1956-03-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siim Z lauantaina, jnaalisk. 3 p. — Saturday, Mapch 3,1956 0 ( f u i . « f fSanUi C!an»dlsna. Ss- MiUiliei} Von 6, 1917," Autbatized aeoosil &UB inail tbe Post OCOee DepsrtaMDt; ottava. Pob' HbniBdsTp a m CMttfdftTB bjr Yapatis Pil^lidUngCoiiqMDy LtiL, at 100-102 B m 6 t W^ Sudboqr» pnfc, Canada. Editorial Office OS. 4-428$. ISflaager E. 8ulEst«EdltorW. Eklund. Moittng addnesK: Box 89. Sadbury; Ostarlo. Advertisiiig' rate» upon ai^Ueatios. TransIatioD f tee of cbaxge. THJiVBBItatATi casadaaBa: ' 1 vk. 7X0 0 kk. 9.75 YbdysvaSolnaM vfc. SJOO 0 IciE. 4.80 Suomessa: l vk. 8A> 6 kk. 4.79 MMI* lp p «Ms ill .^#flJ:I:,„ Kuinka kauan? ' xBajan eteläpuolella on taistelu neekerien oikeuksien puolesta saavuttanut erään huippukohtansa — ja se.on edelleen kehittymässä. ' Mistä todella on kysymys, se näkyy kahdesta ajankohtaisesta esimerkistä, l .Kuten muistetaan, Autherine' Lucy-niminen 26-vuotias neekerityttö erotettiin jokin aika sitten Alabaman ylic^is-tosta muka "turvallisuussyistä". Mainitussa yliopistossa ei :Olekoska^ ta. 'Miitta kun Yhdysvaltain korkein oikeus antoi lausunnon, iCttä'feeneltäkään ei )voida kieltää koulunkäynnin mahdollisuutta rbtujisa tai ihonvärinsä vuoksi, niin miss Liicy hjrväk- ^tj|i;i "v^baman yliopiston eijsimmäiseksi neekeri opiskeli- JaksL,^ .^/j ^ .Peläten lain kanssa tekemisiin' joutumista Autherine Lucylta ei voitu Ideltaä tätä opiskeluoikeutta. "Mutta konstit ovat mbn^fVJnitieh sanotaan. RÖtudiskrimination harrastajat jäljestivät siellä hulikaanimellästuksen, missä neiti Lilcyn henjki oli todella vaarassa — ja tämän mellakan seurauksena k.o. yliopiston johto nosti kätensä ylös, sanoi asiallisesti, että .Y^dysyallbissä ei voida hulikaanien mellastusta eikä edes natirhia «staä, ja että lain valvonta on siirtynyt poliisilaitok-seltahuUkaanijoukoille, Kaiken tämän vuoksi oli neiti Lucy erotettava yliopistosta. ' , > . ; Mutta'niEdtl Lucy y asiasta Yhdysvaltain oikeuteen ja esitti samalla ^^ytöksen, että yliopiston johtokin on veh-keij^ yt aina niieiessä, että^aisi tekosyyn erottaakseen hänet yliqpistosta., , . , ' - ' ' 3^1a oli liittovaltion piirioikeuden käsiteltävänä Birminghamissa (Ala.).^' AP:n Iceskiviikkoisen uutistietojen mukaan Alaäbam^ yliopisibn virkaiUjat yrittivät tässä oikeuskuulus-telil^ sa tehdä,kaiken voitavansa saadakseen tuomarilta sel-läi^ ii;päätöksen, ettei neiti Lucya voida "turvallisuussyistä" ott^.ico. yliopiston ojpiskelijaksi. 1 ^ u t t a tuomari H. 'Hbbart Grooms ei luonnollisestikaan KIRKKOHERRAN LIKAISTA PYYKKIÄ Selsfnfcf. — (VS) Kirkkolterra Kauko Voitto fCanervon jutussa kefk klttyvät tutUmukfiet nyt kokonaan sUben missä määrin BanervoUa on osuutta iätleen ajankobtaisäcsi tuUee-seea K y l l i k k i Saaren jnurbsjuttoun. Keskusrikospoliisin edustajana on paikalle matkustanut komissiario Lähde Helsingistä, Vaasan moixxxL kospbliislsta^' -komissario < Skogsman, joka aikaisemmin on, johtanut t u t k i musta K y l l i k k i Saaren jutussa: j a ko» missarioTalamo Turun j a F o i ^ lää-ninrikospoliisista.' Sen jälkeen k un kirkkolierra Kanervo, tunnusti syylli-, syytensä Kihniöllä tapahtuneeseen sir veellisyysrlkokseen, on tutkimukset tältä osalta saatettu päätökseen ja Jäljellä on v a in eräitä yksityiskohtia selventäviä kuulusteluja. T U T K I M U K S E T EDISTYVÄT Tutkimuksia suorittavien poliisivL ranomaisten toiminta keskittyi^helmi-kuun lopulla kokonaan K y l l i k k i Saaren Jutun, selvittämiseen. 1 Komissaa-' rio Lähde^li-edelleen hyvin / vaitelias tutkimusttdoksUnnähden, mutta kertoi kuitenkin, että niissä o n edtetytty. Kirkkoheirö vKaneryoa ei vViimV perjantaina kuulusteltu, mutta sen sL Jaan hänen perhettään selvyyden saamiseksi siitä mlsisä määrin Kaner- <von alibi pitää paikkansa. Tästä on olemassa '^ristiriitaisia tietoja; Jotka poliisi'pyrlcli nyt tarkistamaan, l^mä tehtävä saattaa kuitenkin-viedä vielä aikaa. SUUTTUMUKSEN M Y B S KT NOUSSUT KIHNIÖSSÄ ' Z>arkanon' ^ nimismieheltä K saamamme/ ftledon/ mukaan: o n ^^^^k^ 'Kanervo.poliisiviranomaisten toimesta Jo. torstai-iltanajErthretiy. Parkanon poliisivankilasta, Jossa hän aluksi o l i säilytettävänä, tuntemattomaan paikkaan. Kihniössä on kirkkoherran r L koksien Umltulttia puhjennut oikea kiihtymyksen.myrsky ja^Kanervo on POUISI FUUTTUU A S M ^ Parkanon kirkkohena, Xoka myös on lääninrovasti, ei aluksi uskonut epäilyksi^ pitävän paikkaosa, mutta k u n tytön isä t u l i uudäleenliänen luokseen j a toisti pyyntönsä näyttäen eräitä Kanervon hänm tyttärelleen kirjoittamia kirjeitä, oU hänenpuu-tuttava asiaan. Viime lauantaina r y h . tyivät paikalliset poliisiviranomaiset myös tutkimaan asiaa j a tytön v J ^ poliisit sekä kirkkoneuvoston Jäsenet j a valtuutetut kävivät lääninrovastin luona. Tämän käynnin. Johdosta lääninrovasti