1924-06-12-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, kesäkgpn 12 ii> Tkar^ Jnne 12
Mikä on
T«toe=saan "Perheen yksityis-
S/i^ ia valtion alkuperä"
E . . e l s valtiosta seuraa.
5?" d ole suinkaan joku n l -
vhteiskunnalle pakoitettu
Lu^., nT, se "siyeelli-
«viisau
k^va ja todellisuus" niinkuin
STyhk Vähän on se
7 idean- todellisuus, eh cviisau-rdre
n T väittää. Se on yhteiskunnan
mliätyllä kehitysasteena. Se ' ' ^ L ^ u ; siitä että yhteiskunta
^ on sokeutunut selviyty-
'""-^nmään ristiriitaan. hajonnut
:er— vasukoljii. joita
\ ei jaksa hävittää. Mutta etta
fämä vastakohdat, eri yhteiskun-vastakkaisten
taloudelhs-
^„ etujen kanssa eivät iteeansa ja
ybteL^kuntaa hyöd>ttä^^ssa taiste- Lssa hävittäisi, on tällainen näennäiseni
Yhteiskunnan yläpuolella
oleva valta tullut tarpeelliseksi., joja
hallitsee riitaisuudet "järjestyksen"
rajojen sisäpuolella. Ja juuri
tämä. yhteiskunnassa syntynyt,
Viimeaikainen feodaalivsltio eroaa
länsimaisesta demokraattisesta tasavallasta
siinä, kun sen valtiokoneiston
käyttäjillä, ^tarvoilla yksilöillä
on mahdolHamman laaja oikeus,
vieläpä mitfivaltaisiinkin toV
menpiteisiin. Se rajoitti m. zn. itsensä
arvostelooikeuden ykansaläi-siltaan.
Mutta tämänkin oli suur-porvaristo
valloittanut ja käytti sitä
mielensä mukaan. Demokraattisessa
tasavaSassa no tämä harvojen
valta ajan inokana silailtu, se on
siirretty psrlanienttaanaille puolueille,
jonka kautta luokki valta on
siirtynyt T^orvaristolle kokonaisuudessaan.
^
Tällaisesta valtiosta lausui Marx
erään kerran: • "Demokraattisessa
tasavafi&ssa pitää nkkaus välillisesti
(indurect) valtaansa voimassa vielä
varmemmin ja tosin ensiksilän,
suoranaisten vfekamieslahjomisien
muodossa ja toiseksi hallitns ja
börsäh välisen veljesliiton "kautt
a ."
Ei missään tKUussa valtiossa ole
myöskin sinä rakasta rajattomasti
Iaiai8~ölevia. Metsän tiheikössä
puitten siimeksessä, erakkona, oo
veljet, muistakaa Kaikkeutta (jumalaa),
ja te ette tule tuntemaan
kanhtia."
Samoin kuin Buddhan usko, oli
Kristaksen uskokin, aluksi etupäässä
köyhempien ja sellaisten kansankerrosten
oskontoa, joilla ei ollut
määräävää, hallitsevaa a!>4'n'wa valtiossa.
Mutta myöhemmin muuttui
kristinuskokin pappisvaltaiseksi ja
ennen kaikkea hallitsevan luokan
etuja vastaavaksL
Samoin kuin pakanallinen brafi^
malaisuus, on kristinuskokin hurskautta,
jossa nskova antautuu jumalalle.
Aluksi Existuksen opetuslapset,
saarnaajat (papit) koettivat elää
mntta -en vläpuolelle asettunut ja
^11 v>;5 enemmän ja enemmän vie-. kaiÄtalisteiUa niin suurta kehitty-sille
^ - _ _ 1.jJi'tr«.*..x4.^ 'm^z^t^aXm»^
raantuva mahti on valtio. _
Tässä ilmenee marxilainen perusajatus
valtion historiallisesta o-sasta
ja tarkoituksesta. Valtäo on
luokkavastakohtien sovittamatto-
Bunden ilmiö ja tulos siitä. Mutta
tätäkin ylläolevaa kohtaa on py-
. rittj- eri tavalla tulkitsemaan. Esim.
pikkuporvarilliset demokraatit -myöntävät
tosin että valtio ilmenee ai-noastaan
siinä missä luokkaeroavai-suuksia
ja luokkataistelujalcin ilrae-nee
mutta väittävät samalla, että
valtio siinä kun se hillTtseB ^5itäi-suuksia
eri yhteiskuntaluokkien yä-nilä,
kun se kukistaa nim. kapinoita,
esiintyykin luokkavastaTtobtien
soittajana ja sanovat myös "Marxin
sitä samaa tarkoittaneen. Sen käsityksen
mukaan olisi valtio joku
yhteiskunnann yläpuolella 'oleva
puolueeton tuomari, joka liitäS
isällistä huolta yliteiskuntaperhees-tään.
Merkniista tämän -yhtaBiäkim-nan
huoltajan toimenpiteissä oh se
että se tahtoo pitää toiset toisten
orjina ja sen kurinpitötdimenpiteet
kohtaavat vain nisTcottelevaa /orja-luokkaa.
Valtion synnyttäjä on yhteiskuntajärjestelmän
TiufinTairisuus. jöka
on jakanut ihmiset eri yhteiskuntaluokkiin
vastalckaisten 'taloua^Uis-ten
etujen kanssa. Se on tehnyt
yhteisymmärryksen maihäottomäksi
ihmisten keskuudessa. Miten voisi
tämänlainen yhteiskunta pysyä'
koossa ilman valtiota.7
tmäen mahdölBsuntta eikä ihissään
muussa valtiossa ole rahavalta saavuttanut
sita lujuutta kuin demokraattisessa
Taltiossa.
Mutta tämänlainen valtio hank-
&ii toimenjHteillään malidollisimman
laajan siveellisen kannatuksen. Se
sallii arvostella hallmtoelinten toimintaa,
mj^ntää kansalsiisille täy-rdellisen
vajauden, sekä,' yleisen ää-liioikeuden
kautta kaikille kansan-'
'kerroksille oikeuden olla edustettuina
läkäa säätävässä ' laitokses-sa
j.n.e. Naiden- maiden sosialidemo-
'kratiat wvat luulleet tässä erään
tärkeimmän pääniaäfänsä saavnt-
'taneena. Ja se -vn 'johtanut työväenpuolueet
-parlamenttaariseen
rämettymiseen ja '^senrauksena on
ollut, että sellaiset "maat tunnettiin
V. 1914 ahtisosialiötisina maina. Sota
lienee »yamiut -näidenkin maiden
työläisten silmät joten on odo-tettavissBi
ja feiiten jo on Iravait-tavissäkin,
jälteen -marxismiin palautuminen.
Buddhan usko ja kris-taimsko
Budähan uskontoa tnnnustetaan
Intiassa ja eräissä muissaTcrn Aasian
maissa. Kiristinuslron tunnustajat
mmittäivät" Buddhan aiskroa -pa-kanälliHeksi
-usdconnoksL Buddhan
nskocm saanut nimensä OTU perus-nskovaisten
antamista lahjoista ja
viettää yksinkertaista elämää. Mutta
päästyään valtion uskonnoksi,
muodosti se korkeat piispan virat
ja sen papit kantavat kapitalistisen
valtion tukemina korkeita paikkoja
— hallitsevat yhdessä kapitalistisen
valtion muitten virkaherrojen kanssa
uskontonsa avulla yksinkertaista
kansaa — pelotellen perkeleellä ja
ja helvetin tulella, siunaten kapitalististen
hallitusten sotalaumoja
ja pyöveleitä.
Kristinuskokin on "puhdistettu".
