Vapaus, May 2, 1968

              Si^viu 2 Tarstaii, toulkoik. 2 p. — Tbursday, Mayj2, 1968
INDEPENDENT LABOR O R G AN
OF FINNISH CANADIANS ;
Estobllshed Nov. 6. 1917
MANAQERI B,>8UMB1<
VAPAUS
, ' L I B E R T Y )
EC) | T O R.W. E K L U ND
- TELEPHONBi.OPPICE A N O S D I T O R I A L 674-4264'
PubUshed thrlc» veekly: Tuesdays, ThuMdiiyB and Saturdays by Vapaus
Publishing Co.Lknlted, 100-102 ElmSttWfeat, Sudbitty, Ontario, Canada.
M&llltig^^aiklireäB: fibx 69
Adtertlsing rates upon applicatton. translatton free of <sharg«
Authorlzed as second cla8S'!mall by tbe Post Of f ioa Depaitment. O t t a ^
and for payment! of postage I f a ' j T
GANAniAN^liANGUAGEIPRESS i l
riLAUSBINNAT.
Oatitioatttiii I VK C10.U0. 6 Idc. 95^5 UBA:n.
, Skk. iOO Suomeen, iTk. 11.00. 6 kk. 6^5
Tri JuKus Madfer:
Natsien vakoilu verkko
.1 H i l l:
Uusnatsien vaaEvdtosta
Kutm ooiiHiitMiedoissa ikeirottus Länsi-Saitosain poliittisel- .
le kartalle ilmestytiyt "Adolf von' T?hadäenin joihitiaima uusnat­silainen
Kansallisdemokraaititineni puolue sai viiime sunnuntai­na.
Wytirttemberg-Badien^ jhuomatun vaialivoitottu
kaikikiaan 9i8 prosenttia- annetuialta äänistä ja maakunnan
127'edusttajapadkasta 12.
Kun muistetaan; että tämä misnaitsilaisena liikkeenä tun­nettu
puollue\on saavurt;ta!n\lt aoifcaisemmin samantapaisia, to­sin.:
prosentuaalisesti vähäin pienempiä vaalivoLittoj a kymme­nessä
muussa maakunnassa, ja ettJa niitä kaikkia pidetääin
jonltihlaisena eninalkfkomittana siitä, mitä ituiee tapahtumaan
L&Ki-Saksan tulevissa liittovaaleissa, niin ei ol^ lainikaan ih­me;
vaikka von 'Ehaddenin vaalimenestys on aiheuttainut jul­kista
huölestoneisuuitta esimerkilksi Canadan päivälehtien,ta­holta.
Joissakin piireissä oai jönkiun ihmieellisen ''näköhäiriön"
perustefeilla syytetty sotaa- ja poöiisibrutaaliismitta vastaan pro­testoivia
"viliifeatseisia" nuoria itästä äärioikeiston poliittisesta
esiiiimarssistaf Tämä Sellaisenaian palkiteaa^ mielecoi' Hitilepin
nousua edeltäineidfeij "liberaalien" väitökset, joiden mukaan
natsismin nougiun vastustajat ovat oifceastean'- naitsismitn ••aut­tajia";
silla Hitlerin jä hämen terrorijoukkojenisa vastustami­nen
mu!ka ärsyttää ja teihostaa oikdstovoimieai hyökkäystä
tavallisia kansal'adsia ja heidän oikeuksiaan vastaan. Kuinka
auittamattamasti olivat Hitlerin päivimä .väärässä ne, jotka
"syyJttivät" natsien terrorismista ja väMvaiUanteOsta heidän
uhrejaan, se on nyt yleisesti tiedossa. Mutta siitä hudlimjatta
on vielä herran vuonna 1968 sellaisia sinisilmäisiä setiä ja
tätejä, joiden katsantokannan mukaan kansainvadtaisten voi­mien
piäisi toimettomana katsella >ja vastaanottaa äärioikeis­ton
terrorismiax
Tosiasia tietenkin on se, että Hitlerin ja ihänen natsiliik-keehsä
Voitto tuli yili 30 vuotta sitteai mahdolliseksi nimenr
omaan sen vuoksi kun Saldsan kansamvalltaiset piirit eivät
vasemmiston ehdotuksista ja vetoomiuiksista huolimatta yh­distäneet
rivejään, ja joukkovoimallaani estänyt natsismin
nousua silloin kun se olisi ollut vielä mahdollista.
Ja tämä sama "lääke" pätee tänäkin päivänä. Natsismin
ja fasismin nousua ei estetä äärioikeiston "närkästymisen"
pelossa käsin ristissä istumisella vaan päättävällä yhteistoi­minnalla
äärioikeiston kaikkia hyökkäysyritykisiä vastaan.
