Vapaus, January 19, 1952

              Sivu 2 Lauantaina, tammikuun 19 p. — Saturday, Jan. 19,1952
(UBEBTZ) o - Independent Labor
Olgan of'Finnish Canadians.^ Es-tabUshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as fiecond class mail by tbe Post
OtOee Depaxtmentt Ottawa. Pub-,
llshed tbrlce^ Tuesdays,
Thnzsdays and Baturdays by Vapaus
Pabllshlng Company Ltd.; at 100-102
Elm S t W^ Sudbmy, Ont.. Canada.
Telepbones: Business Office 4-4264.
Editorial Office 4-4265. Manager
E. Sukfi. Edltor W. Eklund. Mailing
address Box 69, Sudbuxy, Ontario.
Advertising rates upon appUcatlon.
TranslaUon free of chaige.
TXLAUSEONNAT:
Canadassa: 1 vJc ^jOO C kk. 3.75
' • " 3 Itk^ '2.25
Yhdyavanolssa: 1 vk. 8.00 0 kk.' 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Tri 0>nroyn uusi toimi
Terästyöläisten union tsaarin C. H. Millardin '-ijetoLsesta" när-
1^ erosi GCL:n sihteeri-rahastonhoitajan tehtäväs-tä,
josta hänen sanotaan nauttineen §6,500 vuosipalkkaa. Kaikki
canadalaiset porvarilehdet olivat tästä tapahtumasta syvästi huolis-
^^saan;silläy kuten ne sanoiva Canadan unionistinen liike menetti par-
^ihaimmanijohtäjansay jonka kyvyt oli jo aikaisemmin tunnustettu kun­niatohtorin'
»tittelin antamisen muodossa.
Viime torstaina tiedoitettiin kuitenkin, että 'tri" Pat Conroyn
V kyvyt on uudelleen huomioitu ja vieläpä niin, että hän nousi por-vjrtaan
ylemmäksi, toimessaan hänen sanotaan nauttivan
; joko'?6,7d6 täi $7,500 vuosituloja ynnä matkustus- ja ruokarahat ul­komailla
ollessaan. Jos kerran on siten, että dollaritulojen määrällä
viiiiaitätaä^ ja arvoaste, niin tässä on nähtävissä
, =• >selvää edistystä! ,
IN^iin, Canadain \Vashingtonin lähetystön yhteyteen muodostettiin
!« erikoinen työväenjaosto ja Canadan ensimmäiseksi työväen attacheksi
V ^nimiteltiin- "tri'' »Pat Conroy. Työministeri Gregg ja ulkoministeri
yPeai-son; selittivät, että tämä "työväen diplomaattinen edustus" on
'järjestetty huomioonottaen uniotoiminpan ja työväenliikkeen suhtei-den
•tärkeyden kasvu kansaimälisissä suhteissa.
Tässä yhteydessä lienee paikallaan palauttaa mieleemme eräitä
seikkoja; Oikeistolaiset uniojohtajat ovat takavuosina ''syyttäneet"
— tosin syytöksiään perustelematta — että sosialististen maiden työ­läisten
uniot ovat muka "valtion välikappaleita". Mutta mitä sano­taan
nyt "tri" Conroyn nimityksen jälkeen jolloin porvarillisen halli­tuksen
edustajat avoimesti sanovat, että iämä nimitys on tehty huo­mioonottaen
työväenliikkeen tärkeys kansainvälisissä suhteissa? Ei­hän
vain ole tarkoitus käyttää porvarillisten valtioiden hyväksi "va­paata
unioliikettä"?
Eurooppalaiset unionistit yleensä ja täkäläiset vasemmistolaiset
ovat syyttäneet, että koko ns. "Vapaitten, unioiden kansainvälinen"
on todellisuudessa Yhdysvaltain hallituksen lisäke tai välikappale.
Myös on syytetty, että esim. TTC:n ja CCLin konventioneihin on
^viimevuosina osallistunut Yhdysvaltain täkäläisen lähetystön 'työ-
*väen attachea", jonka pöydän ääressä sanotaan olleen kiireellistä ku-
J hinaa joka kerta kun keskusteltavaksi esitettiin yllätyksellisesti jokin
^usi asia.
' Kun otetaan huomioon "tri" Conroyn aikaisempi toiminta Cana-
;;[dan työväenliikkeessä, niin kaiken ylläolevan johdosta voidaan vetää
^vissit johtopäätökset hänen tulevasta roolistaan.
Myös henkilökohtainen edistys on asia> jota ei sovi unhoittaa.
Palvelihan Jaakob-niminen mies Vanhan Testamentin päivinä ensin
seitsemän vuotta ja sitten vielä toisen mokoman isäntäänsä Raakkelin
saadakseen '
Jänkit ostaisivat meidät
Yhdysvaltalainen kongressimies Timothy Sheehan (Rep. Chi­cago)
haluaisi ostaa koko Canadan nahkoineen ja karvoineen, kuten
amerikkalaiset monopoliyhtymät ostavat Canadan luonnonrikkauksia
pilkkahinnasta, että voivat sitten myydä ne tehdastuotteina ja suu­rella
voitolla takaisin canadalaisille. •
Kysymys Canadan liittämisestä Yhdysvaltoihin ei suinkaan ole
uusi. 'Kuten tiedetään, Canadan liittovaltion muodostamista nopeis-
* tutti ja auttoi 85 vuotta sitten se pelko, että Yhdysvallat kaappaa
Canadan. Sen jälkeen on rajan eteläpuolella esitelty tämän tuosta
joko enemmän tai vähemmän peiteltyjä suunnitelmia^ miten Cana-dasta
tehtäisiin Yhdysvaltain alusmaa, eli sen 49 valtio. ^Mutta
kongressimies Sheehan — tässä ei siis ole kysymys mistään dollari-jumalan
pullistamasta tavallisesta öykkäristä, vaan oikein jänkki-
^"imperialismin valtiomiehestä — esitti asian suoraan ja kaunistele-
' niatta, että kysymys bn kaupasta, jossa käytetään dollareita. Hii-
" teen kansallisuustunteet, kansallinen patriotismi ja kansalliset kult­tuuriperinteet!
Jänkki-impcrialistit ostaisivat ja myisivät kokonaisia
kansakuntia ja valtioita kuten myydään luutia ja apulantaa!
Juuri näin oh menetelty Yhdysvaltain hallituksen toimesta n.s.
marshalloiduissa niaissa. 'Xiiden nöyräniskaisille hallituksille on an-'
. nettu -'avuitusta" mutta vain sellaisilla ehdoilla, että jänkit saavat
joki avustusmaksun jälkeen yhä suuremriian määräysvallan hiiden
. sisäbiin asioihin nähderi. Ja jos joku tarvitseva maa kieltäytyy itse­näisyytensä
myynnistä, kuten menetteli äskettäin Iranin hallitus,
niin sille^lauotaan kylmästi, että .''avustusta''ei liioin tule.:
alutta palatkaamme kongressimies Sheehanin asiaan. Hän esit­tää,
etta Canada liitettäisiin ilman muuta Yhdysvaltoihin, jonka pi­täisi
''tarjota Englannille käteismaksu, minkä avulla Britannia sel-
, viälsi nykjfsestä vakavasta pulmastaan". Että Canada on vuosi­kymmeniä
oHut täysi'h itsenäinen maa. jonka suhteen Britannia ci
ole voinut mitään myyntikauppoja tehdä, se ei tule kongressimies
• Sheehanin nr>ieleenkään. Hän ei kerta kaikkiaan voi sulattaa sel­laista
viimeisen ajan villityk.seen liittyvää käsitystä, että pienetkin
kansat haluavat olla itsenäisiä ja isäntiä omasisii maassaan. Hänen
mielestään on aivan luonnollinen asia, että Britannia "'myy" Yhdys-
, valloille Canadan, kuten Napoleon myi toista sataa vuotta sitten Suo­men
Venäjän tsaareille tai paremminkin, kuten Venäjän tsaari myi 85
vuotta sitten "vaihtorahan" puutteessa, vaivaisesta $7,000,000 hin­nasta,
.-Maskan Yhdysvalloille!
