Vapaus, October 7, 1952

              Mi MM i
•'£ -Äie,.
'».i-- •.'•in- H J!!iC:S3 *~
S:
iseeii;;:;::;";;.:|o
MJ toimimaan ti»
>eakIn,V;.;.y-;;:-r^;i^
vfhan lietOTnitt^
allunsa. joka fln», |
'Tribimessa.
Jlla puolueen jä«.
»tiBJen unioflla oi»
toiikan^löyttäini.;^
'anilaisten
mm
;Ä•'•'•i-"•!?;^v^>v^'!•;lv!.^•"'^^C•'^•''"
|Iinesi77 tiistaisin. loy8talg|n, ja tonnntalsln.
M Ä
Petnstelttt vnoana 1917 Canadan suomatall^en Stse&älnen tyoväenle] _
Juhlaan osallistui järjestöjen
edustajia eri paikkakunnilta runsassti,
; V kielsivät i j ^ ,
nuodostaneet iwi>.
iän ja ettähefca.
m Jennie I*e, jo.
In Bevanln vaimo,
teluja vastaan,
J^kki dollarit koko
estä uutta niaaii-leurääinme
ivääriS
miss Lee. ''Meldsta
kämme ahnendm
minajaisiUe. Jotta
delle veriselle po.
iivästä tobeea
ne iyokanmn
yinyksiä, niin
Toronto. — 'Viime lanantäinn. Ja
' sunnnntaina vietettiin täällä: hy-
; rtii oniiistnneelia tavalla ja. julila-mleliolan.:
vallitessa Snomalaisen
'< Seuran .SO-vaotisjnhla^ joka alkoi
nne
a on va-lekseime
18.25
JÄ
...87.50
....87.50
...98.00
...98.00
TA
...30.25
79.95
89.95
YS-stystakkn
Jälletar-ame
eri
-27.75
lauantaina edttämäUä^ensimmäl-
' sen kerran' Canadassa Hella Wao-
Iijoen viimeisin näytelmänutnns
•Niskavuoren Heta". .Väkeä oli
kaikki paikat täynnä ja yleiäö tun­tui
pitäneen näytdUnästä. jolca-e.
sitettiin verrattain'joustavalla ta-
, valla. Sjen oli har^oitntlannt Aar­to
Latvala.^ ' ~ ' .
Juhlaan oli saapunut .-vieraita Sud-buryn
seudulta, Ikulia-älueela ja eri
seuduilta Btelä-Ontariosta.
Sunnuntaina oli jjublapäivälUnra
Don-haainia, jossa' auainiot ruoat
syötiin Joippuun.
Sunnuntaina klo 4 ip. alkaneessa
juhlakonserti^a ' piti juhlapuheen
Johni Latva ja - monipuolinen ohjel­ma
oli (kaikin puolin arvokasta.
Juhlasalin näyttämön yhdellä s i ­vulla-
oi seuran ^perustajajäsenen
JaaMo liindalan suuri niu^tc&uva Ja
toisella puolen OSJ:n isan. J . W.
Ahlyistin kuva._^ \ ^
' Useita vielä-elossa - olevia - seurah
perustajajäseniä oli kumiiavieiraina
saaipuvilla : tässä mieliin'. painuvassa:
juhlassa. Useat toiäkidiset veljes-
Järjestöt olivat myöskin lähettäneet
edustajansa Juhlaan. .
mm
m
I i i i
puolia joita cäniadan työläiset omaavat, mutta jota nykyään ~puuttnö^p|rlauienUn Jäseniltä Ottavassa.' .
JSTi^sBucfcväim^ ' «
piiolii^sääntöfhin ja 5-vuotissuunnitcflma
i i Mj^ova;:^
i qnmistlpuöiu^ ;19.|1^
bon ovat porvarillisetkin 'lehdet
kiinnittäneet suurta huomiota
•kautta maailman ju>koonttil täällä
? viikon vaihteessa. ' ^ ,
TäMn- kokoukseen on isaapu^^
puöluiejäsenten;'^^
kettu lukiräiäärä\idn 2,006i''Koneres-
I sin ' e D s i m m ä i s ^
henkisen p i & e m l i B ^^
jä Tassin ^eldstuäcsen mUkaan puhe-r
-liiiehistöön^ feiMi^
Ensimmäisenä: k<Äouq)äiyänä va­littiin
erinäiset valiokunnat, kuten
kongressin sihteeristö, .valtaich*jain
taiHcastajan; 'Ia- tobniiius^n 'täcjäin
komissionit,: Jne. .Esitetty. ?työjärje5-
tysehdotus; iiyväiksjrtpn'i ykslmleilsesi
ti. "
• • Tassin, tiedonannon, imukaan.tässä
puoluekokouiksessa • f on ' iiuomattava
iiläärä my^/ulbuimaiden edustajia.'
