Vapaus, August 30, 1956

              V A P A U S
$3tw» ei Fbmfsb Canndhini. S H igbiUbta 1109, «,1917, Autborized
CfOce Oepartnmt Ottava. Put>>
lM»ed «hriee vceUy: Ttuadsiv,
flluDndsjv snl SMOXÖBS» bjr Vapaus
PUUIahliiff caB9ftD7l«d, «i 100-1»
Torstaina» elokuun 30 ~ Tbursday; Aug. 30,1^
Te]epl»»sai:8tti. Office 06.>42M;
Edttortel Office OS. 4-4205, Manager
E,8tiicsL EditorW. Eklund. Mailing
addn»: Box «9, atdtaB% Oatario,
TAU» Upon ap!pUc»tl00.
fi«e of tbarge.
TILAVSBXNNAT;
Janadaasa: 1 H L 7il0 6 kk. 3.75
3 kk. 225
VbdynraHoIsia: 1 vk. JBJOO « kk. 4 ^
SUMUCCM: 1 Tk. 8 ^ « kk. 4^75
Miia imiiit faiicmit
1956
Tanaan, kuten viime tiistainakin, on Vapaus omistettu
y^tfmattomalla tavallaan tyonpaiväjuhlan vietolle., Kuten
tiedetaan, ensi maanantaina vietetään suurin juhaliisuuksin
tyoni^vaa, joUoin taiikistetaan mennyttä taivalta ja tehdään
royos uusia suunm^l|^a,tulevaa toimintaa varten. Työnpäi­vin
Jeimaa^talraii^piiii^nä suurissa teollisuuskeskuksissa
ÖA juhlakulkueet mainoksineen, erikoiset työväenjuhlat ja
l^öväenaiheiset juhlapuheet..
f Canadan työtätekevillä onkin syytä juhlatunnelmaan tä­nä
työnpäivänä. Totta on, että inflaatio, eli rähän arvon alene-jniinen
ktilMttaasySväii lailla maaperää kaikkien työtäteke­vin
alta. Totta on «ekin, että kansainvälisen politiikan piiris­sä
on sellaisia vaaravyöhykkeitä kuin Suezin kanavakijsta jne.
4 Mutta leimaa antavana piirteenä on sittenkin tänä työn-
{»livänä työtätkevieh voitot'ja saavutukset.sekä kansaitiväl^-
8 1 ^ jännitystilantccn'lauhtuminen. Työllisyys on pysynyt
nteikoisen korkealla. Työläiset ovat saaneet, kiitos uniotoi-ifiSbmalleeniiSUhteellisen^^^
H^^
kelntä,, työväenliikkeen perhepiirissä on tapahtumassa työ-vienllikkeen:^
leinen eheytyminen/ mikä lupaa uusia voittoja
je( saavututoia'tulevaisuudessa.
,j Kysymyff työväenliikkeen rivien, eheyttämisestä onkin
tämän hetken ^tärkein, periaate- ja käytännön kysymys työ-
Vaenliikkees^. Käytännölliseltä kannalta voidaan mielihyvin
tcideta, ettäjliike työväenliikkeen rivien eheyttämiseksi on
^4^fy^y;^^i^P&'3skelin niin Canadassa kuin monissa muissar
iAi maissa. :PaIautettakoon mieleemme, että Canadan^ kaksi
suurinta änunattiyhdistysliittoa TLC ja CCL muodostivat yh­teisen
uniokeskuksen ja siten.menetellessään ottivat pitkän
askeleen ammattiyhdistysliikkeen rivien eheyttämiseksi Ca-liddassa.
Eikä tämä kehitys pysähdy suinkaan tähän, sillä
»i[t jo puhutaan Quebecin katolisten unioiden — syndikaa-
'ti|niMden kuten siellä «anotaan — liittymisestä CU::n rivei­h
i n , ; Varmuudella voidaan sanoa, että ennemmin tai myö­hemmin
CLCrsta muodostuu kaikkisältävä ammattiyhdistys-fiäesktb
Canadassa.
^ Samanlaista kehitystä/joskaan ei niin pitkälle kehitty
ni^nä^.yn hayaitl^avlssa myös poliittisella arenalla. Canadan:
Icammankm työväenpuolueen, CCP;n ja LPP:'n riveissä on
|^3rnnissä,ilaajakantoinenitsetutkisteluvohjelman; taktiikan
stprateglan ja tavoitteiden suhteen. LPP hyväksyi muistaak-sclnune
jo ikolmatta vuoj^
tetaan^ että sosialismiin siirtjrminen-Canadassa on niahdoll^
tä parlanienttaarista tietä. CCF:n äskettäinen puoluekokous
hylkäsi alkuperäisen periaatteelU^^
hianif^titVjierhyväksr)^ uuden. ns. Winnipägin "julis-t
iij%sen. Sl^ta^(jti^irlcUhiu^ riveissä Jatkuu kes-:|
]dustelu,edelleen siitä, initen sosiaalista edistystä voidaan par-^i
h^a;iii|ahdolliseIla tavalla edistää tässä Maassa ja tämän. >'
kfiskiistelun yhteydessä tulee selcä puolin että t^
kyi^rmys yhteistoiminnasta, sillä ilman työtätekevien, rivien
itymistävei;voidä'Wlcavassa; mielessä ajatellakaan s
in^sjirt^nUsestä sen paremi^ -
^Liike/tyÖtätekevien rivien eheyttänuseksi saa luonrioW
monenlaisia muotoja, jotka kuvastavat eri maiden olosuhtei­ta
ja niiden työtätekevien edessä olevia tehtäviä. Mainitta-ltboni;
ettäesiinerkiksi Italiassa.on lähentymistä kahtia jakaan-tt|]
ttieeh sosialidemokraattisen puolueen eri ryhmien kesken,
fjorvarillisella -taholla bn ehditty jo ilakoida siitä, että sosia-
Iklemokraattien rivien eheyttäminen Italiassa aiheuttaa; suu­ren
juovan vasemmistososialidemokraattien ja kommunistien
^ille..Me emme luonnollisestikaan tunne yksityiskohtia Ita­lian
työväenliikkeen välisistä suhteista. Mutta melkoisella
v^muudella voimme ennustaa, että ylläviitatutilakoitsijat
tulevat vielä itkemään. Tosiasia on nimittäin tämä: Toisen
maailmansodan jälkeen tapahtui suurin hajaannus sosialide-n^
okraattisissa puolueissa sodan ja rauhan kysymysten joh­data.
