1970-01-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SiVu 2 Tiistai, tamnu^k. 6 ,p. — Tuesday, Jan. 6, 1970 INDEPENDENT LABOR QRGAK VAPA US O F FINNISH CANADIANS iUBERTV) : Bstoidisbed Nov. 6,1917 Edttxxr: Wr ER!LUNI> ^ IffiBtuger: EL SUKSI TBtepbflöe: Offloe aitd BdHotU 0744264 E*iAIIlshed «vgtee Ttafisdavs Tbarsdatys Iqr V«paii8 PubUsblng Ca Idnubed. lOO-^lOS maSL "mtt, Sudbtory, Onbufo. Catnda. BfiBlSng edditisB: Boo^ 60. Adverttsfaigmtes lipoo appittoftttaa, temfflatton free of chaiKc SeooQcl Olass Mm xetflslttMim • Ä -CANADIAN LANGUAGE PRESS 'CLUB Oanodaäsa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 3 kk. $3.00 TILAUSHINNAT: USA»: Suomeeii: 1 vk. $11.00r6 kk: $5.76 1 vk. $11.60, 64ck. $8.25 ' Isännän ääni kuuluu yhä ^ Joulun edellä saimme uutislähteistä tietää, etta Waäfiiagton on hieman huojentanut 19 v u o t t a vanhaa kieltoa^ ifiikä estää amerikkalaiset käymästä kauppaa K i i n a n kanssa. Näjrttää siltä, että ame- •ikkalaiset eivät voi välittömästi vieläkään käydä kauppaa K i i n an kanssa; mutta amerikkalaisyhtiöiden ulkomaalaiset sisaryhtiöt voivat. Meitä cahadalaisia kiinnostaa tässä yhteydessä ensikädessä se, että amerikkalaisten monopolien canadalaiset sisaryhtiöt saavat nyt myydä "ei-strategisiä t u o t t e i t a " K i i n a a n . Tämä helpottaa luonnollisesti vähän sitä Made-in-America pakkopaitaa, minkä alaisuudessa yhdysvaltalaisten omistavat laitokset ovat Canadassa toimineet. Tosiasia nimittäin on, että K i i n a olisi esim. muutama vuosi sitten ostanut Canadan F o r d i l t a moottoriajoneuvoja, mutta kaupasta ei t u l l u t Y h d y s v a l t a i n pannan viioksi mitään; v a i k k a F o r d in työläisiä oli " l i i k a t u o t a n n o n " vuoksi s i l l o i n työttömänä. M u t t a vaikka Canadassa t o i m i v i l l a y h d y s v a l t a l a i s i l l a s i s a r y h tiöillä on nyt oikeus myydä "ei-strategisia t u o t t e i t a " K i i n a a n ( m i - käU häissä "ei-strategisissa canadalaistuotteissa" ei ole Y h d y s v a l loissa valmistettuja osia!) niin yhdysvaltalaista lakia on täällä kuunneltava yhä, kuten isännän ääntä ainakin n s . " s t r a t e g i s t en tuotteiden" kohdalta. Huolimatta lainkaan siitä; pitäisikö meidän kansakuntana myydä tai o l l a myjnnättä näitä "strategisia tuotteita" Kiinaan, Y h d y s v a l l o i l l a , ei pitäisi o l l a siihen mitään sanottavaa. Paljon on puhuttu siitä, että amerikkalaisten omistamien laitosten pitäisi täällä toimia " h y v i e n canadalaisyhtiöiden" tavoin canadalaisten l a k i e n j a canadalaisten säädösten määräämällä t i v a l l a. Kuvaavaa on kuitenkin, että Ottäwasta ei kuulunut protestin-piipadustakaan siitä kun Washihgton tiedoitti asiallisesti j a lainkaan kaunistelematta, että se " a n t a a " esim. Canadassa t o i m i v i l le yhdysvaltalaisten omistamille laitoksille vissejä oikeuksia^ mutta kieltää niiltä edelleen muita oikeuksia, j o i s t a muut canadalaislai-tokset. nauttivat. ''v Tämä on kokonaan nurinkurinen j a kestämätön tilanne. NATO-LIITON LIIKKUVAT VOIMAT LänsUehdistö on voimakkaasti mainostanut NATOin liikkuvia voimia Atlantin liiton nudenai- Kaisiinpina ja teUokkalmpana vodi^ lätaa. Ne perustettiin tJSA:nt aloitteesta jo vuoden 1961 keski-vaiheilla — välittömästi sen jäi^ keen kun Pentagon oli hyväksy, "joustavan reagoinnin" teonian. Atoinisotavalmlstelujeri ohella tä-^. m mm kiinnittää 1iu6iniota myös pieniin sotiin. Perustettaessa Uikkuvja voimia — joukko-osastoja, jotka voidaan nopeasti siirtää paikasta, toiseen — suuiin huomio kiinnitetään nli-liikkumisnopeuteen eikä määrään. ISTATC^H liikkuvia volmi a koulutetaan käytettäväksi laajalla alueella — siellä, missä NATO:n Euroopan johto "kantaa vastuun". Mutta, tarkoituksenmukaiäimpana pidetään niiden käyttämistä N A TOn sivustoilla — Norjas.sa, Kreikassa ja Turkissa. Samana vuonna (1961) Pentagon pei-usti myös Yhdysvaltojen . omat liikkuvat voimat, jotka on sijoitettu USArhiin. Niiden tehtävänä on ymr päiivuotisen valmiustilan säilyttäminen ja amerikkalaisten asevoimien auttaminen- tilanteen niin vaatiessa;/-,' On huomattava, V että Pentagon tulkitsee "oman vastuunsa" melKo laajaksi. Niinpä USA:n liikkuvien voimien vastuulla ovat lähi- j a kes-ki- itä, Etelä-Aiisia ja Etelä-.\fnkka Saharasta alaspäin yhteensä 64 maata, 36,7 miljoonaa neliökilometriä, j o i l l a asuu. n. miljardi ihmistä! Kun lisäämme tähän vielä NATO:n dollisesSa NATO-nllikikuivien ihesri. voimiep dsastojen pmstarflsiesta Afrifcah ja Etelä-Aäsian aHBCiile. Näin oltefi N A f Öf-ij JöMcuviftH vöI-mien toimintafkenttä voi u-lottua NATO.n ulkopuolelle mistä olisi seurauksena sodan uhan kasvaminen.' , • ••. . •• SÄMMiytTÄJlA VAI SYTYTT.^tJIÄ? •.••••^•'•v •y'AT:::-^^y::i[n[:'z:[r-^ kenrajdin P. w mukaan liikkuvien voimisri tulisi toimia patökuhtaryth-män tavoin. Kenraali Adaaiss jos k u kaan tuntee hilckuyien voiniieii tok miritapeiiaatteet han komensi ^OTastoa, joika miehitti JpoMhikäa sen tasayäHan vuoinna 1965. Somali la oh huomattava^ että-ikäiklci liikf kuvien mäk- ja iimavoimieh osastot, jotka tällä hetkeöä "saiönnitta-vat tulipaloa" Vietnamissa,:kuuluivat aikaiseminin hänen komentoonsa. ^ • • Aseellinen -inten'entio Domihi-kaäriistatasavallaa vastaan j a Viet-n. imih sota ovat hyviä esihnerkkedä USA :n hai^oittamasta sekaantumia sesta muiden maiden sisäisiin asloi^ hin. Tällaisia esimerkkejä pn paljon. Amerikkalaisten iskuryhmien tavoin tulisi toimia myös NATOin "palokunnan". Aimeriifckalaisessa sotilaslehdessä Armyssa esitettiin seuiraavä ajatus etokuuis-a 1966: "Vaikka liikkuvien voimien hopealla Jaäijentamisella saattaisi olla merkitystä 'paikallisten ryhmittymien vahvistamiselle niiden perustarkoituksena ön kuitenkin psoittaa, että NATO on valmis torjuimaah kaikki hyökäcäykset Jäsenmaitaan kohtaan pitäen jokais^ liikkuvien voimien "vastuun" niin ta hyökkäj-stä hyökkäyksenä N A - Sekään lääke ei auta Sanotaan, että "tie helvettiin on usein päällystetty hyvillä a i k e i l l a " . . Ihmisellä saattaa olla parhaat mahdolliset tavoifeet, ihutta jos hän joko tietämättömyydessään tai asiain tuntemattomuudessa;. luulee " k a i k k e a k i r k a s t a k u l l a k s i " , s i l l o in hän voi joutua toteamaan, että kysymys onkin katinkullasta eikä oikeasta sellaisesta. Tällaisessa, asemassa ovat tänä päivänä monet amerikkalaiset, jotk a vielä luulevat, että presidentti N i x o n i n ohjelma Vietnamin sodan "vietnamilaistuttamiseksi" on muka " r a u h a r t o h j e b n a a " . mitä he sydämestään toivovat, mutta mihin ei Washingtonin nykyohjelma tähtää. Tarkoitus on k u i t e n k i n ' p u h u a näistä kotoisista asioista. K u k a a n ei kiellä sitä tosiasiaa, etteikö inflaatio aiheuta vakavaa vaaraa koko kansakunnalle. K a i k k e i n kovimman kuorman siitä joutuvat kantamaan eläkeläiset, työläiset, farmarit j a muut " p i k - k u i h m i s e t ' . Tästä johtuu, että Canadan koko työväenliike vaatii toimenpiteitä inflaatiovyöryn pysäyttämiseksi — varusteluun käytettävän haaskauksen tuntuvaa vähentämistä j a hintojen m i e l i v a l taisen korotuksen estämistä; sekä v o i t t o i l u n rajoittamista. Nämä o l i s i v a t tehokkaita toimenpiteitä taistelussa inflaatioa vastaan. M u t t a tällaisten tehokkaiden toimenpiteiden asemesta l i i t