Vapaus, March 3, 1966

              Sivu 2 Torstai, mnalisk: 3 p .— Thursday, March 3, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN .
OF FINNISH CANAPIANS
(LiBERrV) ^ Established Nov. 6, 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGER; E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A U 6 7 4 - 4 2 64
PubHshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaufl
Publishing Co. Limited. 100-102 Eini St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Adarcss: Box 69 •
Advertlsing rates upon application. translation tree of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Depnrtment. Gttawa,
and for paynient of postage in cash. _ A ,
Mcmber of the CANADIAN lANGUAGE-PRESSi
T I L . \ U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00. 6 kk. $6.25
. 3 kk.' 2.75 . Suomessa: 1 vk 10,50. 6 kk. 6.75
Uudet vaalit Britanniassa
Kuten on jo pitemmän aikaa julkisen sanan piireissä
kaavailtu, pääministeri Hin-old VVilson tiedoitti maanantaina,
että Iso-Britanniassa sufiriletaan uudet vaalit maaliskuun 31
päivänä jä että vaalien keskeisenä tavoitteena on "suurem­man
enemmistön saanti" työväenpuplueelle. "Uutta" tässä
ilmoituksessa oli vain se, cMä vaalit toimitetaan sittenkin
.maaliskuussa, eikä huhtikuussa, kuten on myös arvailtu, sillä
yleisenä käsityksenä on pitkän aikaa ollut, että puolitoista
vuotta hallituspukilla äärimmäisen niukan enemmistön va­rassa
istunut pääministeri :Wilson järjestää ensimmäisessä
sopivassa tilaisuudessa uudet vaalit. Pääministeri. Wilsonin
enemmistö onkin ollut niin pieni, .että on tapauksia, joissa
parlamentinjäseniä on joudullu tuomaaiv tautivuoteeltakin
parlamentin istuntoon äänestämään.
Nyt sen sijaan laskelmoidaan, että työväenpuolueella on
mahdollisuus enemmistönsä voimistutlamiseon. A''leisen mie­lipiteen
tutkijaliikkeet. ennustavat selvää vaalivoittoa la-bouristeille.
Erikoinen, paino on. varsinkin hallituspiireistä
lähtöisin olleissa uutistiedoissa Polijois-HuUin täytevaalien
tuloksella. Työväenpuolufen. elidokas selviytyi siellä kasva­neella
enemmistöllä voiltajoksi. Yhtenä - "voiton sulkana",
pääministerin poliittisessa hatussa pidetään myös sitä kun
pääministeri Wilson sai rautatioiyöläistcn liiton luopumaan
lakosta. Suuria toiveita pantiin Lontoossa vielä muutama
kuukausi sitten pääministGri \ViLsonin' Moskovan-matkaan;
josta odotettiin poliiui.yta • pääomaa työväenpuolueelle. Ti­lanne
kehittyi kuitenkin — kiitos siitä ennenkaikkea Yhdys­valtain
hyökkäyssodalle Victp.amissa — siksi epäedulliseksi,
että WiIsonin Mosko\an-vietailLi jäi lievästikin. sanoen hei­konlaiseksi.
Toisaiilta on Briiannian hallituspiireistä kuiten-
•kin korostettu aika taitavasti, etiä pääministerin Moskovan-vierailu
oli sittenkin .••hyödyllinen", ainakin sikäli, eitä sen
avulla päästiin hcnkiiökchtaisiin yhteyksiin Neuvostoliiton
ja Ison-Britannian valiionjohtajain välillä. '
: Ylläolevan perusteella voidaan todeta se hirtehinen seik­ka,
että pääministeri Wils(jnin vuitlotoivcet perustuvat suu­relta
osalta sellaisiin. pikkuJaskeltnijn, kuin Hullin täytevaa­lien
tuloksiin; Suuren linjan teoista ei ollut tässä yhteydessä
mitään puhetta.. V/ilsonin hallituksen perusheikkoutena on
ollut ja on-edelleenkin se, että hänen ohjelmansa ei ole mis­sään
: mielessä nostattanut laajojen kansanjoukkojen innos­tusta.
Wilsonin hallituksen toimesta ei ole. ainakaan tämän
kuluneen 500 päivän aikana voilu esittää mitään uutta tai
käänteentekevää. Mieluimminkin voidaan todeta että V/il­sonin
hallitus on jatkanut niin sii^ä- kuin ulkopoliittisestikin
(sisältyen viimeksimainittuun Yhdysvaltain likaisen sodan
tukeminen AHetnamissa) samaa ohjelmaa, mitä • vanha tory-puolue
toteutti ja seurasi vaalihäviöönsä asti. .Tästä perus-heikkoudesta
myös. johtuu että pääministeri Wilsonin odot-^
tama "suuri" vaali\'oitto ci ole niinkään varma, miltä se odel-läkerrottujen
seikkojen ja vanhan torypuolueen tunnettujen
heikkouksien vuoksi tällä kertaa-näyttää.
