Vapaus, January 20, 1970

              Sivu 2
a
4:
1
li-r
rt':
i
(
•.I
ii
I
t
1
Tilistai, tammilk. 20 p.—Tuesday,-Jan. 20, 1970 K i 1 •• ' Iso
Neuvottelupöydän aareen
pääsyn yaatiipOAti^^
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Bsrt»biUshed Nov. 6,1917
fiUttor: W. EKLUND Mamager: E. SUKSI
Teteipihoiae: Office aotd fidlbarlaa 674-4264
llätied tiwitoe weeld7: toy Vaipaxus PubUshin^
00. LtaMlited, 100-102 Ettm St. West, Sudbury, Oatttrio, CJanada.
Maddlng address: Booc 69.
A(^;ertIsIale'l(ttlt»s upoa.app itraavftatlon free of chaive. v
fiBOGOd - Olass Maffl •^registiMtkm N u t r^
A
CANADIAN LANGUAGEPRESS
.IV ••(7).
CLUB
TILAUSHINNAT:
Oao«wla8saVl'vk. $10.00.^ USA:in:
' " " 3-kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $1150. 6 kk. $«;26
1 , 1 ."
) > i i i r '>
Aihetta varovaisuuteen -
.Ga^ad^ I l . yleistä _m melkoisesti pääminis­t
e r i Pierre Trudeaun viime torstaina-alahuoneen istunnossa a n ­tama
lausunto, että Canada ei tule luovuttamaan vesistöjänsä,
ttfktisen alueen vesistöt mukaanlukien, Y h d y s v a l t a i n kontrolliin
sillä perusteella, että Y h d y s v a l l a t rupeaa ostamaan enemmän c a -
nadalaista öljyä.
Tässä lausunnossa on ilmeisesti hyvänkokoisen porsaan läpi-pääsemä
reikä sikäli, ettei pääministeri Trudeau sanonut, että
Canadan vesiresursseja "ei luovuteta Yhdysvaltain k o n t r o l l i i n j a
sillä s i i s t i " . Hyvä on k u i t e n k i n tietää, ettei l i i t t o h a l l i t u k s e l l a ole
aikomuksia vaihtaa kansallisia esikoisoikeuksiamme pelkkään her­nerokkaan
— -että pääministeri Trudeau varustaa vesiresurssiem-me
kontrollin myyntiä Yhdysvalloille sillä perusteella, että U S A
suostuu ostamaan lisää canadalaista öljyä.
Tämä pääministerin lausunto on sitäkin ajankohtaisempi kun
muistetaan, että l i i t t o h a l l i t u k s en voima-, kaivos- j a resurssiminis-t
e r i J . Greöne on viimeaikoina neuvotellut "mannermaisesta" re­surssien
käytöstä yhdysvaltalaisen vastapelurinsa Walter H i c k e l in
kanssa, ylistäen julkisesti niitä etuisuuksia, mitä "mannermai­n
e n " resurssien hyväksikäyttö muka toisi tullessaan .Tosiasia tie­tenkin
on, että Yhdysvallat puhuu resurssien "mannermaisesta
hyväksikäytöstä" nimenomaan siksi, . että esim. puhtaan veden
pulaa poteva U S A pääsisi entistä suuremmassa määrässä käsiksi:
Canadan vesi- j a m u i h i n resursseihin.
Myös tiedetään, että Y h d y s v a l t a i n hallituksen työministeri
George Schultzin johdolla toiminut erikoiskomitea ehdottaa pian;
presidentti Richard Nixonille • esitettävässä raportissaan* etiä
Wa8hington käyttäisi canadalaisen öljyn oston lisäämistä syötti­nä
saadakseen kontrolliinsa Canadan vesi- j a muita resuisseja.
Epävirallisten tietojen mukaan, m a i n i t t u komitea ehdottaa, että
Y h d y s v a l t o i h i n ostettaisiin vuoteen 1980 mennessä noin. 3,000,000
tynnyriä öljyä päivittäin, mikäli Canada suostuu myöntämään
vissejä luonnonresursseja — luonnonkaasua j a vettä — Yhdys­v
a l t a i n k o n t r o l l i i n ns.:-'mannermaisen" käyttösuunnitelman puit­teissa.
P A I N O S T U S T U N T U U LISÄÄNTYVÄN
Pelkäksi sattumaksi ei varmaankaan voida määritellä sitä.
k u n tunnettu - p a n k k i i r i j a . Y h d y s v a l t a i n hallituksen entinen ali­valtiosihteeri
George Ball oli v i i k o n lopulla tuotettu Ottawa<in
"isällisiä .neuvoja" antamaan meille canadalaisille. Hänen esiin­tymisensä
k o k o n a i s u u d e s ^ a i r o l i ^ a i n o s t u s t a "mannermaisen^^^ kat­santokannan
puolesta Yhdysvaltain sxuirpä^^ hyväksi.