t o h a l l i t u s pitää edelleen kiinni toisarvoisista keinoista, j o t k a eivät i n f l a a t i o a estä vaan lisäävät vielä, työttömyyttäkin samalla kun hinnat kohoavat entiseen tapaan. U u t e n a inflaatiovastaiaena kikkana m a i n i t t i i n kuluneen vuoden viimeisen päivän uutistiedoissa "verojen entistä valinnallisempi korotus" j a " t u l l i e n alennus", niin, että " t u l i s i kovempi kilpailu niille; j o t k a yrittävät nostaa canadalaiskuluttajain käyttämien t a v a r a i n hintoja". " V a l i n n a l l i n e n verojen korotus, j o u s i l l a t a r k o i t e t a a n - t u l o - - ja yhtiöverojen jyrkkää korotusta sanokaamme $10,000 määrän si-\^ v u u t t a v i s t a vuosituloista, auttaisi luonnollisesti asiaa,\.kuten aut- ' t a i s i ns. pääomatulojen (osakkeiden, kiihteimistöjenjmk. arvojen kohoamisesta saatavien voittojen) verottaminen. M u t t a k a i k k i a i kaisemmat kokemukset osoittavat, että hallituspiireissä tarkoitetaan "valinnallisesta verotuksesta" puhuttaessa palkkatyöläisten j a keskiluokkalaisten verotaakan korottamista j a suurtuloista verojen alentamista. Nähtäväksi siis jää, mitä todella tarkoitetaan jj'pääininisteri Pierre Trudeaun lauaunmilla " v a l i n n a l l i s t e n verojen" korottamisen mahdollisesta käyttämisestä i n f l a a t i o a vafltaan,— ^ Mitä taas tulee tullien alentamiseen siinä mielessä, että se-aiheuttaa enemmän k i l p a i l u j a , j a r a j o i t t a a siten hintojen korotusta, n i i n se on jo kokeiltu menetelmä j a köykäiseksi havaittu. ' ^ M A A I L M A N K O R K E I M M A T LÄÄKEHINNAT ._ Vi_ralliset j a epäviralliset tutkimukset ovat todenneet, että s a i r a i l t a canadalaisilta kiskotaan lääkkeistä korkeimpia hintoja k u i n missään muussa maailman kolkassa., iTämän tosiasia^ johdosta l i i t t o h a l l i t u s r y h t y i "voimaperäiseen taisteluun" hintakiskontaa vastaan lääkealalla. . Ensiiftmäinen aakel lääkkeiden hintojen alentamiseksi Canadassa otettiin syyskuun 1 pnä 1967, jolloin hallitus peruutti tuotanto- eli teollisuusportaassal2^pro8cntin l i i t t o v a l t i o n veron kaik i l t a lääkkeiltä. M u t t a sitä seuranneen kolmen kuukauden jälkeen todettiin, että lääkkeiden vähittäishinta oli laskenut tämän veroalennuksen seurauksesta v a i n 5.25-proBenttisesti. Toinen askel o t e t t i in pitkän j a kiihkeän parlamenttikeskuätc-l u n jälkeen viime vuoden kesäkuussa, j o l l o i n parlanlentti hyväksyi l o p u l t a Patent and Trade Marks-Iakiin muutoksen; minkä mukaan' voidaan lääkkeitä tuottaa Canadaan ulkomailta, t ä m ä toimenpide aihetittaa"lisäkilpailua",fielitti silloin hallitus, j a tulee aiheuttamaan lääkkeiden hintojen alenemisen. Tulokseksi t u l i kuitenkin s u u r i nolla. Pitäen vuoden 1061 h i n t o j a sadassa, canadalaisten lääkkeiden hinta oli kesflkuusöa 97.6 ja toteamme, että amerikkalaiset strategit pitävät melkein, koko maapalloamme tukikohtana liikkuville voi-mUleen. LIIKKUVIEN VOIMIEN RAKENNE Olemassaolonsa, aikana NATO:n liikkuvissa voimissa on tapahtunut suuria muutoksia. Aluksi ne koostuivat maa- j a ilmavoimien osastois-: ta, myöhemmin niihin liiteUiin myös merivoimiei) joukko-osastoja. Länsi-lehdistön välittämien tietojen mukaan liikkuvat voimat koosUivat seuraavista osista: L I F K K U V A T MAAVOIMAT käsittävät kuusi pataljoonaiThmää, jotka on muodostettu Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Länsi-Saksan; Belgian, Canadan Ja Italian joukoista. Amerikkalaisilla ja länsi-saksalaisilla pataljoonaiyhmillä on tukenaan atomiosa.stot. Liikkuvia maavoimia voidaan siiilää ilmateitse paikasta toiseen. I L M A VOI MI E N OSASTOT käsittävät, kuuden maan kuusi taktista laivuetta.! Liikkuvien maavoimien rakenteesta poiketen ilmavoimilla ei ole pääesikuntaa. •. MERIVOIMAT. Tammikiiiissn 1968 NATOm neuvoston päätök-'>fl- .lä perustettiin N.-XTO:^ liikkuvia osastoja .'Miamin valtamerelle, Täj hän osastoon kuuluvat Yhdj'svallOi jen. Hollannin j a Norjan laivue-osastot - r 6—8 hävittäjäalusta ja vartioaluksia. Länsilehdisfön antamien tietojen mukaan NATO laajentaa näitä merivoimia. Perustetaan n. 50 eri luokan alusta käsittävä laivasto. Viime toukokuussa NATO:n sotasuunnitte-lu^ komitea, johon kuuluvat 14 maan puolustusministerit, ilman Ranskaa), hyväksyi suunnitelman ns. "monir kansallisten erikoisryhmäin pems-tamisesta" Välimeren alueelle. Ryhmään tulisi kuulumaan 6 hävittäjä-alusta. Yhdysvallat, Iso-Bntannia ja 1 Italia antavat kukin yhden aluksen. Kohnesta muusta huolehtivat Kreikka ja Turkki. NATO:n liikkuvien voimien osas.^ tot On varustettu nykyaikaisilla aseilla. Ne pystyvät toimimaan erilaisissa ilmastollisissa olosuhteissa —- Pohjois-Norjasta- Turkkiin asti. On täysin mahdollista, että NA-TO: n johto, joka on viime vuosina kiinnittänyt suurta huomiota jmrk-ko- osastojen liikkuvuuteen, yrittää lähitulevaisuudessa peiTJStaa uusio liikkuvien voimien ryhmiä . (maa-, ilma- ja merivoimat). Entinen NA-TO: n komenUjja kenraali Lemnitzer ehdotti jo vuonna 1963 liikkuvien maavoimien laajentamisesta viides- (tältuhamicsta seitsemäänkymmc-neenviiteentuhanteen mieheen. Lännen lehdistö on kirjoittanut mah- TO:a vastaan. Siksi liikkuvia maavoimia on käytettävä sellaisiin tehtäviin, jotka antaisirat jäsenmaan kansalle ja joskus myös viholliselle pai haat mahdollisuudet seurata niiden toimia". Yllä esiteltiin liikkuvien voimien kaksi perustehtävää —^ nopea sotilaallinen sekaantuminen j a poliitti-nen painostus NATO:n jäsenmaiden yleistä mielipidettä kohtaan, jonka tulisi" seurata "liikkuvien voimien toimia" samalla kun NATO:n propaganda levittää tietoja "hyökkäyksen vaarasta". Ja vielä eräs liikkuvien voimien erikoisuirksista. Ne perustetaan eri maiden joukoista tarkoituksellisesti. Näin saavutetaan vielä muutama päämäärä — tulevat sotatoimet ovat Jo ennalta liittolaisluonteisia j a samalla turvataan liitossa tapahtuvan sotaint^groinöin kehi^.f,;' L U K K t J V A t V O I M AT i i A i J H A N A I K A NA 'Rauhan aikana N A T O i n liikkuvat voimat. sijaitsevat onäärätyissä' pisteissä ja ovat 3 atkuvassa valmiustilassa aloittaakseen toimtnilansa alii.: eella, josta- Atilanftin liitto on "vastuussa" jos NATOrn johdon mielestä tällä alueella on syntymässä "ikriiitlinen tilanne". "Hälytysmeiv k i n " antamisoikeus kuuluu N A T O :n Euroopan voimien fcom^ntajaille. Hän määrää! myös siirrettävien joukktKOsastorfen suirruuden j a siir^ tämistavan vaaditulle aliiieelle. Sotaharjoituksista päätelten sivustoille siirrettävät "palbkunta-o s a ^ " käsittävät, tavallisesti^ 50 pi-osenttia liiMcuyien-voHnieri vahvuudesta — kolme pataljoonaryh-mää ja kolme limalaivu^ttä. T0rni6n puoli liikkuvista voimista pidetään reservissä — toisella alueella mäh-doUfeesti syttyvää "tulipaloa" sU-mälläprtäen. Tavallisimmin l i i k k u j i e n voimien kuljetus tapahtuu ilmateitse. Operaatioon voivat Osallistua myös merivoimat. Saavuttuaan määränpäähänsä lirtokuvat voimat joutuvat nii-den komentoon, jotka ovat vastuussa operaation järjestämisestä ja läpiviemisestä, . Liikkuvien voimien .sotaharjoituksia pidetään 1—2 kertaa vuodessa. Sotaharjoitusten aikana liikkuvat voimai kuljetetaan määi-änpäähän. jossa ne osaDistuvat operaatioihin, j o i l l a ei ole niinkään sotilaallinen k u i n poliittinen merkitys. Esimerkiksi jo aiemmin mainitut Olympie-exp. res.s harjoitukset. NATO:n johtajat käyttävät liikkuvia voimia rauhan aikana sotapsykoosin lietsomiseen Balkanin alu eella ja Välimeren itäosissa antamalla täten tukensa niille piireille, jotka vastu-stavat Euroopan jännitystilan lieventämistä. NATO:n "palokunnan" kuljettaminen Ki^eikkaan liittyi Atlantin liiton strategien s u u n n i t t i i n Kreikan juntan tukemiseksi j a mahdollisten mustien everstien vallan horjuttamiseen tähdättyjen toimien estämiseksi. Tirskin oli mikään satlur nw. että NATO:n joukkojen kuljetus Kreikkaan .suoritettiin samaan aikaan kun juntta lyhtyi vahvistamaan terroristista politiikkaansa (pidätysaalto, jonka aikana vangita Uin joukko rojalisuudestaan tunnettuja evp. kenraaleja). — Kenraalimajuri R; Simonojan sotatieteen tohtori. Pääsihteeri I/.