Vapaus, July 6, 1928

              Siva2
m'
VAPAUS
Perjantaina, heinäknnn 6 prnä — Friday, Jaly 6
rT«u. Oaurio. fcjlfcki-a. pxiui •oaasctai. j a « i f i r i f t r i a ä iaUapZmaä.
A. VAAJtA- B. A.
T O I H I T T A 2 A T t
TEXHUNEJf. H. SULA. B, PEHKOXE».
Xccutcnd at tfca PoM OiGe» Dapcnaient, Otsawa, aa aceosd cUaa amtttr.
VAPAOS (tibcnr)
Tie ooir mgca oi FJanith Vorlcera ta Caxada. Pnbitiieil «Ully at SaHruij, Oouzio.
OUOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
W«itr»nniotB3taet tlM kcna. tZjOO kakaf kertaa. — AnaliittaoBaicaoamotalcart SOc patafataimf, —
KiaMsaaattoilmoisIuct 50e. karta, n.00 1 kcnza. — SratjtOaauitlSet flM kerta. KM » —
4*io«nulE>«tak»et tZM keita. fcaktS kartaa. — KiiuMiaeiakttt tiJ» kata. — KaclrraaantBotak-
MC k«T». SOe. liOntkao kuto«H««r«ha ai mtutUrOajiO.. — Hilaf«tn>i<>«Vit )a raottfltoctnkJrt
BkOtkam. kola* kertaa. -> TS^Baäbaotaaiics |a i & B O t M t ( ( S t t a a r i e s os. yiiJ-ftifaaa, pkeMtzSxa
AMtaritiaU ataUtacs. TOaskiia. ieSta ci acsna raia. ci tsila Iftrttamiia. pahat »aiairfiaafm. JoSb
IB tilraaVift.
lUAUSHDCUT:
J Tk, MJ». 6 kk. » J O . 5 kk. n.75 Ja 1 kk. » Ä . — Tb<Iya»altaaui
a & O K c i n a i 1 «k. t6M. 6 kk. 13^0. S kk. S2X0 > 1 kk. «1.00.
Ja SsoEtaas aaki •msaUr
Lehteen aiotia ilmomkaet p j t ä i oUa kojitiorU«a keila 4 äp. iIjne»trBii»pä»»äo edeIU«3ii arkip3i»äBl.
Vapaamaa totebast Liberty BaOiliag. SS Lana Stiact. PakaUa SS6W,
•apaadea kaottorit LOiarty BaiMia». SS Lorsa St. Pobalia M » . P<MCiaao(ai Baar » . Sa^baiy. O t.
Caacral adrertia-ag tataa 7Se. per eol. isefe. Kiolmam ekarta for alasJa iaaaitios 7Se.
i» ft« bm a^Tar&CBK «aaTaat aBoof Oi TttaSA Paopb Ia CaSada. .
Tfca Vapaaa
h a atta »nioia Uhaaia taa «utaaiu aaaimaiM»« kiflaaaaaMa. Urjotttkaa «adallaaa BikkMiAoteaJaa
»•ijliiaintiiaa BiaMms J. V. KANNASTO. liikkaaahoitala. '
On taottava silloin^ kun rauta on kuumaa
Canadan työväen ammatilHsellaf palkkoja, ryhtyneet työlakkoon a-intamalla
op työskentely tällä haa-lsettamiensa palkkataksojen perille
vaa kohdbtettava etupäässä kahden
seikan toteuttamiseen — järjesty­mättömien
järjestämiseen ja van­hoillisten,
hajanaisten ammatillisten
järjestöjen eheyttämiseen. Vaikka
näiden tehtäväin toteuttaminen on
aina varsin tärkeää, niin siitä huo­limatta
ilmenee aina silloin ja täl­löin
ajanjaksoja, jolloin niihin uh­ratusta
työstä ja energiasta saattaa
koitua kymmenen kertaa runsaampi
sato kuin muulloin. Tällaisia eri­koisia
ajanjaksoja ovat työlakkojen
ajat. Jos lakkoutuneet .työläiset,
olkoonpa heidän lukumääränsä suu­rempi
tai pienempi, Jiäviävät 'työ­taistelunsa
syystä tai toisesta, niin
siten saatu isku ei rajotu vain lak­koa
käyneihin työläisiin, vaan tu­lee
se koskemaan koko ammatillis­ta
rintamaa. Asiain näin ollen on
pienemmätikinV^ työtaistelun voitok­kaaseen
loppuun saattaminen kaik­kien
niiden työläisten yhteinen asia,
joiden sydämen asiana on järjes­tymättömien
järjestäminen ja haja­naisten
ammatillisten järjestöjen e-heyttäminen.
Pohjois-Ontarion metsätyöläiset,
jotka ,ovat- aikaisemminkin miehek-käästi
taistelleet ihmisoikeuksiensa
puolesta, ovat taasenkin kurssik-kaastt
nousseet vastustaipaan piiu-tävaraparoonien
tarjoamia nälkä-ajamiseksi.
Mutta koska heidän
järjestönsä, Canadan puutavaratyö-
Iäisten teollisuusliitto, on aineelli­siin
varoihinsa kuin myös jäsen­määräänsä
nähden varsin heikko,
niin ovat he aivan oikeutetusti pyy­täneet
lakkoavustusta toisten alain
työläisiltä.
Heidän pyyntönsä ei olekaan jää-nyt
huomioon ottamatta. Canadan
suomalaisen järjestön Port^ Arthu­rin
osasto ja saman järjestön Sud-buryn
osasto on kumpikin lahjotta­nut
sata dollaria metsämiehille.