Tämän' maaliskuun aikana suoritettavan vaalitaistelun
tavoitteena on 630 edustajapaikkaa. Työväen- ja torypuolue
ovat kumpikin nimittäneet 630 ehdokasta. Kovassa puristuk­sessa
oleva liberaalipuolue jolla un nyt vain 9 edustajapaik­kaa,
on nimittänyt noin 300..,ehdokasta. Britannian kommu­nistinen
puolue nimittää tiedonantojensa mukaan vain^s-sin
rajoitetun määrän ehdokkaita niin. etteivät työväen rivit
hajoaisi ainakaan sellaisissa vaalipiireissä, missä työväen
vaalivoitto on täpärällä.Lokakuussa 1963 valitussa alahuo­neessa
oli labouristeilla 317 paikkaa, torypuolueella 304 ja
liberaaleilla 9.
•y-.: Nähtäväksi jää, miten "onni suosii" maaliskuun 31 päi­vänä-
eri .puolueita. Tällä kertaa kyllä näyttää siltä, kiitos
ennenkaikkea torypuolueen typeryyksille Rhodesian ja muis­sa
ulkomaisissa sekä kotimaisissa kysymyksis.sä, että työ­väenpuolueella,
on nyt paremmat voiton mahdollisuudet kuin
puolitoista vuotta sitten.
Ei ole savua ilman tulta
Vaikka Valkoisen talon crjis puhemies on syytöksen kiel­tänyt,
niin kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että
Yhdysvaltain hallitus sekaantui viime viikolla .USAn kirk­kojen
kansallisen neuvoston asioihin vaatimalla, että maini­tun
kirkkokokouksen tulee •'vesittää" päätöslauselmansa
Vietnamin kysymyksestä.
Mainitun kirkkokokouksen eräitten nimettöminä esiinty­neiden
edustajien kerrottiin antaneen Associated Pre.ssille
lausunnon, että Yhdy.svaltaiji halirtuksenedu-staja sekaantui
asiaan, nimenomaan siinä mielessä, ettei USAn kansallinen
kirkkoneuvosto, hyväksyisi Vietnamin asiasta samanlaista
päätöslauselmaa, minkä hyväksyi maailman kirkkojen neu­vosto
viikkoa: aikaisenunin-Gcnevessa. Tämän syytöksen pe­rusteella
presidentti Johnsonin avustaja Hill 1). Moyers oli
puhelimitse esittänyt, että kirkkokous "vesittäisi" tuntuvasti
hallituksen sotapolitiikkaa arvostelevaa .päätöslauselmaehdo-lusta:.
.;,
Päätöslau.seimaehdotukse.ssa suositeltiin hctikohtaista am--
pumisen lopettamista Vietnami.ssa ja'sitä, että Yhdysvaltain
hallitus tunnu.siaisi, jotta Etelä-Vietnamissa on meno.ssa so­siaalinen
vallankumous, joka on parasta, jättää itse viet­namilaisten
ratlraista vaksi.
Kirkkokoukseen osallistuneiden piirien mielestä mr.
Moyers soitti siksi kun presidentti Johnson on lisääntyvässä
määrässä.huolissaan siitä vaikutuksesta, mikä kirkkojen asen­teella
on. maan yleiseen mielipiteeseen tässä asiassa.
: Kuten'sanotlu, Yhdysvaltain hallitus on ;kieltänyt tämän,
syytöksen paikkansapitävyyden. Mutta to.siasiä on kuitionkin,
että alkuperäisesi! keskustelun alaisena olleeseen päätöslau-
Tahiti — pulmallinen paratiisi
Jo vuosisatojen takaisissa .mat­kakuvauksissa,
siirappi-Iskelmien
sanoissa ja matkatoimistojen mai­noksissa
Tahiti on yhtiipitäviisti
kuvattu "rakkauden ja ihanan
laiskottelun unelmamaaksi"/
Ja epiiilemättä tämä kooltaan
suurin Ranskan Polynesiaan kuu­luvista
saarista :— joita silUi kaik­kiaan
on 103 — omaa paljon sel­laista
kiehtovuutta, joka sykähdyt­tää
matkailijoita: yltäkylläinen
trooppinen luonto ja sen asukkai­den
kaikesta rotuajaitelusta va­paa
esiintyminen, jonka elämän-asema
kiteytyy a'ati viljeltyyn
sananparteen: "älä suotta vaivau­du!"
Mutta vaikka tahitilainen saat
taakin tyydyttää yksinkertaisim­mat
tarpeensa ja vaikka hän ny­kyisin
saattaakin olla jo transis­toriradion
tai moottoripyörän
omistaja, niin se ei silti merkitse,
että; hän olisi täysin tyytyväinen
ostovoimaansa tai hallitukseensa.
Nykyajan tahitilai.sella on histo­riallinen
perinne, jolla ei ole mi­tään
tekemistä sen velton alistuvuu­den
kan.ssa, jota matkaniainokset
tai tietty matkakirjallisuus niin mie­lellään
viljelee. Tahitilaisten kään-
Tamiseksi kristinuskoon brittiläiset
lähetyssaarnaajat tarvitsivat kak
vuosikymmentä, vuodesta 1797 vuo­teen
1815. Se oli tulos, johon piiä.s-tiin
: vain ihmisten joukkotuhon
avulla. Huolimatta lähetyssaarnaa-
I jien innosta ja myös päälliköiden
i tuesta, jotka nopea.sti käsittiviit
j uuden uskonnon tiiomatodut, osiin-
I tyi vielä vuosina 1826—18.'i0 jatku
via levottomuuksia,
j Myöhemmin kun Kaiiska 1834 oli
julistanut Tahitit protektoraatik-
.seen, tukahduttivat päälliköt:
bri.tilai.sen konsulin Fiitchaidin o i
lossa pääneuvonaiitajana — kansan­nousun.