SAraAUDEN MERKKI
Uus-natsismim esiUötulo sellaisenaan omkin Länsi-Saksan
yhteiskunnallisen sairaudien ilmenemismuoto — se heijastaa
sitä tosiasiaa, ettö Länsi-Saksan demokratia on loppujen lo­puksi
kovin pinnalllinen ilmiö. Pienikin raapaisu pintaa sy­vemmälle
tuo esiin sellaisia rumiluksia, mitä von Thaddfenin
johtama uusnatsilainen Hdke edustaa.
Nyt on kulunult jo yli 20 vuotta toisen maailmansodain
päättymisestä, mutta natsismin aatteellisten juurien poiskit-laeminen
on vielä kovin puutteeEista Koulukirjoja ei ole uu­sittu,
muulta kum nimellisesti ja niin opetetaan Länsi-Saksan
lapsille samaa vanlhaa kansalliskiihkoista hapaitusta, mikä
vei niin suurta osaa kahden maailmansodan aloittamisessa.
Vai'kka Bonmin toimesta onmaksettu jonfcumilaista kor-vajuata
natsien ulireiksi joutuneiden juutalaisten omaisille,
niin yleisesti puhuen ei Länsi-Saksassa oio vielä'kään tuomittu
sen paremmin juutalaisten kuin sotaa vastusttaneiden saksa­laistenkaan
vainoamista.
5ota päättyi yli 20 vubtta sitten Saksan ehdoitta antau­tumiseen,
mutta siitä huolimatta ei Bonn ole vieläkään luo-pumut
visseistä aluevaatimuksista naapurimaitaan kohtaan.
Samoin kuin Hitlerinkin aikana; konmmnistinen puolue
on Länsi-Saksassa nytkin lakkautettu ja samoin käytetään
armottomalla tavalla poliisipatukkaa esdm, opiskelijoita vas>-
täan, jotka eivät vastaansanomatta voi hyväksyä maan viral­lista
ulkopolitiikkaa, mikä suosii Yhdysvaltain hyökkäyssotaa
Vietnamissa ja 'hautoo huonosti peitelttyärevanshisodan hen­keä.
Vika ei siis voi olla vähääkään siinä kun lämsi-saksaflai-set
nuoret ovat osallistuneet mielenosoitukseen Vietnamin so­dan
tsekä kotoisten poliisien raakuu!k(si en tuomitsemiseksi —
vaan siinä, että kauniiarta illallispuQieista huolimatta demokra­tia
ei ole vielä juurtunut pintaa syvemmälle Länsi-Saksan
yhteiskuntaan.
TYÖVÄENLIIKKEEN HEIKKOUS
Läns^Saksami nykytilaniteen: yksi huiolesituittavin seikka
on työväenliikkeeai ilmeinen heikkous.
Toisin kuin eräät työväenliikkean oikeisrtopiiriit ovat eh
kä laskeneet ja toivoneet, kommuaiiistisen puolueen laittoimakr
si julistaminen ei ole_yoimisturt)tainiut vastaavasti sosialidemo­kraattista
puoluetta. Päinvastoin on. asia. Aintaessaanr takti- taima Viilcko sititen, että hän
sen tulkensa Länsi-Saksan moniopolisteille' työväenluokan yh- kannattaa- nykyisten rajojen
den osan kahlehtimiseksi Willy, Brandt ja muuit sosialidemo- tunnustamista — mutta jätti
kraattisen puolueen oikeistojdhtajat ovat loppujen lopuksi hei- vieläkin varauksen lisäämällä
kentäineet koko työväenluokan voimia, heti yllämainitun perään sainat
Erikoisen vakavana onkin pidettävä sosialidömokraaittien"rauhahsopimuksen allekirjoit-
Wyrtfc0mberg-Badenin vaaleissa käirsimää suurta vaalitappioa. tamisen" jälkeen,
Putolue sai nyt vain 29 prosenttia äänistä vastaajvaii luvun oi- Kaiken täimäin jälkeen ei ole
tu» edellisissä vaaleissa 37.3. lairikaan ihme, vaikka hallituk-
".Liittymällä "suureen kofcoomiukseen'' kansleri Kiesinge- sen koti- ja ulkopolitiikka röih-rin
kdkoomtishallituksessa, sosiaUdemokraattinen puolue sa- kaisee ja innoittaa uusnatsillai-madsti
virallisesiti suuren yleisön silmissä 'ohjelmansa KrifeUl- sia voimia siinä määrin, että se
liedemokraattisen puolxieen kanssa,. mikä vastustaa . Satean. aiheuttaa huolestuneisuutta esi
demokraattisen tasavallan tunnnuatamista, kuten menettelee merkiksi täällä Canadassaniis-uusnatsistinen
puiolue, sekä Saksan nyikyistten rajojen tunnus- säkin piireissä, jdtka eivät ole
tamista, kuten^myös, Adolf, von Thaddenin. johitalma uusnat- olleet i)äkeVinääin nataismin
sinen puolue menettelee,^ uuden tulemisen vaaraa Länsi-
/ Ulkooninisterioä itoimiva Willy Bramdt. sanod tosin muoi- Saksassa.
