Vapaus, November 29, 1924

              mn2
'..1 I I ;
Laaantaina, mamiidL 29.-Sat Nov, 29fii, 1921
VAPAUS
_, sDonalaiseD työräestdn 8änim1r«nTiiitt»j«, flnes'
l y j r S o d t e n r B u . Oot., joka tiistai, torstai j » iaovataL
O N N I S A A B I . ABVOVAABA.
•asteava. toixaitofapalaiBeiu
VAPAUS (liberty)
The only oisan of Fionisb Workeni in Canada. Fnb>
lished In Suäbary, Qnt, every Toesday^ Thonday and
Satorday. • ' • • •
Advertidng rates 40c per eoL ineh. Hinimom charge
for single insertion 75e. Discount on etanding advertue-snent.
The Vapa^/s is the best advertising mediaa
among the Finnifh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. f 4.00, pooli vk. 12.25, kolme kk.
IL60 Ja yksijck, 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, pooli vk.
13.00 j a kolme kk. $1.75.
Tflauksia, joita ei seuraa raha, ei talla lähettämään,
jtaitsi asiamieeten joilla on takaukset.
Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 46e
palstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk­sista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmoitakset $2.00 kerta ja 50c
Usäa jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-
•et 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksec
$2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
11.00 kerta. Halutaantieto- j a osoteilmoitukset 50e
kerta, Sl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoitnksista pitää
raha seurata mukana.
KaMja marxJIaisuudei
taistelusta
i Jos kaikki vallankumouk^IIisuuden lipun suojissa
esiintyneet liikkeet olisivat todella olleet köyhälistön
vallankumouksellista liikettä, niin kapitalistinen maa­ilma
olisi jo aikoja sitten ollut kontallaan työväeniuo
kan vallankumouksellisen rynnistyksen edessä. Sen
Jälkeen kun marxilaisuus ensi kerran kohotti ilmoille
köyhälistön tinkimättömän luokkataistelulipun, ovat
marxilaisuuden kannattajat yhtä mittaa joutuneet tais­teluun
znitä moninaisimpia suuntavirtauksia vastaan,
' J o t k a jyrkkyytensä ja oikeaoppisuutensa uskotteluista
huolimatta ovat itse asiassa vaikuttaneet köyhälistöä
hajottavasti. Muistakaamme vain sitä aikaa, jolloin jo
itse Marx personakohtaisesti joutui taistelemaan teori-ainsa
j a työväen käytännöllisen luokkaliikkeen puoles­ta
muka vieläkin paremmin köyhälistön etuja ajavaa
bakunilaisuutta ja blanquilaisuutta vastaan. Bakunin
ja Bianqui, kuten tiedämme, väittivät, että köyhälistön
: vallankumouksen suorittamista varten ei tarvita mi-tään
suuria joukkojärjestöjä, vaan ainoastaan erikoi­semmin
valittuja pikkuryiimiä, jotka toiÄiivat salassa
ja jotka sitten muka erikoisina vallankumous-specialis-teinä
järjestävät ja määräävät työväen vallankumous­taistelun
alkuunpanon ja suorittamisen. Ei edes vielä
meidän päiviemme työväenliike ole läheskään vapaa
:tällBi8ista bakunilaisista virtauksista, joita yritetään
: j: tyHcyttää muka marxilaisina ja leniniläisinä oppeina.
: Kun- vielä täällä^ Canadassa ja vieläpä suomalaisen
Järjestön keskuudessa aaattaa kuulla vaatimuksia toK
/jäisten salaisten pikkuryhmien perustamisista nieikä-
; Iäisten osastojen keskuuteen, niin on paikallaan muu-
Jainin piirtein kuvqta itse Marxin taistelua täljaista
lapeQlIista luokkataistelua vastaan. ' . .
Mikä oli siis Bakuninin ja Marxin välisen taiste­lun
> ydin Ja mitenkä heidän oppinsa erosivat toisis-
; taan? ; M a r x i n luokkataisteluoppiin sisältyi jo <Kom-<
nuinbtieessa Manif^tissa» ajatus, että köyhälistön hb-
Joriallinen tehtävä on suunnitelmanmukaisen' järjeste>
vjyn, sosialistisesti tietoa
kuttaa kehityksen kulkuun jouduttavasti j a hankkia it-
V fielleen^^^ M kypsyys, joka proletariaatilla täytyy
olIa,;Jo9 se haluaa valloittaa valtiollisen vallan j a to­teuttaa
-köyhälistön vallankumouksen. Köyhälistön
täytyy sen takia valmistautua pitkään ja sitkeään luok­kataisteluun.
^^^^ :v B ei antanut mitään arvoa val­tiolliselle
toiminnalle, jota luokkataistelu luonnollisesti
edellytti. Hän uskoi jonkunlaiseen äkilliseen maail-snonvaUankunMmkae^
'jonka tulemiseksi piti vain
: k a i l d u ; ihmiset innostaa vallankumouksellisella hen-
. gellä ja kiihoTttaa «suoraan toinäintaan.»
