Vapaus, June 12, 1974

              SKDL:sta POLIIHINEN KOTI
ENTISTÄ LAAJEMMILLE JOUKOILLE
Jatkoa sivulta 2.
.hyvän sisäisen hengen ja kes-
; kinaisen luottamuksen /a kun^
nioituksen vallitessa. Vain sil­loin,
kun on yhteistä iniiostus'
ta, kun jokaisella on se tunne,
että- rinnalla toimiva toveri
luottaa sinuun niinkuin sinä
häneeuy silloin jokaisen kyky
toimia liikkeen puolesta - kasvaa
moninkertaiseksi ja liike etenee
vastustamattomasti. \ .
Kolmas asia on se, että ihmi­sen
vapauttaminen riistosta ja
sorrosta on niin suuri Ja jalo
päämäärä,\ että sen puolesta
käytäväss^^taistelussa täytyy
myös menettelytapojen olla ja^
loja ja sopusoinnussa päämää­rän
kanssa. Tämän päämäärän
puolesta ei tarkoitus voi pyhitä
tää keinoja. Meidän on aina ol­tava
sen luottamuksen arvoisia,
jota ihmisiltä pyydämme.
S K D L on suhteellisen laaja poliit­tinen
liike. Sen tärkeä osa on marx
jsmiileniniamiä edustava kommu-nistinen
puolue. Siihen kuuluvat
jmyös voimakkaat nais- j a nuori­sojärjestöt
sekä S K D L : n omissa
,perusyhdistyksis3ä olevat n. 60,000!
jäsentä, joiden osalta on muistet­tavat
että n. -50,000 heistä ei kuu­lu
ikommunistiseen puolueeseen.
Siten yksi S K D L : n pöruskysymyk-siä
on se; miten yhteistyötä tästä
ieteenpäin rakennetaan sen sisällä.
(Näiden kahden 30-vuotisjuhla-päivän
aikana olette kuulleet eri­tyisesti
S K P : n puhuvan. Eilen oli
sen juhlapäivä, ja se on mukana
myös tänään täällä. Mutta S K D L
:ää' ei poliittisena yhteistyöjärjes­tönä
olisi, ellei mukana olisi.myös
muita kuin kommunisteja.
SOSIALISTIEN
NÄKÖKULMA
Siten sallikaa minun hetken pu­hua
nimenomaan S K D L : n sosia­listien
edustajana.
IMe sosialistit, jotka toimimme
SKDL:ssiä, olemnle uskoneet tasa­vertaisen
yhteistyön mahdollisuu­teen
kpmmunistisen puolueen ikans
sa. Olemme uskoneet, että se aut­taa
Suomen työväenluokan asiaa
j a että se myös voi auttaa Suomen
työväenliikkeen yhteistyön raken­tamista.
Missään muussa Euroo-
|)an kapitalistisessa maassa ei täl­laista
yhteistä järjestöllistä poli it-tista
liirtoa ole. Onko tässä Jiik-keessä
aina ymmärretty tämän
yhteistyön todellista arvoa ja sen
avaamia mahdollisuuksia?
Samalla kun me S K D L : n sosia­listit,
haluamme korostaa yhteis­työn
tasavertaisuuden j a keskinäir
sen Jcunnioituksen periaatteita
tässä liitossa, pidämme tärkeänä
Sitä, että Suomen kansa tuntisi
mahdollisimman laajasti omakseen
suuret yhteiskunnalliset. päämää-irämme.
Sen vuoksi yhtenä perus-
Chilessä 100 pros.
Jiinnankorotuksia
Chileläiset saivat torstaina uu-
Uen kouriintuvan muistutuksen so­tilasjuntan
komennosta. Leivän,
maidon j a tupakan hinnat nousivat
yhdessä yössä 79—115 pros. Sa­maan
aikaan tuomittiin taas kaksi
juntan-vankia kuolemaan. ,
iKuolemaantuomitut ovat ihna-voimien
e v e r s t l j a v a s t a IS-vuotias
asevelvollinen, joita syytetään k a -
j)inakiihotuksesta j a maanpetokses­ta.
