Vapaus, December 10, 1921

              Camöän SJOiBalalsen työvaesMn äineaiBnnattaja, öroes.
tyy Sedbujyesa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H.PUBO, J.W.SLUP
Vastaava toiaittafa. Toigntassihteen,
VAPAUS
The only organ of FinJiStvoTke» in Canada. Pöb-
Jifibed in Sadbury. Ont. every Tuesdsy. Kursday and
Advertiflinff rates 40c per col. Inch, Minimom ehajge forÄrSSn76c. F«=ount on standing adv^ta^
mentTL Vapaus is the best advertising ffledioro amoDS
•iiftPinhiflbPcople in Canada.
Hmotashinta 40« palst^tuumalta.Alm b^tf k»g-,
ilmotuksesta 75c.--Kuoleraanilmotuteet $2.00 (nmuto.
"Syistä'60c. kultakin lisäksi). Kihlaus- ja aviolgtto
tmS^sttt^^m!^-^ Kakta Umotuksista,
jioJBta ei ole sopimusta, tulee r«han fieurata mukana.
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
yVdyÄÄ Suomeen, yksi vk. ?6.60, paoll vk
13.00 ja kolme kk. $1.76. m»-3«
TiiaukBia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten ioilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome ^t.. Puhelin 1038. - Postiosote: ,
Box 69.- Sudbury. Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
irirjeeseenne; kiihottakaa uudelleen liikkeehoitajanper-coonallisellä
nimellä. ,,„, .
3. v: KANNASTO. Liikkenhoitaja.
, Begistercd at the Post Office Department, Ottawa, as
epi-nnA dasa roatter. ''
Työn korkea veisu
Vuosisatoja olen minä» ihmiskuntaa palvellut Vuo­sisatoja
olen minä koko maailman kuormaa kantanut.
> Minä olen muokannut jmaan. Se on räinun kätteni
kautta hedelmälliseksi tullut.
Erämaat olen minä luonut viheröitseväksi maaksi.
' Korvet yrittitarhoiksi muuttanut
Minä olen kylvänyt pellot. Minä olen laihot lei­kannut
>
Minä olen maailmaa ruokkinut. Kaikille kansoille
- -olen minä ruuan, ja juoman ahtanut.
Mina olen villipedot kesyttänyt ja tehnyt ne ihmi­selle
alamaiseksi.
Minä olen langoista kutonut kangasta ja kaunista
vaatetta. Minä olen ihmiset puettanut.
Miää olen räjäyttänyt vuoria ja tehnyt kalloista-ih­misasuntoja.
, Minä olen kaatput nfctsän jättiläisiä ihmisille suo­jaa
ja viihtymystä luodakseni.
Minä olen tunkeutunut maan uumeniin ja päiyän
valoon kalliita aarteita kantanut
' . Olen seissyt sulaton ahjon ääressä ja uurtanut pel-
' kaarnatta höyryn huohotusta taikka teräksen huumaavia
' äännähdyksiä.
Minä olen tehnjt rikkaiksi maailman kansat ja kä-silläAi
maan vaurauden luonut.
Mutta minun silmäni puhkaistiin ja minun käteni
taottiin kahleisiin. En ymmärtänyt, että luomani rik<
, ' Itaua oU miniin. En liennyt, että elämän hyvyys lepäsi
~ -kourissani. " , . ^
^i^tta siteet lankesivat silmiltäni ja minä aloin
Mfölid Viimeisine voiminen! nousta.
' Mielin kahleeni katkaista.
. Mielin temmata itselleni mikä minulle kuuluu.
Mielin ottaa haltuuni mitä minun on. v
Mielin kaikille tuottaa iloa ja yltäkylläisyyttä.
/Maan kansat ja valtakunnat saakoon kauttani mUa ja
rauhan.' ,
Koko ihmiskunnalle olen minä tuova voiton. Kai-
, kille maan asukkaille iloa ja ,autuutta.
Sillä minä oWa suurempi kuin ahneus. Minä olen
mahtavampi kuin'mammona. j
Minä olen lyo!