lähetti kirjallisen: v a roituksen KanervoUe. Poliisi kuulusteli myös tyttöä sekä Kanervoa. K u n poliisi j a V lääninrovasti yiem^^^^o olleet yhteydessä toisiinsa,: pidätetä t i l n Kanervo maanäntai-iltana. Poliisien saavuttua' pappilaan o l i K a . nervo siellä yksinään kotona olevan yhden ^ tyttären sekä kotiapulaisen kanssa. ^ , P T T S I KOTIAPULAISTA rrUBVAKSEEN'» - • BU>ko maanantaipäivänähän, oliv o l lut hyvin hermosttmut Ja käveli huoneessaan h a ^ päässä Ja kalossit Jaloissaan. Kotiapulaiselle hän Oli sanonut että tämä jäisi pappilaan Ä l l i . : että koska Yhdysvaltain poliisi kykenee ylläpitämään järjestys]^ Ija. huolehtimaan kansalaisten turvallisuudesta, niin Aii|herine Lucy'on otettava Alabaman yliopiston" opiskelijat kello kymn^eneen mennessä maaliskuun 5 pn'aamulla. Samalla'Icertaa'hän kuitenkin sanoi uskovansa, että k.o. yli-bpäton johtokunta on toiminut neiti Lucyn kysymyksen yhteydessä 'hyvässä tarkoituksessa" ja niinmuodoin-hän hyl-syytökserf, että ;^liopiston johto on vehkeillyt neiti Lucya lan. mm m f ' irT^lIainen oli tilanne torstaina — #ja kysymys näytti tul-leej|' räjkaistuksi suotuisalla tavalla. ;^M4tta sitten tuli radiouutinen: Neiti Autherine Lucy on Ibi^lisesti-erotettu Alabaman yliopistosta "niiden syytösten jdbdostä", mitä ei Birminghamin oikeuskuulustelussa voitu liä^ttaä toteen?. " . • ' !^Vaikka maan oikeuslaitos' totesi, että neiti Lucy on pei^sjc^symyksissä oikeassa — että hänellä täytyy olla maan , . poliisilaitos ei muka voi enää ylläpitää järjestystä ja turvata yiki^tyisen kansalaisen elämää — neiti Lucy erotettiin nyt .lopjdlisesti yliopistosta sen vuoksi kun hän ei voinut (tai ehkä ei ft^oisemmirthalunnutkaan) todistaasyytöstensä yksityis-koltöa j^liopistbn johtoa vastaan! ,^ "^'JJutta'mikäli tässä suhteessa oli kenelläkään epäselvyyttä, niin tämä torstainen erottamispäätös poisti senkin! Erot- I t a e s s a a n neiti Lucyn lopullisesti yliopistosta - sen tekosyyn ' perusteella, että hän oli maan oikeuslaitoksen välityksellä . yrittönyt hankkia itselleen oikeutta, Alabaman yliopiston äjohtoipaljasti täydellisesti;korttinsaija osöitti.^^e se on koko ajanr^ehkeillyt,ja "hakenut syytä", miten voisi estää neiti Lucyp opiskeluoikeuden. Mutta naurun ja pilkan kbhteeksi tulee^silloinYhdysvaJtainkoko oikeuslaitos, jos sen säädöksiä ja päätöksiä voidaan kiertää ja välttää tällaisten silmän- Icäärifötemppujen avulla! * * * :' '(s Toinen esimerkki on myös Alabamasta, missä neekerit järjestivät äskettäin suurta tkohua aiheuttaneen boikottikam- }'v panjan Mon^tgomery-kaupungin linjabusseja vastaan. Meille , ( ' on kerrotiu kirkuvin otsikoin miten sikäläisiä neekereitä, mu- 4 kaanlukien eräitä neekeripappeja on vangittu tämän "laitto-r?: , man" taistelumenetelmän takia. Tosiasiassa tämän "laitto- |V'• muuden" takana on myös eräs neekerinainen. Hänelle mät-käistiin ehta-amerikkalaisten rotusyrjintälakien perusteella s; sakkotuomio siitä^^ toiselle istuinta, joka oli erikoisesti varattu valkoisille. Ja jostS!ltin muka käsittämättömästä syystä .neekerit "rikkovat laMal^, jos he kieltä3rtyvät maksamasta istuimista, joita he eiv^Vsaa käyttää? Kieltäytyessään maksamasta istuimista, mitalhe eivät voi käyttää, neekerit päättivät jättää bussit rauhaan' ja kävellä työmailleen. Mutta siinä he tekivät kuu- ?:lemä;suureh synnin pääj ; l^uuten näyttää siltä, ja sekin kuvaa sitä kuinka kovan peloittelun ja todellisen vaaran alaisuudessa Yhdysvaltain neekerit elävät, että Yhdysvaltain neekeriväestön keskiiu- • :-des# on kehittymässä maatakäsittävä neekerien "vastarintaliike: "Mahatma Gandhin mallin mukaan". Mainittakoon, että^-viikko sitten sunnuntaina pidettiin esimerkiksi New Yorkissa suuria jumalanpalvelustilaisuuksia, mihin kerrotaan osaHistuneen noin 5,000 ihmistä. Saarnoissaan'harlemilainen ko^ij-essimies Rev. Adam Clayton Pow6ll selosti, että jos ;*'AlaBk^ maaliskuun 28 ""päivä (siis kahta päivää ennen pitkääperjantaita — V.) julis^taan "kansalliseksi vapauttamisen päiväksi", jolloin S järjestetään muun ohella tunnin kestäviä lakkoja. Hänen ^^fe # vapauttamisen" päit^ail^ana järjestetään "Gandhin mallin mukaan" suuria jumäfahpalvelu-protestitilaisuuksia. Esimerkiksi Madison -SqOÄJre Gardehiin on suunniteltu järjestettäväksi sen päivän v i l l ^ i suuri tilaisuus,' missä laulaa 5,000 henkeä käsittävä Äfitekuorö! Muita jättiläismäisiä tilaisuuksia järjestetään veh|ä^bon)i'Los^^^A^ viiden Viiiron.aikana'(siis maaliskuun 28 päivään mennessä V.) " i<5^a:'Ofe'otettu takaisin Alal^aman^^^y^ jos , ilmeisesti sllrretty^vtoiseentuntematr tomaan.: palkkaan ;Jevottomuuksi estämlseksL'Seurakunnassa: on k men vuoden aikana ollut kaikkiaan kuusi sielunpaimenta' j a ' n y t kei^o-taan; tällaisen, päättyneen katastroo-fiin.