Vapaus, September 16, 1971

              Sivu.2' Torstai, syyslk. 16 p. —^Thuirsday, Sept. 1^, 1971
VAPAUS
(LieBRTT)
Bitt&v: Vif.EBlVISOi- :
PuUUhed taitoa mxliSt9i''Dmfmo
INDBPBNDBNT LABOR OROAN
OP FINNISH CANAOIANS
msSBmäi. Nov. 6.1917
MTOrtMns raittia upo^ ffiippltoal&m» <xc^^ fieo of «(baiioo.
"XOiAITSHlNNATi •
Oamdsssa: 1 ^ WO.o6,6 Mc. $654 OBAm:
a ttj3X)0 Buodneeo:
1 vk. $11.00, « kk. $8.2
1 vk. $11JB0, 6 kk. tfl.^
'Qniariom vaaleista
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, pääministeri :^illiamDav^^
ampui raaanahtaina lähtölaukauksen merkiksi Ontarion maakunta­vaalien
virallisesta alkamisesta. Kysymys vaalien järjestämisestä
on ollut itsestään selvänä asiana jo pidemmän aikaa, j a kaikki
poliittiset puolueet ovat tehneet jo aktiivista vaalityötä; ne ovat
nimittäneet ehdokkaitaan; tehneet strategisia ja taktisia suunni­telmia
kampanjansa hyväksi; järjestäneet kokouksia ja "muita tie-doitustilaisuuksia;
keränneet varoja ja värvänneet vaalityön teki­jöitä.
Kaikesta huolimatta on syytä todeta, että mr Davisin tie­donanto
tuli merkiksi siitä, että nyt ön pantava vaalikentälle
täysi höyry päälle, sillä lokakuun 21 päivänä on Ontarion valit­sijoilla
ratkaiseva sanan vuoro.
Kaikki merkit viittaavat sUheh, että peräti 28 vuottalv^^
kahvassa ollut, jäykistjmyt, luuttinut ja muutenkin vanhuuden
oireita näyttävä konservatiivipuolueen hallituö joutuu sanan var­sinaisessa
lÄerkityksessä taistelemaan elämästä j a kuolemasta näis­sä
jvaaleissa. Onnettaren täytyy todella hymyillä täydellä naamalla
torypublueelle, jos öe näistä vaaleista "kuskin pukille" selviää.
Pääministeri Davis antoi vaalitiedqtuksensa yhteydessä meri­kin
siitä, että konservatiivien keskuudessa on aiheellista huolestu­neisuutta
tulevista vaalituloksista. Tähän viittasi mr Davisin lau­sunnon
"oikotie" vanhan konservatiivipuolueen ohi j a vihjaus, että
hänen kohdaltaan näissä vaaleissa karappaillaah mahdollisimman
paljon henkiöUisten olemuksien pohjalla r— eli "johtajan tärkey­destä"
maakunnassa.
Toinen merkki hallituksen epävarmuudesta oli se "namusedän
rooli" eläkeläisiä j a varattomia kohtaa.n, mitä pääministeri Davis
vei tiedoittaessaan, että kaikki 65 vuotta täyttäneet j a sitä van­hemmat^
siis eläkeläiset ja muut varattomat ontariplaiset vapau­tetaan
kokonaan medicare ja sairaalavakuutusmaksuista. Kuvaiaväa
myös on, että konservatiivien määriteltyä Gänadan korkeimmat
maksut Ontarion medicärelle, pääininisteri Davis ilmoitti nyt,
anteliaasti esiintyen, että näitä maksuja alennetaan jossakin mää­r
in kaikille.onta^olaisille. Ontarion sairaalamaksut ovat vielä nyt
luvatun alennuksen jälkeen kaikkein korkeimmat Canadassa.
Olkoon meistä kaukana ajatuskin moraalisaarnojen pidosta ,
siitä, että täten menetellen hallitus haluaa "ostaa" veronmaksajain
omilla rahoilla eläkeläisten ja varattomien ihmisten kannatusta,
sillä kaikki vanhat puolueet menettelevät tilaisuuden tullen sa^
nlalla tavoin. Siksi haluamme puolestamme tervehtiä lämpimästi
näitä vähävaraiselle väestöosalle annettuja etuisuuksia niistä ylet'
tömän korkeista medicäre-maksuista, mistä koiiservatiivihallitua
ontarioläisten'maksettavaksi sälytti kansanjoukkojen ja erikoi­sesti
työväenliikkeen protesteista huolimatta.