Vaikka näiden osastojen lahjotta-ma
rahamäärä, kaksisataa dollaria,
ei semmoisenaan ole suuri summa,
niin on siitäkin jo tuntuva apu lak­kolaisille
ja toiseksi se osottaa, et­tä
naiden osastojen jäsenistö kä­sittää
elsikkoaikansa järjestymättö^
mien järjestämiseen ja ammatillisen
liikkeen eheyttämiseen nähden. Näi­den
osastojen toimenpiteet kelpaa­vat
esimerkiksi toisten, suurempien
ja pienempien keskuksien osastoille
ja järjestöille.
Pohjois-OMariön metsätydlaisten
lakko on voitettava! Canadan jO'
kaisessa järjestyneiden työläisten
keskuksessa, suuremmtusa tai pie­nemmässä,
on seurattava Port Art-thurin
ja Sudhuryn toverien esu
merkkiä! Ori taottava sUloinf kun
rauia on kuumaa!
Suomen satamatyöläisten suurtaistelu
Suomen Ammattijärjestö viralli­sessa
julistuksessaan selostaa tämän
suurtaistelun. luonnetta m.m. seu­raavasti:
Kesäkuun 2 päivänä alkoi yleinen
satamatyöläisten työtaistelu Kulje-tustyöiäisten
liiton julistamana ja
Ammattijärjestön luvalla. Lakko oli
pakoittava välttämättömyys sen. ta­kia,
että satamakapitalistit kieltäy­tyivät
tekemästä työehtosopimusta^
sekä .koroittamasta työläisten perin
alhaisia palkkoja.
Työnantajat ovat kyllä selittäneet
kapitalistien käytettävissä olevien
sanomalehtien avulla, että heille ei
muka ahKfettu tarpeeksi aikaa pää­töksen
lopullista' tekoa varten. Tosi­asia
kuitenkin on, että satamakapi-talisteilla
oli asiallisesti kokonainen
vuosi aikaa ratkaista kysymys työ­ehtosopimuksen
solmiamisesta, sillä
jo vuosi sitten lehtiin Kuljetustyö-
Iäisten liiton taholta työnantajain
liitolle ehdotus työehtosopimusten
slolmiamiseksi. Samaan aikaan kuin
satamakapitalistit kaikenlaisilla ve­rukkeilla
venyttrvät vastauksen an*
tamista KuljetustyÖläisten liiton nyt
tekemään ehdotukseen, haalivat he
kokoon rikkuriarmeijaansa valmistu­akseen
työtaistelun varalta.
nälkärajoilla. Työläisiltä tahdotaan
puristaa edelleenkin mahdollisim­man
suuria voittoja rautaruhtinaille.
Tätä riistoa vastaan ovat satamatyö­läiset
nousseet rohkeasti taisteluun.
Heidän taistelunsa oh koko työläis-luokan
taistelua. .
Satamaherrat eivät ole aikaisem­min
halunneet eivätkä halua nyt­kään
tunnustaa KuljetustyÖläisten
liittoa sopimuskumppanikseen. Tais­telu
koskee/siis myöskin ammatilli­sen
liikkeen tunnustamista. Satama­työläiset
ovat kamppailussa koko
ammatillisen liikkeen puolesta.
Kapitalistien pyrkimys yksinval­lan
edelleen säilyttämiseen työsi.h-teen
järjestelyssä on satamatyöalal-lakin
vihdoirt murrettava. Palkka­työväen
ammatilliset järjestöt on
työnantajien tunnustettava sopimus­kumppaniksi
työ- ja palkkaehtojen
järjestelyssä. Se on tinkimätön vaa-timuksiemme
kautta linjan. Siitä ei
voida tehdä » myönnytyksiä. Sen-vuoksi
on koko ammatillisesti järjes­tyneen
työväestön tuettava satama­työläisten
taistelua leivän ja työ­ehtosopimuksen
puolesta. .
Julistus päättyy voimakkaaseen
vetoomukseen Suomen työväenluok-raalien
kanssa hävittääkseen kaikki
Saksah proletariaatin vallankumouk­sellisten
saavutusten viimeisetkin
jätteet?
Porvaristo muistaa, kuinka Möller
apulaisineen aloitti työnsä komeilla
tunnuslauseilla — "sosialistinen ta­savalta",
"sosialisoiminen marssii
esiin ^ ("die Sozialisierung mar-schiert"),
— ja lopetti sen työläis­ten
neuvostojen väkivaltaiselle ha-joittamiselle,.
Baierin neuvostotasa­vallan
veriin tukahduttamisella, tu­hansien
ja taas tuhansien vallanku-moustaistelijain
ammuttamisella, kei­sarillisten
kenraalien vallan tietoi-sella
lujittamisella, proletariaatin
vallankumouksellisten esiintymisten
tukahduttamisella vm 1920 maalis­kuussa,
v:n 1921 maaliskuussa ja
v:n 1923 lokakuussa.*^ Porvär&to
huomaa ja arvioi korkealle eoäiali-:
demokratian ^iot teollisuuden rat'
fiionalisoimisessa työväenluokan kus­tannuksella.
Muistaen menneisyyden
kokemusta lähettääkin porvaristo
täydellä mielenrauhalla edustajan­sa
sosialidemokratian johtajan herra
Hennan Mellerin hallitukseen.
