUULEE
306*SIVUA— HINTA NID. $i:oö f'^
-^.caiRUltturilta tuulee"- kuuluu kolmiosaiseen sarjsian, jota koko niaÄil-,
' ma6S9i«n eri kielillä painettu noin viisi miljoonaa kappaletta. Tekijä
kuvaa siiliä samojen vanhojeh talonpoikaiskuninkalden jälkeläisiä kuin
edelUnOsäkin; "Metsien humlna"-rorpaanissa. • -
£ö^i/V/c suomenkielen opiskelua: varten:
y:-^' KOTIAAPINEN,
/ 48. S I V U A — HINTA N i p . 60c
Värlicuvin somistettu lastenkirjaa J/
Tilatkaa osoitUeila:
VaQaus Publishing CompäH
>yyyyy'y,^ .;'.,iHi.«sraMig^
^^^^^ ;
4 hulfjinl» Ja roto-ylpeyttä
vastaan.
sen rotola^^ vastaan fcesä^nnn
2$ päWäst» 1^
yfM^lpn^ 'io>;iQ|ina^ iniiisauisti.-
'T^titela 'aloitetaanuhmaamalla
'y}:Msfhi^^
,, kin kosgressin Johtajat; tulevat
Toi^okann alas» I J S i ^^
dentu Tr£u3Uo ^^Mf B
Jolkalstavafcsi laosoi^^
hän poöltisteli atta, «At& 'anurik*
kalainen valtanskimta^^ Fan-monjonto
neorottelidssä Ue^
tijt fcaIkUeniM>nia|b|I^ten^ J^
palaottamlsestä sötatbImiM päär
ijrttjFft^ vaknotteli, ett»
: böomattaya': o»; ^soiavancelsts el:
^bjlo^pi^ma lwtl^^
perheittensä ; Tnunan raitti.
, e i ^ sotitv^itik^ : palanUaminen
'il^oifsi rfstit^idks» pen^^ mor
Kaksi
täao pobecssa p l -
leen iräittf. että tlSAn snbstnmloen
• Tniman puhui^est ^intissa a^
kuin xnaailmassa el p}i9l näldenM^
i*:t^:j&'vy<1i^:iy^-^ycy
' ^ ^ ^
•xaiiäinen p n sen Itirjan nimi, johon
on'(kootta Nein^ VOKS-ln
^kutsusta käyneen jNtodan^J^^ Neuvos-^
'tolUton kulttuuriyliteykslen yhdis­tyksen.
*valtuu3kunrian jäsenten ^ Ikir-jöitukset
ja selostitkset. Kirjan laa­timiseen
ovat osallistimeet valtuuis-kunnan
kaikki jäsenet, Tilnnettu
IkisjaiUJa Ja isanomalehtityöntekijä
b^Lse; iJnitoek, tämän "kfirjan
tötaalttanut, klrJalUja Eivirid Bol-stjl4,
sanoiniaielhi^ Ölf B i K r l s -
tiansen, n i l e l e n t a u t i l ä ä ^ Kristian
Asiarup,r^
r a n sihteeri Kore Stokke, insinööri
K . 'TS:''Sterset,'Opettaja; Köre Selnes,
rakennustyöläinen . ; Einar Raynbe,
n i i t t a ä j a RoJf Andersen, biologi Pier
Bergan, lääkeneuvos Join BJömsson
Jä v ^ l u i i s h i u t ^^
J a : k i w w i ^ ''
, ' iKlrJa pääsi ' ttieti. • demp^
' k r ä ä t t i s en luikljiakutoan^f^^
k<)Wp o?ataps Ipppuuiv
kohta sen jälkeen Julkaistiin toinen
•pairos. joka myöskin lop-
.piiun muutamassa (Räiväss;ä. kirjalla,
btt niin suiir^^ kysyntä, etjiä siitö: ote­taan
vieläkin uusi painos.
K i r j a n alkulauseen on kirjoittanut
Lise Lizidbek. Alkulauseen pääaja­tus
slsäJtyy siihen, e t t ä Norjassa tie-detääii:
vähän N e u v o s t o liitosta.