J'^"'£toinmlfcÄ
kous kestää.koko viikon'jakaen teh­täväksi
:" tulee- minur ohella/se,' että
'munte&älä;;''jbW^^
•'l£€B*ntäK^^
jais^ht^äiäöö li^^^^
miehistö.''" ^ e : ' ' ' -'.,«
Kokouksenv;a?5asjU lyhjfcim.tervehdi •'•Erikoinen huomio kiintyy: RUOÄ
dyspiiheella vä^ Mbld- koteukseltööesite^^ uiitefen "viiisi-
MalenkOT. puoiueön^k^
sihteeri^ piti: vko5^^
puheeni jossa viitöitetHin'i>ääpiirtei-
•sestl puolufeen; edessä--(Hevät: tehtä­vät.
vpiflaan työmisfehi^k^
'intelektuaaUeii reaUtuloja Isätä ja
kulutustavaran hntoja laskea.
m
g;-Sydri(0^
Siäte;rin
:nä)^ti;rS1^^
päättänyt ahtaa kakille, (Moskovaan
;>'viSamalia'^
kaikiue
[msttiust^^e^^^
^J^niiett5^ i»ikpmjä^ti|>^^^
^'^^AustMili^^
i£ieist':;^•an^^^
Pekingin rauliankongressiin aikoville
henikUöilie.
Ruotsin pääesikunta
itsensä pussiin
Krasnjd Flot osoittaa useita ristirii­taisuuksia,
Riioisin selityksissä
Moskova; ~Neuvost6liitioIainen
:, KraqmiFlot^Iehtiron.vielä puut-
- tanut: suurta^-huomiota' herättä-
, neeseen Catalinar-kiistaan, Jonka
varjolla mm; Ruotsissa Mihoitettiin
viime vaaien aikana mieliä Neu­vostoliittoa
vastaan:.^
Ospitettuaan: ensin, että .Ruotsin
puolustusvoimien- väitteet, jonka' mu-
Jaan Catalina-kone olisi ollut etsi­mässä
kadonnutta Dakotakonetta, le­päävät
varsin hyllyvällä pohjalla, leh­ti
puuttuu eräisin konkreettisiin to­siasioihin.
Jotka tödistaivat Ruotsin
puolustusvoimien ja. hallituksen pa­hasti
sotkeutuneen sanoiiiinsa pyt-
:*leasään pesemään puhtaaksi raja-loukkauksen
tehneitä , lentäjiään.
Krasnyi Flotln kirjoittaja A. Shugi-
Din -toteaa tällöin mm. seuraavaa:
^ 'Ruotsin puolustnisrömuen esikun-
*»an lausunnossa^'toistetaan Ruotsin
PelastuiSomissIon läusuhto, että • Ca-
^alina GB käytti neuvostoliittolaisten
häyVttäjäkoneiäen kohtaamisesta las-
.keutumiseensa asti'aikaa"il—'13 mi­nuuttia
Ja että-soi veteeri^ laskeutu-niinen
tapahtui'"noin kello '4.20".
Tällaisen väitteen todistamiseksi lau^
«uunossa•vedotaansilhto; että ohjaa­ja
oli muka sitoessaan .itseään .istul-
"leen katsonut kelloaan. •
Tämä väite', on ristttiidassa - mui­den
paljon usfeottavampfen-^ tie­tojen
kanssa iiitä, kuiitita kauan len-t<&
one Catallna, GB lensi kohdat­tuaan
neuvostoliittolaiset tiävlttäjä-koneet.
vRuotsin puolustusvoimien esikunta
on -tietenkin tietoinen sUtä, että.len-tokoneen
Catallna G B midiistö .on
Nyheterin edustaijan ^. -haastateltua;
miehistön Jäseniä, j "Dagens Nyheter
kertoi kahdesti (kesäkuun ' 17 Ja -18
päivinä), että lentokoneen; cätälina
GB laskeutuminen tapahtui l^ello 4.25
ja että neuvostoUlttolfiisten iJävittä-jäkoneiden
tapaamisesta mereen 'las?
keutumiseen kului 16 minuuttia..