Lainlaatijakunnan oppositioryhmien .johtajat kiirehtivät maä-nantai-
iltana antamaan toivorikkaita lausuntoja omien ryhmiensä,
liberaalipuolueen j a N D P : n "hyvistä mahdollisuuksista" hyötyä
konservatiivien odotetuista vaalitappioista. Toivotaan, että he, oli­vat
oikeassa — mutta se voi tapahtua väin kansan etuja ja toi­vomuksia
edistävän myönteisen ohjelman ja asenteen perusteella.
Ottakaamme liberaalipuolue, Ontarion liberaalipuolue ei ole
tähän mennessä sanoutunut i r t i sen paremmin aivan riittämättö­män
pienten peruseläkkeiden "jäädyttämisestä" ja eläkkeiden vai­vaisesta
42 sentin korotuksesta; se ei ole sanoutunut irti liitto­hallituksen
epäonnistumaan tuomitusta 6 prosentin palkkojen ko­rotuksen
kattörajasta, eikä inflaation vastustamisen nimissä jär­jestetystä
ohjelmasta, minkä ansiosta meillä ön*nyt yli 500,000
työtöntä; se ei ole sanoutunut i r t i liittovaltion liberaalihallituksen -
finanssi- ja veropolitiikasta mikä pyrkii sälyttämään talouspulan
suurimman taakan vähävaraisten kannettayakäi.
Protestiäänten antaminen liberaaleille olisi tässä vaiheessa
ojasta allikkoon hyppäämistä.
Vähävaraisten todellisena . vastaehtona näissä vaaleissa on
NDP:n, jonka reforiniohjelmasta—-maakunnallisesta autovakuutuk­sesta
jne.
JIdsinliL -r^^ Presidentti • Aljen;
ä^|a jbhdo la j a ' kansaa enemmis­tön
tuella sosialismiin siirtyvä
Ohile' toivoo "Suomelta mm. .tek,
nolqgista, apua j a poliittista tu-'
kea sekä luonnollisesti parempia
kaupallisia suhteita, totesi Chi­len
uusi Helsiiikiin akkreditoitu
suurlähettiläs 'Enrique Delano v i i
me. viikolla .järjestetyssä tiedo­tus
tilaisuudessa.
" Suurlähettiläs Delano, joka
Edustaa Allenden hallitusta Suo-,
hien lisäksi Ruotsissa j a Tans­kassa
jätti valtuuslkirjansa pre­sidentti
Urho Kekkoselle. — Pre-äidenttinne
tuntee erittäin hyvin
fitelä-Amerikan ja Chilen tilan­teen,
kiitti suurlähettiläs.
: Allenden hallitus on luvannut
toteuttaa Chilen yhteiskunnalli­sessa
rakenteessa perusteellisia
muutoksia, tie sosialismiin pyri­tään
avaamaan, kertoi Delano.
Uudistusohjelmaa on toteutettu,
kuparin, jodin ja salpietarin kan­sallistamisella^
minkä lisäksi mm.
rautämalmivarat otetaan yhteis­kunnan
ha^ltuun.
1,300 suurtilaa on otettu val­tion
haltuun maatyöläisille jaet­tavaksi.
Alleiide on puolen vuo­den
aikana toteuttanut maarefor­mia
töhoklkaämmm kuin edellinen'
presidentti Frei koko hallituskau­tenaan.
Lisäksi hallitus oh kiin­nittänyt
erityistä huomiota las­ten
huoltoon ----nykyisin jokai­nen
chileläislapsi saa puoli lit­raa
ilmaista maitoa päivässä.
KUPARIKORVAUkSET
TUOMIOISTUIMESSA
Amerikkalaisille kaivosyhty.-
mille kuparin kansallistamisen ta
kia maksettavat korvaukset rat­kaistaan
erityistuomioistuimessa
valtidkonttorin esittämien fak­tojen
peruisteella.
Korvauksen suuruudesta on
Chilessä erilaisia mielipiteitä.
Erään käsityksen mukaan ame­rikkalaisille
ei pitäisi maksaa mi­tään,
koska he ovat jo saaneet
sijoituksensa lO-kertaisesti ta-itaiäin.
Tämä on .kuitenkin poliit­tinen
ihielipide, tärkeintä) on et­tä
asia käsitellään laillisesti ja
demokraattisesti, totesi ^Delano.
Kuparin kansallistamisen suh­teen
Chilessä vallitsee täydelli­nen
yksimielisyys. Sitä eivät vas­tusta
Freik johdolla toimiva op­positio
" eikä voimakas oikeisto-lehdistökään.
__ Muissa kysymyk
sissä aikaisemmin vallassa ollut
kansanosa, joka on haluton luo­pumaan
etuoikeuksistaan, voi ai­heuttaa
hankaluuksia, arveli De­lano.