Hintojen hurjaa nousua hallitus
perustelee tuontihintojen nousulla.
IMaan talousministeri Fernando
"Lenizin mukaan-työläsille tullaan
maksamaan "tasoitukseksi"' viiden?
'kymmenen markan palkankorotus.
lähtökohtanamme on ae, että so-
;äialismin päämäärään pyritään so.
aialismin yleisten- lainmukaisuuksi­en
huomioonottamisen rinnalla n i ­menomaan
Suomen omien erikois­olojen
mukaisesti, rauhanomaises­ti
ja demokratiaa laajentaen ja
. että kaikessa noudatetaan kansan
enemmistön vapaas/ti_ ilpiaisemaa
tahtoa. '
Yhtenä lähimmän ajan tärkeänä
poliittisena tavoitteena pidämme
Suomen työväenliikkeen ohjelmas-
_sa yhteisityön: rakentamista. Tältä
pohjalta SKDL:niiS0siali8tit ovat
yhtoistyössä kommunistien kanssa
yliteTsessä liitossa^ kansan__enem-miifön
kutsumiseksi muuttamaan
yhteiskiuitaa.
RINNAKKAIN
ETEENPÄIN
9 K D L : n tulevaisuuden tärkeim­piä
kysymyksiä on sekä S K D L :n
sosialistien että kommunistisen
puolueen rinnakkain tapahtuva
eteenpäinvieminen. Aivan samoin
kuin yleisemmin Länsi-Euroopas-sa
vasemmiston yhteistyön ja l a a ­jojen:
edistyksellisten rintamien
rakentaminen on noussut vuosi­kymmenien
jälkeen nyt yhä mer-jtittävämmäksi
kysymykseksi, ai­van
samoin myös S K D L : n on yh-teisityöjärjestönä
kyettävä Suo­messa
antamaan entistä laajem­mille
joukoille poliittinen koti.' ~
130 vuotta olemme yhdessä toimi­neet
kansandemokraattisessa liik­keessä.
Tervehdin teitä, toverit
("lommunistit, sosialistit j a kaikki
S K D L : n ja naisten demokraatti­sen
liiton, jäsenet,, nuorisoliittolai­set
j a opijskelijat sekä teitä, reip­paat
pioneerit siliä voimakkaalla
yhteenkuuluvaisuuden tunteella,
minkä vuosien taistelutoveruus ja­lon
asian puolesta mielessäni he­rättää.
Meidän tiemme ei ole ollut
helppo eikä <;e sitä tule ole­maankaan.
Helpoilla voitoilla ja
pinnallisella fraseologialla ei
mitään kestävää rakenneta vaan
sitkeällä ja kärsivällisellä työlr
lä. Juuri siinä näkyy asiamme
suuruus. Juuri SKDL edustaa
taistelutoveruutta suuren asian
puolesta.
• (Väliotsikot K U : n)
Kansan Uutiset: "
KARJAUISEN DDR:n VIERAILU
"Keskiviikkona päättynyt Suo­men
ulkoministerini A h t i Karjalai­sen
'ensimmäinen virallinen vierai­lu
Saksan demokraattiseen tasa­valtaan
päätti erään vaiheen mait­temme
välisissä suhteissa j a aloitti
toisen. Se päätti lähes 25 vuotta
jatkuneen vaiheen, jolloin Suomen
ja DDR:n suhteet, olivat tosin ys­tävälliset
j a hyvät, mutta ilman
diplomaattisuhteiden luomaa kah­den
maan välisten suhteiden luon­nollista
perustaa. Suomen hallitus
taipui 25 vuoden ajan Saksan liit­totasavallan
esittämään vaatimuk­seen,
ettei se hyväksy tai katso
suopeaksi jonkun maan J a h o l t a t u^
levaa D D R ; n tunnustamista. Tar­vittiin.
