Vapaus, November 1, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 1 p. — Saturday, Nov. 1, 1958
VAPAUS
(LDBEBTY) — Independent Labor
Organ of Finnish Canatdians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
Bs second class mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed thrlce weekly: Tuesdays,
ThUi^sdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ck>mpany Ltd., at 100-102
Elm. St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265.Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon applicatlcm.
Tranalation tttt of charge.
• n i i A U S m N N A T :
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. S.75
3 Ir^ 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. a o o 6 klc. 4J0
Suomessa: 1 vk. t^SO 6 kk. 4.75
Paavi Johannes XXIII
Maailman yleinen mielipide — niin katolilaisten kuin
ei-katolilaistenkin keskuudessa^— seurasi suurella mielen­kiinnolla
kardinaalikoUegion vastasuorittamaa paavinvaalia,
mikä päättyi, kuten on uutistiedoissa kerrottu, kahdennessa­toista
äänestyksessä Venetsian patriarkan, 76-vuotiaan An­gelo
Guiseppe Roncallin valintaan. Paavi Pius XII virkatuo­lille
viime tiistaina valittu Roncalli omaksui paavilliseksi
nimekseen Paavi Johannes XXIII. Hän on kirkossaan Kris­tuksen
sijainen, Rooman piispa, paavinvallan avainten hal­tija,
puolen miljardin ihmisen hengellinen paimen ja Vati­kaanin
hallitsija.
Meistä ei katoliikeista tuntuu hieman kummalta, että
paavin valinta tapahtui vasta kahdennessatoista äänestykses­sä,
-vaikka valitsijoita oli vain 51, ja myös se kun uudeksi
paaviksi valittiin näin vanha mies. Tämä saattaa johtua mo­nestakin
syystä. Tunnettua on, että paavinpaikasta on aina
käyty kova kilvoittelu, mutta merkillepantavaa on, että
kukaan ei-italialainen ei ole tätä paikkaa sganut 435:een
vuoteen.
Paavin valintaa mutkistuttaa vielä käytettävä vaalitapa.
Kuten sanottu, paavinvaalin suorittaa kardinaalikoUegio
konklaavissa, joka työskentelee yhä toistuvin äänestyksin
ensinkään asiasta keskustelematta. Valituksi tulon ehtona
on se, että ehdokas saa 2 3 kaikista äänistä ja lisäksi Vielä
yhden äänen. Ja kun paavin valinta on tehtävä kardinaalien
keskuudesta, niin se määrää osaltaan uuden paavin suhteel­lisen
korkean iän, sillä kardinaalien keskuudessa on tuskin
yhtään 60 vuotta nuorempaa miestä. Kaikesta huolimatta
uusi paavi edustaa ikänsä puolesta kompromissia. Hän voi
hyvinkin olla "ylimenokauden" paavi, kuten London Daily
Herald sanoo.
Eräänlaisena poikkeuksena tämän paavinvaalin yhtey­dessä
on pidettävä sitä, että uusi paavi omaksui paavilliseksi
nimekseen Johannes XXIII. Uutistiedoissa kerrotaan, että
vaikka Johannes-nimi on hyvin kansanomainen, paavit ei­vät
ole sitä käyttäneet noin 600 vuoteen. Tämä taasen joh­tuu
siitä, että katoliikkihistoriaitsijat tunnustavat vain 22
Johannes nimistä paavia, vaikka heitä on todellisuudessa
ollut 23. Ensinmiäinen Johannes XXIII on leimattu "paavin-vastaiseksi
paaviksi" — hän oli paavinistuimella 1410—1415
—mutta tuli paavi Gregory XII toimesta sivuutetuksi viras­taan
selittäen, että kardinaalikoUegion vaali oli silloin lai­ton.
Häntä edeltäneen Johannes XXH virkakausi päättyi v.
1334 ja sen jälkeen ei siis ole ollut Johannes nimistä paavia.
* * *
Paavinvaalin yhteydessä on korostettu eräissä piireissä
sitä tosiasiaa,^ että vaikka 20:llä vuosisadalla on tapahtunut
suuria — suorastaan vallankumouksellisia muutoksia, tämä
järjestyksessään 262. paavinvaali tapahtui "miltei samoin
kuin paavinvalinta ensimmäisen kerran 2,000 vuotta sitten".
Mutta kun huomioidaan, että paavin absoluuttinen valta
kirkon korkeimpana lainlaatijana, opettajana, tuomarina ja
hallitsijana on aivan viimeaikoina melkoisesti^ vähentynyt
eräissä Itä-Euroopan maissa ja Kiinassa, sekä sellaisissa ka­tolisissa
maissakin kuin Ranskassa ja Italiassa, niin tämä
vertailu ei ole aivan vedenpitävä.