SUUTTUMUSTA
VALUUTTARAHASTOON
Allenden hallitus haluaa pitää
yllä hyviä suhteita kaikkiin mai­hin
j a varsinkin Yhdysvaltoihin,
mutta eräät pohjoisameriklkalai-set
järjestöt näyttävät ajattele­van
toisiurtotesi Delano ja viit­tasi
kansainvälisen valuuttara­haston
päätökseen, jolla kiellet­tiin
luotonantp Chilelle kiistan
kuparikorVauksista ollessa kes­ken.
Tämä päätös on Chilessä
suututtanut myös oppositiota ai-^
na konservatiiveihin asti. '
Euroopassa ei tällaisia vaikeuk
sia ole esiintynyt ja nimenomaan
sosialististen maiden kanssa on
yhteistyö kehittynyt suotuisasti.
Allenden aikana Chile on luonut
suhteet DDR: n Kuuban j a K i i ­nan
kansantasavallan kanssa. Ohi
leh ja Kuuban välillä on ollut l u ­kuisia
ministerivierailuja ja pää-miniseri
Fidel Castroa odotetaan
vierailulle Chileen. Myös kaupal­listen
suhteiden maiden, välillä
odotetaan kehittyvän suotuisasti,
sillä Chile tarvitsee sokeria ja
Kuuba kuparia;
CHILEN RATKAISU
EI VIENTITAVARAA
Presidentti Allenden ns. An­dien
ryhnfiän maihin Kolumbiaan,
Ecuadoriin ja Peruiin tekemällä
matkalla Ciiilen uusi politiikka
sai paljon kannatusta, kertoi De­lano.
Tähän ryhmään kuuluva Bo
li,via jäi kierroksen ulkoiiuolelle,
siellä tapahtunen oikeistokaapu
'pauksen takia. Delanon mielestä
tämä kaappaus ei kuitenkaan es­tä
Andien ryhmän maiden yhteis­työtä,
joka on puhtaasti talou­dellista.
"Chilen kansanrintamaratkalsu
ei ole vientitavaraa, totesi Dela­no
arveluista samanlaisen vasem­mistolaisen
kehityksen mahdolli­suuksista
muualla latinalaisessa
Amerikassa. Mahdollisesti Uru-guayta
lukuun ottamatta muiden
mantereen valtioiden yhteiskun­nalliset
olosuhteet ovat toiset
kuin Chilessä, missä kansanrinta­ma
vastaa maan oloja ja taii)ei-ta.
kAUPPAVAlHTO
SUOMEN KANSSA
Viime vuonna Suomen tuonti
Chilestä oli n. 12 miljoonaa mark
kaa, mistä seostamaton kupari
muodosti 11,4 miljoonaa mark­kaa.
Lisälksi tuotiin yiinirj^älei-tä,
raakavuotia ja nahkoja.
Tuonti Chilestä kasvoi edelli­sestä
vuodesta lähes 3 miljoonal­l
a markalla, mutta oli lähes 6
miljoonaa pienempi kuin vuonna
1968. Kupari on jatkuvasti ollut
keskeinen tuontiartikkeli. .
Vienti Chileen on tasaisessti kas
vanut em. kolmen vuoden . kur
luessa. Vuonna 1Ö68 vietiin Chi­leen
n. 2,6 miljoonan edestä,
vuonna 1970 jo 9,6 miljoonan
edestä. Valtaosan tästä viennistä
on muodostanut paperi, jonka
lisäksi on myyty mm. koneita,
terästä ja yolta, ;
miolaMditit K&singmti Jktefillaiisteliiiyia Feldn^ssa:
Hongkong. — Pohjois-Viet-namin
pahimmat tulvat 25 vuo
teen uhkaavat tehdä tyhjäksi
suuren osan rakennustyöstä, jo
ta maassa on tehty kolmen ,
vuoden ajan amerikkalaisten
pommitusten jäljiltä:
Tulvat kohtasivat tiheästi
asutettua ja hedelmällistä Pu­naisen
joen delta-aluetta sa-maan
aikaan kun 'useat Pöh-jois-
Vietnamin talouslaman a-lat
olivat juuri saavuttamassa
vuodn 1965 tuotantotason. Täl­löin
amerikkalaiset atoiitivat
pommituksensa.
Pääministeri Pham Van Dong
ilmoitti katastrofista Pohjois-
Vietnamin 26. vuosipäivän kun­niaksi
pidetyssä joukkokalkaukses
sa Hanoissa.
Pääministerin mukaan maan
pohjoisosaa oli usean viikon ajan
koetellut "hyvin suuri tulva"! Hän
sanoi tulvan olevan suurempi
kuin vuonna 1945, josta katastro7
fista • pohjoisvietnamilaisilla oli
vielä tuskallisia muistoja.