- hmgo: M\m kontRiunislija el vi^ida syrfäyil maan Mevassa ttodistänttslifkleess^^ Rooifia. — Italian työväenluokka on osoittanut kykene-vähsS kulkeAiääii Vakaili ja lu- . jin aidkelin; joid«n tahti on kuulunut ja kuuluu maan elämän kaikilla aloilla kirjoittaa Italian kommunistisen puolueen pääsihteeri Luigi Longo ; analysoiden m a a ^ , vilnie vuoden syksyllä sattuneita suuria yhteiskunnallisia taisteluja. Viirific? kuriköiiäiefri yhfeiskuö^ nalliset taistelut ovat olleet ja öväf edelleen sifkeitÄ jä rtlskäitä. Se johtuu esitettävien vaatimus-: :Ofi teolliSuuölaitosten tä^atiir-ten lu kuisuudesta j a tärl&ydestll" sekä hallituksen kyvyttömyydestä ryhtyä ratkaisemaan sen toimiv a l t a a n k u u l u v i a kärjistyneitä ja kiireellisiä p o l i i t t i s i a j a yhteisk u n n a l l i s i a kysymyksiä. Pelkästään syyskuun 1 päivän j a mar-ra. skuun 25 päivän välisenä a i k a na menetettiin lakkojen aikana y l i 300 miljoonaa työtuntia. Mielenosoituksista ja lakoista Longo mainitsee erityisesti yleisr kansallisen lakon 19. marraskuuta johon osallistui noin 20 miljoonaa henkeä ja metallityöläisten 28. marraskuuta Roomassa järjestämän . mielenosoituslakon, johon o s a l l i s t u i y l i 100,000 henkeä. I^^ämä molemmat lakot osoittivat että työväenluokalla on nyt johtava a.sema I t a l i a n demokraat tisessa j a työvaeriliikkeessä. Se taistelee laajalla^ rintamalla maan syvän poliittisen j a y h t e i s k u n n a l lisen uudistamisen puolesta sen kohottamiseksi entistä korkeam- Syntyvyys alentunut vuoden 1934 tasolle malle tasolle demokraattisessa kehityksessä. . M i t e n voidaan selittää työväen-; luokan j a kansanjoukkojen esiintymisten tällainen laajuus. Mitkä ovat niiden syyt ja tavoitteet.^ Vastatessaan näihin kysymyksiin L u i g i Longo k i r j o i t t a a , että ennen muuta syynä ön asunto-ongelma; j o k a on yleinen j a jonka ratkaisu ei siedä viivyttelyä. Myös työolosuhteiden ja työläisten elämän teii^ey'öolojen j a työturvällistiti-denpäfahtaÄiirien ovat l i i k e h d i n nän syynä. V i i m e Vuoden aikarta E:n tur/aliisuuskokous saa laajaa kannatusta marraskuussa 97.6. Tämä lääkkeiden hintaindeksi oli 96:;7 syy-s-kuus. sa, jolloin kumottiin _:liilto-valtion 12-pro.senttinön vero lääkkeiltä. Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, että liittovaltio on menettänyt melkoisesti verotuloj a , mutta .sairaat canadalaiset jou tuvat siitä huolimatta maksamaan lääkkeistä miltei yhtä korkean hinnan (iilennus vain .9 profl.) kuin ennenkin. P a t e n t t i - ja tavaraloimalftin muutos ci s i i s tuottanut mitään sellaista " k i l p a i l u a " mikä olisi alentanut lääkkeiden huimaavan korkeita hintoja Cnnada8.sa. Selvää myös on — eikä täsaii ole lainkaan ky.symy.s siitä, uskooko piiäministori Trudoau omaan eh' dotukseensn, tai eikö hän usko —• että t u l l i en aientaminen ci no.stsii-si mitään sellaista " k i l p a i l u a " m i kä yähemmässäkäiin miiäräsBä h i dastuttaisi inflnatiovyöryä, sen cstämiscstii puhumattakaan. ' Moskova: — Ajatus yleiseurooppalaisesta neuvottelukokouksesta on kestänyt aikakokeen, kirjoitti Izvestija Jouluk. 27 pnä pääartikkelissaan; Lehti analysoi Euroopan reaktioita ehdotukseen kutsua koolle tällainen neuvottelukokous j a kirjoittaa, että suurin osa Euroopan halli-taksista yhtyy mielipiteeseen, jonka mukaan on välttäirultöntä tarkastella edustavan neuvottelupöydän ääressä maanosamme kaikille miiil-le ja kansoille yhteisiä ongelmia Euroopan tilanteen tervehdyttämiseksi. Sosialistisen diplomatian ponnistukset tähän suuntaan saavat yhä tarmokkiiampaa tukea erilaisten kansalaisjäi-jestöjen, ammattiliittojen ja rauhanpuolustajien toiminnassa monissa Euroopan maissa ja lännen kansanedustajien, tiedemiesten, hengenmiesten isekä liikemiespiirien toiminnasta. ' Ehdotettu kokous antaisi mahdollisuuden löytää yhteistoimin ne tiet ja keinot, jotka poistaisivat jakautumisen sotilasliittoihin ja saisivat aikaan rauhanomaisen yhteistyön kaikkien Euroopan valtioiden ja kansojen välillä. Koiketelle-ssan Naton johtopiirien jan-utuslaktiikkaa Izvestija huomauttaa, että nämä piirit ovat selväsii vähemmistössä. E i ole mikään salai- ."juus, miksi nämä piirit pyi*kivät b'kkäämään neuvottelukokouksen koollekutsumista. Niille on pääasia jTittää lujittaa Natoa. Tämä osoittaa jäUecn kerran, että niiden, jotka ovat kiinnostuneita Euroopan rauhan ja tui-vallisuuden lujittamisesi3; on aivan välttämätöntä ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin, toteaa lehti. H e l s i n k i . - - T i l a s t o l l i s e n pää- •toimiston arvion mukaan oli Suomen syntyneiden määrä viime vuonna alhaisin sitten vuoden 1934. jollei sotavuosia oteta huomioon. Syntyneiden luku oli v i i me vuonna noin 68,000. kun se edellisenä vuonna oli noin 7.'J.000. Vuonna 1934 syntyi puolestaan vähän alle 68,000 lasta. Syntyvyyden lasku vuodesta 1908 on y l i 9 pro.senttia. Maaseudulla syntyvyys on laskenut arvion mukaan 11 prosentt i a j a kaupungeissa j a kauppaloissa 8 prosenttia. Ennätysvuosina 1946—1949 syntyi vuositain vähän y l i 100,000 lasta. Syntyvyyden alenemista t.ipah- Um kahta tietä, todetaan Tilastollisesta päätoimistosta. Muuttoliike suuntautuu etupäässä korkean syntyvyyden alueilta asutuskeskuksiin, joissa syntyvyys on alhainen. Muuttajat ovat yieen sä nuoria j a näiden hedelmällisyys "asettuu tuloalueen syntyvyyden ta.solle". Syyt tähän ovat mm. taloudellisia, sosiaalisr.i ja lääketieteellisiä. S y n t y v y y s alenee myös siitä syystä, että syntyvyyden säännöstely lisääntyy niuut-totappioalueillakin niiden keskuu-de. ssa. j o t k a eivät muuta. Kuolleisuus näyttää vrme vuonna muuttuneen verraten vähän. Maaseudulla on tapahtunut pientä suhteellista kuolleisuuden alenemista, kun taas asutuskeskuksissa on ollut pientä nousua. Tämä eroavuus s e l i t t y y näiden väestöryhmien erilaisella ikä.'