pitkä (kehitystie j a D D R :n
tyiscsti Euroopaii' turvallisuusko-kousvalmisteluja,
joispa molemmat
osapuolet toivovat pikaista toisen
vaiheen päätöstä ja ^^kolmannen
vaiheen kooUeikutsumista korkeim­malla
tasolla Helsinkiin. DDR :ssa
korostettiin useaan otteeseen Suo­men
hallituksen myönteistä panos­ta
.turvallisuuskokouksen koolle^
kutsumisessa j a toteuttamisessa.
iVierailun aikana allekirjoitettiin
vain yksi maiden: välinen sopimus
- i - maantieliikennesopimus, mutta
eri yhteyksissä: keskusteltiin mo­nistaa,
valmisteilla olevista sopi-mu!
ksista kuten konsuli- ja kult-tuurisopimiiksesta.
Syksyllä jatkaa^
osastopäällikkö Gustafsson myös.
omaisuus- ja oikeuskysymysten
ja BRiD: n väliset sopimussuhteet, selvittelyä j a - näidenkin neuvotte^
ennen kuin tunnustamispato mur­tui.
Karjalaisen vierailu Berliinissä
oli ensimmäinen Euroopan kapita*
'iistisen maan ulkoministerin viral­linen
vierailu ja se sai siksi hyvin
paljon huomiota. Huomiota herät­ti
myös se erityisen sydämellinen
ilmapiiri, joka vierailun aikana.valr
litsi. Tämä johtui suureksi osaksi
siitä, että molempien maiden edus­tajat
olivat: hyvin monista asiois­ta
yhtä mieltä. Tämä: koskee eri-lujeri
päättymistä myönteisesti pi­dettiin
selvänä. Samoin pidettiin
maiden välisen kauppavaihdon ke­hittymistä
tärkeänä j a mahdoUi-suuksia
tähän rhyvinä.
D D R : n ; tunnustamiskausi Suo­men
taholta on tällä virallisella
ulkoministerivierailulla päättynyt
ja nyt seuraa suhteiden kehittämi­sen
kausi uudelta pohjalta. Se e-dellyttää
useita sopimusjärjestelyr
jä, jotka muiden maiden kanssa
on jo hoidettu. Se edellyttää myös
McCARRANIN YAINOLAKI
KAATUI YHDYSVALLOISSA
New York. — Yhtä macarthy-ismin
aikakauden kaikkein synkim-mistä
jäänteistä — lakia ''sisäises­tä
turvallisuudesta" ci enää ole
olemassa. . Liittovaltion tuomari
John Sirica allekirjoitti VVashiiig-tonissa
asetuksen, joka mitätöi
tämän lain .viimeiset määräykset.
Sc toimi viranomaisten oikeudelli­sena
perustana Yhdysvaltain kom-munisliscn
puolueen vainoamiselle
melkein neljännesvuosisadan ajan.
, "Laki "sisäisestä turvallisuudesta",
Jcnkii esitti vuonna -1950 äärioikeis­tolainen
nevadalainen senaattori
MacCarran, vaati Yhdysvaltain kom-munistisen
puolueen jäseniä rekiste-röilymään
"kommunistisina agent­teina"
kielsi ottamasta kommuniste­ja
työhön hallituksen: virastoihin ja
antamasta Yhdysvaltain kommunis-ikkien
yhteistyömahdollisuuksi­en
etsimistä j a niiden käyttämistä.
Ehkä jonkinlaisena enteenk hyväs­tä
jatkosta voidaan pitää, yhtei­sessä
tiedonannossa .mainittuja
suomalaisen tahon esittämiä vie­railukutsuja
— presidentti Kekko­sen
kutsua valtioneuvoston pu­heenjohtaja
. Willi Stophille ja
ulkoministeri Karjalaisen esittä­mää
kutsua DDR :n ulkoministe­rille.
Chileä vaadittiin
ulos ILO-koikouksesta
Keskiviikko, kesäik. 12 p. — Wed., Jumie 12, 1974
NORMALISOINTIA
KOHTI UHI-IDASSÄ
J~Geneve. — Perun työministeri
kenraaliluutnantti Pedro Sala
Orozco valittiin keskiviikkona kan­sainvälisen
työjärjestön I L O r n pu-fieenjohtajaksi;
I L O aloitti keski­viikkona
Genevessä vuosikokouk­sensa,
joka kestää kolme viikkoa.