'Nousi rensin^kysymys/ lähdetäänkö tukemaan Yhdys­valtain
halUtsevan luokan ulkopollit^aan saumattomasti liit­tyvää
Marshallin suunnitelmaa ja sitä välittömästi surannut-ta
kylmän sodan ohjelmaa, vai eikö lähdetä? Nyt on nähty
mitä Marshallin apu ja Icylmä sota todella oli. Selvää myös on,
e|tei«>siaUdemokraattisen puolueen yhdistyminen Italiassa
vbi tapahtua kylmän sodan kannattamisen; vaan rauhanasian
tekemisen pohjalla ja se vaikutta eheyttävästi koko Italian
t^öväenliikkeesseen: sittenkin, vaikka suhteet sosialidemo­kraattien
ja kommunistien välillä hetkellisesti kärjistyivät,
i • * *
I Erittäin mielenkiintoinen on Suomen tilanne. Yleislakon
ja sen avulla saadun suuren voiton seurauksena Suomen am-n&
attiyhdistysliike on nyt yhtenäisempi kuin koskaan ennen
jji Suomen kummankin suuren työvänpuolueen väliset suh-tj^
et ovat ystävällisemmät kuin ehkä milloinkaan aikaisem­min.
Tätä myönteistä kehitystä sumentaa kuitenkin Sosialide­mokraattisessa
puolueessaiiyt käynnissä oleva kiihkeä valta­taistelu,
jonka yhteydessä; on uhkailtu puolin jatoisin puolu­sta
erottamisella ja hajaannuksellakin. Mutta olosuhteet
^uomessa ovat kuitenkin sellaiset, että meillä on täysi syy
toivoa, että;sosia;Iidemokraattista puoluetta ei hajoiteta, vaan että ilmapiirin selvittyä puoluekokouksessa, puolue voi omal­ta
kohdaltaan täyttää historiallisen tehtävänsä työväenluo-
1^ hyväksi.
j Muita samansuuntaisia esimerkkejä voitaisiin esittää eri {luolilta maailma. Anunattiyhdistysliikkeen rivien eheyttä- .
minen on ottanut pitkän askeleen Yhdysvalloissa. Britan-liiassa
pian kokoontuvalle työväenpuolueen puoluekokouksel-
1{^ esitetään erään voimakkaan ammattiyhdistysliiton toimes­ta,
että nyt olisi aika herättää kysjrmys n.s. vapaitten ammat­tiyhdistysten
ja kommunistisen ammattiyhdistyksen kansain­välisten
yhteenliittämisestä.
J Kuten sanottumme emme tiedä mitä muotoja ja millä ta­valla
työväenliikkeen rivien eheyttäminen tulee tapahtu­maan.
On hyvin mahdollista, että siinä ei seurata mitään etu­käteen
mahdollisesti kaavailtuja piirustuksia, sillä elämä on
-^fsl nx>nitahÖista; että tällaiset piirustukset luhistuvat ta-vfjlisesti
kuin hiekalle rakenriettu talo.
lutta kieltämätön tosiasia on, että työväenliikkeen rivien '
yfiäistäemheä^ön historiallinen välttämättömyys jFelläF aja>
Prendentti Voroshilov k9vf tiis­taina
preuä^Ui Paasikivea Uuma
tämän kotona. Käynti ei kuulunut
vjrallisecis objelmaan, vaan ee oU
SSriestetty Neuvostoliiton; valtion­päämiehen
toivomuksesta . . .
Keskujrtelun aikana presidentti
Veftosbilov lausui ilodsa sen job-dosta,
eitä bän saattoi nähdä presi
dentti;Paa»ikiven hyvissä voinnissa.
Hän toivoi voivansa käydä Helsin­gissa
presidentU Paasikiven 100-
vuotispäivänä ja presidentin voivan
matkustaa Moskovaan ^silloin kun
hän itse täyttää 100 vuotta . :
^ Pri^identti Voroshilov: ki^oitU
ten^elulyksensä; presidentti' P^eUU'
ven vieraskirjaan ennen kuin hän
palasi: linnaan. Tervehdyksessään
hän ilmaisi suuren kunnioituksensa
ystävällisen Suomen parasta miestä,
presidentti Pa^sikiveä luihtaan.
— Uutistietp, elok. 22.pnä 1956.
Onko CCF kaäiitraVt si^^^ ^keaile?
Kysymykria \
työttömyys-vakltutiduei^
Aika^ajotfain työttömyysvakuutus-toimiston
taholta julkaistaan 'sille
esitettyjä kysymyksiä ja; toimiston
laatimat vastaukset,
Koska nämä kysymykset ja vas­taukset
s saattavat:: kiinnostaa luki­joitamme
ja autiavat^bttömyysva-kuutosasiain
käsittämisessä julkai­semme
ne oheellisena.
Lukijoita kchoitetaan käänty­mään
lehtemme fal työttömyysva-kuutustoimiston
puoleen,; jos heillä
on jotain epäselvää vakuutuksen
suhteen. ^
Kysymys: En voi käydä töissä vai­moni
Sairauden vuoksi. Olenko oi­keutettu
saamaan työttömyysvakuur
tusta?