Tosiasiassa paavinvaltakin on muuttuvaa. Se kehittyi
huippuunsa Innocentius III:n aikana, joka nöyryytti kunin-kaita-
ja antoi keisarinkruunun kenelle tahtoi. Mutta 1300-
luvulla mielettömät valtavaatimukset tuottivat paaville nöy­ryytyksen
Ranskan kuninkaan puolelta ja ns. Baabelin van-keiis
1305—77 alensi paavinvallan mitättömiin. Suuri skisma
lisäsi vaikeuksia. 1400-luvulla syntyi yleisten reformatoris-ten
kirkolliskokousten liike joka sai skisman lopetetuksi,
mutta parannusten toimeenpano lykkääntyi, ja kuten asia­kirjat
kertovat, paavit juonittelivat kirkolliskokouksia vas­taan.
Usonpuhdistus lohkaisi suuria aloja paavin valtapii­ristä.
Paavin arvo kohosi vielä uudella ajalla, kunnes valistus-alkaja
Ranskan suuri vallankumous tuotti sille uusia iskuja.
1800-luvulla osasivat paavit taitavalla esiintymisellä vahvis­taa
asemansa ja vatikaanien kokous 1870 julisti paavin ereh­tymättömäksi.
Uudesti syntynyt, mutta sittemmin jo kuol­lutkin
Italian kuningaskunta liitti yllämainittuna vuonna
Kirkkovaltion jäännökset omiin alueisiinsa ja lopetti paavin
maallisen vallan. Paaville jäi alueellisesti vain Vatikaani.
Vajaa kolmekymmentä vuotta sitten, vuonna 1929, Italian
kanssa tehdyllä sopimuksella paavit saivat pienen itsenäisen
Vatikaanivaltion.
• Kuten ylläolevasta näkyy, muodollisuuksiin perustuvat
puheet paavin aseman horjumattomuudesta ja sen miltei en­tisellään
pysymisestä, ovat lievästikin sanoen liioittelua. Tä­mä
ei tietenkään tarkoita, että on samantekevää minkälai­nen
paavi kulloinkin on paavinistuimella. Paavi on vieläkin
noin 500,000,000 katoliikin hengellinen johtaja, jolla on ää­rettömän
suuri vaikutus myös näihin maallisiin asioihin.
* * *
Todettakoon tässä yhteydessä, että toisin kuin edeltä­jänsä,
paavi Johannes XXIII kuvataan eräissä uutistiedoissa
"ei-poliittiseksi" paaviksi — "lyhyesti sanoen mieheksi, joka
pyhittää pääponnistelunsa mieluimminkin hengellisille asioil­le
kuin kansainvälisille tapahtumille (kirjeenvaihtaja David
Macdonald).
Toisaalta, esimerkiksi New York Timesin kirjeenvaihtaja
Paul Hofmann kertoo viime tiistaina Roomasta lähettämäs­sään
uutistiedossa:
"...Mikäli on puhe vastavalitun paavin kannasta Idän
ja Lännen taisteluun .italialaisista piireistä ilmaistiin vakau­mus,
että hän tulee armotta (implacable) jatkamaan edeltä­jänsä
taistelua ateistista kommunismia vastaan. Mikäli Va­tikaanin
kannassa tulee ilmaantumaan mitään uutta maail­man
politiikassa, selittivät nämä piirit, että se on rauhan-asiain
korostus, ja tuki kaikille aloitteille joiden tavoitteena
on kansainvälisen jännityksen lieventäminen.
"Italian kommunistiset ja muut viasemmistolehdet luo­kittelivat
ennen vaaleja käydyssä keskustelussa kardinaali
Roncallin (siis uuden paavin — V.) isälliseksi konservatii­viksi,
mutta ennustivat samalla, että jos hän tulee valituksi
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Matti Sirola, Cobalt, Ont., täyttää
sunnuntaina, marraskuun 2 pnä 76
vuotta.
August Ojanperä, Whitefish (Pe-nage
järvellä), Ont, täytti maanan­taina,
lokakuun 27 pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
KAKSI UUTISOTSIKKOA
CCF kehoittaa pääministeriä luo­pumaan
'huviretkestään' ja tutki­maan
työttömyystilannetta, — To­ronto
Daily Star, lokak. 29 p.
JDiefenbaker voi mennä tiikeri-jahtiin
Intiassa vieraillessaan. —
Globe and Mail, lokak. 30 pnä.
Viisi yli 90-vuotiasta
veljeä ja siskoa
Lindsay. — Elfordin farmilla,
joka on n. 12 mailia täältä pidettiin
äsken merkillinen syntymäpäivä­juhla.
Päivän sankarina oli Ambro-se
Elford, joka täytti 100 vuotta.
Hänen sukunsa tunnetaan pitkä­ikäisyydestään,
sillä viisi on ylittä­nyt
90 vuotta. Toiset ovat Eliza­beth
101 V., William 95, Mary 94 ja
Katie 90. Perheessä on vielä kolme
lasta, jotka eivät .vielä ole saavut­taneet
90 vuotta.
Lähes 100 sukulaista ja ystävää
saapui tilaisuuteen.