Natsidiplbmaattl otto von^ GroU» Berliinin ulkoministeriön ^'poUlUi-sestai
os^sta^' ilmoitti 12. pni( syyäfcuuta 1944, vain kabdekqan kuu­kautta
ennen Hitlerin valtakunnan Komahdusta " S S valtakunnanjohtar
jalle^' Heinrich'HimiklettiUe:^'AA (ulkoministeriö) on saanut tiedon siitä
että. kapteeni von Bombard ori poiketen 9. syyskuuta 1935 annetusta
ohjesäännöstä, jo&fr koskee Saksan edustustoissa ulkomailla 'toimivia
sotilass laivasto- ja ilmavoimien attasheoita, saanut hoitaakseen vasta-vakoilutehtäviä^"
Tämä merkitsi sitä, että kaptjeeni von Bombard lähe-tiettUa
Himmlerin Reicbssicherbeitshauptamtin toimeksiannosta j a ulko­ministeriön
myötävaikutuksella laittomissa tehtävissä saksalaisena soti-
Ihsvakoojana,Tukholmaan. KaiJdti natsien asiassa mukana olleet diplo-ittaatit
huokasivat lopulta helpottuneina, kun Saksan lähettiläs, Thomsen
ilmoitti 18. pnä syyskuuta 1944: "Kateena tri von Bombard on ilmoitettu
Ruotsin halUtukselle sotilasattasliean apulaisupseerina."
SdTlLASVAKOOJAN
RÄYNTIKORTTI-Mikä
oikeastaan prodestinoi tä­nään
vanhasta saksalaisesta milltaris-tisuvusta
—: hänen serkkunsa Adolf
von Bombard' oli poliisin kicnraali-luutnanilli
ja Fritz von Bombard fa­sistinen
pääesikuntaupseorl je Bun-
(.'leswehnn eversti — lähtöisin ole­van
kemiantohtorin vakoilu-uralle?
Hp.nen elämäken-astaan voi lukea,
että hän oli varakas opiskelija ja
väitteli tohtoriksi Mynchenissä ai­heesta
"Reaktionen der 2 : 3 : 6 —
Trimethylglucose -r- Die Konstitu-tion
der h-glucose". Tämän perus­teella
häntä, voisi luulla oikeastaan
kemian asiantuntijaksii: Muitta von
Bombard astui johtavan saksalaisen
kemian monopolin nimittäin IG Far-ben-
Industrie AG:n. palvelukseen,
jonka 1945 jopa eräs amerilckalainen
?otilastuomioistuin tuomitsi Nurn-bergissä
sotarikoUiakonsevnina. Täs­sä
toimessaan hän matkusteli usein
Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja
Suomessa. Kenraaliluutnantti evp.
Adolf von Boonbard vahvisti rainul-ie.
että hänen serkkunsa "työsken­teli
paljon sodan aikana Pobjoisr
.TTiaLssa". T i i von Bolnbar<Bn käynti-korit!
luki yksinkertaisesti: "tekni-iien
neuvonantaja". Ja vielä helmi­kuussa:
1968 selitti tämä entinen IG
Farbenin mies kysymykse.ini: "Tek­nisenä
neuvonantajana olin tekemi­sissä
yksinomaan sovellutusteknis-ten
kysymysten kanssa väriaine- ja
värjäämöapuaineiden alalla. Talous­poliittiset
ja liikeasiat eivät: kuulu­neet
toimialaani;" Hän halusi omas­sa
klassisessa esimerkissään hämä­tä
sen tosiasian, että Saksan mono­polien
ja konsernien matkustelevat
agentit olivat aina samalla myös
Saksan militaristien vainukoiria, sil­lä
molemmat toimcksiantajaryhmät-hän
pyrkivät samaan päämäärään,
ekspansioon.
Mutta von Bombard ei tiennyt
keskustelumme: hetkellä vielä, mitä
vaskauttavia asiapapereita hänen
menneisyydestään minulla oli sal­kussani.