- Seuralnmnan koko uskonnollL nen elämä on romahtanut. MITA TAPAHTUI ENNEN ^IDÄTYSTÄ SUtä mitä Kihniössä on tapahtunut ennen viime: tnaanantai-iltaa, Jollom pidättäminen : tapahtui, .kerrotaan seuraavaa: ' ' V: B^rkkoherra' 'Kanervon i saapuessa viime vuoäen.toukokuussa^^iK^ MnfosalUstuiv^erittäia-suurellallimokr kuudella seurakuntatyöhön, järjestäen kokouksia j a yleensäkin tuntui; hoitavan tehtävänsä'sielunpaimenena erittäin hyvin. Viime syksynä kuitenkin aikoi kirkkoherrasta kierrellä' Ihmeellisiä huhuja. Aluksi ni|hin el Idin. nitetty' suurtakaan < huomiotani mutta huÄut näyttäytyivät-yhä Itsepälsem-milcsi. Mm^ kerrottim, että' kirkkoherra olisi lähennellyt naisia Ja l a p sia Jotka olivat marjassa met^säl. Vlime kuun-vaihteessa' tulivat huhut yhä voimakkaammiksi Ja paikalliset kirkolliset viranomaiset, päättivät ryhtyä w toimenpiteisiin saadakseen huhut loppumaan. Näihin liittyi myös se;: että Kanervo alkoi laiminlyödä tehtäviään. Mm. o l i kahtena sunnuntaina Jättänyt pitämättä J u malanpalveluksen kirkossa j a järjes. tänyt ne sen sijaan kansakouluVm. HUHUT SAIVAT VAHVISTUJ^TA Tyttö Joka Joutui kirkkoherran s i veettömien lähentelyjen kohteeksi, asuu Kihniön Linnankylässä' j a on erään pienviljelijän ainoa tytär. Ty^ tön Isän havaittua asian tUan, kääntyi hän Parkanon kirkkoheiranpuo^ Teen saadakseen apua Ja tutkimuksia tapauksesta. yöksi, koska slel& kimunlttelL K i r k koherran kolme tytärtä ovat-koulussa muUla paikkakunnilla j a keskimmäinen heistä oli lauantaina^ sairauden vuoksi saapunut kotUn. VASTARINTAA POLIISILLE Poliisien saavuttua oli Kanervo Juhnistuhut heihin väittäen heidän rikkovan ' kotirauhaasekä itryhtynyi vastustamaan : poliisia, minkä AUoksi jiänet oli pantava käsirautoihin. Keskiviikkona ; M n sitten kuulustelujen Jälkeen .tunnusti syyHistyneensäi r i kokseen. Josta häntä oli epäilty. "YKSITriSOPETUSTA" TYTÖILLE Kirkkoherra Kanervo: on rippikoulusr sar käyttänyt erikoislaatuisia .opetusr tapoja Ja pyytänyt tyttöjä yksinäiseen huoneeseen, (]ossa hän on keskustellut heidän kanssaan kaksin Ja sitten'ankarasti kieltänyt tyttöjä kertomastdf mitä k ^ k u s t d u on koskenut, ISyt Icysymyksessä olevan ipIenvUJeUi^^^ tytär pä'ä8i ripiltä viime keväänä. J[uttu pääsi vvauhtUn elokuussa >]BCa? nervon tultua tytön kotiin pyytämään häntä kotlapulaisekseen.. Nyt klrkko-lien- a alkoi yhä; useammin-vieiäilla tytön kodissa, Jopa kaksi kertaa päil vässä^JIän Järjesteli: myös' kökouk- KfBEKOBEBBA UHKASI KURISTAA TVTON ^ ^ Kanervo gu nimittäin fjJiannut k u , ristaa hänet, mikäli ^tyjttö*^ tottelisi häntä. Kanervo o l i lisäksi 1^ talon,väkeä j a tytön isä oU tällöin pyytänyt: erästä naapuriaan auttamaan h^tätdrkkobexTan s tämisessä. Tarton isä o l i k e n a n l u vannut kirkkoherralle', unohtaa- koko Jutun, mikäli: kirkkoherra jättäisi tytön rauhaan. Kanervo oli tällöin kuitenkin -vain-' nauranut' j a , ilmoit-: tanut haluavansa mennä naimisiin tytön kanssa Ja ottavansa avioeron ja Julkaisevansa kihlauksensa^ ^rtön 17- vuotlsb^tytnäpäivänä/. Tällaiseen ei ^ n isä kuitenkaan iulunnttt suos.; tua, ; , ' SIVEELLISIÄ HAIRAHDUKSIA JO E N N E N K IN «Kirkkoherra: Kanervo,:Joka on parhaillaan pidätettynä Parkanon poliisivankilassa; tolW;~kuWtuimettua muutaman vuoden^Airikasjsa iähe^s^; saarnaajana; >;STT^n^:fiaamanv^ mukaan kirkkoherta'Kanervo' tarjou^ tui: vuonna-1946:'lähtemään: läb saartiaajaksi i ^MrlUman,^ ;Okavangon lähetyspiirlkuntaan.: v^Hänen farjoukfr sensa^^.hyväksyttiln Ja hän matkusti perheineen Okavangoon, 15 päivänä marraskuuta vuonirä 1946. 30 «altiola mukana leijizigin messuilla f^^Mc. Tämän'ruoden JJejpzi-g l o messut avattiin helm&. 25 pnä ihvaxäuen^m^ Itä-Saksan va* njfMn^stistcxl SA tavppaxninistefl Heinrich R a u . ''!J11«dsuttd Suomen. N e u . Avstbliiton, Itä-Eurbc^an kansandemokratioiden, Jntdan j a Bsyptin v a l tuuskunnat, ' ^ iUinist. B a u huomautti puheessaan; että tarkoituksena on vahvistaa idän j a lännen viisiä taloudellisia suhteit a Puhijja esitti vetoomuksen -Eng-lannm/ Ranskaii j a Italian hallituksille sellaisten edellytysten luomiseksi, että "taloudellinen yhteistolmflitaiiäi-den m ^ d m j a Itä^Saksan väUIlä voi., ei kehittä raiihassa. i»*essullla o n 9500 näytteU'epanijaa 39 valtiosta; Näyttelyn pinta-aJa on noin 265X100 neliömetriä. Vietnam vasatö uutta Cenevea ffldto^ — Vietnamin demokraatu-em tasavallan Fobjois-VJelnamin — pääministeri PSiam V a n Oong on «bdottanut uuden Geneven kcmle-xenssin pitämistä Indo^^iinan kT^*-' mysten jolidosta. ilmoitU^ u u l ^ i m l s - to VaäL K i i n a keskiviikkona. -Sbdot^ esitettiin jo Sielmikuun 14. pnä n i i l le poliitiko£Ue,- jotka toimivat puheen- JcAtaJina Geneven konferenssissa v. 1954.' Pham V a n Dong pitää tärkeänä, että käsiteltäisiin kysynorsiä Geneven sopimusten toteuttamiselta, varsink i n suunniteltuja'koko maassa toimitettavia vaaleja; joUca edeltäisivät Vietnamin yhdistämistä. ^ Hänen käsityksensä : mukaanv Etelä-Vietnamin viranomalset^ovatmonm' tavoin: lou- |canneet Geneven sopimuksia, mistä 'Banska saa kantaa ^vastuun. SITA n. MHTOVALaniKSI Vankilaan o l i tuotu uusi asukas. — Kuinka pitkäksi aikaa sinut oa' tuomittu? ~ 99 vuotta, j a shjä? • .— 75 vuotta.,, " ~ — Sitten sinun on paras laittaa pe:: itlsl oven puolelle, k o ^ lähdet täältä ennen minua. •• • • S I R K U S EI VDEHATTANYT Viidennen luokan opettaa vei l u c f t V il. kansa museoon tutustumaan luonnon histoziaan; - . ' K i m pikku-Janne pääsi kotiin syi hänen isänsä: ' M i h i n opettaja vei teitä tänään?" • "HuhVsänoli Janne halveksivasti^ "hän ^vei meitä vanhaan kuolleeseen-sirkukseen" ' sia kylässä. Joihin hän aina nouti ... ^ - X ... ..x^iÄ&Uttömästf kotiin, palattuaan eroa- Kirkkoherran käydessä tytön-kotd-t-aaij Lähetysseurasta, kanervo toimi jo ylioppilasaIkana{^n; erilaisissa lähetystehtävissä/' mm!^ vuseissa' merl-mleslähetysseuräkimnissa, " na oli hänen tapanaan ensin rukoilla' tytön vanhempien kanssa tuvassa'; minkä Jälkeen hän siirtyi tytön kanssa Ja lukitsi oven. Kerran hän oli "mennyt navettaan tytön siellä olles-: saan Ja täUöin oli tyttö pelästynyt kovasti Ja uskonut 7 että kirkkoherra, tappaisi hänet. , K A N E R V O K A I K E N U S A K S I NAMUSETÄ • Kanervon törkeään slveel^ kokseen liittyy kaiken lisäksi namui', setäjutun luonne, sillä'teon kohteeksi Joutimeen tytön kertoman-mukaan hän {duksi pelkäsi kirkkoherraa; mutta: kun Jämä o l i ryhtynyt antamaan hänelle karamellejä Ja makeisia, alkoi pelko vähitellen kadota. Kanervo o li muutenkin lahjonnut tyttöä Ja anta-, n u t : hänelle kultaisen kivisonnuksen. kultaisen ristin sekä muita pienempiä^ Ja vähäarvoisempia lahjoja.' : Kirkkoherra Kanervo'' on kirjoittanut tytölle n i in m o n ^ rakkauskirjettä, että nUden tarkkaa lukua ei voi muistaa. ^Kirjeisiin: o l i kirkkoherra' Kanervo kirjoittanut **yleensäkaikr kea, mitä rakkauteen kuuluu"(. ' meidän miehiämme ja naisiamme (Montgomeryssa Ala.) ei ole vapautettu . . . silloin me aloitanune Amerikassa Mahatma» Gandhin-mallisen liikkeen", sanoi Rev. Powell selittäen, että' tämä suimnitelma on tehty neekeripappien "puhelinkonfe-renssin" päätösten perusteella. Koska hänen^saarnansa teksti kuvastaa tämän "Gandhm mallisen" liikkeen tulevaa kehitystä, on mielenkiintoista tutustua siihen, mitä Rev. Poweir viime sunnuntaina sanoi: ^ "Me tulemme voittamaan tämän taistelun; sillä Jumala" on puolellamme", sanoi lian jä jatkoi: "On tullut koettelemuksen hetki" ja mikäli Nevir Yorkin neekerit pelkäävät "ottaa paikkaansa: Tddän paikkanne on Jumalan rinnalla : ; .50,000 neekeriä marssi Alabaman katuja ylös ja alas; heillä ei ollut mitään kädessä eikä sydämellä' paitsi rakkautta, eivätkä he pelänneet..." Korostettuaari sitä, että yksilöinä neekerit eivät pääse, minnekään, ja että eräät amerikkalaiset ovat syyllistyneet raakalaistekoihin, Rev. Powell kiinnitti huomiota siihen, että ryhmä amerikkalaisia pappeja on nyt lähdössä Venäjälle ja" hän kysyi tavallista pistävämmih: "Mitä he tulevat siellä : saarnaamaan? Heidän on parasta kääntyä venäläisten puo- ' leen ja pyjrtää 'heitä rukoilemaan meidän puolestamme." Ja hän jatkoi yhtä terävästi: DuUes sanoo, että "Puolassa pitäisi' järjestää vaalit. On tullut aika; että annetaan äänioikeus ^ niille miljoonille neekereille joilta on äänioikeus eteläval-^»' tioissa kielletty." Merkillepantavaa myös on, että Yhdysvaltain neekeripapit suhtautuvat tätä "Gandhi mallista" liikettä suunnitelles-."^ saan hyvin ennakkoluulottomasti ^työväenliikkeeseen ja pyy- - tävät siltä apuakin lakkoehdotuksensa toteuttamisen yhtey-: H dessä jne. ' Mahdollisesti oh niin, ettei presidentti Eisenhower yrit-fe tänjrt ehdokkuutensa juUstamisenavuUa tukahduttaa maaili mänlaajuiseksi levinnyttä keskustelua; Yhdysvaltain neekei > rien tilanteesta. Mutta ehdottomasti varmaa on, ettei Yhdys^ ' valtainnjeekerien oikeuksia voida polkea; kuten niitä on esi^^?^ merkiksi Alabamassa viinieaikpinä poljettu, kovinkaan pitkää < aikaa; jos Yhdysvallat haluaa säilyä jonkinlaisen oikeusvalfl'. tion nimissä — "vapauden esitaistelijamaan" nimestä puhur,.t rmattakaan; Kanervo ^ehtl kuitenkin toimia u u dessa virassaan poikkeuksellisen l y hyen ajaii: j a poikkeuksellisesti hänen uransa päättykin;';^lävhänetku^ tiin kotiin Lähetysseuran ^toimesta v: 1950, tarkenunlh vsanoen ^ä6 pussa 1950r^?:liähetysseuran Jofitajalle Vapaavtiqrelle ?^oli ^''nimittäin ^^ty^tove-reiden: taholta V valitettu ^ Kanervon Afrikassa:^ettämästä epäsiveellisestä elämästä Ja tämä aiheutit välittömän lAtllnkutsun. Jlänellä"^ oli ollut laiton suhde erääseen (eurooppalaiseen naiseen, vaikka hän Jö tuolloin oU n a i misissa, 'i ' T I L I T S E K A I S I N , \ Kanervon: tilinpidossa ::Ilmeni': myös eräitä merkillisyyksiä, eikä hän pysl tynyt selvittämään^ Jäll^eenpäinkään,^ näten hän.oli käyttänyt hfinelle us^ kotut vara)). Vajaus' el- tosm'>ollut suuri, r 60 :v-:puntaa.'(nykyiseii'>:k mukaan n.' 40.000'mk:)A^ainäniä:p^^^^ t u v a t ' varat' Kane^o ^ myöhemmin korvasi Lähetysseuralle.^ ' " E n " ' m e n nyt .Afrikkaan: tilinpitäjäksl,;.vaan lä-het^ aamaa;jaksi'^;niainltsl Kanervo palattuaan; fkun häneltä, tie vaJaustenrjajBelvittämättömien asioiden' syitä. Häntä kehoitettiin sitten AJANMUKAINEN MEtÄLLlTEiOLtlSUUS KbH6NNUt DEMÖK. iTÄ>SAKSÄSSA Maanupenjen tufklminenf ublassa ÄPuolassar jatketaaji. geologl5to:^t klmustöitä maan niissä piireissä; jolsr sa on: havaittu olevanhyötyklvemiäis-' esiintymisiä; ^Tutkimustyöt-on.: s^^ tettu loppuun: nIinsanotullaKUJavan: vallilla; :jossa:vatoJstau^ ' r i ^ a i d e n kivisuolakeiTOStumien:käyt-töön;! Zeszuwin j a Kieleen volvodikun-nissa: on löydetty verraten - matalalla suuria rikkleslintymiä. :vPuolan:v>metaUturgisenv teollisuuden edelleen - kehittämiselle, on^ suuri me^-; kitys: liOdän yolvodiktmnan - Leneäcln kaupungin lähistöim aivan, hiljattain löydetyillä rautamalmtketrostmnilla, joiden tuotanto\on: jo; aloitettu.' L i i b - l i n i n : volvodlktninassa^^\.o paljon fosforiitteja j a Ifldajoen^laäk-sossa (Kielcrä volyodlkunnassa) - >- kipsiä. iPbznaninvoiVodikunn^ kohlllta tulee polttamaan siellä: parhaillaan raluntellla oleva: V K o n^ sähköasema. Staimogrudin:v^^ kunnassa::Ceszinin. ympäristöstä-:^ .on löydetty paljon kivihiiltä. . :^^Tasavallan tOri piireissä on - havaittu uusia Wttoturvevarastoja^ • luonnon-: kaasua, sinkkiä, lyijyä,, nikkeliä' ja kuparia sekä tulenkestäviä Ja erilaisia rakennusaineita. ' ' r. '^^Sodan päättymisen jälkeen v. 1945 Inovntettiin sittoIseUs i i e n - Tostovy5liykkc«ilä — tifkyisessä ' 8älcan'~denmlaraattisessa tasaval- ^ lassa' — ^Potsdamin sopimuksen ; päätöksiä täytettäessä myös me-taDite^ Usaaden tehtaat Saksan : kansan käsiin Teolllsniulaitokset olivat sotatoimien johdosta snn-r^ nmaksl osatei miltei täydelli-sesfi tnhontnneet. KiAo elämän n o t m a l ^ i n n l n yhteydessä ' r y h tyivät työläiset Ja insiiiöörit y h - . tdsvoimin korjaamaan raanToi-t a j a panemaan tehtaat Ja tao- ' tanfolaitokset jäneen^käyntitn. Ensiksi ktmnostettiin •välttävästi vuosien 1945—46 valhteeasa täydellisesti? vanhentunut: jo vuosikymmeniä pysähdyksissä ollut -tehdas !Pinowis^ sa. Vanhentuneet koneet asetettUn paikoilleen Ja pantiin käyntiin. Tämä suhteellisesti pieni tehdas oli vuostoa, 1946—47 ahioa kankivalssi-laltos. nykyisessä JSaksan^ d tisessa tasava'lassa. Tehtaan vals-äauskustannukset olivat'vuosina 1947 —48 moninkertaiset nykylfiistä kus- |annuksista:-Niykyäänrse onkin • jo yks i pienimpiä metämtehtaita.' TERÄS- J A VALSSILAITOS HENNINGDORF Joka: tuhoutui sodassa suurimmaksi osaksi, 'jälleenrakennettiin 'vuosina 1947—^. Sodan päättyessä oli-/Hen-nij^ gsdorfissa-vielä muutamia tehdashalleja pystyssä, mutta Suurin osa — j a juuri tärkeunmät tuotantopaikat j a • rlnnakkalstehtaat" —. o l i palanut penistulcslaan: myöten. Teollisuuslaitoksen tärkeimpien osien Jälleenrakentaminen oli: mahdoFista vain Neuvostoliiton laajan tuen avulla. Niinpä vuoshia 1 9 4 7 - ^ saatettiin vähiteUOT kunnostaa yksityisiä osia, kuten sula- ^tusuuhit j a generaattorit, mutta k i i reellisin Ja? tärkein valssilaitos voitiin (hankkia 3 irasta 'Neuvostoliiton : silloisen sotilashallinnon avulla ulkomailt a muutaman:niilJoonan dollarin h i n nalla. pii ihmeteltävää, miten lyhyessä ajassa uudet tetoitdashallit pystytet-, t l i n ,sekä~ koneet j a laitteet pantiin paikoilleen. Siten saattoikin jo syyskesällä 1948^ tapahtua ensimmäinen jsulatUs.'Terä&. Ja.va^ssUaitoksen ohella, pantiin käjmtiin vteräsmuottisulat-timo, joika • e i valmistanut vain tarpeellisia teräsvahiosla teollisuuslaitoksen; jälleenrakennustyötä - 'varten; vaan tuotti myös teräsmuottivaluesi-neltä konerakennusta varten.^ BRANDENBURGIN TERÄSTEHDAS oU;velä-:kesäUä. 948 perustuksiaan myöten raunioina. Sytsyi!ä 1948 lask e t t i in aivan uuden terästehtaan, ja valssilaitoksen •• rakennuksen::: perua-k i v t ' Rakennustyön yhteydessä f Olivat entisen, t e h t a ^ perustukset oslttahl haitaksi; j a :ne.' o l i ensin ^raivattava pois ennenkuin laskettiin uuden teollisuuslaitoksen perustukset. .: Riesan: terästehtaan. laita oli myös samoin kuin Henlngsdorf i n j a B r a n denburgin terästehtaiden. K u n ensimmäisinä vuosina sodan päättymisen jälkeen o l i välttävästi kuimoste-tut tehdashallit^ vanutettu r osittain vanhentunemrtyökaliiin,; konein ,;J muine koneistoineen, suoritettiin y k sityisten maatalouskonetyyppien: v a l mistuksen ohella myös kulkuvälineiden,; radiovastaanottimien j a muiden senlaatuisten: eshieiden korjausta. V. 1947 aloitettiin uuden terästehtaan rakennustyöt. Ensiksi rpystytet-tUn muutamia pieniä IS-tonnin-utme.' Ja..:Nämä jilenet; riittämättömät u u nit korvattlinv. 1948 uusiin 100--tonn i n uuneihin. iVähän.tämän jälkeen, kunnostettiin vanhoin laittein putki-tehdas Ja aloitettiin siellä tuotanto. Mutta päämäärä saavutettiin vasta silloin, kun VH 194^ otettiin käytäntöön: täysin uusi,, tilava: putkltehdas, demokraattisessa tasavallassa. Oikeutetusti -voidaan nykyään, v a i ti taä,: että ; terästehdas: Ja . vaissilaitos Riesa .putkitehtaineen Ja vteräsmuot-tlsulattimolneen on eräs metallurgian, Johtavin terästehdas ;,SDT:6sa.; MOT men: välttämättömien t.rinnakkaistehV . taiden j a tehdasrautatien; rakentamlT^ sen ohella luotiin .vuosina 1931-^2 toj dellavf. asianmukainen oppilaskombl-naatti tuhannel-e teollisuusoppilaalle j a erilaisia.' ammattikouluja. :,: OroditSKn terästehtaan j a ' v a l s s i - laitosen yhteyteen, joka oli* tuotan-tokapasiteetilt8an•• pienempi^ k u i n . te-rästebdasL:' 9iesa,vra!iennettiin 'samoin muutamien; vuosien/ aikana :,-uusi te-, rästehdasvvalssilaitoksmeeri.' Uudenaikaisen: terästehtaan rinnalla on l a a ja? teräsmuottisulattimo::: samoinkuin kuivamelloitus- j a iharmaavalusulat-timo.- ii^lenet 15 tonnin uunit. Jotka Gröditzrsaiv^ -1948 'Riesalta >:on^ korvattu suuremmilla 6Qrr-S0 tonnin u u neilla. Tehtaan ylpeys on v. 1954 valmistettu 6,000 tonnin prässi. Terästehdas Veb "Maxhutte" Un-: terwellenbornissa :.i: uudenaikaistettiin j a r a k e n n e t t i i n :. suorituskyvyiseksi tehtaaksi entisten.neuvostolittolaisten osakeyhtiöiden johdolla. ^V. 1948. r a kennettiin erään uuden muottlpajan tilalle 10 tonnin sähköuuni. Sulatettava malmi saadaan omista^ malmikai-vokslsta. Thalen rauta- j a sulattlmotehtaas- SH'suoritettiin :yuoBina 1 9 4 5 ^ 3 oleell i s ia .sosiaalisia aikaansaannoksia. Thalen 'rauta- ja sulatthnotehtaan tuotteet ovat laadultaan ensluokkai-sia. Erään erikoisuuden muodostaa s i - leraudan valmistus j a sen mfiokkaa-mlnen : edelleen uudenaikalseiksi -laa-keriaineeksl., •' ' ^ ' • . Rautatehdas Veb West Calbe and der Saalessa o n vuosina 1950—52: täysin: uudelleen.rakennettu^ MatalakuI-' lu-uuneissa valmlstetaaniSuhteeniseSs-i t i : laadultaan:vähäarvosesta' rautamalmista ^korkea^aatuistaiharkkorau-taaj jokai soveltuu " erikoisesti h a r - maavaluunul^mä teollisuuslaitosten Stalinstadissa VK- Stalinm nimelle: omistetun.:- rautasulattlmokomblnaa-tin- peruskiyi. Saksan .demokraattisen I tasavallan ^'kaikilta seudulta saapui työläisiä, ennen kaikkea nuorisoa, osa'llstuakseenvrakennustöihin Oderia: rannalla. Tehtaan rakennustyöt edisir tylvätkin ennennäkemättömällä no-J peud^a..: (Neuvostoliittolaisten am. mattimiesten; .pyyteettömällä tuella saatiin tämän mahtavan laitoksenr rakennustyöt.; suoritetuksi . loppuun; Tässä : uudenaikaLsesti c rakennetussa sulattlmolaitoksessa - tuotetaan teräs-harkkorautaa koko SOT:ni tarvetta-varten. Päivittäin tuIee^Oderille luke-v mattomia laivalasteja ^malmia Neu' vostoliltosta Ja koksia Puolasta. , ;,, Siten J . V . S t a l i n in nimelle omistetusta ::rautasulattimokombinaatistei on tullut Neuvostoliiton, Puolan ja Saksan kansojen välisen ystävyyden symbooli. : K a i k k i .vmainitut teollisuuslaitokset ovat: osoituksena .tuloksellisesta rai• kennustyöstä Ja Saksan demokraattisen tasavallan teoTlisuuden kehityki • ^. sestä. - " ' - ,i| ainoa laatuaan Euroopassa. X V^f S T A U N - R A U T A S U L A T T I M O - KOMBINAATTI ' V, 1951 laskettin Oderin rannalla pnneton .kotimatka HolmenkdUetiilta Oslo.- — Lähes 40 ihmistä sai helmi. ^ kuun,25.: pnä vammoja HolmenkoUe-/. nin: radalla' sattuneessa •. junaonnettor, muu(^sa.„ y i i s i leukkaantimutta pii J toimitettava '•: sairaalaan-m-^^ sei-:; viytyessä vähäisin ^•vammoin, : HolmeiikoUenm mäk^ k e e n o l neljä junaa kuljettamassa^ skatselijoitaä Osloon; Ensimmäisenä • kulkenut sjoutmiUevään.yhteentör-j .mäiykseen auton kanssa. Junailija'"»l hyppäsi 'Ulos saadakseen takaa tule-ij "Vat i,junat pysähtymään. Viimeinen niistä ajoi kuitenkin lujaa vauhtia edellä seisovan:junan päälle,,jolloin;; viimeisessä vaamussa::olleetmatkus-/; tajat sinkoutuivat: s i k in sokin ja yiisi;^ ''ijieistä::sai::selkärankavammoja, aivotärähdyksiä j a luunmurtumia. ^'Hyväritekeväisyyskaupat" olkeudeii käsiteltävänä ' HelslnkL^ — Somri hyvänteke- : väisyyskanppaJuttQ, joka on oUnt ^ lireillä jo noin puolitoista vuot- - ta, : o l l ' helmlkuon 22 pnä j ä l l e t - , esillä ^Helsingin raastnvanoiken-' ^ dessa. Syytettyjä'oU sellabien ' joukko, että tilanpnotteenvuok-Vv: si pääsy olkenssaliln o l i yleisöltä kielletty. Nyt knnltiin paria todistajaa j a syyttäjänä totanlnnt vt. l kaapanglnviskaali Fyökäri \ e s i t t i ; ' körvansväatlmokset Sos-dem- puoineen taloadenhoitajan •Aarne Paanasen, ekonomi Jorma Koskitien, toimitusjohtaja AdoU Fantaenloksen, Hedelmä Oyn >; toimttnsjohtaja Ivan Winogr^ win ja .Nuorten Kotkain Tstä- ; vät r y : n osalta. Joton käsittely lykättiin maaliskuun 21 päivään. ' Mennyt rcmianitisiius ja paliuus yteensä Kyliä on aikoihin eletty!' ~ 'IlmiUset'eivät anna, enää arvoa' sen paremmin romantiikalle kuin toimeliaalle yksityisyritteUäisyydellekään. - ottakaamme ensiksi se Vromäntti-suus". , - ' ~ ' - ' T o k i o s t a helmikuun 26 pnä läliete-, tyssä A P : n 'uutistiedossa: kerrottiin^ seuraavaa: •"Shanghaln kahdet viimeiset riksa-rattaat ^etihi perjantaina museoon, tiedoltti] Kiinan viraUi- ' PA: radio lauantaina: Shanghals.: sa, oli 1949, jolloin kommunistit ottivat vallan, jfitn ,tnäaxidts&f mutta nyt he ovat''midna'töl9^'' ; / K a i k e n tämän johdosta ^on:' sanottava;- että •'voi maailmaa pahennukr sen takia".' - - , \ ^ \ Shanghaln . rikkaat kiinalaiset.'ja ulkomaalaiset. .kauppiaat:,: elvätr»: v o i enää hypätä ' riksakärryjä vetävän 4 ^ a s j a l k a i s e n miehen käxryille. huutaa liäneUe osmtetta < ja sanoa.^et.' t& alahan, lapöttaa, sillä t ä ^ l i i r a l l a t a i M u v a B a - o n - a a t J u n u d ^ f i ^ l ^ e ' -^ vaikkeiolekaan halua -itse kävellä^ >enää se m a t k a k ^ o - muksien tarunomainen Shanghai k un ne vietävän: kommunistit ovat, hävittäneet; i h n i l s v o m i a l l a ' ^ eU "vösikat"? : J a miten herran odottaa, että l a k i , hyvät tavat; järjestys j a valkoihoisten palveleminen -voi Jatkua enää missään osassa. Aasiaa kun Shanghaistakin on tiävitetty nä: mä ihmisvoslkat? •Mutta^ pahin puoli, kuten kaikki valkoihoisten, porvarien ja^ heidän apulaistensayliherruutta toivovat l u kijat j^llälainatusta ^pienestä uutistie-: dosta' huomasivat on ;;se. ettei xiksa-poiMa heitetty; ilman muuta työttömien armeijaan j a kerjäläisten joukkoon — vaan sijoitettiin Johonkin muuhim, ! :todennäsesti:;:: tuottavaan työhön! . * ' I f l ln li^uonostl kuin asiat Shang-balssa:: pvaUdnvainakin.riksa-poikien kohdalta, paljon paremmin ne eivät te; tääUä kotoisessa' Caharia.ssakaan, silläiMontrealista helmikuim.28vpnä lähetetyssä C P : n uutistiedossa kerrottiin: «RCMP .tiedoitti tänään takavarikoineensa Yhdysvalloissa rekisteröidyn lolstoaoton, ' mitä ' käytti r (ajoi) vlime^. koossa eräw' brittiläisen p a r i ämentti^senen aviovaimo, mra. Harry Porsey.' "Blrs. Fnrsey on $5,000 takaok- - sella vapaana odotfamassa vetoo-^ - mnsolkeoden käsittelyä toomlosta,: jonka hän - sai i»nT""fMiffälnyMf n - . hallossapidasta.'' t&n sai 'kooden - [ kQnkaaden^.'vamldlatnoniion^ ' p o l i i s i t selittävjit» että tänön $8,000 arvoisen anton omistaa nus. Porseyn ystävättären, mrs. Pearl Chaisson veli, joka aikai-pffaskfttla, - mffifia on asnnot. ' 'VSn mrn. Chaisson k o i n lianen veljensäkin asnvat nyit Neir. T o r - -: kissa . . ,He (poliisit)' sanova^ cttäi:(IlittovaItima) :oikeosnilnlste- ' liön i»ätöksestä nyt. ^riippoa, koinka kaoan tämä antopidetian fakävarik(dtmaa::Ja^:Ianketctaanko' : sHle nrilään «ahalHsla rasltnksia/^v Kehnosti tmt\väit ^Uinn k i m ; nJoltetaMi,jookan^ ^teittfEUgair' .•^par|ammtlw-jjSfMfnen^j6uwanv^ylgi»^ , Me voimme Uoita sUta. että tämän huumausaineiden "hallussapidosta^ vankilaan: tuomitim' rouvan käytössä ohutta loistoautoa, ei ole ainakaan vielä kokonaan takavarikoitu eikä. tehty lopullista päätöstäkään siitäkään, kuinka kauan' se takavarikoituna pidetään. On siis'toivoa, että ainakin - auto 'Saadaan vjälleen siilien tarkoitukseen- mihin sitä on epäile;';, mättä käytettykin, nimittäin hou-mausäineiden 5 salakuljetukseen 7^ sillä, kukaan ei ole n i in naivi, että luulisi mrs. Purseyn sattumalta käyt-tänten'^ täikahdeksantuhaimen^ d^^ l a r in vekotmta "liiketoimissaan". 1"; Selvää luonnollisesti on. että kukin yksilö vastaa omista teoistaan, lif^ myös aas. Pursey. Mutta olisipa hänen -miehensä joku vasemmistolainen laborisäedustaja Britannian parlamentissa r— kommunisteista^ pnbn-mattakaan ^ niin kyllä Suuren B»- han..lehdillä olisi liauskaa.. Nyt sensijaan voimme panna mff-kille. että ^ i k k a m r s . Purseyn sanotaan olevan brittiläisen parlamentin etään" Jäs|Enen aviovahno. niin k?' J seisen parlamenttaarikon oma nöD, " Jätetään kuitenkin.mainitsematta. Mikä sellalsoiaan \osoIttaa, eg, osaavat; S u u r i m ' . R a l ^ säädyllisiaön — ahuOdn slUoin kpf» poUi«ascs5a m i d e ^ ^'heillä. o n .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 3, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-03-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560303 |
Description
Title | 1956-03-03-02 |
OCR text |
Siim Z lauantaina, jnaalisk. 3 p. — Saturday, Mapch 3,1956
0 ( f u i . « f fSanUi C!an»dlsna. Ss-
MiUiliei} Von 6, 1917," Autbatized
aeoosil &UB inail tbe Post
OCOee DepsrtaMDt; ottava. Pob'
HbniBdsTp a m CMttfdftTB bjr Yapatis
Pil^lidUngCoiiqMDy LtiL, at 100-102
B m 6 t W^ Sudboqr» pnfc, Canada.