Eräässä, tässä kirjassa Julkaistussa
kirjoituiksessaankin hän '\ uudelleen
korostaa^ että norjalaisten käsitystä
N^uvostoIUtosta.:, "voidaan verrata
täiydeUIseen, tlfitäjnättömyyteen";
ilndbek, ikinjpittaa,. ettsä monilla: nor-
.'jajlai3illa ^n ko*pnaan.^viä&rä" käsitys
NeuvöstolUtosta Ja sei^, .a?|uisasta;
Tällaisejn k ä s i t i - k ^ Neursrpstoliitdsta
norjalaiset ovat' kietonee niistä, teri-^
^äyi&Äiätä^^isaciist^
'^^ät' "'rlfoarjan 'tlelötioSm^dh ^kaUtta'
•fotolÄ'foi''iyni^^^
' * » ^ ^ ^ i e i i t e i v ' ' ( j ^ i J ^ ^ ^^
' l d a i i s e s l i ' ä Ö i u ^ ä d n ' t ^ ^
siä;.'uut'i^iähteitä ; - '
,., Tfäipä,ttetoioimlstot ovailopiilr
' ' l ^ J H , . 9 ^ i t e l l e e t . .ka.ntaiisa;sen
:"j^ylmjin sod^^ sohteen, Jota käy­dään
. köiio maailmassa Ja Josta,
(ailfki> )^lttm^' i
s^%^^lv9| ; l yifa|i|iiiii^ voida odöt-
; ta^ obJektUvisii tietoja . . •." ;;
OKäikUle on tunnettua, m i l l a i^
"tietoja" ipciryarliuset tietotoimistot
levititävät (Neuvostoliitosta. Tanska­laisen
"Land ^ Folk" leiiden pals­toilla
Llndbek oh julkaissut kuvaavan
tapauksen. iNorjalalnen kirjailijatar
kertoo Neuvostoliitossa olevien länsi­maiden
sanomalehtdmlesteh sanoneen
hänelle, ettei ^'heillä ole mahdolli­suutta
julkaista lehdissään myönteis­t
ä aineistoa Neuvostoliitosta". ^
. Klpjan alkulauseesisa Lindberg ke-hoittaa
norjalaisiä luomaan oman.
mielipiteensä Ifeuyostollltosta totuu­denmukaisten,
konkreettisten j a ob­jektiivisten
tietojen perusteella, eikä
Neuvostoliitolle .vihamielisen propa­gandan
ja valheellisen 'parjauksen
perusteella, ••
Norjalainen'valtuuskunta kävi Mos­kovassa,
Leningradissa ja Gruusian
SNTrssa.' Kaifclci. mitä valtuuskun­nan
jäsenet näkivät NeuvöstolUtosta,
teki heihin suurenmoisen vaikutuk­sen.
Kirjassa ikorostetaan, e t t ä Neu­vostoliitossa
valtuuskunnan Jäsenillä
oli mahdollisuus -vapaasti valita, mi­h
i n he. tahtoivat mennä ja kenen
kanssa (keskustella. •
"Me kävimme jauri nUssä lai­toksissa,
Joliiln ennakolta päätlm-
' [• me mennä. Ja keskustelimme nii­den
Ihmisten kanssa, joiden kans­sa
halusimme keskustella", klr-
V jpittaa Henrik, Finne. ; "Jos joku
: tahtoi mennä, ominpäinsä. katso-maan
elämää^ Uunisiä, niin hän
; sai sen tehdä| vap^U." 1 •
Valtuuskunnan jäsenet kertovat
kirjassa scdahjälkelsestä Jälleeitta-kenniistiyöstä,
suuresta luonnonuudis-
. tussuunnitebnistq. suurten kanavien
•ja- voimalaitosten' ; rakentamisesta
Neuyo5toliitoäsa. , .
^taUnilaisesta -1 u o n nonuudistus-suunnitelmasta
Llndbek kirjoittaa,
e t t ä Neuvostoliitossa on aloitettu
metsän istuttaminen, neljä kertaa"
suuremmalle alueelle^kuhi koko Nor­j
a .;. . Kun tämä suunnitelma tulee
täytetyksi,.niin «maatalouden tuotta­vuus
kasvaa suunnattomasti ija muut­tuu
laajojen aarojen j a aavikoiden 11-
mastokm.
' kurjoituicsessaan "Työehdot Ja so-siaalliainsäadäntö"
RdU A n d e r^
kertoo käynnistään Moskovan '^Ka-
Ubr" tehtaassa, j a Itoilisin kutoma-tehtaassa.
Kirjoittaja toteaa työn
tuottavuuden huomattavan kasviin
työläisten keksintöjen käytäntöön ot­tamisen
Ja tuotantotavan p ä r a n t a -
misen tulolcsena, "Uusista keksin­nöistä
Ja toimenpiteistä työn tuotta­vuuden
kohottamiseksi", kirjoittaa
häh, "oh hyötyä itselleen työläisille,
sillä niiden toteuttamisen tuloksena
kohoaa työpalkka ':\.''^-'k'f0'-^j.
Norjalaiset edustajat saivat paljon
kii^oitusaihettä Neuvostoliiton maa-'
seudulta. Lindibek kertoo seikkape­räisesti
Gruusian SNT:n Berijalle ni­metystä
kollektilvitaloudesta ja ta­lonpoikain
elämän eri puolista.
Llndbek kirjoittaa:
'%ysylnune varovasti kollektil*
..Vltalo«deii::::|kMnll^^^ te
/ haluaisi takaisin vanhaa Järjes-tystä.
Ja., maan. yksityisomistusta?'
