1960-10-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m ;|UillBd5^4iöuice4weekl5C; .Tuesäays, Piäiilähli>gt(XUDpt(nv Ltd.. 4tlOO-102 10lii2St.(W.^ fiuätiutyront.; Canada.! YhdysvaUoissa: '1 v k : DJJOJikk. 4.8p Suomessa: '"'^^c^riik:9JS0^9 k k . ' 6 i5 1^ i i i k r l i i • I : to ISÄ* i i mm I'' J KblnieVtärkeätä -risyttivät^ maailmaa" nykymaailman tiimoille muotoiltibia: vkplme.„viikkoa jotka, kolkuttivat ihmiskunnan jaennenkaiH-kea^ YKin omaatuntoa". ' ^ ' .Meidän mielessämme on luonnollisesti Neuvostoliiton jläfiftiinisteri Hrushtshevin vierailu YK:ssa sekä hänen pu-heiEÄi? ja • esityksensä^v^^^ , 1 / t Päivälehdet, aikakausjulkaisut ja rad.okommentaattorit Atlantin mollemmilla puolin jatkavat herkeämättä keskus-telua, pääministeri Hrushtshevin esiintymisestä YK:ssa pav|a|| rien saavutuksistaan siellä. Suhtautuminen hänen esityksiin-sä saa luonnollisesti usein voimalckan poliittisen sävyn, mutta , maailman lehdistö tuntuu olevan melko yksimielinen kahdesta asiasta: Y K — mistä on vuosien mittaan tullut itse-tahdoton USA:n valtiosihteeristön äänestyskoneisto, kaipasi ja tarvitsi voimakasta herätystä; maailman muuttunut tilanne vaatii vastaavanlaisia muutoksia myös YK:n rakenteessa ja toimintamuodoissa. 'Öttakaammie pari esimerkkiä: Neuvostoliitto sai heti ja- ;skamattom£m kannatuksen Afro-Aasiani;mailta^ie että y K : n tulee keskustella ja-päättää toimenpiteistä kolonialismin lopettamiseksi kaikkialla maailmassa.-Ja vaikka YK:n -yleiskokous ei vielä hyväksynytkään NL:n esityksiä YK:n pääsihteerin viran poistamiseksi ja kolmihenkisen sihteeristön Ibiuodostamiseksi hänen tilalleen siten, että YK:n ohjelman \tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulisi huomioiduksi tasapuolisesti kapitalistisen, sosialistisen ^ ja puolueettoman . maailman toivomukset ja mielipiteet, niin tosiasia kuitenkin on, että tästä kysymyksestä keskustellaan nyt maailmanlaajuisesti. Sosialistisen maailmangsan lisäksi — ja se edustaa jo kolmannesta koko ihmislcuhnasta, pääministeri Hrushtshe-vin ehdotusta kannattivat jo Y K : n istunnossa monet afro-aasialaiset maat, mukanlukien Ghana ja vississä määrin myös Intia. Varmaa myös on, että tämä ajatus tulee saamaan l i sääntyvää kannatusta, sillä tällaista orgaanista uudistusta todella kaivataan. Pääministeri Hrushtshevin ehdotus tässä yhteydessä tu-lee saamaan sitäkin laajempa kannatusta juuri siksi kun hän , huomioi maailman sellaisena .kuin se-on. Jos hän olisi Yhdysvaltain poliitikkojen tavoin vaatinut, että nyt kun länsimailla on ollut peräkkäin kaksi 'omaa" miestä Y K : n pääsihteerinä, siihen toimeen tulisi saada joku' sosialistisen maailmankatsomuksen omaava henkilö, niin sitäkin esitystä olisi voitu r puolustaa sillä, että mikä on hyvä kapitalismille, sen täytyy olla hyvä myös sosialismille. Mutta sellainen ehdotus olisi kuitenkin vatinut YK:n menettelytavoissa täydellistä kuperkeikka kapitalistisen ja sosialistisen maailmanosan