Vapaus, March 3, 1956

              Siim Z lauantaina, jnaalisk. 3 p. — Saturday, Mapch 3,1956
0 ( f u i . « f fSanUi C!an»dlsna. Ss-
MiUiliei} Von 6, 1917," Autbatized
aeoosil &UB inail tbe Post
OCOee DepsrtaMDt; ottava. Pob'
HbniBdsTp a m CMttfdftTB bjr Yapatis
Pil^lidUngCoiiqMDy LtiL, at 100-102
B m 6 t W^ Sudboqr» pnfc, Canada.
Editorial Office OS. 4-428$. ISflaager
E. 8ulEst«EdltorW. Eklund. Moittng
addnesK: Box 89. Sadbury; Ostarlo.
Advertisiiig' rate» upon ai^Ueatios.
TransIatioD f tee of cbaxge.
THJiVBBItatATi
casadaaBa: ' 1 vk. 7X0 0 kk. 9.75
YbdysvaSolnaM vfc. SJOO 0 IciE. 4.80
Suomessa: l vk. 8A> 6 kk. 4.79
MMI*
lp p «Ms
ill
.^#flJ:I:,„
Kuinka kauan?
' xBajan eteläpuolella on taistelu neekerien oikeuksien puo­lesta
saavuttanut erään huippukohtansa — ja se.on edelleen
kehittymässä.
' Mistä todella on kysymys, se näkyy kahdesta ajankoh­taisesta
esimerkistä, l
.Kuten muistetaan, Autherine' Lucy-niminen 26-vuotias
neekerityttö erotettiin jokin aika sitten Alabaman ylic^is-tosta
muka "turvallisuussyistä". Mainitussa yliopistossa ei
:Olekoska^
ta. 'Miitta kun Yhdysvaltain korkein oikeus antoi lausunnon,
iCttä'feeneltäkään ei )voida kieltää koulunkäynnin mahdolli­suutta
rbtujisa tai ihonvärinsä vuoksi, niin miss Liicy hjrväk-
^tj|i;i "v^baman yliopiston eijsimmäiseksi neekeri opiskeli-
JaksL,^ .^/j ^
.Peläten lain kanssa tekemisiin' joutumista Autherine
Lucylta ei voitu Ideltaä tätä opiskeluoikeutta. "Mutta konstit
ovat mbn^fVJnitieh sanotaan. RÖtudiskrimination harrastajat
jäljestivät siellä hulikaanimellästuksen, missä neiti Lilcyn
henjki oli todella vaarassa — ja tämän mellakan seurauksena
k.o. yliopiston johto nosti kätensä ylös, sanoi asiallisesti, että
.Y^dysyallbissä ei voida hulikaanien mellastusta eikä edes
natirhia «staä, ja että lain valvonta on siirtynyt poliisilaitok-seltahuUkaanijoukoille,
Kaiken tämän vuoksi oli neiti Lucy
erotettava yliopistosta. ' , >
. ; Mutta'niEdtl Lucy y asiasta Yhdysvaltain oikeuteen
ja esitti samalla ^^ytöksen, että yliopiston johtokin on veh-keij^
yt aina niieiessä, että^aisi tekosyyn erottaakseen hänet
yliqpistosta., , . , ' - '
' 3^1a oli liittovaltion piirioikeuden käsiteltävänä Birming­hamissa
(Ala.).^' AP:n Iceskiviikkoisen uutistietojen mukaan
Alaäbam^ yliopisibn virkaiUjat yrittivät tässä oikeuskuulus-telil^
sa tehdä,kaiken voitavansa saadakseen tuomarilta sel-läi^
ii;päätöksen, ettei neiti Lucya voida "turvallisuussyistä"
ott^.ico. yliopiston ojpiskelijaksi.
1 ^ u t t a tuomari H. 'Hbbart Grooms ei luonnollisestikaan
KIRKKOHERRAN LIKAISTA PYYKKIÄ
Selsfnfcf. — (VS) Kirkkolterra
Kauko Voitto fCanervon jutussa kefk
klttyvät tutUmukfiet nyt kokonaan
sUben missä määrin BanervoUa on
osuutta iätleen ajankobtaisäcsi tuUee-seea
K y l l i k k i Saaren jnurbsjuttoun.
Keskusrikospoliisin edustajana on
paikalle matkustanut komissiario
Lähde Helsingistä, Vaasan moixxxL
kospbliislsta^' -komissario < Skogsman,
joka aikaisemmin on, johtanut t u t k i ­musta
K y l l i k k i Saaren jutussa: j a ko»
missarioTalamo Turun j a F o i ^ lää-ninrikospoliisista.'
Sen jälkeen k un
kirkkolierra Kanervo, tunnusti syylli-,
syytensä Kihniöllä tapahtuneeseen sir
veellisyysrlkokseen, on tutkimukset
tältä osalta saatettu päätökseen ja
Jäljellä on v a in eräitä yksityiskohtia
selventäviä kuulusteluja.
T U T K I M U K S E T EDISTYVÄT
Tutkimuksia suorittavien poliisivL
ranomaisten toiminta keskittyi^helmi-kuun
lopulla kokonaan K y l l i k k i Saa­ren
Jutun, selvittämiseen. 1 Komissaa-'
rio Lähde^li-edelleen hyvin / vaitelias
tutkimusttdoksUnnähden, mutta ker­toi
kuitenkin, että niissä o n edtetytty.
Kirkkoheirö vKaneryoa ei vViimV per­jantaina
kuulusteltu, mutta sen sL
Jaan hänen perhettään selvyyden
saamiseksi siitä mlsisä määrin Kaner-
<von alibi pitää paikkansa. Tästä on
olemassa '^ristiriitaisia tietoja; Jotka
poliisi'pyrlcli nyt tarkistamaan, l^mä
tehtävä saattaa kuitenkin-viedä vielä
aikaa.
SUUTTUMUKSEN M Y B S KT
NOUSSUT KIHNIÖSSÄ
' Z>arkanon' ^ nimismieheltä K saamam­me/
ftledon/ mukaan: o n ^^^^k^
'Kanervo.poliisiviranomaisten toimes­ta
Jo. torstai-iltanajErthretiy. Parkanon
poliisivankilasta, Jossa hän aluksi o l i
säilytettävänä, tuntemattomaan paik­kaan.