' Bakuninin suhde valtioon erotti niinikään hänet
^ j y i k a s t i Marxista. «Hävittämisen halu on samalla
" 1^ hänen kuuluisa tunnuslauseensa.
Koska vahio oli keskitetty laitos, jossa byrokratia hal­l
i t s i ^^uuriakansanjouldcojaj oli se hävitettävä. Sijalle
oli muodostettava sellainen vapaitten ihmisyhdyskun
tien federalistinen liittymä, joissa ihmisiä sitoi toisiin-
Maa Ja hallitsi vain keskinäinen solidarisuus. Bakunin
vaMusti täten kaikenl^ joka taas on lä-pinäk^
Edellä selostetuissa pääkohdissa törmäsivät Marxin
ja Bakuninin katsantokannat ensimäisen Internationa-
:]en viiUM kongressissa jyrkästi vastatusten, en
v'ainnä Brysselissä V. 1868. Bakunin o l i nimittäin Gene-
: vessa edellisenä vuonna liittynyt eräitten porvarillisten
rauhanaatteen ajajain: muodostamaan «Rauhan ja
;i;:Yapauden Liittoon.» Liiton keskuskomitean jäsenenä
' han puuhasi sen liittämistä Internationaleen. Marx
sai kuitenkin mainitussa Brysselin kongressissa torju-
'^tuksii tämän ehdotuksen syystä, että mainitulla liitolla
eL ollut vä^ luokkataistelusta tai so-
^sbalismista yleensä, se oli pikemmin jonkinlainen us-konnollis-
idealistinen liike. Bakuninkin erosi siitä
' heti sen jälkeen, muodostaen oman erikoisen liittonsa
«Kansainvälisen Demokratian Liitoa todella ke-jbitlyi
• seuraavina - vuosina ensimäisen Intemationalen
'vaarallisin vastustaja. V a i ^ a Bakuninin ihanne oli
ihaiidollisimman suuri desentralisatsioni pakotti käytäntö
•'banet ennen pitkää mabdoliisimman suureen sentrali-satsioniin'eli
keskittymiseen." Bakunin tahtoi kehit­tää
ihan^teen' maoilmanvallankumoukseksL «Kansain-
"^alisra S ^ Demokratian Liiton» korkeimmaksi
Elimeksi 'paittiitt sen takia salainen hallitusneuvosto,
11.^8** «Kansainväliset Veljet», jorJca jäseniksi lask^tiin
-vain henkilöitä, jotfca olivat avoimesti hyväksyneet l i i -
ton ohjekian j a jotka «koko älynsä, tarmonsa, kun­niansa
ja luottamuksensa panivat alttiiksi vallankumo­uksen
asialle» — joilla — kuten «anottiin — oli per­kelettä
ruumiissa. Seuraava hallintoastdkko alaspäin
oli «Kansalliset Veljet», joka oli täydellisesti alistettu
salaisten «Kansainvälisten Veljien» määräysvallan alai­seksi,
ilman että sillä o l i aavi^ustakaan korkeamman
hallintoelimen kokoonpanosta j.n.e. Sen jälkeen seu­rasi
vasta puolisalaioeoj puolijulkinen «Kansainväli­nen
Sosialistisen Demokratian Liitto», jonka Genevessä
oleva keskusneuvosto toimi julkisena hallintoelimenä.
Tämän Bakuninin intemationalen tehtäväksi tUli siis
yhteiskunnallisen vallankumouksen toimeenpano, val­tion
poistaminen j a hävittäminen.
Mutta ennenkuin tätä päämäärää lähdettiin toteut­tamaan,
oli Marxin Internationale saatava kukistetuksi.
Julkinen «Kansainvälinen Sosialistinen Demokratian
Liitto» kääntyi sen takia v.' 1868 ensimäisen Intematio­nalen
pääneuvoston puoleen pyytäen päästä Intematio­nalen
jäseneksi omalla ohjelmalla j a omilla järjestö-muodoilla.
Marx huomasi kuitenkin tästä järjestöstä
Imernationaleile koituvan vaaran ja sai aikaan sen,
että pyyntö hylättiin. Mutta kun liitto lupasi hajot
taa järjestönsä ja sulautua Internationaleen, otti pää­neuvosto
pyynnön uudelleen harkittavaksi, suostui lo­pulta
siihen. Tosiasiassa Bakunin kuitenkin säilytti
Intemationalensa salaisena järjestönä ja ryhtyi 'siten
harjoittamaan maanalaista nakerrustyötä Marxin en-simäisessä
Intemationalessa. Bakunin ei nimittäin juu­ri
valikoinut keinoja koettaessaan tuhota vastustajansa.