Jok;, merkitsi kolme vuotta
kestäneitä verisiä taisteluja. Sama
toistui: vuonna 1888.
Toisen maailiniinsodan iälkcen
leimahti suun kalumielcnoisoitus
sen johdosta, eitä hallintotchliivissa
oli vain valkoisia. Se p;ikot'i r;insk;i-laisen
kuvcinöörm HH7 kompiomis:
siratkaisuun, joka enteili ininitoksi,-i.
siiitoinaaisiintion ja väestön välisis­sä
suhteissa, I'ouv;inaa, mies joka
oli mielenosoitiisliikkeeii t.ikana,
perusti samana vuonna "Taliiuii
kansan demokraattisen liikkeen",
ensimmäisen todella tahitilai:;en
puolueen.
• Alkuasiikasviieslön elintason nos­taminen,
niaarefovmi ja tahitilaisten
ottaminen hallinnollisiin tehläviiii
—. ne olivat Pouvanaan vaaliolijel-j
man keskeiset kohdat, joilla hän j
1.9.51 sai 70',' äänistä valittaessa j
Ranskan I'olynesian kansaMisko-i
kolista. • -. ,j
Vuosi 1.9r)8 toi kuitenkin puolu-!
eelie- takaiskun: Puoluekoneistossa j
esiintynyt, epaylitenäi.syys johti se- |
kaanniik.siin toimitsijoiden keskuu­dessa
ja se antoi luulta purjei-siin
liittopuolueen vastaolTensiiville, jo
ka vetosi Ranskan vastuisiin patri­oottisiin
tunteisiin. Pouvanaan asen­noituminen
verotuskysymykseen ja
hänen yrityksensä etääntyä Rans­kasta
hankkivat' hänelle vihollisia
liike-elämän ja kotimaisen porva-
•iston piiri.ssä.
Ranskan Polyiiosian yhteiskunnal-li.
se.ssa elämässä esiintyy nykyisin
kaksi ryhmittymää, jotka ovat jyr­kästi
vastakkaisia loisilleen. Yhdel­lä
puolella f vai "(lemit"-v- puolinai­s
e t— Kansallinen pikkuporvaristo,
jonka käsissä on osa virkakoneistoa,
osa matkailijaliikenteestä ja kaup­pa.
Vaikka se ei edustakaan rotu-ajaltelua,
niin se on kuitenkin omak
sunut v'iiroöppalaiset elämäntavat
ja puhuu ranskaa. Kasvatuksensa ja
paa ja yhtä vähän hän suree van­haa
sivistystään, jota hän lisiiksi
huonosti tuntee. Kuitenkin hän on
riittävästi realisti todetakseen, että
yhteiskunnan kehitys on nopeutu­nut
ja kehtiys suuntautuu häntä
itseään vastaan, mikäli hän. ci pidä
puoliaan. Tästä kaikesta hän asettaa
vastuuseen siirtomaahallinnon, ja
monesti se on oikeutettu johtopää­tös.
E i ole yllättävää, että heti kou­lunsa
lopelelUiaan tahitilainen kiel­täytyy
puhumasta sanaakaan rans­kaa,
koska epäillään, että opetus
t ä h t ä ä vain siihen, että oppilaalta
' r y ö s t e t ä ä n ' oma kieli ja hänet saa-
'daan vakuuttuneeksi, että ranska
onkin Jiänen äidinkielensä.
Tämä kirkon ja perinteen ruok:
kima erimielisyys "deniien". ja po-lynesialaisten
talonpoikien välillä
iiskollisuut?.n.sa viioliiii ranskalai s ia | on e r ä ä n ä . s y y n ä s i ihen; e t t ä Rans
tapoja kohtaan — jotka tahitilaisten kan Polynesi;issa ei vielä tänäkään
enemmistölle ovat vieraita— se on päivänä oJe it?ienäi,syysJiiketlä, jolla
turvannut itselleen korkeamman olisi laaja kannatuspohja.. Köyhän
yhteiskunnallisen aseman. : Tämä | kansan ktiskuudossa vallitsee käsi-kerrostuma
toimii ranskalaisten j a ; ly.s, että itsenäisyys veisi sen vain.