Sillä on kiistatta selvää, et­tä
kapteeni, tohtori von Bombard
oli huomattava Himimlerin jä K e i -
l e l in vakooja Skandinaviassa. Tar­koituksena
oli tosin, että hän toimisi
Tukholmasta käsin ennen kaikkea
Neuvostoliittoa ja sen äi-meijaa vas­taan.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
ERKKI R A N D A L L , Toronto, Ont.
täyttää perjantaina toukokuun 3.
päivänä 82-vuotta.
A K S E L H A K U L A , Wanup, Ont.
täyttää lauantaina toukokuun 4,
päivänä 81-vuotta. ei
JOHN K. MÄKI, South Porcupi-ne;
Ont. täyttää lauantaina touko­kuun
4, päivänä 74-vuotta.
A N S E L M KÄÄRIÄINEN, White-fisih,
Ont, täyttää sunnuntaina tou­kokuun
5. päivänä 75-vuotta.
ONNI SALO, Hearst, Ont. täyt-tää
sunnuntaina toukokuun 5. päi­vänä
73-vuotta. .
Mrs. F I IA WIITA, Sudbury, Ont.
täyttää sunnuntaina toukokuun 5.
päivänä 84-vuotta. .
* V I L M A N I S K A N E N , Bruce Mines
Ont. täyttää maanantaina, touko­kuun
6. päivänä 70 vuotta.
Yhdynvme susculaisten ja tutta-väin
onnentoivotuksiin.
SAKSALAJSTEN^VAKGILU- ^
ORGANISAATIO SUOMESSA
Muuten on olemassa vielä erittäin
valaiseva ajallinen yhteensattuma
von Bombardia neuvostovastaisen
vakoilutoiminnan ja h y v in järjeste­tyn
Suomen sotilaallisen salaisen
lialvehm : keskuksen Tukholmaan
.siirtämisen välillä syyskuussa 1944.
Vasta hiljattain kirjoitti muistelman
ea 51-v\iotias Jukka L. Mäkelä, joka
palveli vuosina 1940—44 upseerina
Suomen laivaston tiedusteluosastos­sa
ja Suomen päämajan tiedustelu­osastossa.
Ne ilmestyivät nimellä
" Im Rucken des Feindes —• der
finnische Nachrichtendicnst; im
X r i e g " (Vihollisen selän takana —
Suomen tiedustelupalvelu sodassa)
1967 Sveiitsissä saksan kielellä.
Noina vuoden 1944 syyskuun päi­vinä
o l i Suomen tiedustelupalvelun
puna-armeijan selkäpuolella toimi­neet
."iOO agenttia tehty suurin piir­tein
jo vaarattomiksi ja tiedustelu­palvelun
keskus itse valmisteli kuu­meisella
kiireellä pakoa nopeasti
etenevän neuvostoarmeijan tieltä.
Kun syyskuun 3. ja 4/ päivän väli­senä
yönä Moskovassa allekirjoitet-riin
Neuvostoliiton j a Suomen väli­nen
aseleposopimus, höyrysi samaan
aikaan neljä täyteen lastattua laivaa
Helsingistä kohti Tukholmaa. Mä­kelä
kertoi vasta nyt laivojen ainut­laatuisesta
lastista: erityisesti valit­tuja
tiedustelupalvelun salaisia pa­pereita,
10 prosenttia tärkeimmästä
Neuvostoliiton vastaisesta aineistos­ta
(arkiston loppuosan tuhosi Suo­men
tiedustelupalvelu täydellisesti)
eikä enempää eikä vähempää kuin
1,300 S u om en sot i 1 a a 11 isen tied uste-lupalvelun
ja radiotiedustcluri up­seeria,
virkamiestä ja agenttia.
Ruotsin/Suomen sotilasattashean
Jfregattikapteeni Alexander Cella-riuksen,
joka samalla oli Suomessa
olevan ".salaisen sotaorganisaation"
päällikkö j a Tallinnan vastavakoilu-osaston
johtaja, tiedustelupalvelu-apulainen,
Bombard kuului tämän
huomen ja Neuvo.stoliiton aselepK)-
.sopimuksen vastaisen sotilaskulje-
•^uksen pääorganisaattoreihin. Sen
jälkeen yrittivät natsit kaikkensa
saadakseen käsiinsä pakenevat suo­malaiset
tiedustelupalvelumiehet se­kä
heidän mukanaan tuomansa asia­kirjat,
jotka olivat arvokkaita ke­nelle
tahansa antikommunistille.
Mäkelä myöntääkin kirjassaan, että
monia tärkeitä tiedustelupalvelu-up­seereja
kuljetettiin Ruotsista "osak­si
muihin läntisiin maihin". Saksa­lainen
vakooja tri von Bombard tie­tää
tästä enemmän.