Sitäi teki m. m. Martti Luther, joka
aluksi asettui puolustamaan Saksan
kapinallista talonpoikaistoa. Mutta
kohta sen jälkeen kuin saksalaiset
ruhtinaat olivat taanneet Lutherille
hyvän toimeentulon ja "puhdistetun"
uskonnon päämiehen viran,
esiintyi Luther jalmimpana talonpoikain
vihollisena. Kun ruhtinaat
olivat talonpoikalston valtavan
aseellisen nousun pelästyttäminä—
niin että housut jalassa tutisiva* —
Tahvan omistavan luokan, joka
vuosisatoja on omistanut, ei ainoastaan
kaikki Tikkaudet, vaan myöskin
henkisen sivistyksen -se on'hionut
kulttuurin, tieteen, ia taiteen
Inokkaetujensi palveldkseen ja -fttSi-'
nyt uskonnon valtiokirkon avulla;
mielensä mukaise'ks"i tätä järjestelmää
suosivaksi jä tukevaksi. Ttro
näennäisesti yhteiskunnan yläpt»-
lelle asettunut " m a W tm oniis-tavan
luokan perustama järjestö o-r
mien luokkaetujensa -Buojdkffl.
Valtion vahvuus riippuu luokka-vastakohtien
jyrklcyydestä. Tästä
kirjottaa Engels seuraavaan tapaan:
"Mutta valtiovalta vsiiviStaa. itsensä
sikäli kuin Inrikkavastäkdhdat
yhteiskunnassa kärjistyvät ja sikäli
ktm valtalcuntaa -rajoittavat
valtiot vahvistuvat ja 'E«ääntyyät
väkilnvussa ~ katsoTcaamme ytan
nykyistä Europaa. jossa Invijkataas-telut
ja valloituskilpaihi ovat kohottaneet
valtiovallan'' sellaiseUe asteelle,
jossa se uhkaa niellä kdk»
Yhteiskunnan ja vieläpä itse valtionkin
. . . " (Khrjotettn 1891L>
Tämäkin kohta on hyvin, tyypil-lelinen
marxilaiselle käatykiJelle
valtiosta. Jos luokkavastakohdat
kärjistyvät, vahvistuu valtio, mutta
jos luokkavastakohdat häviävät häviää
myöskin valtiomahti.
Viima aikoina olemme olleet tilaisuudessa
tutustumaan sekä. teoreettisesti
että käytännössä' monenlaiseen
valtioon, imperialistiseen,
demokraattiseen tasavältaian ja
teyös työväen neuvostotasavaltaan
joka viimeksi mainittu on marxilaisen
käsityksen mukaan viimeinen
valtiomuoto sosialistisen vällanku-nouksen
jälkeen,- ja joka viimei-
• Jien muoto myöskin tulee kuole-niaah
eikä jätä enää mitään valtio-mnotoa
sen tilalle.
V^altion sellaisenaan kuiri sen
Itasitämme, esiintyipä se ihissä
mnodossa tahansa, olemme toiite-
,Beet aina sortajana. Sen ilmiön
jnaarää sille sen historiallinen syn-jy
ja tarkoitusperä. Tässä ei suinaan
tarkoiteta sitä,' että valtio
on tänään tai huomeiiha hävitettä-l^'
^^^n veisi anarkiaan. Niin
«uan kuin luokkavastakohtia on
J^emassa, on valtiokin tarpeellinen.
Mtymy. on vain «dl«i.e.ta valtio-
» » « » 0 . ^ . jok. vie Iriipit.lUt!.e.U
^otantojärjctelnuUtJi «pdlOati.
„ ^ „ . , - ., . tajasta, noin '500 vuotta ennen
Tuotantojärjestelmä 'on lumnit ^j^^^^^ -j^l^i.
'sen tälallisen -pojan Buddhan- -nimestä.
'Samoin kuin krlstinus^fco on
saanut riimeissä sen peru^jan
'Kristuksen -riimestä-
•Budtfha perusti, asktyntomsa vastapainoiksi
aikäiseinmaQe Ukrähma-
: Iäiselle pappi^altaiseUe TOSoonnol-le,
joka (dli asettanut oman kastinsa,
oman pakillisen säätynsä muitten
yläpfODlelle, sortä Hiaa röyhTceäs-t
i kaikkia toisia luokkia — myöskin
rikkaita maanomistojia.
'Buddha tuomitsi nsk^imqn Mdut-tavain
" i ^ i e n " houdattamistai. ja
••ylellisen «laman. Buddhan alkupe-
Bfäisen opin jmiifcaan tnli •ffin mnrik-
Iden eli pappien •elää yksiinlcrtaises-
'fi, : uskova%ten antamilla lahjoilla.
Myöhemmin kehittyi myösldn Bud-idhan
opista 'jossain määrin brahraa-laisuutta
lähenevää ylimysmielinen
luäkiohto. J^a -brahuialaiset papit,
vdittasikseen jälleen vallan omalle
opilleen, muovailivat ttskontonsa
uudelleen, tarkoituksella saavuttaa
jälleen läajempka suosiota. Ja ne
onriikuivatkin syrjäyttää btiddhalai-suuttk.
tiudistettu brahmafaistius
pn hurskautta, jossa uskova antautuu
jtmalalle.
Kristänuskon historia on samansuuntainen
kura buddhalaisuuden.
Kristus: perusti; uskontonsa . myöhemmin,
vastapainoksi juutalaiselle
uskonnolle.
Aikaisemmin olivat jnutalaiset
jossaun määrin jäljitelleet vanhempaa
brahmal^uutta. Ja kristuk-seri'
bi»pi näyttää käyttäneen esikuvanaan
myöskin ; Buddhan uskoa.
Sekä Buddhan uskolla että juutalaisten
uskolla (jota kristityt
myöskin nimittivät päänaluseksi
uskoksi, koska se ei ole Kristuksien
oppia) ja myöskin fcristinuskolla on
kaikilla yhtenä tärkeimpänä rukouksena
"isämeidän" rukous. Juutalaisten
uskonnossa "isämeitä" on sanamuodoltaan
y, melkein sama kuin
kristinuskon "isämeitä". Eikä Buddhan
uskon "isämeitä'' myöskään ole
sisällöltään suuresti eroa^va. Siinä
buddhalainen .rukoilee , seuraavaan
t a p a a n : ; :
"Näkjrväiset ja näkjntnattönmt o-lennot,
sekä ne, jotka ovat kaukana,
olkoot onnelliset. Kaikki olevaiset
iloitkoot
toinen toistanne^ älköön kukaan
missään halveksiko ja toiyok^^ pahaa
toisellie^ - Kuten äiti uhraa: elä-nousl
Luther yllyttämääsi ruhtinaita
yrittämään talonpoikain tuhoamista.
Luther nimitteli talonpoikia TO.m.
hulluiksi konnksi, jefta on 'säälimättä
tuhottava. Ttnhfinaäta se
röhkiä. Ja 'ruhtiFraat kokosivat
ritarilaumansa, s^at talonpojat
kukistetultsi — hirtövät ja telottivat
raivoisaStS.
K-un Isristinusko Tiain oli "talonpoikain
veren hinnalla •pubaistettu*',
kun se oli ijsdittaotunut rtihfinäilte
tehoisaTtsi -aseeks"! "työtätekeviä vastaan,
julistivat rulrfinaat sen omaksi
•uslnmnolcseen. Sen jälkeen vätel-tiin
Icrisfirraskoa verellä SD-viKfti-sessa
sodassa, "jossa m. "m. rudtsa-laisia
ja suomalaisia työläisiä ja^te-lonpoiKia
Tcäytettiiri täistelujouKkdi-
•na lcHtdrila'ista .'kristinuskoa tunmis-.
"tavia työläisiä, ja talonpoikia -vas-taan.
f ^
Ja Icaikissa 'kapltalisfis'issa soQis-sa
ovat 'kristinuskon papit kussakin
maassa esiintyneet valtaa pitävän
luoltan agit&aittoreina -— -yllytföen
työtäteTce^viä taistelemaan maansa
hallituksen pudlesta. "Niin ne te-
Invät Suomen 'ludKkaso'dassa I91B,
jossa muutamait papit tmiin 'käsin
esiintyi^vät ty^öläisiä ampumassa. Ja
niin ne tulevat vastedeikin tekemään
— aina 'isäntiensä, vallassa-olevien
Icapiitalisfien puolesta työtätekeviä
vastaan, milloin 'kapitalistit
vain pappien apua tarvitsevat.