tahitilaisten suurten polynesialais- i k.iksintaisleluun "demien" kanssa,
ten joukkojen välissä. Varsinainen | johon se ei tunne i s e ä ä n kypsäksi,
kansa taas asuu maaseudulla tai saa i ilseiiäisyyden puolesta esiintyvät
r i l l a , j o i l l a '(leinil'" käyvät vain vaa-l
i a i k o i n a . e i k i i Sillä ole muita näkii-demit
' ovat kuitenkin toistaiseksi
kiimioslune(..mpia yhä vielä ranska-aloja
kuin isoisän aikaisin nienelel- | laisten Ivallitseniisla virkapaikoista
min harjoitettu maatalous. Nuoriso | kuin näiden peruuttamattomasta ve-ja
nuiul yrityshaluiset voivat toivoa I iiytyinisestä pois maasta. Tämä ai-saavansa
])alkkatyötä Papeelesla tai : niitlaaluineniilanne on peräisin en-
Maketeaii fosloiikaivoksista, miilt;i , r.eu kaikkea Ranskan i'olynesian
epäonnistuttuaan he vain lisäävät | inaantieleellisestä asemasta ja luon-sitä
työfömien joukkoa, joka kas- l nonrikk;uiksien puiitjteesta. joka ei
vavassa määrin kansoittaa pelti- Ja^ .'uosi miinittavaa teollisuutta. Rans- [
t);ihvih()kk(.'leitä kaupunkien . lie- ka, .|(ika on kiinnostunut saarista \
ciieniniän stratej^isesii kuin talou-i
delILscsti antaa niille yhä finanssi- i
ruiskeen joka merkitsee noin .'5.50 i
friinjiia asukasta' kohden, ja se,vas-la;
i ho;H; kiiU(le«Hek.selta':luotannos- |
t;'i saatua tiiloa; Itanskalaisten- äkil- I
linen V;'täy1yiiiincn pois. ;nierkitsisi
>il;i
Mitä muut sanovat
HULLUUDEN HUIPPUNÄYTÖS
(Yhdysvaltain) senaattori Russell B, Long iD-Laj sanoi, ettei hän
omaksu sellaista pelkoa (että Kiina l i i t t y i si Vietnamin sotaan — V ) .
".fos tämän suurmaan pitää tulla nöyryytetyksi (humiiiated) jos
sen on hävittävä, juostava pois.ja tultava alennetuksi toisen luokan val­laksi
sen pikkumaan (Pohjois-Vietnamin) toimesta", hän sanoi, "siinä
tapauksessa toivoHj että Kiina liittyisi sotaan.:
"Tälle maalle (Yhdysvalloille) olisi suuii nöyryytys se jos pieni
IG^miljoonainen kansa saattaa s^en häviölle. .Jos meidän on pakko hävitä,
silloin on parempi hävitä 700 miljoonaa asukasta käsittävälle maalle."
— Ne-v/Yoik Times, helmik. 17 p.
ONKO CIA KUVASSA MUKANA?
"Sotila-svallankaappausepidemia, joka varsinkin Aasiassa näyttää ole­van
muodissa, voi luonnolIise.s:i johtua näiden maiden demokraattisesta
kehittymättömyydestä sekä siitä, että ne miehet, joilla on aseelliset jou­kot
lakanaan, eivät voi vastustaa kiusausta kaapata valtaa.
Mutta toisaalta ei tunnu aivan mahdottomalta, että vallankeikaukset,
nimenomaan Länsi-Afrikassa ovat toteutetut tietyn suunnitelman mukai-
.sesti Senpä vuok.si ei voikaan c l l a ky.symättä onko vallankaappausten ta­kana
jokin ulkovalta, jonka osiTus tulee paljastumaan vasta myöhemmin."
. ~ ~ — Suomenmaa, Helsinki.
EHKÄISYPILLERIEN
KÄYTÖSTÄ JA ARVOSTA
Yli viisi vuotta on kulunut siitä kun j roittamisesta syövän vaarasta aina
ensimmäiset suun kautta nautittavat; riemukkaisiin väitteisiin, että mitään
ehkäi.sypillerit nimellä Enovid saivat ,' mahdollisuuksia ei ole olemassa siitä,
hallituk.-^en ruoka-, ja rohdoshallinnon , eitä jotakin menisi väärin pellereitä
hyväksymisen ja asetettiin markkin:>il- nauttiessa. Mutta kuten voidaan odot-le
suurin "fanfaarein," kirjoittaa si-sarlehtemme
Naisten Viiri ja selittää:
iaa, kummallakin puolella ei ole mo­nopolia
totuuteen nähden. Pillerit ovat
Niiideii olosuhteiden v;illite.ssa ei
ole . y l l ä l t ä v ä i i . - eUii polyiiesiah-iiset
ovat kovin. v;ih;iII kiiniiostiiiu- i la
nii.stji e d i s t y s t ä k()skevis'a ilianleis-la.
JoiUi • deinit". heille onnen etii-
..jen.sa niini's.s;i tarjoavat. T;ilä asen-
"lella tukee lialukk; i;isti kirkko .!ok;i
"oivoo voivansa. Iisiilii ka Iina ttista:Mi
pi t ä y t y m ä II ii .-irkaisisten el ;i niini-
•nuutojen sailyttiimiseeii. Siten ol­laan
avoimen '; r i s t i r i i d a i i ,- edessii':
'•.köyhästä luokasta ,tulee yhteiskinv
iianiscn .y;MilioitfiMiii(jcii . edustaja,
ja .^e vasiiislaa • r i k k a i d e n ihannoi
mia: ,uu.lisuiksia:
N' k in k e r l a i n e i i iK)ly,n(•.•^•iil,;lail;U'n,-
!iii siten alati kiiJeKiuipnInv;:"- vili'.:^-
s ä . Hän i ' i n i m i t t ä i n siior.-il a kiulcl-
'ii liylkaiieuioopp.-ilaista rl,iiii;iiita-
.los sen ajan lääketieteellisiin raport- j osoittautuneet, olevan verrattain tur-leihin
on uskomista, niin täydellisen ;vallisia. Kuitenkin lukuisia odottömat.