Muuten sodan jälkeen en.ole löy­tänyt
ruotsalaisissa julkaisuissa pie­nintäkään
vihjettä siitä, imitä. vuon­na
1944 tapahtui suomalaisille va­koilujohtajille,
ja heidän asiakirja-laatikoilleen;
Myöskään itin Bombard
ei halua vielä puhua siitä. Mutta
mitä tekee tänään tämä Hitlerin
valtakunnan huippuvakooja, joka
vielä viitlä vaille kaksitoista har­joitti
hämäriä puuhiaan puolueetto­man
Ruotsin maaperällä.
JÄLLEENTAPAAMINEN
LÄNSI-SAKSASSA
Voi todella kysyä; • mitä Hitlerin
entiset agentit teifcevät nykyään,On­han
jo sentään kuluTOit pian 25
vuotta. Sikäli kuin nämä henkUöit
ovat vielä elossa; näyttelevät he sa­manlaista
hämärää osaa politiikassa
kuin aikaisemiminkin. Ryhdyin sys­temaattisesti
etsimään heidän jäl­kiään
ja löysin j o k a i s e n— kuinkas
m.uut«n -— LänSiJSaksan lUttoitasa-vallasta.
Tosin heidÄt on . j o kauan
sitten "puhdistettu natsllaisuudesta"
mutta tosiaai^llise&ti he eivät ole
suinl:aan kääntäneet selkäänsä Sakr
,san imperialismin revanshipolitlLkal-le,
Fäinvastöin. He ovat y k s i todiste'
ija varoitus lisää Länsi-Saksan uus-,;
Iasist&e«ta kehityksestä. Useimpia
Tukholmassa toimineen -'salaisen SO-,
taorganisaation" agentteja o » "vie­hättänyt"
Mynchen. ja sen lähiympä­ristö:
Siellä vaikuttaa tämän vakoilujär­jestön
entinen johtaja eversti evp,
eri Wagner j a hänen varamiehensä
yliluutnantti Utermark, agenttijoh-taja
Johann Schumann sekä nais-vakooja
N. A . Siemensen. E i misr
sään tapauksessa sattmnanv^arainen
keskittyminen sillä Mynchen-Pullar
chissa sijaitsee ulkomaan salaisen
palvelun vakoilupäämaja, jota joh­taa
pian eläkkeelle siirtyvä natsiken-raaliluutnantti
evp. Reinhard Geh-
Ien. Ja vain 10 minuutin matJtan
päähän Gehleni-n yksityisasunnosta,
Sternbergin Prinz-Karlkadun liume^
ro 48:aan on asettunut sotilasvakoo-ja
t r i Heinz von Bombard jota pide­tään
Gehlenin tiedustelupalvelun
"Skandinavian, referaatin", yhtenä
neuvonantajana.
Suomalaisen lehden "Kansan Uu­tisten"
( I L 2. 1967) j a ^ t i l a i s e n
"Kodumaan" (28, 4., 1967) mukaan
lyöskent^ee Hitlerin sotalaivaston
f regattikapteeni Alexander Cellarius
joka oU aikoinaan järjestämässä fa­sistista
emigraatiota Suomesta ja
, (Jatkuu sivulla 3)
YHDYSVALLOISSA
1 Päivät j a viikot ikululvat, mutta
•kysymystä Yhdysvaltojen ja Viet­namin
demofcraattlsen tasavallan
edustajien tapaamisesta ei olfe vain
saatu" ratkaisuun. USA: n hallitus
iluovii- j a pitää kiiraii aikaisemmin
ehdottamistaan paikoista Vientia-nesta,
Rangoonista, Djaikartasta tai
Delhisita unohtaen tyystin, että pre­sidentti
Johnson lupasi lähettää
edjuistajansa mihin paikkaan hyvän­sä
ja anilloin tahansa keskustele-maib
Vietnamin sodan lopettami­sesta.
' :
.Washington Evening Star-lehden
mukaan Johnsonin kevytmielinen
lausunto o l i erehdys, mutta nyt on
niitettävä sitä mitä on kylvänyt.
Lehti kehoittaakin kaikkia niitä,
jotka puhuvat USA:n hallituksen
nimissä, punnitsemaan sanansa ja
harkitsemaan paremmin puheitaan
Älkööt he viehättykö omaan; sa­nahelinäänsä,
vaan muistakoot, että
jonakin päivänä heitä vaaditaan s e i.
somaan sanojensa takana, kirjoittaa
lehti. Yhdysvaltojen lehdistö etsii
puolusteluja Johnsonille, valittelee
"ongelmia", joihin presidentti on
törmännyt "etsiessään rauhaa" Viet­namiin.