Pham Van Dongin mukaan
maanviljelys, tieto- ja liikenne­yhteydet
sekä valtion ja yksityis­ten
omaisuus olivat kärsineet suu­r
ia vahinkoja.
Suurin osa Pahjois-Vietnamin
16 miljoonasta asukkaasta asuu
Punaisen joen delta-alueella. Osa
olisi hyötyä Ontarion vähäva,raiBelle väestölle yleensäT—fahieesta-on-- vain jkolme metriä
Me puolpstamme toivonime, että näissä vaaleissa saavutettai­siin
työtätekevien yhtenäisyys ainakin vaaliuurnalla, jos ei viral­lisesti,
niin ainakin siten, että N D P : n toimesta ei pantaisi mitään
esteitä tällaisen kehityksen tielle. Parhaana esimerkkinä tästä on
Sudbury, missä N D P : h ehdokkaalla Bud Germalla on hyvä vali­tuksi
tulon mahdollisuus edellyttäen — j a vain öiten -—että hänen
tuekseen ja äänestäjikseen saadaan nikkellteollisuuden kaikki työ­läiset
huolimatta siitä kuuluvatko he terästyöläisteh (USW:n) tai
M-M:n jäsenyyteen tai ovatko he NDP:n kannattajia tai siitä
vasemmalle, täi ovatko he englantilais-, ranskalais- tai muuta alku­perää
olevia canadalalsla.
Meidän harkittu kantamme oh, että NDP:llä on näissä vaa­leissa
hyvät edistymisen mahdollisuudet — hyväsisä tapauksessa
oppositio- ja jopa hallitusasemaän asti, mikäli vaaleissa toteute­taan
ohjelmaa, mikä edistää kaikkikäsittävää työtätekevien yhte­näisyyden
saavuttamista vaaliuurnalla. Huomioonottaen sen, että
mitään perustavaa^ laatua olevia sosiaalisia muutoksia ei tässä
ihaakunnassa saaivuteta ilman työväenluokan poliittista yhtenäi­syyttä
j a yhtelstoiinintaa, me toivomme, että yhdessä NDP:ri
edustajain enemmistön valinnan kanssa tulisi valituksi myös joku
kommunistisen puolueen ehdokas, sillä se antaisi työväenluokan
edustukselle lisää pontta j a väriä, kuten piemme hyvin havainholli-sesti
nähneet isiemme maan Suomen tapahtumista.
Me toivomme, että täkäläiset maanmiehemme — valtaosan
ruumiillisen ja henkisen työn tekijöitä ja'muita nsrpikkuihmisiä
• •^ tekisivät näissä vaialelssa kaiken voitavansa työväen ehdokkai­den',
tarkoittaen valtaosalta NPPmehdokkaideJi tukemiseksi ja
valitsemiseksi. Kummalle tahansa vanhalle puolueelle ahnettäva
ääni menee haaskuun; Mutta työväen edustajain tukeminen koituu
hyväksi sittenkin, vaikka hallitusasemaän ei vielä päästäisikään.
Joka tapauksessa on syytä uskoa j a toivoa, että'Ontarion työväellä,
erikoisesti juuri NDP:lIa on nyt Quuri mahdollisuus asemansa voi-mistuttamiseksi
jopai hallituspitkllle nöusuuh asti, jos vain osataan
pitää kiinni näistä mahdollisuuksista, ja jos työtätekevät muistavat
toimia ja äänestää omien ja kanssaihmisteneä etujen puoledta.
Kiinan Junnanin vtioristomaa-kunnasta
alkunsa saava Punainen
joki on 1,190 kilometriä pitkä,
ja aina kun Etelä-Kiinan mereltä
saapuu myrsky on delta-alue vaa­rassa
joutua veden alle. Vuonna
1926 hoin_ kolmasosa siitä oli ve­den
vallassa joen rantojen mur­ruttua.
TuHojen laajuus käy selvästi
ilmi Neuvostoliiton, Kiinan, Ete­lä-
Vietnamin väliaikaisen vallan-kumoushallituksen,
Pohjois-Ko-rean
ja Mongolian lähettämistä
surunvalittelusähkeistä.
Pohjois-Vietnam ei ole antanut
tietoja kuolonuhreista, mutta
Neuvostoliiton säkeessä ilmais­tiin:
osanotto "uhrien omaisille".
Neuvostoliitto ilmoitti lähettä­vänsä
kiireellisesti ruokaa, lääk­keitä,
vaatteita ja telttoja.
Tulvat ovat kohdanneet myös
Etelä-Vietnamia, missä väliaikai­nen
vallankumoushallitus kehotti
viikonvaihteessa kansanjoukkoja
taistelemaan tulvaa vastaan Me­kong-
joen matalalla suistoalueel­la;
Radiolähetyksessään väliaikai­nen
vailahkumoushallitus kehot­t
i siviilejä työskentelemään käsi
kädessä tulvan aiheuttamien tap­pioiden
piehentämiselksi.
Delfiinit kuin
lanmiaslkoirat
älylah joiltaan
Englantilaiinen professori Richard
harrboii ön kertanut epäilevänsä
yl-cfetä teoriaa, jcjifca mukaan ddr
IMi ovat erittäin' älykkäitä.
Harrison, Cambridgen yli<^istpn
a natomban professori sanoi luennoi­dessaan
maanantaina Sydneyssä,
Australiassa, että delfiinit ovat suu­rin
piirtein yhtä älyldcäitä kuin lam-maskolrat.
Delfiinejä 25 vuoden aiian tutfemut
Harrison sanoi myös, etta josdelfii-hit
olisivat niin älykkäitä'Icuin ylei­sesti
vai tetän, ne (tuskin tyytyisivät
pikkurahojsn sukelteluun ja miridea
"naurettavien temppujen" tekemi­seen.
Hänen mukaansa televisiossa esi­tettävissä
deKiinitarinoissa • sekoitet­tiin
delfiinin suurenmcireein suoritus-,
kyky älykkyyteen.
Tokio, — Japanilainen xTolkio
Shimbun -lehti julkaisee toimi­tuksen
hallussa olevaa aineistoa
Henry KIssingerin ja" Kiinan kan­santasavallan
valtioneuvoston
pääministerin Tshou En-lai kes­kustelun
sisällöstä. Keskustelu
käytiin tämän vuoden kesäkuus­sa
Pe!kingiBsä KIssingerin äuo-rittaman
matkan aikana. Kissin->
gerin matkan tarkoituksena oli
pohtia amerikkalalB-kiinalaisIa
suhtieta.
Lehti viittaa siihen, 'että kes-ku^
elun aikana Kisäinger ilmoit­ti
amerikkalaisten tutkimusten
todistavan Bo ,Nai -lahden poh­jalla
Koillis-Kiinassa olevan mi­tä
rikkaimpia öljyvarastoja. Nä­mä
varastot ylittävät kyinmen-fcertaiseötl
lähi-idän Öljyvarat ja
vaikka niitä käyttäisi koko maa­ilma,
ne riittäisivät 50—^0 vuo­deksi.
Klsslriger ehdotti Yhdys­valtain
yhteistyötä esiintymien
käyttöönotossa. Lehti vakuuttaa,
että T ^ p u EnJai suostui peri­aatteessa
tähän,: mutta ehdotti,
että asian tutkisivat yksityiskoh­taisesti
presidentti Nixonia K i i ­nan
matkalle seuraavat amerik­kalaiset
ja kiinalaiset asiantuh-
•tijat.-;:-
Kissihger ilmoitti, että Yhdys­vallat
voi tarjota kiinalle nyky­aikaisia
matkustaja- j a rahtiko­neita
ja viittasi Yhdysvaltain
halukkuuteen rakentaa lähitule­vaisuudessa
manner-'Kiinaan Ien-"
tokone tehdas. Tshou En-lai suo3
tui periaatteessa tähänkin.
Taiwan oli, kaikkein monimut­kaisin
kysymys, kertoo lehti edel­leen.
Kissinger korosti, että kan­sainväliset
sitoumukset eivät voi
sallia Yhdysvaltojen unohtavan
Taiwania. Kuitenkin hän sanoi,
että .Yhdysvallat ryhtyy ponnis­telemaan,
jotta Kiinalle annettai­siin
paikka Y K : n turvallisuusneu
vostossa.
Tshou En-lai vastusti Kissin-geriä
puolustaen yhtä Kiinaa ja
totesi Tokio Shimbunin mukaan,
että myös Tshiang Kai-shek on
vastaan ilmoittaen, että on vain
yksi Kiina. Vastauksena KIssin­gerin
ilmoitukseen, että jos Kiina
ilmoittaa, että se ei vapauta
aseellisesti Taiwan ia, niin Yhdys­vallat
on valmis poistamaan Tai-wanista
ja Taiwanin salmesta
kaikki Yhdysvaltain asevoimat,
Töhou En-lai korosti, että Yhdyff-valtain
on ennen kaikkea jätet­tävä
Taiwan ja viittasi siihen.
että Taiwanin kysymys on K i i ­nan
sisäinen kysymys. Jos Yh­dysvallat
suosfuu joukkojen ^pois-tamiseen
Taiwanista, niin Kiina
Ilmoittaa tämän saaren rauhan­omaisesta
vapauttamisesta, sanoi
Ti^ou En-lai.
"Vastauksena sliheh Kissmgerirf
ilmoitukseen, että jos K i i n a saa •
paikan turvallisuusneuvostossa, ^
niin presidentti Nixon haluaisi 'p^
lokakuussa - käydä Kiinassa,
Tshou En-lai ilmoitti, että Itii-na
ottaa presidentti NixPi^in Vie­railun
väistään koska tahansa ja
kun hän saapUu, itse puhemies
Mao saapuu häntä vastaanotta­maan
Pelkingin lentokentälle.
Tapaamistilaisuudessa _ päästiin
myös sopimukseen "kuuman lin­jan"
asentamisesta Washingtonin
j a Pekingin välille, toisin, sanoen
suoran yhteyden järjestämisestä
Valkoisen talon ja Pekingin kes­ken.
Tshou En-lai lupasi, että
yksityiskohtaisesti tätä kysymys­tä
amerikalaisten tahon kanssa
pohtii Kiinan Canadan-suurlähet-tiläs.
Sen lisäksi, että neuvotteluissa
päästiin sopimukseen siitä, ^ttä
ennen diplomaattisten suhteiden
järjestämistä Yhdysvaltojen ja
Kiinan kesken on tarpeellista voi­mistaa
kauppavaihtoa, kirjeen­vaihtajien,
tiedemiestä^, opiske- ,
lijoiden, tieteen ja kulttuurin
edustajien vaihtoa. Tshou En-lai
lupasi kutsua lokakuussa alka­ville
Kantonin messuille tunnet­tuja
amerikkalaisia liikemiehiä.
Hän korosti myös, että hän ter­vehti
tyydytyksellä amerikka­laisten
senaattoreiden ja edus­tajahuoneen
jäsenten vierailua
huolimatta siitä, kuuluvatko nä­mä
"kyyhkysiin" vai "haukkoi- '
hin", ilmoitti lehti.
"JOULUN" AVUSTAJILLE
Vanhojen perinteiden mukaaii julkaistaan tänäkin vuon­na
Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten yhteinen Joulu­julkaisu.
Kuten ennenkin, julkaisu ilrnestyy siksi hyvissä
ajoin, että se ehtii etäisemmillekin lukijoilleen ennen jou-lu3.
\ '
Julkaisuun otetaan kiitollisuudella vastaan avustajien
kirjoituksia: kertomuksia, ajankohtaisia muistelmia^ novel­leja,
runoja ja muita, sekä kirjoitusten yhteyteen sopivia
tai muuten ajankohtaisia ja julkaisun asua rikastuttavia
kuvia. Kuvat palautetaan pyydettäessä takaisin huolimatta
siitä tulevatko ne kaikki käytetyksi tai ei.
Teknillisten vaikeuksien voittamiseksi pyydetään, et­tä
kaikki kirjoitukset ja kuvat olisi lähetettävä julkaisun
toimitukselle viimeistään lokakuun 1 päivään mennessä
1971 osoitteella: "Joulu, Box-69, Sudbury, Ont., Canada.
Avokätisestä avustuksesta etukäteen kiittäen,
JOULUN TOIMITUS.
JoulkJkosurma
Itä-^Palkistanissa
Delhi. —• Tuhatkunta itäp^^dsta-mailista
sai surmansa kabd^j^ivän
iaikana viime viikoKa pafeisbanilais-ten
jouJdoojen tulittaessa Coanillan
«aluetta M-PafciStanissa, ilmoitti In­tian
uutistoimisto PTI.
PTIm mukaan armeijan joukot tu-
'littrvat kuutta ComiKah alueen ky­lää
kositxiksi Bangia Deshin sissien
hyökkäyfcsilte. UutisboinustolnaBflt-si
lisäksi, että siissit olivat surman-neet
syyskuun ensimmäisellä viflcol-la
käyc^^issä taisteluissa 456 pakis­tanilaista
sotUasta ssdcä haavoitta­neet
130;tä. .-
Ransktan entöien ku^tjtuui^^
kirjailija Andre Malraux kehotti'
Bangia Deshin vapai^iaistelijoita te-hostaniaian
toiinintaiansa ja muutta-.
maan Itä-Pakistanin uudeksi Viet­namiksi.
Malraux sanoi Defflussä "
kohdakkoin pidettävän Itä-Pakista- •
min kysymystä pohtivan kansainväli­sen
konferenssin puheienjohfcajalle
lähsttämäisään kirjeessä, ettei ttä-
Pakistan taistele poKittfeen järjes­telmän,
vaan henkensä puolesta.
USAilIe kaupaOinen
edtiistajisto Pieidngiin'
Tokio. — Yhdysvaltain hallitus on
päättänyt perustaa kaiq>a!(Msen edus­tuston
Pekingiin ensiimmäisenä os-keleena
kohti Kiinan tunnustamis­ta,
kirjoittaa ijapanilamen paiväldi-t
i Mainitsha SiMmbun. Lehti sanoi
saiaireensa tietonsa Jf^janin haiHitus-lähteästä.
meren pintaa korkeammalla.
New York. — Yhdysvaltain se
naatin sisäisen fcurvalMsuuden kysy­myksiä
pohtiva lalivaliokunta on äs­kettäin
saanut käyttöönsä ns. ken-raiaiH
Ralph van Detnanin arkiston,
jofca fflsältää 125,000 heinkilömappi)a
edistykseHisistä yhdysvaltalaisista
yhite&kunnalMsta afctivisteista, ker­too
New York Times,
Tämä synkM kokoelma, iioba on
kxxottu lähes neldiäimesvuosisadain
'»jan, sfeäilbää informiaiatiiciilta poÄ-tjsista
jai iay-joWta!J.iista, fcansalaLsoi-toeusliilkfceen
aktiiviiisteisbä, näyfcteili-jöifitä,
fcirjali!dijoi5ta ja yliopistopii-rden
edustajista.
New York Timesin tiedotuksen
perusiteeMia voidaan puhua Yhdysval­loissa
toimiilvastia väestön vaknUu
tohniimnan. koorddnoilmlskeskuksesta,
jota johti lammattivakoiilija van Do­raan.
jKenraali van Demanin kuolbuia hä­nen
arkistonsa jculbul lähes kokonaan
Yhdysvailbain sotilaötiedusiteluelinten
käyttöön. Sei, että arkisiton aineisto
on nyt lannebtu sisäisen turvallisuu­den
kysymyksiä käsitteleväin senaa­tin
<arj!ivailii«kuininan käyttöön, kertoo
viiraiBsön Waslhiingtoiniln lailtoovan voi-mk6m
piaiiinostusibaian edistyksellisiiä
voiilmiiia vastaan. Tämä aJivailiokun-ta
on enäs yhdysvalbaiadsen tatnitu-muiksen
pääiasedsta taibtelussa kjadk-
Icia' opposUioaineksia mtoao.
PÄIVÄN PAKINA
ii
Vanhoja leikkeleitä selailles­sa
"pisti silinään" eräitä kirkol­lisia
kysymyksiä (erotuksena
uskonnollisista asioista) käsittä­viä
uutistietoja;
Meille kerrottiin mm. viime
toukokuussa New Yorkista lä-lähetetyssä
UPI :n liutistiedos-sa,
että protestanttiset papit
"kä3rttävät vain 3 prosenttia
saarnoistaan sellaisten-nykyhet-
Jcen kysymysten kuin rauhan,
köyhyyden, ennakkoluulojen ja
oikeusasiain käsittelyyn", j a ei=^
tä "enemmistö kiritkokansasta
istuu omahyväisenä -kirkossa
kuuntelemassa äänettömiä (eli
mitään sanomattomia) saarno­j
a ".
Tällaiseen tulokseen oli mai­nitun
uutistiedpn mukaan tullut
tutkimustensa perusteella B'nai
B'rith Leaguen ihmisoikeuksien
komitean neljä tiedemiestä, jot­ka
olivat siihen aikaan julkais­seet
raportin nimellä Wayward
Shepherds, eli omituisia paime­nia.
Tämän tutkimuksen mukaan
nämä papit karttavat erikoises­t
i sosiaalisten ja poliittisten on­gelmien
käsittelyä. Ainoastaan
8 prosenttia Missourin lutherilal-siata
j a etelävaltioiden babtlstl-papeista
tiedoitti, että ho kos­kettelevat
saarnoissaan kiistan­alaisia
kysymyksiä. , , .
Kommentoiden asiaa omasta
puolestaan nämä tiedemiehet sa­novat
näiden pappien esiinty­vän
ilkäänkuin "Vuorisaarnaa"
ei olisi koskaan pidetty.
Toisaalta on väitetty, että
Mestarin sanat kedon kukista
j a taivaan linnuista, jotka ei­vät
kylvä eivätkä kynnä, on
herättänyt valtapiireissä pelkoa
siitä, että kuka sitten tyÖt te­kee
j a hankkii rikkaudet muu­tamille
harvoille, jos moisia op­peja
levitetään.