- Enslh; ke: ^elvat: ymmärtäneet: ky­s
e l y s t ä m m e . Matt»s^^
^ slyat n J a u T a n u a n . t y h -
no^yttl^ h^^^^^ pit-
; k ä ^ aikaan kunUeetiK^y/^v
h Kirjassa on omisteetu. mpnta sivua.
Moskovalle. "Kaupungissa rakenne­taan
paljon ja rakennetaan- m>peas-ti",
(kirjoittaa E. Ba.vnbe.. "Katso
minne tahansa, joka taholla: näkyy
nostokurkia, ijotka ovat Tallennustyö-^
maiden luonteenomaisia tuntömeric-kejä
. .:." Sterset antaa hjyvän ar­vion
: Moskovan kaiqiunkililkenteestä
ja.metroa sanoo "tekniikan ihmeeksi".
iNeuvostolilton kansojen luja ystä-.
vyys, jonka ansiota on mjm. Keski«
Aasian tasavaltojen (kukoistus, tekj
norjalaisiin unohtumattoman vaiku-.
tui^eh;-. ••-::\-' ' r "-:"/':;''\-;.»
; i i s e L l r i d b e k i n ki^riästä^ o h ' l ä h t e ­nyt
moskir^
taso' N ^ u v o s t e l l i ^ ;^^^äaär^ittaja.
korossa j'erlkpisesti sitä^^loLin^ia, siiur
r & etujja^^^^^^
maldeh 'Väestöön veiTat^ntHystyöl*'.
lisyi^s, . t h ä i c s u ^ n ^lääfiunt^ä^h;': pieiiet
verot 'Ja <^^^^ ästmtovuoära^^ ihaipa>
TtUimäliij^pälVä , jli^vat^',ruokalat.
jlääflCk^^^i-iidk^^ j B ä 9 :
vertaa; täriceiniipien ' teölllsuusr- J a
niokatavairoiden ih&tojfa: (vuodan 1950
hini|äindeksin miikaah)' En^lahhissa
valitseviin;
luh tutoä 'ei ole E i ^ i ä n n i n • ediikst i il; >
S i t ä paitsi LihdbeiL; 'kbrö3taW e t tä
iorttijänjesteimä ialBkautettiii|';Neur•
vostoliltossa lopullisesti .'jo' yuomia;
1947. "Nykyään. t . s . t ö n ä . ' viipimä'.'.,
jatkaa häii, "työiäihch voi oStakii^aT;
maila; parralla. misUceln kaksi; ^Scertäa:
enemmän Jcuin V. 1948." ; • .
Edelleen norj alainen kirjailija to­teaa,
että •. -^z
"venäläisten niöka pn pareppaa
kuin m e i d ä n / s i t ä oh; paljon ehem^
män ja valikoima Pn paljon moiU-
• puoUsempr..
Hän' kertoo (kirjoituksessaan e r ä än
huvittavan taipaukseh. Käydessään
Kaukaasiassa; yhdessä englahtilaliseh
valtuuskunhan kanssa hänen huo­mionsa
kiintyi siihen, kuinka -suu­rella
ihälulla englantilaiset ; söivät
rautatieasemilla jäätelöä. ( H ä i ^ ky­symykseen^
englantilaiset vastasi-vati
että "he sodan jälkeen ensiker­ran
syövät Jkennajäätelöä, slllä^a^-
lamiissa jäätelön valmistaminen kar­masta
on kielletty". '
Lindbek sanoo neuvostoilohisten
elämän kuvaavaksi piirteeksi suurta'
halua tietojen hankkimiseeh, "kirjat
j a yleensä kaikki painotuotteet ovat
tavattom^ halpoja Ja ihmiset luke­vat
kuin r i i v a t u t . . . Kun raitiovau­nussa
taikka linja-autossa katselet,
kuka mitä lukee, n i i n aivan ihhiette-let:
toiset tutkivat oppikirjbja. .toiset
taas Ovat syventyneet v e n ä l ä l s « i jä
eurooppalaisen klassillisen kli^jälll-suuden
lukemiseen . . ." • .•
Jon BJömsson ja K r i s t i a n Astrup
käsittelevät kirjoituksissaan toirey-denhoitoa
Neuvostoliitossa. Brjöms-sonin
mielestä profylaktiikka pn
Neuvostoliitossa 'järjestetty loistavasr
ti, paljon paremshin kuhi länsimais­sa.