Vastaus: Vakuutuksen saannin
yhtenä perusehtona on, että henkilö
on valmis ryhtymään töihin. Jos
vaimonne sairaus on sen luontoinen,
että teidän on häntä jatkuvasti hoi­dettava,
jonka johdosta ette voi käy­dä
töissä, niin ette die oikeutettu
nauttimaan työttömyysvakuutuksesi
Kysymys: Olenko oikeutettu, naut­timaan
työttömyysvakuutuksesta,
jos lähden kesälomalleni tai töitä,
etsimään?
Vastaus: Jos aiott^ poistua omalta
paikkakunnaltanne töitä etsimään;
on teidäi^ ^nsiksi. Umpitettay^ aiko-
• muksestänne paikaUiserie. vakuutus^
toimistolle.;, l^sidäP jtvl^'my(^ huo­lehtia
siitä, että vakuutustoimisto
voi lähettää teille tiedon, jos sopi-
.vaätyötällmaantuu ja teidän on ol­tava
valmis viipymättä' palaamaan
takaisin, jos työnvälitystoimisto tar­joaa
teille sopivaa työtä: Vakuutus-to
ei makseta, jos poisthtte kotipaik-kakunnaltonne
kesälomaa viettääk*
senne.
Kysymys; Jos löydän työpaikan,
mitä minun on tehtävä sinä päivä­nä
kun tavallisesti käyn vakuutus­toimistossa
perimässä vakuutusmak­suni?
Vastaus: Jos löydätte työp/tlkan,
teidän tulisi viikon lopuUa täyttää
"Weekly Report* Form", joka on
kiinnitetty, maksukirjanne (Intor-mation
to Claimants and Dlrection
to Report) takakanteen. Muistakaa
kirjoittaa siihen vakuutusnumerpn-ne,
nimenne ja varustakaa se alle­kirjoituksellanne.
Osoittakaa siinä
ne päivät, jolloin olitte töissä ja
kuinka paljon ansaitsitte sinä viik­kona
ja postittakaa se viipymättä
paikalliseen vakuutustoimistoon. Jos
teillä on vakuutusta tulevaa, niin se
lähetetään posUn kautta.
CooperaUve CommotmeaUh Fe­derationin
kuukausi sitten Winnjpe'
gissä pitämä kansallinen ktmveD-tioni
on luonnollisestikin imamatr
tavan pubem aiheena työväen pii­reissä
nykyään.
CCF muodostaa vajräi t ä r k ^ o
san työväen ja faxmxvenVSl0u^^
tässä n»assa J a ' n i io sen toitnenpi'
teet ja mlelipi^t ovat suurixberki-tyksellisiija.
mleleokiinto&ia kai­kille
niiUeihm$uUe.; jotka
vat työtäteb^ien itsenäisen poliit­tisen
to^ph^an ja sosialiaanin saa-vuttaroisen.,
pnolesta.'
. 'Konventionissa .'hyväksytty uusi
periaatejulistus, joka nyt on jaaj^lti
keskustelun alaisena. Siellä v hy­väksyttiin
useita merkityksellisiä
päätöslauselmia koskien' sosiaalisia
syttiin Beginao manilestL Beväitr
tivät yetti Csnadan kansa <m taistel"
Ien riistänyt vastahakoisilta hallia
fuksilta kcäw joukon reformeja Ja
että sotaa seurannut taloudellinen
nousukausi teki tarpeelliseksi ma-nifiestiit
' vnäeiSeen tariästanisen.
CCF:n itAtaiat sanovat, että mani-ja
taloudellisia kysymyksiä^, kan­sallista
terveysvakuutustaasunto­hankintaa
ja farmarien vaatimuksia
— joista työväenpilreissävolläano-leellisesti
yksimielisiä. Kokdqs
myös vaati vetypommikokeilunvlo-p^
tamista.
YHDYSVALTAIN HEBBtljUS ,
Erikoisestikin kaasuputkilinjaky-symyksestä
parlamentin alahuo­neessa
käydyn myrskyisän väitte­lyn
jälkeen oli odotettu, että CCF:n
konventioni asettuu jyrkästi Cana­dassa:
kasvavaa yhdysvaltalaisten:
herruutta vastaan.
Kaasuputkliinjakysymyksen kasit
telyssä St. Laurentin hallitus osoit­ti
selvästi kuinka traagilliseen aser
maan se on saattanut Canadan' o-maksuessaan
sen kannan, että Ga
nadan talous on- kytkettävä yha
kiinteämmin Yhdysvaltain talou­teen.
Yh<iysvaltalaiset intr^sit' kont­rolloivat
lännen luonnonkaasun ja­kelua.
Nyt texasilaiset miljonäärit
ovat saaneet luonnonkaasuputkilin-jan
haltuunsa ja hallituksemme on
vielä antanut niille rahojakin sen
rakentamiseksi.
Ei voida eroittaa ainoatakaan
tärkelmpää taloudellista tai po-lUttista
kysymystä tästä keskel-simmästä
taistelusta uuden kan­sallisen
politiikan omaksumiseksi;
-r- Yhdysvaltain her^^en torjU;
niiseksi ja^Canadan ;8uvereenlsuu;
den talouteensa, .politfikkaan;», ja
tulevfUsunteen ; pähden - JäUfien;
isaavuttamlseksL, u
1 u -1»
Tässä kysymys, johon työläisten
ja farmarien bn käytävä käsiksi
kansan' ^välittohileh-vaatimusten
tyydyttämiseksi' ja s^o^ialismiin joh
Nainen kuoli
kärmeen puremaan
Toronto.; — Tri Fred Jaff e sanoi
viime perjantaina,: että v 48-vuotias
Helien Hay kuoli käärmeen pure­maan,
eikä sen johdosta, että veri­tulppa
olisi tunkeutunut keuhkoon
johtavaan valtimoon,' kuten aikai­semmin
ilmoitettiin.