;I«ntaKoneen
tajan Sven Törsrenin lausimnon mu-:
kaan — lausunto julkaistiin kesä­kuun
20 päivänä Kabnarissa ilmesty­vässä
Barometer-lebdessä' — .tämän
ajan pituus ei ollut 16. vaan 20-min;
Tämä lentokoneen komentajan laUr
sunto asettaa. sangen epäedulliseen
valoon Ruotsin ilmavoimien pelastus-kcmission
myöhemmin laat&aan4ul-^
kiiman lentokonin Catallna GB Ien
toajan pituudesta.
On aivan ilmeistä, että ks^teeni
Törgrenin maininta kaksikymmentä
minuuttia kestäneestä lennosta on lä­hempänä
tptuiitta kun Ruotsin pelas-^
ti^omission -täysin ^perustelematon
väite, yksitoista ininuuttia kestäoees.'
ta lennosta, .,
'. Todellisuudessa ientokone^Catalina
GB^ rikkoi kesäkuu» 16 pnä keUo 6
Moskovan aikaa Xlaello 4, Ruotsin^ ai­kaa)
Neuvostoliiton rajaa tullen^ lä­hes
4 mailin päähän Hiidenmaasta.
^nnKcolla olevat tutkamme seurasi­vat
Jonkin' aikaa kello 6 t s ^ lento*
konetta ^ aluevesiemme; välittömässä
läheisyydessä Ja sitten kello 6 alue-veslemme
.yläpuolella, v Rannikolla
olevat tutkamme' totesivat moneen
kertaan keUo 6 :n Jälkeen lentokoneen
olevan aluievesiemme Yläpuolella. X/en-tässään
alnvesiemme, yläpuolella tä-
. mä lentokone *uU sille alueelle. Jolla
«skustelulsaan ruotsalaisten sano-: hävittäijäkoneemme suorittanrat var-
«»alehtien ktojeeuvaihtajien kanssa
fotanut lentoajan pituudesta aJvan
toisenlaisia tietoja kuin <wat ne, Jois­ta
Ruotsin ilmavoimien'pelastuskin
Uuhuu," ; • , / */. •
lautamme in^e|lin^'- eil4 Dagens
ticpavelua' rannikkomme ilmarajorja
suojellen. ^ f v ' .
Samaan aikaan rannikolla sijaitse­vat
tutkammer havaitsivat aluevesir
esnnie> läheM toisei^Un ruotsalaisen,
'3 Leslie Morris
matiufstaniit
NoskQväan
: Toronto.' ---'LPP.-n fcesktiskomitean
jäsen .jLcslIe ^Morris' < » ' matkustanut
Moskovaan seuratakseen Neuvostolii­ton
Kommunlstipuplueen-yhdeksfän-nentoista
kongressin-työtä.
Päättäessään lähettää Leslie Morri­sin
Moskovan kokoukseen.LPP:n kes­kuskomitea
katsoi.: että ko.; kongres­sin
päätökset ja suunnitelmat ovat
hyvin «lielenklintoisia Ja tärkeitä Ca­nadan
työväenliikkeelle.
. _ , .Mii^'
nut:h}^väksyä'Neuv<>stoliittoa pastaan
tähdäjbtjnä hyökkäävää pplttUkkaa. ^ <
Neuyostolilito muistutt£^^>Tanika4
$eeiu^^'^nsluallei«^1^^^
:g.itul(fei||^|^^
'lia ; ulitömaalaistenl';:- aselstettojen
Jbiifckdjen sijoittamista: Tainskatt-alueeUe',
ilmoitti Tassin tohnisto.