Vapauden Soihtu
Vapauden puoKvuosijulkaisu VAPAUDEN
SOIHTU IV joka on juuri painosta ilmestynyt on
: lukuisain mainioitten runojensa ja rikkaan kaunokirjal­lisen
sisältönsä ja kauniitten taide- y.m. kuviensa kaut­ta
suuresti tervetullut monille, jotka eivät jaksa vielä
perinpohjin innostua syvällisempiin teoreettisiin kir
jpituksiin, mutta sen lukeminen virkistää myöskin suu­resti
niitäkin jotka haluavat raskaan lukemisen lomas­sa
etsiä jotain helpommin sulatettavaa. ^
Soihdun runot ja kaunokirjalliset kertomukset uh­kuvat
lämmbtävallankumoushenkeä, täyttävät prole
taarisen ,sielun uudella innostuksen hehkulla.
Kirjapainoasunsa puolesta on julkaisumme myös­kin
mitä huolellisihta työtä, sillä kirjaltajamme ovat
tehneet siinä suhteessa parhaansa.
Soihdun menekki näyttää 6levan tällä kertaa tavat­toman
suuri. Siksipä kehotamme kaikkia, jotka ha­luavat
saada miellyttävää, virkistävää' ja mieltäylen-
(tävää lukemista, nopeasti jouduttamaan tilaustaan, tai
jos on jo itse tilannut tilaamaan sen jollekin tutta­valleen
tai ystävälleen joko tässä maassa, YhdysvaU
loissa tai Suomessa.
Vapauden Soihdun hinta on ainoastaan 35 senttiä,
posti vapaasti mihin hjryänsä läheteltynä, Saa tilata
- joko suoraan Vapauden konttorista, Box 69, Sudbury,
Ont tai asiamiehiltämme.
Kiirehtikää saamaan tämä arvokas julkaisu itsel­lenne
ennen kuin se on liian myöhäistä.
Bagdad, entinen muhamettilaisten valtion pääkau­punki
perusteltiin v. 731 j. k.
S i l i i i l i l i
(i
Talla otsakkeella julistaa em haliituspuolaeeo leh
ti viime tiistain pArlamenttivaalieo tuloksia.
Ja tosiaankin, vaikkei työvleoluokm näkökannalta
ole suurtakaan väliä jos toinen porvaripuolue baviäa
ja toinen samallainen nousee valtaan, niiijt kuitenkin
ovat viimeisten parlamenttivaalien tulokset sittenkin
jnielenkiintoiset
Nykyinen hallitus, joka 1917 vuoden sotahuumauk-mx
aikana, ja kuten syytettiin, lahjomisten, petosten
ja n. L olemattomien «sotilaitten» lanies avulla paasi
valtaan, saaden silloin valtavan enemmistön^ meni
murskaksi kuin saippuakupla myrskyssä. Pääministeri
Meigben ja hänen yksitoista ministeritoveriansa hävisi
vät omissa vaalipiireissään. Äänestäjät protesteerasivat
ja antoivat epaluottamuslatlseeiisa ei ainoastaan kon
servatiivipuojueelle, vaan- sudraan hallitusministereille;
Viidestä maakunnasta — Nova Scotia, Prince Edward
Islandy Quebac, Manitoha ja Saskatchewan -r- ei valittu
yhtään hallituspuolueen ehdokasta, ja kuudennesta —
Albertasta -r- ainoastaan ybi.
>Se jolla oli poliittista ja valtiollista silmää, saat
toi jo vaalitaistelun kuluessa aavistaa,^että liberaalit
tulisivat saamaan enemmistön^ sillä liheraleilla oli puo­lue-
ja vaalitaistelukoneisto kerrassaan hyvin järjestetty;
Sen johtajat käyttivät ankaran-hyökkäävää taktiikkaa
Meighenin hallitusta vastaan, paljastaen sen kolttosia,
tämän lisäksi voimakkaat liberaaliset sanomalehdet,
Toronto Globe niiden etunenässä, käytti taitavasti^ mutta
säälimättömästi raskasta tykistöään pommittaessaan* hal­litusta.
Ja murskaksi tämän kuuluisan order-in-council
hallituksen patterit menivätkin aivan auttamattor
miksi säpäleibi. '
Ja me luokkatietoiset työläisetkin tunnemme suurta
tyydytystä sen johdosta, että Meighenin johtama hal­litus,
joka sisäministerinä ollessaan esiintyi hallituksen
puolesta Winnipegin työläisten suurlakon murskaaja­na,
jolloin myöskin laadittiin tuo ennen kuulumattoman
l^ikäileraätön radikaalisten työläisten karkoituslaki,
kukistui..