välisissä suhteissa samalla jättäen puolueettomat maat suurine väki-joukkoineen, edelleen lapsipuolen asemaan. Mr. Hrushtshevin ehdotuksen voima,ja kantavuus onkin juuri siinä, että hän huomioi ihaailmassa nyt vallitsevat voimasuhteet sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat ja ehdotti juuri näitä voimasuh-' teitä vastaayia muutoksia. Tältä perustalta lähtien voidaan siis luottamuksella odottaa, että NL:n ehdotukset YK:n korkeimman johdon uusimiseksi tulevat perusolemukseltaan ennemmin tai myöhemmin hyväksytyksi. * * * Vissit oikeistolehdet ja -kommentaattorit ihmettelevät tai ovat ihmettelevinään sitä, että miksi pääministeri Hrushtshevin muka "räikeät" esitykset ovat saaneet alusta pitäen niii^ suurta kannatusta ja kantavuutta kaikkialla maailmassa ja erikoisesti Afro-Aasian puolueettomissa maissa. 'Mutta jos tätäkin asiaa katsotaan todellisuuspohjalta, niin Y K kalpasi kipeästi tällaista herätystä, mikäli halutaan ' sitä ylläpitää ja kehittää maailman rauhan puolustajana. Yhdysvaltain nykyisen hallituksen mielestä olisi tietenkin ollut edullista, että eräistä epämieluisista ja epätodellisista kysymyksistä ei olisi puhutiu mitään. Yhdysvaltain hallitus on voinut sovinnollisen rutiiniohjelmansa puitteissa komennella vissin äänestyskoneistonsa kanssa tätä maailmanjärjestöä miltei mielin määrin — ja kuten sanottu — se sopii sen ohjelmaan. Ottakaamme esimerkiksi tämän hetken tärkein kysymys —, aseistariisumiskysymys. Ihmiskunnan suuri enemmistö haluaa ja vaatii aseistariisumista. Mutta kun amerik-, kalaiset sotätarvetehtailijat sekä heidän poliitikkonsa ja kenraalinsa haluavat kaikkea muuta niuttei aseistariisumista, niin he haluavat olla mahdollisimman vaiteliaita tästä kysymyksestä. Yleisen mielipiteen takia he eivät voi kuitenkaan julkisesti vastustaa aseistariisuntaa. Siksi he vastustavat jul-kistg, keskustelua, tästä asiasta ja vaativat, että aseistariisumiskysymys on pidettävä vihreän veran alla jossakin komiteassa, minkä työtä ihmiskunta ei voi välittömästi seurata! Totta on, että Yhdysvallat sai äänestyskoneistonsa avulla aseistariisumiskeskustelun vältetyksi YK:n" yleiskokouksessa — mutta^yksikään ajatteleva henkilö ei voi kieltää sitä,;et-i teikq pääministeri Hrushtshevin päättävä esii9tyminen|j|| voimakkaat puheet aseistariisumisen' puolesta vaikuttaneet myönteisesti tämän kysymyksen lopulliseen ratkaisuun. ' ~ '"'iVluistaa nimittäin'tulee, että vaikka imperialistiset pu^g| haluavatkin suppeiden ryhmäetujensaTkannustamana varus- X teljikilpailun jatkumista.ja sen kiihtymistäkin, niin ne.ei||t| ^ kuitenkaan voi'enää pakottaa ihmiskuntaa hyväksymään hary ' > Iiijäan^un ihmiskunnan suuri enemmistö haluaa ja vaatii aktiivisesti aseistariisuntaa, ni|n kaikki siihen todellisuudessa^ . tähtäävät'esitykset ja ehdotukset/tulevat saamaan yhä s§gm rempaa kannatusta ja tukea. Tämä selittää myös sen, miksi 'Neuvostoliitto ei kaihda julkista keskustelua aseistariisumis-^. 