New York Timesin mukaan
tilanteen sekavuus johtuu siitä, että
maailma ymmärsi Johnsonin "rau­hanaloitteen'
johtuneen Yhdysval­tojen
heikkoudesta. Washington
Evening S tar totea a: " Johnson ei
etsi ulospääsyä Vietnamin sodasta,
vaan hän haluaa kunniallista rauhaa
tai sitten e i rauhaa l a i n k a a n . . ."
Lehden mukaan presidenttiä arvos­televat
henkilöt vaativat tätä vaikka
ryömimään kohti kunniatonta rau­haa.
Vietnamin sodalle ei näy loppua.
Vietnamin demokraattisen tasaval­lan
alueiden pommituikset jatkuvat
yhä. Honolulussa presidentti John­son
keskusteli amerikkalaisten
EILINEN "YLELLISYYS" ON TÄMÄN­PÄIVÄINEN
YÄLnÄMÄTTÖMYYS
' Ei kellään ole tarkkaa vastausta kysymykseen: "Mikä on
riittävä budjetti (kulunki-arvio) perheelle?" Perheen tarpeet ja
prioriteetit eli etusijavaatimukset; vaihtelevat suuresti.
Perheen perustarpeet muovaantuvat tarvikkeidien laadun
ja niiden saantimahdollisuu'kBien mukaan, sekä näiden vaihte­levien
arvojen mukaan.
Tavarat, mitä menneinä •vuosina pidettiin ylellisyyksinä,
katsotaan tänään välttämättömiksi. Yhteiskunnallisten tiede­miesten
taholta yleisesti myönnetään että perheen elintason
pitäisi olla pelkän olemisen ja hengissä pysymisen yläpuolella.
Periie-elämä pitäisi tuottaa pysyväisen terveyden,' itsekurinioi-tuksen;
koulutuksen, sekä kulttuuri- ja lepotilaisuudet.
Tähän mennessä yksityiskohtaisin tarkkadlu tästä asiasta
on tehty Social Planmng. Council of Metro Toronton taholta.
Alläolevana heidän laatimansa budjetti.
TAVALLISEN PERHEEN BUDJETTI
(Mies, vaimo (ei työssä), tyttö—10, poika —- 13.)
Vuodfessa Viikossa
Ruoka $1,480 $ 28.46
Vaatteet 494 9.50
Talo, lämmitys 1,800 34.61
Sähkö 120 2.31
Kodin huonekalut ja tarpeet 100 1.92
Talouden ylöspito ja tarpeet 90 1.73
Lääke, hammas ja silmähuolto 300 5.77
Henkilökohtainen huolto 177 3.40
Kulku, sisältyen siihen auton ylöspito ....... 1,140 21.92
Koulumenot 160 3.08
Yhteydet, luku, huvi 300 5.77
Vakuutukset 90 1.73
Eläke 180 3.46
Tulovero 621 11.96
$135.62
5.42
$141.04
$7,052
Lisää 4% joka on CPI >nousu yli
V. 1967 hintojen 282
Tarvittavat; tulot yhteensä $7,334
Tuntipalkan oltava tämän mukaan $3.53,
Tämä "tyypillinen" perhebudjetti-luönnos, osoittaa, että
suurin osa Canadan :työtätekevistä joutuu kamppailemaan ali­tuisessa
rahapulassa. Tulot eivät taMo mitenkään riittää vält­tämättömiin
perhemenoihin jotka kaiken lisäksi, nousevat jat­kuvasti
sekä tavarain ja palvelujen ihinto(}en että verojen ko­hoamisen
muodossa.
joukkojen, ikomentajien kanssa'sö^'
dan voimistamista koskevia' s u u n ­nitelmista.
Hän ilmoitti ;'^''<HÄvan8a
valmis muirskaamaan jolcdiSfe-ri haas­teen
Etelä-Vietnamin'riritäiiialla j a ;
vaati Ohung Hee P a r k in KUlcJtiä lä­hettämään
uusia joufckoija Vietna­miin.
Honolulussa käytetty W
o l i kaukana siitä kielestä^ jota on
totuttu pitämään rauhan" vaJmis-'
teluna, USA:o 'hallituiksen asentee»
seen vaikuttavat ilmeisesti myös ne
p i i r i t , jotka vastustayat neuvotte-hija,
(>Iisi lapseUista i u v i t e l l a , etta
jarruina o l i s i vain Et©lä.iKoireap pre­sidentti
joka New York Daily NStvvs
-ilehden kirjeenvaihtajan ; mukaan
pelkää jokaista USA:n kompromis.
sia "'kommunistisen" Vietnamin
kanssa.