Tässä suhteessa hän näyttää ta'ydellisesti hyväksyneen
kuuluisan italialaisen Machiavellin opit, joita bän ys-tävillensäkin
avoimesti tunnusti suuresti kunnioittavan­sa
j a ihailevansa.
Bakuninin salaisen järjestön tuhoisa. toiminta tuli­kin
pian näkyviin. Baselin kooj^ressissa v. 1869 jou­tui
esim. Marxin tärkeä perintöoikeutta koskeva pää­töslauselma
äänestyksessä tappiolle Bakuninin perintö­oikeuden
poistamista kosikevan päätöslauselman saades'
sa enimmät äänet .
Seuraavina vuosina sattuivat suuret maailmanhisto­rialliset
tapahtumat, ranskalais-saksalaineh sota ja Pa
riisin kommunardikapina. Nämä aiheuttivat sen, että
)ääneuvosto ei voinut kutsua Intemationalea koolle
ennenkuin vasta v. 1872, jolloin se kokoontui Haagiin;
Väliaikaa käyttivät bdcuniloiset hyväkseen. Salaisia
entolehtisiä, kirjeitä ja agentteja kulki ma£»ta maa­han.
Pääneuvostoa parjattiin despotiunista, bismarki-aisiiudesta
y. m. s. sen takia, ettei se ollut kutsunut
ntemationalea koolle. Bakunilaiset saivatkin kanna-usta
Ranskassa, Belgiassa, Jtaliossa ja Espanjassa. Kun
)ääneuvosto vihdoin kutsui kongressin koolle Haagiin,
saapuivat bakunilaiset sinne vahvasti varustettuina,
^oppuäänestyksissä marxilaiset kuitenkin Ranuan
>roudhonilaisteri^ avulla nipin napin voittivat. Vieläpä
>äätettiin erottaa Bakuninin Intemationalesta. Bakur^
ninilaisuus oli täten kärsinyt musertavan tappion,
^utta toisella puolen Marxkin oli pakotettu tekemään
sen huomion, että ensimäisen Intemationalen pitivät
olivat päättyneet. Pelosta, että äskeiset epäluotettavat
yltävät. Ranskan proiidliöhilaise^ saisivat vallan Icä-siinsä
Interhationalessa, päHtettiin pääneuvosto siirtää
.K>ntoosta New Yorkiin, mikä morkitsi gamaa kuin Ip-pettaa
koko Interniitional<?n toiminta;
Se ' seikka, että ensimäinen Internationale hajosi
V :n 1872 tienoilla, on sangen hyvin ynunärrettävissä,
jos: ajattelemme sen ajan suurvaltioUisia tapahtumia.
Vuosina 1870—71 saksalais-ramfkalainen sota oli syn­nyttänyt
natsionalistisen innostuksen molemmisda sbtaa-käyvissä
maissa. .Se jos mikään oli luonnollisesti omi­ansa
lamauttaihaan työväenliikkeenkin kansainvälistä
toimintaa. Lisäksi tiili Pariisin kömmuhardikapina V.
1871 ja sen verinen kukistaminen^ Tämä vaikutti san­gen
vahingollisesti -ensimäisen Intemationalen toimin­taan.
Pariisin kommunardikapinassa menetti Interna­tionale
ensinnäkin eräitä huomatuimmista jäsenistään,
Toiseksi se seikka, että Marx ja Intemationalen pää­neuvosto
asettuivat julkisesti puolustamaan, jopa ihai­lemaankin
Pariisin konomuunia, synnytti hajaannusta
itse työväenliikkeen keskuudessa. Niinpä huomatut
englantilaiset ammattiyhdistysmiehet paheksuivat tätä
pääneuvoston ja Marxin ottamaa kantaa ja erosivat In­temationalesta.
V Toiselta puolen on muistettava, että työväeni iike
oli silloin vielä nuori ja kokematon. Se o l i kyllä no­peasti
kasvanut, mutta se oli samassa asteessa sisäisesti
heikontunut ja tullut eripuraiseksi siihen liittyneiden
erilaisten lahkolaisainesten ja suuntavirtausten takia.
Työväenliikkeen voimien nopea kasvaminen herätti taas
työväenluokassa liian suuria toiveita vapautua kapitaa­lin
ikeestä nopean, kaikkivoittavan ja kaikkialle ulot­tuvan
työväen vallankumouksen kautta. Tällaisessa
maaperäss äkantoi luofinollisesti Bakuninin maail-manvallankumousoppi
runsaita hedelmiä. Työväen­luokka
hylkäsi Marxin, joka lupasi sille taloudellisen
vapautuksen vasta pitkän, sitkeän luokkataistelun kaut
ta, jossa työväenluokka valistuisi ja kehittyisi otta­maan
haltuunsa valtiollisen ja taloudellisen vallan ja
myöskin sen sitten käsissään pysyvästi säilyttämään.
Kahdessa vuodessa hajoitti bakunismi täten sen In­temationalen,
jonka rakentamiseen Marx oli uhrannut
parhaimman elinvoimansa, parhaimmat elinvuotensa.