Yhtä hyvän käsityksen h ä n sai
e(le^:sestä, latunuuiostaan kuluneiden
päivien aiicana tapahtunut m i t ä ä n . Ja
kuitenkin';ovat. konsat näiden päivien
•kuluessa;^ jälleen " n ä h n e e t Bllmienaä
. edessä 'uudelleen S l ^ e n e k b ä . . Ajaiae^ri
[ witkih Ja 1 .^u^ehwaldlj% kauhutl Kor
. ko-maailma : ön saanut .-tietää, että
ameriiOcalarset « o t ä l d ö ^^
, uii'diist£meet,
vaila Kojen .saarella.. ,hit}eriläisten.
pyövelien k^uhlstuttavimmat konnan-teot;
- T ^ s t ä saaresta. Jolla sijaitsevat
amerikka^usten^ . ^ k e i ^ f ^^
Icileirit, on 'tulW julmien kidutusten
Ja .kuoleman:saari.' • -k'-yy,^ :•• y
K E N B A A U COLSONIN
Tl/TWUSTUKSET
Trumanin alaiset' amerikkalaiset
kenraalit oVat myöntäneet, e t t ä sota-
' vangit ovat saaheiet' osakseen' ennen­kuulumattoman
raa'an kohtelun puo^
liistaessaan miehuiillisesti oikeuttaan
uskollisuuteen Icansaansa,. kotimaa*
taan ja omaa p e r h e t t ä ä n kohtaan. E i
kukaan muu kuih juuri amerikkalai­nen
kenraali Colsön selitti kirjallises-sa.
yastiauksessaän -kojen saiaren so­tavankien
vaatimukseen' sen j ä l k e^
kun nämä amerikkalaisteh juhhuuk-sien
pakottamhia blivat menneet niin
pitkälle;:että olivat vanginneet leirin-komendantin
kenraali Doddin.
'Kirjelmänne enslnimäJsen kohdan
Johdosta myömiäh, / e t t ä p n satttunut
verenvuodatusta, jossa Yhdistyneiden
Kansakuntien sotaväki- o h surmannut
Ja 'haavoittanut, monia .sotavankeja
Voin vakuuttaa teille, että vastaisuu-
.äessa sotavangit VQlvat: luottaa saa-
.vansa humaanisen kohtelun t ä l l ä l e i -
;rillä."
nen J»nrasrii Colson s ^ t t i klrj^iises.
;sa-vastau^;^^ sotavangeille:
r^fö tule» t e i d ä n Irolmanteen koh-taanne
j>alM:ovalijma6ta. n i i n voih tie-doittaa
teiUe. ettei sen Jälkeen, kun
:keni:aaU' Döäd bn vapautettu vahin-golttumattöm^
iha, e n ä ä tule pakkova»
X X N S B l ^ l i t e f MIELIPIDE
. Kexixaali iGpIson - o n . erotettu, ja
:USA:nVK0rea5sa; iptefirä: a s^
y i ^ ä ^ j k i ^ d / f e f c i i ^ » ^ C % k pn Umolt.
i i ^ i l t r ' , « y ^ ^ ^ ottamia'sitou-imuksia^
i^uUaMtäyttämääm;: Täniä el
ole •enslnuftäMen^kerta.' kun anierik-ii^
Iai^t;£i^ig^^iäjä^|^^
, bt't.imanfiaV^|wim .Mutta ^ o -
jen tapahtumat ovat saaneet aikaan
länsimaiden porvarillsessa; l e h d i ^ s s ä
sorron. Eivät %des ne
täts^ellä. oikeuclella sanoa: "Maail­massa
tuskin lienee toista, sellaista
maata. Jossa hallitus pitäisi niin
suiirta; ihuplta lapfslstai: ikuin Neuyps-tOlUtOSSa."
" ' i y ' • ; ' . ' ::::.):
''I«7eayostollltto'V *atka» Sebies,
"on maailman, edistynein ' maa
•;• :\;^outu-";^ja^.;;
_ _!.. .iipi^,»el6ka' [pfi^ 'jtoi..'_;Määls«^aan;
•••:'saheen f tä|iki^'3\:
voivat aivan olkeutetasti olla yl-
Koolnlaii
b a i kU lapset Ja
';:wT|Ls^,iikio^Jas^'iJ^^
;JfMpii^ui^t«ttrt)i^^
• k ä s i t ä , e t t ä työmisift^ .iwiskeitee^ ^k
, k ^ o u i « i s ^ , eU^
J ä i että, J h ^ t ^ - j g s ^ ^ i^%k
,k^a4;;k4J5^tä ¥ät^4^t^ i sekä
m i c A c f ' ^ * ' ' .'MTÄiMrAiaf AYilf>w^4 -.>::<'iaAli«rM9f
tavallisesti antavat tu­kensa
Trumanin propagandalle, iällä
kertaa ryhtyneet kumoamaan tosiasi­oita
siitä pelosta, e t t ä n e voisivat lo­pullisesti
; m e n e t t ä ä lukij ansa luOtta-multsen.
..;yaan mj|önsiyät. tosiasiaksi
sen, minkä v h e ' aikaisemmin olivat
kieltäneet. Englantilaisen Observö--
leiiden .äfiljeit^ln Kpreaista palannut
Itirjeenvaihtaja kirjoitti, että Kojen
saarella "lahgötetaah tupmioith Mta-vahkien
.ruuniii llisesta rangaistukses­ta
j a kidutuksesta j a jopa hhrttotuo-mioitäkin..