Ja kauppaa käydään luonnollisesti voittojen hankkimiseksi! Täs­sä
tapauksessa se tarkoittaa sitä, että 'ostettuaan' koko Canadan,
' •yhd3'svaltalaiset rahamiehet panisivat koko Canadan alustalaisten
• asemaan missä meidän täytyisi tehdä työtä halvemmalla palkalla kuin
• "arjalaisten" ja maksaa korkeimpia veroja kuin rajan eteläpuolella,
V ,sillä vain täten menetellen me voisimme hyödyttää ostajia.
Kiitos kunniasta! Me uskomme että Canadan kansan suuri
'enemmistö sanoo, ettei tämä maa ole myytävänä. Ei sittenkään
; vaikka nykyiset vallanpitäjät tätä maata myyvät vähittäin siten, että
; antavat pilkkahinnasta luonnonresursseja jänkeille, jotka dumppaa-vat
ne sitten tänne tehdastuotteina. Tämä on kuitenkin vain väli-
' aikainen ilmiö, kuteii on sekin, että amerikkalaisia miehitysjoukkoja
' pidetään tässä maassa. Canada ei kuitenkaan halua kansakuntana
'tulla veden ja puiden kantajaksi setä Samin herraskartanoon!
< Mitä taas tulee kongressimies'Sheehanin heikkoon naapurimaan
l historian tuntemiseen, niin hän voi lohduttaa itseään sillä, ettei hän
l jole ainoa alallaan. Amerikkalaiset rahamiehet eivät yleensä ymmärrä
; ]toisten kansojen historiaa ja traditioja. Sitäpaitsi, mikään har\inai-
J feuus ei ole sekään, että itsevarma ja koppava yhdysvaltalamen turisti
kuljettaa heinäkuussakin autonsa katolla suksia käydessään vierai­lulla
^'kaukana" <3anadass3.
Kysymyksiä ja
vastauksia
• *
VANHUUDEN ELAKKElfiTA
.. Kysymys: M i n u l l a on e r ä s 70 vuo^
den i k ä i n e n ystävän j c k a tulee " o m i l ­l
a a n toimeen" j a jo::a ej ole hakenut
vanhuuden-elaketta koska h ä n v ä i t t ä ä,
e t t ä han ei Ä]tä «Ja ja e t t ä " c l se
k u u l u minulle", kuten han cn sano­nut;
Koska menulla c n sellainen kä.s:-
iys. että nanhuudenelake " k u u l u u'
h ä n e l l e Ja e t t ä . « n f a a n n i n ehtona ei
ole m i t ä ä n vaikeuksia niin haluan
saada vahvLstuk^en käBityksesni, v o i ­dakseni
puhua a.si3sta edelleen h ä n en
kanssaan. — Uusi Vapauden lu!<ija.
Vastaus: Olette taydelli-^e-sti o^ea.";-
sa. Uuden v a n h u u d e n e l ä k k e e n .saan­n
i n ehtona ei ole mikaan muu kuin
se, e t t ä s e w h a k i j a on o l l u t Canada.s3a
20 vuoden a j a n j a todistaa sen. Luon­nollisesti
h ä n e n pftaa tcdistaa myös­k
i n olevansa 70 vuoden ikamen. M i ­t
ä ä n varallisuusehtoja ei ole sillä tä­m
ä n 40 dollarin kuukausielä.-:kc-3n
saavat y h t ä h y v i n n i i n r u t i k ö y h ä t k u in
Kirj. G. Okopjan
_ Toisen mailmansodan p ä ä t y t t yä
S y y r i a n ja L i b a n o n m kansojen onnis­t
u i . Neuvostoliiton tukemina^ ensim­m
ä i s i n ä .Tialna vapautua R a n s k a n ja
E n g l a n n i n miehitysjoukoista ja v.
1946 . n s . suojelu-^jarjestelmasta. V-
1945 lopulla E g y p t i n h a l l i t u s Ilmoitti
laajojen joukkojen p a i n o s t u k s e s u p i ­t
ä v ä n s ä ehdottoman v ä l t t ä m ä t t ö m ä ­n
ä v. 1936 s o l m i t u n cnglantilaiS-egyp-t
i l ä i s e n sopimuksen tarkistamista ja
vaati englantilaisten joukkojen eva­k
u o i m i s i a N i i l i n laaksosta. S i i t a l a h ­t
i e n Egyptin ja Englannin suhteet
j a t k u v a s t i k ä r j i s t y i v ä t kehittyen ny­kyiseen
k ä r k e v ä ä n p i s t e e s e e n s ä . Myös
I r a k i n kansa v a a t i i vv. 1930 s o l m i t un
e n g l a n t l l a i s - l r ä k i l a i s e n orjasopimuk-sen
tarkistusta. V i i m e i n on Iranissa
viime vuosina k e h i t t y n y t kansanjouk­kojen
la:ija imperialisminvastainen
l i i k e , joka^Aaatii rosvomaisen Anglo-ten,
ellei «muusta .syystä n i i n aina­k
i n sen t a k i a , e t t a he. ovat siihen-ot^
keutetut. T ä m ä e l ä k e maksetaan s i i -
na!cin tapauksessa, etta h e n k i l ö saa
entuudestaan e l ä k e t t ä . Joko t y ö n a n ­t
a j a l t a a n t a i valtiolta.
Keholtamme t c i t a toimimaan min,
e t t ä y s t ä v ä n n e hakee Ja saa t ä m än
e l ä k k e e n koska ss "kuuluu" hänelle
p a l j o n paremmin kuin m i l j o n ä ä r e i l l e.
Mitä muut sanovat
SUOMEN "ERILLINEN" SOTA .
E r a s Suomen sotasyyllinen, entinen
presidentti Svinhufvud; jolle n y t puu­h
a t a a n muistopatsasta Sucmen kan­salle
aiheuttamansa surman j a tuhon
Johdosta, k i r j o i t t a a Tukholmassa i l ­m
e s t y n e e s s ä kirjassaan Suomen ja
Saksan fasistien aseveljeydesta j a l i i t ­tolaisuudesta
mm. seuraankaan tapaan:
" T o s i a s i a on, etta yhde-ssa Saksan
kanssa k ä y m m e sotaa bolshevikkl-Ve-n
ä i j ä ä vastaan, y h t e i n e n on pääimää-r
ä m m e ; tuon vihollisen voittaminen.