läskauden , ehkäisyväline : lopultakin jtöniiä ja enniisIamaUomia sivijvaikuv
keksittiin naisia varten. Kuitenkin siitä j;;uk.sia on myö.s ilmestynyt,
lähtien tuskin on kulunut ainoatakaan I:, Denverissä a.suu nuori nainen, jonka.
kuukautta, ettei jokin rohdosyhliö toi- ; kokemuk.sissa tyypillistyy s tapa-
<;i kauppaan jotakin uutta j a tehok-,! ukset, joita on sattunut kautta ,mää'h.>
kaampaa ja.parannettua ehkäisypille. i Tvö.ssä käyvä nuori nainen: kiirehti
la etiii ' ' d e m i f joutuisivat linki- i " ^^^^^^ l^'^ kuu- , .yohon joka aamu ja toisinaan unho.t-,
mäiin vonalei, korkea.^ta elintasos- P'-»'-^""^"" Pi"ennsä. Illalla hän ei
- , I lunneuu .syntyvaisyyskontrollipilleri,: n-iuista .onko vai ,ci hän ottanut pii-:
' ' . M . - M - ulir.äesihlle tämä muutos '"^P'"*'''*^^ vii.sastcllect, että on niin I erinpä, lian tuli ra.skaaksi pillerien
' ; helppo parantaa täydellistä, samaan Inauf.imLsm aikana ja jatkoi niiden
aikaan kun iierkkäuskoisct ovat anta-, naui'.i;niNi;i li-un kuukauden ennenkuin
taina
'.•Ci, olisi l':il'.esk':i;in y h l ä • m u l l i s t a v a ,
,-:i!l'i alkeellisten tuotantomuotojen '
vuoksi ,-:iiluii katkevtvv: vh.T hiio- ., ,. . , ,
• • „ , . . . . • ., . ; ; aa tuotteidensa hintoja, uusiin korkc-
, iiia.Uavi.-r rr:,M.'i vc)a., lama i l m e n i : , :. , ',•
n e e t r o l i d o s v h t i ö i l l e tilaisuuden korot- k ä s i i i i nVi',;i: oli,tapahtunut,.
SYNTYMÄ- M
PÄIVIÄ ^
Mandi Salo, Reaver i.ake. Ont.. i
täyttää tiistaina, maaliskuun 8 pnä.
84 vuotia.
Yhdymme sukulaisten
vain onnentoivotuksiin.
ja: luita-
Maailman turuilta
•'Kapiiiapapilta*
tie pystyssä
f.OS .Vr.neles. — Kiistelyn alai­seksi
joutunut roonialaiskaloliseii
kirkon p:i]>pi. jonka kalsantokan-nai
kansalaisvapauksista ja am-mattiyhdistysoikeuksisla
johti sii­hen,
että hknet pidätettiin tois
täiseksi papin viran toimituk­sesta,
\()i jnulua kaiken lisäksi
kodittomaksikin.
Rcv. Williain 11. I)ul5ay tie-
(loitii perjantaina, että hiin muut­taa
maanantaina Synanon House-nimiseen,
yksityisesti (»niistet
Ullin luiuniaiisaineorjien kotiin
Santa .Monicassa.
Synanenin eräs pulieiiiics i l ­maisi
kuitenkin viikon \ ailitcc ssa
epäilyn.sä isä IJullayn asukkaak­si
hyväk'ymisestä kun Hev. l)u-
Hay on niyiintänyt. etlä hiin liit-lyi
kolmisen kuukautta sitten so-sialistipuolueeseen.
"Synanonilla ei »le milään po­liittista
suuntaa, eikä se voi teh-dä
m i t ä ä n sellaista, joka voitai­siin
tulkita sosialismin hyviiksy-miseksi'.
sanoi tiimit tunteniatt;)-
maiia pysytell) t Synanoniir puhe­mies.
.•:oiiiiiir.im'li;va-;ti loisen maailmaii-
' O d a i i . v M o s i i i a . ionk;i ;iilieiiltamista
'j)iiiitU^i:;tai^nynesiaiaiset- s
\at paljon patcnimin kuin monet
eiirooiM';iF;usi't kansa'. Pitäytyminen
;)(•: i i i t v i ^ i i n johtaa Iata: kautta sii­l
i i n , e l i a .saalien maaseutuväestö
:(;]:;iissä;t;ip;iuksi,-iva. valmis y,]-
!)aa"li!-oise,^t,' ital:ianiaan näihin
uksiin,
Naiset ovat varmaankin lukeneet tii-i
sinoutain artikkeleja ehkäisypillereis-
: lii ja siis heillä on sVytä uskoa, e i iä
i i i e i ä v ä i niistä kaiken mitä niisiä voi-
! (in.i.n .sanoa. Asia ei kuitenkaan ole
: -li.n. , • , , . :
Vasta nyt, kun-arvion mukaan yli
: -.olme miljoonaa -maamme :naista on
!vuiilapscnsa. samoin kuin
i iviuut lapset, joiden, äidit
• ; v n : y v ä i s y y s k o n t r o l l i p i l l e r e i -
; ; . - ; T olivat jo: raskaana, tuli
;:!vsi" voimakkaiden hor-
.i;rauksena ja syntyi vialli-
H i;:';n
niin'
nautti;. •
; ä \ s i l L : :V
"rnicsm i.:
::r!OOni'.'!l
.sena.