H a r v o i n esitetään julkisesti n i i n räikeätä painostusta siinä
mielessä, että Canadan pitäisi, vastaansanomatta omaksua veden,
kantajan j a puiden hakkaa j a n asema Y h d y s v a l t o i h i n verraten, mitä
mr. B a l l suositteli Ottawassa vieraillessaan.
Rajoitetun tilan vuoksi hänen "neuvojaan" voidaan tässä
yhteydessä käsitellä v a i n pintapuolisesti, sillä, n i i n laajalla alalla
hän l i i k k u i . M u t t a asian tärkeyden huomioiden lainaamme joitain
tärkeimpiä kohtia hänen lausunnoistaan j a esitämme välittö­mästi
niiden johdosta eräitä reunahuomautuksia:
Saatujen uutistietojen mukaan mr! B a l l oli voimakkaasti
suositellut Canadan j a Y h d y s v a l t a i n ns. t a l o u s l i i t t o a , väittäen,
että "lähcisemmät siteet U S A n kanssa ovat tarpeellisia resurs­s
i en tehokkaamman hyväksikäytön vuoksi".
M a i n i o perusta U S A n suurpääomalle päästä käsiksi Canadan
>resursseihin^ mistä Yhdysvalloissa on puutetta tai mistä tiede­tään
pian tulevan puutetta.
Canada voisi olla yhä: itsenäisenä maana, sanoi mr. B a l l,
mutta sen (Canadan) "täytyy luvata minimisoida sekaantumisen­s
a jättiläissuurten moni-kansallisten yhtiöiden toimintaan.
T o i s i n s a n o e n " k a i k k i v a l t a " monikansallisille eli yhdysvalta­l
a i s t en kontrolloimille suuryhtiöille. J a hän s e l i t t i C P : n mukaan
minkä uutistiedon kaikki tämän a r t i k k e l i n lainaukset on otettu:
"Ihmiskunnan hyvinvointi tulevaisuudessa 'riippuu monikan­s
a l l i s i s t a suuryhtiöistä (corporations), jotka, kun ne saavutta-
. v a t kehityksessään korkeimman asteensa, 'antavat ihmiskunnalle
mahdollisuuden käyttää maailman resurssivarastoja mahdollisim­man
tehokkaasti yleismaailmallisten standarttien mukaisesti, joi­den
mittana on voittojen hankinta:^" ^
V o i t o i s t a on s i i s kysymys j a tietenkin niille, jotka s u u r i l la
pääomillaan määräävät suunnan j a t a h d i n!
x _ "Canadalaisten ei t u l i i s pelätä, että Y h d y s v a l l o i s t a käsin toi­mivat
yhtiöt loukkaavat Canadan kansallisetuja, hän sanoi; sillä.
teoUisuusoperaatioita hallitseva voittojen tavoittelu on sama huo­l
i m a t t a siitä, mikä maa ne omistaa."
Sus siunakkoon! Olettakaamme että nykyinen eimvakaa"TT-_
lanne, johtaisi vakavampaarT talouselämään, minkä johdosta esim.
autoteollisuuden myynnit vähentyisivät puolella. K u n Yhdy.^vallois-t
a käsin toimivat yhtiöt omistavat myös "canadalaisten aUtotch^
t a a t " , n i i n ilman muuta on varmaa, että tuotantoa vähennaUäisiin
Moskova. — Pohjoismaita kos­kevat
N A T O m ydinase- j a muut
suunnite/mat herättävät huomio­ta
Norjassa j a Tanskassa, ^mutta
myöskään Suomi j a Ruotsi eivät
ole niistä sivussa, totesi Pravda
kiinnittäessään huomiota N A T -
O: n kasvavaan aktiivisuuteen
Pohjolassa.
Neuvostoliiton johtava lehti t o ­tesi
samalla, että Euroopan tur-vallisuuskokousajatuksella
on Suo,
messa j a m u i s s a k i n pohjoismaissja
laajaa kannatusta. E r i t y i s e n ak­t
i ivisesti esii ntyvät tässä suhtees­sa-
Suomen kommunistit, totesi
lehti. '
"Suomen-tulee jatkaa a k t i i v i ­sesti
ponnisteluja, jotka tähtää­vät
Euroopan turvallisuuskokouk­sen
koolle kutsumiseen, korosta­vat
Suomen kommunistit. Euroo­pan
valtioiden yhteinen kokous j a
jopa länsimaiset osaratkaisut sai­s
i v a t myönteisen i l m a p i i r i n pysy­vän
turvallisuusjärjestelmän pe­rustamiselle.