Mutta me viuokkatietoiset työläiset emmfe petä itse-;
ämme.;Me emme toivo liberaalipuolueelta mitään hy­vää
työläisille. Me tiedämme, että se tulee esiintymään
ja toimimaan suurpääoman ja kaikkien maan mahtavien
?ja rikkaitten etujen .ajajana ja työväenluokan, häikäk
lemättom^ä sortajana samaten kuin nyt hävinljiyt haw
lituspuoluekin,
Me valitamme, ettei työläisllä ollut näissä vaaleis­sa
voimakasta luokkapuoluetta, joka olisi selostanuf
nykyisen .aseman ja paljastanut hallitsevain luokkain
ja niiden puolueitten suhteen teollisuustyöläisiin ja
maalaisraatajiin .nähden., Sillä nyt jos koskaan olisi
ollut otollinen aika kylvää luokkatietoisuutta Canadan
raatajakansan keskuuteen. Nyt kun maassa on pitkän
aikaa.vallinnut ennen kuulumattoman suuri työttömyys
ja kun maanviljelijät köyhtyvät suurien rikkauksien ja
hyvän vuodentulon keskellä ja häviävät tiluksiltaan
suuremmassa määrin kiiin milloinkaan ennen, että kaik­ki
porvaripuolueet, niiden johtajat ja politikoitsijat
sekä vielä niiden maanviljelijä- ja työväenptioluelais-reformisfisethännystelijätkin,
ovat kerrassaan kykene-.
mättöniiä ja haluttomia ratkaisemaan näitä suuria ^h-tejsl^
nnallisia kysymyksiä ja «it^ii lievittämään työtä­tekevän
kanaan asemaa ja tilannetta,
Multa tällaista puoluetta meillä ollut Progres-siivipuolue,
jonka piU edustaa maanviljelijöitä ja työ-lai^
äy tuhladi Qikimsa porvarillisissa reformeissa^ lu­jasti
\ibl){M tXiei se ole mikään «luokkapuolue», ktiten
Meighen ja King syyttivät Crerar, Dniry ja heidän
l\)uUianttinsa;olivat koko vaalitaisteluajon matkassa
.politikoimistarkoituksissa, vailla selvä^ ^hjelmaar pää-tarkotuksena
ollen nousta työläisten harteille ja päästä
vallassaolijam poliittisiksi rengeiksi. Progressiivipuo-lue
Sai kuitenkin huomattavan edustajamäärän ; (62) V
mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin yjeensa uskot-tiii)
(70-75). , ,
Juuri toimitetut vaalit olivat todellakin «suurin po-liitimen
kapina Canadan historiassa». Ja tämä on
suurelta os^ta kansan pohjakerrosten kapina hallitse­via
luoldcia vastaan ja nyk;yistä yhteiskuntakomentoa
vastaan. Se että kansan pohjakerrokset nyt hätään­tyivät
liberaalipuolueen ja progressiivipuoluäefn tur
viih, johtuu vain yksinkertaisesti xsiilä, ettei työtäteke^
villa joukoilla ollut luokkatietoisla poliittista johtoa
ei ollut raatajien luokkapuoluetta joka olisi johta­nut
ja ohjannut heidän protestinsa oikeisiin uomiin
— selvästi kaikkia hallitsevia kokkia ja puolueita vas
taan.
Mutta me tmme voi metma historiallisen kehityksen
synnyttämien seurausten ja työväenluokan valtiollisen
kehityksen synnyttämien seurausten javtyöväenluokali
valtiollisen heräämisen eilcä "kypsyysasteen edelle ko­vinkaan
paljon, sanomalla 'etta jos niin ja niin olisi
ollut niin olisi tapahtunut sitä ja tätä. Canadan raa­tajien
oli mentävä Irielä 'tällä kertaa liberaalipuolueen
ja progressiivipuolueen turviin, oppiakseen, etteivät
ne Toi eivätkä tahdo heitä lailttaa eikä heidän asiaansa
edustaa yhtään paremttiin''kuin konservatiivinen puo-luekaian.