ARMAS ÄIKIA:
Miksi de Gaulle voitti
Kohta seuraavana päivänä, kun
de Gaolle oH saavuttanat "loista­van
voittonsa" kansanäSnestyk-sessä,
jota kukaan ei ole uskalta­nut
sanoa vapaaksi, ilmoitettiin
ensimmäisistä terroriieoista, jot­ka
toimeenpantiin uuden perus­tuslain
pohjalla. Hallitus päätti
sulkea yli kymmenentuhatta
Ranskassa oleskelevaa algerialais­ta
keskitysleireihin. Kaikki Alge­rian
sotaa vastustavat henkilöt
luvattiin tuomita Sotaoikeudessa,
mikä merkitsi tähän asti Algeri­assa
vallinneen terrorin ulotta­mista
melkoisessa määrin myös
emämaahan.
Samaan aikaan, kun de Gaulle
sitten "kutsui järjestykseen" kapi-nakenraalinsa
Salanin ja Marsun,
jotka olivat auttaneet hänet valtaan
Ranskassa, ja nämä lupasivat kil­tisti
totella hänen korkeuttaan "au­rinkokuningasta",
julisti sotaoikeus
Pariisissa tuomion useille algeria­laisille
vapaustaistelijoille. Nimet
eivät sano suomalaisUe, mitään,
mutta numerot kylläkin: Gastille
sai pakkotyötä 10 vuotta, Fehoz ja
Tronci molemmat 6 vuotta, Gaffori
ja Dellamonica kumpikin 5 vuotta.
Tuomitut olivat kuuluneet algeria­laisten
vapaustaistelijain salaiseen
järjestöön ja osallistuneet atten­taattien
järjestämiseen. Siis syyl­lisiä,
kuten meillä Suomessa aikoi­naan
Bobrikovin murhaaja Schau­man.
Mutta kun tämä muistetaan,
Kiinassa olisi Canadan
metalleille markkinat
Vancouver. — Canada voisi myy­dä
"juuri nyt" Kiinaan huomatta­van
määrän kuparia, alumiinia, nik­keliä
sekä eräitä muita metalleja,
sanoi täällä parlamentin entinen jä­sen.
Elmore Philpott sanoi tämän pa­lattuaan
toiselta Kiinan matkaltaan
sitten toisen maailmansodan. Hän
lisäsi, että pitkän matkan tähtäintä
silmällä pitäen on siellä markkina­mahdollisuuksia
Canadan metsä-tuotteille
sekä autoille, mutta hyvin
vähän vehnälle ja muilla ruokatar­vikkeille.
Mr. Phillpott on kirjoittanut
kauppamahdolhsuuksista Kiinan
kanssa Vancouver Sun'issa.
Hän kirjoittaa, et.ä käytyään
Pekingissä Kiinan kauppavirastossa
siellä olevat virkailijat vakuuttivat
et*ei ole esteitä tuoda Kiinaan use­ammanlaisia
metalleja Canadasta
ja että Kiina oli jo ostanut Cana­dasta
1,000 tonnia kuparia.
"Alumiinialan ihmisillä on var­masti
syytä seurata tätä", kirjoitti
hän.
Mr. Phillpott sanoi ettei Kiinassa
ole nyt suurta kysyntää Canadan
puutavaralle. Kiinassa on riittäväs­ti
metsiä tyydyttämään Jcipeimmät perustuslaissa mitättömiki ja val-täytyy
ainakin Suomessa tehdä joh­topäätös,
että tuomarit ovat sitten-
Icin olleet enemmän syyllisiä. Ho
ovat imperialistisen valloituspolitii-kan
välikappaleita, ja yksilödikta-tuuri
pakottaa heidät epäinhimilli­siin
julmuuksiin.
SYYT DE GAULLEiN VOITTOON
Miksi ranskalaiset, joilla on vah­vat
perinteet vapauden puolustami-s"
ssa, antoivat kansanäänestyksessä
valtavan enemmistön yksilödikta-tuurille,
joka uhkaa kansakunnan
kaikkia vapauksia? Tätä kysymys­tä
selviteltiin lokakuun 2—4 pnä
pidetyssä Ranskan kommunistisen
puolueen keskuskomitean täysistun­nossa.
Siellä todettiin, että 17,666,-
828 ranrkalaista vastasi diktaatto­rille
"kyllä" ja vain 4,600,000 ää­nestäjää
vastasi "ei". Onko tämä
selitettävissä siten, että 79,25% ää-nestäjis
ä tahtoi hävittää Ranskasta
tasavaltalaiset oikeudet ja vapau­det,
joiden puolesta esiintyi vain
20,75 % äänestjistä? Miten on se­litettävissä,'
ct ä yksistään kommu­nistit
Eaivat vuoden 1956 tammikuus­sa
suoritetuissa parlamenttivaaleis­sa
5,600,000 ääntä, mutta nyt he ei­vät
edes yhdessä muiden tasavalta­laisten
kanssa pystyneet kokoamaan
kuin 4,600.000 ään'ä? Tosiaanko
noin valtava enemmictö ranskalai­sista
kannattaa yhden mieh-^n dik­tatuuria?
Niin ei asia tietysti ole. Totuus
on se, että valtaosa niistä, jo'ka ää
nestivät diktatoori.^-en perustuslain
puolesta, lukivat vain tämän laki­luonnoksen
ensimmäiset sanat:
"Vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus!"