Intemationalen uudelleen rakentamiseen tarvittiin ko­konaista
17 vuotta. Mutta tästäkään uudesta, n. s. toi­sesta
Intemationalesta ei tullut sitä työväenluokan kan­sainvälistä
taistelujärjestöä, jonka historiallisena teh­tävänä
o l i «toimittaa kätilön tehtäviä» tiutta sosialistis­ta
yhteiskuntaa synnytettäessä.
3* Kommuiiististeii joukkopuolueideii muodosta­minen
Kominternin varsinaisena
tehtävänä
1. KapItalUUnen kriisi ja •abjektii-vineB
tekiji.
Joskaan porvaristoa ei voitu ku­kistaa
maailmansodan loputtua, niin
pää syynä siihen ei suinkaan ollut
se seikka, ettei kaikissa faoomatta-vimmissa
maissa ollut Kommunisti­puolueita,
jotka olisivat kyenneet
organisoimaan vallankumousta, joh*
tamaan taisteluun sellaisia jookkojaj
jotka olivat nousemassa taisteluun
sodan aiheuttajia vastaan. Vaan
se johtui siitä, että kapitalismille
annettiin hengitysaikaa.
Tilanteessa, jossa kapitalismi ei
voi enään säilyttää olemassaoloaan
ilman sosialidemokratian kannatus­ta,
kun kapitalistinen kriisi tuli toi­vottomaksi,
joskin jonkun verran p i ­dennetyksi,
niin silloin "subjektii­vinen
tekijä, proletariaatin järjes-töjen
kehitysaste, ja heidän kom­munistiset
etavarti ostonsa (puolu­eensa)
tulevat koko historiallisen
ajanjakson tärkeimmäksi tekijäksi."
2. "Jonldcojen ke«kunteen" sota­huuto.
Kominternin kolmannessa maail­man
kongressissa hyväksytty tais­teluhuuto
"joukkojen keskuuteen"
on yh^ edellöenkin voimassa. Kom-mintemin
menneisyydessä saavutta­mat
menestykset ovat ainoastaan al-kusaayutuksia.
Useilla osastoilla ei
vielä 'lainkaan ole mitään huomat­tavia
saavutuksia. Ja ellemme me
pyri yhäti eteenpäin voittaaksemme
joukkojen kannatuksen puolellem­me,
niin voi helposti käydä niinkin
että me tulemme taantumaan.
3. Enemmistön voittiimlnen.
Kolmannessa ja neljännessä kon-grriessissa
lausuttiin enemmistöjen
puolelleen voittamisesta seuraavaa':
Saada työväenluokan enemmistö
kommunistisen vaikutusvallan alai­seksi,
, ja viedä sen . luokan kaikkein
tehoisimmat,' pätevimmat osat tais­teluun."
Viiäes kongrressi- hyväksyi kol­mannen
ja neljännen .\kongressin
määrittelyn tästä asiasta. Se julis­taa
': erheelliseksi sellaiset oikeisto-laistaipumukset,
joiden mukaan mis­tään
vailaiikumouksellisesta toimin­nasta
ei voi olla puh;^t^aan niin
kauan kunnes kommunistit ovat
saanet kannattajikseen 99 prosent­tia
kaikista työläisistä. Kominter­nin
viides kongressi edelleen julis­taa,
että äärinuttäisteit vaseinmis-tblaisbeh
erehdykset ovat aivan yh­tä
> vaarallista* kuin oikeistolaisten-kin^
V^^^ ei ole vielä täy­delleen
päässyt selville "joukkojen
ceskuuteen" sotahuudosta. Heillä
on josikus sellaisiakin käytteitä et­tä
Kommunistipuolueet voivat olla
proletariaatin terrorististen .vähem­mistöjen
puolueita ja he olettaVat,
että Kommunistipuolueet,, jotka ei­vät
vielä ole, tulleet joukkopuolu-eeksi,
voivat milloin hyvänsä johtaa
joukkoja taisteluun.
den sisäisen eheyden puolesta. Sii­nä
on yksi perusedellytyksiä kom­munististen
jonkkopuolueitten muo­dostamiseen.
3. Paolneen qikea subtaatumlnen
talonpoiksäsviettSon.
. Imperialistista soteia seurannut
kriisi ei saattanut ainoastaan täy­dellisten
ja puolitäydeUisten maan-yiljelysmaiden
telonpoikaisväestöä
alttiimmaksi vastaanottamaan kom­munistisia
oppeja, kuin he olivat
ennen sotaa, vaan sama pitää
myöskin paikkansa huomattavaan
osaan tjrypillisten teollisuusmaiden
maalaisraestöön nähden.' Jos pro­letariaatti
ei ole vuosien varrella
1.
4. Joukko^puolueiden
perusedellytykset
Puolueen järjestöllinen rakenne
tehdas ja tjromaasolujen pe­rustalla.