Turhaan sentään sosialidemok­raattiset
ministerisalkkujen metsäs-täjät
olettavat, että he nyt saavat
istua kokoomushallituksessa porva­riston
kanssa yhtä rankaisematto-masti
kuin menneinäkin vuosinau
Saksan proletariaatin paamat tais­telukokemukset
eivät ole menneet
turhaan. Silloin, kun Mailerit, Nös-ket
ja Scheidemannit kukistivat yh­dessä
porvariston asehurttien kans­sa
spartakistien kapinan, — oli Sak­san
kommunistinen puolue vasta
syntymistilassa. Nyt se on mahtava,
tietoinen ja päämääränsä tunteva
joukkojärjestö, joka on karaistunut
useissa raskaissa taisteluissa. Nyt
monien tappioiden jälkeen, huoli­matta
sosialidemokraattien kavallus-työstä
Saksan vallankumouksellisen
proletariaatin selkäpuolella, ^ ko­kosi
Saksan kommunistinen puolue
.vaaleissa 3.25 miljoonaa ääntä.
Kommunistinen puolue, päättäen
sen esittämistä vaatimuksista julis­tuksissaan
kokoomushallituksen muo­dostamisen
johdosta, asettaa sosia­lidemokraattisille
johtajille kon­kreettisessa
muodossa kysymyksen—
porvariston kanssa vai proletariaa­tin
kanssa? Sosialidemokraattisten
httrrojen vastaus on helppo ennus­taa
porvariston kanssa. Tästä
vastauksesta tekevät karvaan koke­muksen
opettamat joukot omat joh­topäätöksensä.
KANSAINVEISEN AMMATILLISEN LUKKEEN
ULA JA TEHTÄVÄT
Profinternin neljännessä kongressissa esitetyn
^inehiston mukaan
Satamatyöläisten työ on raskasta kaan, sen tukeen ja avuiiantoon sa-ja
kovaa, mutta satamakapitalistit Itamatyöläisille tässä sankarillisessa
tahtovat pitää palkkatason satamissa taistelussa.
Porvariston vaiko proletariaatin kanssa?
Määritelläksemme unmatiUisen liik­keen
kumouksellisen siiven taktiikan
täytyy arvioida, missä edistyvän tai
taantuvan kehityksen vaiheessa ka­pitalismi
nyt on, missä edistyvän tai
taantuvan kehityksen vaiheessa on
kansainväUnen reformisml Ja missä
vaiheessa on työväenliikkeen kumouk­sellinen
silpL Toisin sanoen: täytyy
kylmästi arvioida luokkavoimien kes­kinäissuhde
Ja voimien suhde Itse työ­väenluokan
sisällä, ennen kuin voim­me
tehdä Johtopäätökset-taktiikkaam­me
vartea
Kapitalismi on viime vuosien aika­na
voimistunut. Se Ilmenee siinä, että
tuotanto on suuresti kasvanut, useim­missa
maissa valutitta vakaannutettu,
kansainväliset yhteydet saatu solmi­tuksi
Ja markkinat laajennetuiksi, a-sestusta
tavattomasti lisätyksi, monis­sa
maissa taantumuksen voimat mo-bilisoidulksl
kasvavaa kumotista vas­taan,
tuotantoa Järkiperäistetyksi työ­väenluokan
kustannuksella. Ja vih­doin
siinä, että porvaristo oh useim­missa
^maissa riistänyt työväenluokal­ta
sen viime vuosikyznmenen kulues­sa
taistelemat tulokset. Mutta kapita­lismin
asema ei ole tullut vakavam­maksi,
se ei ole päässyt vapautiunaan
ristiriidoistaan, kriiseistään. Päinvas­toin,
sen ristiriidat ovat yhä kärjis­tyneet:
tuotanto laajentunut siinä
m^rin, että markkinat eivät enää
tuotteita niele — siitä kiuklminen
taistelu markkinoista, vaikutusalueis-tamaa
Keuvostoliittöa vastaan. Euro-passa
fäsclstinen Italia tappelee
Ranskalta siirtomaita; tilanne Balka­nilla
sangen sotkuinen; hyvin suuria
ristiriitoja Puolan Ja Saksan • välillä.
Saksan Ja tlanskan välHlä: ttaiian Ja
Jugoslavian välillä sellaiset konflik­tit.
Jotka saattavat Johtaa sotaan Ja
Jotka ovat ilmausta Italian Ja Rans­kan
välisistä konflikteista; Englanti
yrittää luoda n.k. tuirvallisen vyöhyk­keen,
oikeammin vastavallankumouk­sellisen
renkaan Neuvostoliiton ympä­rille.
Toisaalta Englanti yrittää luoda
yhteisrintamaa myöskin Yhdysvaltoja
vastaan; mutta ristiriidat Europassa
No. 140— 192&I
tempiä kuin 8 tunnin työpäiviä. Pe
rin kuvaava tapaus Kqnsainvälisea j
Työtoimiston viims istunnosta: Eng-1
lännin hadtas vaati Wa5hingtorun;
sopimuksen taridstamista. TSmä on;
CEOtus uudenlaisesta voimasuhteesta.
Kun WashingtonIssa v. 1919 hyväksyt­tiin
sopimus 8 tunnin työpäivästä, oli
2/3 läsnäolevista teollisuusherrojen
ja hallitusten edustajia-ja kuitenkin
sopimus hyväksyttiin 80 äänellä 2 vas­taan.
T.isäfrpi porvarillisten hallitusten
ja teollisuusherrain järjestöjen edus-
P.^LAXEM, Ä3mATILIJSEN THTENÄISYYSTAISTELtJN
tajat sodan jälkeen hyväks3rivät melko
yksityiskohtaisen ohjelman yhteiskun­nallista
lainsäädäntöä varten. Mutta
nyt on tilanne toinen. Nyt 3rritetään
muodollisestikin kumota Washingto-nin
sopimus. Englannin hallituksen
ehdotus sai Amsterdamin herrat rau­hattomiksi,
nämä uhkasivat 'haiste­lulla
kautta linjan". Mutta se taistelu
supistui sangen vähään- Ranskan
Työn liiton pääsihteeri valitteli sitä.
kuinka vähän Englannin hallitus 3^-
märtää 9 vuotta sitten hyväksyttyä
päätöstä. Ja Saksan hallituksen e-
Sarullisin todistus työtätekevän
väestön keskinäisestä epäsovusta, su-vaitsemattomuudesta
ja omien etu-jensa
käsittämättömyydestä mihin o-len
ollut tilaisuudessa tutustumaan
asiakirjakokoelma, joka käsittää
dustaja sos.-dem. Herman Myller lau­sui,
että tuollaisella politiikallaan te­kee
Englannin hallitus aivan hedel­mättömiksi
sosialidemokratian Ja am­mattiliittojen
kaikki ponnistukset saa­dakseen
rauhan työn Ja pääoman vä­lille.
Sangen kuvaavaa! — (jatk.)
NAISTEN OSASTO
Neuvostoliiton naiset
tyossa
Työpäivä 7^ tohtia — Opistoissa
laottamnstehtävissä paljon
ja
ovat niin vahvat, ettei se siinä ota on­nistuakseen
Ja Yhdysvaltain voima
niin suuri, ettei nUtä vastaan kyetä
EurojAn kaikkia maita kääntämään.
Tyynellämerellä ovat sotaan Johta­vat
ristiriidat nihiikään kypsymässä
Ne ^ivät estäneet imperialisteja yh-tei^
oimln tukahuttamasta. KUnan
ta Ja pääoman vientialueista. Toisena
kriisien Ja ristiriitain kärjistäjänä
mainittakoon trustien Ja kosemien
tavaton kasvu: mitä sumremmiksi kon­sernit
ja trustit kasvavat, sitä keskite-tymmäksi
käy taistelu kapitalisti-ryhmien
ja klikkien välillä maailman
riistämisestä, sitä suuremmaksi tulee
sodan vaara. Edelleen, epävarmuutta
ja kriisitilan aiheuttaa tiukka kilpailu
kahden maailmanvaltiaan. Yhdysval­tojen
Ja Englannin välillä: kilpataiste-lu
markkinoista, naftasta, raakaku-mistai
siirtomaista; kilpailu. Jossa
Englanti puolustaa ryöstämäänsä ja
Yhdysvallat tahtovat saada ryöste­tystä
osansa. Tähän kilpailuun kierr
tyvät toisetkin Eiu-opan maat ja idän
maista lähinnä' Japani, Joka pyrkii
riistämään lähellä olevia maita ja
kansoja.
Yhdysvaltain porvaristo vaatii me­riä
"vapaiksi", se tappelee laivastoaan
tasaveroiseksi Englannih laivaston
kanssa, toslasia^esti pyrkien saa­maan
laivastonsa vahvemmaksi kuin
Englannin laivasto on. Ja Yhdysval­tain
taloudelliset., teknilliset ja tuo­tannolliset
mahdollisuudet ovat niin
suuret, että niiden kanssa ei Englanti
kykene kilpailemaan edes yhdessä
Moskovan "Prai;öa" ^ kirjoittaa
keskiviikon, kesäkuun 13 p :n nu­merossa:
Saksan sos.-<dem. puolueen pu-heehjohtajalle
Herman Miillerille on
annettu tehtäväksi muodostaa uusi
hallitus.
JPuolue, jonka lippuihin on kir-han
se kai oli ja hänen neuvonanta­jansa,
jotka näyttelivät johtavaa
osaa työläisten edustajain neuvos­toissa
vallankumouksen alkuaikoina
särkien ne sisältäpäin? Eikö se ol­lut
juuri hän, joka ollen Bauerin
hallituksessa ulkoministerinä v. 1919
puolivälissä ponnisti kaikki voiman
jonkun toisen suurvallan kanssa. Tuo
kilpailu, jossa näennäisesti tapellaan
asestuksen tasaveroisuudesta, onkin
itse asiassa kilpailua riistämisestä, k i l ­pailua,
jiDssa Yhdj-svallat pyrkivät
johtoasemaan kaikissa niissäkin siir­to-
ja puolisiirtomaissa, joissa vain
englantilainen pääoma on tähän asti
riistokomentoa ylläpitänsrt. Näiden
kahden voimakkaimman imperialis­min
taisteluun kiertsrvät muut suxirr
vallat — Ranska. Italia, Japani, ja
päivä päivältä yhä suurempaa osaa
alkaa näsrtellä myöskin Saksa, joka
jpitettu 'sosialismi"; on taaskin vai- sa murtaakseen vallankumouksellisen
lassa. Saksan porvaristo vastaan
ottaa kuitenkin tämän tapahtuman
tajrsih rauhallisesti. Ei mitään pa­niikkia!
Pörssissä on tilanne täysin
vakaa. Kaikki kulkee vanhaan ta-paan.:"^
V
Eikä Herman Möller olekaan mi­kään^
öutö mies porvaristolle. Hän-
\
Saks£in yhteyden vallankumoukselli­seen
Venäjään ja eristääkseen Sak­san
proletariaatin Venäjän työläis­ten
.voitokkaasta diktatuurisia? Ei-köpähän
se vaan ollut'taaskin häuj
joka valtiokanslerina ollessaan v:h
1920 alussa työskenteli yhdessä por­variston
ja entisten keisarillisten ken-
Jo on kohottanut taloutensa sodan ai­heuttamasta
rappion tilasta Ja nyt jo
esiintyy maftilmnnmarkkinoilla vah­vana
kilpailijana, vaatien itselleen
siirtomaita.
Samaan aikaan hirmuisella vinunal-la
Jatketaan aseistautumista. Ja eri­koista
nyt on se. että kansojen mur-häamisvälineiden
^ rakentamisvimma
hämätään dehiagc^rialla aseistariisu­misesta.
Taistelua menekkimarkkinois-ta
ja siirtomaista, taistelua itsenäisten
maiden alistamisesta siirtomaiden a-semaan
käydään nyt tilanteessf^ Jossa
suurvallat ilmeisen syvästi valmiste­levat
sotaa toisiaan vastaan.ja samal­la
etsivät jonkunlaista yhteistä rin-vallankumousta.
mutta ne ovat estä­neet
sopimasta vaikutusalueista K i i ­nassa.
Taistelu Tyynellämerellä, Jos­sa
pääkilpailijoina ovat Yhdysvallat
ja Japani, läheisessä yhteydessä Y h ­dysvaltojen
Ja Englannin välisen kil­pailun
kanssa. Vaikea on tietysti sa­noa,
kuinka voimat tulevassa sodassa
Jakaantuvat, mutta että sota tullaan
käymään maailman johtoasemasta ja
että se tiilee olemiaan paljon kauhe­ampi
kuin viimeinen maailmansota,
se on kaiken epäilyn ulkopuolella.
Kapitalisihin epävakaisuutta lisää
vielä se, että Neuvostoliiton talous on
suuresti vaurastunut. Siitä osotukse-na
kiukkuinen kamppailu ja yhteis-rintainajrritykset
Neuvostoliittoa vas­taan.
Toisaalta epävakaisuutta lisää­vät
siirto- ja puolisiirt;omaiden kansal­liset
vapausliikkeet. Vaikka ne ovatkin
kärsineet tilapäisiä tappioita, niin
kuitenkin kymmenet miljoonat ihmiset
ovat heränneet tietoisuuteen siitä, et­tä
taistelu imperialismia vastaan on
käynyt välttämättömäksi. Niinpä
näemmekin, että nyt ei ole sitä siirto­ja
puolisiirtomaata, jossa ei ilmenisi
3?ritteitä imperialismin puristuksesta
vapautumiseen.
Vaikka porvaristo kapitalismin joh­tavissa
maissa onkin vahvistanut ase­miaan
tuotannon järkiperäistyttämi-sen
kautta ja lyömällä työväenluok­kaa,
riistämällä siltä suurimman osan
tiukalla taistelulla valtaamista paran­nuksista
valkeaan ' tilaansa, vaikka
työväenluokka onkin lyöty takaisin,
niin on juuri tämän kautta luokkain
väliset suhteet kiristyneet, ja, se l i ­sää
koko kapitalistisen järjestelmän
kriisitilaa ja epävarmuutta.
Maailman kapitalismin tila on nyt
sellainen, että niin kansainvälisten
kuin luokklenvälistenkin ristiriitain ja
yhteentörmäj^ten aalto on epäilemät­tä
nousemassa, ja tämä seikka mää­rää
kumouksellisen työväenliikkeen
koko politiikan. Tästä on lähdettävä,
kun käytännöllisesti määritellään, mtil-lalsta
politiiklofi missäkin maassa a-ietaan,
mitä unjaa noudatetaan ja
millaisia tunnussanoja' heitetään, jotta
suurten joukkojen tyytymättöm37ys
saataisiin Järjestetyksi ja ohjatuksi
kapitalismia vastaan.
Viime vuosien suurimmissa poliitti­sissa
Ja taloudellisissakin lakoissa on
työväki kärsinyt tappion, l^imä vuo­det
ovat olleet työväen perääntymisen
aikaa. Vasta viime vuoden lopulla ja
Naisten toiminta Venäjän teollisuu­dessa
on hyvin laaja. Kutoma-, vaa­tetus-
ja eräillä muilla teollisuusaloil­la
ovat naiset miltei vallitsevina. Toi­silla
aloilla, kuten metalli- ja kaivos­teollisuudessa,
on naisia sitä vastoin
verrattain vähän.
Tammik. 1 p:nä 1923 oli teollisuu­dessa
työskentelevien naisten määrä
414,800, 1. 1. 1927 sitä vastoin 71O.O0O.
Lisäys oU 4. vuodessa siis 71.2%. V.
1927 tammik. oli naisia 28.5% koko
teollisuuden työläisistä. Jos ptetaan
lisäksi- lukuun pienteollisuus, niin
oli naisten määrä v. 1928 alussa 900,-
000.
Mitä muutoksia oli naisten työn laa­juudessa
tapahtunut sodan edelliseen
aikaan verraten? Vastataksemme tä­hän
esitämme, kuinka monta prosent­tia
oU V. 1913 Ja 1927 naisia koko teol-lisuustyölälsten
määrästä.
Tuotantoala 1913 1/1 1927
Porsliini Ja fajanssi.... 36.8
Titftfil *- 19f4
Metalli Ja kone..... 4.8
Puim Jalostus 8.2
Kemiallinen teollisuus.. .34.8
Elintarvetuotanto....... 21.4
Puuvilla . . ..
"Vtlla >•»*••••••
Silkki
56.1
41.1
67.6
31.4
hamppu...... 53.9
Monistein (polygrafla).. 9.1
Paperi...
l i h i a ja
39,4%
28.3
9.8
15.8
34.4
21.7
60.4
48.9
64.7
29.8
63.0
21.6
on
ne kirjeet. Joissa käsitellään Neuvos­toliiton
eri ammattilUttojen ottamista
vastaaviin kansainvälisiin järjestöihin.
Toivossa, että työväestö osaisi ottaa
huomioonsa tuon kirjeenvaihdon an­tamat
opetukset, luotakoon tässä ly­hyt
katsaus siihen.
Kirjeenvaihto on tavattoman laaja.
AUekirJoittaneen käytettävissä on ol­lut
tasan 170 koneella kirjoitettua
suuren arkin kokoista liuskaa. Sen
vuoksi on tällaisessa lyhyessä katsauk­s
e t rajoituttava vain muutamien
tärkeimpien pääpiirteiden esittäml
seen.
Kaivostyöläiset.
Neuvostoliiton kaivostyöläiset, hiili-
Ja öljykaivostyöläiset, vuori- ja tur-vetyölälset
ovat perustaneet järjestö­jensä
keskuselimeksi yleisvenäläisen
Kaivostyöläisten liiton, jonka jäsen­määrä
oU jo 1922 heinäkuussa 350,000.
Tämä kaivostyöläisten liitto on lä­hettänyt
useita kirjeitä kaivostyöläis­ten
kansainväliselle Federationille
pyytäen päästä sen jäseneksi. Kir­jeissä
huomautetaan, kuten eräässä­kin:
"Venäjän kaivostyöläisten liitto
pitää velvollisuutenaan liittyä kan­sainväliseen
Federationiin ja sen
vuoksi olemme pysrtäneet tulla hsnräk-sytyksl
sen jäseneksi". Ja samaan ai­kaan
kun Neuvostoliiton kaivostyöläis­ten
Uitto esitti Häitä vetoomuksiaan
kaivostyöläisten kansainvällsielle Fe^
derationllle — kirjekokoelman mu­kaan,
kuuden vuoden aikana yhtämit­taisesti
— samaan aikaan venäläiset
kaivostyöläiset osoittivat itse teossa
tarkoittavansa vetoomuksellaan täyttä
totta. Näiden "keskustelu"-vuosien ai­kana
Neuvostoliiton kaivostyöläiset
nimittäin tukivat muiden maiden
kaivostyöläisten työtaisteluja useilla
miljoonilla markoilla.
Kaivostyöläisten kansainvälisen Fe­derationin
johto suhtautui näiWn
kerta toisensa Jälkeen uudistettuihin
HIST0RU4
mässään kongressissa oli rakenn
Iäisten kansanvälinen uitto v
lopulUsesti hylläämään NeuvostouS
rakennustyöläisten pyynnön. KOOT
sin päätöksen mukaan "venäläis^
däan hyväksyä vasta sen Jälkeen
kaikki erimielisyydet Moskova"
Amsterdamin välillä tulevat voiteta
Ja molemmat keskukset Uittyvät^
Ktmnantyöläiset
NeuvostoUiton kunnalUstyöiäi
liiton keskuskomitea kääntyi er
31 p:nä 1922 päivätyllä pitkällä
tavalla kirjelmällä kunnaUistyölk
kansainvälisen Uiton sihteeristön
leen. Jossa venäläiset pyytävät
kunnanistyölälsten kansataväliseTni!!
ton Jäseneksi. Seuraavan vuoden
Uskuun 9 p:nä päivätyssä vastaui
sa kunnalUs^läisten kansalnväl
Federatio Ilmoittaa, että koska
vostoUiton ammattijärjestö
Punaiseen anunattiyhdistysinter ^r"^ STf^ ^^^^^
dottomaksi toiminnan Uittonne
sa. — Sitäpaitsi me emme tunne
käänlaista halua työskennellä he^
löiden kanssa Jotka nykyään har
tavat propagandaa n.s. yhteisrin
hyväksi."
Kirjeenvaihto jatkuu vielä vuosikaa.
sia tämän Jälkeenkin. Eräässäkin kir
jelmässä NeuvostoUiton kunnallistyön
tekijäin Uitto vakuuttaa: "olemme
mUt alistumaan ja noudatt;
kuluvan vuoden alussa havaitaan jon-kunlahien
käänne. Useat konfUktit
(esim. Saksassa) osoittavat että Jou­koissa
on nyt kypsymässä sellaisia
mielialoja, S3mtymässä sellainen tilan­ne,
että niiden voidaan odottaa ryh­tyvän
hyökläyfcseenkin. valloittaakseen
takaisin menettämänsä asemat.
•Kssä yhteydessä täytyy todeta, et^
8 tunnin työpäi\^ on melkein kaikissa
kapitalistisissa maissa tosiadaUisestt
kmnottu. Italiassa se on kumottu Jo
lain nojalla. Sakassa viime vuodan l o ­pulla
n. 62 pros. työväestä teki pi-
Huomaamme siis, että naisten työ
on lisääntjmyt miesten työhön verra­ten
vallankumouksen jälkeisenä ai­kana.
"
Ammatillisiin järjestöihin kuuluvi­en
naisten määrä on mielkolnen. Huh-tik.
1 p:nä oU NeuvostoUiton kaikissa
ammattUUtolssa 2,569,200 naista. Se
määrä oU 26,1% kaikista Järjesty­neistä.
Teollisuudessa työskeimeUeiden
naisten kesklm. palkka oU maaliskuus­sa
1924r— 27.5 ruplaa ja v. 1927 maa­liskuussa
45.7 rpl., siis lisäys 56.1%.