Mielestäni syytä on etsittävä ensi­sijassa
itse Yhdysvalloista, niiden
pääomapiirien asenteesta, jotka hyö­tyvät
Vietnamin sodan jatkumisesta
j a niiden ;kes;kuudesta, jotka fa­naattisesti
vihaavat fcommunisteja
ja vaikuttavat välittömästi presi­dentti
Johnsoniin. Mielenkiintoinen
on tässä mielessä Washington Post-lehden
lausunto USA:n presiden­tin
erikoislähettiläästä Walt Bosto-wistay
jota amerrkkalainen lehdistö
nimittää Valkoisen talon "päähau-kaksi."
'
WALT ROSTOW ON S E MIBS,
jota yleensä pidetään amerikkalai­sen
VietnaminjpolitiOcan: j a Vietna­min
pommittamissuunnitelman laa­tijana.
Hänen sanotaan jarruttavan
tapaamispaikan valintaa, fcirjoittaa
lehti. Rostow luottaa/siihen, että
USA saavuttaa voiton Vietnamissa
j a suhtautuu toisaalta epäluuloi­sesti
neuvotteluihin, jatkaa Was­hington
Post. Jo vuonna 1961 käy­dessään
Vietnamissa kenraali Tay­lorin
apulaisena Rostow vaati USA-
:ta käyttämään "kaikkia strategisia
voimia" Vietnamissa. Hän sanoi:
" K u n USA hyökkää PohjöisiVifitna-min
partisaani joukkoja vastaan, se
pakoittaa Vietnamin demokraattisen
tasavallan hallituksen maksamaan
sekaarnUuimisesitaan so^ankäj^tiin."
Rostowia pidetään USA:n Vietna­min
sodan teoreetikkona, Roatowin
politiikan sanelee häneö; kiihkeä •
vihansa kommunismia vastaan. E - .
läässä "teoreettisessa työssä"
Rostow kirjoittaa: "Yhdysvaltojen
edut: vaativat sitä osallistumaan
ristiretkeen kommunismia vas­taan."
Samassa yhteydessä Rostow
mainitsi: "EJmme voi_ jättä% pois
laskuista myöskään ydinasesotaa".
Rostow, jota Kennedyn hallituk­sen
edustaja aikoinaan nimitti
"kaikkein vaarallisimmaksi amerik­kalaiseksi";
vaikuttaa välittömästi
presidentti; Johnsoniin j a itse asi­assa
sanelee hänen V i e t n a m ^ l i t i i k -
kansa. "Minulla ei ole toista yhtä
läheistä henkilöä, johon luottaisin
n i in täysin kuin Waltiin. Hän on
paras neuvonantajani, paras - k a i ­kista
jotka ovat ympärilläni"y sanoo
Johnson. .
Washington Post on sitä mieltä,
että nimenomaan Rostowin j a mui­den
lujan linjan miehien painos­tuksesta
presidentti Johnson ou
kieltäytynyt Vietnamin DT:n h a l i i -
tuksen ehdotuksesta ryhtyä neu­vottelemaan
Phnom Perihissä tai
Varsovassa. Kysymys ei ole suin.
kaan arvovallasta, vaan yrityksestä
sanella Vietnamille omat ehtonsa.
Voimapolitiikka sanelee U S A m tak­tiikan.
Se haaveilee edelleenkin'
sotilaallisesta voitosta Vietnamissa
j a pitkittää neuvottelujen aloitta­mista.
Maailma on aiheellisesti ku<Auk-sissa
ja huolissaan amerikkalaisten
asenteen johdosta. E i voida hyväk­syä
sitä, että jonkun Rostowin tat
muiden kommunismia vihaavien
haukkojen vuoksi ajetaan Vietna­min
sodan ratkaisu 'karille. E i
voida hyväksyä, että kokOQutumis-
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
ABORTIT JA "IHMISRAKKAUS"
"Juhannusvaalion" johdosta i l ­maan
jäänyt aborttiuudistusehdo^
tus on siitä omalaatuinen, että
asiasta keskustelevat julkisuudessa
pääasiassa miehet — keshi-iän s i ­vuuttaneet
alahuoneen jäsenet ja
sitäkin vanhemmat senaattori-ukot
— vaikka kysymys on ennenaikkea
naisista jä nai.sten oikeudesta teh­dä
itselleen minkä parhaaksi kat­sovat.
Tämä muLsitutlaa niitä "hyviä en­tisiä
aikoja" jolloin esimerkiksi
Suomen poi-vnril perustivat työläi­silleen
"työväenjärjestöjä" — ni­menomaan
.siinä mielessä ja tol-vo,
ssa, että saataisiin suomalaiset
työläiset pysymään erossa todelli­sesta
työväenliikkeestä.