Kihniössä on kirkkoherran r L
koksien Umltulttia puhjennut oikea
kiihtymyksen.myrsky ja^Kanervo on
POUISI FUUTTUU A S M ^
Parkanon kirkkohena, Xoka myös
on lääninrovasti, ei aluksi uskonut
epäilyksi^ pitävän paikkaosa, mutta
k u n tytön isä t u l i uudäleenliänen
luokseen j a toisti pyyntönsä näyttäen
eräitä Kanervon hänm tyttärelleen
kirjoittamia kirjeitä, oU hänenpuu-tuttava
asiaan. Viime lauantaina r y h .
tyivät paikalliset poliisiviranomaiset
myös tutkimaan asiaa j a tytön v J ^
poliisit sekä kirkkoneuvoston Jäsenet
j a valtuutetut kävivät lääninrovastin
luona. Tämän käynnin. Johdosta
lääninrovasti lähetti kirjallisen: v a ­roituksen
KanervoUe. Poliisi kuulus­teli
myös tyttöä sekä Kanervoa. K u n
poliisi j a V lääninrovasti yiem^^^^o
olleet yhteydessä toisiinsa,: pidätetä
t i l n Kanervo maanäntai-iltana. Po­liisien
saavuttua' pappilaan o l i K a .
nervo siellä yksinään kotona olevan
yhden ^ tyttären sekä kotiapulaisen
kanssa. ^ ,
P T T S I KOTIAPULAISTA
rrUBVAKSEEN'» -
• BU>ko maanantaipäivänähän, oliv o l ­lut
hyvin hermosttmut Ja käveli huo­neessaan
h a ^ päässä Ja kalossit
Jaloissaan. Kotiapulaiselle hän Oli
sanonut että tämä jäisi pappilaan
Ä l l i . :
että koska Yhdysvaltain poliisi kykenee ylläpitämään järjes­tys]^
Ija. huolehtimaan kansalaisten turvallisuudesta, niin
Aii|herine Lucy'on otettava Alabaman yliopiston" opiskeli­jat
kello kymn^eneen mennessä maaliskuun 5 pn'aamulla.
Samalla'Icertaa'hän kuitenkin sanoi uskovansa, että k.o. yli-bpäton
johtokunta on toiminut neiti Lucyn kysymyksen yh­teydessä
'hyvässä tarkoituksessa" ja niinmuodoin-hän hyl-syytökserf,
että ;^liopiston johto on vehkeillyt neiti Lucya
lan.
mm
m
f ' irT^lIainen oli tilanne torstaina — #ja kysymys näytti tul-leej|'
räjkaistuksi suotuisalla tavalla.
;^M4tta sitten tuli radiouutinen: Neiti Autherine Lucy on
Ibi^lisesti-erotettu Alabaman yliopistosta "niiden syytösten
jdbdostä", mitä ei Birminghamin oikeuskuulustelussa voitu
liä^ttaä toteen?. " . •
' !^Vaikka maan oikeuslaitos' totesi, että neiti Lucy on
pei^sjc^symyksissä oikeassa — että hänellä täytyy olla maan
, . poliisilaitos ei muka voi enää ylläpitää järjestystä ja turvata
yiki^tyisen kansalaisen elämää — neiti Lucy erotettiin nyt
.lopjdlisesti yliopistosta sen vuoksi kun hän ei voinut (tai ehkä
ei ft^oisemmirthalunnutkaan) todistaasyytöstensä yksityis-koltöa
j^liopistbn johtoa vastaan! ,^
"^'JJutta'mikäli tässä suhteessa oli kenelläkään epäselvyyt­tä,
niin tämä torstainen erottamispäätös poisti senkin! Erot-
I t a e s s a a n neiti Lucyn lopullisesti yliopistosta - sen tekosyyn
' perusteella, että hän oli maan oikeuslaitoksen välityksellä .
yrittönyt hankkia itselleen oikeutta, Alabaman yliopiston
äjohtoipaljasti täydellisesti;korttinsaija osöitti.^^e se on koko
ajanr^ehkeillyt,ja "hakenut syytä", miten voisi estää neiti
Lucyp opiskeluoikeuden. Mutta naurun ja pilkan kbhteeksi
tulee^silloinYhdysvaJtainkoko oikeuslaitos, jos sen säädöksiä
ja päätöksiä voidaan kiertää ja välttää tällaisten silmän-
Icäärifötemppujen avulla!
* * *
:' '(s Toinen esimerkki on myös Alabamasta, missä neekerit
järjestivät äskettäin suurta tkohua aiheuttaneen boikottikam-
}'v panjan Mon^tgomery-kaupungin linjabusseja vastaan. Meille
, ( ' on kerrotiu kirkuvin otsikoin miten sikäläisiä neekereitä, mu-
4 kaanlukien eräitä neekeripappeja on vangittu tämän "laitto-r?:
, man" taistelumenetelmän takia. Tosiasiassa tämän "laitto-
|V'• muuden" takana on myös eräs neekerinainen. Hänelle mät-käistiin
ehta-amerikkalaisten rotusyrjintälakien perusteella
s; sakkotuomio siitä^^
toiselle istuinta, joka oli erikoisesti varattu valkoisille. Ja
jostS!ltin muka käsittämättömästä syystä .neekerit "rikkovat
laMal^, jos he kieltä3rtyvät maksamasta istuimista, joita he
eiv^Vsaa käyttää? Kieltäytyessään maksamasta istuimista,
mitalhe eivät voi käyttää, neekerit päättivät jättää bussit
rauhaan' ja kävellä työmailleen. Mutta siinä he tekivät kuu-
?:lemä;suureh synnin pääj
; l^uuten näyttää siltä, ja sekin kuvaa sitä kuinka kovan
peloittelun ja todellisen vaaran alaisuudessa Yhdysvaltain
neekerit elävät, että Yhdysvaltain neekeriväestön keskiiu-
• :-des# on kehittymässä maatakäsittävä neekerien "vastarinta­liike:
"Mahatma Gandhin mallin mukaan". Mainittakoon,
että^-viikko sitten sunnuntaina pidettiin esimerkiksi New
Yorkissa suuria jumalanpalvelustilaisuuksia, mihin kerrotaan
osaHistuneen noin 5,000 ihmistä. Saarnoissaan'harlemilainen
ko^ij-essimies Rev. Adam Clayton Pow6ll selosti, että jos
;*'AlaBk^ maaliskuun
28 ""päivä (siis kahta päivää ennen pitkääperjantaita — V.)