Heidän täytyy 'tlilfe 'köUraantuntuvasti tun­temaan
mitä porvariinne «vapaamielisyys» ja n^ k.
progressiiviset reformipölitlköifsijät ja porvariston po­liittiset
matelijat todellisuudessa ovat; ^a nämä poliit­tiset
voimat tulevatkinOaivOta varmasti paljastamaan it­sensä
tämän maan suurille raatajajoukoille.
Työväen luokkapuolue myöskin S}Tilyy kohdakkoin^
joka tulee tekemään valmistavöa työtä ja pitämään
huolen siitä, että kaikenkarvaisten porvarien ja heidän
poliiikoilsijainsa "ja työtätekevän kansan suhteet tule^
vat selviksi, Tämä puolue ei odota ensi vaaleja eikä
parlamenttiin pääsyään, vaan tulee se tekemään työ­tään
jatkuvasti, ulkopuolella parlamentin, niin kauan
kun ei sillä ole- tilaisuutta käyttää parlamentin puhu­jalavaa.
i
s
ANATOLE FRANCE
Lennätintieto: Anatole France
luovuttanee Nobel-palkintonsa
Venäjän nälkääkärsiviUe. •
N i i t Inoftbi, detaja RsiukantaaaQ,
nait kaiiskai e«s j a fea, '
not cytrimmin ailmisit torrantaan, .
jota vaikeroi joika maa.
•V ii
Ateenaa' astelit aatteistat,
nenit pohojalaTojea luo
j a bnaotelit: kuinka kaihottmas,
suanriisaat, TirkUvat n^o.
Tai Foonimillo sa, Rooman «ait
.ja knantelit-koirin koin
senaatti «aateli Rooman lait
koin kaitcelmokien «uin.
Mut puhu jalavat j a Foorumit ei
ann tuntoa» tyynnyttäneet,
sinut köyhäin kortteleihin vei \
ajan virtojen pohjaveet. ,
Ja taalla toiset kasvonsa
kaans*. aika j a aikakaus,
sama vanhassa^ sama uudessa
oli yhteis^nnan taus.
Loit tutkijakaUees Ateenaan
tai Roomaan taikka jos -
suurkaupunkiin sen käänsit sa maan,
jota «ietiia i kohtalos.
Niin, nait: oli: aarteet aattelijaio
ja^loistQ ja vauraus
alaluokan verta ja hikeä vain,
ylion' orjuus -ja herraus.
Ja katsomistas kun katsoit niin,
väkivallan, j a rutsan sa näit
läpi syöpyneen jalon; uumeniin,'
J a ~ kuonan keskelle jäit. v
Verin tahratut kirkkojen käytävät,
afääri vam isänmaa,
jota kiskurit ahnaat jäytävät,
mut orjat muokata saa. .
Ja tiede j a taide j a kauneus,
joka silmää häikäisi^' niin, ]
oli suuri puoskarikuijaus,
välikappale kahleisiin.
Ja siinä tuskalla tnijottain
noin tannei;ta turmion, .
hyvän 'raiskausta j a raakuutta lain^
koit uuden sa hurmion*
Oli kaunista maailma tulvilfaao .
mut-kätkossä ryysyisten -
tyomek&ojen alla. Ah, joka maan v
roäit tyoläisouuruuden.
i J ^ oli kuin kalvenneet äkinois
homevanhat J4 raalimas '
ajan Jiimalat uiiden ja vanhan: poisl
Olit löytänyt kaunehnpao.
SöSrlvahimpanä Idästä nou« ?.
j a knirkoitti läntehent
uus ytväys aalloilla aikojen sous.
J a palvoja nöyrä sä'sen t ' <
H a n k i p a t t o »
S
£
SiliiiHUiHliiiiininiRuiuimniiniiitiiiniiniiiiiiiiiiin
itäoin
Earoj^n Valtiomiehet bkoöätui-vat
"Wieniin syyskiiuiU ; l$i4i ais
seitsemän Vuotta Jli' siTdän, selvitte-lemään
Europän sotkeutuneita olo.^
ja, jä vetelettään tajaVifvoja kan­soille:
Myöhemmin muodostettiin
siellä myös iiittd pitämään Earopan
kansoja kurissa, ja tasapainossa
keskinäisiä voimasuhteitaan.^
Vcrsailleasa- piirustelhrat valtio­miehet
rajaviivoja, viimeksi päätty­neen
suursodan jodosta. -tr- Mutta
todellista rauhaa ei syntynyt Ver-saillessa.