~ Kristianiksta. ilmoitetaan, että Norjan ammatti­järjestön
puheenjohtaja Lianilla on ollut neuvotteluja
Ruotsin ja Tanskan ammattijärjestön sihteeristön kans­sa
kansainvälisestä asemasta. Hän ilmoittaa^ että
suunniteltu pohjoismainen Ammattijärjestöjen konfe­renssi
pidetään ensi kuussa sekä samalla huomauttaa,
että pannaan sangen paljon painoa siihen, että myös­kin
Suomi olisi edustettuna tässä konferenssissa.
Huomattava määrä europalaisia
Kommunistipuolueita ovat vielä
puolueen rakenteeseen nähden us­kollisia
vanhoille sosialidemokrati-sille
periaatteille. Sellainen on jät­teitä
niiltä ^'oilta kuin puoluetta
ndettiin ainoastaan vaalitoiminnan
täytekoneistona. Kommunististen
joukkopuolueiden muodostaminen ei
voi tulla kysymykseenkään, jos puo­lueen
perustana ei : ole solupohja
teollisuuslaiteksissa (sama koskee
myöskin nuorison ja naisten järjes­töjä
y.m.) Tämä ei ole organi-satoorinen
vaan poliittinen kysy­mys.
Yksikään Kommunistipuolue
ei tule olemaan kykenevä johta­maan
-proletariaatin kaikkein tär­keintä
osaa voittoisaan taisteluun
porvaristoa vastaan, ennenkun niil­lä
on vakava jalansija tehtaissa ja
työmailla ja ennenkun jokaisesta
teollisuuslaitoksesta on tullut Kom­munistipuolueen
linnake.
2. Oikea kommunistinen
ammattlnnioissa.
toiminta
'Kommunististen ryhmäin muodos­taminen
ammafctinniojen s t ^e
(laillisesti jos mahdollista, tai lait­tomasti
jos se ei mnoten käy päin­sä)
käytännöllisesti eikä aittoas-taan
sanoissa; systemaattinen ja
peräänanWmaton taistelu aniojen
puolellemme voittamiseksi —^ tais­telu
selhunen, jonka vastauksena so-siaSdemokraattästen
johtajmn ^ hajo-tas
ja union jättämispyrldmyksiin
on — toiminnao tehoistaBuaea nii-saanut
maalaisväestön jotakin osaa
puolueettomalle kannalle ja jotakin
toista osaa - tykkänään voittanut
puolelleen, niin se ei voi vallanku-monstaistelussaan
selviytyä voitta­jana
eikä muodostaa neuvostojärjes­telmää.
Kommunistipuolueet, jot*
ka haluavat muodostua vallankumo­uksellisiksi
joukkopuolueiksi, leivät
•mitenkään saa tyytyä siihen, että
ovat laatineet teesit talönpoikais-kysymyksestä,
mutta niiden täytyy
olla kykeneviä aikaansaamaan: yh­teys
proletariaatin etuvartijoiden ja
talonpoikaisyäestön kaUckein edis­tyneimmän
osan kesken. Tällaisen
yhtenäisyyden (jolla on niin ääre­tön
merkitys armeijoihin nähden,
jotka etupäässä muodostetaan ta-lonpoikaisväestöstä)
voivat parhai­ten
aikaansaada 'työläiset. 'On san-gen
tarpeellista ottaa tavaksi sen;
että vallankumoukselliset tehtaiden
ja työpajain työläiset, joiden kes­kuudessa
kommunisteilla on vaiku-kutusvaltaa,
ottavat tavakseen lä­hettää
edustajistojaan kyliin, kokoa­maan
yhteistoiminnassa tarvittavaa
aineistoa y.m. r«rustamattömuus
talonppikaiskysymykseen nähden on
riveissämme jätteenä sosialidemo­kratiasta.
Sellaisia Kommunistipuo­lueita,
j jotka eivät kykene tekemään
vallankumouksellfsta työtä talonpoi-r
kaisväestön keskuudessa, ei voida
pitää ikommunistisina joukkopuolu-eina,
joiden tarkotuksenä on ottaa
vallanohjakset käsiinsä. Samalla
kertaa tietenkin meidän puolueit­tamme
tulee pysyä marxilaisina työ-
Jäisten puolueina, eikä suinkaan
työläisten j a talonpoikain puoluein
4. Oikea suhtautuminen kansalH-sauskysymykseen.
«
'Imperialistisen sodan jälkeen t i -
pahtuneesta maailman uudelleen ja-
•kamiseste oli seurauksena se, että
kansallisuuksien sorto - lisääntyi
useissa eri maissa ja niin sanottu
"erridendismi" astui voimaan. Useis­sa
Europan maiäsa^ ,.ja erikoisesti
siirto j a . puolittain siirtomaissa on
paljon sellaista tulenarkaa ainesta,
joka kykenee räjähdyttämään por­variston
ylivallan. Oikea kommu­nistinen
menettelytapa •kansallisuus­kysymykseen
> nähden, sellaisenaa a
kuin se hyväksyttiin toisessa maail-mankongrressissa,
muodostaa kaik­kein
tärkeimmät kohdat joukkojen
puolellemme voittamisesta sekä val­mistautumisen
voittoisaan vallanku­moukseen.