Toisissa tapauksissa miesmäistymi-
:i''n el oh; min laajaa, että leikkaus
ävtvisi .mioriitaa- niinkuin dcnveriläi-poiKkookMllMiin
olo,Uin l.opuks, i'•"^•'-*""^" -'^äännöllise.sti k ä y t t ä m i i ä n : naisen lapsessa, mutta varmuu-
)!! nuii.<t.'''-,v;. eltii v ä l i f ö m ä s t i it- i ' ' " ^ ' " "^^"'''''^''^ e h k ä i . s y p i l l e r e i - j d e l la ei voida sanoa kuinka vakaviin
•'11 a; v-,,l(-M.-;' (.völv\-äV o \ a t ' m v ö s l""'-»»" l ä ä k e t i e t e e l l ä or. takanaan Ipr cbl e tme ihin se saattaa- johtaa tule-uiil;
i;,
.piihu;:
kiili-n
, 'fiill, s
s i l t ä milloinkaan
piiaonKikonsernit, I
I viiden vuoden kokemuk.set niiden käy-,
tölhse-ssä käytös.sä, vasta nyt aika?!
nclo Ki.nan Pankki, joka täi- 1 niuäväsu tietoja nai.sillJ voidak^
j seen tehdä järkevän paaiok.sen siitai
K i i i i puhrlaaii 'I"ahitin it.senäisyy- ! '^^V^il^^Liu^^o hän vai ei t ä m ä n määrä- j :Hhciita mikään määrätty suun kauUa
lrv:!;i. niin- •••iiloin ;'jatell;i;in todelli- j l.vn menetelmän perhccnsäkoon koni- nautittava chkäi.si-pillerilaji. Eri la-uiKi<'
S<;i enenur. l in .Anierikan liol-joika-
ei\-;it
inaht.-ivat
' ' » I V 1 , I , , t J
( ' v a a p a l - k ä d e l
h.oii,st;i .\inci ikkalaisteii turistien
: iiiisaskalisyys. tulva-aallon tavoin
maansa liikkiiv;;t iinierikkalaiset
röiloimiscksi. Tämän:
kan.ssa paini.skelevat
kvsvmvksen
vaisuudessa, sillä nämä lapset ovat
vasta korkeintaan neljän vuoden van­hoja.
Tätä tvtlölastcn miehistymistä ei
jiv eroavat siinä, miten ne käyttävät
terveysviran- | ^ahta eri hormoonia, rogestogenia ja
tstrogeniaja jokainen tabletti sisältää
noin 20 pros. Mutta Sloan-Kcttering
! .^imai.set, jotka pei-ustcleval mielipi:
! teensä kokemuksien kautta .saatuihin
: : o l n . a i i n r i i l u o k a n ('"lokiiVat.^yölkri | > k s i l ö i d e n havaintoihin, insiiluulen lääkäri Murphy..sanoo. eU
:intav,-il l-.S.^\:s'a i l i a n n o i f l u n k u v a n . |
l o l i t a v ; i ' - l i : i r l i ; i a n kansan , joka ei
liiuri ole: kiimio.-.tiiiiiit -a;itteellisista suunnitelman (191)1—196.5). laätijat
:,isioi>ta';; • :;': ^••/,:'
TaloudeMiiicn. lilanne on enem-iiiiin
kuin synkkä, 'rurisliliikentees-lä
(i(!oIela;iii sensaatiomaisia tuloja.
|olk;i \oi-ival korvata Maketeaii fos-lorik;
iiv(.>sicii panoksen, kun ne on
louhittu t y lvi i k s i . seuraa van kymme­nen
vu-)dei! aikana. I\luttamatkai-lijaliikeiit(.'
est;i saatavat tulot mene­vät
inmilamien suuryrittäjien las-kiiiiii.
la alku.-isiikasväeslö hyötyy
s i l la vain inuulam;in sadan palve-iuspaikaii
muodossa.
Ranskan Polyiiesian viisivuotis-vat
montaa erimieltä, vaihdellen va- ''t^aiki^j sukupiioli-strcroid hormoo-nit
voivat aiheuttaa naispuolisessa si-kiö.
ssä miesmäislyriii.stä." -
• Nämä horniQonit ovat to<lenneet mo^
n e 1 la t a \'ä 11 a ole\-a n sa i 1 m iömä isen voi-:
makkaita.lääkkeitä, joista.pienin ei ole
niiden kyky estää raskaaksi tuleminen.
Ja kuten on asia kaikkiin voimakkai­siin
lääkkeisiin nähden, niin tulee käyt­tää
tarkalleen-juuri .annettujen ohjeiv
den mukaan.