*a-i kenteella. mieh määrä kohonnut 4,000 t a paukseen päivässä ja 1,440,000 vuodessa. Näistä 4,300 johti kuolemaan. italialaiset työläiset ovat osal-listifneet kalkkijn solidaarisuus-mielenosoituksiin riippumatto^ m u i i t t a a n puolustavien kansojen tukemiseksi, olipa kysymyksessä Vietnamin, A f r i k a n j a latinalain sen Amerikan, Arabikansat tai eurooppalaiset kansat, jotka taistelevat sortavia- f a s i s t i h a l l i t u k s ia vastaan Espanjassa, Portugalissa tai Kfeikarföa. . Italian kansairjoukkojen yhtenäisen liikkeen najoitusyritykset eivät ole onnistuneet. Ennen näkemättömien p r o V o kaatioiden edessä ovat: työtätekevät luokat antaneet: uuden osoituksen vas-tuustaanv kuristaan ja yhteishen-gestään. Me taistelemme radikaalisen muutoksen aikaansaamiseksi maan poliittisessa suuntauksesssa j o k a on tähän asti tullut vasem-mistolais- keskustalainen. Me pyrimme saamaan muiden demokraattisten puolueiden vasemmis-tovirtaukset toimimaan avoimest i , , kannuastamaan niitä voittamaan lopullisesti ennakkoluulot ja edistyneisyyden Italian kommunistisen puolueen esittämien eh-dotustenv aloitteiden j a vaatimusten suhteen. Me korostamme, että olisi harhakuvitelmaa j a petosta l u u l h , että on mahdollista tehdä jotain maan uudistamisen j a edistyksen' hyväksi ilman kommunisteja, saati sitten heitä vastaan. Näin s i k s i, että kommunistit tuovat esille I t a l i an työläisten j a kansanjoiik-kojen, niiden etumaisten ja voimakkaimpien "voimien toiveita. Nämä voimat haluavat- v a i k u t t aa enemmän yhteiskunnassa j a maan johdossa. Kommunistit haluavat ohjata maan yhteiskunnallisen ja poliittisen uudistamisen suuntaan sosialismin suuntaan. J u u r i tätä me sanommekin Italian t i e k s i sos i a l i s m i i n , k i r j o i t t a a . L u i g i Longo 2 Kosmostekoikinita avanarteen Moskova. — Neuvostoliitolta lähetettiin h i l j a t t a i n Maatakier-tävälle radalle kaksi Kosmos^sar-j a n tekokuuta — Kosmos-316 ja Kosmos 317. Tekokuut jatkavat aikaisemmin ilmoitetun tutkimus^ ohjelman toteuttamista. Kosmos 316: n kiertoaika Maan ympäri on 102.7 minuuttia, s u u r in etäisyys Maan pinnasta on 1,650 km j a pienin 154 km. Tekokuun radan kaltevuus on 49.5 astetta. Kosmos-317:n kiertoaika Mahn ympäri on 89.4 minuuttia. Sen suurin etäisyys M a a n pinnasta on 302 km j a p i e n i n 209 km. ' PÄIVÄN PAKINA TOTUUKSIA 30 V. TAKAA Kolmenkymmenen vuoden a i kana v i r t a a paljon vettä siltojen alta, kuten sanotaan. sillpineri hallitus ei halunnut^ kaan sopimusta H i t l e r i n Iiillit-seroiseksi, vaan p i t k i t t i loputto- Sinä aikana syntyy j a kasvaa y masti neuvotteluja vielä s i l l o in koikkoonnana.inn uiiiui.sqii M.stuikUuimpnoilvvii.. '.-V kun Saksa nl i in mnhi l isnini i t Mutta eräät suurtapahtumat 30 vuoden takaa kiinno.stavat historian tutkimuksen kannalla yhtä paljon-mini- - j a pulisonki-kuin vanlMijenkiu- partojen sukupolvea. Maailmanhistorian kehityksen kannalta katsoen oli r.itkaiseva .se, miksi käydyistä neuvotteluista huolimatta ci päästy E n g lannin (ja Ranskan) sekä Neuvostoliiton väiillä sopimukseen ihmiskunnan " k o l l e k t i i v i s en t u r vallisuuden", hyväksi kuten s i i hen aikaan sanottiin. Melko yksimielisiä ollaan jo siitä, että jos B r i t a n n i a , Ranska j a , Neuvostoliitto olisivjit s i l l o in muodostaneet yhteisen lujan sot i l a s l i i t o n , H i t l e r i n Saksa ei olisi uskaltanut sotaa aloittaa. M u t t a UilläisUi puolustusluon-toista sotilasliittoa e i saatu syntymään Englannin j a Ranskan sckiUsiNeuvostoliiton neuvottelut kariutuivat. Sen sijaan syntyi Neuvostoliiton—Saksan hyök-käämiittömyysfiopimus j a puhkesi hirveä sota. Rauhanpuolustajat kautta maailman^, kuten Neuvostoliittokin, s y y t t i tapahtumain kehityksestä sitä, että Britannian oli jo mobilisoinut joukkonsa suurhyökkäykseen. Lontoo, Ottawa ja muiden "länaimaidcn" pääkaupungit syyttivät puolestaan N L :a "petoksesta", millä tarkoitettiin edellämainitua hyökkäämättö-myyssopimuata. N y t on Lontoossa j u l k a i s tu B r i t a n n i a n omaa salaista a r k i s toa vuodelta 1939. _ Siitti näkyy, että Tshekkoslovakian raiskaukseen syyllistynyt B r i t a n n i a n silloinen pääministeri Neville Chamberlain pyrki todellisuudessa H i t l e r i n tyydyttämiseen eikä sopimukseen Neuvostoliitoa kanssa. Chamberlainin ulkoministeri lordi Halifnx sanoo nyt j u l k a i s tuissa asiakirjoissaan, että B r i tannia tarvitsee liittolaista, jos H i t l e r halutaan pysähdyttää. Mutta, hän sanoi silloin, "jos meidJin on tehtävä valintamme Puolan j a Neuvostoliiton välillä Puola on arvokkaampi. H i s t o r i o i t s i j a t ovat tähdcntii-ncet .sitä, että Chamberlain suhtautui kielteisesti Neuvostoliittoon, j a että j u u r i tämän vuoksi hän väitteli a k t i i v i s t a natsi-vasr l a i s t a ohjelman. N y t julkaistut salaiset asiak i r j a t osoittavat myös, että Ca-T| eivät voineet sanoa muuta kuin nadan hallitus, edesmenneen 1 että "ulkoministeri ei katsonut pääministeri Mackenzie K i n g i n | oikeaksi lähettää mitään vas-johdolla, tuki Chamberlainin oh- ] tausta tähän kysymykseen". Sivumennen sanoen tämä oM y k s i niistä "vaikeuksista'V m i h in mr Strarig: ylempänä v i i t t a a . Sen sijaan, että olisi p y r i t t y sopi-^ mukiseen jonka mukaan H i t l e r in Saksa olisi kohdannut Voiiftak-: kaat liittolaiset o m i l l a r a j o i l l a an Chamberlain j a kumppanit ha-- lusivat seurauksista välittämi^.t-tä pitää heuyostoliittolaisjoukot niahdollisimman kaukana idässä n i i n , että; natsi-Saksalla olisi miltei vapaa pääsy^Puölaan, Itä-mfsrenniaihin, Romaniaan jne. J u u r i Britannian sotilasval-tuuskunnan yitkasteluh j a sopi-itnisvMtuuksien . --puuttumisen v u o l « p rieuvost;oliittolaiset"selit-' * tiväCisilloin, ettei heillä oilut muuta mahdolliöuuttä ajan voittamiseksi kuin tehdä hyökkää-mättömyyssopimus S a k s a n , kanssa. • jelmaa tähdentäen siinä vaihees-: 1 sa, että Canada ei ole missään tapauksessa sidottuna Britanniaan eurooppalaiseen, sotaan (mikä oli muka vaarassa syttyä j o s Englanti o l i s i liittoutunut Neuvostoliiton kanssa H i t l e r in Saksaa vastaan.)""" N y t julkaistut asiakirjat todistavat myös, että B r i t a n n i a o l i saanut varoituksia Nuuvostolii-ton johtajain lyhyiden lauauntor j en lisäksi siitä, että Neuvostol i i t o l l a on. muitakin sopimus-mahdollisuuksia, jos. neuvottelut B r i t a n n i a n kanssa kariutuvat. Brittiläinen diplomaatti, W i l l i am Strang, sanoo yhdessä asiakirjassaan, 6ttä brittiläiset nost a t t i v a t "vaikeuksia, vaikeuksien jälkeen neuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa. Se tosiasia kun ne (brittiläisten esittämät vaikeudet K) tuntuivat Moskovan mielestä. tarpeettomilta, on muodostanut "vaikutelman, että me emme tosissamme haluakaan sopimusta", tiedoitti mr S t r a n g (nykyinen lordi Strang) B r i t a n n i a n hallitukselle. B r i t a n n i a lähetti lopulta soti-lasvaltuuskunnan — laivateitse (siis aikaa kuluttaakseen — K) — Moskovaan.. Kysyttäessä suostuuko Lontoo siihen, että Neuvostoliitto Saisi oikeuden lähcttiiä sotilaltanni ( H i t l e r i n joukkoja torjufnaun — K ) Puolan alueiden läpi (Puo-lart länsirajalle - K) brittiläiset Todettakoon kuitenkin, että Britanniassa oli silloin valtio-mlestenkln keskuudessa myös toisenlaisia katsantokantoja. Va litettavaa maailmanrauhan kaiir naita oli vain se, että Win8ton C h u r c h i l l j a kumppanit olivat silloin vfihcmmistöhä. He ,vaati-vat natslvastaista liittoa Neuvostoliiton j a Ranskan kansaa, mutta Chamberlain ei htitä kuullut. Seuraukset kauhulnecn tiftdetään j a muistetaan' 1 Näillä muistoilla on s u u r l a r - vo vieläkin maailmanrauhasta puhuttaessa. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 6, 1970 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1970-01-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus700106 |