Suomen kommunistit korosta­vat,
että Suomen kansan valtava
enemmistö on tehnyt valintansa:
se on osoittanut tukevansa rau­han
j a t u r v a l l i s u u d en politiikkaa.
Tämä peruslinja; jonka erotta­mattomana
osana on molemmin­puoliseen
luottamukseen perustu­vien
ystävyyssuhteiden kehittä­minen
Neuvostoliiton kanssa, vas­t
a a täysin Suomen kansallisia
e t u j a " , sanoi Pravdan kirjeen­vaihtaja
J u r i Jahontov laajassa
Helsingissä lähettämässään kat-'
sauksessa.
Suomen osalta hän korostaa
edelleen, että turvallisuuskokous-ehdotuksen
takana ovat kaikki
hallituspuolueet j a sitä tukevat
mitä laajimmat väestökerrokset.
Ruotsissa turvallisuuskokouk­sella
on n i i n ikään- hallituksen,
p o l i i t t i s t en puolueiden j a laajojen
väcstöijiii'ien kannatus, toteaa J a ­hontov
j a lainaa Dagens Nyhete­r
i n huomautuslii, eliä turvalli-suuskokouiisessa
"niL' emme me­netä
mitään.. ni'titta voimme jo- |
t a in saavuttaa". j
Tanskassa j a Norjassa ajatusta !
n i i n ikään kannatetaan, totosi kir-.i
j o i t t a j a j a v i i t t a s i Tan.skan uiko- 1
ministerin Paul H a r t l i n g i n Mos- j
.kovan vioi-ailun kommunikeaan j a i
N o r j a n suurkäräjien tuoreeseen
ulkopoliitLiisecn keskusteluun.
K a i k i s s a pohjoisniais.sa kuiten-^
k i n tiedetään, että N A T O : n asen­teen
takia l a r v i i a a n vielä run­saasti
ponnisteluja, j o t t a tie neu­vottelupöydän
ääiX'en avautuu?
totesi Pravda edelleen.
N A T O i l l a iMONTA
R A U T A A TUI.E.SSA
N A T O : n Pohjoismaita koske­v
i s t a suunnitelmista puhues.saan
P r a v d a kiinnitti huomiota mm.
N A T O : n kenraalien kiinnostuk­seen
Tanskan salmia j a Norjan
pohjoisinta aluetta kohtaan,
Tanskan j a Norjan alueella tä­män
tästä- pidettäviin N A T O :n
sotaharjoituksiin' sekä Norjaan
rakennettuihin radiotutkaverk-koon,
strategisiin teihin, lento­k
e n t t i in j a muihin varusteluihin
erityisesti Pohjoi.s-Norjassa.
RdeJ.lcen muistutti Neuvostolii­ton
iolitn.vu. lehti amerikkalaises­s
a ijuunnitelmasta, jonka mukaan
U S A voi sekaantua N A T O :n jä­senmaiden
sisäisiin asioihin a i na
s o t i l a a l l i s t a miehitystä : myöten
sekä N A T O : n ' 1 0 — l " - s u u n n i t e l -
maan johon sisältyy sodankäynti
ei^tavanoniaikilla aseilla~sekä-sis-sikeskusteh
luominen jopa puo­lueettomien
valtioiden alueelle.
N i i n ikään k i i n n i t e t t in huomio­t
a Tanskassa äskettäin ilmi tul­leeseen
tosiasiaan, että amerikka­laiset
vakoilujärjestöt j a N A TO
ovat luoneet verkon jolla voidaan
seurata sekä v i r a l l i s i a että yksi­tyishenkilöiden
puheluja j a säh­keitä.
Skandinaavisiin kannanottoihin
viitaten Pravda toteaa edelleen
toiveajatteluksi sen, että Tanska,
j a Norja voisivat todella taata,
ettei N A T O :n t u k i k o h t i i n rauhan
aikana sijoiteta ydinaseita. Huo­miota
on Neuvostoliitossa kiinni­tetty
edelleen myös Englannin
päätökseen 'valmentaa erityis-joukkoja
N A T O : n pohjoista sii­peä
varten.
Läiifid^Saiksaisisa Idlinni
aäeOcaiuippiBlta
Frankfurt. — Läxisi^S^ksafisa on
pidäteUy neltjä miestli; ejpäiltyiiK
aseiden vieiinistä i l s r j i s i a i l i ^ ^ vsfc-,
sinlkiin Afriikan" nialhlm, Uitteni
Franlkfuirtin lehtiem' tiedoista.
Frankfuinter Rundisohaun miukaan
muiuan itooilkieassa asemassa oleva
'länisi-Hsalkisalaisen aisieideJivienäliik-keen
vinlkailiijia pidätebtiin Bomnissa
9. jioiuiluikuiuita. Muiuit kolme pidätet­tiin
Pramikfuintissa pai-i päivää sitten.