• Kalkkarokäärme puri mrs. Hayta
tk. 17 pnä Honey Harborissa ja hän
kuoli kahdeksan päivää myöhem­min
Orillian sairaalassa. -
"Tämä on ensimmäinen kerta
minun tietääkseni, että joku on
kuollut käärmeen puremaan Onta­riossa",
sanoi tri Jaffe. "Me käsi-,
timme, että käärmeen purema - ai­heuttaa
myrkytyksen* mutta me
emme koskaan uskonneet sellaista
tappavaksi."
Kolme santarmia
paloi kuoliaaksi
Grasse, Ranska. Täällä paloi
kuoliaaksi kolme santarmia ja yli
tusinan on kadoksissa tulipaloissa,
jotka tuhosivat täällä 50 asuntora­kennusta
viime viikon vaihteessa.
Tulipalojen johdosta noin 1,500 ih­mistä
jäi kodittomaksi.
On'TarSin valitettavaa^ että CCF^
periaatejulistuksfessatei käsitelty tä­tä
keskOisintä kysymystä. CGFn
johto esitti politiikkaa, jossa ei ka;^
jota tähän kaikkein tärkeimpään
kysymykseen.
..Tässä mielessä{C<CF:n kqnventio-lii
laiminlöi histo^aii. kanssa eteen^
päin kulun ja otti'tak^t-askeleen Ri^-
ginan manifestin aikoihin verfattbi
na.
HAASTE TYÖVÄELLE
Me uskomme, että CCF:n jäse^
nistö tulee aikaa voittaen korjaa-maan
tämän epäkohdan ja seuraat
vat liittovaalit tulevat olemaan en­simmäinen
koetinkivi.
Drewn johtaman vihatun torypuo-;
lueen tarkoitus on heikentää työ­läisten
ja farmarien liikkeen yhte-,
näisyyttä siten,; että se demagoogi-sesti
leikkii kaasuputkilcysymyksen,
parlamentin suvereenisuus-; ja Yh­dysvaltain
- herruuskysymyksien
kanssa.
Ja mikä on kaikkien sosialistimie-f
listen työläisten, farmarien ja in-^
telektuaalien eteen heitetty haaste?
Se on yhtenäisyyden saavuttami­nen
keskeisimmin ongelman penis?
teellä: Canadan suvereenisuuden ja
kansallisen itsenäisyyden saavutta­minen
ja liberaalien petoksen kauV
ta aikaansaadun Yh^svaltain her-^
ruuden torjuminen sekä suuren
joukon CCF:n, työväen,; farmarien
ja LPP:n edustajien valitseminen
parlamenttiin. On varmistettava se^
että torypuolue ei kykene tekemään
poliittista pääomaa kansan St. Lau­rentin
hallitukselle osoittamasta
inhosta.
On valitettavaa, että CCF:n kon­ventioni
ei käsittänyt tätä totuutta
eikä huomionut työläisten ja far^
marien liikkeen kasvavaa vaatimus^
ta iGanadan Itlko- ja sisäpolitiikan
muuttamiseksi ja Canadan asettami-;
seksi etutilalle.. , ^
KXÄNNÖSOIKEAANKO?
Uuden periaatejulistuksen hyväk­symistä
on tulkittu käännöksenä ^t-^
keaah —- konservatiivisempaan' ^a-^
sennoitumiseen kuin ilmaistiin Re^
ginan manifestissa : vuonna 1933,;
jojssa sanottiin, että CCF ei tule let
päämään ennenkuin kapitalismi on
hävitetty ja sosialismi vakiinnuteV
tu sen tilalle.
CCF:n kansallisen neuvoston^
kansallisen johdon, väite uudesta
periaatejulistuksesta väitellessä oli
se, että tilanne Canadassa oli suu­resti
muuttunut siltä ajalta, jolloini
taloudellisen pulan keskellä hyväk-'
li^stissa fsitettyjä laajakantoi^^ pe-naattem.
ei oleJ^jätts^ja että se
on^y^läSinhistotsallinen asiakirja.
Uad«8sa. jHlistijksdgar' yiimpis^
a i r a h d a ^ e ^ y t i P y t k i n ^ i E i i i^
on varustettu otBikoUa .^Sosialismi
eteenpäin' marssimassa". CCF m
kuvatta yhdeksi maailman ^^demok­raattiseksi
sosialistiseksi puolueek­si".
Mutta tämä on siitä huolimatta
suurta perääntymistä Reginan ma­nifestista.
. Jotknfpuluijat arvosfdivatiCC^
•W:Äi lcatinanniuntoks!a.v Tbddlir|
suudessa periaatejulistuksessa ei
käytetä sanaa 'Sosialistinen" kn*;
vatcssaan; CCFrn päämääriä. Joi.;
den sanotaan olevan''^hteistoi-'
minnallisen ; kansanyhteisön v pe-rastamlnett
Canadassa demokraat­tisin
menetelmin. Jossa .kansanyh-;
telsössä > yhteiskontanunfe perus­tarkoituksena
olisi inhimillisten
tarpeiden tyydyttäminen Ja inhi- v
millisen-elämän rikastuttaminen.
Yksityisten voitot Ja yhtiöiden
valta tulee alistaa ; 8
snunnlittelnlle. Jonka tarkoltukse-na
olisi saavuttaa kaikille canada-lais^
Ue yhtäläiset mahdolUsuudet
Ja mahdollisimman korkea elinta­so."
Verratkaa tätä M. J. ColdweUin
kirjassa "Left Tum, Canada"
(Käännös vasempaan, Canada) esi­tettyihin
kaavoihin, niin näette että
CCF on muuttanut suuresti asen­nettaan.
Sutä johtuukin, että laa­jalti
käsitetään sen muuttuneen oi­keaan.
TAKTILUSIA ONGELMIA
Tulisi kuitenkin tutkia asiaa, vä­hän
?perustee|lisemmin. Sillä kon-ventionin.;
edesottämisista tullaan
varmasti' keskustelen^aan ; edlstj^s
mielisissä piireissä.