Suurpalon jälkiliekit ovat
leimahdelleet joka puolella; tihaten
syttyä uudestaan raivoamaan mil­lä
hetkellä tahansa. -Ja se on syn­nyttänyt
niin paljon pelonväristyk-siä
valtaherroissa, että katsottiin:
tarpeeksi 'kokoontua Washiri^
niin ilveilemäan. «
Valtaherrojen takana olevat suu­ret
kapitalisiilehdetl^vät täyteen kir.
jotetut, artildceleja ja: uutisia, .suu­rista
"vieraista ja "heidän "tuöhuis-taah.
Amerikan 1ni*dywäilat,^^^
seisoo päätä körkeammäila kaikista
muista; valloista, 'joka on vc^imasta
ja' varäliisuudestä mähtainn, .kutsui
sUoret vieraat ' pääkalapunkiinsa
Washingtoniini antaakseen mahta­van
maan arvon mukaiset pidot —-
Kenties ajatellen: Kun nämä vieraat
palaavat koteihfaisa, niin tottakai he
juttelevat että, <siellä oli pidot, jos­ta
ei sapuskat kesken loppuneet,
mutta rikas, on 'maakin, aivan uppo.
rikas», ja tottahan se on, vahinko
vain ettei ^he saa kuulla • nälli|usten
suolle» uimaa, v a i ^ tämä kultaa
jä mtiönaa täyteeni ahdettu Amerik­ka
on rikas nälkäisistäkin.
»Kirjoittaminen ei paljoa maksaisi
v&Mk mfeikääisfeSSä lehdessä Wash-ingtonin
ilveilystä, ellei se olisi niin
koomillinen, teiSttjeiiinainel}, ^'tta se
on aivan huvittavaa. tarkastettavak­si.
Monet tapahtumat, ja niiden seur
taukset öanötäan ^uudistuvan toisia,
miseen historiassa, ja niin se näkyy
useasti käyvän, kun vertaÖee eri ai-!
koina .ilmeneviä tapahtumia toisiin­sa.
Leipzi^ssä 1813 lokakuussa, kol­mipäiväisessä
taistelussa Napoleon
Ictikistni lopullisesti, Banskäb ar­meija
kärsi musertavan tappion täs.;
sä ,'laisteltiSM* yhdistyneitä voimia
vastaan. Sen "jälkeen Euröiiän häl-^
litsijat- ja valtiomiehet alkoivat
suunnitella kokoontumista 'HrieniiL
Mutta 'taöiä '"^ieniin kokoontunut
loistava setira ei. tehnyt kuitenkaan
"Napoleonista "kerjäläistä, vaikka
kaikki kansat olivat aivan näännyk-sissä
ainaisista hänen sodistaan. Mut
fe sehän oli kansa— ruhtfnoilla si­tä
oli sentään leipää. Ja niin Na­poleon
sai Elbon saaren Italian
länsirannikolta hallittavakseen, ja
2,000,000 frankin suuruisen vuotui­sen
määrärahan ja vielä samanlai.
sen summan perheelleen. ^ Muistaa
sopii, että frankin ostokyky oli sil-lom
: i^ponin kerroin." suurempi kuin-nyt
Kaiken lisäksi sai hän vielä
400 sotilasta käsittävän sotaväen
I ^ Nytoaaik8l2&ettaäjonlniahfitomaisaicenj8.tirtu«^^
S Vanhassa synnyinmaassamme on taas rail:».
5 monenofflaiset,'!^ ja äiti, veli js~8i8ko. X Sf.^ ^ J» aV.
s viattomat lapset o^t pnutteessar He Ä o Ä ? ? » ! ^ P&
s puolen mer«n ja odottavat pfentä apua. - """^"^^«t '»»»«^^
- Parhain apu on pieni rahalahja. /
Sen voi lähettää meidän kauttamme.
tXHETYSKUSTANNUKSET:
I Postissa 16c kaikilta summUta." Sähkösanomalla $3.50 lajtij^
Kysykää,erikoiskurssia suurille feummill^^
Toimmta nopeaa ja perillemeno varma.
Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajaila
J[»iÄÄlSS1SS&
SBoxfiq VAPAUS, ^
5 ; Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 177 „ » i
s.fairAve. ' * "7 Be8e. j
gliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiii,,|,„,|"|"
VAPAUDEN KIRJAILTAMAT
_ Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille ilmntt. t i
s levänsä toimenpanemaan: kirjailtamat Vapauden hyväksi- '''"l
TIMMINS
SUDBURY
SOINTULA
WEBSTER CORNERS
SALMON ARM
Kuka on seuraava? /
TOV. VAPAUDEN KONHOill
niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiitiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiintim
BEAVER LAKE, ONT. •
COBALT, ONT.
EORT WILLIAM, ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE
osaston, kuuluisasta kaartistaan leik.
kitovereikseen...
Välimeren saarella oli hän synty­nyt
ja Välimeren. saari annettiin hä­nen
asunnoksen, joskin Elba on pie.
nempi Korsikan saarta. Mutta'El-bassa-^
hän oli isäntä. Kenties Wie­nin
mahtava seurue ajatteliy etta
Napoleon—tuo rauhaton sielu —-
siirrettjmä lapsui^usaikansa' ilmas­toon,
syventyy tutkimaan elämän
työtään, onko se hyötyä .taikka tur-miota
tuottanut maailmaan. Mutta
niin ei käynyt, hän oli liiaksi' liuu.
maantunut veren höyrystä. Kuul­tuaan
että Wienissä riidellään saaliin
jaosta, päätti hän vielä kerran koet^
taa onneaan.. Tämä Napoleonin
viimeinen yritys luhistui Waterloon
kentällä jättiläiskamppailussa.
Edelläkerrotuista ajoista maailma
on kiertänyt useamman kuin sata,
kertaa auringon ympäri ja jokaista
ympärystää kiertäesään^ on se pyö­rähtänyt
365 kertaa akselinsa ym­päri,
lammitellen aina kylmettynyttä
sivuaan, ja saadakseen valon ja läm.
mön antajalta uutta elämän synny-;
tpvoimaa ja vanhaa) mädättäen ja
muokaten. Kieltämättä ei tämä
asuinsijamme ole hukkaan tallustel­lut
vanhaa polkuaan; onhan sen
käännöksissä paljon uutta \j^ ihmeel­listä
syntynyt ja vanhoja ^ muotoja
ku^6on kaatunut, -n. Ei Washington
Wienin, kongressin aikana olisi kel­vannut
maajlman. valtioiden kokous,
paikaksi, eikä Washington olisi käy-tännöllisestikaän
siihen sopinut. Sil­loin,
el olia voitu Washingtonista'
käsin komentaa maailmaa kuten tä­nään.
Nyt valtaherrat vaan pane­vat
sähkötysavaimen rapisemaan sen
omituinen <klick> «klick»^äänne.len­nättää
inhimillisen ajatuksen merien
alitse ja ilmojen halki silmän rä-päyksessä
kaukasimpaankin maail­man
kolkkaan ja niin Washingtbn on
tänään lähempäjiä jokaista kylää ja
kaupunkia ikuin lVieni oli silloisen
kongressin aikana. Jos myöskin kor
mentosänojen mukana tarvitaan lä;
hettää toimeenpanevaa y9imaa, taik­ka
muuta muonaa, niin kulkunopeus
tänään on suurempi tunissa kuin
24:ssä ^ta vuotta sitten. Mmkä
ihmellisen.jättiläisaskeleeni -maailma
on ottanut kehitykäen fiellä viimei­sen
sadan vuoden kuluessa jos.sy-;
ventyy tutkimaan mitä tahansa tek.
nilli^en kehityksen ^laa, nnn tulok­set
ovat uskomattomia, neljä suku­polvea
sitten vallinneille ajatnäksille.