FraflikfuTter Allgemeine.ipajioles-t
aa n kk j oititi, ebtä Ikytsymykeessä
.odevat laiseeit ovat öHeet Länsi-Sak­san
armeiijian yll|jää)miätaa'viikkeita.
USA ninutti'
lähettilääni Ruiotsiiin
Washington. — Presiidentti Nixon
nimitti viime viikolla Yihdysvaltain
uiudeiksi Tuikihalflnaia-suuTilähettilääk-si
cpetusailalla toimineen värillisen
Jerome H. Hollandin: Yhdysvailtain
Tuikholman 'efduBtusto on ollut vail­la
suurlSiheittilästä vuoden ajan.
J Mitä muut sanovat
H U O N O K U U W ) I N B N USAn
V A R A P R E S I D E N T T I A G N BW
-.Lopetettuaan vierailunsa yhdes-satoista
i Aasian maassa Yhdys-yaltain
varapresidentti Spiro Ag­new
sanoi eilen illalla, että Yh­dysvaltain
liittolaisten tulee olla
lujana Vietnamin kysymyksessä
-ja välttää horjumista sotavastais-ten
voimien edessä ...
.Samalla kun. hän selosti uu­delleen
Yhdysvaltain Vietnam-oh­jelmaa,
useita satoja sotavastai-sia
mielenosoittajia huuteli kuo­rossa
hänea hotellinsa lilkopuo-^
lella: "yksi-kaksi-kolme-neljä;
Agnewlle potku ja sodalle loppu."
. . . Agnew sanoi saaneensa
rohkaisua Vietnamin tilanteen
paranemisesta,, mutta sanoi, että
vietnamilaiset eivät voi ottaa
kantaakseen taakan suurinta
osaa 'yhden yön aikana.' . . .
Saatte olla vakuuttuneita, että
huolimatta siitä kuinka voimak­kaasti
(sotavastaiset) äänet tule­vat.
Yhdysvaltain hallituksen
päätöksiä ei tehdä poliittisten
etuisuuksien pohjalta . . . 'M*
emme pidä järkevänä heittäytyä
mihin tahansa kiistaan, mikä voi
kehittyä jonkun kansan riveissä
koskien poliittista kehitystä tai
mumutoksia yhteiskuntajärjestel­mässä
.. . Noin kaksi tuntia enr
nen Hallista noin 300 sotavastais-ta
mielenosoittajaa marssi Albert
puistosta ja otti paikkansa tie-sululla_:
mitä oli vartioimassa noin
ISO poliisia:.Mielenosoittajat huu­sivat:
"Agnew, tulkaa-alas. Rau­ha,
rauha -rauha."
— A P T n uutistieto Aucklandista
tammikuun 17 pnä 1970.
Sotilaita pidätetty
Sudanissa
Khartum. —- Useita sotilaita, jou-ko.
ssa muuan oläkkeollä oleva ken­raali,
on pidäteitty vaillankumous-haillifuiksen
ikukijtumiseen tähtää-
\'än salahankkeen suunnittelun vuole
si. ilmoitti Sudanin puolustusminis-tcri
pi-ikaalinikOtniaali Khalad Abbas
siinomalehti E l Aya'mille.
Abbas, joka on itse vallankumous-neuvoston
jäsen, ilmoitti, että tut-kimuik-
set ovat meneilläiän ja oikeu­denkäynti
-syytettyjä vastaan alkaa
piakkoin.
Kenniedyn jultun
tUtkimuis päättyi
New York. — Oikeustutkimuk-set
senaattori Edward Kennedyn
viime heinäkuussa sattuneesta
auto-onnettomuudesta päättyivät
viime: torstaina Edgartownissa
samanlaisessa salaperäisessä ilma
piirissä joka on verhonnut niitä
lähes tipuoli • vuotta. Tuomari J a ­mes
Boyle j a piirisyyttäjä E d ­mund
Dinis tietävät nyt ehkä
hiukan enemmän kuin tutkimus­ten
alkaessa, mutta kumpikin
heistä pysyi vaiti.
Tutkimuksissa kuultiin 27 :ää
todistajaa heinäkuun 19 :nnen
päivän vastaisen yön tapahtumis-ta*
jolloin senaattori Kennedyn
auto syöksyi mereen Chappaquid-d
i c k i n saarella j a autossa ollut
28rVUOtias M a r y J o Kopechne sai
surmansa. Tuomari Boylen tehtä­vänä
on nyt l a a t i a r a p o r t t i , jonka
perusteella päätetään, onko aihet­ta
viedä asia eteenpäin j a mah­dollisesti
nostaa syyte Kennedyä
vastaan.