CCF:n konventiota oli vastassa
joitakin taktillisia ongelmia, jotka
eivät ole vieraita kommunisteille
kään. niiden joukossaT,myös>kysy­mys
sUtä, että mitä tulisi tehdä nu-den
poliittisten > harhakuvien pols-tamiseksii
jotka ilmenevät työläis­ten
ja farmarien keskuudessa nykyi­sen
taloM^elllsen hyvinvoinnin kau­den
ansiosta ja.miten kyettäisiin ker
hittämään poluttista toimintaa?
Nun 1 CCF ,kuin LPP:kln oUvat, mo-l
e » « 8 af jaan» että ce M Mit-tfriM
ttMannt sen latjakas-taiscila
Ja piifiiväfscfli kaanas-
«talla, penKtmi |MeMM37'
teen tymUktvän inokan poiat&
weea tolodotaan |a työväestön
«aiftafes JUitäämfOT. TcM»
«aa» «ti», se sekoitti kitkin täb*
taimea periaatteet betikabtaislUa
^ laikaitasperiOä Ja^^kfilU^
faÖCATALOlllTA"'"'^''^ '"'"•.'^''^
^ Etimerkiksi , on pidetty suurta
kokaa lauseesta '^sdkatalous", sTa
CCF:n konventionin "havainnosta",
että yhteistoiminnallisessa kansan
yhteisössä- olisL tilaa :^ityiselle
l^äomalle ja;voitoille- samanaikai­sesti
kim suuremmat mönopidit Jou­tuisivat
valtion kontrollin'alaisiksi
Slntta se ei merkitse harhakuvien
levittämistä kaintalismista, kutai
Britannian Xahour-puolneen jäsen
Bidiard dmanan yritti tehdä €C-Mutta
tässä ei ple -kysymys so­sialistisesta
periaattM»ta. v^Sosialis^
min rakentamisen ^Ikuy^eissa täl­lainen
sekoitus on; kiertämätön. vV-
1921 Venäj^^ kommunistit om^-
suivat uuden'talouspolitiikan, jonka
perusteella' säDlttiinf yksityisten o-mistama
tuotanäi jä >; tavaravaihto
valtion ehdottoman valvonnan alai­sena.
: Kiinan 7; kansantasavallassa
vielä täJiäkin päivänäfsallitaan vai
tiokapitalismi:- sosialistisen valtion
valvonnan alaisena ja; kansalliset
kapitalistit ovati^yhteistoiminnas;^
hallituksen kanssa; Kaikissa kan­sandemokratioissa
löytyy "sekata-loutta"
enemmässä tai vähemmässä
määrässä:; Mutta, jokaisessa ; tapa­uksessa
"korkeimman;portaan" val­ta
lepää työläisten valtion käsissä jä
suunnittelun|tävoitteena on sosia.
lismi. .
" Kuten winnipegilainen Fred^^^^^ K
ping sanoi CCF:n konventiolle, olisi
paljon parempi puhua sosialismiin
"siirtymisen" ongelmista kuin antaa
sellaista vaikutelmaa; että kapita­lismi
tulee aina jatkumaan sosialis­min'
vallitessa.
bmveitionissa. Oleellisesti bän
toisti jiidysvaltalaisten kapitalistis­ten
taloostieteiUjäin väitettä, että
«n saapunut "nuisi kapitalismi" jo
ka on vapaa 'fanhan kapitalismin"
paheista. Jotkut vissit sosialide-
«soi^aiäi-Jttenevät vi pitem-aaaÖe^
trSittäessäln,^ #ttä -"uudesta
kapitalfggiltfa" me voiämme "hii-
^""Idiiäismiin.' - .
Kutai^ David'Lewis jb;tesi; lärja-sessaanyrA
Socialist-.TakesStodt'!
(so^alisti tekee=tilannearvioinnin);
kapitalismi . kehittää;: taloudelliaä
pttlakausia ja turvattomuutta j a et?
t ä v i e l ä ^ nytkin, sodan jälkeisen
nousukauden keskellä, ilmeneepal-jon'
-sosiaalista turvattomuutta'' ja
alhaista elintasoa.
^ Yhtä'on se, että tunnustamme
tarpeelUstiuden omaksua uuden tak­tiikan:
men^tyäksemme taistelussa
SITA
T Ä T I
fUOMACBO
Sotilasxylmiä voU inansilla psu
pällseviS jtetä kesin ksxamisapn
päiväpä.; Jokaisesta beistft olisi tm
tunut mukavalta poiketa jävm^
mlinsa ^boitsa^^
Ken»nt(U[.liuomaai tämän niinp
Tifin sanoikfn; —;
~ Nyt te tiedätte tetlteilyn Ja man
fSnexmxi^
nel- ' :,]': IV. '/
: ^ ' NIDr VIBBEITX TOSIAAN
'fj^uhnistunut; vaimoihminen
po«|taiesta*in ;Iuo' ja «anoi:
saapi
vt'?B^tsofcatdu^ teidän laj
toksenne't^kee^ Icäikenlalsia TirheUi
Mieheni^ lähff:ellen!T<«onto^ liike
asioOIeen: ja; tänSäxiv fminä sain lä
neltä Fort Arthurissa leimatun kii
jeen!" . ^ • '
sitten kup ne ennpstivät hyyinvoin-^
ninkapden pikaista loppua ja pula­kauden
alkainista.
,;,CCF; on sivuuttanut-tämän ongel-,
man ratkaisemisen <. hyväksymällä
Winnipegin! periaatejulistuksen.;/r
> LPP--nykyisissä' keskusteluissaan
6. kansallisen' konventionin -aatto-
'na painii saman ongelman Kanssa. . .