Description
Title | 1970-01-06-02 |
OCR text | SiVu 2 Tiistai, tamnu^k. 6 ,p. — Tuesday, Jan. 6, 1970 INDEPENDENT LABOR QRGAK VAPA US O F FINNISH CANADIANS iUBERTV) : Bstoidisbed Nov. 6,1917 Edttxxr: Wr ER!LUNI> ^ IffiBtuger: EL SUKSI TBtepbflöe: Offloe aitd BdHotU 0744264 E*iAIIlshed «vgtee Ttafisdavs Tbarsdatys Iqr V«paii8 PubUsblng Ca Idnubed. lOO-^lOS maSL "mtt, Sudbtory, Onbufo. Catnda. BfiBlSng edditisB: Boo^ 60. Adverttsfaigmtes lipoo appittoftttaa, temfflatton free of chaiKc SeooQcl Olass Mm xetflslttMim • Ä -CANADIAN LANGUAGE PRESS 'CLUB Oanodaäsa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 3 kk. $3.00 TILAUSHINNAT: USA»: Suomeeii: 1 vk. $11.00r6 kk: $5.76 1 vk. $11.60, 64ck. $8.25 ' Isännän ääni kuuluu yhä ^ Joulun edellä saimme uutislähteistä tietää, etta Waäfiiagton on hieman huojentanut 19 v u o t t a vanhaa kieltoa^ ifiikä estää amerikkalaiset käymästä kauppaa K i i n a n kanssa. Näjrttää siltä, että ame- •ikkalaiset eivät voi välittömästi vieläkään käydä kauppaa K i i n an kanssa; mutta amerikkalaisyhtiöiden ulkomaalaiset sisaryhtiöt voivat. Meitä cahadalaisia kiinnostaa tässä yhteydessä ensikädessä se, että amerikkalaisten monopolien canadalaiset sisaryhtiöt saavat nyt myydä "ei-strategisiä t u o t t e i t a " K i i n a a n . Tämä helpottaa luonnollisesti vähän sitä Made-in-America pakkopaitaa, minkä alaisuudessa yhdysvaltalaisten omistavat laitokset ovat Canadassa toimineet. Tosiasia nimittäin on, että K i i n a olisi esim. muutama vuosi sitten ostanut Canadan F o r d i l t a moottoriajoneuvoja, mutta kaupasta ei t u l l u t Y h d y s v a l t a i n pannan viioksi mitään; v a i k k a F o r d in työläisiä oli " l i i k a t u o t a n n o n " vuoksi s i l l o i n työttömänä. M u t t a vaikka Canadassa t o i m i v i l l a y h d y s v a l t a l a i s i l l a s i s a r y h tiöillä on nyt oikeus myydä "ei-strategisia t u o t t e i t a " K i i n a a n ( m i - käU häissä "ei-strategisissa canadalaistuotteissa" ei ole Y h d y s v a l loissa valmistettuja osia!) niin yhdysvaltalaista lakia on täällä kuunneltava yhä, kuten isännän ääntä ainakin n s . " s t r a t e g i s t en tuotteiden" kohdalta. Huolimatta lainkaan siitä; pitäisikö meidän kansakuntana myydä tai o l l a myjnnättä näitä "strategisia tuotteita" Kiinaan, Y h d y s v a l l o i l l a , ei pitäisi o l l a siihen mitään sanottavaa. Paljon on puhuttu siitä, että amerikkalaisten omistamien laitosten pitäisi täällä toimia " h y v i e n canadalaisyhtiöiden" tavoin canadalaisten l a k i e n j a canadalaisten säädösten määräämällä t i v a l l a. Kuvaavaa on kuitenkin, että Ottäwasta ei kuulunut protestin-piipadustakaan siitä kun Washihgton tiedoitti asiallisesti j a lainkaan kaunistelematta, että se " a n t a a " esim. Canadassa t o i m i v i l le yhdysvaltalaisten omistamille laitoksille vissejä oikeuksia^ mutta kieltää niiltä edelleen muita oikeuksia, j o i s t a muut canadalaislai-tokset. nauttivat. ''v Tämä on kokonaan nurinkurinen j a kestämätön tilanne. NATO-LIITON LIIKKUVAT VOIMAT LänsUehdistö on voimakkaasti mainostanut NATOin liikkuvia voimia Atlantin liiton nudenai- Kaisiinpina ja teUokkalmpana vodi^ lätaa. Ne perustettiin tJSA:nt aloitteesta jo vuoden 1961 keski-vaiheilla — välittömästi sen jäi^ keen kun Pentagon oli hyväksy, "joustavan reagoinnin" teonian. Atoinisotavalmlstelujeri ohella tä-^. m mm kiinnittää 1iu6iniota myös pieniin sotiin. Perustettaessa Uikkuvja voimia — joukko-osastoja, jotka voidaan nopeasti siirtää paikasta, toiseen — suuiin huomio kiinnitetään nli-liikkumisnopeuteen eikä määrään. ISTATC^H liikkuvia volmi a koulutetaan käytettäväksi laajalla alueella — siellä, missä NATO:n Euroopan johto "kantaa vastuun". Mutta, tarkoituksenmukaiäimpana pidetään niiden käyttämistä N A TOn sivustoilla — Norjas.sa, Kreikassa ja Turkissa. Samana vuonna (1961) Pentagon pei-usti myös Yhdysvaltojen . omat liikkuvat voimat, jotka on sijoitettu USArhiin. Niiden tehtävänä on ymr päiivuotisen valmiustilan säilyttäminen ja amerikkalaisten asevoimien auttaminen- tilanteen niin vaatiessa;/-,' On huomattava, V että Pentagon tulkitsee "oman vastuunsa" melKo laajaksi. Niinpä USA:n liikkuvien voimien vastuulla ovat lähi- j a kes-ki- itä, Etelä-Aiisia ja Etelä-.\fnkka Saharasta alaspäin yhteensä 64 maata, 36,7 miljoonaa neliökilometriä, j o i l l a asuu. n. miljardi ihmistä! Kun lisäämme tähän vielä NATO:n dollisesSa NATO-nllikikuivien ihesri. voimiep dsastojen pmstarflsiesta Afrifcah ja Etelä-Aäsian aHBCiile. Näin oltefi N A f Öf-ij JöMcuviftH vöI-mien toimintafkenttä voi u-lottua NATO.n ulkopuolelle mistä olisi seurauksena sodan uhan kasvaminen.' , • ••. . •• SÄMMiytTÄJlA VAI SYTYTT.^tJIÄ? •.••••^•'•v •y'AT:::-^^y::i[n[:'z:[r-^ kenrajdin P. w mukaan liikkuvien voimisri tulisi toimia patökuhtaryth-män tavoin. Kenraali Adaaiss jos k u kaan tuntee hilckuyien voiniieii tok miritapeiiaatteet han komensi ^OTastoa, joika miehitti JpoMhikäa sen tasayäHan vuoinna 1965. Somali la oh huomattava^ että-ikäiklci liikf kuvien mäk- ja iimavoimieh osastot, jotka tällä hetkeöä "saiönnitta-vat tulipaloa" Vietnamissa,:kuuluivat aikaiseminin hänen komentoonsa. ^ • • Aseellinen -inten'entio Domihi-kaäriistatasavallaa vastaan j a Viet-n. imih sota ovat hyviä esihnerkkedä USA :n hai^oittamasta sekaantumia sesta muiden maiden sisäisiin asloi^ hin. Tällaisia esimerkkejä pn paljon. Amerikkalaisten iskuryhmien tavoin tulisi toimia myös NATOin "palokunnan". Aimeriifckalaisessa sotilaslehdessä Armyssa esitettiin seuiraavä ajatus etokuuis-a 1966: "Vaikka liikkuvien voimien hopealla Jaäijentamisella saattaisi olla merkitystä 'paikallisten ryhmittymien vahvistamiselle niiden perustarkoituksena ön kuitenkin psoittaa, että NATO on valmis torjuimaah kaikki hyökäcäykset Jäsenmaitaan kohtaan pitäen jokais^ liikkuvien voimien "vastuun" niin ta hyökkäj-stä hyökkäyksenä N A - Sekään lääke ei auta Sanotaan, että "tie helvettiin on usein päällystetty hyvillä a i k e i l l a " . . Ihmisellä saattaa olla parhaat mahdolliset tavoifeet, ihutta jos hän joko tietämättömyydessään tai asiain tuntemattomuudessa;. luulee " k a i k k e a k i r k a s t a k u l l a k s i " , s i l l o in hän voi joutua toteamaan, että kysymys onkin katinkullasta eikä oikeasta sellaisesta. Tällaisessa, asemassa ovat tänä päivänä monet amerikkalaiset, jotk a vielä luulevat, että presidentti N i x o n i n ohjelma Vietnamin sodan "vietnamilaistuttamiseksi" on muka " r a u h a r t o h j e b n a a " . mitä he sydämestään toivovat, mutta mihin ei Washingtonin nykyohjelma tähtää. Tarkoitus on k u i t e n k i n ' p u h u a näistä kotoisista asioista. K u k a a n ei kiellä sitä tosiasiaa, etteikö inflaatio aiheuta vakavaa vaaraa koko kansakunnalle. K a i k k e i n kovimman kuorman siitä joutuvat kantamaan eläkeläiset, työläiset, farmarit j a muut " p i k - k u i h m i s e t ' . Tästä johtuu, että Canadan koko työväenliike vaatii toimenpiteitä inflaatiovyöryn pysäyttämiseksi — varusteluun käytettävän haaskauksen tuntuvaa vähentämistä j a hintojen m i e l i v a l taisen korotuksen estämistä; sekä v o i t t o i l u n rajoittamista. Nämä o l i s i v a t tehokkaita toimenpiteitä taistelussa inflaatioa vastaan. M u t t a tällaisten tehokkaiden toimenpiteiden asemesta l i i t t o h a l l i t u s pitää edelleen kiinni toisarvoisista keinoista, j o t k a eivät i n f l a a t i o a estä vaan lisäävät vielä, työttömyyttäkin samalla kun hinnat kohoavat entiseen tapaan. U u t e n a inflaatiovastaiaena kikkana m a i n i t t i i n kuluneen vuoden viimeisen päivän uutistiedoissa "verojen entistä valinnallisempi korotus" j a " t u l l i e n alennus", niin, että " t u l i s i kovempi kilpailu niille; j o t k a yrittävät nostaa canadalaiskuluttajain käyttämien t a v a r a i n hintoja". " V a l i n n a l l i n e n verojen korotus, j o u s i l l a t a r k o i t e t a a n - t u l o - - ja yhtiöverojen jyrkkää korotusta sanokaamme $10,000 määrän si-\^ v u u t t a v i s t a vuosituloista, auttaisi luonnollisesti asiaa,\.kuten aut- ' t a i s i ns. pääomatulojen (osakkeiden, kiihteimistöjenjmk. arvojen kohoamisesta saatavien voittojen) verottaminen. M u t t a k a i k k i a i kaisemmat kokemukset osoittavat, että hallituspiireissä tarkoitetaan "valinnallisesta verotuksesta" puhuttaessa palkkatyöläisten j a keskiluokkalaisten verotaakan korottamista j a suurtuloista verojen alentamista. Nähtäväksi siis jää, mitä todella tarkoitetaan jj'pääininisteri Pierre Trudeaun lauaunmilla " v a l i n n a l l i s t e n verojen" korottamisen mahdollisesta käyttämisestä i n f l a a t i o a vafltaan,— ^ Mitä taas tulee tullien alentamiseen siinä mielessä, että se-aiheuttaa enemmän k i l p a i l u j a , j a r a j o i t t a a siten hintojen korotusta, n i i n se on jo kokeiltu menetelmä j a köykäiseksi havaittu. ' ^ M A A I L M A N K O R K E I M M A T LÄÄKEHINNAT ._ Vi_ralliset j a epäviralliset tutkimukset ovat todenneet, että s a i r a i l t a canadalaisilta kiskotaan lääkkeistä korkeimpia hintoja k u i n missään muussa maailman kolkassa., iTämän tosiasia^ johdosta l i i t t o h a l l i t u s r y h t y i "voimaperäiseen taisteluun" hintakiskontaa vastaan lääkealalla. . Ensiiftmäinen aakel lääkkeiden hintojen alentamiseksi Canadassa otettiin syyskuun 1 pnä 1967, jolloin hallitus peruutti tuotanto- eli teollisuusportaassal2^pro8cntin l i i t t o v a l t i o n veron kaik i l t a lääkkeiltä. M u t t a sitä seuranneen kolmen kuukauden jälkeen todettiin, että lääkkeiden vähittäishinta oli laskenut tämän veroalennuksen seurauksesta v a i n 5.25-proBenttisesti. Toinen askel o t e t t i in pitkän j a kiihkeän parlamenttikeskuätc-l u n jälkeen viime vuoden kesäkuussa, j o l l o i n parlanlentti hyväksyi l o p u l t a Patent and Trade Marks-Iakiin muutoksen; minkä mukaan' voidaan lääkkeitä tuottaa Canadaan ulkomailta, t ä m ä toimenpide aihetittaa"lisäkilpailua",fielitti silloin hallitus, j a tulee aiheuttamaan lääkkeiden hintojen alenemisen. Tulokseksi t u l i kuitenkin s u u r i nolla. Pitäen vuoden 1061 h i n t o j a sadassa, canadalaisten lääkkeiden hinta oli kesflkuusöa 97.6 ja toteamme, että amerikkalaiset strategit pitävät melkein, koko maapalloamme tukikohtana liikkuville voi-mUleen. LIIKKUVIEN VOIMIEN RAKENNE Olemassaolonsa, aikana NATO:n liikkuvissa voimissa on tapahtunut suuria muutoksia. Aluksi ne koostuivat maa- j a ilmavoimien osastois-: ta, myöhemmin niihin liiteUiin myös merivoimiei) joukko-osastoja. Länsi-lehdistön välittämien tietojen mukaan liikkuvat voimat koosUivat seuraavista osista: L I F K K U V A T MAAVOIMAT käsittävät kuusi pataljoonaiThmää, jotka on muodostettu Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Länsi-Saksan; Belgian, Canadan Ja Italian joukoista. Amerikkalaisilla ja länsi-saksalaisilla pataljoonaiyhmillä on tukenaan atomiosa.stot. Liikkuvia maavoimia voidaan siiilää ilmateitse paikasta toiseen. I L M A VOI MI E N OSASTOT käsittävät, kuuden maan kuusi taktista laivuetta.! Liikkuvien maavoimien rakenteesta poiketen ilmavoimilla ei ole pääesikuntaa. •. MERIVOIMAT. Tammikiiiissn 1968 NATOm neuvoston päätök-'>fl- .lä perustettiin N.-XTO:^ liikkuvia osastoja .'Miamin valtamerelle, Täj hän osastoon kuuluvat Yhdj'svallOi jen. Hollannin j a Norjan laivue-osastot - r 6—8 hävittäjäalusta ja vartioaluksia. Länsilehdisfön antamien tietojen mukaan NATO laajentaa näitä merivoimia. Perustetaan n. 50 eri luokan alusta käsittävä laivasto. Viime toukokuussa NATO:n sotasuunnitte-lu^ komitea, johon kuuluvat 14 maan puolustusministerit, ilman Ranskaa), hyväksyi suunnitelman ns. "monir kansallisten erikoisryhmäin pems-tamisesta" Välimeren alueelle. Ryhmään tulisi kuulumaan 6 hävittäjä-alusta. Yhdysvallat, Iso-Bntannia ja 1 Italia antavat kukin yhden aluksen. Kohnesta muusta huolehtivat Kreikka ja Turkki. NATO:n liikkuvien voimien osas.^ tot On varustettu nykyaikaisilla aseilla. Ne pystyvät toimimaan erilaisissa ilmastollisissa olosuhteissa —- Pohjois-Norjasta- Turkkiin asti. On täysin mahdollista, että NA-TO: n johto, joka on viime vuosina kiinnittänyt suurta huomiota jmrk-ko- osastojen liikkuvuuteen, yrittää lähitulevaisuudessa peiTJStaa uusio liikkuvien voimien ryhmiä . (maa-, ilma- ja merivoimat). Entinen NA-TO: n komenUjja kenraali Lemnitzer ehdotti jo vuonna 1963 liikkuvien maavoimien laajentamisesta viides- (tältuhamicsta seitsemäänkymmc-neenviiteentuhanteen mieheen. Lännen lehdistö on kirjoittanut mah- TO:a vastaan. Siksi liikkuvia maavoimia on käytettävä sellaisiin tehtäviin, jotka antaisirat jäsenmaan kansalle ja joskus myös viholliselle pai haat mahdollisuudet seurata niiden toimia". Yllä esiteltiin liikkuvien voimien kaksi perustehtävää —^ nopea sotilaallinen sekaantuminen j a poliitti-nen painostus NATO:n jäsenmaiden yleistä mielipidettä kohtaan, jonka tulisi" seurata "liikkuvien voimien toimia" samalla kun NATO:n propaganda levittää tietoja "hyökkäyksen vaarasta". Ja vielä eräs liikkuvien voimien erikoisuirksista. Ne perustetaan eri maiden joukoista tarkoituksellisesti. Näin saavutetaan vielä muutama päämäärä — tulevat sotatoimet ovat Jo ennalta liittolaisluonteisia j a samalla turvataan liitossa tapahtuvan sotaint^groinöin kehi^.f,;' L U K K t J V A t V O I M AT i i A i J H A N A I K A NA 'Rauhan aikana N A T O i n liikkuvat voimat. sijaitsevat onäärätyissä' pisteissä ja ovat 3 atkuvassa valmiustilassa aloittaakseen toimtnilansa alii.: eella, josta- Atilanftin liitto on "vastuussa" jos NATOrn johdon mielestä tällä alueella on syntymässä "ikriiitlinen tilanne". "Hälytysmeiv k i n " antamisoikeus kuuluu N A T O :n Euroopan voimien fcom^ntajaille. Hän määrää! myös siirrettävien joukktKOsastorfen suirruuden j a siir^ tämistavan vaaditulle aliiieelle. Sotaharjoituksista päätelten sivustoille siirrettävät "palbkunta-o s a ^ " käsittävät, tavallisesti^ 50 pi-osenttia liiMcuyien-voHnieri vahvuudesta — kolme pataljoonaryh-mää ja kolme limalaivu^ttä. T0rni6n puoli liikkuvista voimista pidetään reservissä — toisella alueella mäh-doUfeesti syttyvää "tulipaloa" sU-mälläprtäen. Tavallisimmin l i i k k u j i e n voimien kuljetus tapahtuu ilmateitse. Operaatioon voivat Osallistua myös merivoimat. Saavuttuaan määränpäähänsä lirtokuvat voimat joutuvat nii-den komentoon, jotka ovat vastuussa operaation järjestämisestä ja läpiviemisestä, . Liikkuvien voimien .sotaharjoituksia pidetään 1—2 kertaa vuodessa. Sotaharjoitusten aikana liikkuvat voimai kuljetetaan määi-änpäähän. jossa ne osaDistuvat operaatioihin, j o i l l a ei ole niinkään sotilaallinen k u i n poliittinen merkitys. Esimerkiksi jo aiemmin mainitut Olympie-exp. res.s harjoitukset. NATO:n johtajat käyttävät liikkuvia voimia rauhan aikana sotapsykoosin lietsomiseen Balkanin alu eella ja Välimeren itäosissa antamalla täten tukensa niille piireille, jotka vastu-stavat Euroopan jännitystilan lieventämistä. NATO:n "palokunnan" kuljettaminen Ki^eikkaan liittyi Atlantin liiton strategien s u u n n i t t i i n Kreikan juntan tukemiseksi j a mahdollisten mustien everstien vallan horjuttamiseen tähdättyjen toimien estämiseksi. Tirskin oli mikään satlur nw. että NATO:n joukkojen kuljetus Kreikkaan .suoritettiin samaan aikaan kun juntta lyhtyi vahvistamaan terroristista politiikkaansa (pidätysaalto, jonka aikana vangita Uin joukko rojalisuudestaan tunnettuja evp. kenraaleja). — Kenraalimajuri R; Simonojan sotatieteen tohtori. Pääsihteeri I/.- hmgo: M\m kontRiunislija el vi^ida syrfäyil maan Mevassa ttodistänttslifkleess^^ Rooifia. — Italian työväenluokka on osoittanut kykene-vähsS kulkeAiääii Vakaili ja lu- . jin aidkelin; joid«n tahti on kuulunut ja kuuluu maan elämän kaikilla aloilla kirjoittaa Italian kommunistisen puolueen pääsihteeri Luigi Longo ; analysoiden m a a ^ , vilnie vuoden syksyllä sattuneita suuria yhteiskunnallisia taisteluja. Viirific? kuriköiiäiefri yhfeiskuö^ nalliset taistelut ovat olleet ja öväf edelleen sifkeitÄ jä rtlskäitä. Se johtuu esitettävien vaatimus-: :Ofi teolliSuuölaitosten tä^atiir-ten lu kuisuudesta j a tärl&ydestll" sekä hallituksen kyvyttömyydestä ryhtyä ratkaisemaan sen toimiv a l t a a n k u u l u v i a kärjistyneitä ja kiireellisiä p o l i i t t i s i a j a yhteisk u n n a l l i s i a kysymyksiä. Pelkästään syyskuun 1 päivän j a mar-ra. skuun 25 päivän välisenä a i k a na menetettiin lakkojen aikana y l i 300 miljoonaa työtuntia. Mielenosoituksista ja lakoista Longo mainitsee erityisesti yleisr kansallisen lakon 19. marraskuuta johon osallistui noin 20 miljoonaa henkeä ja metallityöläisten 28. marraskuuta Roomassa järjestämän . mielenosoituslakon, johon o s a l l i s t u i y l i 100,000 henkeä. I^^ämä molemmat lakot osoittivat että työväenluokalla on nyt johtava a.sema I t a l i a n demokraat tisessa j a työvaeriliikkeessä. Se taistelee laajalla^ rintamalla maan syvän poliittisen j a y h t e i s k u n n a l lisen uudistamisen puolesta sen kohottamiseksi entistä korkeam- Syntyvyys alentunut vuoden 1934 tasolle malle tasolle demokraattisessa kehityksessä. . M i t e n voidaan selittää työväen-; luokan j a kansanjoukkojen esiintymisten tällainen laajuus. Mitkä ovat niiden syyt ja tavoitteet.^ Vastatessaan näihin kysymyksiin L u i g i Longo k i r j o i t t a a , että ennen muuta syynä ön asunto-ongelma; j o k a on yleinen j a jonka ratkaisu ei siedä viivyttelyä. Myös työolosuhteiden ja työläisten elämän teii^ey'öolojen j a työturvällistiti-denpäfahtaÄiirien ovat l i i k e h d i n nän syynä. V i i m e Vuoden aikarta E:n tur/aliisuuskokous saa laajaa kannatusta marraskuussa 97.6. Tämä lääkkeiden hintaindeksi oli 96:;7 syy-s-kuus. sa, jolloin kumottiin _:liilto-valtion 12-pro.senttinön vero lääkkeiltä. Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, että liittovaltio on menettänyt melkoisesti verotuloj a , mutta .sairaat canadalaiset jou tuvat siitä huolimatta maksamaan lääkkeistä miltei yhtä korkean hinnan (iilennus vain .9 profl.) kuin ennenkin. P a t e n t t i - ja tavaraloimalftin muutos ci s i i s tuottanut mitään sellaista " k i l p a i l u a " mikä olisi alentanut lääkkeiden huimaavan korkeita hintoja Cnnada8.sa. Selvää myös on — eikä täsaii ole lainkaan ky.symy.s siitä, uskooko piiäministori Trudoau omaan eh' dotukseensn, tai eikö hän usko —• että t u l l i en aientaminen ci no.stsii-si mitään sellaista " k i l p a i l u a " m i kä yähemmässäkäiin miiäräsBä h i dastuttaisi inflnatiovyöryä, sen cstämiscstii puhumattakaan. ' Moskova: — Ajatus yleiseurooppalaisesta neuvottelukokouksesta on kestänyt aikakokeen, kirjoitti Izvestija Jouluk. 27 pnä pääartikkelissaan; Lehti analysoi Euroopan reaktioita ehdotukseen kutsua koolle tällainen neuvottelukokous j a kirjoittaa, että suurin osa Euroopan halli-taksista yhtyy mielipiteeseen, jonka mukaan on välttäirultöntä tarkastella edustavan neuvottelupöydän ääressä maanosamme kaikille miiil-le ja kansoille yhteisiä ongelmia Euroopan tilanteen tervehdyttämiseksi. Sosialistisen diplomatian ponnistukset tähän suuntaan saavat yhä tarmokkiiampaa tukea erilaisten kansalaisjäi-jestöjen, ammattiliittojen ja rauhanpuolustajien toiminnassa monissa Euroopan maissa ja lännen kansanedustajien, tiedemiesten, hengenmiesten isekä liikemiespiirien toiminnasta. ' Ehdotettu kokous antaisi mahdollisuuden löytää yhteistoimin ne tiet ja keinot, jotka poistaisivat jakautumisen sotilasliittoihin ja saisivat aikaan rauhanomaisen yhteistyön kaikkien Euroopan valtioiden ja kansojen välillä. Koiketelle-ssan Naton johtopiirien jan-utuslaktiikkaa Izvestija huomauttaa, että nämä piirit ovat selväsii vähemmistössä. E i ole mikään salai- ."juus, miksi nämä piirit pyi*kivät b'kkäämään neuvottelukokouksen koollekutsumista. Niille on pääasia jTittää lujittaa Natoa. Tämä osoittaa jäUecn kerran, että niiden, jotka ovat kiinnostuneita Euroopan rauhan ja tui-vallisuuden lujittamisesi3; on aivan välttämätöntä ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin, toteaa lehti. H e l s i n k i . - - T i l a s t o l l i s e n pää- •toimiston arvion mukaan oli Suomen syntyneiden määrä viime vuonna alhaisin sitten vuoden 1934. jollei sotavuosia oteta huomioon. Syntyneiden luku oli v i i me vuonna noin 68,000. kun se edellisenä vuonna oli noin 7.'J.000. Vuonna 1934 syntyi puolestaan vähän alle 68,000 lasta. Syntyvyyden lasku vuodesta 1908 on y l i 9 pro.senttia. Maaseudulla syntyvyys on laskenut arvion mukaan 11 prosentt i a j a kaupungeissa j a kauppaloissa 8 prosenttia. Ennätysvuosina 1946—1949 syntyi vuositain vähän y l i 100,000 lasta. Syntyvyyden alenemista t.ipah- Um kahta tietä, todetaan Tilastollisesta päätoimistosta. Muuttoliike suuntautuu etupäässä korkean syntyvyyden alueilta asutuskeskuksiin, joissa syntyvyys on alhainen. Muuttajat ovat yieen sä nuoria j a näiden hedelmällisyys "asettuu tuloalueen syntyvyyden ta.solle". Syyt tähän ovat mm. taloudellisia, sosiaalisr.i ja lääketieteellisiä. S y n t y v y y s alenee myös siitä syystä, että syntyvyyden säännöstely lisääntyy niuut-totappioalueillakin niiden keskuu-de. ssa. j o t k a eivät muuta. Kuolleisuus näyttää vrme vuonna muuttuneen verraten vähän. Maaseudulla on tapahtunut pientä suhteellista kuolleisuuden alenemista, kun taas asutuskeskuksissa on ollut pientä nousua. Tämä eroavuus s e l i t t y y näiden väestöryhmien erilaisella ikä.'