Ulkomiiusteii Ahti Karjalainen:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
M a t i l t a Männl.slii, Sudbury,
Ont. täyttää perjantaina, tammi­kuun
23 pnä 83 vuotta.
Paavo Seppänen, Toronto. Ont.
täyttää sunnuntaina, ytammikuun
2:3 pnä 7? vuotta. ,)
E l i a s Kjiarlinen, PortrsA.rthur,
Ont. täyttää mannantiiina, tammi­kuun
26 pnä 80 vuotta. .
Kallo Pah), VVhitefish, Olit.
täyttää tiistaina, tammikuun 27
pnä 80 vuotta.
Nick Gi-undslen, R. R. 1, VVhite­fish,
Ont. täytti tammikuun 17
pnä 79 vuotta, eikä 78 kuten o l i
tk. 13 päivän \'apaudes.sa. .
Yhdymme sukulai.sten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin:
K
E
Kirjoituksia V -julkaisuun!
Ä
T
Vanhojen perinteiden mukaan julkaistaan Canadan ja
Vhdysvahain suomalaisten yhteisin voimin Kevät-julkaisu,
mikä ilmestyy .siksi hyvi.s.sä ajoin, että lukijat saavat sen
käsiinsä vapuksi. Avustajien kirjoituk.set, kertomukset, r u ­not,
muistelmat j a a r t i k k e l i t , sekä julkaisuun j a v a r s i n k in
kirjoitusten yhteyteen sopivat kuvat ovat lämpimästi ter­vetulleita,
.sillä ne rikastuttavat arvaamattoman paljon
tätä julkaisua. Kuvat palautetaan pyydettäessä takaisin.
Työvoima- j a muiden vaikeuksien voittamiseksi on sitä
parempi, mitä pikemmin j u l k a i s u n toimitus saa avustajien
kirjoitukset. Ne tulisi lähettiiä viimeistiiän helmikuun 20
päivään mennessä 1970 osoitteella:
KEVÄT-julkaisun toimitus,
Box 69, Sudbury, Ont., Canada.
.Avokätisestä avustuksesta etukäteen kiittäen,
KEVÄT-JULICAISUN TOIMITUS.
Bryssel. — Yhteismarkkinamai-den
hallitusten j a Eurooppa-ko-mission
suhtautumisessa Suo­meen
on tiettyä goodwilliä ja j os
Euroopan muut puolueettomat
maat pystyvät selvittämään on­gelmansa
suhteissaan yhteismark
kinoihin, n i i n myös meillä suoma­l
a i s i l l a on aihetta optimismiin, sa
noi Suomen ulkoministeri A h ti
Karjalainen viime v i i k o l l a Brysse­lissä
EElCrn ministerineuvoston
puheenjohtajan, Belgian ulkomi­n
i s t e r in Pierre Harmelin j a E u -
rooppa-komission puheenjohtajan
Jean Reyn kanssa käymiensä
keskustelujen jälkeen.
K a r j a l a i n e n sanoi saaneensa nä­mä
myönteiset vaikutelmat B ^ -
gian pääkaupungissa käymissään
pitkissä keskusteluissa.
— Mitä turvallisuuskonferenssi
ehdotukseemme tulee, olen Brys­selissä
saanut paljon hyödyllisiä
tietoja, j o t k a ovat erittäin arvok­k
a i t a Suomen hallituksen tulevia
harkintoja silmälläpitäen, sanoi
Karjalainen. - :
Hän täsmensi mitä Suomen
tulee luultavasti lähiviikkoini te­kemään
uuden aloitteen t u r v a l l i ­suuskonferenssia
koskevassa ky­symyksessä.
K a r j a l a i n e n selvitti sekä E u -
rooppa-komission puheenjohtajal­le
Jean Reylle että Belgian ulko­ministerille
Harmelille Nordek-suunnitelmaa.
Hän täsmensi miät Suomen
hallitus oli tarkoittanut ehdotta­essaan,
että asia. o t e t t a i s i in "hie­man
rauhallisemmin". Karjalai­sen
mukaan tärkein syy o l i , että
Suomen mielestä lopullinen rat­k
a i su Nordek-kysymyksessä olisi
tehtävä ilmapiirissä, j o s s a Euroo­pan
yhdentymiskehitys on sel­vempi
kuin nykyisin. :
Ulkoministeri Karjalainen sa­noi
tapaamistensa jälkeen olevan
selvää, että Tanskan, Norjan ja
ehkä myös R u o t s i n neuvottelujen
aloittaminen yhteismarkkinoiden
kanssa vaikuttaisi Nordek-neu-vottelujen
aikatauluun. Tulee ole­maan
hyvin vaikeaa neuvotella
kahden osapuolen kanssa saman •
aikaisesti, hän sanoi.