-Mutta, vaikka l i P P VV 195:^-^?o$- säalismi^räjpitfuu yksinomaan teol-jelmassaan^
pyrki' ' käsittelem^äänilisuuteen: eikä maataloutta voitaisi
uutta tilannetta kartoittamalla; ca-nadalaista
sosialismiin'johtavaa tie­tä,
joka : on; omalaatuinen 'panos' ca-nadalaiselle
sosialistiselle ajatuk­selle,,
se ei suinkaan peräytynyt so­sialistisesta
päämäärästään, vaan
pyrki täydentämään sitä canadalais
ten perinteiden ja Canadan kansan
historialisen 'kolonialismista: sosia­lismiin
kehityksen valossa., ,
Minusta tuntuu kuin CCF:n
Johto' olisi ehdottanut; Ja saanut
konventionin kannatuksen ongel­man
edessä perääntymispolitiikal-
Voimme antaa erään toisenkin e-simerkin.
On pidetty marxilaisena
selviönä aina Marxin ja Engelsin
ajasta lähtien, -että yksityistä omai­suutta
ja tuotantoa maataloudessa
— pienkapitalistista tuotantoa^--- ei
voida eikä: tule yhteiskunnallistut-taa
sosialistisen valtion harjoitta­min
pakkokeinoin.; Sosialismi ke-liittyy
maataloudessa vain yhteistoi­minnallisen
tuotannon J kautta, esi-merkinpakoittamana;
kuten Engels
sanoi, eikä pakkokeinoin.
!cCF:n konventioni vakuutti far^
mareill^ että se kannattaa "perhe-farmien"
säilyttämistä. Kommunis­tit
myös^ ovat auia pitäneet' sitä eh­d
o t t o m a n a s i l l ä eroituksella, et­tä
he ovat - sanoneet myös; että sor
sialismin 'ValUtessai farmarit oppisi­vat
käytännön kautta yhteistoimin­nallisen*
.maanviljelyksen > edut.
'LPP:n ohjelma on varsin selvä täs­sä
suhteessa. Se-on kommunistis-ten
puolueiden johtamien maiden
tietä valaisevin periaate.; Mutta'
GCF:n .konventioni ei Viitoittanut
sosialismin tietä maataloudelle. Voi-jdaanko
järjellisesti väittää,; että so-jossain'
keliitysvaiheessa myös: yh-teiskunnallistuitaa?
HARHAKUVAT KAPITA-LISMISTA
Ei ole ;mitään vikaa siinä, ja'to­della
on välttämätöntäkin, että so­sialistit
jatkuvasti tarkistavat maan
taloudellista jaj poliittista tilannet­ta
ja sen suhdetta maailman tilan­teeseen
löytääkseen ne taktiikat ja
kysymykset, jotka edistävät työ­väenliikkeen
."poliittista kypsynei­syyttä'*,
josta CCF:n konventionissa
puhuttiin.
vanhoja:: puolueita vastaan j a tor-juaksenmie
niiden propagandan;
nuden^ sodan jälkeisen tilanteen ja:
pitkän^vvalkka sittenkin väliaikaisen
nousukauden vallitessa. > Toista on
se, ettärlevittäisimme sellaista har-hakäsitettäi^^
että kapitalistinen leo­pardi
muka olisi muuttanut täpliään
ja sen jphdosta olisi hävinnyt sosiar
lismin tarpeellisuus.
Kapitalistisissa lehdissä nostettiin
suurta kohua. Saskatehewaniit maa­kunnan
johdosta.' Annettiin sellai­nen
kuva; että Douglasin ccf.-läinen
hallitus;^'oltuaan vuosia vallassa,
muka ^vaatii; nyt CCF:n perusperi­aatteen^
hylkäämistä viekotellakseen
yhdysvaltalaista pääomaa. LPP,
joka kannatti CCF:n hallituksen uu­delleen
valitsemista Saskatchevra-nin
viimeisissä maakuntavaaleissa,
arvostelee ystävällisesti Douglasin
politiikan joitakin kohtia eikä arkai­le
saattaessaan ne julldsuuteen. LP-P
omaksui: joitakin ^ aikoja sitten
kantansa -yhdysvaltalaiseen pääo
maan nähden Canadassa ja avoimes­ti
lausui, että se ei vastusta vissejä
eikä kaikkia yhdysvaltalaisia pääo­masijoituksia-
Canadassa eikä myös
kannata raaka-aineiden: täydellistä
vientikieltoa Yhdysvaltoihin.
Mutta XPP:n taholta sanotaan
se, etä'näiden sijoitusten tulee ta* -
pahtua tarkan canadalaisen kont-roUin
allav eikä niiden saa johtaa
suvereenisuutemme r. menettämi- -
seen eikä; kuten nykyään tapah­tuu,;
perusteollisuutemme kasvun
heikentjrmiseen Ja että suurin osa
raaka-aineistamme olisi valmlstet-
V tavavvalmisteiksi > Canadassa.
Tässä'yhteydessä voimme sanoa;
että: CCF:n konvention ^päätöslau^
soimissa, joissa aryostellaan ten­denssiä
Canadan kontrolloimiseksi
yhdysvaltalaisten taholta; ;sekä eh­dotetaan
kansallista keskuspankkia
canadalaisen pääoman - keskittämi­seksi:
canadalaiseen;.teollisuuteen,
on paljon hyvääkin.
; :Saskatchewanin: ^ ccf:läisen kalli-tuksen
edessä on lukuisia ongelmia
yrittäessään kiihdyttää teollisuuden
kasvua'jä LPP täysin käsittää nii­den:
monimutkaisuuden. Niinpä se
ehdottaakin, että yhdysvaltalainen
pääoma Saskatchewanissa asetettai­siin
tarkkaan kontrolliin, korostetr
täisiin raaka-aineiden valmisteiksi
valmistamista omassa maassa j a et
tä kaikki mahdollinen hyöty yhdys­valtalaisista
sijoituksista käytettäi­siin
kansan välttämättömien tarpei­den
tyydyttämiseksi.
YHTENÄISYYDEN VÄLTTÄ-
MATTÖHYYS
Tässä kirjoituksessa /haluan ko­rostaa
enneiikaikkea sitä, että CCF
konventioni ei suinkaan siirtyne
niin kauaksi kapitalistien leiriin,^
tä se tekisi yhteistoiminnan LPP:
kanssa mahdottomaksi,: vaan etl
se päinvastoin - -'-valaisf työväestä
yhtenäisyyden tarpeellisuutta. •
Yksistään- se ,"itseto«riske[u
(soiil-seärching), kuten sitä' känsä
Unen neuvosto kiivaOi, on todisi
siitä, että CCF:n; vanha politiilti
ei ole riittänyt työläisten pollittise
kypsyneisyyden ja ;CCF:n kohtalo
edistämiseen ja että on tarpeellist
hyyäksyä uusi periaate. Mutta ui
den politiikan ei tulisi sisälti
myönnytyksiä: sille: harhakäsittee
le, että ; kapitalistinen hyvinvoini
olisi muka vakitoinen ilmiö, se
enempää kuin harhakäsitteitä kai
talistisen . valtion-" luonteestakaai
Tehdessään tällaisia myönnytykä
konventioni sivuutti tilaisuuden ai
taa vaikuttavaa johtoa yli miljoona
le järjestyneille työläisiUe ja fai
mareille, antaa eloa potensiaalises
suurelle äänestäjäjoukoUe,; joli
voitaisiin voittaa-edistysmielisen o)
jelman kannattajaksi; ja ~ siten rfl
koa vanhojen, puolueiden ote^ ; c
, CCF ei kykene yksin toteutti
maan ohjelmaansa --^> olkoon se si
tfen Reginan manifesti M .Wm^
gin periaatejulistus. Sen täyty
saada järjestyneiden 'työläisten j
farmarien kannatuksen.
Sama pätee myös LPPinsuhteej
Ja se kanhatus- saadan kun aa
tamme kysymyksen rauhasta,- taloi
dellisista vaatimuksista^ demokraa
tisista oikeuksista, todellisista ka)
sallisista eduista ja kansallisesta i
senäisyydestä, parlamentin yliva
tiudesta ja> mahdollisuudesta muu
taa parlaintotti;.työväenluokan J
" farmarienemmistön -elimeksi" tai
telussa vähenunistössä .olevan a
siaalivastaisen^ monopoliryhmäku
nan intressejä vastaan.
Näin tehdäksemme > on vältti
mätöntä aikaansaada työläisten Ji
farmarien-yhtenäisyys- ja yhteis
toiminta. < JuurL he tulevat päät
tämään päivästä Ja Canadan tule
vasta historiasta. CCF:n Ja LPI^:i
tulee vavahtamatta ;tnnnu8taa tä
mä totuus Ja ^ kehittää pblitiilc
kaansa tämän mielessä pitäen.
LPP OLI EREHTYNYT
LPP tunnustiaa avoimesti, että J
on ollut usein erehdyksissä andc
dessaan CCFiää. Kuten tämänid
kirjoittaja on'' sanonut, - kommudi
tif olivat väärässä käyttäessään s
naa/'sösia'lifasistit" puhuessaan s
sialidemokraäteista.
LPP oppii; ja nykyisten keskusl
lujen kuluessa ;se tulee oppinuJ
vielä paljon aikaisemmista virb^
(Jatkuu 6. sivuHa)
9?
PÄtVÄH PAKINA
tus yhteisen tien löytämiseksi saa nyt jatkuvasti lisää kanna--
tusta.
; Tässä mielessä on meidänkin syytä omalta 'osaltanmie'>
auttaa, mikäli se on mahdollista, Canadan työväenliikkeen ri-;
vien eheyttämistä. Tässä mielessä kun osallistumme TyönpäiV!
vän juhlien x-iettoon, autamme juhlien yhteydessä myös työr'
vaenliikkeen kalleinta asiaa, yhtenäisyysasiaa.
Merkittävä viera^äynfi
Isiemme armaasta> synnyinmaasta
saapuneet sanomalehdet kertovat
poliittisesta väristään ja linjastaan
huolimatta' erittäin yksityiskohtai­sesti
Neuvostoliiton presidentti,
marsalkka Voroshilovin valtiovierai­lusta.'
'
Erittäin mielenkiintoisia ja va­laisevia
ovat ne lukemattomat lyksi-tyiskohdat;
mitä on tästä nreirkittä-västä
vierailusta kerrottu. ,
•> Eräs helsinkiläislehti kertoo, mm.
miten Voroshilov Tapiolassa vierail­lessaan
tervehti''kädestä pitäen työ­miehiä
— ja miten, kun eräs pikku­poika
halusi ilineisesti kavereilleen
7kerskuakseen pistää myös kättä
korkean vieraan kanssa, Voroshilov
sanoi, "aikuiset'ensin" ja kät­teli
todella poikaa vasta sitten kun
hänen vuoronsa tuli.
Samalla matkalla Voroshilov kiit­teli
Suomen arkkitehtuuria ja pis­täytyi
eräässä yksityisasunnossa,
nähdäkseen omin sUmin miten suo­malaiset
asuvat ,SieIIähän^ sanoin
että suomalaiset matalat huoneet
ovat hänestä parempia kuin neuvos­toliittolaiset
korkeat huoneet, joi­den
rakennuskustannukset kohoa­vat
aiheettomasti. Lopuksi hän
pyyteli talonväeltä anteeksi tunket-televaisuuttaan.
Vaikka se ei kuulunutkaan'viral­liseen
ohjelmaan, yoroshiloy pyysi
tilaisuutta käydä pn^dentti Paasi­kiven'
puheilla Ja tämä 'toivomus
täytettiin. Siellä nama valtiomie­het
jutteUvat^parikyiumentS > mi-muuttia
mukavia ja- esittivät mo­lemminpuolisia
kutsuja satavuotis-päivilleen.