EtelärAmerikan: ammattiyhdisr
tysten edustajat ehdottivat, että
Chilen valtuuskunta suljetaan ko­kouksesta,
koska sen ei mitenkään
voida katsoa edustavan Chilen
työläisiä.
Chilen juntta on mielivaltaisin
määräyksin j a rikollisen toimin­nan
avulla estänyt Chilen työvä­enliikkeen
järjestöjen toiminnan ja
tämän juntan edustajilla ei ole
oikeutta osal 1 istua I L O : n kokouk-sccn.
Näin todetaan latinalaisen
Amerikan ammattiyhdistysten kat­tojärjestön
GLATzn ILO:n sih­teeristölle
jättämässä kirjelmässä.
O L A T edustaa 22 maan ammatti-liikeitä.
Y l i kymmenen tuhatta
chileläistä — useimmat työläisiä
on parhaillaan Chilen vanki­loissa
j a keskitysleireillä, sanotaan
Kansan Uutiset:
Juhlien tärkein vaatimus
Porvarillisen eihdistön on ol­lut
pakko ensimmäisissä kom­menteissaan
todeta kommunis^
tisen puolueen julkisen toimin­nan
ja kansandemokraattisen
liikkeen 30-vuotisjuhlien mitta-'
vuus, myöntää se kaikkien juh­lan
aikaan pääkaupungissa liik­kuneiden
toteamus, että kysy­myksessä
oli yksi kaikkien aiko­jen
mahtavimmista poliittisista
joukkotilaisuuksista . meidän
maassamme, ainutlaatuinen ta­pahtuma
suomalaisessa puolue-elämässä.
Vasten tahtoaan jou-tuvat
porv^ilehdetkin. myöntä­mään,
etti mikään muu poliitti­nen
voima ei nykyoloissa .kyke­nisi
vastaavaan voimanosoituk­seen.
Nämä myönnytykset ovat sä­kiällä
kolahdus porvarillisen anti­kommunistisen
propagandan mieli-r
teemoille, ennen muuta yäittämäl
le,; 'että kommunistin^en puolue ja
kansandemokraattinen liike: elävät
alamäen: kautta s&äisen hajaanr
nuksen. vuoksi. Kymmenien tuhan­sien
kokoontuminen yhtenäisesti
samojen poliittisten tunnusten taa
on vakuuttavin todiste poliittisen
yhtenäisyyden Itasvusta kommunis
tisen puolueen: kansandemokraatti­sen
liikkeen piirissä.
Mahtava suurjuhla ei muodostu­nut
pelkästään kommunistisen puo"
lueerT^^jä"^ kansandemokraattisen
liikkeen- järjestöjen ; aktiivisesta
toiminnasta. Sen valtavuuden yksi
tärkeimmistä lähteistä on tämän
hetken taloudellinen ja poliittinen
tilanne. Työtätekevien (keskuudes­sa
tunnetaan vakavaa huolestumis­ta
taloudellisesta kehityksestä,
elinolojen heikkenemisestä ja tais­tellen
hankittujen, oikeuksien vaa­rantumisesta.
SKP:ssä j a kansan
demokraattisessa liikkeessä näh-tiscn
puolueen jäsenille ulkomaan­passeja.
Huolimatta maccarthylaisen, taan­tumuksen
riehunnan raskaista päi­vistä
Yhdysvaltain kommunistinen C L A T : n kirjelmässä,
puoule kävi pääjttäväistä taistelua pe­rustuslaillisten
oikeuksien puolesta:
Edistyksellisien piirien tuella kom­munistien
onnistui viime vuosina
saavuttaa MacCarranin lain yksityis­ten
säädösten kumoaminen perustus^
lain kanssa ristiriidassa olevina. Nyt
on saavutettu lopullinen voitto.