— yhdesBähän sotasuunnitelma
pchjo.sta rintamaa v a r t e n on tehty
Ja yhteisen sopimuksen imukaan siellä
sotaa k ä y d ä ä h — T ä m ä kaikki on
n i i n y h t e i s t ä s o d a n k ä y n t i ä Venäjää
vastaan k u i n ollä voi. Ja se on syn­n
y t t ä n y t k i i n t e ä n aseveljeytien saksa­l
a i s t e n Ja. m e i d ä n : k e s k ä h , ; i p k a ' ön
meille velvoittava — E r i l l i s e s t ä so­d
a n k ä y n n i s t ä ' ei s i i s v o i o l l a puhetta­kaan.
Y h d e s s ä 9n sotaa k ä y t y j ä yh­dessä'
k ä y d ä ä n voitokkaaseen loppuun
s a a k k a . " •
•••^ • • • • • " • • • • * ' . • • • * , • • • ' " . * ' ' • - • .'
SUOMEN KANSAA JOHDETTU
"KAKSINKEKROIN HARHAAN"
Suomen hallituksen ja sosd^m-pup-lueen
ns. v a k a u t t ä m i s o h j e l m a n joh­dosta
ovat hallituspuolueiden y m . por­v
a r i e n lehdet p i t ä n e e t Suomessa suur­t
a imslua odotettavissa olevista hin-t
a i n alerjiUkslsta, jopa s i i n ä m ä ä r in
e t t ä se bn kantautunut A t l a n t i n tälle
puolellekin; . K a i k k i cn k u i t e n k i n ol­lut
p e l k k ä ä kansan petkuttamista k u ­ten
voidaan todetaan Kauppalehden
toimituskIrjoitkuses?a t ä m m i k . l l p n ä;
L e h t i k i r j o i t t i asiasta seuraavaan ta­paan:
" J u l k i s u u t e e n on y i r a l l l s i l t a tai ai­n
a k i n sellaisina helposti p i d e t t ä v i l tä
t a h o i l t a annettu tai p e r ä t i s y ö t e t ty
vUijeltä ensi tilassa odotettavissa OIBT
v i s t a hintojen alennuksista. Siten- on
y l e i s ö n keskuuteen levinnyt usko, e t tä
esim. jotkut kulutustavarat halpsrie-vat
k ä d e n k ä ä n t e e s s ä . K u i t e n k i n ovat
h i n t o j e n mahdolliset alentanirset ta­v
a l l a t a i k k a toisella vasta s u u n n i t t e i l ­l
a e i k ä t a r v i t t a v i e n toimenpiteiden to-tetittaminen
ole v ä l i t t ö m ä s t i mahdol­l
i s t a . Lisäksi eivät ainakaan k a i k ki
n e k ä ä n tuotteet, j o i t a ensi sijassa p ä i ­v
ä j ä r j e s t y k s e s s ä olevat' hirinanalen-nuksct
koskisivat, kuuleman mukaan
o l i s i m i t ä ä n v a r s i n a i s i a J o k a p ä i v ä i s tä
kulutustavaroita. Suurinta osaa os­t
a j i s ta Johdetaan s i i s t a v a l l a a n kaksin
k e r o i n harhaan, k u n puhutaan yleen­s
ä j . i p i a n edessäolcvista hinnanalen­nuksista."
' .
m i l j o n ä ä r i t k i n — Ja m i k ä l i viimeksi-j i r a n i a n G i l C o : n samoin k u i n Tehe-m
a i n i t u t c - v a t kysymyksessa, a i n a k i n j ranisca sijaitsevan englanlilalsej.
he per:r/ät sen viimeista m i e s t ä snyo- p a n k i n l a k k a u t t a m i s t a.
rviime vuoden maaliskjjussa I r a n in
l i ä i i r t u T t e k l p ä ä t ö k s e n A n g l o - I r a n i an
Öil C o : n kanisalllstamlsesta Ja kan­s
a l l i s en öljy>'hti6ri perustamisesta.
E n g l a n n i n Imperialistit ottivat I r a ­n
i n h a l l i t u k s e n p ä ä t ö k s e n v i h a m i e l i ­sesti
vastaan. R y h d y t t i i n k ä y t t ä m ä än
k i r i s t y s t ä Ja I r a n i n m a j l i s i n (edus­kunnan)
j ä s s e n t e n lahjomista sekä
u l i k a i l u j a e t e l ä - I r a n i n sotilaallisesta
m l e h l t t ä m i s e s t ä . Ulkovaltojen Ira­n
i n s i s ä i s i i n a s i o i h i n s e k a a n t u n i i s tä
v a s t i i s t a v a n N e u v o s t o l i i t ö h l u j a asen­n
o i t u m i n e n j a neuvostbkanssojen mor
r a a l i n e n tuki I r a n i n kansan vapaus­t
a i s t e l u l l e e h k ä i s i i m p e r i a l i s t e j a k ä y t ­t
ä m ä s t ä s o t i l a a l l i s t a voimaa Iranissa
j a antoi I r a n i n h a l l i t u k s e l l e mahdol­lisuuden
toteuttaa p ä ä t ö k s e n s ä öljy­teollisuuden
k a i i s a l l i s t ä m i s e s t a.
Tultua#h vakuuttuneeksi englanti­l
a i s t e n i m p e r i a l i s t i e n kanssa k ä y t y j en
loputtomien neuvottelujen h y ö d y t t ö ­m
y y d e s t ä Egyptin h a l l i t u s , , irtisanoi
e n g l a n t i l a i s - e g y p t i l ä i s e n orjasopi-muksen
vita 1936. ' M i t k ä ä i l " e n g l a n ­t
i l a i s t e n u h k a i l u t j a sotilaalliset mie­lenosoitukset
e i v ä t saaneet e g y p t i l ä i ­s
i ä luopumaan E n g l a n n in .kanssa
tehtyjen orjasopimusten Irtisanomi­sesta.
E n g l a n t i l a i s t e n imperialistien
vastatoimenpiteet, m i e h i t e t y n . v y ö ­hykkeen
laajentaminen,, Suezin' alu­eella
j a e n g l a n t i l a i s t e n s o t i t e i ä e yh-teenotoi
e g y p t i l ä i s t e n isänniiaanyistä-v
i e n kanssa ovat kärJistäneet-CE^^yptln
j a 'Englannin v ä l i s i ä suhteita Ja v o i ­mistaneet
E g y p t i n kansan v i h a a s i i r -
tomaaomistajoa kohtaan. :
A n g l o - I r a n i a n Oil C o : n kansallis­taminen
ja iEgyptin h a l l i t u k s e n p ä ä ­t
ö s E n g l a n n i n ; kanssa tehty j e n orja -
sopimusten irtisanomisesta?saivat o-sakseen
i h m i s k u r i n a n eturvien y k s i ­mielisen
h y v ä k s y m i s e n samoin k u in
ne h e r ä t t i v ä t laajaa vastakaikua n i in
L ä h i - I d ä n maitien sorrettujen kan­sojen
k i i i n koko s i i r t o m a a i d ä n kanso­j
e n taholta. I r a n i n j a E g y p t i n kan­sojen
i m p e r i a l i s m i n vastaisen t a i s t e l un
i n n o i t t a m i n a r y h t y i v ä t laajat Joukot
I r a k i s s a vaatimaan e n g l a n t i l a i s - i r a -
k i l a i s e n sopimuksen tarkistusta. L a a ­j
o j e n kansanjoukkojen painostuksesta
e s i t t i Irakin hallitus virallisesti
E n g l a n n i l l e kysymyksen asian joh­dosta.