Ja joka kerta kun edellämainitut
ke.skl-iän sivuuttaneet alahuoneen
jäsendt sekä vanhat senaattoriukot
esittävät itkunsekaisia valituksia ,
siltä, että aborttien teko-oikeuteen
sisältyy "ihmisalun tappo", meistä
tuntuu kuimmaUiselta, miksi näitä
herroja itkumestareita ei kiinnos­ta
j o syntyneiden lasten sekä vart­tuneiden
nuorten, aikuisten j a van­husten
joukkomittainen tappami­nen
Vietnamissa?
Kysymys ei olekaan siitä, liittyy-"
kö" abortteihin ihmisalutt^"tappo",
vaj^^eikö liity, vaan siitä, pitääkö
köyhien työläisnaisten kuolla sekä
vaai^nitaa elämänsä ja tei-veytensä
puoskari-abortteihin nyt, j o l l o in
vain varakkaat jpystyvät hankki­maan
. itselleen: lääketieteellisesti
kykeneviä laittoman abortin teki­jöitä?
Kysymys lei ole lainkaan
aborttien teosta, sillä niitä tehdään
jatkuvasti joka päivä, vaan,siitä,
miten myös varattomat naiset saa­vat
tilaisuuden " t u m l l i s e n abor­t
i n " suorittamiseksi.
Eräs yhdysvaltalainen professo­r
i kiinnitti viikon vaihteessa huo­miota
siihen yleiseen tosiasiaan,
että ne ihmiset, jotka vastustavat
aborttien laillistuittamista,,. ovat
usein kiihkeitä sodan sekä hirtto­tuomioiden
kannattajia!
Ja toisaalta, sanoi Michiganin
yliopiston lakiasiain professori
James George, "lisälroniana voi­daan
todota, että ne jotka puhuvat
ftburttioikeukäica luajentamiseela,
ovat taipuvaisia kuolemantuomioi­den
j a sotien vastustamiseen." .
Lisäksi hän huomioi, että abort­tioikeuksien
laajentamilta vastus­tavat
ihmiset"kiinnittävät hai-voin
huomiota lastenhoitoon ja -mah­dollisuuksiin
syntymän jälkeen. .
Puhuen Chicagon yliopislton 3-
päiväisessä abortti kysymyksiä kä­sittelevässä
kokouksessa, missä o l i
perhelakien erikoistuntijoita, lää­käreitä,
lakimlehiä j a pappeja,
prof. (Jeorge sanoi, että abortti­oikeuksien
laajentamisesta puhu­vat
voimakkaimmin ne j o l ta k i i n -
nositaa erikoisesti lasten kehitys ja
hyvinvointi syntymän jälkeen.
Hän sanoi, että ihmiset ovat laki­säädöksistä
piittaamatta seksuaali­suhteissa
s i l l o in kun he sitä halua­vat,
ja että vissi määrä naisista,
n i in naimisissa olevisita kuin nai­mattomistakin,
haluaa tehdä abor-tihi.
Ne joilla on rahaa, löytävät
tehtävään kykenevän muitta laitto­masti
toiimivan lääkärin; ne j o i l la
ei ole rahaa, synnytitävät: lapsen ja
kasvattavat lapsen siihen sopimat­tomissa
Olosuhteissa tai menevät
jonkun puoskarin luo abortin saa­dakseen."
Sanoen, että seksuaalisuhiteita
käsitteleväit lait ovat täydeliisestl
epäonnistuneet, prof, George esitti
mielipiteen «ttä näitä suhteilta ei
voidakaan yksityiskohtaisesti sään­nöstellä
rikoslain säädösten perus­teella.
; ' '
Hän sanoi, että inhimillisyys- t a i .
sosiaali-talousperustalla lepäävää •
aborttioikeuslakia ei (USA:s8a)
laadita vielä ehkä sataan vuoteen.
Hän sanoi kannattavansa aborttien
tekoa lääkätieteellisellä perus­teella.
Professori George esitti melko
laajalle levinneen käsityskannan,
että vaikka aborttioikeuksia myön­tävä
laki olisi vilUi^-liberaalinen,
kuten hän sanoi,' s(u>rmbr^ teko-määrä
pysyisi todennäiköis«sti sa­massa.
Ainoa ero olisi'^aJI^ 9^, eittä
niitä tehtäisiin avoimÄsii'' sai­raala-
olosuhteissa.
Tässä on abortti-kysymyksestä
joitakin varteenotettavia ajatuksia
juuri nyt kun Canadan naisten
asemaa tutkivalle komissionille esi
tetään tästäkin asiasta mohenlaisla
lausuntoija ja ohdotuk$ia''i-,^,ja, kuh
asiaa koskeva rikoslain^kohta tu*
lee, jahka se tulee, uudelleen par­lamentin
keskusteltavaksh>.
— KHösökourfl,