K a r j a l a i n e n tähdensi, ettei
Suomen h a l l i t u s missään tapauk­sessa
tee minkäänlaista päätöstä
Nordek-kysymyksessä ennen maa­liskuun
vaaleja. Mitä. sitten t a ­pahtuu
riippuu yhdentymispro-.
sessin kehityksestä, hän sanoi.
Hyökkäys Laosissa
USAn fMohtaan
Bangkok. — Vasemmistolaisten
kapinallisten iskuryhmä hyökkäsi
varhain viime t i i s t a i n a Yhdysval­tojen
ja,Thaimaan yhteistä lento­tukikohtaa
vastaan Laosin rajan
lähistöllä, ilmoitettiin Bangkokis­sa.
Tiedonannossa, sanottiin, että
turvallisuusjoukot torjuivat hyök­käyksen,
jossa kuusi kapinallista
sai surmansa. Turvallisuusjoukot
eivät kärsineet menetyksiä.
Tämä o l i toinen kerta, kun T h a i ­maan
pohjoisosassa toimivien v a ­semmistoryhmien
ilmoitettiin hyö
känneeh Vietnamin sodassa-käy­tettävien
amerikkalaisten Phan­tom
F-105 -hävittäjien lentotuki­kohtaa
vastaan. Ensimmäinen
hyökkäys tapahtui ^heinäkuussa
1968.
Samanaikaisesti saatiin tietää,
että Yhdysvaltain hallitus on l u ­vannut
Thaimaalle 24 'panssari­vaunua
j a panssaroitua venettä
partioimaan Mekong-joella j a " e s ­tämään
pohjoisvietnamil^isia ja
Pathet Laon j o u k k o j a " tunkeutu­masta
Thaimaan alueelle Laosis­ta.
Aiemmin tässä kuussa ilmoitet­t
i in Thaimaan saavan Yhdysval­l
o i l t a piakkoin 20.000 M-16 k i ­vääriä
turvallisuus joukkojensa a-seistamiseksi
taisteluun iskujouk­kojen
toiminnan tukahduttamisek
si Pohjois-Thaimaassa j a muissa
osin maata.
PÄIVÄN PAKINA
MISSÄ ON SUURIN SYYLLINEN?
litjiän välttää, isiinnän nyrkin-
I)öy l ä ä n lyö n ti I f Y h cl y sy a 116 i ssa.
'^^KutciTTmr . B a l l i a lausunnoista
j a ^ Yhdysya 1 tai ii • ; presidentil Ic
pi;in esitettävästä raporti.sta il-:
menee,: painostus voimistuu jat.^
eniten Canadassa sen yksinkertaisen käsitykseiT mukään,: että _ kuvnsii siinä miolcssii, että y h -
Kuten on uutbtiedoissa kerrot­tu,
64-vuotias Louis Chiasson tun­nusti
toi.sita tuntia kestäneen k i ­reän
kuulustelun jälkeen, että hän
.s.vtyLti jouiluk. 2 ipnä palamaan
Notre Dame Du Laeissa oLlen Re.
po.s du Viellaird-nimisen vanhojen
mie.sten hoitolan;
Varma<a tietoa ei ole vieläkään,
m Utit a palossa uskotaan tuhoutu­neen
40 hoidokkia kahdenkymme­nen
kahdek-san muum saatua omin
avuin itscn.sä pelastetuiksi, ;
Tunnustaessaan syyllisityneensä
palon sytyttämiseen, aikaisemmin
tuhopoltosta tuomittu Chiasson sa-
:^ noi, "he (poliisitV käskivät" minun
sanoa niin ja muiäsajnoin."
Quebecin oikeusministcriÖTT l a k i­mies
IJOUis C«rri^ ikiinnibti syyte-
"oman maan eduista on huolehdittava ensitilassa". Myös tiede­tään,
että " n s , amerikkalaiset emäyhtiöt panevat teknologises.sa
kehityksessä j a automatisoinnissa yhdysvaltalaislaitoksct etuti-,
l a l l e esim. canadalaisten sisaryhtiöiden kustannuksella.
Canadan ei pitäisi sulkea rajojaan kulttuuri-invaasioa vastaan,
olkoon sitten kysymys "hyvistä tai huonoista aatteista", sanoi
mr. B a l l . •
Hän varoitti samalla, että Yhdysvalloissa olisi "melkoista
p e l k o a " jos Canada Vetäytyisi pois N A T O s t a tai vähentäisiThan-nermaisen
ilmapuolustuksen hyväksi antamaansa panosta.
"Monet amerikkalaiset 'olisivat harmeissaan jos Canada vä­hentäisi
varustelumenojaan nykyisestä kansallistulojensa kolmen
prosentin tasosta yhteen prosenttiin, Y h d y s v a l t a i n käyttäessä .rii­hen
tarkoitukseen noin 8.1 prosenttia", sanoi mr. B a l l.
Suomennettuna tämä tarkoittaa yksiinkertaisesti sitä, että
Canadan täytyy VVashingtonin näkövinkkelin mukaan haaskata
lähes ?2 m i l j a r d i a dollaria tuottamattomaan varujjteluun, jos mic-dysvaltalaisct
suuryhtiöt saisivat
entistä lujemman otteen Canadan
luonnonix-surs.soista.
V a i k k a onkin ehkä totta, k u ­ten
. l i i t t o h a l l i t u k s en puhomiojiiet
viime v i i k o l l a sanoivat. oLtii C a -
nadnllc ei ole esitetty m i t i i in
ehdotuksia vesi-, j a muiden re­surssien
luovuttamiseksi Yhdys-valloilloi
niin. tämä i)äteo v.iin
asian " v i r a l l i s e l t a " kohdalta, iilpii-v
i r a l l i s e s t i on .painostus It.sään-tymässii.
Siksi olisi, toivotlnvaa,
että l i l t t o l i a l l i t uH omaksui.si päiii-ttiviisti
kielteisen a.scnteen .sel­l
a i s i i n "neuvoihin" mitä esimer­kiksi
mr, B a l l meille tarjoan
j a että canadalaiset yleensä an­t
a i s i v a t äänensä kuulua tdsLii
nsinsta enti.sl.H solvcnimin ja k i i u -
luvammin.
jaamittaisen henlkilön sanotaan
lunnusUmeen erään tulipalon sy­tyttämisen
ja ikärsineen siitä van-kilarangaisituiksien;
Myös on k e i -
rottu. että silloin, kuten nytkin,
hän antoi "tunnustuiksensa" saa­matta
minkäänlaista lakimiehen
aipua j a tukea.
Ohiassonin asia tulee uutistieto­jen
muikaan rikosoikeuden käsitel-täväiksi
j a niinmuodoin omme ha­lua
toistaiseksi puhua halaistua
sanaa sen paremmin hänen puo-leslaim
ikuin vastaankaan.
Sen sijaan on syytä puuttua pa­lon
joJidosita jää-jestotyn kuuluste­luin
yhteydessä esiintuiUeisiin joi­hinkin
muihin sciikkoihin.
Palaneen "ihoitolan" omistaja
myönsi, että ihän tiesi Chiassonin
tyn. huomion siihen, ottä hän o l i _ aikaisemman seikaantumisen mur-aieinimin
antanut tuninustuksen
Quebecin im'aakuin,tai)oliiseille ja
.sanoi: "ajatuksena oli sytyttää pie­ni
tuli eik-ä polttaa rakennusta,
osojttaaikseni ta;rkeyittäni", ikuton
».yytotyn kerrataan sanoneon.
" A s i a o l i näin, eikö n i i n " ; kuis­kasi,
laikimics Chiassonin koi-vaan.
"Mr Taidif (hoitolan omistaja) ei
antanut asianmukaista tuinnustus-ta",
jatkoi lakimies. Vailot hiimme-nivat
kuuilustoluipaikaUUi toisten
valojen loistaessa syytetyn kasvoil­le,
"TuinnuMtJutoas^^ian" huolimait­ta
OhiasBonin .kermtaain toistaneen
jatkuvaisiti: "Minä on .memiyit sin­ne
(pciJulliuioneeseen mistä palon
sanotuiain sytt.VJicen) onnen palon
syttymistä, Minä menin sinne vas­ta
sitten kun siellä oli savun, Joka .
tiipauik9es.Sii en olo syyUln«n sh-hen
paloon,"
Aikaisciminln juilkalstujon tieto-jcai
mukaan (turali honlkiseötl va-hapollitioon.
Hän myönsi, että Ohi«s
Kuulusteluissa ilmeni myös, et­tä
jokin aika sitten, edi siihen ai­kaan
(viime syksynä) ifcun Nation
nai Trade Unionin toimesta o l i yrir
tetty järjestää hoitolan palvelus-kunta,
mn-s Tardif (laitolksen toi­nen
omistajia miehensä rinnalla)
oli erottanut kaksi palvelijatar-tyttöä
"isiksi kun ihe olivat aina yh­tä
puolta."
Omistajien antamista lausun­noista
ilmenee, ottä he maksoivat
"palivelijaittariile, IkjOkÄdlU
vahti naiselle, kuten on selitetty
$54 viikmlta, mistä /vähennettiin
kuitenkin maksu inioasba ja asun­nosta
(vei-o- j a muiden sellaisten
vähennysten lisäksi) jättäen pal-voluskunnan
"skotiin.saamaksi pal-kaiksd
"ruhtinaallisen suniman
$23.00 viikolta!