1*""^-^kysymyksessä ja sen,'miksi tätä kysymystä ei voida lopulta- ' /kaan haudata-minkään komitean hyllyille pölyttymään., ^KysymysfknihkapiV^^^ nyt;\maanteits6 Sudburysta Port Arthuriin? —. J . , T o r o n t o i ^ - - , \ Vastaus: Täkäläisen kauppakamar i n ^tilastojen' mukaan, noin 700 mailia. Eräät Port Arthurissa Vle-railleetx kansalaisemme ovat/Selittäneet, että matka Sudburysta Port A r t h u r i i n lyheni noin 300 maililla sen jälkeen kuh,'.'Wawan tie" avatt i i n liikenteelle. ^ , Arvovaltapulma omnykyismT.uSAm pahin ongelma^ toteaa tunnettu lehtimies Herald Tribunessa New York. — Nixonin on mieletöntä väittää, ettei muka ole lainkaan olemassa ;US An-iiaFvovaltapul-maa, ettei USAn ja Neuvostoliiton YLEISÖN KIRJE TODELLISUUS TARUA I H M E E L L I S E M P I ^ Joitakin viikkoja sitten luin Torontossa Ilmestyvästä;-suomenkielisestä lehdestä yleisön osastosta jonkmlaisen purkaustulvan, mikä kosketteli kommunisteihin kuulumattoman henkilön-työhön i pääsyä sellaisilla työmailla^ missä'kirjoittajan: kertoman mukaan, oli työnjohtajana tai ''supina'^ kommunisti. Hän oli kertoman' mukaan, yrittänyt' ^tällaiselle; ;työmaalle f pääsee mättä kuitenkaan työhön vaikka saman aikaisesti kuitenkin otettiin miehiä työhön. Sanoi saaneensa tietää, että hä-iiellä "ei ollut työhönpääsymahdolH::^ suuksia- koska hänellä; ei: ollut kommunistipuolueen -jäsenkorttia taskussaan. En väitä asian todenperäisyyttä vastaan. .Totean vain, että "vuoroin vieraissa käydään, harvoin hyvänä pidetään"; Täytynee lähem^. min selittää mitä tarkoitan näillä viimeisillä sanoillani, ; jotta ikaikki paremmin::. ymmärtäisivät sanani johdonmukaisesti, eikä järkiparka hyppelisi puusta puuhun. Seuraava pieni tarina, joka on o-makohtaisesti koettua, joka valai-seekin sanani täydellisesti. •Elettiin vuoden 1930-jälkeisiä aikaa — pula-aikaa, siis samalla Lapuan liikkeen aikaa. Silloin oli pullat uunissa samalla itävällä.Suo: messa kuin kertoja kertoi Torontossa kokeneensa. Ero oli vain siinä, että taikina o l i eri aineista valmistettu ja vaadittiin jäsenkortti, mutta ei.kommunistipuolueen. Olin siihen • aikaan seitsemäntoista ikesäineft v- villivarsa. . K o t i n i o li pieni, .-neliseinäinen V ainoastaan. Köyhyys; suorastaan nälkä kurkisteli jokaisesta: seinähirren raosta. Kodissani en ollut koskaan kuullut puhuttavan kommuiiismista; sen enempää; kuin: fasismistakaan. ;No n i pahemmin suolen :mutkissa,.päätim me naaj)urin: pojan, joka.oli saman ikäinen kuin minäkin, kanssa lähteä katsomaan ja kiertämään.: Lapin jänkiä ja kairoja. Pakkasimme reppuumme vähät vaatteemme; : kirveen sekä pokasahan terä n i i s t i vyyhdellekierrettyr nä. Naapurit antoivat evästä matkalle. Näin alkoi taival katketa vanhalla: rämisevällä polkupyörällä. Lähdimme keväällä aikaisin: reissulle. Poikkesimme matkalla taloissa j a hakkasimme puita pieniksi ::rant-teilla ruokamme edestä. Kuukauden perästä aloimme samoilla niitä'Lapin