I r a n i n j a E g y p t i n tapahtumat ovat
koko m a a i l m a n huomion keskipistee­n
ä . Englantilaiset siirtomaaorjuut­tajat
ovat vakavasti huolissaan t i l a n ­teesta.
Tuhtien maan horjuvan j a l ­kojensa
a l l a j a tietoisina s i i t ä , e t t ä on
y h ä vaikeampaa s ä i l y t t ä ä siirtomaa-asemia
ja etuoikeuksia L ä h i - I d ä s sä
p e l k ä s t ä ä n s b t i l a a i l i s e l l a voimalla, y-r
i t t ä v ä t englantilaiset imperialistit
saada tukea A m e r i k a n Y h d y s v a l l o i l t a.
H u o l i m a t t a E n g l a n n i n j a ' U S A : n etu­r
i s t i r i i d o i s t a Lähi-Idiässä pyrkivät
anglo-amerikkalaiset imperialistit
yhteisvoimin s ä i l y t t ä m ä ä n s i i r t o m a a ­j
ä r j e s t e l m ä n . Taistelussa sorrettujen
kansojen v a p a u s n i k e t t ä vastaan on
U S A aina E n g l a n n i n imperialistien
puolella.
Samanaikaisesti k u n amerikkalaiset
i m p e r i a l i s t i t esiintyvät välittäjinä
e n g l a n n i n selkkauksessa Iranin Ja
E g y p t i n kanssa, tavoittelevat he k u i ­t
e n k i n omien asemiensa laajentamista
L ä h i - I d ä s s ä E n g l a n n i n kustannuksel­l
a . Niinpä esim. Iranissa amerikka­laiset
pyrkivät saamaan käsiinsä
maan öljyrikkaudet asettuakseen
englantilaiset valloittajat toimivat
E g y p t i s s ä k i n , missä he vaativat so­t
i l a s t u k i k o h t i a ja oikeutta osallistua
E n g l a n n i n sotilastukikohdan valvon­taan
Suezin kanavan alueella. Ame­r
i k k a l a i s e t imperialistit sanovat suo­r
a a n olevansa " B r i t a n n i a n Imperis-i
n l n p e r i l l i s i ä " ja siksi hoidan on
p ä ä t t ä v ä s t i otettava kannettavakseen
E n g l a n n i n siirtomaiden "holhouksen
taakka". Nc\v Y o r k Times k i r j o i t ti
t. v. lokakuun 12 p n ä avoimesti, e t tä
" E n g l a n t i ei enää kykene s ä i l y t t ä ­m
ä ä n asemiaan" L ä h i - I d i i s s ä ja siksi
E n g l a n n i n ies siellä on vaihdettava
amerikkalaiseksi.
J u u r i siinä tarkoituksessa, veruk­keenaan
E n g l a n n i n tukeminen s ä i l y t ­t
ä m ä ä n miehitysjoukkonsa Niilin
läiijtsossA, amerikkalaiset imperialis­tit'
p ä ä t t i v ä t yhdessä Englannin,
R a n s k a n ja T u r k i n kanssa ehdottaa
E g y p t i l l e (Jft samalla m u i l l e k i n ara-blmaiUe)
J ä s e n y y t t ä " k c s k l - i d ä n p ä ä l ­l
y s t ö s s ä " , s: o. h y ö k k ä ä v ä s s ä keski-i
d ä n liitossa, joka oUsl A t l a n t i n l i i t on
alaosasto. Amerikkalaisten käsityk­sen
mukaan t a m a , j o h t a i s i siihen, et­t
ä E n g l a n n i n sota t u k i k o h t i a Suezin
k a n a v a n alueella muuttuisi kansain­v
ä l i s e k s i sotilastukikohdaksi. Jonka
komentajina ohsivat A t l a n t i n l i i t on
johtajat,, s.o. amerikkalaiset. Y h t e i ­s
i n p o n n i s t u k s i n e n g l a - . t i l a i s - a m e r i k -
kalaiset sodanlietsojat p y r k i v ä t muut­tamaan
k a i k k i L a h i - I d a n Ja V ä l i m e ­r
e n alueen maat l a a j a k s i tukikohdak-seen
h y ö k k ä y k s e l l e -Neuvostohittoa ja
kansandemokratian maita vastaan ja
taistellakseen s i i r t o - ja puolisilrto-m
a i d e n kansojen v a p a u t u s l i i k e t tä
vastaan.
M u t t a L a h i - ja K e s k i - l d a n kansat
paljastavat rohkeasti n i i n englanti­l
a i s t e n m a n ö ö v e r i t k u i n a m e r i k k a l a i s ­t
e n imperiahstien h y ö k k a y s s u u n n i -
-ielmat. N i i d e n maiden edistykselliset
voimat vastustavat K e s k i - I d a n hyök­k
ä y s s u u n n i t e l m i a . L a h i - I d a n maiden
l a a j a t kansanjoukot alkavat y h ä sel­vemmin
tajuta sen, etta n i i n kauan
k u i n h e i d ä i i _ 5 y n n y i n m a a s s a a n isän­n
ö i v ä t ~ amerikkalais-englantilaiset
m i e h i t t ä j ä t Ja muuttavat n i i d e n alu­eet
sotatukikohdikseen, n i m kauan
k u i n talouden avainasemat ovat ulko­l
a i s t e n monopolien h a l l u s s a ei voi o l ­l
a p u h e t t a k a a n L a ; h i - j a K e s k i - I d an
v a l t i o i d e n todellisesta riippumatto­muudesta.
L ä h i - ja K e s k i - I d ä n maiden kan­sat
e s i i n t y v ä t y h ä a k t i i v i s e m m i n i m ­p
e r i a l i s t i s t a sortoa vastaan, e p ä o i k e u ­denmukaisia
sopimuksia j a rosvomai-s
i a t o i m i l u p i a vastaan, r i k k a u k s i e n sa
r y ö s t ä m i s t ä j a kansanjoukkojen r i i s^
toa vastaan, u l k o l a i s t e n sotajoukkojen
h e i d ä n a l u e i l l a a n ^oleskelua vastaan,
vapauksien t u k a h d u t t a m i s t a vastaan,
s t r a t e i s t e n tukikohtien imperialls.-
t e i l l e luovuttamista vastaan. He v i ­haavat
. y h t f ^ a i l l a englantilaisia kuin
a m e r i k k a l a i s i a r i i s t ä j i ä j a soclanllet-s
o j i a . •, •,
Taistelussa Imperialismia vastaan
r a u h a n puolesta lujittuu L a h i - ja
K e s k i - I d a n kansojen imperiallsmln-v
a s t ä m e n r i n t a m a . . ' N ä i d e n ttmnus-
. t e n alle y h d i s t y v ä t siellä k a i k k i hy­v
ä n tahdon ihmiset — k a i k k i , joille
r a u h a ja kotimaansa riippumatto­muus
on kallis, r i i p p u m a t t a p o l i i t t i ­s
i s t a tai uskonnollisista vakaumuk­sista,
kansallisuudesta t a i puoluekan­nasta.