Mutta rauhallisina väliäikdhia
Icäariytyvät papit pehmeflfin "lam-masnahkoThin
— esiintyvät rauhan
j a Taltkanäen *äuötajina.
1K. 'M. Evä.
Historian ääriviivat
Tätä H. G. Wellsin kirjoittamaa suurteosta on nyt alkanut
vihkoina ilmestymään Suomessa. Vapauden kirjakaupassa ei näitä
vihkoja ole, mutta kenelle tahansa joka niitä haluaa tilaamme
niitä suoraan kustantajalta. Neljä ensim^stä nidettä on jo i l mestynyt
Kunkin niteen hinta on $2.00.
11
Tätä suomalaisen kirjallisuuden suurteosta emme myöskään
tilaa .varaJstoon, vaan Ylitämme sitä jokaiselle joka sitä haluaa
saada. Teos on juuri nyt alkanut ilmestymään ja tulee siitä kolmiosainen,
kukin osa jakautuen neljään niteeseen. Kaikkiaan
tulee tähän teokseen noin 2,000 sivua ja 2.000 kuvaa, joista kymmeniä
värillisiä kuvia. Koko teoksen hinta tulee olemaan sidottuna,
nykyisen kurssin mukaan, $15.00. Kaikille, jotka lähettävät
koko hinnan, tehdään tilaus heti koko teokselle ja kirja tulee osittain,
sitä mukaa kuin se ilmestj-y. Vapauden kirjakauppaan, josta
se välitetään tilaajille. Näinollen ei ole pelkoa siitä että paikkakuntaa
muuttaessaan ei mahdollisesti kirjaa seisi, sillä antamalla
uudn dsotteen Vapauden konttoriin, lähetetään kirja näinP'saadulla
dsotteella.
Toverillisesti
V A P A U D E N K I R J A K A U P P A,
Bok 69. Sudbtiry, Ont^
HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUl
KIRJAKAUPASTA
Alaateea Saaaidrja „
AaMr&alaiMn TySvaealUkkeen Vararikko
Brcckea Enrianninkielen Opoildrja
Imperialismi ...
IhmiMB Herra, kirj. Uali Caine, 2 osaa, sid. yhteensä .
Järjcftelmaiti, Mueller
KaBaaboidoB opa«, kirj. Musikka, nid.
KaiuaJcoalnn kartasto, toim. Jotuni, sid.
KommuDisttneD Manifesti
Kasviskeittokirja . .....H:.....
Kristianslroa Alkaoera
Kolmannen latematioaalen Teesit i a Säännöt
Kaksinkertaisen kirjanpidon opas
Klondiken kuningas. Jack London $IM
Kadotuksen kansa, Jack London ,. ,...1.00
Lumikenttien tytär, Jack London 1.25
Liekeissä.^ romaani Suomen luokkasodasta .55
'Lypsyicftfjftn Hoito *••••«••••••«•••••••••••••••>••«•••••«•••••«•*•••*«»••••«•*•*•••••••«•••••••••.•« 1*25
Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. J . Linnankoski, sid. 2.50
Miina WaJlin Keittokirja 2.00
Nuortevan Sanakirja 3.00
Merisusi, Jack London , |.5ö
M
1 ^
.15
12.50
1.50
1.25
^ 5
IJOO
1.00
.30
2.10
.25
.75
Nepdolektien hoine ja keiys
Puolivälissä maaliskuuta piti -so-viettilehtien
edustaja Solskij-Pans-kij
Berlinissä esitelmän neuvosto-lehtien
historiasta ja nj'kyisestä tilasta
lukuisalle yleisölle, jonk»
muodostivat kansainvälisten sähkJi-sanomatoimistojen
johtajat ja sak-salaisiten
lehtien toimittajat. Selostamme
esitelmän pääpiirteissään
Hbl^n kirje^nvaihtaj»n mukaan-'
Jy^euvostolehdet ot^at tähän imen-ncissa
läpikäyneet -kaksi aikajaksoa,
jotka pohjaltaan eroavat toisistaan:
«nsimäinen aikajakso kesti -unarras-i:
win vallankumouksesta 191% vuo-
-4en 1921 loppuen, toinen alkoi,
ryhdyttäessä tamotik. 1922 toteuttamaan
«utta talouspolitiikkaa n. s.
nepiä. Ensimäiain ajanjaSctfton 'vallitessa
'olivat sanomalehdet etupäässä
pr«pagandaliJhtiä, joita hallitus-
'elimst :jäköivat lihnaiseksi kansalle.,
Tällöin sisälsivät lehdet -ainoastaan
hää, latoo, painaa ja lähettää yksi
ja sama henkilö. Tämä sanomalehtimies,
joka siis yhtähaavaa on artikkeliensa
kirjoittaja, toimittaja,
latoja, p&Knaja ja levittäjä, oa monipuolisesta
toimestaan palkittu punaisen
l!;>xin kunniamerkillä.
Sen vShäisen aikajakson kuluessa,
joka on viei;ähtänyt 'siita, jolloin
soviettntehdet joutuivat outeen a-semaaifsa,
siis tammiktmsta 1922,
on niiden luonne kehittynyt suuntaan,
joka eroaa niin tsaristisen
Venäjän kuin myös ulkomaiden
lehöfen luonteesta, fropagandaleh-äis'fe
ovat ne kehittyneet uutisleh-
Jfksi. KansainväliBiä kysjnmyksiä
käsitellään kalterikin vain suuremmissä
lehdissä. lE!tiualalle ovat työntyneet
kotimaiset paikalliskysymyk-
«^t, jotka /ovbt maakuntalehtien
ijiaäasiallisempan^ • sisältönä. Suurinta
huomiota omistavat, niin ylei-
Maailman rakenne, E. Becher
Otavan kansakonlukartasto
CHuasen Enslanninkielen Oooikiria ,
Pakkopaita, Jack London
Perustuslain Olemus
Perheen. Yksityisomaisuuden ja Valtion Alkuperä
Punainen Vaara ., %
Sosialistisen Filosofian Juuret
Suomen Tvoväen Tulikoe
Seikkailujil Tibetissä, kirj. Swen «edin. sid.
Sairas lapsi, kirj. Ruotsalainen, sid ...„
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid
TeoUisuusunionismi Amerikassa
Tybijen Paikkojen Matkustajat
Tiede la V^lUnkumous
Työväen Laulukirja
Voimisteluohjelmia 1
Voimisteluohjelmia II
Voima ja Aine • •••• .
Vaimo jonka minulle annoit, Hall Caine, 2 osaa, sid. yht
Valkoinen profetta, kirj. Hall Caine, 2 osaa, sid. yht
Ylös helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, sid.
Yleinen Historia, alennettu hinta
Biologian Peruskysymyksiä, sid, .......
Kannattava Karjatalous, sid.
Koditon, sid. , ;
Daniela, elä
English for Foreignets, sid.
AmerikalaJnen Nuorisotasavalta, nid.
Kommunistinen Manifesti, oid.
Anarkismi, nid.
Geologian Perusteet sid. 2.25
Anatole Francen kootu teokset $ 3.50
1.75
1.00
2.00
1.75
.30
1.00
.25
.40
.55
1.50
1.25
.50
.15
1.00
......... .60
•«•••••«s , «48
1.00
1.00
2.25
2.S0
....... 2.50
1.75
10.00
1.25
1.00
.86
..... 1.00
..... 1.15
1.25
1.00
.45
Hänen Enjelantilainen Rouvansa, sid.
Ilias, sid.
Ikuinen Ijnna, sid.
Ihminen, - sid.
Juurika«vien Viljelys, sid.
1.75
4.50
1.50
1.75
.75
tään uutisia ^ i paikaHlisia ilmtn-tuksia.
Sfinoimalehtiea poliittistien
artildcelien kärjoittamjaasta huolehtivat
soviettiiiallituksesi 'virkamu^-
'het -usein HsBsiin itse. "Yksi j a se-ma
artikkeli Tpäinettiie useassa Itfc-
.descl, -aina .^en .muScRan, kouika
katsottiin :y<röpägandian kaxmsltta
taiteelliseksi. Tänä aikajs^cna
erosi :madkxrntalehti ; pääkaDpii'n^in
läiäestä äiE>oastaan määrillisesti,
'.mutta .tavaEisesti tjppahtui fctulen-kin
hiin, ' e t ^ maaktzntalehti lainiasi
ärfikkelinsa'-pääkäijjmngin J^hifestä.
JoumaSistiselta näkökairoalta
ksefciöen oli soviettilthtien 'taso rsil-lQit\:
alhäinBBi, mut&.joka -tKpaök-
Besrs. • oli'Vxd lehdet tällöin ssaagen
tä&eitä asräta, käyttäessä taistelija
Aapinea, sid .55
Kodin lääkärikirja, sid.
Kyma»nen sokeaa johtajaa, nid.
Kodin lääkärikirja, aid, „... v........ s...-.
Lemmenjuoma, aid.
Lasten kirja. sid.
Kjin Yalkealaii mies
meni katsomaao
presidenttiä
J<^n suka fdtten saapui muodan
valkealainen uäntäjiaies Kduluvan
markkinoille . myymään talo.ustno.t-teitaan>
Hyvin ne kjaupafcsi menivätkin
ja isäntä sei tavaroistaan ra^
haa noin 1,000 mk-. Hyvällä nuelin
painoi isäntä rahat poveensa ja a i koi
lähteä ensin ostamaan ItbtifcEov
peita ja sitten kotimatkalle. Mutta
samassa saapui isännän hiokse kaksi
mairkkinahummeria, joista toinen,
vakavan näköisenä kysäsi:
— No, joo isäntä on käynjrt presidenttiä
katsomassa?
— Enpä ole, vastasi isäntä, onko
presidenttikin tullut markkinoille?
- _ Eihän ne suuret herrat markkinoilla
kuljeksi, mutta tuolla Savon
radalla on presidentin vaunu
ja siellä on itse presidenttUdn, vastasi
hummeri. Me olemme juuri
sinne menossa, lähtekää vain mukaan!
., ,
roänsä, snojgllakseen lapsiansa, niin
Isäntä oli utelias "näkemään presidenttiä"^
ja läksi hummerien mukaan,
jotka veivät hänet metsikköön
Savon radan varrella, löivät
hänet siellä pökerryksiin ja ryöväsivät
häneltä rahat
Selvittyään pökerryksistään oli
isäntä niin häpeissään koko jutusta,
ettei ole hiiskunut siitä mitään, vaan
on pitänyt sen tähän saakka omana
tietonaan. Nyttemmin on hän kuitenkin
kertonut nnten hullusti hänelle
ka^, kun hän oli markkina-hummerien
kanssa '^'presidrottiS
katsomasea.^ i
valkoisia-kejiraaleja vastaan. ZByös-kääm
^ i ^sasnomäldttSillä silkoin ollut
niitään -tuldja, 'ioska ne ähnes-tyivät
ihnan ihnöitöksia ja .jatttiin
llmriseksi. Hallitus ' korvasi lettijden
menot ja rseuraukseisa öli tästä, että
sanomaläitien Idkti, ollessa ennen
marraskuun -vallahkumousta
467, kohosi "SOSieen, joka on korkein
iukuniBärä, niitä niilloirikaan
on stnomalebtiä "VsjSjällä iibiBiä^-
nyt. •: • •
Uufci taloiirpolitiikka muutta täydellisesti
j f80j>iettil6htien ' aseman.
VältioB ffvustfis lakkautettiin ja sanomalehdet
oBvat päfaditetut -tiile-^
maan toimeen oniflla tuldillaan.
Kauppamiehet olivat 'kuiterikin sil-
IttVälin Ikadöttmeet Sialun iTÖcla-moida
'Mkkeistäan lähdissä ja Idki-jat
eivät tahtoneet maksaa tibtus-maacaua
Jdhdista, jotka he siihen
asti «livat :saaneet ilma&eksi. Seurauksena
tästä oli soviettilehdille
vaikea talmidelKnen "kruBi-: «03*ta
lehdestä oB maäriskuussa 192^ (2
kk. s«i jälkeen kuin -'^nepiä*' alettiin
toteuttaa) vain 3«2 lehteä e-nää
elossa. Mutta jo marraskuussa
samana •vuonna oli tilanne kuitenkin
parantunut niin, että lehtien
luku oli noussut 386:een. Nykyään
ilmestyy Neuvosto-Venäjällä 49.^
sanomalehteä, siis vähän enemn^än
kuin ennen marraskuun vallankumousta
v. 1917. '
Neuvosto-Venäjän suurin lehti on
nykyään "Isvestija". Se ilmest>'y
400,000 painoksena. /'Isvestljalla"
on omat kirjeenvaihtajansa kaikissa
Europan ja Aasian suurimmissa
kaupungeissa sekä samoin "Uudessa
maailmassa". 80 prosenttia
näistä kirjeenvaihtajista on ulkomaalaisia.
Lehden suuren levikin
ja ilmoitusten paljouden takia on
"Isvestija" tuottava lehti. Voipa
se tehdä lahjoituksiakin, kuten äskettäin,
antaessaan eräälle lastenkodille
10,000 tshervonetsia. Suu-ruusasteikossa
toisella sijalla on
"Pravda", joka myöskin ilmestyy
Moskovassa ja jonka painos on
150,000 kpl. Sovietti-Venäjän pienin
lehti ilpiestyy Migorodissa, ja
on nen vsinos 799 %pl S » Jsy-,
ipoliitösia art3^keleja, ei siis Tni-jjrset kuin my^ÖB spesiaalflehdet, taloudellisien
tarkoitusperien pohdin-nalle.
Ensi sijaBsa on tässä 'erikoisleh-
«Viistä mainittava "Ekonomitjeskaia
Shin" (Tahmdellinra eSInrä)., jcCta
puuttunee vertaistaan koTco si^visty-neessä
. maailmassa, sillä ei •edes
Englannissa eikä Amerikassakaan
ilmesty päivälehteä, joTra olisi, kuten
se, •omistautunmt vam taloudel-lisille
lörjoituksille ja ftedonannoil-le.
Kuitenkin on tämänlcih lehden
painos TiouBSut lO^^O Icpl-fseen. Tr-räs
toinen erikoislehti «on finanssi-lehti
'Tinansovaja Gaze^ta"; jokin
kolmas lehti karttelee taas vain
huoltokysymyksiä, neljäs rautatie-kysyms^
ksiä j.n.e. .
ErTKoista hnomiota ansaätsevrft
ne venäläiset tySväenVhö^ 'jotka
eivät käsittele vään kysymyksiä, jotka
ovat läheisiä typläSsten toiminnalle
ja elämälle, vaan jotka myös
suurimmaksi osaksi ovat työläisten
itse kirjoittamia. KTitos sfitä työläisten
suuren harrastuksen, jota
he ovat alkaneet osoittaa sanomalehdille.
Täten on syntynyt Neuvosto-
Venäjällä joukko työläiskir-jeenvaihtajia,
tk. tehdastyöläisiä,
jotka lähettävät sanomalehdille selostuksia
tehtaista, joissa tekevät
työtä. Nykyään lienee jokaisessa
suuremmassa tehtaassa ainakin yksi
tällainen työläiskirjeenvaihtaja.
lieriin 'on merkinnyt tämän ilmiön
"Venäjän sanomalehdistön tärkeimmäksi
probleemiksi,".
Työväeniehtien pää-äänenkannatr
taj'a on "Rabotjaja Gazet" (Työ-väerilöhti).
Soviettimetropolin pai-kallisintreAejä
tässä suhteessa e-dustaa
"Rabotjij Moskvy" (Moskovan
työmies). Mutta myöskin
suuriett yleisluontoisimmat lehd<}t
ottavat vastaan työläiskirjeenvaihta-jien
avustuksia, -"Pravda" esim.
Saa avustuksia nykyään .300:Ita työ-läiskirjeenvaihtajalta.
Voi kuitenkin
oHa vaarallista lähettää selostuksia
lehteen tehtaista: äskettäin
joutui eräs moskovalainen työläiskirjeenvaihtaja
murhan uhriksi. Sun
oli luultavasti tehnyt joku henkilö,
joka oli hänen paljastuksensa kautta
joutunut huonoon valoon. Välttääkseen
persoonallista vainoa kirjoittavat
useimmat työläiskirj een-vaihfcajat
salanimellä. Viime tammikuussa
julistettiin kilpakysely
työläiskirjeenvaihtajille siitä: kuka
ori parhauL tehtaanjohtaja ja millaisia
ominaisuuksia hänellä täytyy
olla, Airfa herätti suurta mielenkiintoa
ja useita vastauksia saapui.
Mutta vielä suurempaa huomiota
herätti kuitenkin seuraava kilpakysely,-
johon tuli vastata, ketä on pidettävä
huorioiiripana tehtaanjohtajana,
ja mitkä ovat ne puutteet
jotka tekevät hänestä huonon tehtaanjohtajan,
tähän kilpakyselyyn
saapui yli 5,00 vastausta.
Jokainen voi ymmärtää, cttlj ny
•••••••••lt>s*
7.00
.70
5.50
1.25
1.15
1.00
.55
.25
1.60
1.85
1.75
.80
.50
Atamnela, sid.
Mailman VaUankumoukset, sid!
Masi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid.
Nalsaretm Kirvesmies, sid.
Peioponneemlaissota, nid. >•.
Pjdvelusnaisea poika, sid. : k
IVrustuslain olemus, nid.
Penikkatauti, nid.
Bakentaja Solness, nid. ., 1.25
Ranskan Vumcinen Keisari, nid-lEakentaJim
Opas, sid. ...,..„.,
jKanskan EansabisBotiC nid.
Sydän veri, sid. .....
Sosialidemokratia ja Sosialismi, nid.
Sosialisfiaen fibsofian juuret, nid. .„, .„. „.....,„.„.,.
5adan proHcnfei patriootti, sid., ...;..„..:.,.....,„„.. ,.,„...,....,.„„...,
Tähtien -Kohtalot, sid,
Tähtitiefie, fiid. ..'k.,.
Työmiehen tal»U6opp»a. nid. . . . . . . , . . L . . . . , . . . . . . , . , . . . . . . . . . ; , . . . , . . . . „
Tiede jx työväenluokka, nid , 1..
'•••»••t**«sse
TyöväeB nrhefflultehden sidottuja vuosikertoja , v. 1921-22-23
TyöväeiJuokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nid. ..
TerroEJBani ja Jtommunifmi, nid.
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid.
UUSI ilääketiede. sid „..........„,.,. ,„.
Vanhanatjan Kaupunki Valtio, sid , ..,..,......,..","'..:.',*,'."'
Voima i a aine. sid. ,„....
Äidinkdfften oppikiiga, «d, „. .............:...:z::::::~:;z::::
Wal«rmannn fouBUtnkyniä erikoisen hyvä valikoima. Kynien h l a -
nat oval «2.75, S4.S0. S6.00 ja <7.00. Kymmenkuntaa eri mallia. U b e t e.
tään oosSivapaasti Icaikkialle Canadaaa.
2.^0
.76
JI5.
1.25
.60'
.80'
1.00»
.85'
Leo*
>6i>
2.80 .u
.50
d.uo
2.00
a.oo
2.26
.75
^ KaiUcia ylläaleiria kirjoja selcii kyniä on niin runsaasti että el olo
pelkoa vilcauesu ioppumispsU, joten voitte tllaului|t lähettää surkeile.
V A P A U D E N K I R J A K A U P P A , Bo« 69. SuJburv. Önt.
matta.
Tov..
sillä ammattikynäiiijöillä ole enää
mitään tehtävää. Ne aineet, joita
he oppivat tsarismin vallitessa käsittelemään,
eivät ole enää aktuelleja,
likeisiä. Ja kysymykset taas,
jotka nyt ovat työntyneet päiväjärjestykseen,
ovat heidän tietopiirin-sä
ulkopuolella. Toisin sanoen:
heistä on tullut epäkompetentteja.
Nyt^on kasvanut uusi sanomalehti-miespolvj.
Näiden kehittämiseksi
on perustettu erikoinen, kolmivuo-tiskurssin
käsittävä instituutti. Vain
ne, jotka ovat osoittautuneet taipu
muksia kynäilyyn, pääsevät tähän
oppilaitokseen. Työläiskirjeenvaihtajille
sen lisäksi järjestetään lyhyempiä
kursseja. Kaikista niistä,
jotka kirjoittavat lehtiin, on vain
16 prosenttia ammattikynäilijöitä.
Keskimäärin sanomaleKtimiespalkka
on 160 kultaruplaa kuukaudessa.
Painovapaus on muutamissa suhteissa
Venäjällä rajoitettu. Menshe-vistiset,
sosialivallankumoukseiliset
ja porvarilliset lehdet eivät saa i l mestyä.
Mutta mikäli koskee valtion
virkamiesten arvostelu y. m„
niin vallitsee siinä suhteessa miM
suurin . painovapaus. Vieläpä hallitus
käyttää lehtiä hyväkseen kit-keäkseen
virkamiesrangista pois
puutteellisuuksia ja väärinkäytöksiä.
Jokainen virkariiies on velvoitettu
vastaamaan syytöksiin, joita häntä
vastaan lehdistössä tehdään. Äskettäin
esim. käytiin lehdistössä polemiikkia
siitä, että valtion automobiileja
oli käytetty yksityisiin tarkoitusperiin.
Joka' kerta kuin jokin
virkamies virantoimituksen •^.ul-kopuolella
käytti valtion hiiliä, kir-jotettiin
siitä lehtiin ja seurauksena
oli, ettei kukaan virkamies uskaltanut
enää käyttää, valtion hiiliä
jällä myöskin kuvitettuja viikkoleh-tiä
useampiakin. Muutamia ulkomaisia
lehtiä saa myöskin tilata So-vietti-
Venäjälle. Senlisäksi ilmestyy
Venäjällä vielä useita erikieli-siä
lehtiä.
Miesihahne
yksityisiin tarkoituksiin.
ifyUen tilanteen vallitessa, ei ehti- Paitsi päivälehtiä Jlmestyy Venä-tarkoi-bäncn
Minä
Muuan tanskalainen sanomalehti
ön osoittanut tunnetetuille naisille
kysymyksen: Millainen on Teidän
miesihanteenne? ja saanut rii. m.
seuraavia vastauksia:
Muuan ranskalainen; näyttelijätär
vastasi muutamia vuosia sitten
eamartlaiseen kysymykseen: «Eri-laineri
sen mukaan, mihin
tukseen». Minä omaksun
sanansa. — Edith Rodc.
Minun miesihanteeniko?
luulen, ; että hän on jo poistunut
maailmasta. Minun mielestäni - on
«iitä hyvin pitkä aika kun hänet
näin. — Marie Bergendahl.
Kiitokset ystävällisestä kysymyk-sestänne,
mutta ette kai te luule,
että vanha 65-vuotia8 voisi vastata
sellaiseen kysymykseen. 17-vuo-tiaat
ymmärtävät oikein sellaisia
asioita. — Selma Lageriöf.
. Se mies, johon kulloinkin on rakastunut
— T Olga Ott.
Ihannetta ei oie, ei ole ollut eikä
tule koskaan olemaankaan. Kerran
teen minä veistokuvan ihan-teestani,
näytän sitä tuomiopäivänä
Herralle ja sanon: «Kas tällaiseksi
olisi sinun pitänyt luoda hänet'.
Ja herra tulee vastaamaan
minulle: cMuista, että minä loin
hänet heti eläinten jSlkeen. Mikään
ihanne ei hänestä siis voinut
tulla.. Ole suopea hänelle. — Thit -
Jensen. ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 12, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1924-06-12 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus240612 |
Description
| Title | 1924-06-12-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Torstaina, kesäkgpn 12 ii> Tkar^ Jnne 12
Mikä on
T«toe=saan "Perheen yksityis-
S/i^ ia valtion alkuperä"
E . . e l s valtiosta seuraa.
5?" d ole suinkaan joku n l -
vhteiskunnalle pakoitettu
Lu^., nT, se "siyeelli-
«viisau
k^va ja todellisuus" niinkuin
STyhk Vähän on se
7 idean- todellisuus, eh cviisau-rdre
n T väittää. Se on yhteiskunnan
mliätyllä kehitysasteena. Se ' ' ^ L ^ u ; siitä että yhteiskunta
^ on sokeutunut selviyty-
'""-^nmään ristiriitaan. hajonnut
:er— vasukoljii. joita
\ ei jaksa hävittää. Mutta etta
fämä vastakohdat, eri yhteiskun-vastakkaisten
taloudelhs-
^„ etujen kanssa eivät iteeansa ja
ybteL^kuntaa hyöd>ttä^^ssa taiste- Lssa hävittäisi, on tällainen näennäiseni
Yhteiskunnan yläpuolella
oleva valta tullut tarpeelliseksi., joja
hallitsee riitaisuudet "järjestyksen"
rajojen sisäpuolella. Ja juuri
tämä. yhteiskunnassa syntynyt,
Viimeaikainen feodaalivsltio eroaa
länsimaisesta demokraattisesta tasavallasta
siinä, kun sen valtiokoneiston
käyttäjillä, ^tarvoilla yksilöillä
on mahdolHamman laaja oikeus,
vieläpä mitfivaltaisiinkin toV
menpiteisiin. Se rajoitti m. zn. itsensä
arvostelooikeuden ykansaläi-siltaan.
Mutta tämänkin oli suur-porvaristo
valloittanut ja käytti sitä
mielensä mukaan. Demokraattisessa
tasavaSassa no tämä harvojen
valta ajan inokana silailtu, se on
siirretty psrlanienttaanaille puolueille,
jonka kautta luokki valta on
siirtynyt T^orvaristolle kokonaisuudessaan.
^
Tällaisesta valtiosta lausui Marx
erään kerran: • "Demokraattisessa
tasavafi&ssa pitää nkkaus välillisesti
(indurect) valtaansa voimassa vielä
varmemmin ja tosin ensiksilän,
suoranaisten vfekamieslahjomisien
muodossa ja toiseksi hallitns ja
börsäh välisen veljesliiton "kautt
a ."
Ei missään tKUussa valtiossa ole
myöskin sinä rakasta rajattomasti
Iaiai8~ölevia. Metsän tiheikössä
puitten siimeksessä, erakkona, oo
veljet, muistakaa Kaikkeutta (jumalaa),
ja te ette tule tuntemaan
kanhtia."
Samoin kuin Buddhan usko, oli
Kristaksen uskokin, aluksi etupäässä
köyhempien ja sellaisten kansankerrosten
oskontoa, joilla ei ollut
määräävää, hallitsevaa a!>4'n'wa valtiossa.
Mutta myöhemmin muuttui
kristinuskokin pappisvaltaiseksi ja
ennen kaikkea hallitsevan luokan
etuja vastaavaksL
Samoin kuin pakanallinen brafi^
malaisuus, on kristinuskokin hurskautta,
jossa nskova antautuu jumalalle.
Aluksi Existuksen opetuslapset,
saarnaajat (papit) koettivat elää
mntta -en vläpuolelle asettunut ja
^11 v>;5 enemmän ja enemmän vie-. kaiÄtalisteiUa niin suurta kehitty-sille
^ - _ _ 1.jJi'tr«.*..x4.^ 'm^z^t^aXm»^
raantuva mahti on valtio. _
Tässä ilmenee marxilainen perusajatus
valtion historiallisesta o-sasta
ja tarkoituksesta. Valtäo on
luokkavastakohtien sovittamatto-
Bunden ilmiö ja tulos siitä. Mutta
tätäkin ylläolevaa kohtaa on py-
. rittj- eri tavalla tulkitsemaan. Esim.
pikkuporvarilliset demokraatit -myöntävät
tosin että valtio ilmenee ai-noastaan
siinä missä luokkaeroavai-suuksia
ja luokkataistelujalcin ilrae-nee
mutta väittävät samalla, että
valtio siinä kun se hillTtseB ^5itäi-suuksia
eri yhteiskuntaluokkien yä-nilä,
kun se kukistaa nim. kapinoita,
esiintyykin luokkavastaTtobtien
soittajana ja sanovat myös "Marxin
sitä samaa tarkoittaneen. Sen käsityksen
mukaan olisi valtio joku
yhteiskunnann yläpuolella 'oleva
puolueeton tuomari, joka liitäS
isällistä huolta yliteiskuntaperhees-tään.
Merkniista tämän -yhtaBiäkim-nan
huoltajan toimenpiteissä oh se
että se tahtoo pitää toiset toisten
orjina ja sen kurinpitötdimenpiteet
kohtaavat vain nisTcottelevaa /orja-luokkaa.
Valtion synnyttäjä on yhteiskuntajärjestelmän
TiufinTairisuus. jöka
on jakanut ihmiset eri yhteiskuntaluokkiin
vastalckaisten 'taloua^Uis-ten
etujen kanssa. Se on tehnyt
yhteisymmärryksen maihäottomäksi
ihmisten keskuudessa. Miten voisi
tämänlainen yhteiskunta pysyä'
koossa ilman valtiota.7
tmäen mahdölBsuntta eikä ihissään
muussa valtiossa ole rahavalta saavuttanut
sita lujuutta kuin demokraattisessa
Taltiossa.
Mutta tämänlainen valtio hank-
&ii toimenjHteillään malidollisimman
laajan siveellisen kannatuksen. Se
sallii arvostella hallmtoelinten toimintaa,
mj^ntää kansalsiisille täy-rdellisen
vajauden, sekä,' yleisen ää-liioikeuden
kautta kaikille kansan-'
'kerroksille oikeuden olla edustettuina
läkäa säätävässä ' laitokses-sa
j.n.e. Naiden- maiden sosialidemo-
'kratiat wvat luulleet tässä erään
tärkeimmän pääniaäfänsä saavnt-
'taneena. Ja se -vn 'johtanut työväenpuolueet
-parlamenttaariseen
rämettymiseen ja '^senrauksena on
ollut, että sellaiset "maat tunnettiin
V. 1914 ahtisosialiötisina maina. Sota
lienee »yamiut -näidenkin maiden
työläisten silmät joten on odo-tettavissBi
ja feiiten jo on Iravait-tavissäkin,
jälteen -marxismiin palautuminen.
Buddhan usko ja kris-taimsko
Budähan uskontoa tnnnustetaan
Intiassa ja eräissä muissaTcrn Aasian
maissa. Kiristinuslron tunnustajat
mmittäivät" Buddhan aiskroa -pa-kanälliHeksi
-usdconnoksL Buddhan
nskocm saanut nimensä OTU perus-nskovaisten
antamista lahjoista ja
viettää yksinkertaista elämää. Mutta
päästyään valtion uskonnoksi,
muodosti se korkeat piispan virat
ja sen papit kantavat kapitalistisen
valtion tukemina korkeita paikkoja
— hallitsevat yhdessä kapitalistisen
valtion muitten virkaherrojen kanssa
uskontonsa avulla yksinkertaista
kansaa — pelotellen perkeleellä ja
ja helvetin tulella, siunaten kapitalististen
hallitusten sotalaumoja
ja pyöveleitä.
Kristinuskokin on "puhdistettu".
Sitäi teki m. m. Martti Luther, joka
aluksi asettui puolustamaan Saksan
kapinallista talonpoikaistoa. Mutta
kohta sen jälkeen kuin saksalaiset
ruhtinaat olivat taanneet Lutherille
hyvän toimeentulon ja "puhdistetun"
uskonnon päämiehen viran,
esiintyi Luther jalmimpana talonpoikain
vihollisena. Kun ruhtinaat
olivat talonpoikalston valtavan
aseellisen nousun pelästyttäminä—
niin että housut jalassa tutisiva* —
Tahvan omistavan luokan, joka
vuosisatoja on omistanut, ei ainoastaan
kaikki Tikkaudet, vaan myöskin
henkisen sivistyksen -se on'hionut
kulttuurin, tieteen, ia taiteen
Inokkaetujensi palveldkseen ja -fttSi-'
nyt uskonnon valtiokirkon avulla;
mielensä mukaise'ks"i tätä järjestelmää
suosivaksi jä tukevaksi. Ttro
näennäisesti yhteiskunnan yläpt»-
lelle asettunut " m a W tm oniis-tavan
luokan perustama järjestö o-r
mien luokkaetujensa -Buojdkffl.
Valtion vahvuus riippuu luokka-vastakohtien
jyrklcyydestä. Tästä
kirjottaa Engels seuraavaan tapaan:
"Mutta valtiovalta vsiiviStaa. itsensä
sikäli kuin Inrikkavastäkdhdat
yhteiskunnassa kärjistyvät ja sikäli
ktm valtalcuntaa -rajoittavat
valtiot vahvistuvat ja 'E«ääntyyät
väkilnvussa ~ katsoTcaamme ytan
nykyistä Europaa. jossa Invijkataas-telut
ja valloituskilpaihi ovat kohottaneet
valtiovallan'' sellaiseUe asteelle,
jossa se uhkaa niellä kdk»
Yhteiskunnan ja vieläpä itse valtionkin
. . . " (Khrjotettn 1891L>
Tämäkin kohta on hyvin, tyypil-lelinen
marxilaiselle käatykiJelle
valtiosta. Jos luokkavastakohdat
kärjistyvät, vahvistuu valtio, mutta
jos luokkavastakohdat häviävät häviää
myöskin valtiomahti.
Viima aikoina olemme olleet tilaisuudessa
tutustumaan sekä. teoreettisesti
että käytännössä' monenlaiseen
valtioon, imperialistiseen,
demokraattiseen tasavältaian ja
teyös työväen neuvostotasavaltaan
joka viimeksi mainittu on marxilaisen
käsityksen mukaan viimeinen
valtiomuoto sosialistisen vällanku-nouksen
jälkeen,- ja joka viimei-
• Jien muoto myöskin tulee kuole-niaah
eikä jätä enää mitään valtio-mnotoa
sen tilalle.
V^altion sellaisenaan kuiri sen
Itasitämme, esiintyipä se ihissä
mnodossa tahansa, olemme toiite-
,Beet aina sortajana. Sen ilmiön
jnaarää sille sen historiallinen syn-jy
ja tarkoitusperä. Tässä ei suinaan
tarkoiteta sitä,' että valtio
on tänään tai huomeiiha hävitettä-l^'
^^^n veisi anarkiaan. Niin
«uan kuin luokkavastakohtia on
J^emassa, on valtiokin tarpeellinen.
Mtymy. on vain «dl«i.e.ta valtio-
» » « » 0 . ^ . jok. vie Iriipit.lUt!.e.U
^otantojärjctelnuUtJi «pdlOati.
„ ^ „ . , - ., . tajasta, noin '500 vuotta ennen
Tuotantojärjestelmä 'on lumnit ^j^^^^^ -j^l^i.
'sen tälallisen -pojan Buddhan- -nimestä.
'Samoin kuin krlstinus^fco on
saanut riimeissä sen peru^jan
'Kristuksen -riimestä-
•Budtfha perusti, asktyntomsa vastapainoiksi
aikäiseinmaQe Ukrähma-
: Iäiselle pappi^altaiseUe TOSoonnol-le,
joka (dli asettanut oman kastinsa,
oman pakillisen säätynsä muitten
yläpfODlelle, sortä Hiaa röyhTceäs-t
i kaikkia toisia luokkia — myöskin
rikkaita maanomistojia.
'Buddha tuomitsi nsk^imqn Mdut-tavain
" i ^ i e n " houdattamistai. ja
••ylellisen «laman. Buddhan alkupe-
Bfäisen opin jmiifcaan tnli •ffin mnrik-
Iden eli pappien •elää yksiinlcrtaises-
'fi, : uskova%ten antamilla lahjoilla.
Myöhemmin kehittyi myösldn Bud-idhan
opista 'jossain määrin brahraa-laisuutta
lähenevää ylimysmielinen
luäkiohto. J^a -brahuialaiset papit,
vdittasikseen jälleen vallan omalle
opilleen, muovailivat ttskontonsa
uudelleen, tarkoituksella saavuttaa
jälleen läajempka suosiota. Ja ne
onriikuivatkin syrjäyttää btiddhalai-suuttk.
tiudistettu brahmafaistius
pn hurskautta, jossa uskova antautuu
jtmalalle.
Kristänuskon historia on samansuuntainen
kura buddhalaisuuden.
Kristus: perusti; uskontonsa . myöhemmin,
vastapainoksi juutalaiselle
uskonnolle.
Aikaisemmin olivat jnutalaiset
jossaun määrin jäljitelleet vanhempaa
brahmal^uutta. Ja kristuk-seri'
bi»pi näyttää käyttäneen esikuvanaan
myöskin ; Buddhan uskoa.
Sekä Buddhan uskolla että juutalaisten
uskolla (jota kristityt
myöskin nimittivät päänaluseksi
uskoksi, koska se ei ole Kristuksien
oppia) ja myöskin fcristinuskolla on
kaikilla yhtenä tärkeimpänä rukouksena
"isämeidän" rukous. Juutalaisten
uskonnossa "isämeitä" on sanamuodoltaan
y, melkein sama kuin
kristinuskon "isämeitä". Eikä Buddhan
uskon "isämeitä'' myöskään ole
sisällöltään suuresti eroa^va. Siinä
buddhalainen .rukoilee , seuraavaan
t a p a a n : ; :
"Näkjrväiset ja näkjntnattönmt o-lennot,
sekä ne, jotka ovat kaukana,
olkoot onnelliset. Kaikki olevaiset
iloitkoot
toinen toistanne^ älköön kukaan
missään halveksiko ja toiyok^^ pahaa
toisellie^ - Kuten äiti uhraa: elä-nousl
Luther yllyttämääsi ruhtinaita
yrittämään talonpoikain tuhoamista.
Luther nimitteli talonpoikia TO.m.
hulluiksi konnksi, jefta on 'säälimättä
tuhottava. Ttnhfinaäta se
röhkiä. Ja 'ruhtiFraat kokosivat
ritarilaumansa, s^at talonpojat
kukistetultsi — hirtövät ja telottivat
raivoisaStS.
K-un Isristinusko Tiain oli "talonpoikain
veren hinnalla •pubaistettu*',
kun se oli ijsdittaotunut rtihfinäilte
tehoisaTtsi -aseeks"! "työtätekeviä vastaan,
julistivat rulrfinaat sen omaksi
•uslnmnolcseen. Sen jälkeen vätel-tiin
Icrisfirraskoa verellä SD-viKfti-sessa
sodassa, "jossa m. "m. rudtsa-laisia
ja suomalaisia työläisiä ja^te-lonpoiKia
Tcäytettiiri täistelujouKkdi-
•na lcHtdrila'ista .'kristinuskoa tunmis-.
"tavia työläisiä, ja talonpoikia -vas-taan.
f ^
Ja Icaikissa 'kapltalisfis'issa soQis-sa
ovat 'kristinuskon papit kussakin
maassa esiintyneet valtaa pitävän
luoltan agit&aittoreina -— -yllytföen
työtäteTce^viä taistelemaan maansa
hallituksen pudlesta. "Niin ne te-
Invät Suomen 'ludKkaso'dassa I91B,
jossa muutamait papit tmiin 'käsin
esiintyi^vät ty^öläisiä ampumassa. Ja
niin ne tulevat vastedeikin tekemään
— aina 'isäntiensä, vallassa-olevien
Icapiitalisfien puolesta työtätekeviä
vastaan, milloin 'kapitalistit
vain pappien apua tarvitsevat.
Mutta rauhallisina väliäikdhia
Icäariytyvät papit pehmeflfin "lam-masnahkoThin
— esiintyvät rauhan
j a Taltkanäen *äuötajina.
1K. 'M. Evä.
Historian ääriviivat
Tätä H. G. Wellsin kirjoittamaa suurteosta on nyt alkanut
vihkoina ilmestymään Suomessa. Vapauden kirjakaupassa ei näitä
vihkoja ole, mutta kenelle tahansa joka niitä haluaa tilaamme
niitä suoraan kustantajalta. Neljä ensim^stä nidettä on jo i l mestynyt
Kunkin niteen hinta on $2.00.
11
Tätä suomalaisen kirjallisuuden suurteosta emme myöskään
tilaa .varaJstoon, vaan Ylitämme sitä jokaiselle joka sitä haluaa
saada. Teos on juuri nyt alkanut ilmestymään ja tulee siitä kolmiosainen,
kukin osa jakautuen neljään niteeseen. Kaikkiaan
tulee tähän teokseen noin 2,000 sivua ja 2.000 kuvaa, joista kymmeniä
värillisiä kuvia. Koko teoksen hinta tulee olemaan sidottuna,
nykyisen kurssin mukaan, $15.00. Kaikille, jotka lähettävät
koko hinnan, tehdään tilaus heti koko teokselle ja kirja tulee osittain,
sitä mukaa kuin se ilmestj-y. Vapauden kirjakauppaan, josta
se välitetään tilaajille. Näinollen ei ole pelkoa siitä että paikkakuntaa
muuttaessaan ei mahdollisesti kirjaa seisi, sillä antamalla
uudn dsotteen Vapauden konttoriin, lähetetään kirja näinP'saadulla
dsotteella.
Toverillisesti
V A P A U D E N K I R J A K A U P P A,
Bok 69. Sudbtiry, Ont^
HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUl
KIRJAKAUPASTA
Alaateea Saaaidrja „
AaMr&alaiMn TySvaealUkkeen Vararikko
Brcckea Enrianninkielen Opoildrja
Imperialismi ...
IhmiMB Herra, kirj. Uali Caine, 2 osaa, sid. yhteensä .
Järjcftelmaiti, Mueller
KaBaaboidoB opa«, kirj. Musikka, nid.
KaiuaJcoalnn kartasto, toim. Jotuni, sid.
KommuDisttneD Manifesti
Kasviskeittokirja . .....H:.....
Kristianslroa Alkaoera
Kolmannen latematioaalen Teesit i a Säännöt
Kaksinkertaisen kirjanpidon opas
Klondiken kuningas. Jack London $IM
Kadotuksen kansa, Jack London ,. ,...1.00
Lumikenttien tytär, Jack London 1.25
Liekeissä.^ romaani Suomen luokkasodasta .55
'Lypsyicftfjftn Hoito *••••«••••••«•••••••••••••••>••«•••••«•••••«•*•••*«»••••«•*•*•••••••«•••••••••.•« 1*25
Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. J . Linnankoski, sid. 2.50
Miina WaJlin Keittokirja 2.00
Nuortevan Sanakirja 3.00
Merisusi, Jack London , |.5ö
M
1 ^
.15
12.50
1.50
1.25
^ 5
IJOO
1.00
.30
2.10
.25
.75
Nepdolektien hoine ja keiys
Puolivälissä maaliskuuta piti -so-viettilehtien
edustaja Solskij-Pans-kij
Berlinissä esitelmän neuvosto-lehtien
historiasta ja nj'kyisestä tilasta
lukuisalle yleisölle, jonk»
muodostivat kansainvälisten sähkJi-sanomatoimistojen
johtajat ja sak-salaisiten
lehtien toimittajat. Selostamme
esitelmän pääpiirteissään
Hbl^n kirje^nvaihtaj»n mukaan-'
Jy^euvostolehdet ot^at tähän imen-ncissa
läpikäyneet -kaksi aikajaksoa,
jotka pohjaltaan eroavat toisistaan:
«nsimäinen aikajakso kesti -unarras-i:
win vallankumouksesta 191% vuo-
-4en 1921 loppuen, toinen alkoi,
ryhdyttäessä tamotik. 1922 toteuttamaan
«utta talouspolitiikkaa n. s.
nepiä. Ensimäiain ajanjaSctfton 'vallitessa
'olivat sanomalehdet etupäässä
pr«pagandaliJhtiä, joita hallitus-
'elimst :jäköivat lihnaiseksi kansalle.,
Tällöin sisälsivät lehdet -ainoastaan
hää, latoo, painaa ja lähettää yksi
ja sama henkilö. Tämä sanomalehtimies,
joka siis yhtähaavaa on artikkeliensa
kirjoittaja, toimittaja,
latoja, p&Knaja ja levittäjä, oa monipuolisesta
toimestaan palkittu punaisen
l!;>xin kunniamerkillä.
Sen vShäisen aikajakson kuluessa,
joka on viei;ähtänyt 'siita, jolloin
soviettntehdet joutuivat outeen a-semaaifsa,
siis tammiktmsta 1922,
on niiden luonne kehittynyt suuntaan,
joka eroaa niin tsaristisen
Venäjän kuin myös ulkomaiden
lehöfen luonteesta, fropagandaleh-äis'fe
ovat ne kehittyneet uutisleh-
Jfksi. KansainväliBiä kysjnmyksiä
käsitellään kalterikin vain suuremmissä
lehdissä. lE!tiualalle ovat työntyneet
kotimaiset paikalliskysymyk-
«^t, jotka /ovbt maakuntalehtien
ijiaäasiallisempan^ • sisältönä. Suurinta
huomiota omistavat, niin ylei-
Maailman rakenne, E. Becher
Otavan kansakonlukartasto
CHuasen Enslanninkielen Oooikiria ,
Pakkopaita, Jack London
Perustuslain Olemus
Perheen. Yksityisomaisuuden ja Valtion Alkuperä
Punainen Vaara ., %
Sosialistisen Filosofian Juuret
Suomen Tvoväen Tulikoe
Seikkailujil Tibetissä, kirj. Swen «edin. sid.
Sairas lapsi, kirj. Ruotsalainen, sid ...„
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid
TeoUisuusunionismi Amerikassa
Tybijen Paikkojen Matkustajat
Tiede la V^lUnkumous
Työväen Laulukirja
Voimisteluohjelmia 1
Voimisteluohjelmia II
Voima ja Aine • •••• .
Vaimo jonka minulle annoit, Hall Caine, 2 osaa, sid. yht
Valkoinen profetta, kirj. Hall Caine, 2 osaa, sid. yht
Ylös helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, sid.
Yleinen Historia, alennettu hinta
Biologian Peruskysymyksiä, sid, .......
Kannattava Karjatalous, sid.
Koditon, sid. , ;
Daniela, elä
English for Foreignets, sid.
AmerikalaJnen Nuorisotasavalta, nid.
Kommunistinen Manifesti, oid.
Anarkismi, nid.
Geologian Perusteet sid. 2.25
Anatole Francen kootu teokset $ 3.50
1.75
1.00
2.00
1.75
.30
1.00
.25
.40
.55
1.50
1.25
.50
.15
1.00
......... .60
•«•••••«s , «48
1.00
1.00
2.25
2.S0
....... 2.50
1.75
10.00
1.25
1.00
.86
..... 1.00
..... 1.15
1.25
1.00
.45
Hänen Enjelantilainen Rouvansa, sid.
Ilias, sid.
Ikuinen Ijnna, sid.
Ihminen, - sid.
Juurika«vien Viljelys, sid.
1.75
4.50
1.50
1.75
.75
tään uutisia ^ i paikaHlisia ilmtn-tuksia.
Sfinoimalehtiea poliittistien
artildcelien kärjoittamjaasta huolehtivat
soviettiiiallituksesi 'virkamu^-
'het -usein HsBsiin itse. "Yksi j a se-ma
artikkeli Tpäinettiie useassa Itfc-
.descl, -aina .^en .muScRan, kouika
katsottiin :y |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-06-12-03