julis^taan "kansalliseksi vapauttamisen päiväksi", jolloin S
järjestetään muun ohella tunnin kestäviä lakkoja. Hänen
^^fe # vapauttamisen"
päit^ail^ana järjestetään "Gandhin mallin mukaan" suuria
jumäfahpalvelu-protestitilaisuuksia. Esimerkiksi Madison
-SqOÄJre Gardehiin on suunniteltu järjestettäväksi sen päivän v
i l l ^ i suuri tilaisuus,' missä laulaa 5,000 henkeä käsittävä
Äfitekuorö! Muita jättiläismäisiä tilaisuuksia järjestetään
veh|ä^bon)i'Los^^^A^ viiden
Viiiron.aikana'(siis maaliskuun 28 päivään mennessä V.)
" i<5^a:'Ofe'otettu takaisin Alal^aman^^^y^ jos ,
ilmeisesti sllrretty^vtoiseentuntematr
tomaan.: palkkaan ;Jevottomuuksi
estämlseksL'Seurakunnassa: on k
men vuoden aikana ollut kaikkiaan
kuusi sielunpaimenta' j a ' n y t kei^o-taan;
tällaisen, päättyneen katastroo-fiin.-
Seuralnmnan koko uskonnollL
nen elämä on romahtanut.
MITA TAPAHTUI ENNEN
^IDÄTYSTÄ
SUtä mitä Kihniössä on tapahtunut
ennen viime: tnaanantai-iltaa, Jollom
pidättäminen : tapahtui, .kerrotaan
seuraavaa: ' '
V: B^rkkoherra' 'Kanervon i saapuessa
viime vuoäen.toukokuussa^^iK^
MnfosalUstuiv^erittäia-suurellallimokr
kuudella seurakuntatyöhön, järjestäen
kokouksia j a yleensäkin tuntui; hoita­van
tehtävänsä'sielunpaimenena erit­täin
hyvin. Viime syksynä kuitenkin
aikoi kirkkoherrasta kierrellä' Ihmeel­lisiä
huhuja. Aluksi ni|hin el Idin.
nitetty' suurtakaan < huomiotani mutta
huÄut näyttäytyivät-yhä Itsepälsem-milcsi.
Mm^ kerrottim, että' kirkko­herra
olisi lähennellyt naisia Ja l a p ­sia
Jotka olivat marjassa met^säl.
Vlime kuun-vaihteessa' tulivat huhut
yhä voimakkaammiksi Ja paikalliset
kirkolliset viranomaiset, päättivät
ryhtyä w toimenpiteisiin saadakseen
huhut loppumaan. Näihin liittyi
myös se;: että Kanervo alkoi laimin­lyödä
tehtäviään. Mm. o l i kahtena
sunnuntaina Jättänyt pitämättä J u ­malanpalveluksen
kirkossa j a järjes.
tänyt ne sen sijaan kansakouluVm.
HUHUT SAIVAT VAHVISTUJ^TA
Tyttö Joka Joutui kirkkoherran s i ­veettömien
lähentelyjen kohteeksi,
asuu Kihniön Linnankylässä' j a on
erään pienviljelijän ainoa tytär. Ty^
tön Isän havaittua asian tUan, kään­tyi
hän Parkanon kirkkoheiranpuo^
Teen saadakseen apua Ja tutkimuksia
tapauksesta.
yöksi, koska slel& kimunlttelL K i r k ­koherran
kolme tytärtä ovat-koulussa
muUla paikkakunnilla j a keskimmäi­nen
heistä oli lauantaina^ sairauden
vuoksi saapunut kotUn.
VASTARINTAA POLIISILLE
Poliisien saavuttua oli Kanervo
Juhnistuhut heihin väittäen heidän
rikkovan ' kotirauhaasekä itryhtynyi
vastustamaan : poliisia, minkä AUoksi
jiänet oli pantava käsirautoihin. Kes­kiviikkona
; M n sitten kuulustelujen
Jälkeen .tunnusti syyHistyneensäi r i ­kokseen.
Josta häntä oli epäilty.
"YKSITriSOPETUSTA"
TYTÖILLE
Kirkkoherra Kanervo: on rippikoulusr
sar käyttänyt erikoislaatuisia .opetusr
tapoja Ja pyytänyt tyttöjä yksinäiseen
huoneeseen, (]ossa hän on keskustellut
heidän kanssaan kaksin Ja sitten'an­karasti
kieltänyt tyttöjä kertomastdf
mitä k ^ k u s t d u on koskenut, ISyt
Icysymyksessä olevan ipIenvUJeUi^^^
tytär pä'ä8i ripiltä viime keväänä.
J[uttu pääsi vvauhtUn elokuussa >]BCa?
nervon tultua tytön kotiin pyytämään
häntä kotlapulaisekseen.. Nyt klrkko-lien-
a alkoi yhä; useammin-vieiäilla
tytön kodissa, Jopa kaksi kertaa päil
vässä^JIän Järjesteli: myös' kökouk-
KfBEKOBEBBA UHKASI
KURISTAA TVTON ^ ^
Kanervo gu nimittäin fjJiannut k u ,
ristaa hänet, mikäli ^tyjttö*^ tottelisi
häntä. Kanervo o l i lisäksi 1^
talon,väkeä j a tytön isä oU tällöin
pyytänyt: erästä naapuriaan autta­maan
h^tätdrkkobexTan s
tämisessä. Tarton isä o l i k e n a n l u ­vannut
kirkkoherralle', unohtaa- koko
Jutun, mikäli: kirkkoherra jättäisi
tytön rauhaan. Kanervo oli tällöin
kuitenkin -vain-' nauranut' j a , ilmoit-:
tanut haluavansa mennä naimisiin
tytön kanssa Ja ottavansa avioeron ja
Julkaisevansa kihlauksensa^ ^rtön 17-
vuotlsb^tytnäpäivänä/. Tällaiseen ei
^ n isä kuitenkaan iulunnttt suos.;
tua, ; , '
SIVEELLISIÄ HAIRAHDUKSIA
JO E N N E N K IN
«Kirkkoherra: Kanervo,:Joka on par­haillaan
pidätettynä Parkanon po­liisivankilassa;
tolW;~kuWtuimettua
muutaman vuoden^Airikasjsa iähe^s^;
saarnaajana; >;STT^n^:fiaamanv^
mukaan kirkkoherta'Kanervo' tarjou^
tui: vuonna-1946:'lähtemään: läb
saartiaajaksi i ^MrlUman,^ ;Okavangon
lähetyspiirlkuntaan.: v^Hänen farjoukfr
sensa^^.hyväksyttiln Ja hän matkusti
perheineen Okavangoon, 15 päivänä
marraskuuta vuonirä 1946.
30 «altiola mukana
leijizigin messuilla
f^^Mc. Tämän'ruoden JJejpzi-g
l o messut avattiin helm&. 25 pnä
ihvaxäuen^m^ Itä-Saksan va*
njfMn^stistcxl SA tavppaxninistefl
Heinrich R a u .
''!J11«dsuttd Suomen. N e u .
Avstbliiton, Itä-Eurbc^an kansande­mokratioiden,
Jntdan j a Bsyptin v a l ­tuuskunnat,
'
^ iUinist. B a u huomautti puheessaan;
että tarkoituksena on vahvistaa idän
j a lännen viisiä taloudellisia suhtei­t
a Puhijja esitti vetoomuksen -Eng-lannm/
Ranskaii j a Italian hallituk­sille
sellaisten edellytysten luomiseksi,
että "taloudellinen yhteistolmflitaiiäi-den
m ^ d m j a Itä^Saksan väUIlä voi.,
ei kehittä raiihassa.
i»*essullla o n 9500 näytteU'epanijaa
39 valtiosta; Näyttelyn pinta-aJa on
noin 265X100 neliömetriä.
Vietnam vasatö
uutta Cenevea
ffldto^ — Vietnamin demokraatu-em
tasavallan Fobjois-VJelnamin
— pääministeri PSiam V a n Oong on
«bdottanut uuden Geneven kcmle-xenssin
pitämistä Indo^^iinan kT^*-'
mysten jolidosta. ilmoitU^ u u l ^ i m l s -
to VaäL K i i n a keskiviikkona. -Sbdot^
esitettiin jo Sielmikuun 14. pnä n i i l le
poliitiko£Ue,- jotka toimivat puheen-
JcAtaJina Geneven konferenssissa v.
1954.'
Pham V a n Dong pitää tärkeänä,
että käsiteltäisiin kysynorsiä Geneven
sopimusten toteuttamiselta, varsin­k
i n suunniteltuja'koko maassa toimi­tettavia
vaaleja; joUca edeltäisivät
Vietnamin yhdistämistä. ^ Hänen kä­sityksensä
: mukaanv Etelä-Vietnamin
viranomalset^ovatmonm' tavoin: lou-
|canneet Geneven sopimuksia, mistä
'Banska saa kantaa ^vastuun.
SITA
n.
MHTOVALaniKSI
Vankilaan o l i tuotu uusi asukas.
— Kuinka pitkäksi aikaa sinut oa'
tuomittu?
~ 99 vuotta, j a shjä?
• .— 75 vuotta.,, " ~
— Sitten sinun on paras laittaa pe::
itlsl oven puolelle, k o ^ lähdet täältä
ennen minua.
•• • •
S I R K U S EI VDEHATTANYT
Viidennen luokan opettaa vei l u c f t V il.
kansa museoon tutustumaan luonnon
histoziaan; -
. ' K i m pikku-Janne pääsi kotiin
syi hänen isänsä: ' M i h i n opettaja
vei teitä tänään?"
• "HuhVsänoli Janne halveksivasti^
"hän ^vei meitä vanhaan kuolleeseen-sirkukseen"
'
sia kylässä. Joihin hän aina nouti
... ^ - X ... ..x^iÄ&Uttömästf kotiin, palattuaan eroa-
Kirkkoherran käydessä tytön-kotd-t-aaij Lähetysseurasta, kanervo toi­mi
jo ylioppilasaIkana{^n; erilaisissa
lähetystehtävissä/' mm!^ vuseissa' merl-mleslähetysseuräkimnissa,
"
na oli hänen tapanaan ensin rukoilla'
tytön vanhempien kanssa tuvassa';
minkä Jälkeen hän siirtyi tytön kans­sa
Ja lukitsi oven. Kerran hän oli
"mennyt navettaan tytön siellä olles-:
saan Ja täUöin oli tyttö pelästynyt
kovasti Ja uskonut 7 että kirkkoherra,
tappaisi hänet. ,
K A N E R V O K A I K E N U S A K S I
NAMUSETÄ
• Kanervon törkeään slveel^
kokseen liittyy kaiken lisäksi namui',
setäjutun luonne, sillä'teon kohteeksi
Joutimeen tytön kertoman-mukaan
hän {duksi pelkäsi kirkkoherraa; mut­ta:
kun Jämä o l i ryhtynyt antamaan
hänelle karamellejä Ja makeisia, alkoi
pelko vähitellen kadota. Kanervo o li
muutenkin lahjonnut tyttöä Ja anta-,
n u t : hänelle kultaisen kivisonnuksen.
kultaisen ristin sekä muita pienempiä^
Ja vähäarvoisempia lahjoja.'
: Kirkkoherra Kanervo'' on kirjoitta­nut
tytölle n i in m o n ^ rakkauskirjet­tä,
että nUden tarkkaa lukua ei voi
muistaa. ^Kirjeisiin: o l i kirkkoherra'
Kanervo kirjoittanut **yleensäkaikr
kea, mitä rakkauteen kuuluu"(. '
meidän miehiämme ja naisiamme (Montgomeryssa Ala.) ei
ole vapautettu . . . silloin me aloitanune Amerikassa Mahatma»
Gandhin-mallisen liikkeen", sanoi Rev. Powell selittäen, että'
tämä suimnitelma on tehty neekeripappien "puhelinkonfe-renssin"
päätösten perusteella. Koska hänen^saarnansa teksti
kuvastaa tämän "Gandhm mallisen" liikkeen tulevaa kehi­tystä,
on mielenkiintoista tutustua siihen, mitä Rev. Poweir
viime sunnuntaina sanoi: ^
"Me tulemme voittamaan tämän taistelun; sillä Jumala"
on puolellamme", sanoi lian jä jatkoi:
"On tullut koettelemuksen hetki" ja mikäli Nevir Yorkin
neekerit pelkäävät "ottaa paikkaansa: Tddän paikkanne on
Jumalan rinnalla : ; .50,000 neekeriä marssi Alabaman ka­tuja
ylös ja alas; heillä ei ollut mitään kädessä eikä sydämellä'
paitsi rakkautta, eivätkä he pelänneet..."
Korostettuaari sitä, että yksilöinä neekerit eivät pääse,
minnekään, ja että eräät amerikkalaiset ovat syyllistyneet
raakalaistekoihin, Rev. Powell kiinnitti huomiota siihen, että
ryhmä amerikkalaisia pappeja on nyt lähdössä Venäjälle ja"
hän kysyi tavallista pistävämmih: "Mitä he tulevat siellä :
saarnaamaan? Heidän on parasta kääntyä venäläisten puo- '
leen ja pyjrtää 'heitä rukoilemaan meidän puolestamme." Ja
hän jatkoi yhtä terävästi: DuUes sanoo, että "Puolassa pitäisi'
järjestää vaalit. On tullut aika; että annetaan äänioikeus
^ niille miljoonille neekereille joilta on äänioikeus eteläval-^»'
tioissa kielletty."
Merkillepantavaa myös on, että Yhdysvaltain neekeripa­pit
suhtautuvat tätä "Gandhi mallista" liikettä suunnitelles-."^
saan hyvin ennakkoluulottomasti ^työväenliikkeeseen ja pyy- -
tävät siltä apuakin lakkoehdotuksensa toteuttamisen yhtey-: H
dessä jne. '
Mahdollisesti oh niin, ettei presidentti Eisenhower yrit-fe
tänjrt ehdokkuutensa juUstamisenavuUa tukahduttaa maaili
mänlaajuiseksi levinnyttä keskustelua; Yhdysvaltain neekei >
rien tilanteesta. Mutta ehdottomasti varmaa on, ettei Yhdys^ '
valtainnjeekerien oikeuksia voida polkea; kuten niitä on esi^^?^
merkiksi Alabamassa viinieaikpinä poljettu, kovinkaan pitkää
< aikaa; jos Yhdysvallat haluaa säilyä jonkinlaisen oikeusvalfl'.
tion nimissä — "vapauden esitaistelijamaan" nimestä puhur,.t
rmattakaan;
Kanervo ^ehtl kuitenkin toimia u u ­dessa
virassaan poikkeuksellisen l y ­hyen
ajaii: j a poikkeuksellisesti hänen
uransa päättykin;';^lävhänetku^
tiin kotiin Lähetysseuran ^toimesta v:
1950, tarkenunlh vsanoen ^ä6
pussa 1950r^?:liähetysseuran Jofitajalle
Vapaavtiqrelle ?^oli ^''nimittäin ^^ty^tove-reiden:
taholta V valitettu ^ Kanervon
Afrikassa:^ettämästä epäsiveellisestä
elämästä Ja tämä aiheutit välittömän
lAtllnkutsun. Jlänellä"^ oli ollut laiton
suhde erääseen (eurooppalaiseen nai­seen,
vaikka hän Jö tuolloin oU n a i ­misissa,
'i '
T I L I T S E K A I S I N , \
Kanervon: tilinpidossa ::Ilmeni': myös
eräitä merkillisyyksiä, eikä hän pysl
tynyt selvittämään^ Jäll^eenpäinkään,^
näten hän.oli käyttänyt hfinelle us^
kotut vara)). Vajaus' el- tosm'>ollut
suuri, r 60 :v-:puntaa.'(nykyiseii'>:k
mukaan n.' 40.000'mk:)A^ainäniä:p^^^^
t u v a t ' varat' Kane^o ^ myöhemmin
korvasi Lähetysseuralle.^ ' " E n " ' m e n ­nyt
.Afrikkaan: tilinpitäjäksl,;.vaan lä-het^
aamaa;jaksi'^;niainltsl Kanervo
palattuaan; fkun häneltä, tie
vaJaustenrjajBelvittämättömien asioi­den'
syitä. Häntä kehoitettiin sitten
AJANMUKAINEN MEtÄLLlTEiOLtlSUUS
KbH6NNUt DEMÖK. iTÄ>SAKSÄSSA
Maanupenjen
tufklminenf ublassa
ÄPuolassar jatketaaji. geologl5to:^t
klmustöitä maan niissä piireissä; jolsr
sa on: havaittu olevanhyötyklvemiäis-'
esiintymisiä; ^Tutkimustyöt-on.: s^^
tettu loppuun: nIinsanotullaKUJavan:
vallilla; :jossa:vatoJstau^
' r i ^ a i d e n kivisuolakeiTOStumien:käyt-töön;!
Zeszuwin j a Kieleen volvodikun-nissa:
on löydetty verraten - matalalla
suuria rikkleslintymiä.
:vPuolan:v>metaUturgisenv teollisuuden
edelleen - kehittämiselle, on^ suuri me^-;
kitys: liOdän yolvodiktmnan - Leneäcln
kaupungin lähistöim aivan, hiljattain
löydetyillä rautamalmtketrostmnilla,
joiden tuotanto\on: jo; aloitettu.' L i i b -
l i n i n : volvodlktninassa^^\.o
paljon fosforiitteja j a Ifldajoen^laäk-sossa
(Kielcrä volyodlkunnassa) - >-
kipsiä. iPbznaninvoiVodikunn^
kohlllta tulee polttamaan siellä: par­haillaan
raluntellla oleva: V K o n^
sähköasema. Staimogrudin:v^^
kunnassa::Ceszinin. ympäristöstä-:^ .on
löydetty paljon kivihiiltä.
. :^^Tasavallan tOri piireissä on - havaittu
uusia Wttoturvevarastoja^ • luonnon-:
kaasua, sinkkiä, lyijyä,, nikkeliä' ja
kuparia sekä tulenkestäviä Ja erilaisia
rakennusaineita. ' '
r. '^^Sodan päättymisen jälkeen v.
1945 Inovntettiin sittoIseUs i i e n -
Tostovy5liykkc«ilä — tifkyisessä
' 8älcan'~denmlaraattisessa tasaval-
^ lassa' — ^Potsdamin sopimuksen ;
päätöksiä täytettäessä myös me-taDite^
Usaaden tehtaat Saksan :
kansan käsiin Teolllsniulaitokset
olivat sotatoimien johdosta snn-r^
nmaksl osatei miltei täydelli-sesfi
tnhontnneet. KiAo elämän
n o t m a l ^ i n n l n yhteydessä ' r y h ­tyivät
työläiset Ja insiiiöörit y h -
. tdsvoimin korjaamaan raanToi-t
a j a panemaan tehtaat Ja tao-
' tanfolaitokset jäneen^käyntitn.
Ensiksi ktmnostettiin •välttävästi
vuosien 1945—46 valhteeasa täydelli­sesti?
vanhentunut: jo vuosikymmeniä
pysähdyksissä ollut -tehdas !Pinowis^
sa. Vanhentuneet koneet asetettUn
paikoilleen Ja pantiin käyntiin. Tä­mä
suhteellisesti pieni tehdas oli
vuostoa, 1946—47 ahioa kankivalssi-laltos.
nykyisessä JSaksan^ d
tisessa tasava'lassa. Tehtaan vals-äauskustannukset
olivat'vuosina 1947
—48 moninkertaiset nykylfiistä kus-
|annuksista:-Niykyäänrse onkin • jo yk­s
i pienimpiä metämtehtaita.'
TERÄS- J A VALSSILAITOS
HENNINGDORF
Joka: tuhoutui sodassa suurimmaksi
osaksi, 'jälleenrakennettiin 'vuosina
1947—^. Sodan päättyessä oli-/Hen-nij^
gsdorfissa-vielä muutamia tehdas­halleja
pystyssä, mutta Suurin osa —
j a juuri tärkeunmät tuotantopaikat
j a • rlnnakkalstehtaat" —. o l i palanut
penistulcslaan: myöten. Teollisuuslai­toksen
tärkeimpien osien Jälleenra­kentaminen
oli: mahdoFista vain Neu­vostoliiton
laajan tuen avulla. Niinpä
vuoshia 1 9 4 7 - ^ saatettiin vähiteUOT
kunnostaa yksityisiä osia, kuten sula-
^tusuuhit j a generaattorit, mutta k i i ­reellisin
Ja? tärkein valssilaitos voitiin
(hankkia 3 irasta 'Neuvostoliiton : silloi­sen
sotilashallinnon avulla ulkomail­t
a muutaman:niilJoonan dollarin h i n ­nalla.
pii ihmeteltävää, miten lyhyessä
ajassa uudet tetoitdashallit pystytet-,
t l i n ,sekä~ koneet j a laitteet pantiin
paikoilleen. Siten saattoikin jo syys­kesällä
1948^ tapahtua ensimmäinen
jsulatUs.'Terä&. Ja.va^ssUaitoksen ohel­la,
pantiin käjmtiin vteräsmuottisulat-timo,
joika • e i valmistanut vain tar­peellisia
teräsvahiosla teollisuuslai­toksen;
jälleenrakennustyötä - 'varten;
vaan tuotti myös teräsmuottivaluesi-neltä
konerakennusta varten.^
BRANDENBURGIN TERÄSTEHDAS
oU;velä-:kesäUä. 948 perustuksiaan
myöten raunioina. Sytsyi!ä 1948 las­k
e t t i in aivan uuden terästehtaan, ja
valssilaitoksen •• rakennuksen::: perua-k
i v t ' Rakennustyön yhteydessä f Olivat
entisen, t e h t a ^ perustukset oslttahl
haitaksi; j a :ne.' o l i ensin ^raivattava
pois ennenkuin laskettiin uuden teol­lisuuslaitoksen
perustukset.
.: Riesan: terästehtaan. laita oli myös
samoin kuin Henlngsdorf i n j a B r a n ­denburgin
terästehtaiden. K u n en­simmäisinä
vuosina sodan päättymi­sen
jälkeen o l i välttävästi kuimoste-tut
tehdashallit^ vanutettu r osittain
vanhentunemrtyökaliiin,; konein ,;J
muine koneistoineen, suoritettiin y k ­sityisten
maatalouskonetyyppien: v a l ­mistuksen
ohella myös kulkuvälinei­den,;
radiovastaanottimien j a muiden
senlaatuisten: eshieiden korjausta.
V. 1947 aloitettiin uuden terästeh­taan
rakennustyöt. Ensiksi rpystytet-tUn
muutamia pieniä IS-tonnin-utme.'
Ja..:Nämä jilenet; riittämättömät u u ­nit
korvattlinv. 1948 uusiin 100--ton­n
i n uuneihin. iVähän.tämän jälkeen,
kunnostettiin vanhoin laittein putki-tehdas
Ja aloitettiin siellä tuotanto.
Mutta päämäärä saavutettiin vasta
silloin, kun VH 194^ otettiin käytän­töön:
täysin uusi,, tilava: putkltehdas,
demokraattisessa tasavallassa.
Oikeutetusti -voidaan nykyään, v a i ti
taä,: että ; terästehdas: Ja . vaissilaitos
Riesa .putkitehtaineen Ja vteräsmuot-tlsulattimolneen
on eräs metallurgian,
Johtavin terästehdas ;,SDT:6sa.; MOT
men: välttämättömien t.rinnakkaistehV
. taiden j a tehdasrautatien; rakentamlT^
sen ohella luotiin .vuosina 1931-^2 toj
dellavf. asianmukainen oppilaskombl-naatti
tuhannel-e teollisuusoppilaalle
j a erilaisia.' ammattikouluja.
:,: OroditSKn terästehtaan j a ' v a l s s i -
laitosen yhteyteen, joka oli* tuotan-tokapasiteetilt8an••
pienempi^ k u i n . te-rästebdasL:'
9iesa,vra!iennettiin 'samoin
muutamien; vuosien/ aikana :,-uusi te-,
rästehdasvvalssilaitoksmeeri.' Uuden­aikaisen:
terästehtaan rinnalla on l a a ­ja?
teräsmuottisulattimo::: samoinkuin
kuivamelloitus- j a iharmaavalusulat-timo.-
ii^lenet 15 tonnin uunit. Jotka
Gröditzrsaiv^ -1948 'Riesalta >:on^ kor­vattu
suuremmilla 6Qrr-S0 tonnin u u ­neilla.
Tehtaan ylpeys on v. 1954
valmistettu 6,000 tonnin prässi.
Terästehdas Veb "Maxhutte" Un-:
terwellenbornissa :.i: uudenaikaistettiin
j a r a k e n n e t t i i n :. suorituskyvyiseksi
tehtaaksi entisten.neuvostolittolaisten
osakeyhtiöiden johdolla. ^V. 1948. r a ­kennettiin
erään uuden muottlpajan
tilalle 10 tonnin sähköuuni. Sulatetta­va
malmi saadaan omista^ malmikai-vokslsta.
Thalen rauta- j a sulattlmotehtaas-
SH'suoritettiin :yuoBina 1 9 4 5 ^ 3 oleel­l
i s ia .sosiaalisia aikaansaannoksia.
Thalen 'rauta- ja sulatthnotehtaan
tuotteet ovat laadultaan ensluokkai-sia.
Erään erikoisuuden muodostaa s i -
leraudan valmistus j a sen mfiokkaa-mlnen
: edelleen uudenaikalseiksi -laa-keriaineeksl.,
•' ' ^ ' •
. Rautatehdas Veb West Calbe and
der Saalessa o n vuosina 1950—52: täy­sin:
uudelleen.rakennettu^ MatalakuI-'
lu-uuneissa valmlstetaaniSuhteeniseSs-i
t i : laadultaan:vähäarvosesta' rauta­malmista
^korkea^aatuistaiharkkorau-taaj
jokai soveltuu " erikoisesti h a r -
maavaluunul^mä teollisuuslaitosten
Stalinstadissa VK- Stalinm nimelle:
omistetun.:- rautasulattlmokomblnaa-tin-
peruskiyi. Saksan .demokraattisen I
tasavallan ^'kaikilta seudulta saapui
työläisiä, ennen kaikkea nuorisoa,
osa'llstuakseenvrakennustöihin Oderia:
rannalla. Tehtaan rakennustyöt edisir
tylvätkin ennennäkemättömällä no-J
peud^a..: (Neuvostoliittolaisten am.
mattimiesten; .pyyteettömällä tuella
saatiin tämän mahtavan laitoksenr
rakennustyöt.; suoritetuksi . loppuun;
Tässä : uudenaikaLsesti c rakennetussa
sulattlmolaitoksessa - tuotetaan teräs-harkkorautaa
koko SOT:ni tarvetta-varten.
Päivittäin tuIee^Oderille luke-v
mattomia laivalasteja ^malmia Neu'
vostoliltosta Ja koksia Puolasta. , ;,,
Siten J . V . S t a l i n in nimelle omis­tetusta
::rautasulattimokombinaatistei
on tullut Neuvostoliiton, Puolan ja
Saksan kansojen välisen ystävyyden
symbooli.
: K a i k k i .vmainitut teollisuuslaitokset
ovat: osoituksena .tuloksellisesta rai•
kennustyöstä Ja Saksan demokraatti­sen
tasavallan teoTlisuuden kehityki • ^.
sestä. - " ' - ,i|
ainoa laatuaan Euroopassa.
X V^f S T A U N - R A U T A S U L A T T I M O -
KOMBINAATTI
' V, 1951 laskettin Oderin rannalla
pnneton .kotimatka
HolmenkdUetiilta
Oslo.- — Lähes 40 ihmistä sai helmi. ^
kuun,25.: pnä vammoja HolmenkoUe-/.
nin: radalla' sattuneessa •. junaonnettor,
muu(^sa.„ y i i s i leukkaantimutta pii J
toimitettava '•: sairaalaan-m-^^ sei-:;
viytyessä vähäisin ^•vammoin,
: HolmeiikoUenm mäk^
k e e n o l neljä junaa kuljettamassa^
skatselijoitaä Osloon; Ensimmäisenä •
kulkenut sjoutmiUevään.yhteentör-j
.mäiykseen auton kanssa. Junailija'"»l
hyppäsi 'Ulos saadakseen takaa tule-ij
"Vat i,junat pysähtymään. Viimeinen
niistä ajoi kuitenkin lujaa vauhtia
edellä seisovan:junan päälle,,jolloin;;
viimeisessä vaamussa::olleetmatkus-/;
tajat sinkoutuivat: s i k in sokin ja yiisi;^
''ijieistä::sai::selkärankavammoja, aivo­tärähdyksiä
j a luunmurtumia.
^'Hyväritekeväisyyskaupat"
olkeudeii käsiteltävänä '
HelslnkL^ — Somri hyvänteke-
: väisyyskanppaJuttQ, joka on oUnt
^ lireillä jo noin puolitoista vuot-
- ta, : o l l ' helmlkuon 22 pnä j ä l l e t -
, esillä ^Helsingin raastnvanoiken-' ^
dessa. Syytettyjä'oU sellabien '
joukko, että tilanpnotteenvuok-Vv:
si pääsy olkenssaliln o l i yleisöltä
kielletty. Nyt knnltiin paria to­distajaa
j a syyttäjänä totanlnnt
vt. l kaapanglnviskaali Fyökäri
\ e s i t t i ; ' körvansväatlmokset Sos-dem-
puoineen taloadenhoitajan
•Aarne Paanasen, ekonomi Jorma
Koskitien, toimitusjohtaja AdoU
Fantaenloksen, Hedelmä Oyn
>; toimttnsjohtaja Ivan Winogr^
win ja .Nuorten Kotkain Tstä- ;
vät r y : n osalta.
Joton käsittely lykättiin maa­liskuun
21 päivään. '
Mennyt rcmianitisiius ja paliuus yteensä
Kyliä on aikoihin eletty!'
~ 'IlmiUset'eivät anna, enää arvoa' sen
paremmin romantiikalle kuin toime­liaalle
yksityisyritteUäisyydellekään.
- ottakaamme ensiksi se Vromäntti-suus".
, - ' ~ '
- ' T o k i o s t a helmikuun 26 pnä läliete-,
tyssä A P : n 'uutistiedossa: kerrottiin^
seuraavaa:
•"Shanghaln kahdet viimeiset
riksa-rattaat ^etihi perjantaina
museoon, tiedoltti] Kiinan viraUi- '
PA: radio lauantaina: Shanghals.:
sa, oli 1949, jolloin kommunistit
ottivat vallan, jfitn ,tnäaxidts&f
mutta nyt he ovat''midna'töl9^'' ;
/ K a i k e n tämän johdosta ^on:' sanot­tava;-
että •'voi maailmaa pahennukr
sen takia".' - - , \ ^ \
Shanghaln . rikkaat kiinalaiset.'ja
ulkomaalaiset. .kauppiaat:,: elvätr»: v o i
enää hypätä ' riksakärryjä vetävän
4 ^ a s j a l k a i s e n miehen käxryille.
huutaa liäneUe osmtetta < ja sanoa.^et.'
t& alahan, lapöttaa, sillä t ä ^ l i i r a l l a
t a i M u v a B a - o n - a a t J u n u d ^ f i ^ l ^ e ' -^
vaikkeiolekaan halua -itse kävellä^
>enää se m a t k a k ^ o -
muksien tarunomainen Shanghai k un
ne vietävän: kommunistit ovat, hävit­täneet;
i h n i l s v o m i a l l a ' ^
eU "vösikat"?
: J a miten herran
odottaa, että l a k i , hyvät tavat; järjes­tys
j a valkoihoisten palveleminen -voi
Jatkua enää missään osassa. Aasiaa
kun Shanghaistakin on tiävitetty nä:
mä ihmisvoslkat?
•Mutta^ pahin puoli, kuten kaikki
valkoihoisten, porvarien ja^ heidän
apulaistensayliherruutta toivovat l u ­kijat
j^llälainatusta ^pienestä uutistie-:
dosta' huomasivat on ;;se. ettei xiksa-poiMa
heitetty; ilman muuta työttö­mien
armeijaan j a kerjäläisten jouk­koon
— vaan sijoitettiin Johonkin
muuhim, ! :todennäsesti:;:: tuottavaan
työhön! . * '
I f l ln li^uonostl kuin asiat Shang-balssa::
pvaUdnvainakin.riksa-poikien
kohdalta, paljon paremmin ne eivät
te; tääUä kotoisessa' Caharia.ssakaan,
silläiMontrealista helmikuim.28vpnä
lähetetyssä C P : n uutistiedossa ker­rottiin:
«RCMP .tiedoitti tänään taka­varikoineensa
Yhdysvalloissa re­kisteröidyn
lolstoaoton, ' mitä '
käytti r (ajoi) vlime^. koossa eräw'
brittiläisen p a r i ämentti^senen
aviovaimo, mra. Harry Porsey.'
"Blrs. Fnrsey on $5,000 takaok- -
sella vapaana odotfamassa vetoo-^ -
mnsolkeoden käsittelyä toomlosta,:
jonka hän - sai i»nT""fMiffälnyMf n -
. hallossapidasta.'' t&n sai 'kooden -
[ kQnkaaden^.'vamldlatnoniion^
' p o l i i s i t selittävjit» että tänön
$8,000 arvoisen anton omistaa
nus. Porseyn ystävättären, mrs.
Pearl Chaisson veli, joka aikai-pffaskfttla,
- mffifia
on asnnot. '
'VSn mrn. Chaisson k o i n lianen
veljensäkin asnvat nyit Neir. T o r - -:
kissa . . ,He (poliisit)' sanova^
cttäi:(IlittovaItima) :oikeosnilnlste- '
liön i»ätöksestä nyt. ^riippoa,
koinka kaoan tämä antopidetian
fakävarik(dtmaa::Ja^:Ianketctaanko'
: sHle nrilään «ahalHsla rasltnksia/^v
Kehnosti tmt\väit ^Uinn k i m ;
nJoltetaMi,jookan^ ^teittfEUgair'
.•^par|ammtlw-jjSfMfnen^j6uwanv^ylgi»^
, Me voimme Uoita sUta. että tämän
huumausaineiden "hallussapidosta^
vankilaan: tuomitim' rouvan käytössä
ohutta loistoautoa, ei ole ainakaan
vielä kokonaan takavarikoitu eikä.
tehty lopullista päätöstäkään siitä­kään,
kuinka kauan' se takavarikoi­tuna
pidetään. On siis'toivoa, että
ainakin - auto 'Saadaan vjälleen siilien
tarkoitukseen- mihin sitä on epäile;';,
mättä käytettykin, nimittäin hou-mausäineiden
5 salakuljetukseen 7^
sillä, kukaan ei ole n i in naivi, että
luulisi mrs. Purseyn sattumalta käyt-tänten'^
täikahdeksantuhaimen^ d^^
l a r in vekotmta "liiketoimissaan". 1";
Selvää luonnollisesti on. että kukin
yksilö vastaa omista teoistaan, lif^
myös aas. Pursey. Mutta olisipa hä­nen
-miehensä joku vasemmistolainen
laborisäedustaja Britannian parla­mentissa
r— kommunisteista^ pnbn-mattakaan
^ niin kyllä Suuren B»-
han..lehdillä olisi liauskaa..
Nyt sensijaan voimme panna mff-kille.
että ^ i k k a m r s . Purseyn sano­taan
olevan brittiläisen parlamentin
etään" Jäs|Enen aviovahno. niin k?' J
seisen parlamenttaarikon oma nöD, "
Jätetään kuitenkin.mainitsematta.
Mikä sellalsoiaan \osoIttaa, eg,
osaavat; S u u r i m ' . R a l ^
säädyllisiaön — ahuOdn slUoin kpf»
poUi«ascs5a m i d e ^ ^'heillä. o n .