Syntyväisyyskontrollopillcreilä, siten :
kiin niitä kiiytetään nykyään, nauti-:
taan kerran päjvässä jatkuva;sli 20 päi­vää
alkaen viidennestä päivästä kuu­kautisten,
jälkeen. Jos nainen voi seu-
, (Jatkuu seuraavalla sivulla)
laskevat maaseutuväestön elintason
laskevan jo pelkästään väestön l i ­sääntymisen
vuoksi. Vuoteen 197,5
mennessä ei odoteta mitään .paran­nusta
— ranskalaiset viranomaiset
ovat vaikean tehtävän edessä.
Kokemuksesta tiedetään kuiten­kin,
että siirtomaavallat voivat ai­kaansaada
vain väliaikaisia ratkai­suja
hallitsemissaan maissa esiinty
viin v.iikcuksiin. He voivat tehdä
valinnat vain politiikan radikaalin
käännöksen tai romahduksen välillä,
Anjjelo Sarto.
P Ä I V Ä N PAKINA
T O L S E N K O K S I A S O T A V A K S SA
Tiikholma, — Ruotsin armeijan
pääesikunta tutkii parhaillaan pe­tostapausta,
jossa erään nuorukai­sen
väiteliiiin suorittaneen toverin-,
sa asevelvollisuuden: 10,000 kruu­nun
tnoin 6.200 mk) korvausta""vas-taan.
— Suoritin.parhaan kaverini ase­velvollisuuden,
otsikoi aikakaulehli
Fib-Aktuellt artikkelin, jossa ni­mensä
salassa pitävä nuorukainen
selostaa tapausta. Tämä' 21 vuolia.s'
kertoo suoriltaiieensa ensin oman
asevelvollisuutensa eräässä Etelä-
Ruotsin: varuskunnassa. Päästyään
siviliin hän j)ian lähti suorittatnaaii
parhaan ystäviinsä kansalaisvelvol­lisuutta.
"Norrlannissa sijaitsevaan varus­kuntaan.
Ystävän isä tarjosi hihielle
tästä palveluksesta 10.000 kruunun
korvauksen, ja hän hyväksyi tarjo­uksen
harkilluaan ehdolusta jon­kin
aikaa.
selmaehdolukseen lehtiin m e l ko
suuria muutoksia, jotka vesittivät
tuntuvasti sen sisältöä. Hyväksytys
sä muodo.ssa tässä' päätöslauselmas­sa
toistetaan USAn kirkkojen kan
sallisen neuvoston viime jouliikuiis
sa hyväksymä kania, m i s s ä suosi-:
teilaan,' että Yhdysvaltain tulisi ve
tää sotajoukkonsa pois Vieln.-iinista,
mutta ehdolot;ian samalla, eitä yh­dysvaltalaisten
joukkojen tilalle oli
si Vietnamiin vietävä YK:n asevoi­mia,
mikä olisi käytännöllisesti kat­soen
Yhdysvaltain : valloilusyrilyk
sen jatkamisia Korean sodan mal­liin.,
• ,
PAPEILLE OMA AMMATTIYHDISTYS
: Niin sanottu ien "valkokaiilustyö-
, laisten" järjestämisestä on viime­aikoina
|)uliuttu iialjoii. Valitetta­vasti
leoloval jääneet täliiin meii-iie.
ssä laihanlaisiksi.
Pappien järjestymisestä omaan
ammalliyhdistysliitloonsa ei ole
julkisiuide.ssa puhuttu enncMi h;i-laislua
sap;iä. inuUa nyt on sekin
asia lullul keskiislelun alaiseksi
kun jotkut alemm.-illa portaalla
olevat papit: ovat esilläneel. että:
heidän ainmaltikiintans:! tarvitsee;
myös ;iinm;i!tiyliilistysliikk"en suo
j.'i;i työnantajain inielivaltaisiiuk-sia
vasiaan siiädyllisteii jialk-,
kojen puolesta.
Asian johdosta julkisuudessa esi
letyislä laiisuiiiioista:Sa;i inyiissen
vaikutelman eitä papitkin tarvit­sevat
todella oman ammalliyhdis-lysliikkeensä
tiirva.'i.
Krjis k;ilirornialaineii looinalai.s-katoliseii
kirkon jiappi—- Rev.
William H DiiHay on uiitistielojen
muka;iii ehdollaiiul, että USAn
.58,000 '•seriil.ir" eli mliallikko-pajipi;!
tulisi jiirjestää palkka- j;i
inuid(!n etujensa, vuoksi omaan
a mnialtiyiidisly.^lri Iloonsa.
(Seeiilar |)ai)peja ovat ne, jotka
eivät kuulu uskonnolliseen, veljes-kiitilaan,
vaim oval väliltömiisli
paikallisien piisiiojen alaisia. Suu­rin
osa paikallisseurakuiilieii iia-peista
on näitä "seeular" pappeja
jotka tulisivat tämän ehdotuksen
mukaisesti a m m a l tiylulislysliik-keeii
alaiseksi.
Piisloii DuKay on ilmeisesti
joutuniit kiii.^alliseen tilanteeseen
sen vuoksi kun hän v. 196;t yritti
saada Los .An.uelesiu arkkipiispan,
.lames Franeis Cardinal Melntyrcn
siviuitetiiksi virkapaikallaan sen
syytöksen perusteella, eitä inai-n
i l tu .•irkkiinispa ei ollut antanut
"moraalista johtoa rotusyrjintäky-
: .symyksessä."