Lakiteksti oli niin pitkä, ett^i taval­linen
ihminen jaksanut lukea sitä
loppuun eikä siten saanut tie ää, et­tä
nämä Ranskan kansan historialli­set
ihmisoikeudet julistettiin tässä
tarpeet, mutta hänelle oli vakuutet­tu
viranomaisten taholta, että met-sätuotteet
ovat niitä tuotteita, joita
Kiina mahdollisesti haluaa ostaa
suuremmassa määrässä
vuosien aikana.
Sillä välin kun Kiinan nykyiset
metsävarat loppuvat ja ennenkuin
metsien istutus alkaa tuottaa "Cana­da
sai"i käsiinsä suuren osan Kii­nan
puutavaramarkkinoista", sanoi
hän.
Sikäli kuin on kysymyksessä ruo-katarvikeongelma
niin kiinalaiset
uskovat ratkaisseensa sen. sanoi mr.
Phillpott.
"Son tärkeimmät suunnittelijat
uskovat, e^tä he ovat löytäneet
pönkät pois maltuslaiselta teorial­ta
luovutettiin vain yhdelle mieh-^i-le.
Kenraalin menestyksen salai­suus
on siinä, että hänen puoles­taan
äänestivät niin porvarilliset ja
tulevien sosialistiset taravaltalaiset kuin oi­keistolaiset
diklatuurinkin kannat­tajat.
Ensimmäinen syy de Gaullen
voittoon oli juuri tämä: Hän käytti
armeijan asei*a ja kaikkia valtioko­neiston
pakkokeinoja sekä pitkälle
kehitettyä demagogiaa saadakseen
poliittisesta sangen erilaisiin leirei-meija
on valmiina iskuun. Kukaan
ei tietenkään tahtonut kansalaisso­taa.
Ja kuudenneksi hallitukret, jotka
ovat viime vuosina olleet vallassa,
ovat harjoittaneet oikeistopolitiik-kaa
ja aiheuttaneet kansan elinta­son
alenemisen, vieneet Ranskan
pysyvään sotatilaan. Laajat kan­sanjoukot
tahtoivat muutosta. Va­semmisto,
joka voitti vuoden 1936
vaaleissa, ei ollut pystynyt ehkäise­mään
tätä alasmenoa. Porvarilliset
radikaalit ja sosialistipuolueen joh­tajat
sanoivat, että tulkoon mitä ta­hansa,
mutta yhteistyötä kommu­nistisen
puolueen, vasemmiston
päävoiman kanssa ei saa tulla. Täl-lai.:
een hajanaiseen vasemmistoon
tavalliset ihmiset eivät enää voineet
luottaa. Kun sitäpaitsi sekä radi-kaaliporvarit
että sosialistipuolueen
edustajakokouksen enemmistö ke-hoittivat
äänestämään de Gaullea
"pienempänä pahana" kuin mitä
esimerkiksi kenraali Massu on, seu­rasi
tästä aikaisemmin vasemmistoa
äänestäneiden siirtymiinen oikeiston
diktatuurin kannalle, tietysti toivos­sa,
että de Gaulle ei käyttäisi dik­taattorin
valtuuksia, vaan pelastaisi
maan rotapolitiikan raskailta seu­rauksilta.
Nämä lienevät olleet pääsyinä de
Gaullen voi.toon.
UUDEN PARLAMENTIN VAALIT
Uusi parlamentti, kansalliskoko­us,
valitaan hyväksytyn perustus­lain
ja siihen liittyvän uuden vaali­lain
pohmjalla marraskuun 23. ja
30. pnä, siis kahdessa erässä. Tällä
kan.'^allirkokouksella ei ole suurta
merkitystä, koska se on miltei ko­konaan
toimintakyvytön. Asioista
päättää yksi mies, ministeri-presi­dentti,
joksi valitaan epäilemättä
de Gaulle. Mutta muodollisenakin
laitaksena parlamentti antaa mah­dollisuuden
vaaleihin, ja vaalitulok­set
ovat aina luokkien välisen voi­man
mitlaajana. Siksi myös kom­munistit
osallistuvat vaaleihin,
vaikka vaalilaki on pyritty saamaan
sellaiseksi, että kommunistinen puo­lue
ja yleensä työväenluokka, kan­san
valistunein osa, ei saisi edustus­ta
kansalli:kokoukseen.
Kenraali de Gaulle pelkää työ­väenluokkaa.
Siksi maa on jae tu
vaalipiireihin siten, että kahden
työläisen ääni vastaa "vaarallisissa
tapauksissa" vain yhtä. Esimerkik-
IHMINEN AVARUUTEEN
"SYVÄJÄÄDYTETTYNÄ"
Lontoo. — Ensimmäiset avaruu­dessa
matkustavat ihmiset saatta­vat
hyvinkin lähteä matkaan jää-
. dytetyinä, sanoivat lä&ketleteen
tohtorit A. S. Parkes ja Audrey
Smith avaniuslääketieteelllsessä
konferenssissa Lontoossa perjantai­na.
He huomauttivat, että mahdolli­suudet
rajoittaa elintoimintoja
jäähdyttämisen avulla näyttävät
tällä hetkellä olemattoman vähäi­siltä,
mutta vaikeuksien kerran
tultua voitetuiksi lienee menetel­mästä
suurta hyötyä avaruustutki­muksissa.
Jos avaruuslaivan matkustajista
osa voisi aloittaa matkansa "syvä­jäädytettyinä",
voitaisiin happi- ja
muita varastoja tuntuvasti supistaa.
Edelleen olisi mahdollista irroittaa
matkan loppuvaiheissa käytettäväksi
"sulatettuja" ihmisiä, jotka astuisi­vat
väsyneiden sijaan. Voimat voivat
ehtyä varsinkin iäkkäämmiltä, sillä
matka maasta Marsiin ja takaisin
kestää arviolta kolme vuotta.
Tri Parkes sanoi, että käsite "kuol­lut"
muuttuu varmasti tulevaisuu­dessa.
Jos esim. imettäväinen jääh­dytetään
nolla-asteeseen, vaikuttaa
se kaikin tavoin kuolleelta, mutta so­pivin
toimenpitein se voidaan virvoit­taa
eloon uudelleen. Luultavasti ovat
paklcasen uhreiksi joutuneet usein
vain valekuolleita, ja olisikin ruvet­tava
pohtimaan, ovatko henkiinhe-rättämistoimenpiteet
paikallaan, kos­ka
asianomainen voisi eloon herät­tyään,
joutua kärsimään pysyvistä
vammoista. Viimeaikaiset kokeet, joi­ta
on suoritettu eläimillä, ovat kui­tenkin
osoittaneet, ettei vaara ole
niin suuri kuin on luultu.
Englannin ilmavoimien lääketie­teellisessä
laitoksessa työskentelevä
luutnantti J. Billingbam lausui, et­tä
kuuhun matkustavilla on olta­va
yllään kolminkertainen alumii­ninen
avaruuspuku, johon on asen­nettu
jäähdytyslaitteet. Voi tuntua
omituiselta, että kuuhun matkus­taessa
oh ajateltava jäähdytystä,
mutta hikoilun estäminen on vält­tämätöntä.
Avaruuspuvussa liikkuinen on ni-mitääin
varsin rasittavaa. Vielä on
otettava huomioon, että paluumat­kalla
kuuraketin ulkokuori kuuihe-nee
noin 1 000 asteeseen Celsiusta il­makehän
hankauksen johdosta. Mi­käli
tällainen kuumuus pääsisi jon­kin
virheen takia tunkeutumaan
esim. palnekammioon, odottaisi ta­vallisissa
avaruuspuvuissa olevia ko­va
kohtalo. "Lämpökaappikokeissa"
on kuitenkin ilmennyt, että avaruus­puvun
eri kerrosten välissä oleva il­ma
antaa riittävän suojan.
SITÄI
hin kuuluvat ihmiset ääne tämään
diktatioris"n perustuslain puolesta.; si Dunkirken 2. piirissä, josta vali-
Toiseksi de Gaulle, tämä suui-pää-; taan ennakkolaskelmien mukaan
oman valittu mies, esi eltiin Rans-' "Rankan haudankaivajaksi" nimi-kan
kansalle suurena "luokkien ylä-1 tetty Paul Reynaud, on vain 68,850
puolella ja puolueiden ulkopuolel-1 äänestäjää. He lähettävät parla-ta,
jonka mukaan väestö lisääntyy' la" olevana ihmeellisenä ilmestyk- < menttiin yhden edustajan samoin-aina
enemmän kuin ruokatavaratuo- • s"nä. sallimuksen miehenä, pelata- \ kuin lähellä sijaitseva 1. äänestys-tanto
lisääntyy", sanoi hän. j jana. Pohjan tälle "jumalaistarul-i piiri, jossa on 118,000 asukasta, pää-
"Yksi pääskynen ei tee kesää, | le" loi hänen esiintymisensä toisen asiallisesti työläisiä. Jo yksistään
maailmansodan aikana vastarmta-1 nä llä vaalipiirijärjestelyillä pää>
liikkeen ensimmäisenä n menä.! tään siihen, et ä 465 edustajan jou-mut^
a se ilmiömäinen maatalous­tuotteiden
lisääntyminen, joka tä­hän
mennessä on saavutettu, saat­taa
kiinalaisten uskomaan, että se
on aina kykenevä ruokkimaan asuk
Syntipukeiski Ranskan kansan al­haiseen
elintasoon tehUin edeUisf^t
halli'ukret, joiden politiikkaa de
kaansa, joka muodostaa ihmiskun-] Gaullen hallitus nyt jatkaa tehoste-nan
nenljänneksen."
kossa ei tule olemaan kovinkaan
paljon työläisten edustajia.
Ratkaisevaa on kuidenkin se, et­tä
vaalit toimitetaan kahdessa eräs-
Sydänkohtauksen oireet
Olettakaamme, että te olette juu­ri
täyttäneet 50 vuotta ja että teillä
on ollut kova päivä työtehtävissän­ne.
Te palaatte kotiin väsyneenä,
mutta siitä huolimatta syötte melko
ra"kaan aterian.
Te tunnette olevanne hyvinvoin-tinen
vaikkakin väsynyt ja menette
hyvissä ajoin nukkumaan.
Puolenyön aikana te heräätte kun
tunnette omalaatuisen pakotuksen,
tuntuu, että rintaanne painaa ras­kas
paino, aivan kuin rintalastan
alla olisi painoa keskellä rintaa juu­ri
kainalokuoppien tasolla tai siitä
joku tuuma alaspäin. Olette vähäl­tä
pyörtyä ja kyjmä hiki tulee
esiin.
Te olette saaneet ensimmäisen
sydänkohtaukseJi.
Alkuun ajattelitte, että se on
ruoan sulatusvika tai joku sellai­nen,
mutta pakotus kehittyy pahem­maksi
ja olette huolissanne. Te mie­luummin
kärsisitte sairautenne,
mutta vaimonne kutsuu lääkärin ja
paaviksi, keskustelu katoliik-kien
ja kommunistien välillä
voi tulla mahdolliseksi."
Eräissä toisissa uutistiedois­sa
korostetaan erittäin voimak­kaasti,
että paavi Johannes
XXII on kokenut ja taitava
diplomaatti, jonka vuoksi hä­nellä
on hyvät mahdollisuudet
ratkaista katolisen kirkon edes­sä
nyt olevia suuria pulmia ja
samalla tasoittaa tietä yhteis­toiminnalle
muiden kirkkojen
kanssa.
Kaikki nämä, melkoisessa
määrässä ristiriitaisetkin tiedot
ovat tietenkin arvailua, jonka
suhteen emme tunne vähää­kään
halua lähteä kannuja va­lamaan.
Todettakoon kuitenkin
muiden tosiasiain päätteeksi
vielä se, että uuden paavin
kruunajaiset ovat tiistaina,
marraskuun 4 päivänä.
tekin olette mielissänne, että hän
menettelee niin.
Perhelääkäri tunteekin oireet,
vaikka ette ole vuosiin sairastaneet
ja ajattelette, että teillä on terve
sydän.
Pakotuksen helpottamiseksi hän
antaa morfiiniruiskeen. Se ei au­ta,
joten n. 20 minuutin kuluttua
hän antaa toisen ja pakoitus lieve­nee.
Tohtori tilaa happea ja te olette
vähän huolissanne sen johdosta,
mutta kun hän järjestää sen kun­toon
ja voitte helpommin hengittää,
olette mielissään, että hän on teitä
hoitamassa.
Mieleenne palaa, että olette jos
kus lukenut, että sydäntauti on y-leisin
vakavammista sairauksista ja
että 80 pros. potilaista toipuu en­simmäisestä
kohtauksesta ja suurin
osa parantuu melkein täydellisesti.
Se antaa jossain määrin toiveita
tulevaisuudesta.
Kun te pääsette rauhattomaan u-neen
lääkäri selostaa vaimollenne,
että on olemassa erilaisia rohtoja,
joita-hän voisi käyttää. Imutta hän
on sitä mieltä, ettei niitä tarvita si­nun
tapauksessa.
Seuraavana päivänä te heräätte
puolenpäivän tienoissa, tunnette vä­symystä,
mutta olette^mielissään
kun pakotus on melkein kokonaan
poistunut.
, Sinä iltana lämpötilanne nousee
n. sataan asteeseen ja seuraavana
päivänä astetta korkeammaksi,
mutta te tunnette voivanne paljon
paremmin.
Viikon kuluttua te tunnette kyke­nevänne
menemään takaisin tehtä­viinne.
Lääkärinne selostaa, että teillä
oli lievänlainen sydänkohtaus, eikä
vakava laadultaan. Hän kuitenkin
vaatii teitä olemaan vuoteella vielä
kaksi tai kolme viikkoa. Sen jäl­keen
voitte istua tuolissa jonkun
aikaa joka päivä ja pikkuhiljaa al­kaa
kävelemään.
Mutta.kuluu noin kolme kuukaut­ta
ennenkuin lääkäri katsoo teidän
olevan kykenevä menemään takai­sin
töihinne.
tussa muodossa. Mutta kukapa tätä ; sä. Jos esimerkiksi kommunisti
viimemainittua seikkaa olisi vaali- saa jossakin piirissä eniten ääniä.
kamppailun aikana muistanut. Tus- luopuu fasistipäällikkö Soustelle
kin muut kuin kommunis it, joista! (tiedoitusministeri) puolueensa eh-sanottiin,
että he yrittäessään pe­lastaa
tasavallan eivät ole lainkaan
ranskalairia!
Kolmanneksi de Gaulle lupasi lo­pettaa
sodan Algeriassa, ja s tä kai
ranskalaiset toivovat tälläkin het­kellä
eniten.
Neljänneksi de Gaulle lupasi nos­taa
Ranskan jälleen kansalliseen
suuruuteen. Ja ranskalaiset ovat
tottuneet sentään olemaan suurval­lan
kansalaisia, he siis äänestivät de
Gaullen puolesta.
Viidenneksi de Gaullen propagan-damiehet
sanoivat suoraan, että jo.s
"ei" voittaa, alkaa kansalaissota, ar-dokkaasta
"sosialisti" Guy Mollet'n
ehdokkaan hyväksi tai päinvastoin.
Loppuerässä kaikki muut puolueet
yhtyvät kommunistien ehdokasta
vastaan vedoten de GauUeen, pelo­tellen
äänetäjiä yhtä paljon armei­jan
aseilla kuin lupauksiallakin.
KommunisMt saavat siis edustajan
vain siellä, missä heillä on kannat­tajia
enemmän kuin kaikilla muilla
yhteensä.
Jos Suomessa olisi tällainen "yli-demokraattinen"
vaalilaki, eivät
kansandemokraatit saisi edustajaa
läpi muualta kuin ehkä Karkkilasta
ja Kemistä, sitävastoin piskuinen
kansanpuolue saartaisi paisua edus­tajamäärältään
yhdeksi eduskunnan
suurimmis a, kokoömukse ta tulisi
ehdottomasti suurin . . . Siinä on­kin
kai syy, miksi kokoomuksen ja
kansanpuolueen lehtimiehet selo.v
tavat de Gaullen vaalivalmisteluja
kaihoisa huokaus huulilflaan. Monet
heistä ehkä vöihkaisevatkin: "Voi.
miksi tuollainen lapualaiskomento
ei ole enää mahdollista Suomessa!"
JA
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHIIIIIIITÄTÄ
VAKAVA VAROITUS
Karjanhoitaja, joka kyllästyi
vanhanpojan yksityiselämään, meni
naimisiin ja nousi hevosensa sel­kään
asettaen vaimonsa istumaan
taakseen ja lähti kotimatkalle.
Vähän ajan kuluttua hevonen
kompastui, jonka johdosta karjan­hoitaja
sanoi: "Tämä on ensimmäi­nen
kerta.'
Hevonen kompastui jälleen ja
karjanhoitaja sanoi: "Toinen ker-la.
• Vähän tämän jälkeen hevonen
kompastui jälleen. Karjanhoitaja
nousi hevosen selästä ja nosti
myöskin vaimonsa maahan. Hän
ampui hevosensa.
"Mikä saattoi sinut noin menet­tämään
malttisi? kysyi vaimo. Tä­män
jälkeen hän lasketteli pitkän
läksyn siitä kuinka karjanhoitaja
oli tyhmä.
Kuunneltuaan muutaman minuu­tin,
katsahti hän vaimoonsa vaka­vasti
ja sanoi: "Tämä on ensimmäi­nen
kerta." Tämän jälkeen puhe
katkesi.
V.\LETT.\ K.MKKI
"Menkäämme katsomaan turkki­laista
strip-tease tanssia. Pojat sano­vat,
että hän riisuu yltään kaikki."^
"Valehtelevat ryökäleet. Minä olen
nähnyt sen näytöksen kolmesti eikä
tanssijatar heittänyt kertaakaan
harsoa kasvoiltaan."
Pelastustyöläiset tarkastavat brittiläisen matkustajako­neen
siipeä Italiassa. Matkustajakone ja italialainen_
suihkuhävittäjä törmäsivät yhteen ja kaikki matkusta­jakoneessa
olleet 31 ihmistä saivat surmansa.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Törkykirjallisuus tuomitaan
Törkykirjallisuus, mitä eräissä
Canadan suomalaispareissa harjoi­tetaan
leipäpolitiikkana, on ilmei­sesti
saavuttanut Suomessakin jo
sellaiset mittasuhteet, että se pe-loittaa
jopa herroja toimeksianta­jiakin.
Työväen- ja neuvostoliittovastai-nen
törkykirjallisuus nousi rumim-paan
kukkaansa Suomessa eduskun­tavaalien
edellä ja aattona, kuten o-dotta
sopiikin. Sen avulla oli ilmei­sesti
vakaa tarkoitus lyödä SKDL
matalaksi ja jos suinkin mahdollis­ta
maan rakohon.
Mutta toisin kuin toivottiin, tör-kykirjallisuuden
avulla mustamaa­lattu
SKDL saavutti suuren vaali­voiton
ikäänkuin osoitukseksi siitä,
että Suomen kansaa ei enää herran
vuonna 1958 pelöitella valheilla ja
muilla mörköjutuilla.
Mutta "Poika" Tuominen ja muut
hänenlaisensa "kek.sijät" jotka ovat
syöneet hävyltä hännänkin, jatka­vat
kuitenkin törkykirjallisuuden
julkaisemista. Onhan siitä tehty
suuren Rahan mainosvoimalla hy­vin
tuottava "afääri". Toisaalta jär­kevät
porvaritkin ovat ruvenneet
epäilemään, tokko törkykirjallisuu­den
varaan voidaan rakentaa edes
porvarien tulevaisuutta!