M a a i l m a n Rauhanneuvoston
vetoomuksen v i i d e n suurvallan rau­hansopimuksen
solmimiseksi oh nois­sa
maissa a l l e k i r j o i t t a n u t lokakuun
20 palvaan m e n n e s s ä jo l ä h e s kolme
m i l j o o n a a . I h m i s t ä , - n i i s t ä l ä h e s milr
Joona Iranissa, 375 tuhatta Syyrias­sa
ja Libanonissa-, 20O t u h a t t a -Alge­r
i a s s a j a T u n i s i a s s a , 22 t u h a t t a E g y p ­t
i s s ä , a2 t u h a t t a Irakissa. R a u h a n ­puolustajien
l i i k k e e n voimistiunlsesta
n ä i s s ä maissa puhuu sekin, e t t ä on
k ä y n n i s s ä L a h i - Ja K e s k l - I d ä n mai­den
ja Pohjois-^Afrikan raUhankong-r
e s s i n v a l m i s t e l u , joka a i o t a a n p i t ää
tammikuussa' V. 1952.
T a i s t e l u u n i m p e r i a l i s t i e n h y ö k k ä y s ­s
u u n n i t e l m i a - j a s i i r t o m a a j ä r j e s t e l m ää
vastaan ovat
Saskatchewaiiin rotat
hyökkäävät 60 maUia
pitkällä rintamalla
Edmonton. Täällä i l m o i t e t a a n , et­t
a rotat h y ö k k ä ä v ä t Saskatchewan:n
maakunnasta A l b e r t a a n n o i n 60 m a i ­l
i n p i t u i s e l l a r i n t a m a l l a j a e t t a h y ö k ­k
ä y k s e n k a r i i on jo noin 11 m a i l ia
A l b e r r a n maakunnassa, j e n k a viran­omaiset
pltavat erikoiset m i e h i s t öt
taistelemassa r o t t i a vastaan. Koska
rotat s:n'tyvat talveksi rakennusten
alle: c n ne helpompi tuhota talven
a i k a n a k u n kejalla, j o l l o i n rotat asu­vat
pelloilla; T ä m ä n . taLstelim odo­tetaan
p ä ä t t j ' v a n k e v ä ä s e e n mennes­s
ä r o t t i e n tappioon s i l l a A l b e r t a tekee
k a i k k e n s a voidakseen edelleen p y s yä
a i n o a n a t ä m ä n mantereen alueena,
j o k a c n rotista vapaa.. .
el ole e n ä ä helppoa p e t t ä ä n ä i d en
j o u k k o j e n valppautta. N ä i d e n mai­den
kansat ovat y h ä vakuuttuneem­p
i a s i i t ä , e t t ä h e i d ä n pelastuksensa on
h e l l i t t ä m ä t t ö m ä s s ä . taistelussa impe­r
i a l i s m i a ja taantumusta vastaan,
k a n s a l l i s e n vapautusliikkeen kasva­misessa,
r a u h a n , , s p s i a l i s n i l n ja de­m
o k r a t i a n puolustajien r i n t a m a n l u ­jittumisessa.
R a u h a n p u b l u s t a j ä i n , so­s
i a l i s m i n j a demokratian rintaman
v o i t t o j e n ' a n s i o s t a , s i i r t o - j a p u o l i s i i r -
tomaiden t y ö t ä t e k e v i l l e avautuivat
reaaliset n ä k ö a l a t kansalliseen v a p a u.
tumiseen. 'v
(Lahl-<Idan maiden kansat tulevat
y h ä lujemmm siihen j o l r t o p ä ä t ö k.
seen, etta tuloksettomat neuvottelut
Ja kompromissit I m p e r i a l i s t i e n kaAs-sa
eivät auta (heitä vapautumaah
siirtomaasorrosta, vaan s i t k e ä , johr
dorunukainen taistelu imperialissmln
, s i i r t o m a a j ä r j e s t e l m ä ä vastaan, kan-l
i i t t y n e e t L ä h i - I d ä n sallisen riippumattomuuden puolesta,
•SITÄ:
mmm
OLI SII8I7
A i t i : S i n a olit J u s s i bussissa
sasi hyvin siisti kun et hi
orenssm k u o r i a b u s sm lattialle,
t a v o i n p i t ä ä k i n e s i i n t y ä , Mihio
octeastaan panit ' n e kuoret? .•
J u s s i : Sen miehen taakumii-i
s t u i m i n u n v i e r e s s ä n i.
HYVÄ LIIMAA ,
A b e r d e e n i n k a d u l l a l o i s t i raha|~
skottUainen n ä k i sen,-IffltseHjvr
sesti y m p ä r i l l e e n j a p u d o t t i d t t ^ j,
c a l l i n a n r a h a n p a a l l e nostaakseftii
n i i n . ettei k u k a a n s i t ä huomaa; ]
r a h a n y l ö s o t t o ei onnistunut —• 1
o l i k u i n k a l U o k a d u l l a . Sllloin'j
e r ä ä n l i i k k e e n ovi j a kaigipias •
kadulle.
— S i i n ä n ä e t t e , m i t e n valivaai
d ä n liimamme on, h ä n sanoL
h a l u a t u l l a ostamaan p u l l o n ko
K
kansojen laajat joukot. (Imperialistien r a i t h a n puolesta koko maailmassa.
USAin isäntävalta
vaarantaa Canadan etuja
Yhdysvaltain olisi
ostettava Canada
Britannialta
i
Kirj. Nelson Glarke
Saskatoon. (LN) — C a n ä d a l a i s iä
v i l j a n k a s v a t t a j i a tungetaan pois kan­s
a i n v ä l i s i l t ä v i l j a m a r k k i n o i l t a K a n ­s
a i n v ä l i s e s s ä viljasopimuksessa (IW
A) vallitsevan Y h d y s v a l t a i n m ä ä r ä y s ­v
a l l a n ansiosta, osoitetaan ä s k e i s e s sä
raportissa. R a p o r t t i osoittaa perus­teettomaksi
m i n i s t e r i Hovven puheet
l a a j o i s t a viljamarkkinoista.
S i i t ä 530,000 bushelista, m i k ä m y i ' -
t i l n ; k ä j i s a i n v ä l i s e n viijasopimuksen
alalsuiidessa, j o u i u i i u u n 2(5f p n ä päät-;^
t y n e e l l ä v i i k o l l a , t u l i 453,000 yJidysyai-t
a i n osalle. Elokuun pnä alkaneen
viljanmyyntiyuoden aikana on C a n a ­d
a n onnistunut l ä h e t t ä ä viljaa ulos
suunnilleen puolet k a n s a i n v ä l i s e n v i l -
Jasopimuksen m ä ä r i t l ; e l e m ä s t ä kuo-dasta.
M u t t a Yhdysvallat on j o t ä y t ­t
ä n y t n e l j ä v i i d e n n e s t ä omasta kuo-dastaari.
•
M i t ä todella on tapahtunut j a ta­pahtuu
paljastuu k a l k k e i n selvemmin
B r i t a n n i a n viljantuonnin kehitystä.