Pastori DiiRay kannattaa sitä,
että pappien ammalliyhdistysliitto
yhtyisi A F' L-ClOn jäsenyyteen . ja
lian esillää pai)pien ammalliyhdis-tyksen
ohjelman perustaksi seu^
raavaa:- • v - , ,
' 1 — Valitusten lainnuikaineii
k ä s i t t e l y k i M i e i s t o : niin, että sen
• lopputuloksena on .sitova oikeus-piialos;
_ , , •
2 ll.illiiito ohjelma, mikä la-k;
ia papeille kuulusteluoikeudeii
veitaistensa toimesta ennen kuin
piisjia voi toteiitt.-iamitään viralta-
• jiidjity ;pä;itöksiä,;
;{ .:._ "V;ip;uis .saarnata, kuten
Iiajiin omatunto käskee," , ,
4 - - Ammattipalkkalaksat mitkä
poistaisivat uskonnollisten palvor
lujen ostot ja myynnit, ja minkä
pei iisleella papit tulisivat varak­kaista
riiiipumattomiksi",
Viimeksimainiltiiun liittyy , lo-dennäktiisesti
sellaisten "uskon­nollisten
toimenpiteiden kaupus­t
e l u " kuin esim. hautaus-, vihki-mii-.
kasletoimicn suorittaminen
erikoismaksua vastaan.
•Me amerikkalaispapit tarvit­semme
ammattiyhdistysliiltoa yh­tä
paljon kuin opettajatkin taivil-scvat
heidän liittoansa sillä papit,
kuten, opettajatkin ovat työnteki­jöitä";
sanoi Rev. DuBay.
Pastori DuBay ei ole Ilmeisesti
alallaan ainoa "työläinen" joka
tuntee a.semansa epävarmuuden
"työnantajainsa" edessä.
Tähän viittaa mm. jKiavi Paa:
viilin äskettäin Vatikaanissa anta­ma
lausunto roomalaiskatolisen
kirkon "kapinoitsija-pappien"' asi-
. asla. •
" Helmikuun 22 pnä julkaistu.ssa
APn Miitisticdo.ssa kerroUiin paa­v
i n kehoittanecn kaplnoitsevia pap
peja etsimään ensi tilassa "omaa
sisäistä reformia".
Mainitun iiiitisliedou mukaan
paavi esitti nämä neuvonsa erääl­le
yhdysvaltalaispapiile, joka joh­taa
kirkon traditsionistista liikettä
j a 27:Ilc argcntiiialaispapillc, jot­ka
syyttävät piispaansa siltä että
hän on " l i i a n konservatiivinen".
Saman uutistiedon mukaan Rev.
Connnar A. DePauw — belgialais­syntyinen
pap|)i - - m e n e t t i pap-pisoikcutepsa
siksi kun hän'-ci ol­lut
kunnioittanut Baltimoren La\v-renee
Cardinal Shehanin auktori­teettia.
Ai%'enliina.ssa, Mendoza maa­kunnassa
yritti 27 pastoria saada,
piispa Alfionso Maria Butlerin
erotetuksi toinieslaan .sen väitök­sen
perusteella, että piispa on ol-hil
haluton loteultaniaan Vatikaa­nin
ekumeenisen neuvoston pää­töksiä
.
Viime maanantaina Vatikaanista
saapuneessa /\Pnuutisliedossaker
rottiin taas. että noin 1,000 pappia
pyytää vuosittain vapautusta nai­mattomuus-
ym. lupauksestaan, ja
c;tä viimeksikuluneen 10 vuoden
aikana on tällaisia anomuksia esi-,
letty noin 10.000.
Monet näistä miehistä ovat heit-,
täneel papinviran ja solmineet si-viiliavioliilon,
mutta haluaisivat
nyt tulla hyvinä uskovaisina (ei
pappeina) takaisin kirkon jäscv
nyyteen.
Pappislupauksesla vapautusta
on mainitun uutistiedon mukaan
anottu muistakin syistä: juopotte­lu-
ongelman sekä hengellisten krii
sien johdosta jne."Roomalaiskato-lisessir
kirkossa on_viiineksikulu-neeii"
To vuoden aikana ollut 420,
000 pappia. T ä m ä tarkoittaa, että
1 42;sl:i papista on anonut papin­virasi;!
vapautusta vuodesta 19.56,
, lukien'.
,;\!:ii'iilun uutistiedon mukaan
, \ a t i k a i ! n i on lähettänyt kaikille
p i i s p o i l l e salaiset ohjeet siitä mi­ten
tnloe vastaisuudessa käsitellä
t ä l l a i s K i iisioita. -
Vlliiolcva näyttää o.soittavan, et­tä
pappienkin ammattikunnassa on
melkoi:;ta l.vytymättömyyttä palk­ka-
ja työolosuhteiden tiimoilta.
Amnialtiyhdistysniiehinä ja-nai­sina
me luonnollisesti kannatam­me
papeille täyttä ammalillisla
lien tiukan tullen lakkoutumisoi'
keus parempien palkkojen j a työ­olosuhteiden
puolesta sekä työn
aiilajaiir mielivaltaisuuksia vas­taan.
• Kiinsäkour;i,
i l
i.(: