Vapaus, August 30, 1928

              Sivti2 Torstaina, elok. 30 p;nä — Thursday, Angast 30 No. 187 m
I f * D A I l O C«*Ui « o t M U J » trirUmSa Haom U M a f a n s t t a } * . OMI»)] SnÄii
A. VAAHA-T
O I M I T T A J A T :
B . A . T E N H U X E N . H. S U L A. R. PEHKOMEN.
B c p s u i c d «t t t » f o» Oflict Dvpuimtst, Otuvc. teaud cUm MOI tr n.
VAPAUS» (Ub«Tt7;
Tie caJy ojjia cf ri=£J»i TTorker» £a Cauui*. Pttl>!i*ie<il dtllj «t Sndhcry. OiH«rio.
I L M O T U S H I . N N A T V A P A U D E S S A:
!UiE4ilaotai*et »1X0 l « t « . W ^ k * i « k«tM. - A « o U m o o o o e n o ä W « k « ^ « e . p t l « « u « ~ . -
m»«asairtto;l3U.:*k.rt SOc. k « r t ^ 11.00 » k « r t « . - S7aty«aä'l»"t«A«;t. U""? * 7^',n7
4 » i « r o i l B « u k « t C J » k * m , » 3 . ( « i a J u i krrt«, - i : . , t c « : W a ! »«
M t tlA tet». SOe. IiiiiB*k*o k i i t o « l » M » « : u u i B« i * o » i t » T l t i . — H«Jot«Acnedirt im fouulmotalaa
lac k o t » . il.OO kolat k»rt*«. — TiI»pl'i»iJjnoti«jieo j a U m o t i m i e n t t a a i i e n o a . T U d i t u c M * . U h « m i * »«
M ttUOkMt. •
TlLAUäHRW<AT:
i T k . t 4 . M . 6 k k . I 2 J 0 . S k k . n.n ia 1 k k . 11X0. - Yk«!7a»alioihia Ja Suonen
•lkc«>ailie: 1 » k . | 6 X 0 6 k k . W J O . 8 k k . |2J» Ja I k k . tl.OO.
• e k l o s u lV
Lcftteen aiofat ilmotoUet p i t U olla k o n « o r i « a keJIo 4 i p . U n e « r m i t p i i . l a e d e l U ^ o J a x k i p i i . a n a.
V a p « d e » toiBitB.: U b e r t r B o i l d i a f . SS S»»«i. Pohtii» SS«W. . . /%..
T a p a c dm k o M t o r i : U b o t r B a i M i r * . SS L o r M St. P»hriin 103S. P o t i i o a o t a : B o . 6 9 . S a d b o r r . 0 » t .
U « * n l . a m t i a - c c » t » » e - P<r «>>- «*ar,. f o r a i a c U Inaartion TSc- T h . V a p a o .
M Ika M a l a d » e r t i « » t ia«<liwB a n o o f tha r t n n i t h Peopl» >^ C«n«4a.
i „ a n . BiUoi» uta»aa aaa « « . » . U e c . . m « U « . k . c * ~ e « » . . kirjottakaa « a d a l l . » U i k k a a n b o i u j a.
«•loonalUaclU tiaiaUä: J . V . K A N X A S T O . l i i k k a e n k e i t a i a . •
Toveri MacDonaldin puhe Kominternin
kongressissa
Esitämme tässä International
Press Correspondencen mukaan
puheen, jonka Canadan kommu­nistisen
puolueen sihteeri, toveri
.MacDonald piti Kominternin kuu­dennessa
kongressissa toveri Suha­rin
esittämän raportin johdosta.
Toverit!
Canadalainen edustajisto on yhtä-mieltä
toveri Buharinin esittämän,
yleistä kansainvälistä tilannetta kä­sittävän
raportin kanssa.
Kysymystä Canadan asemasta on
puolueemme ja Kommunistinen kan­sainvälinen
lähentynyt hyvin epä­röivällä
tavalla. Ensimäinen puo­lueemme
laatima ohjelma julisti,
että puolueemme on suunnattava
taistelutisa brittiläistä porvaristoa,
jopa brittiläistä monarkiaakin vaa­taan.
Tämä politiikka kehitti ten­denssin
tulen suuntaamiseksi yli ca-nadalaisen
porvariston päiden. Se
osotti Canadan porvariston olevan
enemmän tai vähemmän sorrettua.
Tilanne saattoi näyttää siltä vuon­ne
1924. Mutta tilanteiden kehit-tyminen
sen jälkeen on vakuuttanut
meille, että meidän on käsitettävä
canadalainen por\'ari3to sellaisena
kuin se esiintyy liberaalisen liitto-jiallituksen
edustamana — britti­läisen
imperialismin "liiketoveri-
' Canada tulee pelaamaan hyvin
tärkeätä osaa kehittyvissä imperia­listisissa
taisteluissa. Maailmanso­taan
osallistui se hyvinvarustetulla
400,000 miestä käsittävällä armei­jalla.
Sillä on suunnattomia metal-lirikkauksia.
Se tuottaa 90 pro­senttia
maailman nikkelistä. Nikke-liteollisuus
on Mondin kontrolloi­man
(?)^ brittiläisen korporatsio-nin
käsissä. Toveri Buharin lausuu,
eitä "suurempi ja suurempi osa Ca-nädaa
on tialoudellisessa yhteistoi­minnassa
Yhdysvaltojen kanssa,
missä yhteistoiminnassa amerikalai-nen
ylivalta on jo etukäteen var­maa."
Meidän probleemimme ei
ole kuitenkaan niin yksinkertainen.
Vaikka Canadlassa on yli 3 biljoo­naa
dollaria amerikalaisia sijotuk*
sia, niin brittiläinen pääoma pelaa
siellä vielä tärkeää osaa.Eikä siinä
vielä kaikki. Sillä huolimatta brit­tiläisen
imperialismin suhteellisesti
heikommassa asemasta, ylläpitää
brittiläinen valtakunta järjestöverk-kojensa
avulla siellä hyökkäävää
imperialistista propagandaryntäystä.
Brittiläinen imperialismi ulottaa
juurensa kouluihin saakka valtakun­nan
"tyttärien ja poikien", kadet­tiin
y.m. järjestöjen kautta. Sodan
syntyessä Suurbritannian johdolla
Neuvostoliittoa vastaan tai impe-r.
alistisen sodan alkaessa Britan­nian
ja Yhdysvaltain välillä., joutuu
Cr.nada epäilemättä vakayaaÄ hal-
'it--!:riisiin, canadalaisen kapitalis-a."
n sisällä vallitsevien ristiriitai-suuliiicn
tähden. Lausannessa lausui
lib-raalincn pääministeri Mackenzie
Kinj, että Canadalla on kolme vaih­toehtoa:
1) täydellinen itsenäisyys,
2) \-hdistyminen Yhdys\altoihin, 3)
siirtyä askel askeleelta "kansallista
asemaa" kohden, täydellisen itse-määräämisvallan
saamiseksi valta­kunnan
"sisällä". Hän valitsi vii­meisen.
Joten huolimalta Versail­lesin
sopimuksen allekirjoHanii>:en
jälkeen tehdyistä toisiaan soiman­neista
askeleista, liberaalisen pää­ministerin
lausunnot uhkuvat us­kollisuutta
valtakunnalle ja lupaa­vat
sellaisen politiikan jatkumista,
jonka hän väittää takaavan itsensä
valtakunnan voimistumista.
Tyynenmeren asioihin nähden Ca­nadalla
on tärkeä asema. Ministe­rin
nimittäminen Japaniin on mer­kityksellinen
seikka. Vuotena 1926
Canada lähetti Kiinaan ja Japaniin
yli 61 miljoonan dollarin ar\'08ta
tuotteita, joka on 100 prosenttia e
nemmän kun vuonna 1925.
Tämä tilanteiden kehitys pakottaa
meidät korostamaan läheisemmän
tarkistelun ja selvemmän linjan väit
tämättÖmyyttä -fjuolueiden työlle
niinkutsutuissa itsehallinnollisissa
dominioissa.
.Mikäli Canada on kysymyksessä,
niin ne kolme ajanjaksoa, joista to
veri Buhkrinin raportissa maini­taan,
ovat tämän raportin mukaan
muodostuneet rohkaiseviksi huojen­nuksiksi
Canadan kapitalismin ke­hittymiselle.
Vuosina 1921—1924 oli ankara
teoUisuuskriisi,' minkä kuluessa te­ollisuuden
järkiperäistyttäminen le­visi
laajalle. Sitten vuoden 1925
on teollisuus säännöllisesti laajen­tunut.
Teollisuuden palveluksessa
olevien työläisten lukumäärä verrat­tuna
indeksilukuun 100 vuosina
1919—24, on nyt 105. On myös­kin
jatkuvaa työttömyyttä.' Vuoden
1921 kriisikautena arvioitiin olevan
200,000 työtöntä. Varovaisenkin ar­vion
mukaan nousee typttömäin lu­kumäärä
nykyään 100,000 :een.
Tuotantokyky työläistä kohden on
lisääntynyt 40 prosentilla sitten
1917. Teollisuuden palveluksessa
oleva hevosvoimamäärä työläistä
kohden 1917 oli 5.2. Tänään se
on 10. Muutamien viinleisien vuo­sien
aikana on tapahtunut 30 huo­mattavampaa
teollisuus- ja finans­silaitosten
yhdistymistä» Pankit o-vat
vähentyneet lukumääirätään yh­teentoista.
Näistä kaksi kontrol-leeiraa
yhtä paljon varoja kuin
kaikki toiset yhteensä. Ketjukaupat
kehittyvät suuresti tarvikkeiden ja­kelun
alalla.
Canada tuottaa Englannista aino­astaan
16-7 prosenttia tuonnistaan
ja Britannian valtakunnasta yleensä
ainoastaan 22.3 prosenttia kokonais­tuonnistaan.
Sen vienti valtakun­nan
eri osiin on 39.5 prosenttia,
mikä on epäilemättä huomattava
prosenttimäärä, mutta se on suh­teellisesti
laskemassa. Tuonti YTi-dysvalloista
on 65 prosenttia Cana­dan
kokonaistuonnista, ja vienti sin­ne
38,5 prosenttia kokonaisviennis­tä.
Teräs-, kaivos-, tekstiili- ja
kemiallisessa tuotannossa on tapah­tunut
suurta edistystä.
Käsitelkäämme nyt valtiokapita-
' lismiin tähtääviä tendenssejä ja nii­den
kanssa rinnan kulkevaa ylem-
'män tyÖläiskerrostuman lahjomista,
j Sähkövoiman tuotanto on paäasialli-
^sesti valtion elimien käsissä, halli­tuksen
komissionien y.m. kautta.
! Kahdesta tärkeimmästä rautatiejär-
'jestelmästä on toinen, Canadan kan-j
salliset rautatiet, hallituksen omis­tama.
Amerikan työväenliiton alai-
:sen ammattijärjestön esimies on
^ kansallisten rautateiden johtokun-na^
i jäsen, Saman järjestön sih-
I teeri on liittohallituksen kirjapaino­jen
pää. Viimeisen kymmenen vuo­den
ajan ovat liittohallituksen työ­ministerit
olleet huomattavia am­matillisen
liikkeen miehiä. Hallituk­sen
sekaantuessa työriitoihin, pe­laavat
nämä ministerit "sovitteli-jäin"
osaa.
Puolueemme työ on erittäin vai­keaa.
Taistelussamme brittiläistä
impjriaH„^niär^^
On Jo^2_e«ä_ci!pXo]^^
da on ottanut enemmän ja enem­män
itsenäisen linjan brittiläisestä
imperialismista eri sopimusten al-lekirjotlamisessa,
kuten Oiaiiaktin
ja Lausannen sopimuksissa ja eng-lantilais-
eg),ptiläi5een kriisiin v-m.
nähden. Kysj-myksessä suhteiden
rikkomisesta Nemostoliiton kanssa
otti Mackenzie King sen kannan,
että se oli tehty Britannian omalla
vastuulla, ja että Canada ei yksin­kertaisesti
seurannut Suurbritannian
esimerkkiä, vaan oli jo sitä ennen
harkinnut suhteiden rikkomista
Neuvostoliiton kanssa.
Kaikista näistä seikoista huolimat­ta,
on Canada^ v^ie[äkin perustuslail-lisesti
sidoUu^Sjj^^
tish-':5^rtrAmerican Acdllä„—
nadan ^rusTuslairTaT" Canadalainen
senaalli, jota ei valita ja jonka
jäsenet nimitetään elinkaudekseen,
omaa täydellisen eittoamisoikeuden
kaiken lainlaadinnan yli. Perustus­laki
takaa senaatin olemassaolon.
Taistelu yhteiskunnallisen lainlaa­dinnan
puolesta on läheisessä yh­teydessä
nykyisen perustuslain hyl-käämiskysymyksen
kanssa. Taiste­lussa
amerikalaista imperialismia ja
sen kätyreitä, Amerikan työväenlii­ton
virkavaltaista johtajistoa, vas­taan,
olemme omaksuneet tunnuslali-seeksemme
canadalaisen ammatilli­sen
liikkeen täydellisen itsenäisyy­den.
Canadan järjestyneistä työläi­sistä
on suurin osa Amerikan työ­väenliiton
jäsenyydessä. Puoluet­tamme
vastaan käydään ankaraa
taistelua, jäseniämme erotetaan am­mattiliitoista,
koska me vaadimme
itsenäisyyttä, eroa Amerikan työ­väenliikkeen
kontrollista.
Meidän suurin työalanune on jär­jestymättömien
järjestämisessä.
Suunnilleen noin 200,000 työläistä
on järjestämättä teräs-, kaivos-, teks­tiili-,
automobiili-, massa- ja pape­riteollisuuksissa.
Kadettien sotilaskasvatusjärjestel-mä
on laajalle levinnyt Canadassa,
ja käytetään sitä brittiläisen impe­rialismin
levittämiseen. Yksinpä
Quebecissa, Canadan ranskalaisessa
maakunnassa, joka viime sodan ai­kana
oli sotapalveluskarkurien pa­ratiisi,
on enempi kadetteja kuin
missään muussa maakunnassa.
Neuvostoliiton puolustuksen» suh­teen
on meidän tehtävä enempi työ­tä.
Canada ei ole vielä lähettä­nyt
edes ensimäistä työläisten ja
ammatillisten järjestöjen lähetys­töä
NeuvostoliiUoon. Venäjän nä­länhädän
avustusr}'ntäyksen aikana
canadalaiset työläiset lähettivät e-nempi
avustusta henkilöä kohden
kuin minkään muun maan työläiset.
Me toivomme, että tällöin muodos­tettu
side lujittuisi ja Canadan työ­läiset
järjestyisivät entistä ehom­min
Neuvostoliiton työläisten luok-kavihollisia
vastaan.
Canadalaisella puolueella on lu­kuisia
heikkouksia. Meidän puolu­eemme
ja Kommunistinen kansain­välinen
ovat täysin selvillä niistä
Toivomme kuitenkin, että tulemme
tulevaisuudessa esittämään suurem­paa
ja tärkeämpää osaa työväenluo­kan
vallankumouksellisessa liik­keessä
ja Kommunistisessa kansain­välisessä.
Me myös luotamme, että
enemmän huomiota tullaan anta­maan
pienempien puolueiden prob­leemeille.
Meidän arviomme ja a-naiysointimme
mukaan on meidän,
brittiläisen ja amerikalaisen impe­rialismin
välillä kas\'avan kilpailun
jja sodan uhkan takia, annettava e-nempi
huomiota' Canadan tärkeälle
asemalle. Meidän on tulevaisuu­dessa
annettava enemmän huomiota
työllemme kuin mitä olemme anta­neet
menneisyydessä, että puolu­eemme,
niin pieni kuin se onkin,
edistyisi vallankumouksellisella le­niniläisellä
tiellä. Kommunistisen
kansainvälisen ansiokkaana osana:
maan. Pelto Matti loikkasi heti en­simmäisellä
hyjjyllä 991. M^^^a. toi­voin,
että hän trfisi loikannut lähsUe
yhtätoista, . niinVinr' harjoituksissa.
Kysäsin tuosta asiasta Matilta ja hän
seliui, että oli syönyt kolme kertaa hyvin järjestetty, että se lienee jyy-tarkistaa
puolustuskykyisyyttään kai­ken
mJhdollisen varalta kaikkialla.
KAIKKIEN KESÄ
Tämä kesä on tähän asti ollut niin
dyttänyt kaikkia. On satanut ja pais­tanut,
ollut läinmintä ja kuumaa, kyl­mää
ja viHeätä. Farmarit ovat heilu­neet
viimeaikoina heinänteossa ja pian
j ennen kilpailuja. Katsoin, että siinä
j olikin pätevä syy tuollaiseen tulok-i
seen. Muuten voin urheilijoille sanoa,
että älkää hitolla syökö ennen kllpal-luja
ainakaan kolmea kertaa, kuten j alkavat muuhunkin harvestiin.
Matti. Oja loikkasi pitkissä housuissa'
10.10 ja E, West lihavan miehen ta­voin
881.
Naiset näjrttivät. että on sitä voi­maa
heilläkin, kun pukkivat kuulaa
oikein miesten tavalla. Minä odotin
siinä liiton ennätystä * ja — tulihan
se. Se oli oikein komea heitto ja
mittaus osoitti sen olevan 830. Pap­pila
työntää kukaties edemmäskin,
kun vain haluaa. Seuraava oli E.
Markkula 705 ja kolmas Minnie Mau­nu
672. Olisi se saanut mennä Min-nieltä
pidemmälle, sillä minäkin työn­nän
päälle kahdeksan metrin ja kui-
TTJRVALLISUUS ENSIKSt -
Olen kuullut, että kaunti on pan­nut
vakuutukseen tällä alueella kulke­vat
maantiet, saattaen ne siten tur­vallisiksi
autoilijoille mahdollisten
tapaturmien varalta. Lähemmin en
turme asiaa, enkä niitä ehtoja minkä­lainen
rysäys se oikeuttaa korvauksen
saantiin. —^E.
ryöväen m heilu
TUL:n lÖ-ottelun mestaruaskilpailut
Creighton v. ja u.-seura Yritys oU
saanut elok. 26 päväksi järjestettäväk­seen
tämän vuoden 10-ottelumesta-ruuskilpailut,
kuten "aikaisemminkin
jo useina vuosina peräkkäin. Tällä
kertaa kilpailuja suosi erikoisen kau­nis
sää kiunpanakln päivänä ja su­juivat
kilpailut muutenkin verrattain
hyvin, vaikkakaan el osanottajia ei­kä
yleisöä kilpailuja seuraamassa ol­lutkaan
niin paljoa kuin olisi voinut
odottaa. Meidän ennustelumme kil­pailujen
kireydestä pitivät täydelleen
kutinsa. Joten Häkkisen voitto el ol­lut
helppOi Joskaan el erikoisiin tulok­siin
päästykään. Levacön Kisatove­rien
Kotila, joka urheili kilpailujen
ulkopuolella syystä kun häntä el seu­ransa
ollut Ilmoittanut kllpaUulhin.
saavutti korkeimman pistemäärän,
nlm. 640.85 pist. Seurojen tulisi enem­pi
kiinnittää huomiota tähän seik­kaan,
eikä Jättää Ilmoitusta tekemättä
kun me kerran sUhen pyritään, että
saada kilpailut sääntöjemme mukaan
Järjestettyä. Nuorten sarjassa herät­ti
erikoista huomiota Yrityksen nuo­ri
E. Mäki joka esim. 100 m. Juoksi
kunnioitettavan ajan, 13.1, ja voittaen
poikain 3-ottelun kilpaillessaan ensi­kertaa.
5000 m. juoksussa el syntynyt
erikoisempaa kllpaUua, sUlä Kyrölä
otti johdon miltei alussa ja hiljalleen
kiskoi välimatkan toisista, nlm. Jans­sonista
ja Jehun Laineesta, jotka
tulivat toiseksi Ja kolmanneksi Yrityk­sen
P. Lähteen keskeyttäessä, juostu­aan
noin puolimatkaa.
Tulokset: 10-ottelu 1) ja mesta­ruus
P. Häkkinen, Yritys Creighton.
627.12 plst., 2) E . Perä, Yritys Creigh­ton,
617.38 plst., 3) W. Wauhkönen,
Klrkland Laken Jymy, 610.66 pist.,
4) O. Rautio, Yritys Creighton, 590.17.
Tulokset eri lajeissa: 100 m. Häk­kinen
ja Kotila 12.7., Vihuri, Jymy.
Tuorl. Kisa, 13.0.. Vauhkonen ja
Perä 13.1.
Pituushyppy: 1) P. Häkkinen 5.99,
2) Kotila 5.70, 3) S. Perä 5.62, 4) M;
Passi Kisa 5.60.
Kuulantyöntö 1) Perä 10.18, 2) Koti­la
9.99, 3) Vauhkonen 9.53, 4) Rautio
9.25.
Korkeushyppy: Perä. Passi Ja Risti­mäki
1.51, Häkkinen 1.47, Kotila 1.42.
400 m. juoksu 1) Häkkinen 61.2.
2) Vauhkonen 61.4. 3) Kotila 63.7.
4) Perä 64.2.
110 m. aitajuoksu (106 cm aidat) 1)
Häkkinen 20.0. 2) Perä 21.5, 3) KotUa
ja Ristimäki 21.6, 4> Vauhkonen 22.0.
Kiekonheitto: 1) Perä Z020, 2) Tuori
29.47, 3) Passi 29.22. 4) Kotila 29.17.
Seiväshyppy: 1) Rautio ja Ristimäki
2.80. 2) Häkkinen ja Vauhkonen 2.60,
3) Vihuri ja Kotila 2.50.
Keihäänheitto: 1) Kotila 41.52, 2)
Perä 41.27. 3) Passi 40.60. 4) Vauhko­nen
40.04.
1500 juoksu: 1) Kotila 4.56.2, 2)
Vauhkonen 4.59.6, 3) Häkkinen 5.21,
4) Perä ja Rautio 5.31.
Nuorten alle 18 v. tulokset: V E .
Mäki. Creighton Yritys, 221.53 pist..
2> N. Kautiainen. Jehu Beavfer Lake.
21S.05. 31 R. Mustonen, Jehu Beaver
Lake. 199.63.
Pcikain tulokset eri lajeissa: 100
m. E. Mäki 13.1. 2) Mustonen 13.3, \
3) Kautiainen 13.8. "
Pituushyppy:!) Kautiainen 5.10,
2) Mäki 5.06, 3) Mustonen 431.
Kuulantyöntö: 1) Mäki 11.50, 2)
Kautiainen 10.70. 3) Mustonen 10.57.
( 8 Ibs kuula.)
5000 m. Juoksu: 1) M. Kyrölä. Kisa
17.31.4. 2) P. Jansson, Kisa, 18.26 3)
L. Laine. Jehu. 18.43.7.
Palkilmot kilpailuista jaettiin illalla
näytelmän väliajalla. Tämän vuoden
kilpailuista. 10-ottelussa saamme mer­kitä,
että tulostasoonsa nähde^ ne ei
olleet parhaimpia, mutta pientä edls-tjmiistä
on huomattavissa, sillä kll-paäut
suoritti loppuun kokonaista 9
miestä ja jos uskallamme ennustella,
niin mahdollisesti ensi vuonna jo tuo
määrä kakslnkertalsuu. — SE yksi.
Coteau Hillin "olympia­laiset"
Joo, nyt ne ovat olleet ne suuret
"olympialaiset" täällä Saskatchewanln
eteläpäässä. Täällä kun Joka vuosi
kesän aikan^otellaani kiertopalkiimosta
Coteau Hillin Yrityksen ja Lake Co.
teaun Sarastuksen kesken. Tänä ke­sänä
kilpailtiin kiertopalkinnosta kol>
maimen kerran. Kiertopalkinnosta
tflivat kalkki varmoja, että sen volt«
taa tälläkertaa Sarastuksen pojat, eikä
kalkkein vähimmin tästä olleet var­moja
Sarastuksen pojat, mutta minä
jo sanoin, että ainahan ne syksyUä
kananpojat kauntataan — jotta kiika
sen tietää, kuinka siinä käy — jotta
älkää vilttikö, pojat, tuOlla viisin suu­tanne
soittaa, se on niin ruotsalais­ten
tapaista.
Urheilijat eivät näissä "olympialai­sissa"
olleet oikein "mallikunnossa".
sillä paljon enempi sitä toivottiin kuin
nähtiin. Yritys Juoksi 4x100 m:n vies­tin
entisessä liiton ennätysajassa, nlm.
57 sekunnissa. Ja Miss Pappila työn­si
kuulaa kokonaista 8.30. — Eikös sc
muuten ole uusi liiton ennätys? —
Poikaset aloittivat kilpailut Juuri
täsmälliseUä ajalla. Alettiin korkeus­hypyllä.
Tammela pudotti Jo 105.
Oli pätevä syy pudottamiseen kun oli
pitkät housut. We^ pudotti seuraa­vana
115. Hän näytti olevan lilan
syöneen näköinen korkeushyppääjäk­si.
Mutta yritys hyvä kymmenen.
Hietala meinasi, että hän loikkii vain
huvikseen, mutta 125:teen oli pysäh­dyttävä.
Sitten seurasi kiekonheitto
West heilui siinä hakana Joukossa.
Näytti, että kyllä se hän on sellaisessa
palkassa mies. Jossa saa molemmat
jalat pitää maassa.
Seurasi ^tten poikain 100 m:n
juoksu ja siinä, ffietala näytti toisille
esimerkkiä juosten matkan ajalla 12.9.
Sama aika tuli myöskin Westille.
Taiinmela viipyi 14.2.
Seurasi sitten naisten kolmiottelu.
Siinä ottelussa .toivottiin hyviä ennä­tyksiä,
sillä joukossa oli paljon sellai­sia,
jotka eirät pitkiin aikoihin ole
olleet'' areenalla. Pituushjijjrssä eivät
sentään tulokset tulleet kovin hyviä,
vaikka ei njrt perin huonojakaan. Pa­rempaa
kuitenkin toivoin. Paras' hyp-py
Helga Mukarilla 371 sm.
Seuraavana lajina oli miesten pi­tuushyppy.
Siinä käkikin eri huiske
Varsinkin Pelto aiattia. katsellessa.;
ihan hytkäytti. Valter Lekander voitti!
tuloksella 556, niinkuin oli odotetta-{
kin. OIa\i Lekander jäi 533:een, muut
luonnollisesti siitä alaspäin.
Sitten palkintotuomarit "korjastvat"
ukkomiehet areenalle kolmiloikkaa-tenkaan
en pärjää hänelle sormikou­kun
vedossa.
Sitten alkoivat miehet työnnellä
kuulaa. Odotin siinä hyviä tuloksia,
mutta turhaan. Ainoastaan Lekän-derit
työnsivät yli kymmenen metrin.
Sen jälkeen alkoivat ikämiehet heit­tämään
keihästä- Pelto epäonnistui
hiukan. Oja vielä pahemmin ja West
ei meinannut saada keihästä ollenkaan
mallille. Mutta viimeiset heitot sen­tään
onnistuivat. Pelto volttL .seu­raavana
Oja ja koJmantena West.
Sitten korjattiin korkeushsTppääjät
areenalle. Hietala hätääntyi jo 120
Ja Pelto 130. Lahti kankeine "syyt-tlneen"
kipusi 135 yli. Lekanderit
jäivät siis kahden loikkimaan, jossa
Olavin täytyi tunnustaa jo 145:ssä
Valter paremmakseen. Mutta el ollut
Valterkaan siinä viereessä kuin vii­me
kesänä.
Sitten miehet alkoivat heittelemään
"Kreikan limppua". Huonosti pojat
heittelivät. Ja Juuri kun palkintotuo­marit
alkoivat tuloksia mittaamaan,
niin alkoi satamaan Ja silloin syntyi
ylelnei^ joukkojuoksu haallln. Minä
Jouduin keskelle joukkoa Ja siinä mi­nulla
oli kilpatovereina neljä liha­vaa
emäntää. Minä voltin ne ylivoi­maisesti.