' '„•'.' -iM^:; Vr^:u'i ' LV...';' 8 päivänä, löfegantMäÄtä^^^^^^^
^ e n Ä t e n lausunnoistafOieinäkuus^l^^ji^
f n w s l ^ ; h | p n j ^
is^inieSuilcÄiaaiaÖ
mistä, Tanskaan^ei^^n^oida: perustella
•puohjstuksen nJmellä, siliä on tunnet­tua,
~ ettei TanskiCa uhkaa mikään
muu ivaltip J a ettei kenelläkään ole'
hyökkäyisaikeita Tanskaa, vastaan,
sanotaan t^ootissa ,
.Neuvostoliiton hallitus pitää vält-tämättömänä'.
kiinnittää: - Taitökaii
hallituksen huomidtai siihen, että pää^
töstä/sallia ulkomaalaisten Joukkojen
sijoittaminen Tanska^ alueelle . oh
pidettyä
muiden Itämeren maiden ^ ;turvalli-sui
»telle, Neuvostoliitto selittää, että
vastuu .tällaisen politiikan v seurauk­sista,:
oiir:^^^
sella. , .
; i Neuvostoliiton •vastalaiise" Julkais­tiin
torstaina Moskovan ikailkssa. leh­dissä
ihnan mitään Jäikimanintoja.
§tjoittaa>Tanskari JalueelifeA^r^
iTain^kasta' • tulee> ulkömaälaiiiiten • arr
•meiJcOeniStaklk^
lauseessa;;-; 'jd^iA^iö^ää^^
do4sar'^ii;;Jätetty^^Mp^
J«r '"yais^an mintsteittlle'Hi^ov K
geliUe. ' '
; 'Tanskan 'iialiitusjOT
tästä asiasta Yhdysvaltain hallituk­sen
kanssa; sanotaan /vastalauseessa.
Näihin neuvotteluihin on- ryhdytty
siitä huolimatta, että Tanskan hal-litus
on aikaisemmin vakuuttanut,
ettei ulkomaalaisille: Joukoille annet­taisi
t/ukikohta Tanskaii; alueella.
NeuvostöUiton hallitus "kUnnlttää
Tanskan hallituksen huomiota siihen,
että Atlantin liitto^ on: luonteeltaan
hyöl<käävä Neuvostoliittoa vastaan.
Se merkitsee niiden.vakuutusten rikko
mlsta* (jotka; Tanskan hallitus antoi
Partisaanijohtaja
';y3rtteessä Italiassa ^
Milano. Italia. — Toisen maail­mansodan
aikainen, partisaanijohtaja
RuggeroMaltauro Ja seitsemän muuta
partisaania on; asetettu syytteeseen
poliittistei» vankien telott/miseen
osallistumisesta Scbiossa v. 1045.
V- Viisi -partisaania. on samasta ^ äsias!^
tia:' * trjomittu elinkautiseen / vaikeu­teen.'
» i j -'.
ei rikkonut Neuvostoliiton rajaa ei-vä'tkä^
hävittäjäkoneet, lähestyneet si4
tä. . , , .
-Tavattuaan .neuvostoliittolaiset hä-i
vittäjäkoneet lentokoneet;; Catalhia;
GB lensi laskeutinnispaikalle asti n;;
iöo mailin nopeudella. Kuudessatois-;
ta minuutissa/se lensi n. 40 mailia Ja;
20 minuutissa n, 50 maila.,
Tällanen on ;se todellinen asian-,
tila. J o : ^ raUitessa^ ruotsalainen - so­tilaskone
Catallna :GB'kesäkuun 16
päivänä rikkoinNeuvrostoliitont^Jaä.
Ruptain puolustusvoimien;;esikuma ei
voi minkäSnlasilla keinottitolsUla tul-'
kinnoillaan salata sitä vfoma^lj^h'
dettua .asiaa^^etta ruotspJ^Onein'soti­laskone
on'. fildconutr 'AfeUvostoliiton
Ranslta irti
Indp-Kiinan
sodasta
' Pariisi. • Radikaallsosialistista
puoluetta 'edustava Ranskan entinen
pääministeri (Edouard Daladier, joka
mm.. oli mukana tekemässä Mynche-nin
sopimusta, on' kehoittanut puo-luettaaiv
.vaatimaan Indo^inan so­dan
lopettamista, estämään (Länsi-
Saksan aseistamisen ^'ja puolta'maan
neljän' suurvallan konferenssia^
Radikaallsosiällstlnenv puolue on
voimakkain tuki nykyisen pääminis­teri
Pinayn takana J a j o s puolue'
noudattaa?: 6S-ivuotIaan Daladlerin
neuvoa se voi merkitä jälleen: uutta
hallituäpulaa Ranskalle, >'
Canadalaiiieii
sotalaiva Itärsi-nyt
vaurioita
Oitawa. — Täällä ilmoitettiin lai­vaston
taholta perjantaina; että^,^^^
rearii^ rannikkopatteristo-säi^osumäh^
eanadalaiseen risteillä: ^^i^iiol^^
jolloin upseeri Ja kaksitnerimiestä
saivat .surmansa sekä Icolme meri­miestä,
loukkaantui -
•diiraiansa saanut upseeri;on( ko-mentajaluutnantti
John L. Quinn.
Tapaiäcsen sanotaan sattuneen
muutamia |>äI(vIäsIttOT.1^^
viranimaisten mukaan täs^' oli en«
simmäinen- tapaus kun Canadan so-talatva^
tKorean sodan a l l i n a on ^
sinyt «nenetyksiä; taistelussa,'
•n
Se on''tlötebUiBeaUääreiSöman i ä ^^
kan8alii^ällnea^:merkIty8,:60lMtliJ»irB^^^^
mestyi Bolshevik-jiiikaisussJa, on tär­keä
lisäys marxilais-IeninUälseen teo.
rlaan. <Ja että' se on erittäin i&rkeä
asakln)% teorian Ja käytännön {(an­nalta
katsoen.
Pravda kirjoitti:, ^ « , ,
puolin Sosialismin poliittisia talous­kysymyksiä
Jai ensimmäiseii, keriran
marxllabessa klrJaUIsuude^a h a na
nalysol sen (sosli^lsmin) tölousloklen
olemusta, määritteiee soslallsmth pe-rustoivat
talousiäit Ja sen' perustan
mistä fiiinrytään asteettaisin-sosialis­mista
konmiunismiin."
.Lontoo w- Täkäläiset "Venäjftn
pullia
He iierusteievat tätä katsantäkan-täaÄ;\;
silläI:'?e
artikkeli, mikä ilmestyi viime^vllkol-i
a ; <;Bolshevk-Jt^^
Stallit;^'korostaa : : ' t ä ^^ ^
saan, kuten' niia monesti, afkalsem-^^
minkin,'että NeuvostoUltto ei hyök­kää,
kapitalistimaita -vastaan ja esitti
samassa yhteydessä adatuksen, ,että
jos imeprlallstiset vallat jatkavat ny-kistä.
aseistumiski^ailiiä, hiin se /voi
h;yivinkin' päättyä (kapitalistimaiden
väliseen sotaan, siliä sodanlietsojat
tietävät, että. hyökkäys sosialistista
maaiimanosoa pastaan; voi .meikitä
tft vosenmiistolalsen Aneurln-Be­vanln
ja hiinen kannaitajalnisa
suuri voitto viikko sitten pidetys­sä
LaixMr-paolueeii kansallisessa
konventlonlssa tontau huomatta-tjn,:
Jäsentä),,yifl onttetÄ .^hupmatta-
Wall<'fitreetln sotdohjelmästa ju
tautumalla' Itsenäiseksi' mäaidsl,''on
tullutBritannian "SiihertkkaiaJsleh-dlstön'
tB(boltft Iclhiatiiksi 'jciiVMitsl
^«Klys^ltäihSyasttota^
»tosiasia luonnollisdlti on,' ^ttä be­vanln
vaseminlstoryhmä' vaatii;'sota^,
varustehm pienentämistä "Icösluk 'se
käsittää, että'' nykjdiieii': aselsttänis-:
kaii)panija vie maan taloudelliseen
kaaostilaan Ja.>ehkä -sotaan \ Tässä
mielessä Bevanln ryhmä Hraatll Bri­tannialle
"itsenäistä ulkopolitUkkaa".
Juuri Bevanln vasönmistoryhmän
aloitteesta Briitähiilan häbo^-tpuölue
omaksuf kielteisen, (kannan^ lÄnsl-
Saksan kan^^f tej^djyn -^'ylelsoplmuk-sen
ratifioinnin suhteen.