Editorial Office OS. 4-428$. ISflaager
E. 8ulEst«EdltorW. Eklund. Moittng
addnesK: Box 89. Sadbury; Ostarlo.
Advertisiiig' rate» upon ai^Ueatios.
TransIatioD f tee of cbaxge.
THJiVBBItatATi
casadaaBa: ' 1 vk. 7X0 0 kk. 9.75
YbdysvaSolnaM vfc. SJOO 0 IciE. 4.80
Suomessa: l vk. 8A> 6 kk. 4.79
MMI*
lp p «Ms
ill
.^#flJ:I:,„
Kuinka kauan?
' xBajan eteläpuolella on taistelu neekerien oikeuksien puolesta
saavuttanut erään huippukohtansa — ja se.on edelleen
kehittymässä.
' Mistä todella on kysymys, se näkyy kahdesta ajankohtaisesta
esimerkistä, l
.Kuten muistetaan, Autherine' Lucy-niminen 26-vuotias
neekerityttö erotettiin jokin aika sitten Alabaman ylic^is-tosta
muka "turvallisuussyistä". Mainitussa yliopistossa ei
:Olekoska^
ta. 'Miitta kun Yhdysvaltain korkein oikeus antoi lausunnon,
iCttä'feeneltäkään ei )voida kieltää koulunkäynnin mahdollisuutta
rbtujisa tai ihonvärinsä vuoksi, niin miss Liicy hjrväk-
^tj|i;i "v^baman yliopiston eijsimmäiseksi neekeri opiskeli-
JaksL,^ .^/j ^
.Peläten lain kanssa tekemisiin' joutumista Autherine
Lucylta ei voitu Ideltaä tätä opiskeluoikeutta. "Mutta konstit
ovat mbn^fVJnitieh sanotaan. RÖtudiskrimination harrastajat
jäljestivät siellä hulikaanimellästuksen, missä neiti Lilcyn
henjki oli todella vaarassa — ja tämän mellakan seurauksena
k.o. yliopiston johto nosti kätensä ylös, sanoi asiallisesti, että
.Y^dysyallbissä ei voida hulikaanien mellastusta eikä edes
natirhia «staä, ja että lain valvonta on siirtynyt poliisilaitok-seltahuUkaanijoukoille,
Kaiken tämän vuoksi oli neiti Lucy
erotettava yliopistosta. ' , >
. ; Mutta'niEdtl Lucy y asiasta Yhdysvaltain oikeuteen
ja esitti samalla ^^ytöksen, että yliopiston johtokin on veh-keij^
yt aina niieiessä, että^aisi tekosyyn erottaakseen hänet
yliqpistosta., , . , ' - '
' 3^1a oli liittovaltion piirioikeuden käsiteltävänä Birminghamissa
(Ala.).^' AP:n Iceskiviikkoisen uutistietojen mukaan
Alaäbam^ yliopisibn virkaiUjat yrittivät tässä oikeuskuulus-telil^
sa tehdä,kaiken voitavansa saadakseen tuomarilta sel-läi^
ii;päätöksen, ettei neiti Lucya voida "turvallisuussyistä"
ott^.ico. yliopiston ojpiskelijaksi.
1 ^ u t t a tuomari H. 'Hbbart Grooms ei luonnollisestikaan
KIRKKOHERRAN LIKAISTA PYYKKIÄ
Selsfnfcf. — (VS) Kirkkolterra
Kauko Voitto fCanervon jutussa kefk
klttyvät tutUmukfiet nyt kokonaan
sUben missä määrin BanervoUa on
osuutta iätleen ajankobtaisäcsi tuUee-seea
K y l l i k k i Saaren jnurbsjuttoun.
Keskusrikospoliisin edustajana on
paikalle matkustanut komissiario
Lähde Helsingistä, Vaasan moixxxL
kospbliislsta^' -komissario < Skogsman,
joka aikaisemmin on, johtanut t u t k i musta
K y l l i k k i Saaren jutussa: j a ko»
missarioTalamo Turun j a F o i ^ lää-ninrikospoliisista.'
Sen jälkeen k un
kirkkolierra Kanervo, tunnusti syylli-,
syytensä Kihniöllä tapahtuneeseen sir
veellisyysrlkokseen, on tutkimukset
tältä osalta saatettu päätökseen ja
Jäljellä on v a in eräitä yksityiskohtia
selventäviä kuulusteluja.
T U T K I M U K S E T EDISTYVÄT
Tutkimuksia suorittavien poliisivL
ranomaisten toiminta keskittyi^helmi-kuun
lopulla kokonaan K y l l i k k i Saaren
Jutun, selvittämiseen. 1 Komissaa-'
rio Lähde^li-edelleen hyvin / vaitelias
tutkimusttdoksUnnähden, mutta kertoi
kuitenkin, että niissä o n edtetytty.
Kirkkoheirö vKaneryoa ei vViimV perjantaina
kuulusteltu, mutta sen sL
Jaan hänen perhettään selvyyden
saamiseksi siitä mlsisä määrin Kaner-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-03-02