Vuoden 1950 kuuden ehsimmäis.en
kuukauden aikana B r i t a n n i a a n tuo­t
i i n Canadasta 24,600,000 s e n t r i e r iä
(sentnerl — hundredweight —100
paunaa) j a 6,900,000 s e n t n e r i ä Y h d y s ­v
a l l o i s t a . Mutta vuoden 1951 ensim­m
ä i s e n kuuden kuukauden aikana
B r i t a n n i a a n - tuotiin Canadasta ai­noastaan
14,000,000 s e n t n e r i ä j a 15,-
000,000 Y h d y s v a l l o i s t a ; Jokainen ca-nadalainen'
t ä y t y y olla y l l ä t t y n y t ä-s
i a n t i l a n johdosta, vaikkapa se olisi
v a m t i l a p ä i n e n k i n , k u n Yhdysvallat
s i v u u t t a a C a n a d a n sen periiiteellisen
p a r h a a n asialc&aan kanssa vallitse­vassa
kaiipassa.
E i k ä v a i n se, e t t ä Y h d y s v a l l a t t ä y t ­t
ä ä I W A : n m ä ä r ä ä m ä n kuotansa
p a l j o n vaivattomammin k u i n Cana­da,
tunkeutuen_Canadah p e r i n t e i s i l le
m a r k k i n o i l l e , ' m u t t a sen lisäksi I WA
on väline, jonka a v u l l a Yhdiysvallat
hallitsee .maaliman v i l j a i n a r k k i n o i t a.
; K i i o d a t v j ö ; m ä ä r i t e l l ä ä n , t ä E s ä m
'säf:' •
Fuolacelliset kttodat
Voimassaoievana viljavuonna Ca­n
a d a n k'uota'pn 233 m i l j o o n a a bushe-l
i a I W A a i m ä ä r i t t e l y n mukaan. M e i ­d
ä n viljarivietimme on p i t k i e n aiko­j
e n keskiaryon ottaen ollut 248,900,-
020 busheiia: Yhdysvallat nauttii
nyt 255400,000 ;bushelin k u ö d a s t a,
v a i k k a sen v i l j a n v i e n n i n keskiarvo
on ollut v a i n 112,700,000.
Canadan, asema v i l j a n y i e n t i m a a na
on näin::''ollen H u o n o n t u n u t , huoli­m
a t t a s i i t ä . . . e t t ä v i l j a n kasvattami­n
e n ei o l e ; v ä h e n t y n y t e n e m p ä ä k u in
tarve J ä r j e s t ä ä Canadan, farmien
tuottamalle v i l j a l l e m a r k k i n o i t a.
T ä m ä n ; ..kehityksen vaarallisuutta
e i v ä t ole havainneet ainoastaan mo­net
canadalaiset, mutta B r i t a n n i an
v i l j a n t u o n t i l a u t a k u n n a n puhemies.
" C o r n Trade^ News" k i r j o i t t i m u u t a ­ma
kuukausi, s i t t e n : " Y h d y s v a l l a t on
h a l l i n n u t m a a i l m a n v i l j a m a r k k i n o i ta
koko sodan j ä l k e i s e n ajan, k ä y t t ä en
hj-vakseen k y k y ä tuottaa s u u r i a m ä ä ­r
i ä viljaa i i l o s v i e t ä v ä k s i avustusoh­j
e l m a n , j ^ t t e y d e s s ä , jonka mukaan
v i l j a n t i i o t t a j i l l e l a i n a t a a n r a h a a sen
ostamiseksi. Canada; A u s t r a l i a ja
ATgentina voivat vielä tuottaa l i s ä ­v
i l j a a taloudellisemmin k u i n Y h d y s ­v
a l l a t . K a n s a i n v ä l i n e n viljasopimus-h
a l l i n t o suosii liiaksi Yhdysvaltoja
J a sen m e n e t e l m ä ä maksaa .tukira­h
o j a n y k y i s e s s ä , m ä ä r ä s s ä , m i k ä voi
j o h t a a sopimuJssenpMä^ 'ko­k
o n a a n i ^ i i u i m i t t e l e i m a t t o i n a ä h xnaail- °
man jTitykseen v a p a u t u a keinotekoi­sesta
vii j a t u o t a n n o n ihälritsemisestö..
Osa sotavarustelusta
' M i t ä " C o r n Trade News" j ä t ti
k i r j o i t u k s e s i s a ä n mainitsematta oli se,
e t t ä Y 3 i d y s v a l t ä i n ponnistelut m a a i l ­m
a n v i l j a m a r k i k i n ö i d e n ' halli{;semi-seksi
el ole^ i h m i s y s t ä v ä l l i s y y d e s tä
j o h t u v a a y s t ä v y y t t ä Y h d y s v a l t a l a i s ­t
en imperialistien silmissä v i l j a on
t ä r k e ä v ä l i n e sotapyrkimysten edis­t
ä m i s e s s ä . He k ä y t t ä v ä t suuria va-r
ä s t o j a a n sotasuimnitelmien e d i s t ä ­miseen
toisissa k a p i t a l i s t i s i s s a maissa
k o n t r o l l o i m a l l a t ä r k e i t ä ruokatarpei­ta.
Seuraamalla t ä t ä suuntaa C a n a ­d
a n h a l l i t u s h y l k ä ä j a polkee (jalkoir
h l n s a C a n a d a n f a r m a r i e n perusedut.
T a i s t e l u a Canadan v i l j a m a r k k i n o i ­den
turvaamiseksi j a s ä i l y t t ä m i s e k si
ei voida erolttaa taistelusta C a n a d an
Y h d y s v a l l o i s t a riippumattomuuden
puolesta. Canadan rauhanomaisen
M
I '
in;
ri
Washington. — F.iustajalvuoiK «f| ^
J ä s e n , republ-kaani T i m o t h y Shed fe"^
I l l i n o i s i n v a l t i o s t a on ehdottanut,e 1
muodostettaisiin erikoinen
s i n k o m i t e a t u t k i m a a n maMollism
s i a C a n a d a n l i i t t ä m i s e k s i Yhdjst
t o i h m .
A s i a a kosikevan l a k i e h d o t i ^ e n } |fi oi
teyteen l i i t t a m ä s s a ä n lausunnossai ^^M^
noo edustaja Sheehan, e t t ä h ä n i
d o t t a a C a n a d a n l i i t t ä m i s t ä Ybci
v a l t o i h i n joko uutena valtiona
t e r r i t o o r i n a ; Y h d y s v a l t o i h i n hirfi?
nyt 48 osavaltiota j a päakaupijnj S;
l i i t t o v a l t i o a l i i l — Federal Distrlct
Coltunbia i(D. C.) lynnä Alaskan
H a w a i j i n t e m t o o r i t j a Puerto Rfej!;
ymijL l u k u i s i a saaria. I' ]
^ Di
|ie
ai
1 ^
hi
E d u s t a j a S h e e h a n sanoo lausums
saan, e t t ä C a n a d a n Yhdysvaltoll |
y h d i s t ä m i n e n oUsl edulllnpn kn ^'
mallelcm q i a a l l e . Han ehdottaa, e fiJäi
S u u r - B r i t a n n i a l l e - olisi maksetU ^\
korvaus siitä., e t t ä ; se luopuu kaiki i^^ ,g
eduistaan j a oikeuksistaan Canada
n ä h d e n . Siinä suhteessa olisi h ^ "fe
k i t t a v a , e t t ä suorituksena käytett |
s i i n n i i t ä varoja, jotika Britannia i
jo saanut Y h d y s v a l l o i l t a.