Bevanln «ryhmä tulee luultavasti
vaatimaan kaiisainvällsenjännitysti-lan
he^ittaanlsta -yllden suurvallan
tasaivallan kanssa. Ja. kaupankäynnin
laajentamista sinne mistä^ on «nark-kinbita•-
saatavissa. / j ' ' "
' Kaikella tällä on se vaikutus, että
liflihor puolue tulee sufhtautuniaan en.»
tlst^ suuremmillä, VtoöulcsUla . tory-
. Wa8hlnglon. --^ y$ltloslKteer.s2lsiä)i
i i ^ i M p t l ^ f ä a t i l M ^S
•:Q€0t«e^i;rIV:5!!Äenitt^^
tetäänsattpuinasta Moskova' «ufeil* \
le epämielulfiena.h'eii3ciiani:nsi^
ingtoni^:;i?ml»^| • - • - — • ^ • ^ - ' 5 2 ^ '
^Petroskol.?::-:*^
grcsslln -
tojaksi^
Iväilänfi^ii:^!^^
nustyön < m^e8t:^Kjei>;;k
MP. Oal^bäccll,, osoitti :;öhjclmansa
onttouden, iurvau^um^jl^ paheeUlseen
ll>tsöhWan,seilttta^^
nin vB^utu^all^n ,li9ä^:ty^
tuti inuka komfnunM^n^uuresta vai»'
kutiisvallästa puolueen alenunlssa or-gäanelssa
Ja varsinaisissa' puolueyh-distyksissä.
Mr. Gaitskell piti' erikoisen paha^
na sitä kun puoluajäsenteh", »valitse­mat
edustajat eivät, valinneet ame-rlkkalaismiellsyydeätään
^ tunnetiuä
Hertiert Mon-isonla enää Jobtoktihnan
jäseneksi./Morrlsoxiln slvuuttaiftinen
oli, sanoi mr. GaltskeU "el vain suu­ri
kuttämättjimyyden vaan myös so­kean
typeryyden opoltus". -
?:>.v
V I I M E ^ T I E D OT
: Toronto. IH^nanfaina annettajen.tietojen mukaan viime boan-
^fb3;ina jasnnriantäinasaltapaiormlssssarinansa42henkil5äItä-Canadassä :
' Enimmän'oii surmansa saaneita Onfaltossa, jossa Zl knoU, ^|iebeclssä ^
.20. Ja Nova läcotlassa yksi;. Uiketapatarmhis» «ai surmansa 27/&tildktimi-<^;:
M a itauttx i t ja muiden tapatunnienkaatt* 4 beniblöä. -'
M<^treaL — ' LiberaaUen ehdokkaat toUvat vaUtoksI maanantaina
maakontaparlamenfin täytevaaleissa Oatn^ont-S(, Jeanin ja Bfchelfett-
Vercberesln vaaUpUretesä, ]>',
. Edellisessä vaUttiln Romoald Bour«ae fa, ^iklmmälsessä Loclen Cardln.
Boon, Qa& Granadan kylässä, joka on 3 mailla O<ft cteiaän,
paloi maanantaina kuoliaaksi Conrad ^«j^iitln::^18^k^^
poika Florin knn talipalotabosl heidän koifnsa.
JUrs. Pepin onnistui pelastaa kaksi maiitariMtMn.^^^^ m
palohaavoja. Mn Pepin oli tyotiä^onnettoiiianden «attoessa. \
;:=y'V-fK3fy'v-'V':i''^*''^^
' : Cfncfmtafi, — Täyllä alkof tänään Vnlfed, Mine Workendn 4U moAm
. IJi^okonksen alas«a tnlee L7tfW;D preBMen'ttt^,ioJÖi'^^^^^^
! JayleeiRsä bdoiefaan, että,hän i n l ^ flnuiseiiil8An:ä^^
*eiiitBg^|^^ :^£i|pw«r^^
valta on viettänyt loludioan 1 jpnä
3-vaotIs|^vaä ja ttyA fifiyAA'
j,i:;iä;;-k<M^^
omaisen rakennastyön kalklUa
aloilla
vuoden 106(3 ensfanmäineh puöll-vuotlssuuniteima
saatiin teollisu)iiden
alalla täytetyksi 104 prosenttisesti.
Baman vuoden syksyyn mennessä on
raskas teollisuus, kevyen teollisuuden
^^tflixtöU^^^
tu täy^lHsesti \iäUeen rakennetuksi.