Xeirillö p n hirtetty 8p so-tavahkia,
'ja riiumlUlisiä rahgaistuk-
^ ja kldut^dcsla sotaleirillä tapah­tuu
Joka. yö'Z^.;;ii5htoon rhmes kirjoit­t
i niiden satavahklen "kuulusteliista".
Joita ';'ameraMcä'läiset sptakUhkpUijat
y r i t t ä v p pakottaa luopumaan kotiut­tamina^.'/.."
Kuulustelu on liian-sle^
yistdevä sanä„ ' T ä s s ä tapauksessa se
^ merkitsee kivä^jplnperällä j a bambu-
. ruokokepelflä- •inhcttuja^ iskujäi • ja
kyhsien aHe- työnh§ttyjä heulbja."
Englannin alahuoneessa' sanoi edus­taja
Severmian kansalnvällseh "Punal-sen
Ristin Joka muuten on jo kah-äen
vuoden ajah sulkenut silmänsä
ameslkkalaisten hirvittäviltä jul­muuksilta..
Koreassa — selostuksesta
käyvän .selvlUe, että sotavankien
Vkuultistelu^^tapahtul ennen aamun­koittoa
konekiväärien piippujen e-dessä.
"Eikö. t ä m ä luo valoa Kojen
tapahtumiin j a siilien-väitteeseen, eti
t ä .kuulustelu olisi taipahtiinut oikeu­denmukaisesti?",
h ä n kysyi.
i; SptnallaV .ihetitelÄ, ^ jolloin^ - Trmnan
piti W « t Piointlssi! Jjuhe^isä arberik-miion
osaäb kb^^ taJ^äla
pD.cstttästyt vaatlmnksipn. että Ju»:-:
mftea niissä on fesksi tai botane
työläistä, tolee asettaa totktihaan
iyoolöshhtelta ^
• Khteh; omistetaan,' ta^ibtol toor
y kok. 31 pnä Labie'Shore' fcalveAcses.
sa toliobs rä^dyi^ Joka vaati
köbne nliria. •''0y'yJZy'-
! Vhlo-osastoh preddentti WU-liam
Eden Ja slttteoi Shayler sa-nptyat;;
että;oIo8nhtcet Joissakin a-
^ ^een > .kätvöitsis»: f'owtt'-. oltiäln
koriat Ja työläiset al^ialkattoja
olosnhteläin katsoen.
Bnitilaiheh •
IJointöb. — Täällä ilmoitettiin maa-!
nantaina, e t t ä kadonneen: varalento-marsalkan
David Atcherleyn etsintä
• lopetetaan. ••• 'yy:r'y: y''y:
AUJierley katosi viiine. lauantaina
.kun' h ä n lähti jetkpneella Suezin ka­navan
a l i i e ä t ä Kyprpoh. Täällä us­kojan,
e t t ä lentokone • on syöksynj-i
mereen, joka meikitsee varmaa kuo­lemaa.
:'y'!'' : •
kalaisista "vapauden Ja Oikeud
i j k c ^ u d e n ihanteista j a periaatt
asettuivat amerikkalaiset
myöskin saniteetttvalistuksesta:, Neu­vostoliitossa.
Astrup koskettelee miä-,
lisairauden parantamisen k y s ^ y k -
siä. . "NeuvostolUton mieUtautilääkär.
rit", kirjoittaa; hän, "väittävät,"'että
elämänehtojen paraneatilnen' r; tekee
ihmisen onnelUseanmaksi ja :Jiettki-scsti
terveemmäksi," '
Hän kirjoittaa hermotautien '.laa­j
a l t i leviämisestä : kapitalisteissa
maissa, erikoisesti. Y h d y s v a l l o in
jossa hänen sanojensa huikaän ' ' o l ­laan
s i t ä mieltä, e t t ä joka kyinoaenes
Uiminen joutuu elämässään mieli-sairaaiaan
. : ." Ästrup kirjoittaa:
'^Mielisairauden jyrkkä .väbenehiinen
Neuvostoliitoja on selitettäviss&^nu-silla
yhteiskuntaoloilla , .'•; Ihmkten
ei tarvitse p e l ä t ä työttömyyttä."
