Vapaus, August 1, 1967

              nmestyy liistaina; torstaina ja lauantaina
Perustettu 1917
Canadan suomalaisten itsenäinen
työväenlehti
No. 89 — Voi LI vuösikeilta Sudbury,. Ont. ^Tiistai, elok. 1 "p. — Tuesday, Aug., 1, 1967
ei
IS
Sanoi Ranskan antavan tukea ranskalais-canadalaisten
vapaustavoitteiden toteuttamisen hyväksi
Pariisi. — Presidentti Cliarles
de Gaulle sanoi maanantaina että
ranskglais-canadalaisilla ei ole-
"vapauden, tasa-arvoisuuden ja
veljeyden takeita Canadassa".
Hän sanoi Ranskan antavan
tukea ranskalais-canadalaisten
"itäelloen omaksumille vapaus-tavoitteille".
PresMentti de Gaulle ilmaisi nä­mä
mielipiteensä, joiden kerrotaan
saaneen koko hallituksen hyväksy­misen,
noin 600 sanaa käsittävän
lausunnon yhteydessä.
Hän canoo, että Ranskalla ei ole
mitään aluevaatimuksia Canadassa,
mutta Raa<vka ei voi irroittaa ' i t -
reääu onian kansansa jälkeläisten
nykyisestä ja tulevasta kohtalosta,
dkä pitää Canadaa ulkomaana sa­malla
tavalla kun pidetään multa
maita." . ' 1\
Ottawasta ei ole tiistaiaamuun
mennessä annettu mitään kom-menttra
dt: Gaullen lausunnosta.
Kaukana siitä, että olisi esittä­nyt
ainteek^ipyynnön Canadan vie­r
a i l un ailcaisesta esiintymisestä,
presidentti de Gaulle toisti ne aja­tukset,
minkä johdosta pääminister
r i Pearson arjtoi sen lausunnon,
minkä johdosta de Gaulle peruutti
Ottawan matkansa.
USAnmerijalMen
mfehiä joutui
väijyfyksen uhreiksi
Con Thien, Etelä-Vietnam. ^
U S A : n merijalkaväen 800 miestä
käsittänyt pataljoona vetäytyi sun­nuntaina
takaisin demilitarisoidun
»alueen eteläiseltä puolelta missä se
joutui lauantaina vietnamilaisten
väijytyksen, uhriksi.
Danangissa sijaitsevan merijalka­väen
päämajan eräs paihemies sa­noi,
että lauantaisessa yhteenotos­sa
kucli 23 merijalkaväen miestä
j a haavoittui 119. Lisäksi on 20
amerildralaista sairaana kuumuu­den
ja väsymylcsen johdosta.
Saatujen tietojen mukaan nämä
merijalkaväen miehet, joiden : tu­kena
oli tankkeja, joutuivat eräällä
miinoitetulla tieosalla vietnamilais­ten
kovan ristitulituksen uhreiksi.
Vietnamilaiset odottivat kunnes
amerikkalaiset merijalkaväen mie­het
tulivat tien miinoitetulle koh­dalle
ja avasivat vasta sitten tulen.
Tiedonantoministeri Georges
Gorse, joka luki Ranskan lausun­non
siinomälebtimiesten suuressa
haastattelutilaisuudessa, sanoi hai-
1'tulisen olevan täysin yksimielisen
Canadaan suhtautumisessa. Samas­sa
yhteydessä tiedoitettiin että tä­mä
lausunto julkaistiin 4 tuntia ja
25 minuuttia kestäneen hallituksen
kokouksen jälkeen. .
Maanr;ntaina julkaistussa lausun­nossa
sanotaan presidentti de Gaul­len
huomioineen "sen suuren rans-kalaismielisyyden
mikä oli kaikkial­la
Quebecissa havaittavissa".
"Hän havaitsi ranskalais-canada­laisten
kes4:uudessa vallitsevan yk-simielison
vakaumuksen, että sata
vuotta kestäneen sorron jälkeen,
»nikä tuli heidän osakseen Englan­nin
voiton johdosta, toinen sata-vuosi
V. 1867 voimaan astuneen
BNA l3in pei-usteel!a ei ole taan­nut
heille vapautta, tasa-arvoisuut-la
ja veljeyttä omassa maassaan."
Lausunna?sa sanotaan presiden­tin
voireen todeta ranskalais-cana-dalaiston
haluavan saada päättää
kaikista asioistaan "ja päästä en­nen
kaikia-a oman edistyksensä
herraks., jos suinkin mahdollista,
koko Ci-nadaa koskevan kehityksen
pohjalla."
Pyrkien ilmeiseoti vaikuttamaan
rauhoitlavasti Ottavvaan, president­ti
dc Gaulle sanoo tässä lausun­nossa,
ettei Ranska'johda eikä käy­tä
mitään vaikutusvaltaa Canadassa
c-ikä m.fsäfm sen osassa. :
Tijdonantoministeri Goi-se sanoi,
että presidentti de Gaullen käyttä-n:
än -'vnpaa" sanan ei tai-vitse vält­tämättä
tarI;oittaa samaa kuin " i t ­senäinen"
sana. Hän sanoi presi-draitti
de-Gaullen kannattavan mi­tä
tahansa muotoa^ minkä pohjalla
koko Cinada ja erikoisesti Quebec,
voivat itse päättää kohtaloistaan.
Vastauksena kysymykseen mr.
Gorse sanoi, ettei Canadan ja
Ranskan välillä ole mitään pulmaa
— ainoa pulma on se mikä vallit­see
Ottawan ja ranskalaisen Cana­dan
välillä, hän sanoi.
Vapaus ei flih^ty
el^niun 8 pnä > ,
Johtuen kireästä työvoimatilan­teesta
ja siitä kun elokuun 7 päi­vä
(maanantai) on virallinen juh­lapäivä,
Vapaus ei f ilmesty tiis­taina,
elokuun 8 pn&
Kirjeenvaihtajia, asiamiehiä ja
multa asiakkaita pyydetään huo-mioimsan
tämän ja\ lähettämään
kirjoituksensa, ilmoituksensa ja
muut joko elokuun 6 päivän tai
elokuun 10 pSvän Vapauteen.
Romanian parlamentt
hajautui sensaatiota
JUHLAVUODEN KOLME SYMBOOLIA
1 9 1 7 — 1 9 6 7
Itsenäinen
S U O M I
C a n a d a n 100-vuotispäivän, V a p a u d e n k u l t a v u o d e n j a Suomen itsenäistymisen 50-vuotispäivän k u n n i a k si
anovat päivälehtien olleen
puolueellisia de Gaulle-asiassa
"Palavan kuumaa"
toimintatairinoa
Mount Juliet, Tenn. — Mount
Julietin palopäällikköä ja hänen
neljää teini-lässä olevaa vapaa­ehtoista
palokuntalaistaan vas-.
taan nostettiin maanantaina syy­tös
siitä, että he polttivat kaksi
rakennusta voidakseen . kokeilla
uutta pumppuaan.
YK:n paviljonki
voidaan sulkea
Montreal. — Expo 67 maailman­näyttelyn
Y K : n paviljonki voi sul­kea
kolmen viikon kuluttua oven­sa,
olle: se saa käyttöönsä $200,000.
Teräs- ja lasi rakennus, jonka y l ­lä
liehuu 122 maan liput, tuli mak-f.?
maan $625,000 ja sen ylläpitokus­tannukset
ovat $1,000 päivässä.
SURMASI
AINAKIN 100 IHMISTÄ
Caracas. — Y l i 100 henkeä kuoli
;a tuhansia loukkaantui 90 sekun­tia
kestäneessä maanjäristyksessä,
joka tapahtui tässä Venezuelan pää-kaupungiss.
i lauantai-iltana neljä
päivää sen jälkeen kun kaupunki
o l i juhlinut 100:tta syntymäpäi­väänsä.
Poliibin kertoman mukaan aina­k
in 100 kuoli kun maanjäristys va­pisutti
illallisen arkana tätä mil­joonakaupunkia
kaataen korkeita
rakennuksia ja luisuttaen alas asunr
tohökkeleitä läheisiltä vuorilta.
Maanjäristys kohtasi liittoaluetta,
johon kuuluu Caincas, La Guairan
.catama- ja muut rannikkokaupun­git.
Aragtian ja Carabobon maakun­tien
virallu-ista piireistä tiedoite-taan,
ottä ainakin 30 on kuollut
heidän alueellaan.
Sairaaloista tiedoitetaan, . että
loukkaantuneilta on tuoitu 1600.
Se oli Caracaksen asukkaille
kauhun j a ' paniikin yö. Ihmiset
tarrautuivat toisiinsa kadulla huu­taen
hysteerisesti, toisten ollessa
mykkänä kauhusta.
Minuiitti'1 myöhemmin monet
muut kontta.sivat verissään ^esiin
.'irpaleiden joukosta.
Carac-issa tapahtui maanantaina
toinen maanjäristys kolmen päivän
r>ikana. Järistyksessä kuolleita ih­misiä
tiodc^^lään olevan 80 ja aina­kin
100 muuta on kateissa. Tuhan-
.'^ia ihmisiä on loukkaantunut.
VIIME TIEDOT
Peking. — Kiinan hallituksen maanantaisesta tiedonannosta on
vedetty sellaisia johtopäätöksiä, että teollisuuskaupunki Wuhan ei ole
vieläkään täydellisesti keskushallituksen kontrollissa. Niitä armeijas­sa
olevia, jotka' ovat poikenneet puhecnjfihtajan Mao Tse-tungin^at-teista,
kehoitctaan nyt korjaamaan erheensä.
Saigon. — Yhdysvaltain sotilaskoneet pommittivat maanantaina
Pohjois-Vietnamin alueita ja lauantaisen oman lentokoneen räjähdyk­sestä
palamaan syttynyt lentokoneiden tukilaiva Forrestal tuli maa­nantaina
Sbuc lahdelle, Filippiineille.
Jerusalem. — Neljä arabijohtajaa vangitiiin ja karkoitcttiin maa­nantaina
Israelin viranomaisten toimesta. Heidän väitetään osallistu­neen
subversiivisen toimintaan Israelia vastaan. Tämä oli Israelin
viranomaisten voimakkain toimenpide Jordanialta vallatun Jerusale­min
kaupunginosan väestön keskuudessa kehittyvää kapinointia vas­taan.
Anchorage, Alaska. --- Sunnuntainen lumimyrsky 20,320 jalkaa
korkean vuoren McKinleyn huipulla keskeytti neljän, kateissa olevan
vuoristokiipeilijän etsintää; Ei ole paljoakaan toiyoa siitä että nämä
miehet ovat vielä elossa. Lauantaina löydettiin kolmen miehen ruu­miit.-
.
Bukarest. —^ Romanian parlamen­t
in kolmipiiväinen istunto päättyi
keskiviikkona eräiden sisäpolitiik­kaan
liittyvien lakiesitysten ja ase­tusten
hyväksymiseen. Istunto ei
luonut yllätyksiä, joita länsilehdis-sä
oli ennustettu, mutta selvensi
Romanian politiikkaa niin suhteis­sa
kansiMnvälisiin kysymyksiin kuin
maan sisäisiin asioihinkin.
Mistärn "puhdistuksista" turval-
•isuuspoliisissa ei ollut puhetta.
Länsilehdistön tämän suuntaiset
ennustelut ovat lähtöisin kesäkuun
lopulla pid^etystä Romanian kom­munistisen
puolueen keskuskomi-
:ean i3funnosta ja pääsihteeri Ni­colae
Ceausescun puheesta, jonka
hän piti sisäministeriön puolueak­tiivien
kokouksessa kuluvan kuun
puolivälissä. Näissä kokouksissa to­r
i n aiTOsteltiin ankarasti turvalli­suuselinten
toimintaa- mutta todet­t
i in s-imalla raskaimpien laittö-rnuuksicn
kuuluvan melko kaukai-reen
menneisyyteen.
Mainittakoon, että entinen sisä­ministeri
Alexandru Draqhici, jon­ka
vangitsemista länsilehdistö on
myös ennustellut, puhui tiistaina
parlamt ntin ulkopoliittisessa kes­kustelussa.
Hän on nykyisin Ro­manian
kommunistisen puolueen
keskuskomitean työntekijä j a vas­tuussa
raskaasta teollisuudesta, ts.
Romanian teollistamisesta.
Uutta on i e , että esimerkiksi pää­sihteeri
Ceausescun sisäministeriön
puolueaktiivien kokouksessa pitämä
puhe julkaistiin kokonaisuudessaan.
Aikaisemmin turvallisuuselinten toi
mintaa ei käsitelty julkisesti.
: SisäminirJieriössä pidetty kokous
oli osa samanlaisten ori ministe­riöissä
järjestettyjen l:okou.sten sar­jasta,
jonka tarkoituksena oli kun­kin
ministeriön toiminnan kriitti­nen
arviointi. Turvallisuuspalvelun
työntekijöiden lukumäärää on vii­me
vuc-sien aik.ana vähennetty tun­tuvasti.
OIKEUSTURVA LISÄÄNTYY
Keskiviikkona hyväksytty lakicsi-fys
laittomia hallinnollisia toimia
koskevi(!n valitusten käsittelystä
tuomioiiluimi.ssa on yleinen täy­dennys
lainsäädäntöön. Sen tarkoi-
: uksena on taata valitusten nopea
käsittely — määräajan ylittämises­tä
joutuu asianomainen virkamies
maksamaan koi-vausta valituksen
tekijälle — ja rahallisen korvauk­sen
sa;inli, mikäli kansalainen on
kärsinyt laittomasti aineellisia me­netyksiä.
Laki käskee vain tästä lähtien
mahdollisesti UipMhtuvia laittomia
toimenpiteitä, joten .sillä ei ole mi­tään
tekemistä vuosia sitten tapah­tuneiden
oikeudenloukkausten kans
sa.
OMAN TIEN KOROSTUSTA
Parlamentin -tiistaisessa iltais-i.
stunnofsa ulkopoliittisen keskuste­lun
loppupuolella ulkoministeri
Corneliu Manescu toki selkoa mi­nisteriönsä
toiminnasta ja Roma­nian
toimisia kansainvälisissä jär­jestöissä
etenkin YK:ssa.
Pääministeri lon Maurcr esitti
puheenvuorossaan yhteenvedon
ulkopoliittisesta keskustelusta.
Hänenkin puheessaan korostet­tiin,
tttä Romania on valinnut
oman tiensä eikä aio antaa min­käänlaisen
maantieteellisen, ta­loudellisen
tai sotilaallisen spe­kuloinnin
vaikuttaa pyrkimyk-siinsä
edistää paremman kansain­välisen
ilmapiirin ja aineellisen
hyvinvoinnin luomista.
ERILAISET MIELIPITEET
LUONNOLLISIA
, Käsllellessään Romanian hallitus-jo
puoluevaltuuskuntien viimeaikai­sia
tapi^ami&i a muiden sosialististen
maiden jobtohenkrlöiden karissa
Maurer puuttui myös käsitysten
eroavuuteen/ — Ei ole mitään
5
luonnotonta siinä tosiasiassa, että
ajattelun, etujen ja päämäärien
pohjimmaisesta yhtäläisyydestä huo
ilmatta tietyissä tapauksissa ja jois­sakin
erikoiskysymyksissä saattaa
e«:iintyd erilaisia mielipiteitä tai
menettelytapoja.
Luonnotonta on, jos sosialistis­ten
maiden välisissä suhteissa
käytetään menettelytapoja, jotka
ovat ristiriidassa juridisen tasa-arvoisiiuden
ja toisen sisäisiin
asioihin puuttumattomuuden pe­riaatteiden
kanssa ja Jotka,poik­keavat
sosialistisen kansainväli­syyden
luonteesta, Maurer sanoi.
Rom-jnian pääministeri sanoi
rauhancmaisen rinnakkaiselon ole­van
nykyaikana objektiivinen vält­tämättömyys^
jonlta ainoa vaihto­ehto
on tuhoisa ydinsota. Hän päät­ti
ulkopoliittisen ke^ustelun kaik­kien
maiden parlamenteille, halli­tuksille,
edistyksellisille puolueille
j a rauhanvoimille osoitettuun ve-tomnukseen
yhdisftS?. voimansa ja
toimia tarmokkaasti ihmiskunnan
pelastamiseksi uudelta maailman-
.sodalta.
Kreikan juntta
vaatii nyt
uskollisuusvaloja
Ateena. Kreikan neuvoston jä-
.Kentcn, tuomarien ja valtion toi-menhaltijain
sekä yliopistoissa toi­mivien
professorien tulee maanan­taina
jdlkaistun lain mukaan antaa
kuutta uden kuluessa valtiolle usjiol-
:i.suusyalan.«:a.
Toimenhaltijat, joiden vastaukset
pidetään - 'celpaamatlomina, erote­taan
toimestaan.
Montreal. Kuusitoista rans­kalais
canadalaista journalistia
esitti lauantaina yhteisen syytök­sen
siitä, että vissit englannin­kieliset
päivälehdet ja myös CBC
antoivat viime viikolla harhaut­tavia
tietoja Ranskan presidentti
Charles de Gaullen vieralusta.
Montrealissa ilmestyvät rans­kankieliset
La Presse, Le Devoir
ja Mcntreal-Matin lehdet julkai­sivat
näiden journalistien pitkän
protestikirjelmän..
PommJituksen
lopettamisesta
tulisi neuvottelu
Washington. — USA:n ulkomi­nisteri
Dean Ruskin sunnuntaisen
lausunnon mukaan N L : n pääminis­teri
Aleksei Kosygin oli sanonut
presidentti Johnsonille, että neu­vottelut
Vietnamin sodan lopetta-
•niseks: voisivat alkaa jos Yhdysr
vallat lopettaa ehdoitta Pohjois-
Vietnaiiiin pommituksen.
Mutia tähän esitykseen, mikä an­nettiin
presidentti Johnsonille Glas-^
boron huippukokouksesta, ei sisäl­tynyt
ni itään muuta lupausta vasta-moroisuudesta,
selitti mr. Rusk.
Tässä asiassa ei ole mitään salat­tavaa,
selitti mr. Rusk, sillä pää-ministeii
Kosygin esitti tämän sa­man
ajatuksen Lontoossa yierailles-raan.
Pulmana on se että meidän
tulee tietää, mitä tuloksia tulee, jos
me lopetamme pommituksen, hän
ranoi.
Postityöläisiä
uhataan sakoilla
Ottawa. — TulominLsleri Benson
Fanoo, että postityöläisten uhkaa­ma
yhden päivän lakko protestik­si
siitä, että kaikki postilaitostyö-läiset
eivä», saaneet heinäkuun 3
päivää vapcaksi vaikka sc pitäisi
olla virallinen lomapäivä, on sel­västi
laiton, uuden yleisön palve­lussa
olevia henkilöitä koskevan
lain pi^rusleella, joka astui voi­maan
tänä keväänä.
Hän sanoo, että joidenkin alan
työläi.s:'.en oli pakko olla työssä
vältf-ämättömien palvclu.sten suo­rittamiseksi
ja n i i h in kuuluu noin
2,500 postjtyöläistä. Hän sanoo
heille malcsctun ainakin 2 •/^•ker-laise.
sti heidän normaalipalkkansa.
Hallituksen hyväksymä lomamaksu
on 1 "/il aikaa tavalli-sta palkkaa.
Benson sanoo, että bkkoon ryh­tyminen
saattaa makSciaunion joh­t
a j i l le 300 dollarin, työläisille 100
d o l k r i : ! ja uoiolle 150 dollarin sa­kon
jol:a päivälle minkä lakko kes­tää.
Hän jatkaa kuitenkin, että halli­tus
ci ole pääittänyt josko ^so. vie
union johtajat ja lakkolaiset oikeu­teen.
Puerto Rico ei
halua USAn
osavaltioksi
San Juan. — Puerto Ricossa pi­dettyjen
vaalien tuloksista ilmenee,
etteivät alueen asukkaat halua muu­toksia
nykyiseen asemaansa Yh­dysvaltojen
yhteydessä.
Nykyistä: järjestelyä kannattava
kansallirdemokraattinen puolue on
.«aanut Puerto Ricossa pidetyissä
vaalei-ssa 58—62 pro-vcnttia äänis­tä.
Kun äänistä oli laskettu 95 pro­senttia
ilmeni, ettei 425,079 äänes­täjää
halunnut muutoksia nykyi­seen
aiscm-ian. Puerto Ricon muut-
Jamista Yhdysvaltojen osavaltioksi
kannatti 273,298 äänestäjää. Hie­man
alle 3,000 äänestäjää kannatti
Puerto Ricon täydellistä itseniiisty-mistä.
Puerto Rico on nykyään Yhdys­valloille
kuuluva itsehallintoalue
vuonna 1952 : solmitun sopimuksen
nojalla.
Väitetyt virheellisyydet koskevat
presidenttiä itervelitimässä olleiden
väkijoukkojen suuruutta, väkijouk­kojen
tervehdysten spontaanisuutta
:a sepiiratistien vaikuftusita niihin.
Näiden journalistien arvostelu
koskee to:-ontolaLsta Globe and
Mail lehteä, sekä Toronto Daily
Star, Torocito Telegram, Montreal
Gazetto, 01tawa Citizen, Oittawa
Journal, ja Winnipeg Free Press
lehtiä, Canadian Press uutistoimis­toa
ja CBC:n uutispalvelua.
Union Nationalen kontrolloima
Montre.^l-Matin lausui etusivunsa
uutisotsikossa: "Journalistit tuo-mitsevct'
englanninkielisen lehdis­tön
puolueellisuuden (parti pris)/'
Tämän asiakirian allekirjoittaji­na
on Le Devoirin kuusi journa­listia:
Jean Tainturier, Jean V. Duf-rcsnc,
Real Pelletier, Gilles Garie-py
ja Michael Roy (uutistoimitta­ja);
La Pressen neljä journalistia:
Jacques Pigeon, Maurice ,Giroux
Yves Leclerc ja Pierre Godin;
Montreal-Mrtin Urgel Lefebvre,,
Mauprice Huot, Jerry Trudel ja
Claude-Guy Jasmin sekä CBC;n
rjinskal.iis-canadalaisen verkoston;
kaksi Jäsentä, Gilles Loiselle ja
J-C Devirieux.
Nämä journalistit tekivät työtä
kaksi päivää asiakirjansa viimeis-:
telemiseksi ennen sen julkaisemis­ta,
ollen trään tiedonannon mu­kaan
yhteydessä myös Pariisissa
ilmestyvän päivälehden Le Monden
kanssa.
Nämä journalistit sanovat lau-
.'•unnossa, että monessa tapaukses­sa
nämä virheet voivat johtua riit­tämättömästä
ranskankielen tunte­muksesta
tai presidenjtti de Gaul­len
vinrailua koskevien olosuhtei­den
heikosta ymmärryksestä.
Esimerkitei torontolaista Globe
and Midi lehdestä nämä journalis­tit
sanovat:
— Heinäkuun 24 päivän päälle­kirjoitus
ei vastaa kirjeenvaihtajien
tapahtumista hankkimia tosiseikko­ja.
Mainitussa päällekirjoituksessa
sanottiin "Quebec antoi de Gaul-lelle
liiljaisen, varauksellisen vas­taanoton";
— Samassa numerossa ollut tie­to,
että separatistit esittivät pilk­kahuutoa
"Queen" laululle, o l i vir­heellinen
siUä nämä tuomitsevat
huudot tulivat koko väkijoukolta.
'vahingonrajiihdyksessä'
Saigon. — Forrestai-lentotuki-laivaUa
lauantaina tapahtuneen rä­jähdyksen
johdosta oli vielä maa­nantaiaamuna
kymmeniä miehiä
kateissa.
Laivan peräosasta on löydetty ja
saatu pois 71 miehen ja upseerin
ruumiit.
Tämä laiva sai suuria vaurioita
kun Pohjois-Vietnamiin lähdössä
ollut suihkumoottorilla varustettu
lentokone räjähti sen kannella.
Sen lisäksi kun laivasta on saatu
pois 71 miehen ruumiit, on 112
miestä ja upseeria kateissa Tonki-nin
lahdella, missä tämä räjähdys
tapahtui. Monet räjälidyksessä louk­kaantuneet
miehet hyppäsivät lai­vasta
mereen ja heidän pelastumi­sestaan
ei ole suurtakaan toivoa.
Tappavaa ikloorikaasua, mitä sa­notaan
kehittyneen siitä kun meri­vettä
sekaantui paristoncsteeseen,
on paljon onnettomuuspaikalla.
Tämä suuri, 60,000 tonnin kantoi-nen
lentotukilaiva lähti sunnuntai­na
hiljaa liikkuen pois Tonkinin
lahdelta Sibic laiblea kohti F i l i p i i -
neille. Seftkamvessaon-räjähdyksen
johdosta seitsemän suurta aukkoa.
Räjähdyksen johdosta paloi ja t u ­houtui
kymmeniä lentokoneita.
Kaiksikymmentäneljä lentokonet­ta
joko paloi tai puskettiin palava­na
merten. Onnettomuuden syyksi
arvellaan se, että Pohjois-Vietna­miin
pommitusmatkalle lähdössä
olleen suihku-koneen liekit sytytti­vät
toisessa lentokoneessa olleen
ohjuksen. Laivassa syntyneistä pa­loista
saatiin viimeinen sammute­tuksi
vasta sunnuntaina iltapäiväl­lä.
Forrestalin upseerit eivät ole an­taneet
arvioita vahingon suumu-desta,
mutta yleisesti otaksutaan,
että yksistään lentokoneiden tuhou­tumisesta
koitui $70 miljoonan va­hinko
ja laivan vaurioitumisesta eh­kä
$20 miljoonan vahinko. .
Tavallisia merimiehiä -— suurin
osa heistä aunmattitaitoisia laivas-tomiehiä
— kuoli enemmän kuin
upseereita.
Suurin osa niistä lentäjistä, joi­den
koneet tuhoutuivat Fon-estalin
kannella, saa-tiin pelastetuksi.
El MIKÄÄN RISTIRETKI VÄÄN
HYÖKKÄYS - U THANT
Grecnsboro, N.C. — Y K : n Pää­sihteeri
U Thant sanoi sunnuntai­na
kansainvälisessä kveekarien
(Quakors) kokouiksessii, että Viet­namissa
käytävä sota ci ole mikään
pyhä sota kommunismia vastaan.
Se on kansallismielisyys eikä
kommuni.smi mikä innoittaa viet­namilaisia
kaikkia ulkomaalaisia
" j a crikoiststi yhdysvaltalaisia
vastaan," hän .selitti.
Amerikkalaisia va.staan'"taistele-vat^
Atietnamilaiset toimivat maansa
itsenäisyyden puolesta, eikä maailr
manlaajuivsen kommunismin edislä-miscfksi.
Mainitun uskonnollismielisen jär­jestön
neijännc-ssäi maailmankonfe­renssissa
pitämänsä puheen yhtey­dessä,
Y K : n pääsihteeri ilmaisi va-kauimu'k.
sensa, että Vietnamin sota
voidaan ratkaista vasta sitten kun
"Yhdysvallat j a sen liittolaiset tun­nustavat,
että Vietnjimissa käytävää
Siotaa ei käydä kommunismia vas­taan,"
sillä ikysymys on kansalli­sesta
itsenäisyydestä.
Pää.sihteeri U Thant puhui Me-morial
Goliseumissa pidetyssä ylei­sessä
kokouifcsessa missä' oli 8,500
henkilöär joista noin 100 keveeka-ricn
kokouksen edustajia.
Samalla kertaa m r . U Thant sa-nei
että vasta sitten kun K i i na
tulee Y K : n täysivaltaiseksi jäsenek­si,
vakiintuu maailman rauha.
" K i i n a n eristäminen, sen pitämi­nen
erillään muusta maailmasta, ei
auta rauhan jisiaa," selitti U
Thant.
Multa kaikkein tärkeintä — ei>
simmälnen askel ennen kuin Kiina
tulee Y K : n jäseneksi — on se, etr
tä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton
nykyistä jännitystilaninetta saadaan
helpotetuksi.
Mutta tämä voidaan saavuttaa,
hän sanoi, vain siten, että saadaan
Vietnamin j a keski-idän kiistat rat­kaistuksi;
MERIMIEHET VOIVAT LAKKOUTUÄ
Montreal. — Canadan merimies-uniotcvnnovöt
tui*vautuvansa lakko-taisteluun
elokuus.sa, ellei meri-miehilUj
myönnetä 40^tunti3ta työ­viikkoa.
.
Jotkut työnantajat ovat vakuut­tuneita
siitä, että merimiehet tu­levat
todella lakkoutumaan. Toiset
.'anoyat olevansa varmoja siitä,, et­tei
miltään lakkoa tule. Toisista
työnania^apiirei.'Uä on .Selitetty, et­tä
heidän kannaltaan vallitsee nyt
paremiM laLkotilainne kuin milloin­kaan
onnen sillä "liiketoiminta on
ollut tänä kesänä heikkoa ja tulee
heikkenemädh edelleen".
Kiista, sai alkunsa viime torstai­na
ticxiosta, että liittohallitus on
•V..
r.ntanul laivayhtiöille 18 kuukaut-l.
T aikaa Canada Labor (Standards)
Codcn täytäntöönpanoa varten 40-
xuntiseM työviikon kohdalta:
Uniou johtajat menivät heti tä­män
tiedon saatuaan Monitrealiin
'leuvottclemxian strategiasta 40 tun­tisen
tvöviikon saavuttamiseksi.
Canadian Marine union presi­dentti
Gilbert Gauthier sanoi: "Me
tulemme lal:koutumaan — Olkoon
hallitus Uii e i ; mutta me tulemme
voittar.iaan 40-tuntisen työviikon."
K i i s t um l i i t t y y seuraavat uniot:
r.sojcn jän'ien merimiehiä edusta­va
Seafarers Inilernational Union,
jossa on 15,000 jäsentä; Canadian
Merchant Sci-vice Guid, mikä cdus-|
taa kapleenoja ja muita upseereja^
Canadian Maritime Union, jossa on
3,000 jäsentä; Canadian Brother-hood
of Rji.ul\vay Trainmen ja ko­neenkäyttäjiä
edustava, Marine ofr
ticers union.
KaikKi nämä uniot ovat lähettä­neet
lyöministeri John Nicholso­nille;
s.ihkeen, missä protestoidaan
iiittohailituksen päätöksestä syyt-iäen,
että hallitus ön antanut täs-s?
asiaisa tukea työnantajille neu­vottelujen
aikana.
Merimiesten ja laivayhtiöiden vä­liset
kiistakysymykset ovat olleet
sovitteliilautakunnan käsiteltävänä.
Sovitte'.ulautakunta esitti toi-stalna
rsiasta raportin työministeri Ni­cholsonille.
Jos raportti julkais­taan
maanantaina, kuten oletetaan,
merimiehet voivat järjestää lailli-
.''en lakon 7 päivän kuluttua.
Hallituspiireistä on myönnetty,
että hallituksen päätöksestä tiedoi­tettiin
laivayhtiöille useita päiviä
aikaisi3nr»min kuin unioille..
Toiset uniot ovat ilmoittaneet,
että jos S IU lakkoutuu, muut työ­läiset
kleltjiytyvät menemästä lak-kovahtilinjojen
läpi, S IU ön vaati­nut
18-pi*03enttista palkankorotusta
mutta työnantajat — ja myös työ-ministt'ri
Nicholson .— väittävät,
että laivayhtiöt eivät voi saman-rikaisesti
suostua palkankorotuk-
.«;een Ja työviikon lyhentämiseen.