M r . S h e e h a n i n ehdotus on heij
tus s i i t ä i m p e r i a l i s t i s e s t a julkeude
m i k ä vallitsee Y l i d y s v a l t a i n johtar
sa:;'ipiireissä^. : L a i n k a a n ei viälit
s i i t ä , e t t ä C a n a d a o n I t s e n ä i n e n a
e i k ^ m y ö s k ä ä n s i i t ä m i t ä Csm
k a n s a arvelee asiasta koska "kaH
v a l t i a a n d o l l a r i n " p i t ä i s i saada m
r ä t ä k a i k k i asiat. .-^Mr. Sheehan o
y h t ä hyvin voinut ehdottaa, t
Neu-vostoliitto m y i s i Suomen YM
v a l l b i l l e , luopuen siten kaikista c
l e t u i s t a "eduistaan j a biiceuksistai
Suomeen n ä h d e n.
a.
ai
'ai
tl
lui
a i
ui
u]
lä.
il
Montreal. — S ä h k ö t y ö l ä i s t e n un
osasto J^o. 528röh allekirjoittanut
sopimuksen P h i l l i p s ' ( E l e c t r i c a l Wo:
y h t i ö n kanssa. 'Uusi sopimus ai
t y ö l ä i s i l l e 8-J13 sentin korotut
t u n t i p a l k k o i h i n . ' ' K a i k k i a a n on
saanut t y ö l ä i s i l l e v. !1951 aikana
28 s e n t i n tuntlpalkkakorotuksen.
u l k o p o l i t i i k a n puolesta j a kaiil
m a i t t e n kanssa tasavertaisuuden
rusteella, tapahtuvan kaupan
lesta. •
100,000 työtöntä
aul
Detroitin alueella
Detroit. — United Automobile
Workers of American presidentti
Walter Reuther sanoi t ä ä l l ä maa­n
a n t a i n a , e t t ä sivilimoottorlajoneu-vojen
tuotantoa tulee p l t ä a korkealla
seuraavien y h d e k s ä n kuukauden ai­k
a n a jos halutaan v ä l t t ä ä katastio-fImalnen
tilanne. Muussa tapauk­sessa
M i c h i g a n i n edessä on pahin
t y ö t t ö m y y s k u i n m i t ä on ollut v i i m e i ­seen
10 vuoteen. .
N y k y ä ä n D e t r o i t i n alueella on 100,-
000 a u t o t y ö l ä i s t ä t y ö t t ö m ä n ä , sanoi
mr. Reuther.
R e u t h e r i n mukaan s i i r t y m i n e n so-tatuotantoon
on suoritettu noin 9
kuukauden kuluttua ja hän uskoi,
e t t ä ollloin voidaan löytää t y ö t ä ny­k
y ä ä n t y ö t t ö m i n ä oleville.
— A m m a t t i n y r k k e i l y on her.genvaa-,
r a l l i s t a , s e n sai kokea 17 vuotias Franz
M a y r Linzi&sä, saatuaan kolmannessa
e r ä s s ä sellaisen iskun leukaansa Joka
nukutti hänet läksi.
Neuvostoliiton entinen ulkominis­t
e r i Ja^ Washingtonln lähettiläs
M a x i m MOisejevitsh Litvinov kuoli
uudenvuoden i l t a n a 75 vuoden i k ä i ­s
e n ä p i t k ä n vallankumouksellisen, jo
viicne vuosisadalla alkaneen t y ö u r an
j ä l k e e n .
M a x i m Moisejevitsh oli yksi n i i s tä
huomatuista 'ja loistavista neuvosto­diplomaateista,
j o i t a on ollut neuvos­tomaan
k ä y t e t t ä v ä n ä sitten Tshit-s
h e r i n i n p ä i v i e n ja jotka ovat neu­vostomaan
oikean u l k o p o l i t i i k a n joh­dosta
j a persoonallisten lahjojensakm
t a k i a loistaneet p ä ä t ä ä n p i t e m p i nä
k a i i i e n l a a t u i s t e n porvarillisten "k>'-
k y j e n " r i n n a l l a . L i t v i n o v i n p o l i i t t i ­sen
Ja diplomaattisen u r a n huippu­k
o h t a , o l i 30-luvulla. j o l l o i n h ä n oli
k a i k k e i n huomatuin t e k i j ä kansain­v
ä l i s e n politiikan areenalla. Hän
edusti loistavasti silloista Neuvosto­l
i i t o n u l k o p o l i t i i k k a a kun fasismin
v a l t a a n p ä ä s y Saksassa edellytti lä­h
e n t y m i s t ä - l ä n s i v a l t o i h i n . Sen aika­kauden
tunnukseksi muodostui laa­joissa
piireissä L i t v i n o v i n ilmoille
sinkauttama tunnus: " R a u h a on ja­kamaton!"
Se johti Neuvostoliiton
astumiseen K a n s a l n h i t o n p i i r i i n , puo­l
u s t u s l i i t t o o n Ranskan kanssa ja
h y ö k k ä ä m ä t t ö m y y s s o p i m u k s e n 14
maan kanssa. L ä n s l v a l t a i n petospo-l
l t i i k k a . j o k a huipentui 1938 Mynche-n
l i i Ecpimuksessa j a Tshekkoslovakian
uhraamisessa H i t l e r i l l e , teiii kuiten­k
i n t y h j ä k s i Neuvostoliiton harjoit­t
a m a n r a u h a n p o l i t i i k a n . Sen viimei­s
i ä llmau-ksla olivat länslvaltain
kanssa .1939 k ä y d y t neuvottelut fasis­m
i n vaistalscn kollektiivisen t u r v a l l i ­suussopimuksen
aikaansaamiseksi se­k
ä t ä m ä n pyrkimyksen e r ä ä n ä osana
VV. 1938—39 Suomen kanssa k ä y d yt
salaisot iieuvpttelut. Näiden yritys­t
e n e p ä ö i p f e ^ t t u a 'joutui l ä n s i v a l t o i ­h
i n sutfrttä^utunut L i t v i n o v v ä i s t y ­m
ä ä n . . H ä n e n t i l a l l e e n t u l i u l k o m i ­n
i s t e r i k s i Molotov, joka l o t e u t t l a i ­noan
toteutettavissa olevan: hyök-k
ä ä m ä t t ö m j - y s s o p l m u k s e n S a k s an
kanssa elokuussa 1939.
Vuonna 1936 h ä n sai Neuvostoliiton
korkeunman tunnustuksen t y ö s t ä ä n.
L e n i n i n k u n n i a m e r k i n . H ä n e s s ä y h ­t
y i joustavuus johdonmukaisuuteen
j a h a n i^fäs k e s k e i s i m p i ä Ja ä r v o v a l -
t a i s i m p i a ja pelätt.vjä h a h m o j a kan­s
a i n v ä l i s e s s ä politiikassa lähes 30
vuoden ajan.