Samaan aikaan on nalstyöläisten
määrä lisääntynyt korkeammissa palk­karyhmissä.
Nunpä rdltä, jotka v. 1925
salvat enenunän kuin 60 ruplaa kuu­kaudessa
oU silloin 3.8%, mjitta v.
1927 jo 20.6%.
Täysikasvuisten työläisnaisten pai-vätulo
oU kesäkuuUa 1924—51.1%
mlestyölälsen pälväanslosta, v. 1927
maaliskuulla 64.4%. Neljännellä nel­jänneksellä
..,192fc7r27- meni mlestyöläl­sen
ansio 20% yli sodan edellisen ta­son,
työläisnaisen ansio taasen 40%
yli sen.
Työläisnaisten työpäivän pituus oli
V. 1913 keskimäärin 9.9 tuntia, yUtyo-tä
lukuunottamatta, kalvöstöissä 10.1
tuntia, mutta nykyään on työpäivän
pituus 7^i timtiä. Se on nimittäin ly­hempi
• kuin miesten työpäivä. Niinpä
oli työpäivän pituus esim. tekstilU-teolllsuuden
miehillä 7.53 tuntia,
mutta tä3'sikas^'uisiUa naisilla maalis­kuuna
1927 oU vastaava 7.42 tuntia.
Työläisnaisten kehitys on meimsrt
almoäskelin eteenpäin". Työläisten tie­dekunnissa,
korkeammissa kouluissa,
teknillisissä ammatti- ja. tehdaskou-liilssa
oli V. 1925—^26 naisia 254,582 eU
35% koko määrästä, mikä oU 724.295.
Työläisnaisten osallistuminen ylei­seen
elämään pn melkoinen, liittojen
osastojen haUltukslssa oU naisia
15.51%, tehdaskomiteolssa 19.2 pros!,
seurojen (klubien) jäsenissä 33.6% ja
kommunistisessa puolueessa 13.1% jä­senmäärästä.
Tammik. 10 pznäl 1927
oU NeuvostoUiton kommunistisessa
puolueessa 83,180 naisjäsentä sekä 62,-
143 naisehdokasta, yhteensä 145,323
naista.
pyyntöihin Ja sen ohella suoritettmm
suurenmoiseen avustustoimintaan kat­keroittavana
kyynilUsyydeUä. Se lä­hetti
vain lyhyitä vastauksia: "kirjeen
sisäUön olen ottanut huomioon Ja tu­len
esittämään sen kaivostyöläisten
kansainvälisen Federation toimeenpa­nevan
komitean seuraavassa kokouk­sessa".
' .
Vihdoin syyskuussa 1926 oU kaivos­työläisten
kansainvälisen Federation
johto valmis vastaamaan neljä vuotta
aikaisemmin tehtyyni Uittymispyyn-töön.
Ja miten se vastasi? Se tieduste-
U: "ovatko kaivostyöläiset päättäneet
lopettaa mlden ammatUUsten järjestö­jen
parjaamisen, jotka nykyään muo­dostavat
kaivostyöläisten kansainväli­sen
Federation" ja ovatko he "valmUt
eroamaan punaisesta ammattilUttojen
inteniiationalista", minkä ohessa her­rat
ilmoittavat, että koska "me kuu­lumme
Amsterdamin intemationaleen
toteuttaen slUä kaikkien osajärjestö-jemme
kuulmnlsen siihen, niin teidän
lUttymisenne meihin pn mahdotonta,
siis myös Amsterdanulnkin"..
Ymmärtääksemme, mistä "hyt oike­astaan
on kysymys, bn tehtävä seu­raava
selventävä huomautus (parjaus-kysymyksen
sivuutamme Ilman muuta,
sillä kirjeenvaihto on kumoamaton
todistus siltä, että Federatio on en­nenkaikkea
itse tehnjrt itsensä syy­pääksi
hyvin rumaan parjaamiseen):
Neuvostoliiton ammattiliittojen kes-kusneuvosto
kuuluu jäsenenä Punai­seen
ammattiyhdistysintematlonaleen.
NeuvostoUiton kaivostyöläisten Uitto
taas kuuluu jäsenenä NeuvgstoUiton
ammattilUttojen keskusneuvostoon sa­maan
tapaan kuin eri ammattlUltot
Suomen Ammattijärjestöön. Kaivos­työläisten
kansainvälinen Federatio
vaatii siis Neuvostoluton kaivostyö­läisten
liiton joko eroamaan oman
kansallisen keskuseUmensä (ammatti­järjestön)
jäsenyydestä tai toimimaan
niin, että NeuvostoUiton ammattijär­jestö
eroaa Punaisesta ammattlyhdls-tysinternationalesta.
Jokainen työläi­nen
'käsittänee ilman muuta, ettei
Neuvostoliiton kaivostyöläisten lUtto
voinut hyväksyä moisia ehtoja moista
Versaillessin sopimusta. Timnettu.