Mutta kaikkeinmielenkiintoisem-pana
seikkana kiintyy huomio sii­hen
suureen innostukseen, millä
Voroshilovia ^ Suomessa teryehilit-:
tiin kansan joukkojen taholta, ja sii­hen
yksimieliseen ;^ystävyydenosoi-tukseen,'
mitä Suomen lehdet U-maisivat
puolueväreistä välittämät­tä
naapurimaan' -presidenttiä koh­taan.
' '
Lainatkaamme joitakin' otteita
Suomen lehdistä.
Sosialidemokraatti: Kun presi­dentti
Voroshilov nyt korkeana neu­vostoliittolaisena
j o h to henkilönä
uudistaa aikaisemmat' tutustumisen­sa
ioaäähammejä sen kamaan, lau­summe
hänet';sydämellisesti terve­tulleeksi;
käsittäen hänen käyntin­sä
erittäin korostettuna Neuvosto­liiton
kansojen tervehdyksenä.";;
Maakansa: "Presidentti .^oroshi-lovin
vierailu on jalleien vakuuttava
osoitus siltä, kuinka myönteisesti
Suomen ja Neuvostoliiton suhteet
ovat viime vuosina kehittyneet.
Suomi; on noudattanut johdonmu­kaisesti
ulkopoUtilkkaä. joka tähtää
pysyvästi hyviin suhteisiin itäisen
naapurimaan kanssa . Suomen
kansa on ^nakuuttunnt siitä, että
m o 1 e m minpuoliseen vilpittömään
kunnioitukseeh ja arvonantoon poh-jaudivat
naapurisuhteet ovat mo­lempien
miavien etujen mukaiset,
ja että nyt tapahtuva vierailu on
jälleen askel näiden > snlfteiden'
myönteisen kehityksen tiellä." .
Helsingin Sanomat:' "Erinäiset
kansanomaiset: harhakäsitykset tä­män
vierailun luonteesta ovat nyt
hälvenneet Se nähdään kaikissa
kansalaispiireissä /maassamme va­kuuttavana
ilmauksena siitä, että
Suomen ja Neuvostoliiton välillä
vallitsevat hyvät ja luottamukselli­set
suhteet..." /
Uusi Suomi: "Toivottaessaan pre­sidentti
Voroshilovin ja hänen seu­ralaisensa
tervetulleiksi kansamme
toivoo vierailun vahvistavan rauhal­lisen
: rinnakkaiselon edellytyksiä
Pohjolassa.*'
Kaijala: VieraUun merkitystä l i ­sää-
iäkkään presidentti-Voroshilo-
'vin.'persoonallisuus^ joka edustaa
Neuvostoliiton ' valioluokkaa: ~':Hän
-kuuluu niihin ^yhä harveneviin mie­hiin,
jotka; rohkeasti j a päättävästi
aloittivat taistelunVenäjän Tsaarin­valtaa
vastaan. Niinpä jo marsalk­ka
Voroshilovin nuoruusvuodet ovat
täynnä pelottomia seikkailuja kei­sarivallan
perusteiden horjuttamis­ta
tarkoittavassa ^ työssä. Taistelu-toveriensa
kanssa viilarioppilas Vo­roshilov
joutui jakamaan vaUanku-mousmiesten
ankaran kohtalon mil­loin
syytettynä, milloin vankilaan
teljettynä tai karkoitettuna.; Hänen
elämänkaarensa ei kuitenkaan päät­tynyt
levottomassa taistelun myr^
kyssä, kuten niin. -monen muun
aatetoverin . . . Hänen aikaisem­mat
toimensa ja nykyinen korkea
asemansa ovat parhaana todistuk­sena
siitä kestäirästä luottamuksesta
ja tunnustuksesta, jota hän on saa­nut
nauttia* omassa maassaan:
Työkansan Sanomat: "Itse asiassa
naapurimaamme näin huomattavien
edustajien saapuminen on jo sinän­sä
mitä; suurimman huomaavaisuu­den
ja Ystävyyden osoitus maatam^
me kohtaan. .^Samalla lienee selvä
että se luo'kasvavia, edellytjte
etenkin taloudellisen; ja siyistyks<
lisen vuorovaikutuksen ja yhtci
työn laajentamiselle ^'.vSaadessaJ
vierailunsa:;fiikanai omakohlaisei
tutustua kansamme ^ tyotätekeyi»
kerrosten elämään ja toivonu&si
naapurimaamme edustajat voiv
vakuuttua siitä, että täällä lämi
mästi kannatetaan yhteistyön: k;
kinpuolista- laajentainista.:
Vapaa Sana: '"Tänä .päivänä ya
vistetaan uudelleen' ne > molemml
puolisen £ystävyydön ja kunnioiti
sen slteeV jotka niin vöimakkaaj
tulivat julki presidentti Paasikiv
vieraillessa Md^kovassa viime yuc
na. -"^ \
^'NeuvGitoliiton^ kommunistSs
puohieen johtohenkilönä samoi
kuin neuvostohallituksen ; jäsenc
Teillä, presidentti' Voroshilov, <
oUut merkittävä paikka maailm
ensimmäisen sosialistisen vaiti
rakentajana . . . Edistäköön Teid
ja Teidän korkean seurueenne v
railu maittemme välisten subteia
jatkuvaa - vilkastumista ja monipt
listumista! Kantakoon kansojenu
ylinen ystävyys vidä runsaami
hedehniä kuin tähän asti! Olko
se murtumaton .osa yleismaailrtt
lista rauhan ja ystävyyden politu
kaa- Olkaa tervetulleita Te, pre
dentti VoroshUov, ja Teidän kork
seurueenne Suomeen!" -
Vaikea ,on ylläolevasta crott
mikä bnkOmmtmistien, mikä sosi
lidemokraattien, mikä Maalaislfiti
ja mika-kökoömuksen käsialaa!
Tuntuu todella h y ^ t ä näb
kun keskinäisen torailtmaseoi^
ilmenee nain syvällisfa yksiime
syyttä asiassa, mikä on eUnta*
Suomen njityi^Äelle ja tnlew
suudelle.Känsäkdnra.