Mutta kuten sanottu, törkykirjal-lisuudesta
oli tehty tuottava ammat­ti
ja se on ilmeisesti saanut juopot­telun
takia Suomen kommunistisefc
ta puolueesta erotetun Yrjö Leinon
— entisen sisäministerin — kirjoit­tamaan
"muistelmateoksen" nimel­lä
oman törkykirjasensa. Se kulkee
Leinon nimellä sittenkin vaikka
kerrotaan^ että sivulliset ovat sitä
sieltä ja täältä "parannelleet" ja
muutenkin "korjailleet".
Olisi luullut, että Suomen ko­koomus
— joka piti Leinoa takavuo­sina
paholaisesta seuraavana — on
tämän törkykirjan johdosta suoras­taan
lentänyt Leinon kaulaan ylis­täen
häntä maasta taivaaseen, kuten
mustan porvarin tapana on. Mut­ta
ei kokoomusmammakaan ole ko­konaan
järkeään menettänyt.
Esimerkiksi Maakansa joutuu pi­tämään
Uuden Suomen artikkelia
Leinon muistelmista väriltään ko­vin
"tuoreena" ja sanoo:
"Jaa'a! Itsestään se paha pappi
saarnaa. Mikäs olikaan se. lehti,
joka viime helmi—maaliskuussa te­ki
sensatiojuttuja entisen kommu­nistin
S. Hj. Rantasen muistelmista
julkaisomalla niistä laajoja otteita.
Eikö lie juuri ollut Uusi Suomi.
"Ja eikös Uusi Suomi ole ollut
lyömässä voimallisesti mainosrum-pua
toisenkin poliittisen luopion
Poika Tuomisen kirjoista. Sekä
kehuskelemassa Parvilahden 'Berl-jan
tarhoja' 'isänmaallisen mielen
tei-vehdyttäjäksi ja kohottajaksi'.
Missä olivat noihin aikoihin Uu­den
Suomen varoitukset provokaa­tioista
ja ulkopuoliittisen asemam­me
vaarinottamisesta?"
=^ Tuoreelta eli uudelta se teksti to­sin
kuuluu Uudesta Suomesta lu­kien
— mutta sanotaanhan Raama­tussakin
että taivaassa on suurempi
riemu yhden syntisen paluusta kuin
kymmenestä vanhurskaasta. Me
puolestamme olemme kovin mielis­sämme,
että Uusi Suomikin tuomit­see
törkykirjaljisuuden aina "Poi­kaa"
myöten!
Sama sopii Suomen Sosialidemok­raatin
osalle, jonka alakerturi kir­joittaa
"muisteloista" ja tölväisee
puolestaan sam^fTnr- "muistelija"
Poika Tuomistakin seuraavaan ta­paan:
"Jos Leinon muistelmat noudat­tavat
samaa linjaa kuin aikaisem­min
ilmestyneet vastaavanlaiset
tiiotteet','^ niin arvatenkin saamme
ällistyksemme kohta havaita, että
meillä on edessämme Suuri Suoma­lainen,
kelpo isänmaan mies ja ker­rassaan
nuhteeton poikkeus siinä
jotakuinkin hämäräksi kuvatussa
kommunistiympäristössä missä hän
on elämäntehtäväänsä toteuttanut.
"Ja me suomalaiset maksamme
suuret panokset siitä ilosta, ctiä o-lemme
saaneet uuden sankarin
isänmaan rintamaan. Ja sitten
juoksutamme meistä tai naista hie­noissa
matineoissa ja taputamme
käsiämme.
Sos-dem oppositionin Päivän Sa­nomat
uskoo puolestaan kokoomuk­senkin
nyt "vahingosta viisastu­neen"
ja siksi muuttaneenkin no­peasti
k^sityskantojaan neuvosto­vastaisen
propagandan suhteen.
"US (Uusi Suomi) tuoinitsee ai­van
oikein sen propagandan, jota,
erilaisten muistelmateosten muo­dossa
on laajalti levitetty kansan
keskuuteen. Tämä kirjallisuus ei
tee maalle palveluksia, sehän on
selvä. Ihmetellä täytyy vain no­peutta,
jolla vanhan vanhoillinen
US muuttaa käsityskantojaan . . ."
Ilman muuta on selvää, että SK­DL
ja siihen kuuluvat puolueryh­mät
tuomitsevat nyt Leinon törky-kirjan
kuten ne ovat aikaisemmin
tuominneet "Poika" Tuomisen ja
muiden "keksijäin" valheet ja pa­nettelut.
Mielenkiintoista onkin
vain todeta, että ei tunnu vetävän
leiville armaassa synnyinmaassam­me
moinen törkykirjallisuus — ja
vaikka Suuren Rahan toimesta sili-telläänkin
hetkinen luopureitten
pörröisiä päitä, niin sopivan hetken
tultua sylkäistään heitä halveksu-vasti
vasten kasvoja — kuten, esi­merkiksi
Uusi Suomi (ja Sosialide­mokraatti)
menettelevät n.vt Poika
Tuomisen kirjallisuuden tiimoil­ta.
— Känsäkoura.