*a-i kenteella. mieh määrä kohonnut 4,000 t a paukseen päivässä ja 1,440,000 vuodessa. Näistä 4,300 johti kuolemaan. italialaiset työläiset ovat osal-listifneet kalkkijn solidaarisuus-mielenosoituksiin riippumatto^ m u i i t t a a n puolustavien kansojen tukemiseksi, olipa kysymyksessä Vietnamin, A f r i k a n j a latinalain sen Amerikan, Arabikansat tai eurooppalaiset kansat, jotka taistelevat sortavia- f a s i s t i h a l l i t u k s ia vastaan Espanjassa, Portugalissa tai Kfeikarföa. . Italian kansairjoukkojen yhtenäisen liikkeen najoitusyritykset eivät ole onnistuneet. Ennen näkemättömien p r o V o kaatioiden edessä ovat: työtätekevät luokat antaneet: uuden osoituksen vas-tuustaanv kuristaan ja yhteishen-gestään. Me taistelemme radikaalisen muutoksen aikaansaamiseksi maan poliittisessa suuntauksesssa j o k a on tähän asti tullut vasem-mistolais- keskustalainen. Me pyrimme saamaan muiden demokraattisten puolueiden vasemmis-tovirtaukset toimimaan avoimest i , , kannuastamaan niitä voittamaan lopullisesti ennakkoluulot ja edistyneisyyden Italian kommunistisen puolueen esittämien eh-dotustenv aloitteiden j a vaatimusten suhteen. Me korostamme, että olisi harhakuvitelmaa j a petosta l u u l h , että on mahdollista tehdä jotain maan uudistamisen j a edistyksen' hyväksi ilman kommunisteja, saati sitten heitä vastaan. Näin s i k s i, että kommunistit tuovat esille I t a l i an työläisten j a kansanjoiik-kojen, niiden etumaisten ja voimakkaimpien "voimien toiveita. Nämä voimat haluavat- v a i k u t t aa enemmän yhteiskunnassa j a maan johdossa. Kommunistit haluavat ohjata maan yhteiskunnallisen ja poliittisen uudistamisen suuntaan sosialismin suuntaan. J u u r i tätä me sanommekin Italian t i e k s i sos i a l i s m i i n , k i r j o i t t a a . L u i g i Longo 2 Kosmostekoikinita avanarteen Moskova. — Neuvostoliitolta lähetettiin h i l j a t t a i n Maatakier-tävälle radalle kaksi Kosmos^sar-j a n tekokuuta — Kosmos-316 ja Kosmos 317. Tekokuut jatkavat aikaisemmin ilmoitetun tutkimus^ ohjelman toteuttamista. Kosmos 316: n kiertoaika Maan ympäri on 102.7 minuuttia, s u u r in etäisyys Maan pinnasta on 1,650 km j a pienin 154 km. Tekokuun radan kaltevuus on 49.5 astetta. Kosmos-317:n kiertoaika Mahn ympäri on 89.4 minuuttia. Sen suurin etäisyys M a a n pinnasta on 302 km j a p i e n i n 209 km. ' PÄIVÄN PAKINA TOTUUKSIA 30 V. TAKAA Kolmenkymmenen vuoden a i kana v i r t a a paljon vettä siltojen alta, kuten sanotaan. sillpineri hallitus ei halunnut^ kaan sopimusta H i t l e r i n Iiillit-seroiseksi, vaan p i t k i t t i loputto- Sinä aikana syntyy j a kasvaa y masti neuvotteluja vielä s i l l o in koikkoonnana.inn uiiiui.sqii M.stuikUuimpnoilvvii.. '.-V kun Saksa nl i in mnhi l isnini i t Mutta eräät suurtapahtumat 30 vuoden takaa kiinno.stavat historian tutkimuksen kannalla yhtä paljon-mini- - j a pulisonki-kuin vanlMijenkiu- partojen sukupolvea. Maailmanhistorian kehityksen kannalta katsoen oli r.itkaiseva .se, miksi käydyistä neuvotteluista huolimatta ci päästy E n g lannin (ja Ranskan) sekä Neuvostoliiton väiillä sopimukseen ihmiskunnan " k o l l e k t i i v i s en t u r vallisuuden", hyväksi kuten s i i hen aikaan sanottiin. Melko yksimielisiä ollaan jo siitä, että jos B r i t a n n i a , Ranska j a , Neuvostoliitto olisivjit s i l l o in muodostaneet yhteisen lujan sot i l a s l i i t o n , H i t l e r i n Saksa ei olisi uskaltanut sotaa aloittaa. M u t t a UilläisUi puolustusluon-toista sotilasliittoa e i saatu syntymään Englannin j a Ranskan sckiUsiNeuvostoliiton neuvottelut kariutuivat. Sen sijaan syntyi Neuvostoliiton—Saksan hyök-käämiittömyysfiopimus j a puhkesi hirveä sota. Rauhanpuolustajat kautta maailman^, kuten Neuvostoliittokin, s y y t t i tapahtumain kehityksestä sitä, että Britannian oli jo mobilisoinut joukkonsa suurhyökkäykseen. Lontoo, Ottawa ja muiden "länaimaidcn" pääkaupungit syyttivät puolestaan N L :a "petoksesta", millä tarkoitettiin edellämainitua hyökkäämättö-myyssopimuata. N y t on Lontoossa j u l k a i s tu B r i t a n n i a n omaa salaista a r k i s toa vuodelta 1939. _ Siitti näkyy, että Tshekkoslovakian raiskaukseen syyllistynyt B r i t a n n i a n silloinen pääministeri Neville Chamberlain pyrki todellisuudessa H i t l e r i n tyydyttämiseen eikä sopimukseen Neuvostoliitoa kanssa. Chamberlainin ulkoministeri lordi Halifnx sanoo nyt j u l k a i s tuissa asiakirjoissaan, että B r i tannia tarvitsee liittolaista, jos H i t l e r halutaan pysähdyttää. Mutta, hän sanoi silloin, "jos meidJin on tehtävä valintamme Puolan j a Neuvostoliiton välillä Puola on arvokkaampi. H i s t o r i o i t s i j a t ovat tähdcntii-ncet .sitä, että Chamberlain suhtautui kielteisesti Neuvostoliittoon, j a että j u u r i tämän vuoksi hän väitteli a k t i i v i s t a natsi-vasr l a i s t a ohjelman. N y t julkaistut salaiset asiak i r j a t osoittavat myös, että Ca-T| eivät voineet sanoa muuta kuin nadan hallitus, edesmenneen 1 että "ulkoministeri ei katsonut pääministeri Mackenzie K i n g i n | oikeaksi lähettää mitään vas-johdolla, tuki Chamberlainin oh- ] tausta tähän kysymykseen". Sivumennen sanoen tämä oM y k s i niistä "vaikeuksista'V m i h in mr Strarig: ylempänä v i i t t a a . Sen sijaan, että olisi p y r i t t y sopi-^ mukiseen jonka mukaan H i t l e r in Saksa olisi kohdannut Voiiftak-: kaat liittolaiset o m i l l a r a j o i l l a an Chamberlain j a kumppanit ha-- lusivat seurauksista välittämi^.t-tä pitää heuyostoliittolaisjoukot niahdollisimman kaukana idässä n i i n , että; natsi-Saksalla olisi miltei vapaa pääsy^Puölaan, Itä-mfsrenniaihin, Romaniaan jne. J u u r i Britannian sotilasval-tuuskunnan yitkasteluh j a sopi-itnisvMtuuksien . --puuttumisen v u o l « p rieuvost;oliittolaiset"selit-' * tiväCisilloin, ettei heillä oilut muuta mahdolliöuuttä ajan voittamiseksi kuin tehdä hyökkää-mättömyyssopimus S a k s a n , kanssa. • jelmaa tähdentäen siinä vaihees-: 1 sa, että Canada ei ole missään tapauksessa sidottuna Britanniaan eurooppalaiseen, sotaan (mikä oli muka vaarassa syttyä j o s Englanti o l i s i liittoutunut Neuvostoliiton kanssa H i t l e r in Saksaa vastaan.)""" N y t julkaistut asiakirjat todistavat myös, että B r i t a n n i a o l i saanut varoituksia Nuuvostolii-ton johtajain lyhyiden lauauntor j en lisäksi siitä, että Neuvostol i i t o l l a on. muitakin sopimus-mahdollisuuksia, jos. neuvottelut B r i t a n n i a n kanssa kariutuvat. Brittiläinen diplomaatti, W i l l i am Strang, sanoo yhdessä asiakirjassaan, 6ttä brittiläiset nost a t t i v a t "vaikeuksia, vaikeuksien jälkeen neuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa. Se tosiasia kun ne (brittiläisten esittämät vaikeudet K) tuntuivat Moskovan mielestä. tarpeettomilta, on muodostanut "vaikutelman, että me emme tosissamme haluakaan sopimusta", tiedoitti mr S t r a n g (nykyinen lordi Strang) B r i t a n n i a n hallitukselle. B r i t a n n i a lähetti lopulta soti-lasvaltuuskunnan — laivateitse (siis aikaa kuluttaakseen — K) — Moskovaan.. Kysyttäessä suostuuko Lontoo siihen, että Neuvostoliitto Saisi oikeuden lähcttiiä sotilaltanni ( H i t l e r i n joukkoja torjufnaun — K ) Puolan alueiden läpi (Puo-lart länsirajalle - K) brittiläiset Todettakoon kuitenkin, että Britanniassa oli silloin valtio-mlestenkln keskuudessa myös toisenlaisia katsantokantoja. Va litettavaa maailmanrauhan kaiir naita oli vain se, että Win8ton C h u r c h i l l j a kumppanit olivat silloin vfihcmmistöhä. He ,vaati-vat natslvastaista liittoa Neuvostoliiton j a Ranskan kansaa, mutta Chamberlain ei htitä kuullut. Seuraukset kauhulnecn tiftdetään j a muistetaan' 1 Näillä muistoilla on s u u r l a r - vo vieläkin maailmanrauhasta puhuttaessa. — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1970-01-06-02