K . Selnes oh kerännyt paljon ai­neistoa,
joka' kuvaa suurta i^uoleh-pitoa'
kasvavietsta
vostoliitossaJ J a h ä n e l l ä on ftUiettä
.td£^luu>ah rvpinuit ;,'ön sutihhattu
samaan, päämäärään,. t i e ^ h t ^ t ä -.
vä^ .oh' määritelty, 'seiy^^ .'on
laskettava. sjatenytan eiäapnän perus-
'Xä&}i:jyyS/:;.y^^^^
Kirjoituksessaan-. neiiivostokirjaill
joista Ja heidkh t^jö^täänEivind Bolr
stfl4..toteaa,;^^
liJarjaUisuus kökp kan^.-a^lal'^''Hy?
v a ä k l r j ^ kansa j i i t ä k onuihh voit­tonaan
' . . . . " • '
. .Kifjaii tekijät 'korostavat erikpisesti
neuvostokansan taätoa r a i i l m n ja
sen. uskoa :•• tulevaisuuteensa.. : Finhef
kirjoittaa, ett^. ' ^Neuvostoihmiset
tahtovat, rauhaa silBi,*että he rakas
tasvat elämää. He; tietävät, mitä. On
sota Ja mitä se tulee ^ maksamaan.'
Suuren kuimioituksen ..tonnoUa.' hot-jal^
isf^. yal^usinmnan;>jää^^
jbittavat- neuyostpUmi^estä • — .uiiäeh
m a a ^ i n^i ä o n l s ^ t ä.
: Xiljodibeic i^irjoittaa, .että. neuvosto­ihmiset
tekevät työtä, määrätietoi­s
e s t i . - ^ ttietävät.,^ttä ''ms[«m k ^ ^ t ys
) kulkee "nöpeiu askelin eteenpäin
; Jokainen. työIiUnen tuntee; olevan,'-
;:';v',{ay::l«htean^
hat työläiset rahtautnvat niHNrllii,
koettaen auttaa beltä pääsemäiin
; pikimnOn anunattltaitoisiksi, tytor
tddJSIksl
Toinen-norjalaihen: vieras;-— As-tjpup
lausuu seuraavan 'ajätulcsen:
: "Kömidiuhlstln^ ihmlneii,^jöka-inuo-vaufcuu
NeimjstolUlJ^
mihen, joka rakentaa: eläzhäänsä suu-reliä'i?
ömitiseOa"J^^
to\infcunnöiis
kahiaisLiiet",' jatkaa samaa ajattuta
Pinne, "ovat vakuuttuneita ; yhtels-kuh-
tajäipjestyksensä , pareinmuuaesta
j a s i i t ^ ettii. reiÄ^isnäisessa kUpai-^
iussa • il'äpItaJlOTilh
vöI^He.:.He-iietä^^
^ö,'jdkk"Vaäöi-sito ^tiä^iäipod-:
nlstusta. jWt^aa. kommmitM
teiskimtoah. J o s s a ^ l U L i^
tyvät täydellisemjmih j a ' vapaastL
'Seh yuoStsi heillä, oh vfOr^Mtterttot.
sUtä johtuu I t e i d ä n - t y ö i h^
p}ntkiDb(y^
sa rauhaan." > ,» " '
• Khi^a loi4>uu sanoUla: "Lähdein,-
ote Leningradista Lahteen" tiihnolla,
e t t ä olemme n&toneetkok^^
maailman . ; . Me viemme-mukb^
hbusij(kiwfcta V. K. A. H.
rellei; «lh:''fiaeeÄ^^
•Umavbiihifetif^^^i^-jiikiVäkifyktt
vahvistukseksi siellä oleviny"-
kftlalsiUe f • JoukOinöI >'^<01ÄerIrt
tjeiiftfiiiHtfti}ä'tkl^ridf^^^^
'kivalta i O o j e h ^ M i r ^ - ^ ^^
kauniita sanoja aiueriki!al.aislata-"vä-
• p a u d^ ^ a pikjeUdenmukaisuud.en peri-s^^
atiteista!^
toja
v e r i i ö y i y l ^ , muidenkih leirien sota--
..vftnkien ke^yUd:essa. Läh.ellä Pusa-nlsl'
^ J a i t s e y a ^ leirissä oli 8. armei­jan.
es^lLui^a^' tiedoituksen mukaan
'yjksl; sdtayanU saanut surman^ Ja
,S5.l^|iyoittuhu£"," * • 'Z'/y:'"''':y.