Vuoden 1062 le^^iljasato on parem­pi
aktiin kosisiaan^(Kiinanakb(ko'hist^
rian aikana, Syksyllä 1050 alkuun­pa
titiial-fvt^^ on edisty­nyt
'suurenmoisella tavalla.
Sräät lisänumrot valaisevat tar­kemmin
tapahtunutta kehitystä. Ku-'
luheen;d -vuoden aiScana on oraudan,
teräksm >Ja koneiden tuotanto lisään-tyny*
O-O-kertalseksI. Kivihiilen ja
sähkövoiman tuotanto on kaicsinlcer-täistunut,.
Tekstiilejä, lasia, kuparia)
lan&aa Ja «noniä työkaluja tuotetaan
imemmäh kuin sodan edellä. Paperini
tuotanto oh ndttutut, 3,5-lcertaisek8i.
Ensloräoäist^ k ^ Kiinan histori­assa
tuotetaan maassa :koneitavuo-rityötä
ja teollisuutta varten, diese-leitä,
autoja, traktoreja, joluUnauto-
Ja, moottoripyöriä ijrie. Yli.; i4;000
km. rätitatietä on «Jälleenrakentiettu,
uusia rautateitä raicMnettu, 1/i^ km.
Jo iOSl' oli leipäviljan tuotanto lä­hellä
parasta, eodanedellistä tasoa Ja
idn imenapi oli piiuvillasato' ^11 2fi^:
Icertalneh vuoteen.
luvana! Hriionha on le^ävlijfasato lyö^
' " aikalseimnat — -
vuoteen, *1049 ^ Vemten. JSrinomalsiä
tuloksia on saavutettu ntyös' tupa­kan,
hampun Ja papukasvien viije-lyn
alalla. (Maareformin ansiosta on
talonpolkalsväestön elintaso huomat­tavasti
noussut, niiii että 60—70 pro­senttia
talohpolkalstosta kuuluu nyt
keskivarakkaisiin. ^ ^ '
Yhtä suurennioisla ovat tulokset
kulttuuri- ja sosiaalisella alalla. (Kan­santasavallassa
toimii yli 400X100 al^
keis-, keski- Ja oppikoulua Ja n. 200
korkeakoulua. Teknikumeissa Jaop-pilcotilulssa
opiskeli i d s i ^ 2 ^^^^
naa henkeä,/alkelSkduluissa 43^^^
lasftOvi {erikoisissa' 4ukutaidonopetuä'-
kouluIssav3S mllj. talonpoikaa Ja n.
2 miU. työläistä — yhteensä 80 mUj.
ihmistä ropiskelemassa, SaitaalaVer-^
icostoa ön/Kiinassa laajennettu niin,
että «5 pros. kaikista: kurmjsta' on
nyt sairaaloita.^ lOXXM) synnytyslai­tosta!;
.42 lääketieteellistä koxkeakoti<i
lua 'Ja''a28sa|raanhoitaJakoultta on
avattu.; 180,000 lääkäriä ^^^^^^^ö^
lifiä^ulutusta. . ' ' - '' ' -
Kun vielä n^ulstamme,'että 344
mUjoonaa ^inalaista oh allekirjoit­tanut
viiden suupva^an ratdiansopi-^
.niiisti»;
täyteläisen kuvan Kihum rakennus­työn
iiiönteesta^ rauhan raken­nustyötä!
::;^'V:-:-v:;>,V; f'^ ; ^^^r- ;r
USA:n jpääimien /
tiinkeutiiniiiteii
alkaneeseen Aasian ja tSrjnfegtttria^
alueenkäsittävään räitfianStoiijressilxi
Kon;;r6ssipaikka^ on'
kHnalalsten^"'^'* " " *
laan käsittelemän Täubaa;.':tttri^
s u u t t a . . k a^
ta sekäJcqlttuun>Ul8la J a ; ( a ä ^
S-:vuotlas veUeiisä - Lorm^ 'fiiita^
palo tuhosi Heidän kotiiisa.pe^iu^
ta t a ^ t a n u a » » t ^ I a | » ^
. StuYeir'.<jl'U.-r-.-.. .T^v»i?7:r^.^-
vene^nk joutui viiriiii ^yörtee^^^
1 Yi ^ Jr r
1
K f
• _ . i ' ^ . . . te