Luther oli aikanaan "kapinal­lisille"
kbva poika — miltei yh­tä
kova kuin presidentti Nixon
köyhien panettelussa j a päämi­nisteri
Trudeau eläkeläisten vaa
timuksien alas lyömisessä, k u ­ten
Mika Waltarin "Karvajal­ka"
asian selittää. Tämä ker­too,
kuinka Luther petti häneen
uskoneet kapinalliset talonpojat,
jotka hakivat vain Jumalan o i ­keutta
maan päältä.
Luther meni kapinassa ruhti­naan
puolelle ja tärisi Karva­jalalle:
"Voi sinua poika rais-,
kaa, millaiseen perkeleen louk­kuun
olet eksynyt j a paha s i ­nut
perii, ellet hyvän sään a i ­kana
kiskaise ^itseäsi kuiville
saatanan sontaläveatä". J a vie­lä
julisti Luther talonpoikia
vastaan: "SiÖksi on heidät, i s ­kettävä,
kuristettava ja pistet­tävä
maahan, salaa tai julklE^es-ti,
ken vain voi, ja ajateltava,
ettei ole mitään myrkyllisem­pää,
vahingollisempaa j a saata-hallisempaa
kuin kapinallinen
ihminen, niin että hänet on Is­kettävä
hengiltä kuin hullu koi-r
a ."
Voimallista oli Lutherin pu­he,
sitä ei kieltää voida. Eikä
liioin sitä, etteikö hän olisi "ot­tanut
kantaa" näissä maallisis­sa
"kiistanalaisissa kysymyksis­sä"
— maallisten ruhtinaiden
puolesta.
Mutta kiittämättömyys pn
sittenkin maailman tai oikeam­min
katolisen kirkon palkka.
Naulattuaan teesejä Witten-
'bergin linnankiriton oveen ja
pauhattuaan ainakin sanoin ane­kauppaa
vaataan Luther joutui
vähitellen, vaikka ei ilmeisesti­kään
sitä tarkoittanut, vastar
tusten eli konfrontaatioon kiri-kon
korkeimpien viskaalien
kanssa.
Lopulta kävi niin, että Leo X
antoi Lutherille pannajulistuk­sen,
v. 1521. Kirkon kiroukseen
yli 450 vuotta sitten joutunut
Luther on kaiketi Roomalais-ka-tolisen
kirkon katsomuksen mu­kaan
vieläkin siellä "kuumassa
paikassa" odottamassa armoa
joltakin Jumalan sijaiselta tääl­lä
maan päällä?
Hänen hetkensä ei ole siis
ilmeisestikään vielä lyönyt. Kär
simysten malja ei ole kaiketi
vielä täyttynyt.
Tähän viittaa Wormaiata,
Länsi-Saksasta äskettäin saatu
uutlstieto, jonka mukaan nykyi­nen
paavi oli hyljännyt Sak­ean
roomalaiskatoUson maal­likkoryhmän
anomuksen, että
paavin panna Lutheria vastaan
peruutettaisiin.
Mestarin kerrotaan opetta-rften
ennenkaikkea opetuslap­siaan
rakastamaan vihollista
kuin itseään ja kääntämään
toisenkin posken, jos heitä - lyö­dään
kuokkaan.
Mutta paavillinen kirkko on
pitkävihainen, kuten Luther oli
Karvajalan mukaan raivoisa ta­lonpojille.
Se kieltäytyi anta­masta
armoa Luther-poloiselle.
Vatikaanin kristillisen yhtenäi­syyden
asioita käsittelevän sihv
teeristön presidentti, kardinaa­l
i Willebrands sanoo vastauk­sessaan,
että paavi "ei katso
nykyaikana voivansa ryhtyä uu­siin
toimenpiteisiin teidän huo­lenpitonne
suhteen Martin L u ­therista".
Tämä siitäkin huolimatta,
vaikka kardinaali Willebrands
myöntää kirjeessään "itsestään
selväksi asiaksi, että kuuden­nentoista
vuosisadan kiistat nä­kyvät
nykyaikana toisessa va­lossa",
kuten hän sanoo.
Lutherin virheelliset katso­mukset
"eivät ole palvelleet to­tuutta
tai rakkautta eikä sen
vuoksi yhtenäisyyttäkään", sa­noo
kardinaali.
Mutta mitenkä lienee kardi­naali
Willebraridsin oman "rak­kauden"
laita Mestarin opetus­ten
valossa? ;
MIssä-JLutherin "sielu',!%,.vai4*
taa tämän pannan johdosta, se
on asia, 'joka ei kiinnosta mei­tä
maallikkoja.
— Känaäkoura,