V ;T^Mkpl^^
reaaj.Ähs^narmelJan j a kiinalaisten
vapaaehtoisten yaltuuskunnari. ^ ä ä -
oiies kjMU^lU'Ö\Na,m l i 'Panmtinjbnlh
n e u y j r t t e i u i^
; täjien .puoleen kääntyen: "Ette kbs-
.kaän. voiiptjcbttm Ih uskomaan,
.ett$i °iusta..<m valkeata,, ette kositaan
vipi saad^i ;heitä vakuutttmeiiui^sUtä,
e t t ä teidän' eh^pt'uksauie huhtikuun
2? paiifäUfi; bhsi oitludbhmiikahien'. -
; Tällä päivähä näkee. Icpkö, maailma,
, m i n i ^ aivpista bh: amerikkalainen
"humäahlsimäCC , ^ i^erij^i^laisteA
h y ö l j k i ^ J i e n . . ' 5 h u m a a i^
rean; jä; k ^ i ^ ^
i:<Uj«h j a J k d e ^ i>akt^e!r^al' .Heidän
. '.'KuinaahfeUutenBa ph verilöylyji
aseettomien .soi^^^ keskuudessa:,
^ H e i d ä n ; ' * ^ ^^
jttoitfaa vvälöväUoih kotihu» jä
p(Brheistä?bi4W,ö()0. sotavaniciajaluor
VUttsua : hei4^t; l^h^i^)ca|{shekln ja
'^yngman
AmerUcikläisten hyökkääjien kau­niit
pulieet^^jtomiiaanisuudesta" eivät
Ja J ä r k e v ä ä . iOunlstä. Kukapa ei nä^
^ ^ r ^ V f i e i c i i m l ^ J u ^
ml]teehl^,iwti^^ kbtiuttamlsestji
Beirutin lehdet
uhkaavat lakkoutua
Beirut, Libanon. — .Ko:ahcikyimmeh-t
ä Beirutin sanomalehteä, uhkaa lajc-kotitua
perjantaina protestiksi sitä
vastaan kun hallitus oh lakkauttanut
:kUusl: leiiteä slftä'syystä: että, he;JUlr;
kaisiyat uutisen hallituksen nosta­masta
korvausvaatimuksesta r M - A n j
baa vastaan Al-Anban omistaa so­sialistisen
edistyspuolueen Johtaja,
Lakkautetut ' lehdet julkaisivat
kaksi- viikkoa; sitten artikkelin, jMsa
: aiivosteltiin. presidentti • Bechai^a E .
Khoun'ä, :joka määräsi- Al-Anbah
lakkautetuksi. '
Alexandre Dumas:
KolmeJ^uskettisoturia
(Neljäs painos, ^
723 sivua Sid. $2.56
' ; Ylitsekuohuvan mletiin«.«...,.
jättiläinen. • ' ' r o m a S Ä ^
den keisari D u m a s T ? o k JÄ
Jaaonnimltetty. kum—
muskettisoturissaan"
elämänriemuista
kaa kardinaali
kassa. Jo useat sukupolvetuS
ehtineet jännittyä^ ihSt'
:J tai pJiatl^benl ä^eAs stähä nö ghiSiSif'SSÄ5ilt" ^ sen viekkaan, hienon ArSÄ"
Joka sivuUe Dumas loihtii
vän, vaikeasta arkipäiväi^feiri
ofÄI-^-^™^^"'" tuoreutta-tii
alka^ole^himmentänyt. siinä-onsä^
lynyt riehakkaan kuohS"!"
man voimakas syke. . ' « H
PALJON ON PUHUTTU
Vuonna 1950 tekivät' canadalaiset
lil739fl[978: pitkän. matkan puhelua,
mutta V. 1940 Vain vajaan 35. miljoo­naa.
. . , • ':y':i\K ;V;:"
kansojen viha ja suuttumiasi Kansan­joukot
vaativat kaikissa niaissa, että
amerikkalaisten seiklcailijain oh l a ­kattava
levittäöiästä.; r u t o n j j j kpl^-
ran bakteereja K{;^(^^^Vjä^yyj^,*«e,M>
laisteottaotiavankiettieiremä/itehtäVÄ
vapautensa j a riippumattomuutensa
^tjigiixpuolustamiseen amerikkalaisia hyök-kääjiä
vastaariLfjo y ^ y a n Ä h a a n
pukevat ylleen; "ttia
Ei ^
dlyinp
Toronl
kunta or
ricenpyj
kuuden
hänen c
sojea 5
seen.. ^
kunnan 1
• olymjpiali
korvaus ti
hänen ki
jos hän (
232 sivua —
Zane Grey:
UKKOSVUORI
Hinta nld. SlM
UkkosvUori on kertomus kolm«.
. ta. kuUankaivajaveljeks^ S
löytävät karulta. Ja asSuofi
seudulta merkUlisen Mioren-S^
taa heiUe.etsimättä k u l t a a 'S.
pitää^myäskin jännitykS^
tulella kumealla jylinämätTS
syystä he eivät pitkään a H f f
^se selville. Tämän perusaiheen^'
parille kietoutuu romanttinen RV'
tousterina, henkeäsalpaavia sdk.
kailuja, erämaan vaaroja ja n*
keitten miesten taisteluja.
Trygye Gulbranssem ' :
: AINOA TIE
320 sivua — Hinta nid. $LOfl
Gulbränssenin 'Metsien, huoia'
' j a 'Tunturilta tuulee" ilmestrivit
viime vuonna Riksin sarjassa.
noa tie' päättää tämän mahtavan
romaanitrilogian, jota lienee maail.