Nihilismi kansallisuus­kysymyksessä,
joka on vieläkin val­lalla
.joissakin Kommunistipuolueis­sa,
on näiden puolueiden yksi kaik­kein
heikoimpia kohtia ja sellai­set
puolueet eivät ikinä pysty kun­nollisesti
täyttämään historiallista
tehtäväänsä jos ne jäykästi pysyvät
kiinni erheellisyydessääm
eassa. kainnat Bolgarissea ja Poo'
lassa, suuret taJoodelliset lakot
5. Tehdas ja tyomaakomiteain muo­dostaminen.
Tehdas ja* työmaakomitealiike on
proletariaatin järjestöjen uusi muo­to.
Ke tulevat nostattamaan uusia
todella vallankumouksellisia ammat-tiunioita
ja suotuisten olosuhteiden-vallitessa
muodostuvat soluiksi, jois­ta
muodostuu työläisten edustajain
neuvostot. Sellaisia Kommuntsti-puolueite,
jotka eivät vielä ole on-jo
voimassa olevissa tehdas ja työ­maakomitealiike
ttä maassaan, eivät^
kä ole voittaneet vaikutusvaltaa nyt
jo voimassa eolvissa tehdas ja työ-^
maakomiteoissa, ei voida pitää to­dellisina
kommunistisina joukkopuo-lueina.
Näissä viidessä eri . kohdassa • oso-tettujen
tehtäväin; kunnollinen suo­rittaminen
on perus ja alkeellisem­pana
tehtävänä kommunististen
jonldcopuoloeiden muodostamisessa.
5. Proletariaatin yallan-kiimoösaaltojen
välillä.
Viimeisen kahdentoista kuukau­den
aikana ^olr nähtävänä merkkejä
nndesta vallankamoasaallosta. Val-lankumoustoinunnan
alkaminen Sak-
Dsdssa toisissa maissa toteavat sen,
että uudet vaDanknmottstepahtumat
ovat käymistilassaan.
Kahden vallankamoaksen tai kah­den
vallanknmookselUsen aallon va.
Hnen ajanjakso^ on tavallisesä teyn-nään
opportunistisia luovaHemisia
oikeistoon, samaten kuin .myöskin
lut/vailemisia äärimmäiseen vasem­mistoon
passiivisuuden muodossa,
radikaaUsilla fraaseilla peitettynä.
j6. Kaikkien oppprtonis-tist
oikeistolaistaipu-miiksien
armoton
tukalrattaminen
Kommunistisen ELansainvälisen
neljännen, j a viidennen kongressin
vähnen ajanjakso on osottanut sen,
että opportunistiset taipumukset
kommunistisessa liikkeessä ovat pal­jon
valtavammat kuin on osatta
odottaakaan. Useita Kommintemin
osastoja on muodostunut ihan Toi­sen
Kansainvälisen sydämessä ja
ovat ne mukanaan tuoneet tukahut-tamattomia
jätteitä sosialidemokra­tiasta.
Puolueittemme muodostues­sa
joukkojärjestöiksi, saavat oikeis-tolaisvirtaukset
vaarallisjen luon­teen.
- .Viidennessä kongressissa tuli
sangen selväsii esille se seikka, että
oikeistolaisunden edustajat joiden­kin
tärkeimpäin maiden työväenliik­keessä
olivat koettaneet täydelleen
väärentää yhteisen rintaman tak­tiikkaa
ja - työläisten talonpoikain
hallitusta läheiseen poliittiseen liit­toon,
' "kaikkien työläisbuolneiden
elimelliseen kokoomukseen, eli toi
sin sanottuna kommunististen ja so-sialidemokraatististen
.puolueiden
poliittiseeti liittoon. Kommunistisen
Kansainväliseij käsittäessä yhteisen
rintaman päätehtävänä olevan, tais­tella
vastavallankumouksellisia so­sialidemokraattisten
puolueiden joh­tajia
vastaan ja vapauttaa sosialide
mokraattiset työläiset noiden työ
väenluokan petturien vaikutusval­lasta,
niin oikeistolaisuuden edusta­jat
koettivat sen tulkita tarkotta-van
poliittista liittoa soisialidemo
kraattien kanssa.\
Kömmunistiseh Kansainvälisen
viidies kongressi arvelematta tuomit­see
kaikki tpoUaiset pikkupOrvaris-tolaistaipumukset;
. se ahtaa ehdot­toman
paheksumislauseensa sellai­selle
. yhteisen rintaman taktiikan
väärentämiselle, jota on esiintynyt
eräissä Kominternin osastoissa; se
tulee ' armottomasti taistelemaan
kaikkea sellaista toimintaa vastaan,
on räikeässä ristiriidassa Ko-
; / - y : - . . - '-.'•/•(Jatk.)