Palvelijaittaret olivat poikkeuik-son
o l i : työala -perusteella tullut"'' seltä^teini-iikäisiä tyttöjä, mu(t,ta
laitoikisasisa - "ikorvaamaittomaiksi"
henkHöksi. Kaihdeksam vuotta sit^-
ten hoitolaan "annettu" (Quebecin
huoltoviranomaisten loimesta) Ohi
asson . o l i laitoksen omistajien
Ohaailes-Euffene Tan-fidin kertoman
muikajm "koivaamafcon" henikilö,
"jokn r a a t o i potilaita, pesi heitä,
oli ahkera ityöläinen j'a tytokäsi teh­dä
työtä."
Muitta hänelle ei miiikseftu sentr
tiäkään pallkikaa työstään. Päinvas­toin
hoitola - peri hänestä kuiten
mulstaikin potliaisita $125.00 kuu-kausiinak&
uin —- vanhuuden ofäk-keem
ja lisäksi Que. nvaakuntaihul-llituil^.
sen avustusmaiksun.
Kysyittiiessä, onko hän Quebecin
halllituikso|le antamissaan tiedoissa
lualutelluit mr Ohias-sonin "työläi-
.«»ökseoiv", niin m r T a r d i f oli sano­nut
"Ehkä. Minä en muistu,"
eivät milloinlkaan alle Ifr-vuotiaita,
väittivät omistajatr Pailveluslkun-nm
ityöaika oli kello kuudesta
kuuteen ja seitsemän päivää vii­kossa,
myönsi mr Taixlif väittäen,
että heillä o l i "vain 50-tuntinen
työvifklko." — luultavasti siten las­kien,
että työajasta vähennetään
pois käymälässä käynnit, kävelyt,
tylijennebyn pesuvesiäimipäTin kans
sa jne.',.-;
Kaiken lisäksi Que. työministe­riön
tairkastaja Jean-Louis Ander­son
fiunoi, että laitoksessa o l i 10
vuodepotilasta, vaikka taitoksen
toimiluipa ei tuii'vaUisuu«5syistä oi-keutitiamut
yhdcnikään vuodepoti­laan
pitoa siellä.
Rakonniis o l i puusta tehty — ja
palvelUBikuntana oli nuoj-la, kdkc-matitoinia
tyttöjä, joiden hoidettn-vana
oli vähintään 68 vanhu?*a.
Quebecin palotarkastaja Cyrille
Delage sanoi todistuslausuntojen
osoittaineen, että mitään ei tetoty
hoidokkien pelastamiselksi sen.pa­remmin
omistajaan kuin palvelus-kunnaatkaan
toimesta (nuor^ ty­töt
juoksivat toiseen rakennukseen :
omistajan luo ilmoittamaan palon^
syttymisestä ja yövahti-nainen
maantielle pidättämään autoja sa­nan
saattajiksi. Puhelinluefjtelossa .
ei ollut palokunnan osoitetta ei­vätkä
nuoi-et tytöt ymmäirtäneet
hätääntiyessään soittaa poliiseille.)
Palotarkastaja Delage huomioi,
että vanhempien kansalaisten hoi­tokysymys
on eiittäin vaikea osia.
Quebecissa on tällaisia (yksityis­ten
omistamia) hoitoloita hänen
selityksensä muikaan 900 j a niistä
on 600 puurakennuksia.
Rajoitetusta tilasta huolimatta
on vielä._todettHva seuraavaa; Hoi­tolan^
palveluskiinnassa oli yksi •
palkaton henkilö ja toisille mak-settiin
kotiin vietäväksi $23.00 vU-kossa.__
SieUä oli_^'aina'kin 68 hoi­dokkia"
kuten on todettu, j a niistä
perittiin $125.00 maksu kuukau-dessii.
Toisin stmoen se o l i lähes
$100,000 vuositulon omannut liike­laitos.
Kuka tässä t ragediassa on. sitten
suurin syyllinen. Se ilmeisesti vä-hämidinen
yksilö, joka "tunnusti"
palon sytyttäneensä; "hoitolan" :
omistagait, j o i l l a on ilmeinen tai-puiinui?
ottaa, täysi maksu kaikista
hoidokeistaan ja maksaa raahdoili- ;
simmurn vähän tui e i lainkaan pal­velijoilleen;
U\i se järjestelmä,
mikä sallii tällastta 'iiiketoimin-taa"
vainhempien kansalaisten kus­tannuksella
sen ilmeisen käsitys-kann;
m mukiian, että maton alle
lakaistu lika (es. .simotut vanhuk-
-set pois näkyvistä) c i pistä heti
vioraili-jan silmään? . *
— Käosäicouaui,