Englannin kaivostyöläisten johtaja
Cook mainitseekin tammikuim 13 p:nä
1927 NeuvostoUiton . kaivostyöläisten
johtajille lähettämässään kirjeessä:
Kaivostyöläisten Internationale on
sulkenut teUtä mahdollisuuden pääs­tä
sen riveihin esittämällä mahdotto­mia
, ehtoja hyväksyttäväksenne". Ja
Cook lisää vielä: "Kaivostyöläisten
intemationalella ei ole oikeutta kiel­tää
hyväksymistään minkään maan
kaivostyöläisten järjestöltä jos tämä
kunnaUistyöläist^ kansainvälisen yh
tymän ohjelmaa Ja sääntöjä,
konferenssta päätöksiä sekä sihtt
ristön konferenssipäätösten mu
määräyksiä". Mutta kansainv
Uiton Johto asettui Jyrkästi torjuvä3
kannalle. Eräässäkin lokakuussa
päivätyssä Mrjelmässä se mainitsetl
että "toimeenpaneva komitea on äs-|
kettäin käsitellyt tätä kysymystä J
vieläkhi kerran selvästi asettunut kan.|
nalle. Jonka mukaan Venäjän liitoni
kanssa el saa olla minkäänlaisessal
yhteydessä"
Metallityöläiset
NeuvostoUiton metamtyönteki]äia|
keskuskomitea lähetti helmikuun .^1
p:nä 1924 metaUityöläisten kansainTi^l
liselle Federattolle kirjelmän jossa sa.|
notaan mjtn.: "Kuten ennenkin
meidän pyrkimyksenämme luoda yh-l
tenäinen kaikkien maitten metaUi-l
työtekijäin taistelurintama. Tämän [
nimessä olemme käjmeet kanssannel
neuvotteluja^ vuodesta li920 alkseDi
NeuvostoUiton inetalUtyöntekijäln lii-l
ton Uittsmiisestä Intemationaleen Jal
vaUtettavasti olemme pakotetut totea-l
maan, että asia edist3^ hitaasti".
Kansainvälinen Federatio vastasi
t ä h ä n huhtikuun 16 p:nä 1924 i»iTä-[
tyUä kirjelmällä huomauttamaUal
m.m.: "Me olemme ottaneet huomi-l
oon mieUpiteenne ja kieltäydymme pi-|
t&mmäStä keskustelusta".
Helmikuun 23 p:nä 1926 päivät:
kirjelmässä ilmoittavat Neuvostoliitoni
metalUtyöläiset uudelleen FederatioEe,j
että he ovat valmUt jatkamaan nen-l
votteluja metalUtyöläisten kansamTä-T
Ilsen .Federation kanssa "tarkoituk-j
seUä Uittyä siihen sen asetusten pe-|
rusteeUa". NeuvostoUiton metallitjö-I
Iäisten Uitto ihnoltti edelleen metaffl-f
työläisten kansainväUseh FederatiosI
keskuskomitean kokoukselle, joka b)>|
kopntui Berlinissä helmikuun 7 P^'
1927, että NeuvostoUiton metallityön-|
tekijäin Uitto hyväksyy Federati
säännöt ja kalkki siitä johtuvat si-|
tomukset", mutta Federation johtaji
esittivät pääsyn ehdoksi paitsi mmiti|
sen, että "NeuvostoUiton metallityöa-r
tekijäin lUtto hajoittaa Ranskan m^J
taUltyöntekijäin umtäarisen Feda
tion sekä Tshekkoslovakian vallaD!ni-j
moukselUs. Anunattijärjest. metaffi-[
työntekijähi jaoston". — <Jai)|
Pohjolan lakkotaistek
tukemaan
Seurattava esimerkki
AmmattlUltot haluavat vetää naisia
entistä enemmän työhön ja työntää
heitä yhä enemmän yleisiUe, taloudel­l
i s i n e - j ä v a l t i o l l i s m e toimialoine.
UUDISTAKAA
sitoutuu noudattamaan sen ehtoja",
NeuvostoUiton kaivostyöläisten Uit­toa
ei kuitenkaan ole sen uudistetuis­ta
pyrkimyksistä huolimatta h y ^ -
sytty kaivoslyöläisten Federation (in-temationalen)
jäseneksL
Bakennnstyöläiset
Samoin kuin kaivostyöläisten Uitto,
samoin myöskin NeuvostoUiton raken­nustyöläisten
liitto on kääntynyt u-seimmiUa
kirjeUlä ainakin jo v:sta
1920 alkaen rakennustyöläisten kan-samväUsen
Uiton puoleen ilmoittaen
olevansa vahnis yhtymään sen jäse­neksi
Vihdoin syyskuussa 1926 pitä-
On kulunut ainoastaan muutanal
päivä siitä kun yleisemmin tuli OE-I
doksi, että pohjoisen- metsätyölii^s^r
ovat ryhtyneet taisteluun pareropiaj
palkkojen puolesta ja jossa tiedo>l
tuksessa vedottiin samalla toiaBl
työläistovereihin, että ne
vät avustamaan lakkoon jontojie»j
metsätyöläisiä. Jokainen työläm^^l
käsittää, että tähän vuoden atJöj
ei ole tuskin yhdelläkään _i[ietea.^j
Iäisellä sentinkään säästöä, jo^l
ilman toisten työläisten tukea ^ |
lyhempiaikainenkin lakko
mahdotonta. _
Tämän asian oikein käsittäenCI
jo eräs toveri Bruce Minelta ^^^1
sekatyömaalta läheftänyt L. I
Union of Canadan keski-Ont
aluekomitean kantta $2.00 tiliteJ»!
vaksi lakkolaisille. Samalla han_J
moitti, että työmaalla pannaan^
meen yleinen keräys lakkolaJS»!
hyväksL . '
Toverit toisilla työmailla,
kaapas kiireellisesti esUle poD
Ontarion metsätyöläisten av
nen parhaillaan käymässään J^*^!
Päivääkään ei ole hukattavissa. 1«
mikaa ripeästi asian hyväksi,
joisen metsätyöläiset taistelevat^
konsa voittoisaan loppuun pa"
raparooneja vastaan jos heiDe
riittää taloudellinen tuki.