«aunäytSSä ^ " ^ l * ^ ^ ^
koti" t. k. 22 T^^^?*** "VarJ
Esitys LLT?^
«uttaTh J ä S " ^ ^ ^ ' i " ' ^ ^ ^ ^
"J^.knn oli „ ^ S ^ ^ ^ ^ e S
yleisöä. Olisihan i^ff» »Ssfe
y e l v o I I i s u u t e m m e % ? „ ^ " t^
ja antaa siten t u n n S S b t ^ ' ^
BJIe tovereiUe. v a i l S i S . ^ * , ^
«aman kappajZf
nenkin, mutta S b f o n ^ * ^ ^
«utta kun vierirheli^
mia taiteihjoita olemme
näkemään. Minusta
midenkiintoista
tottaceet
tutustua
••••
, Kuten lehdestä ja ^kokousrapor­teista
on tullut tunnetuksi/ järjes­tää.
Järjestömme pitempiaikaisia l u ­entokursseja
kaikkiin Canadan. huo-mattaviampiin
paikkoihin. ' Mikäli
aika j a ; aineiden valinta tulee Iqrsy-niykseen
niin niissä oh koetettu ;pij
tää mahdollisemman tarkasti silmäl­lä
tämän päiväisiä ja paikallisia e-tuja.
Kurssien onnistuminen kui­tenkin
kaikkein ^suuremmassa mää­rässä:
on riippuvainen siitä myötä­tunnosta'ja
asiaan kiintymisestä jo­ka
toivottavasti jokaisella paikka­kunnalla
saadaan suurempienkin
vaatimusten tasalle, jos kursseille
saadaan asiaan kiintynyt ja ahke-ro
oppilasjoukkue, on aivan var­maa
että' tulokset tulevat olemaan
hyvät ja yleisiä uhrauksia vastaa­vat.
On nimittäin muistettava et­tä
luennoitaijoina j a ohjaajina toi­mivien,
parhaimmatkaan ponnistelut
voivat tuottaa hyviä tuloksia' vain
siinä tapauksessa, jos kursseille o-saa
ottavat' toverit yhdessä . koko
jäsenistön kanssa toimivat - rikko­mattomassa
yhteisymmärryksessä.
Silloin tulee tämä toimenpide pal­kituksi
moninkerroin, persoonalli­sen
tietomäärän ja asian ymmär-'
ryksen lisääntjTnisellä. •
Samoin on myöskin toivottavaa
että jokaisessa asianomaisessa pai­kassa
toimitaan mahdollisemman
hyvin onnistuneet alkajais- ja päät­täjäisjuhlat
kurssien rahallisten
menojenrpeittämiseksi. Olisi valit­tava-
jonkunlaiset kurssitoimikun-nat,
jotka liuolehtvat alkajais- ja
lopettajaisjuhlista, hankkisivat tar­vittavaa
kirjallisuutta, kehoittaisi-vat
tovereitaan kursdea oppilaiksi
ja yhdessä aluetoimikuntien kanssa
pitäisivät silmällä että ~ mahdolli­semman
laajalta alalta otettaisiin
kursseille, osaa, samalla harkitsei-sivat
tarkkaan josko voitaisiin jär­jestää
päiväkursseja eli olisiko tyy­dyttävä
anoastaan vain iltakurssei-hin;
Toimikuntien tärkeänä tehtä­vänä
olisi järjestää kaikki siihen
kuntoon; että luennoitajoiden saa­puessa
voitaisiin opetus- j a valistus­työ
alkaa täydellä j höyryllä. Kun
näin on menetelt^ voidaan olla
varmoja että tästä suunnitelmasta
tulee tuloksia tuottava 'ja käj^tän-nöllinen-
tosiasia, jonka saavutuk­sia
tallaan - mnistdlemaan' mielihy­vällä.
. r
Alfred HautamäkL
paikkakuntakisten e X 4
totta monUta p L h e S - t ^
riitä mennä h a S ^ «
sentit kun sinne menee!^;,^*»
tea muihin talousmeno
kmnka mielellään menisiS;
man näytöskappale^^
Kyllä tämä työläisen P15«.-
rottua. kun ei" sen vem„%? ^
haa P?nna huvituksiin e ä t w
Ie saisi mennä ja voisi unoJta^f-keksi
arkiset huolet. A j a S>
eikö olekin suuri ero m d d t ^ T
^nottuien parempioS„"
HeiUa on rahaa tuhlata
siin ja kaikenlaisiin t'4ua
lm ky Im Kun sitä v a s t o i n^
ei nita edes välttämättömiin ^
sun puhumattakaan huvitnkästat
muusta ja tämän me otamme
taan ikäänkuin tämä kuuluisi mein»
ja ettemme olisikaan ihmisiä. Työ.