. Surullisen kuuluisan MacCarranin
lain kumoaminen on laajojen kan^
san joukkojen voitto kamppailussa de­mokraattisten
oikeuksiensa puolesta,
sanotaan USA:n kommunistisen •
puolueen lausunnossa. Tämä on työ­väenliikkeen
voitto, värillisten tasa-aivoislen
oikeuksien puolesta, käy­män
liikkeen voitto ja kaikkien nii­den
voitto, jotka joutuivat MeCar-ranin
lain Uhreiksi. Tämän voiton
tulee muodostua: virikkeeksi vielä
joukkoluontoisenunalle taistelulle ra­sismia
ja poliittisia vainoja vas­taan,
jotka jatkuvat meidän päivi­nämme
sanotaan lauusnnossa.
Kenraalikuvernööri
Leger lialvattu ^
Sherbroke, Q u e . K e n r a a l i ­kuvernööri
Jules LcKer, Gl, sai
lauantai-iltana Sherbrooken yli­opistolla;
illailistiluisuudcssa
halvauskohtauksen.
Kohtauksen vakavuudesta ei
saatu heti tietoa, mutta viran­omaiset
selittivät sunnuntaina,
ettei hänen tilanteessaan, ole
tapahtunut mitään muutosta
sairaalaan tulon jälkeen. Ken-
MoskovB. — Tapahtumat: lähi-idässä
kehittyvät 'edelleen kohti
tilanteen normalisointia j a Syyrian
alueen vapautumista Israelin mie­hityksestä
toteaa Pavel Demeshen-,
ko Pravdassa sen johdosta, että
Genevessä on allekirjoitettu asia­kirjat
Syyrian ja Israelin joukko­jen
loitontamisesta.
Syyrian kansanneuvoston" julkai­semassa
lausunnossa loitontamis-sopimusta
arvioidaan Syyrian kanr^
san tärkeäksi voito_ksi. -1^
: On tärkeäj^todeta, että samalta
Ikannalta sopimusta arvioivat myös
ranhantahtoiset voimat itse Israe­lissa,
mm. Israelin kommunistinen
puolue.
Samalla Tel Avivista saapuu kui­tenkin
uutisia, jotka eivät voi olla
saattamatta varuilleen. Israelin
uusi pääministeri JJtzhak Rabin
sanoi, että hänen hallituksensa a i ­koo
pyrkiä "todelliseen rauhaan i rantamiseksi.
arabimaiden kanssa", mutta, hän
piti samalla tarpeelli9ena iojstaa
Israelin ääriainesten. kulxuieen väit
teen, että ei voi olla paluut''en­nen
| vuoden 1967 sotaa ya^linnei-'
siin rajoihin. Tällainen asenne on ,
ristiriidassa sen pyrkimyksen kans-^.
sa, että arabienr^v Irsaelin vselk-,v
kaus saataisiin ratkaistuiksi. •
Sosialististen maiden; arabimair :
den j a muiden jnaiden lehdet k o - :
rostavat näinä päivinä niiden^ponr.
nistusten tärkeää merkitystä,; joi'-;
hin Neuvostoliitto: on ryhtynyt lu- .
janTauhan pystyttämiseksi lähi-^
itään, toteaa kirjoittaja.
Hän korostaa, että Neuvosto­liitto;
antaa tehokkaan panoksen
rähi-idän kriisin oikeudenmukai-,
seen ratkaisuun pitäen tätä osana;
yleisestä taistelusta kansainvälisen
jännityksen lieventämiseksi ja
maailman poliittisen ilmaston pa-
ATOMIVOIMALA El OLE
ATOMIPOMMI
Helsinki. — K u n ene,rgiapoliitt,iT
non neuvotetlukunta parisen vuot
ta sitten j a voimalaitosaluetoimiT
mivoimaloita. Möller: olisi kyllä
löytänyt viistaakset kysymyksiin-. -.