. massa eri :kieliUä myrLy yhteensä
Jo viisi miljoonaa kappaletta
Niin kuin edellisessäkin on tässä-k
i n osassa samaa voimaa, vauhtij,
jännitystä j a kerronhänviehätysti
Agatha Christie:
KORTIT PÖYDÄLLÄ
256 sivua — Hinta nid. $1.00
>.Rikas ja salaperäinen lontvlal.
hen, herra Shaitana, järjestääkut.
fishe''kahdeksalle henkUöUe, joitj
^ n e l j ä s ä t t u u Olemaan ns. 'vainM-
^rab.^?'i«Kutsujen aikana;
i-bridgei-pellä:' jölibn- SHaiU.
fbiBällflstu/" havaitaan että .Käni
^'mtntiättu 'ökafiripistöUaV
!köka=;heistäi-^ siinä visaini
•iha • -vSlllä - •• minkäänlaisia .
kappaleita ei ole olemassa.
y\\,:
;i • > ' y:\: :i\ •
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING I
.gpMPANY LIMITED
-yf;r^^Bax.G9, Sudbury, Ontari(
.'..•HK.Vr.!Ji:Jl
' 'i.^ v.i'Jv.:r .iiittkc^A Vfl-ty'-
EVA SÖMERSALON
679 SIVUA HINTA SID. $3.25
. KOTEJA J Ä JKOULUJA V A R T E N — 19. PAINOS
1670 RESEPTIÄ, 266 K U V A A , VÄRILLINEN SEINIKARTTA "Keit­totaito"
on uudenaikaisin j a laajih suomalainen keittokirja, mitä
nykyisin on saatavissa..: Sen resep.tlt ovat kokoonpanoltaan tarkoin .
harkitut j a käytännössä'koetellut..'Kussakin reseptissä on mainittu
ruokalajin tieteellisesti laskettu faivintoanvo. Ruokaohjelman lisäksi
kirja sisältä;ä perusteelliset sällömfs-^,: tähteidenkäyttö- ja ruokalis-täbhjeet.
Runsas jä-;ehsiluokkäineh kuvitus esittää ruokien valmis^;
tusta; tarjoUua,- työväliheitä. j a - ruoka-aineita. "Keittotaito" on
todella voittanut pefheenemäntien luottamuksen.
" --t-y-y
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Sudbury, Ontari»
M
EUZ
Nykj
jossa t
capalit
Rom
mattoE
ffällä 1
taisteli
sa . - i
piilevä
EUZ.
"Sok
mäiner
vasta i
maan -i
"Elizi
tyiskoh
^Humis
Bowen;
VERA
Vera heratta
sairäali
"Kail
kolögin
telmäll
Vera
tnästä
arvoste
nova. r
tämän
Rice
:,, Ricca
elää-ko
ollut n
,ka4kkii
se.on.ij
1 $e or
Tällä
merkit
Kuinka
tumat
mylläii
joudntt
Heensä-';
''Viisa
väittävi
henkilö,
njotta
vuoksi ]
tuu sati
molemn
sa tunt
mustasi
kaikki .c
TILATl
V
P. 0.1
öh Ollut älk^hä^
s&p\ili\},tS^^ ase;
leviMta.^r,!^
jÖafcVät; i ^ t i to 'jp viime ylioden ke-sSiLUJjisi^^^^^
•edfustö^
l u j e n a ^ l ^ a ^ ä ^
ifi^kiveiC^spt^ osakri
ite;den ) n i n ^ Ypxkin pörssissä
pänlfkklmatel^tL:. jja.' t ä m ä n vuoden
alussa^; nimitti- (koreassa olevan 8.
s u h e ä U c ^ i i ^ n arh^eljan ylipäällikkö
k e n r a ^ . - . r a ^ jonka. käskystä
nyt su^nnätääli tykkejä kojen^saaren
sptovahkieh;..ieireihih,;. Korean sotaa
"Biun^^
sanoi viel^^ nyt
Jälleen y h ä .ehehunlbt asieita". -.'yi
3 A m e i ^ ^ seik-.
imMtl;ptfr^w^
vastaan' nousee: mahtaivaiha aaltona
^Pääsette matkustamaan canadalaisesta
. »atamasta
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
• . . -.f . ir-ikf, •
lii
MOOTTOBILAIVA
'STOCKHOLM"
HAI-IFAXiSTA
0^ Tämä .kulkuviioro canadalaisesta satamasta tarjo^
erinomaisen tilaisujiden niille henkilöille, joilla on vai­keuksia
saada Yhdy;5vältain kauttakulkuviisumia, enit
tainkin riiideri; henkilöiden jo^ ovat äskettäin tulleei
Canadaan. . r ' ' •\-:y:\--'y:
® Tilatkaa hyttipaikanne heti osoitteella:
P. Ö. Box 69 :,-'••; Sudbury, Ontario
TER
Lin
J u
Iskun
v a l l i ne
l ä h e l tä
Vapaui
• 1 J<