Iäiset- ja osatoverit, te jotka viefi
kuljette välinpitämättöminä, jo o5
aika teidänkin yhtyä siihen jooi.
koon, joka vaatii oikeuksia kob
maailman työtätekevälle luokalle
yhtyä sen lipun juurelle taistele^
maan joka meille takaa valoisaa-man
tulevaisuuden.
Joulujuhlien vietosU vähä.ea näia
etukäteen. Viime työkokouksesa
valittiin . juhlakomitea. Valitnia
tulivat Hanna Puurunen, E. Kuoje-la,
ada Rossi, V.- Rossi ja E. Erk­kilä,
jotka yhdessä toisten alakomi-teoitten
kanssa suunnittelevat jnb-lien
vietosta. Komiteat ovatkin j»
pitäneet valmistavan kokouksen ja
voinpa sanoa että joulujuhlat tänä
vuonna tullaan taasen pitämään
suuremmoiset. Oikein pää tuntno
menevän sekaisin kun ajattelee mi­tä
kaikkea silloin talee olemaan.
Ensin on lastenjuhla, jota tallaan-viettämään
sunnuntaina 21 p. jos-luk.
Lapset esittävät yksinomaan
ohjelman, jota tulee olemaan pal­jon
ja arvokasta. M. m. kaksi näy­töskappaletta,
nim. ."Valo" kahdes­sa
näytöksessä ja toinen "Joolaha"
yksinäytöksinen, kuvaelma Pakolajj-ten
aurinko nousee, kaksi pnkn-tanssia,
leikkiä pienemmiltä' lapsil-te,
runoja, lauluja,; kertomuksia y.
mi Lapsille ' opettajina toimivat
Hanna Heinonen ja Elvi KoskL
Sitten jouluaattona on aikaisten
juhla, silloin tulee olemaan päljoi
arvokasta ohjelmaa vapaa sisään- ,
pääsy. Ja sitten esitetään jonln-päivän
iltana kuuluisa näytelmä
Kapakkalaulajatar. Sitä varmaan /
jokainen rientää katsomaan, muu- i
ten «i joulu tunnu joululta jollei
siihen sisälly jotain arvokasta ja;
sitä ei kukaan voi kieltää, etteikö
yllämainittu näytelmä ole arvokas.
Lauantaina 27 p. esitetään "Sa-lainen
säiliö". Sitä ei tarvitse pub- ,
vatakaan sen tietää jokainen o-massa
kropassaan jo etukäteen et-^
tä se on hauska.
Uuden vuoden aattoiltana on ob-maa
kaikenlaista. M. m. kuvaelma
uuden ja vanhan vuoden vaihtees­sa
ja tanssia pesuksi.
Tammikuun 1 päivä aletaan oi­kein
naurulla, kun esitetään "Se
hienous", oikea naurupilleri. NäL«-
ä kaikista tallaan ilmoittamaan yk­sityiskohtaisemmin
tuonnempana.
Enailauautai-iltana t. k. 29 p.
esitetään näytelmäseuran toimesta
hirtehisen hauska yksinäytöksinen
näytelmä "Sällin selkkauksia" Ka­kistelin
lavalle kun harjoitettiin js
kuulin että he nauroivat ihan oi-konaanj
niin tulin siihen käsityk­seen
että on jotain erikoisU, nau­raa
saa ihan tarpeekseen, enem-mästä
ei ole väliä. Lopuksi tans­sia.
Sisäänpääsy 25 senttiä.
Erjcenvaihtaja.
Cobaltin uutisia
Tiiman kuun 23 päivSna oh
baltin osastolla työkokous. Agitat-sibhikömitea
ehdotti täyttä jäsen-oikeutta
Lauri Haakaiselle.
CW)altin näytelmäseuran johto-,
aksi, sivutoimena, kolmesta haki­jasta
tuli valituksi osaston jäsen,
toveri Valto Lekander.
Ihanneliiton pyhökoulu on käjn-.
nissä. Sitä pidetään joka sunnun­tai
10---12 ja on sinne tilaisans
sekä osastoon kuuluvien että osas­ton
ulkopuolella olevien vanheai-pien
lähettää lapsensa,
sä olevia lapsia täällä ky"»
mutta missä on vika että ne eivat
tule kouluun. Suurta °V^^^.^
siellä kyllä voi antaa kahtena tun
tina mutta kun sitä kerran o s a ^
puolesta pidetään yllä nim P ^ J
lasten ottaa se pienikm snomen-kielineri
opetus vastaan mmKa o-vat
tilaisnndessa saamaan- , _^
Sfiiinniit«in«'tämän koun 30 P»»
näytellää Cobaltin haahDa ^
torpan tyttö", kansannäytahM*
sä k y t i e s s ä J a : yhdessä kuvaei-