Sateen Jälkeen alkoivat miehet koet­tamaan
sadalla metrillä kuntoaan.
Silmillä katsottuna näyttivät toiset
juoksevan lujempaa Ja toiset .hiljem­paa.
Ja niin kai, siinä kävikin. Paras
oli Lekanderin Öla, Joka Juoksi mat­kan
13 sekunnissa.
/Nyt korjattiin taasen naiset ken­tälle.
Juoksemaan kuuttaksrmmentä
metriä. Hieno kilpailu. Mukarllle
näytti keUo 10.1, MaunuUe 10.9. Pap­pilalle
10.1, Bertha Westille 10.1. Mark­kulalle
10 ja LekanderUIe 11 sek. Kalk­ki
hiukan myöhästyivät lähdössä.
Seurasi Ikämiesten 200 m:n juoksu
SUnä "tappeli" kolme kovaa. Pelto
tuli heti ensimmäisenä, jotta märkä
kenttä vain tömisi. Aika 32 sek. Sit­ten
Juoksi Oja Ja aika tuli 30.8. West
tuli vaan niinkuin lihavan isoplkln, ai­ka
32.8.
Sitten seurasi pallopeli Yrityk­sen
ja Sarastuksen välillä. Pelin voit­ti
ylivoimaisesti Yritys, saaten 9—1
vastaan.
Kaikkein jännittävimmät ottelut
olivat viimeiseksi, niin. viestinjuoksut.
4x100 m:n viestin voltti Yritys a-jalla
57 sek. Naisten saman pituisen
viestin voltti Sarastuksen naiset ajal­la
60.1 sek. 1500 m:n viestin voltti
Yritys ajaUa 4.39.L Sarastus jäi
auttamattomasti.
"Jälkiruokana"" oli köydenveto Yri­tyksen
. ja Saratuksen välillä. Saras­tuksesta
oU jyhkeä sakki. Yrityksen
sakki oli koottu pitkistä papoista,
jotka olisivat mainioita tuohimetsässä.
Sarastus voitti vedon ylivoimaisesti.
Yleistulokset kilpailuista olivat seu­raavat.
Naisten 3-ottelu: 1) Venla Pappila,
2) Helga Mukarl.ja 3) Elli Markkula.
Poikain alle 18 v. 3-ottelu: 1) F.
West, 2) C. Hietala, 2) V. Tammela.
Ikämiesten yli 30 v. 3-ottelu: 1)
Matt Pelto, 2) A. Oja, 3) E. West.
Miesten 5-ottelu: D V Lekander,
2) O. Lekander. 3) V. Lahti.
Voittokilpl-nimisen kiertopalkinnon
voitti Coteau Hillin Yritys 71.25 pisteel­lä
Lake Coteaun Sarastuksen saadessa
52.75 pist. Yritys voitti kiertopalkin­non
kolmannen kerran, saaden sen
omakseen.
Chase River, B. C.
YHTEINEN SACCO-VANZETTI-JUHLA
Hiukan paikkakuntamme asioista,
koska varsinainen kirjeenvaihtajamme
Vapaudelle on poistunut paikkakun­naltamme
väliaikaisesti työsuhtelt-tensa
takia.
Ladysmith'in Cob Treen ja Chase
Ri verin yhteisen kaupungin keskusko­mitean
toimesta vietettiin Sacco-Van-zettl-
mulstojuhlla Oyster Bay'ssa tJc
19 pnä onnistuneella ohjelmalla. Sillä
ohjelma oli kalkki arvokasta ja.tilai­suuteen
sopivaa, ennen kaikkea puheet
ja runot y.m., joissa selostettiin päi­vän
merkityksestä ja niistä tekijöistä
mitkä viime maailmansotahysterlan
ollessa korkeimmillaan omistavan luo­kan
taholta kohdistettiin ympäri Y h -
d.vsvaltoja kalkkien ulkomaalaisten ra-dlkaaUen
vainoihin ja maasta karko­tuksiin.
Joitten vainojen yhteydessä
sitten tehtiin nämäkin kaksi työväen­luokan
radikaalista eturivin talsteU-jaa
"syylliseksi" ryöstömurhaan Ja
kärsittyään ensin kurjaa vankilakidu-tusta
pääUe seitsemän vuoden syyttö­mästi,
lopuksi kuitenkin verenhimoi­sen
omistavan luokan kostonhalun
tyydyttämiseksi he kärvermettiln säh­kötuolissa
kuoliaaksi viime vuoden
elok. 23 päivää vasten yöllä. Siihen
saavuttiko Yhdysvaltain Ja koko maa­ilman
omistava luokka toivotun tu-kehittsmiästa
korkeampaa ja jv.
paa päämääräänsä kohden.
perusteella velvollisuutemme o U s i^
kissa tilanteissa toimia tällaisen -
telskuntajärjestelmäa poistamis^^
kumoamiseksi ja sen t i l a l l e ^ *
parempi, koko kansan etua vahS
työn kommunistinen yhteiskuatas
jestys, joka vasta avaa tilaisuuden^*'
rempaan tulevaisuuteen. Se ainoasta
vasta voi lopettaa syyttömien työrS'
luokan jäsenien murhaamisen,' se
lopettaa riiston, väkivallan, sodat ^
kaiken kapitalistisen - ^
loksen näitten kahden kaikkensa uh­ranneen
urhean työväenluokan tais­telijan
murhaamisella, tulee meidän
vastata el!
Ikävintä vaan, ettei ollut suurempi­kin
yleisö kokoontunut näiden lurhe-ain
marttyyrien muistojuhlaa kutml-olttamaan
läsnäolollaan. Olipa vielä
sellaisia puoluejäseniäkin poissa joilla
ei olisi oUtit mitään ylitsepääsemät­tömiä
esteitä sinne saapumiseen. Sil­lä
tällaisissa tilaisuuksissa Jos mis­sään
tulee kai väkisinkin jokaisen luo­kalleen
uskollisen proletaarin teh­neeksi
jonkinmoista analyysiä, tiliä,
itsensä kanssa siitä, olenko mitään
tehnyt tai yrittänytkään kohdaltani
kärsivän luokkani hyväksi, isen vapa­uttamiseksi
Ja nostattamiseksi, vai o-lenko
tletten tai tletämättänr ollut s i ­tä
alais ja lokaan painamassa. Sillä
synnyttämät paheet ja kohottaa^
dät taloudellisesti Ja henkisesti par^
paan asemaan. Vaan ennenkun^^
saavutettavissa, niin meillä on edS
sämme vain taistelun tie.
"RAUHAN" EDUSTAJIA
• Brittiläisen valtakunnan "raiihas
kyyhkysiäkin", sotalaivoja, on maS
lut näillä rannikoilla viime kuun K
pussa, oUen ne viikon päivät seisajv
duksissa Nanalmossa ja Ladysmith-issäkin.
Nämät rilstosotien murhaa]
llneet oVat täällä luonnoUisesti tutas.
tumassa seutuihin jo tulevaa niaaii.
mansotaa varten. Joka kaikessa
uksessa tullaan käymään täällä TJT.
neliä merelläkin.
MURHAYRITYS
Murhayritys tehtiin täällä Nanai.
mossa tämän kuun alkupuolella täkg!
iäistä Westem Puel Co:n managaj/
John Hunfia vastaan paikallisessj
komppanian of f lisissä. Eräs mies oUai
työtä kysymässä, onnistumatta kuj.
tenkaan saamaan myönteistä vasta­usta,
oli vetänyt revolverin taskiu-taan
ampuen yhden laukauksensa,
nottua kalvoslsänhöltsijää kohda,
kuitenkaan osaamatta. Ampuja aa
ktiulemanl mukaan sittemmin lähe-tetty
mielenvikaisten säilytyspaikkaan.
— P. Kivelä.
Connaught Sta., Ont.
POHJOIS-ONTARION NUORTEN
KESÄKOULU
meidän jokaisen työväenluokan jäse­nen
tulisi kaikissa tilanteissa aina
muistaa, että tämä riistolle perustuva
kapitalistinen yhteiskunta on väärä
ja turmiollinen, koska se tuottaa mit­taamattomia
kärsimyksiä kansan suu­relle
enemmistölle ja hyötyä ja hy­vinvointia
vaan joillekin pienelle vä- sen kiitokseni Cfonnaughtln työläisnals-
TääUä Pottsvillessä oli tänä kesänä
ensimälset työläisnuorten kesäkurssit
koko pohJols^Ontariossa. Meitä oU
siellä oppilaina lähelle viisikymmentä
nuorta ympäri pohjols-Ontariota. O-limme
kokoontuneet sinne tutustu-maan
työväenluokan taisteluun, otta­maan
oppia menneistä virheistä ja
korjaamaan taistelumme nUden ope­tusten
perusteella tuloksia tuottavaksi
koko työväenluokalle. Etupäässä kä-slttell
opetus työläisnuorten taistelu­tehtäviä
. nuorisoliitossa ja pioneeri-järjestöissä.
Kaiken opiskelun lomas­sa
kä3rtimme vapaa-aikaamme kaiken­laiseen
uheiluunj voimisteluun ja uin­tiin
ja niin poispäin.
Opettajina kursseilla olivat toverit
Buhay, Virta ja Gilbert.
Jokaisena lauantaina meillä pii il­lanvietto,
jossa suoritettiin monipuo­lista
ohjelmaa. Myöskin esitettiin
kurssilaisten toimesta kappale "Pu­naiset
kahleet", joka olosuhteisiin
verrattuna meni hjrvin.
Kurssien lopettajaisjuhlalUsuudet oli­vat
Tlmmlnslssä ukrainalaisten haa-lllla.
Jota samalla vietettiin työväen­luokan
martt3?3n:ien. Saccon ja Van-zettln
muistojuhlana. Ohjelma oU
tilaisuuteen sopivaa ja väkeä erit­täin
runsaasti.
Lopuksi tahdon lausua persoonalli-hemmlstölle.
Tämä järjestelmä tuho­aa
maaliman väkivallalla, murhilla,
sodilla ja kaikenkaltaisella saalUnhl-mollaan,
sekä estää siten ihmiskunnan
ten osastolle, joka minut lähetti y-lempänä
mainituille kursseille ja jos­ta
siellä olostani olen ormellinen.
Elvi Soini.
Katsaus piiri kuudennen nuorisokursseiliin
Eri paikkakunnilta
South River, Ont.
HILJAISIA HETKIÄ
Nyt luodessa kat^e näihin tämän pe­rukan
halkohommiln. niin näyttää
siltä kuin olisi tässä otettu kesälo­maa.
Ei ole juuri- elonmerkkiä nähl^-
vlssä. Tosin on joitakin miehiä siellä
täällä työssä, joten Vielä sitä aina sil­loin
tällöin jokunen liimun laulupuu
kamaraan kopsahtaa. Jos nykyistä ti­lannetta
rinnastaa vuosi sitten vallin­neeseen,
niin suuri * n siinä ero. Vii­me
vuonna tähän aikaan virtalli tän­ne
Joka päivä uutta työvoimaa ja ai­na
avautui uuäa kämppiä, tosin ne o-livat
pieniä, mutta nykyisin niitä on
menossa kiinni Ja "pääk-säkkikansa"
saapastelee täältä poispäin. Olen
myöskin kuullut, että täällä nykyisin
voidaan lähettää mies kävelemään,
vaikka olisi vielä työtäkin jälellä. Ja
(Tarkoitettu Port Arthurin aluenu­meroon,
mutta saapunut myöhästynee­nä
toimitukseen.)
Jo lähes kaksi vuotta sitten pidetys­sä
täkäläisen piirijärjestön konvent-sionissa
oli keskustelun alaisena nuo-risokursslen
järjestäminen pUrin alu­eella.
Tällöin havaittiin välttämättö­mäksi
työtätekevän luokan nuorison mu
kaan vetäminen vallankumoukselliseen
työväenliikkeeseen. Havaittiin myös­kin,
että nuorison mukaan vetäminen
työväen luokkataistelujärjestölhln saat­taa
muuten käydä hankalaksi, jopa
tuloksia tuottamattomaksikin, ellei
nuorison omasta keskuudesta kyetä
kasvattamaan sitä ainesta, joka vas­taisuudessa
tulee tekemään ralvaus-jä
kasvatustyötä nuorison keskuudessa.
Vaikkakin kysymys oli kalkin puolin
näin selvä edustajakokouksessa muka«
na olevlUe, el kurssien järjestelytyötä
kuitenkaan heti eikä lähiaikoina pan­tu
alulle. Asiasta tehty päätös jäi,
kuten monet muutkin, paperille var­tomaan
järjestämistyölle mahdollises­ti
tulevaa "edullista aikaa". Järjes-tämistyön
viiv3^tämlseen oli ehkä ino-net
syynsä, on suoranaisesti ehkä e-päilty
tuon välttämättömäksi kateotun
työn epäonnistumista, samoin ehkä
epäiltiin tarkoitukseen varojen saanti­mahdollisuuksia
yjn. Suiffimpana te­kijänä
ehkä ollen puute alkuunpane-vasta
voimasta. SUlä mikään päätös
ei edeUytä tiarkoitettuja tuloksia yksin­omaan
kokouksessa vallitsevalla In-ncstuksellareUei
sen Jälkeen ryhdytä
päätösten edellyttämiin toimenpitei­siin
pohjaa, isillä yksinomaan kommunisti­sen
nuorisoliiton nimi Jonkin henkilön
taskussa olevassa Jäsenkortissa ei mer­kitse
nollaa enempää, ellei jäsenkorttia
kantava henkilö ja se joukko mikä
tuon kommunistisen nuorisoliiton ni­men
omaksuu, kykene toiminnallaan
osoittamaan kommunistisen nuorisolii­ton
pyrkimyksiä ja asettamaan kai­kissa
kysymyksissä kom. nuorisoliiton
aatesuuntaa vastaavat vaatimukset
Tämä niin sanottu perusta, mistä ja
minkä johdosta luokkamme nuorison
itsenäinen toiminta on välttämätön­tä,
tämä tietoisuus puuttui kaikilta
plirlmme nuorisojärjestöiltä. Niiden
keskuudessa ei ollut henkilöä, joka
näistä kysymyksistä oUsi kyennyt
antamaan ohjeita, el ollut henkilöä,'
joka olisi Jennyt osoittamaan yksin­omaan
porvarillisen kasvatuksen tuot­taman
turmion työtätekevän luokan
nuorisossa. Kommunistinen nuoriso­liitto
pidettiin vain eräänlaisena nuo­rison
yhtymänä, jäseneksi yhd\-ttiin
seuran ja huvin kaipuussa. Kokoukset
muodostuivat niin' sanotuiksi piiri­leikki-
ja kahvikekkereiksl. Ainoa mi­kä
voidaan sanoa perusteelliseksi toi­minnaksi
oli Jäsenmaksujen kanto,
Oli jo lähes vuosi kulunut ajasta,
jclloin nuorisokurssien järjestämisestä
tehtiin ensimäiset päätökset. Tällä a-alaisia
osas-nca.
koska en tiedä tapausten yksityis-j tcJa. mitkä toisilla paikkakimnilla oU-kchtia.
Jos kerran kysj-myksessä on "^at jossakin määrässä toiminnassa
Järjestyneet työläiset, niin aarrvvaaaahhaann taasen toisilla Daikkakunnilia Pi'
sen. että niitä seuraavat kaikenlaiset
nuuskijat sieramet levällään koettaen
saada heidän ajatuksistaankin selvää.
Työläisten on syytä varsinkin nykyään
paikkakunnilla ei
ollut muuta kuin nimi olemassa. Niis­sä
osastoissa. Joissa oU toimintaa ha­vaittavissa,
oli se alkeellista joukko-toiminnan
opiskelua, vailla aatteellista
mikäU sitä säännöllisesti toimitettiin.
Toisinaan harjoiteltiin jokin kappale
ja järjestettiin . iltama. Näiden val­mistamiseksi
opiskelu ja työskentelr
useassa tapauksessa suoritettiin itsek-käisistä
syistä, eikä velvoUisuudea.
tuntemuksella omaan
järjestöödsä»^
Nuorisojärjestöjen toiminnan edellä-kerrotunlaisessa
tilanteessa ollessa D-maantui
tämän vuoden alussa uudel­leen
nuorisokurssien järjestämiskysy-mys
-useiden eri kokouksien työlistalla
Tästä oli tuloksena, että piirin nais­järjestöt
tarttuivat asiaan hellittämät-tömästi-
kiinni Piirin naissihteeristo
heti ryhtyi alaistensa järjestöjen kans­sa
asiasta kirjeenvaihtooni, tiedustellee
näin eri paikkakuntien , mielipiteitä
asiassa, alustavasti tehden' kehoituksia- ^
varojen keräykseen ryhtymisestä yjn.
tcrmenpiteistä. Piiritoimikunnan ta-,
holta valittiin varsijoainen kurssi^
mitea viimeksi kuluneen maaliskana^^.
alussa, mihiTi kraniteaan tuli kuulu-