M a ^ i m Moisejevitshln e l ä m ä n t y ö tä
muistellessa j o u t u u mieleen t ä n ä p ä i ­v
ä n ä eräs varsin k i i n n o s t a v a seikka
— j a se o n : e t t ä Neuvostoliiton'ulko-p
o U t i i k k a OTi ollut aina oikeaa ja
p y r k i n y t e d i s t ä m ä ä n k a i k i n keinoin
r a u h a n s ä i l y m i s t ä . Jopa s i i n ä m ä ä ­r
i n , e t t ä esinlerkiksl m e i d ä n canada-l
a i s t e n oikeusministerimme sanoi Y
K : n neuvoston kokouksessa P a r i i ­sissa:
, • '
Näiflen-i ''aikojen murhanäytel-män
syntböolina on se, että neu-vostohalUtns
ei puhu enää maail­man
järJeBtöUe (YK.-ile) Litvino­vin
älykkiiäUä äänellä, mntta hä­nen
nyicylscn seuraajansa Vishins-kin
suulla.
Me käsitAitime tämän e r ä ä n l a i s e k si
e p ä s u o r a k s l ' ' ' ' t a k a k ä d e n tunnustuk­seksi
s i l t ä , e t t ä Neuvostoliiton L i t v i ­n
o v i n aikainen u l k o p o l i t i i k k a on ollut
" ä l y k ä s t ä " j a oikeaa, vaikka s i t ä on
valkea tunnustaa.
V l s h l n s k i v a s t a s i k i n s i i h e n oikeus­ministerillemme,
e t t » Neuvostoliiton
u l k o p o l i t i i k k a on ollut vuosien k u ­luessa
k i i n t e ä t ä ja johdonmukaista
j ä e t t ä m r . . G a r s o n i n v ä i t t e e t Ovat
y h t ä poikamaisia k u i n h ä n e n nimen­s
ä k i n , ijoka feointuu samaan tapaan
k p i n p o i k a a t a r k o i t t a v a r a n s k a n k i e l i ­nen
sana.
Sudburj- D a i l y Star sanoi t ä m än
tapauksen 'johdosta, e t t ä mr. Garson
ei ollut sananvaihdossaan lainkaan
N e u v o s t o l i i t o n 'uHcpministerin veroi­n
e n Ja sanoi V i s h i h s k i n omaksuneen
G a r s o n i i n n ä h d e n sellaisen asenteen
k u i n professori omaa pieneen koulu-p
o i k a a n n ä h d e n , kehoittaessaan ( h ä n ­t
ä p a l a a n i a a n l e i k k i k e n t ä l l e e n pallo-
Jensa p a r i i n.
Toronto Daily Star sanoi t.k. 12
p ä i v ä n tolmltuskirjoituksessaan,
että "Litvinov on ollut maailman
etumaisin aseista riisumisen puo­lustaja
. . . Olisi ollut parempi jos
länsi olisi seurannut häntä niin
pitkälle kuin olisi voinut yleisen
aseista riisumisen tiellä". Se mikä
oli totta Litvinovin aikana on en­tistä
enemmän; totta Vishinskln
aikana.
T a a n t u m u k s e l l i n e n neuvostovastai­n
e n Time v i i k k o l e h t i antoi myöskin
t a k a k i ä d e n tunnustuksen neuvostopo-l
i t h k a l l e sanoess?ian L i t v i n o v i s t a , e t tä
h ä n e s t ä tuli "aseistariisumisen, k o l ­l
e k t i i v i s e n turvallisuuden j a natsien
vastustamisen apostoli."
L i t v i n o v i n y.m. Neuvostoliiton edus­t
a j i e n t e k e m ä t ehdotukset aseistuk­sen
poistamiseksi tai v ä h e n t ä m i s e k si
e i v ä t luonnollisestikaan olleet h e i d än
mieskohtaisia ehdotuksiaan vaan k o ­ko
neuvostohallituksen ja neuvosto­maan
kansan ehdotuksia J a niiden
t a k a n a on m y ö s k i n ollut k a p i t a l i s t i s ­ten
maiden kansojen v a l t a v a eneni-m
i s t ö . koska nekin, samoinkuin neu­vostokansakin
haluavat e l ä ä sovussa
j a rauhassa muiden maiden kansojen
kanssa.
Aseistuksen p o i s t a m i n a tai v ä h e n ­t
ä m i s t ä tarkoittavat Neuvostoliiton
ehdotukset. J o l t a on i c h t y k e r t a t o i -'
I
a:
•ai
•äs
:e£
4
lau
' sll
I te
m
'4
ai:
4i|
sensa j ä l k e e n n i i n kauan kuin
vostohallitus on o l l u t olemassa ja
k a ovat a i n a "häm,mästyttäneet'
pita.listimaiden s a n o m a l e h t i ä Ja
lituksia_^ ovat k ö u r a a n t u n t u v a n sd
n ä todistuksena neuvostomaan lu
tuksen ja kansan "rauhahtahds
A s i a on katsokaas .^teri, että sxt
l i s t i t haluavat a i n a rauhaa ja Ic
t a l i s t i t sota*. Rauha on eräs s«
l i s m i n rakentamisen perusedelljt
s i ä . Se merkitsee sosialismin oloi
v a u r a u t t a j a edistystä. Ja mS
k a p i t a l i s m i oh kysjTnyksessä
>-htä'ällä h a l u a n ä h d ä sosialismini
r a s t u v a n j a edistyvän ja tou»'
sota k u u l u u 'kapitalistisen valtio»
j ä r j e s t e l m ä j i olemukseen koska
merkitsee e n t i s t ä runsaampia vaJ
j a k a p i t a l i s t e i l l e — vaikkakin soU
useissa tapauksissa johtanut ka?
l i s m i n tappioon. Nämä yksmltf
set tosiasiat ovat s j i y n ä nykjiseea
lanteeseen. Jossa kapitaiistinen B
i l m a varustautuu sotaan sosialiS
m a i t a vastaan j a sosialismin f
olevat maat h a l u a v a t rauhaa,
sen poistamista tai väheni
voidakseen rauhassa rakentaa
l i s m i a . ^
Yhdysvaltahi_imperialismln edcs
Jat ovat t ä l J ä T k e r t a a suunnlDeea
massa asemassa kuin oli
fasismi ennen toista maailmansa
Ne puhuvat sodasta alituisesU J»
rustautuvat k a i k e l l a voimallaan s
varten, samaan aikaan kun N*"
t o l l l t o n j a m u i d e n sosialismin _
den taholta e s i t e t ä ä n rauhaa, «
tuksen v ä h e n t ä m i s t ä j-ms. tolina
t e i t ä . Y M y ^ v a l t a i n )XD!^^
pyrft-U m a a i l m a n herraksi, sosla»
kukistamiseen J a e n t i s t ä valtan-r
i i s t o v o i t t o i h l n . Siinä on sjT»
W a l l Streetin johdolla P
n l h i rt^oimakäcaastl sodasta Ja ^
t a u d u t a a n siihen. ' .
T ä s s ä tilanteessa Jatkaa N»
l i i t t o y h ä edelleen rauhan
j a sen u l k o m i n i s t e r i VishlnsÖ
maansa e n t i s t e n ulkoministeri»^
t e l u a r a u h a n puolesta. —
ba
a i
aa
10
"ai
Jla
aa
il(
Ir,