sa myöskansainvälisistä lähteistä :
takuuta kuluvan vuoden keväällä i joissa puolletaan atomivoimaloita
julkistivat mietintönsä, joissa kä-:
siteltiin mm. kasvavan energian
tarpeemme tyydyttämistä atomi­voiman
avulla, on sen seuraukse­na
ollut entistä kiivaampi j a myös
j a vakuutetaan
suutta. :
niiden . turvalli-
Möller esittää muina miehinä,
että tavallisen tyyppinen (100
asiaLtomampi^yäittely voimatekni- j ,^egawatin) atomivoimalan tuot-köiden
j a ympäirstönsuojelijoiden
välillä. Itäe pääasia, energiakysy-royk.
sen vieminen.eteenpäin kohti
latkaisuja; seisoo kuin tukkisum-j
..ma. J a hallitulisella on kädet tas-
:] ivussa, vaikka sen pitäiis l u j in ot­tein
johtaa tätä koko maallemme
elintärkeää asiaa.
tama jäte kätkee säteilyvaaran,,
joka vastaa -1000 Hiroshima-pom­mia.
Möllerille tapahtui ensim­mäinen
klummi siinä, että 100 me-gawatin
tehoinen atomivoimala
kuuluu .siihen aikaan, jolloin ato-:
mi voimalan rauhanomainen - käyt­tö'
liikkui vielä lapsenkengissä.-
Nykyinen atomivoimaloiden teho
on 400^500 megawattia tai jon­kin
verran suurempia. Toiseksi
Kainuu
Kainuuseesn kuuluu yiksi kaupijn-k
i (Kajaani) j a 10 maalaiskuntaa:
Hyrynsaimi, Kajaanin; mlk., Ku^^^
mbv 'Pältämp,. Puolanka, Ristijär­vi,
Sotkartiö, Suoffiussalmi, Vaala
ja Vuolijoki.
; Kainuun asukasluku oli viime
huhtikuun lopussa 97700. Vuonna
1970 se oli 100899. Tämän vuo­den
ensimmäisellä neljänneksellä
dään yhä selvemmin ainoa voima, [pii väkiluku lisääntynyt neljällä.
SuruDa ja kaipauksella ilmoitan, että rakas isämme
ELI MYLLYKANGAS
kuoli pitkiin ja; kovaii sairauden murtamana Windsorissa
kesäkuun 5 pnä, 1974, kello 9 illalla. Hän oli syntynyt Suo­messa
lokakuun 10 pnä. 1894. Lähinnä suremaan jäiviit kaksi,
tytärtä, Kaarina j a Philip Nurm, Windsof, Ont., Elli ja Matti
Penttilä perheineen Suomessa, yksi veli Suomessa ja yksi
sisko perheineen. Yhdysvalloissa. Hänet haudattiin Littlc
•Current hauiausmaahan lauantaina, kesäkuun 9 päivänä,
iltapäivällä. ' , -
Haudan lepoon hiljaiseen,
kiftsui luonto'väsyneen. -1'
tuulen humina kuiskii su//e,
EmiM unohiäa! voi isää koskaan
»iife; KAARINA JA PHILIP.
joka kykenee järjestämään taiste­lun
tällaista kehitystä vastaan.
Mahtavien suurjuhlien keskeisenä
sisältönä oli vaatunus maan talo-,
us- j a sisäpoliittisen suunnan muut
tamisesta. Suurjuhlien innoittami­na
kommunistit j a kansandemo-
I^raatiit tulevat entistäkin päättä-
.vämmin tekemään työtä kootak­seen
mahtavan kansanrintaman
nykyistä virheellistä politiikkaa
vatsaan poliittisen suunnan_muu-toksen
puolesta.
. Tämän tajuavat antikommunis­tisen
propagandan mestaritkin; S ik
si ne kehittelevät ^varmasti edel­leenkin
uusia teemoja hfiikentääfc-
^een vaikutusta; j o k a suurjuhlilla
on ihmisten miehin, ne kiinnittä-vätLyastakin
huomion /"epäoleellisiin
seikkoihin j a etsivät uusia mene­telmiä
tehdäkseen tyhjäksi asian,
joka Qmluneen talvikauden tapah-tunuen
j a suurjuhlien valossa on
jtäynyt entistäkin selvemmäksi:
kommunistinen puolue ja kansan­demokraattinen
l i i k e elävät nousun
kautta .Nousun jatkuminen j a no­peutuminen
riippuu siitÄ, millä ak­tiivisuudella
j ^ päättävyydellä
kommunistit j a kansandemokraa­tit
Jkyikenevät tarttumaan luokka­taistelun
tehtäviin ja rakentainaan
työtätekevien yhteisrintamaa nii-'
den ratkaisemiseksi.
Sitä pidettiin todellisena kevääq^
merkkinä! Viime huhtikuussa vä-|
hennys oli 75. Se on kuitenkin hy­vin
pieni aiempaan verrattuna.
Vuonna 1960 muuttotappio oli
947 j a 1970 muuttotase osoitti pe^
räti 4081 hengen nettotappiota!
Nyt katsotaankin, että väestön vä­hentyminen
on pysähtynyt. Suu­rimpana
vaikuttajana siihen pide­tään:
Kostamuksen rakentamishan­ketta.
•Kainuun kokonaispinta-ala on
24478,96 km». Se on 7.3 pros koko
maan pinta-alasta.
"Asukastiheys oli vuonna 1970
-4,6.asukasta maanpin'ta-alan:neliö-kilometriä
kohti. Koko maassa se
o l i ' samana vuonna 15,1, Kajaa­nissa
j a 30 km:n säteellä sfiitä
asuu 38 pros. maakunnan väestös­tä.
-
• JGnmatissa toimivasta väestöstä
oli 1970 maataloudessa 39 pros.,
teollisuudessa 49 pros. Ammatissa
.toimivaa väestöä oli 1970 kaikki­aan
41004.
Kainuun maatilojen kokonais-;
määrä 1969 o l i ( y l i 1 peltohehtaa-:
rln tilat) 10058. Niiden keskimää­räinen
peltopinta-ala oli 5,75 ha.
Koko maassa vastaava luku oli 9.
Keinussa tiloihin kuuluu yleehsä
huomattavasti metsää; Metsän kas
vu on meliko paljon hitaainpaa kuin
Etelä-Suomessa. '
< f ' _
. On; luonnollista, että: ympäris-tönsuojelijat
sanovat oman mieli-piteensä
j a että heidän' näkökan-• atomivoimalan vertaaminen Hiro-tansa
myös otetaan huomioon, shima-pbmmiinoii pelkkä huuU,
Tämä on välttämätön vastapaino \ Möller väittää ,'^asiantuntijoihin-atomitcknikoiden
usein liian suo- j vedoten, että U S A : n j a Euro-raalikuvernööri
Legcr tuotiin laviivaiselle ja yksipuoliselle se- toiminnassa olevassa ato-
Sherbrooken yliopiston sairaa- 1 littelylle. Tähän välimasatoon on' mivoimalassa on tapahtunut 211
kuitenkin heittäytynyt atomiasioi «uurempaa onnettomuutta. Han
jättää kuitenkin selittämättä; .mi-laan
kello 10 aikana iauantair
iltana.
Maanäntai-iltana julkaistussa sai-raala-
buUetiinissa. sanotaan, että
kenraalikuvernööri Legerin tilan­ne
on "parantunut". Halvaus on]
vaikuttanut hänen vasempaan kä-'
teensä. Vaikka hän ei olekaan!
vielä puhunut, niin kuitenkin
otaksutaan, että mr. Leger sanoi
maanantaina jonkun sanan avio­puolisolleen.
den: asiantuntijoiksi henkilöitä,
j o t k a eivät omasta takaa tiedä,
mistä on oikein Icysymys, mutta
vastaan panevat kuitenkin.
Eräs tämän sektorin henkilöitä
on pääasiassa kai kansainvälisten
HaUituäkriisin
poikanen Ranskassa
Ranskassa kehittyi viikon vaih­teessa
hallituskriisin poikanen
ydinasekokeen tiimoilta.
Reformiasiain ministeri Jena-
Jacques Servan-Scbreiber, joka
on erilien hallitusministeriksi tu­loaan,;
arvostelliit Ranskan ydin­asekokeita,
arvosteli sunnuntaina
ijulkisesti sitä kun Ranskan ase­voimien
johto suunnittelee uutta
ydinasekoetta.
Pääministeri Jacques Chirac
erotti heti Servan-Schreiberin.
Chiracin hallitus : muodostettiin
toukokuun 28 pnä. Puolustusmi­nisteriö
antoi lauantaina tietää,:
tä tällaiset "suuremmat onnettoS
muudet'' ovat oUcct; Todellisuu­dessa
niinittäin atomivoimaloissa
ei ole tapahtunut yhtään räjäh-;
ilystä eikä l i i o in ole sattunut y h - .
tään kuolemaan johtanutta sätei­lyonnettomuutta.
Käyttöhäiriöitä
poliittisten tapahtumien kommen-1 on kyllä esiintynyt, kuten muisr
taattorina tunnettu Knud Möller. ] s a k in teollisuuslaitoksissa.
Hän vyörytti Hbl :ssä parisen viik ; v ;^ «
koa sitten^ atomivoimaloita murs-kaavan
kritisoivan. kysymyssar-jan..
joihin hän odotti — mieles­tään
kuitenkin turhaan — yksi-iclitteisiä
j a kunniallisia vastauk
sia. Möllerin käyttämä "asiamate-r
i a a l i " oli peräisin yksinomaan
saksalaisista, amerikkalaisista se­kä
ruotsalaisista lähteistä; Tavan
mukaista kansainvälistä standar-
:litavaraa, j o l la vastustetaan ato-cttä
Ranskan uusi ydinasekoe suo­ritetaan
atmosfäärissä hyvin pian
Presidentin virastosta annet^
t i in ymmärtää, että tämä saattaa
o l l a Ranskan viimeinen ydinase­koe
ilmassa, j a että tästä eteen­päin
suoritetaan kokeita maan
alla.
Sweetie Pie
MM
Toukokuun loppupuolella eras
opiskelija (stud.) entoi myös H ; ^ : :
r>sä. laajassa atomivoimaloita tuo­mitsevassa
katsauksessaan näyt­teen
asiattomuudesta. Hän v a l t t i !:
mm., että Loviisan atomivoimalaa :
on rakennettu luottamuksella ja^
epäilytätvän suurella hiljaisuudella •
— vain yksityisiä paikallisia aa- >
niä on kuulunut vastaan,' mutta ;
ne on vaiennettu vaihtelevalla me- f::,
nestyksellä. Totuus kai lienee se,
etta mitään teollista projektia tus- .
kin on aloitettu j a toteutettu suu- }^
remman julkisuuden metelin ja
valokeilan puitteissa'kuin Loviisan
atomivoimalaa. E i Loviisassa ole i*'
mitään salailtu eikä p d t e ^ . Talla >
ihetkelläkin kuka tahana^J^M^is^' '
voi tutustua atomivoimalaam pai- ^
kan päällä. '
e » -k
/I Toisaalta ei ole oikea se tekni- s'
köiden usein käyttämä tie, jonka
mukaan säteily- j a saastevaaraa — .
ja vieläpä suuremmassa määrin; •;f
ihraiselleja ympäristölle aiheutta­vat
lukuisat muut tekijät,.^ mm. i
teollisuuden alalla._Tärkeintä on ' t
?aada atomivoimalalt luotettaviksi
4a ihmiset vakuuttvmeilkäi* "atOmi-voimaloiden
luotettavuudesta "ja
turvallisuudesta ja että näijiin
näkökohtiin kiinnitetäänÄjatkuvas-:
ti käytännössä hupmiotBtvi:.Atomi­voimala
. o l e . m i k l ^ J ^ p o n v - r . ^ ,^
mi, silla missä p o l t t o a i n ^ n i käy- , t
ottavassa! irlkastetussamWi(anissa ''
oq tehokelpoista .U2 ^ ' " ^
'senttiä Atomipom^
koko lataus on^ketjiii
mm; AtomivoimaloicUlti
neen 97 prosentifis
osaiv
V«^rajahdjp i
feketi^ tedriäkäa^^t
Uh
\
mmi. M mm 1
t
Hv