— Nelsoiiin, tuon kuuluisan Englan­tilaisen,
kansällis-merisanlcarin pui­set,
sotalaivat ovat muuttuneet pant-saroiduiksi
merihirviöiksi. "Yksi ny-;
kyaikainen. hirviö; voisi ilman vähin­täkään
Vaaraa itselleen tuhota sata
vuotta sitten olleen kokonaisen lai.
vaston viidessä mmuutissa. ; Saavu­tukset
ovat tavattohiia murhakonei­den
kehityksen alalla. Kaavaa­han
se ,leipäkni hiukan vähemmällä
työllä, Vaikka kasvatuslteinojen ke-hittämisestä
ei ole pidetty sellaista
hellää huolta; ei ole uhrattu niin
paljon työtä, ja parhainta tipteelli-sen
ajatuksen luovaa voimaa, kuin
sitä on käytetty ilman kitsastelna
cMntsun>, Renovm» ja <New Mexi^
con> rakentamiseen/jotka ovat vii-;
meisimmän ajan ^ meriL,
Maanviljelijä on saanut yksin
lustaa maataan uhkaavista
hädistä. Se on ala, jolla vai
vät ole korvaansa kallistanut,
ottamatta, että siellä ja täi
opistossa on maanviljelys prol
virka, taikka jotakin muuta
laista ja sitte viimehädässä
laiset opistolliset saavutukset
joudji köyhän inaankyntäjin
vaan ne homehtuvat sielläoisä
on saavutettu ja maamies
uistelee, vailla elämän mi
sia ja nautintoja, huolimatta
että koneitten ja apuneurojen
tys. kaikilla elämän aloilla <
y.u o 11 a. Jos niin paljon on
tunut sadan vuoden kuluessa,
tenkin yksi seikka on mui
Valtaherrojen halu pitää kansat
juudessa, nöyrinä alistumaan J
dän imperialistisille valloiiaspjTis
leen. Washingtonista puuttuu
nissä olleet valtiaat, Venäjäoja
vallan keisarit ja- monet kuninhä
myös spn aikuiset valtiomiehet ]
sotilaat: Englantilainen Wats
ranskalainen Talleyrand, pi
neii Hardenberg ja kuuiuisaksi
itävaltalainen Mettemich. Nie
tittelit ja kasvot ovat mui
mutta henki on sama; vetää ^
Voja kansoille; valloittaa sitä
lomaattisilla vehkeilyillä. NiiI
aseilla saatu; Se on, saada
naapuristaan..
'Napoleon ei nyt" ollut häiriti
sä, kansojen rauhaa, mutta ^
keisari sotki ne niin pahoin, että ,1
tä Euroopan ja koko maamani
keutuhutta asemaa on koetettJ,
kolme vuotta selvittää ja uytl
taan jiiuri Washingtonissa
V i ^ ja uämä viisaat
vyyhtien selvittäjät jo tunna
ettei siitä vielä selvää tnle,J
toivovat kuitenkin löytövän»
oikean- pään. Ja toivoon se
raukenevan. WiIIeä eivät ole,
avukseen kutsuneet Hollandi-^ö-le
astuu iiralfispöytään fäyie^
formussa kenraaliensa sea
illallisen jälkeen kuulemiM
kartat pöydäfle ja taistcH
meisen sodan suuret ja pieiR^J
lut uudestaan ja «"«J^ ^ ^J
hään yöhön asti, kunnes^
ei veren vuodosta, mutta ass*.
viinistä vetäydytään levoHe.
•Washington tarjoaa t^ri
kuuluisille vierailleen m
sa päivälliskutsuissaan joi»
valtaih tyaiset ovat nn»
Jaan luoneet. Sanomal^^
toVHt, että_kenr«ali FoclJ
hyvää ruokahalua f
ennen Ameriikkaant;!^ JS
Coituksilla, l^e^t^"^/
maan runsaat annokset •
nissa on suuri lintajT
i i i kaikista ^^'^^ft^isA^^
pitalismi on hyväsi
Sanomalehtimiehet n^ojo
eräänlaisen ryhmän
lä on-enempi val^a^
yleisesti luullaan. S^-^^
edustajat jotka omjg»^ ^
Northcliff, m^tta si^ ^^^^^^
nallisesti läsnä loo^di ,
painos on 3,oUU,u«"
iisiiiiiiiliiiiiii^^