kairoja savotasta savotalle! kysellen töitä; Olimme kuulleet, että siellä on monta yhtiötä "runnaamassa" Kohtasimme neljä yhtiötä joista suurinta leikillisesti sanottiin, että se on {iaras puolue — Kemi-yhtiö. Mutta sanat, mitkä meille ensiksi lausuttiin'kysycssämme työtä;olivat joka paikassa lyleisesti samanlaiset; Keskustelumme ukkoherran kanssa sujui seuraavaan ta'^paan: — Onko teillä antaa työtä? miskysymyksessä> Kaikki tietoiset huomioitsijat ovat jo yksimielisiä siitä että Yhdysvaltain vai tiodepartmentti sai nyt viimeisen "voittonsa". Jokatapauksessa on selvää, että pitämällä- härkäpäisesti kiinni siitä mahdottomasta ajatuksesta,^et-tä Chiang Kai-shek on muka "Kiina", saattaa Yhdysvallat itsensä miltei naurunalaiseen asemaan' Afrö-Aasian maissa. Juuri tällaiset otteet ovat-syy-nä Yhdysvaltain arvovallan romahdusmaiseen laskuun, mistä; siellä nyt keskustellaan (ensimmäisen kerran sen maan h istoriassa) käynnissäole van presidentinvaalin yhteydessä, 'l Tosiasia, tietenkin on, että^ YK:ssa on pelattu kova peliä,^ mutta kysymys ei.ole lainkaan^ siitä, minkä puolen "toivoisim-i me"^ olevan oikeassa, vaan siitä, mikä maa tai maitten ryh-, mä ;on todellisuuspohjalla. Juu-| fi.'tässä on pääministeri Hru-: shtshevilla' pitkä etumatka esi-: ^merkiksi presidentti lijisenho-vverim verrattuna, l ^ • - — Oletteko etelästä? ~ — Olemme. ^ — Kuulutteko suojeluskuntaan? — Emme, olemme vielä n i i n nuoria. - , . — Olisittehan te voineet kuulua suojeluskunnan poikaosastoon. — E i ole tullut liittyneeksi siihen. — Kuulutteko Lapuan liikkeeseen? — Emme kuulu siihenkään. \— Oletteko kirkosta eronneita? — Emme. Kuulumme ev.luteri-laiseen kirkkoon.. — Oletteko olleet jäsenenä jossain seurassa tai yhdistyksessä? — Kyllä. ^ — Missä? ^ — Jaha valitettavasti meillä ei ole nyt työtä antaa. Jos olisitte kuuluneet suojeluskuntaan tai Lapuan liikkeeseen, niin mahdollisesti solisimme voineet ^jotakin hom maa löjrtää? — Kiitos ja näkemiin. Edelläoleva fraasi alkoi tulla niin tutuksi, että osasimme sen ulkoa sa nella vaikka millä hetkellä. Kiersimme Iit, Simot, Pudasjär-vet, Ranuat, Tervolat, Rovaniemen maalaiskunnat; Posiot; Keniijärvet, Sodankylät ja viimeksi saavuimme Kittilän kairalle. Olimme jo epätoivon partaalla kun jälleen menimme 'erääseen savottaan, jossa kuulopuheitten mukaan ukkoherrar na oli Teppo Karvo, jonka piti olla kenkkumaisimpia; Ukkoherraa o-dotellessammQ tuumimme, pitäisikö meidän valehdella kuuluvamme suojeluskuntaan. Lopuksi päätimme edelleenkin puhua totta. Illan suussa tulikin ukkoherra kämpälle. Menimme "terävään päähän-', kuten kutsuttiin sitä puolta, jossa asuivat työnjohtajat ja ka-sdöri. Menimme hänen .perässään "terävään" päähän. Saimme kokea y l lätyksen ukkoherran taholta kysycssämme työtä, sillä keskustelu tällä kerralla oli aivan erilaisempi kuin mihin olimme matkalla tottu- ;neet.V'Keskustelu sujui seuraavasti: — Hyvää päivää. — Päivää, mistä kaukaa pojat tulevat?" — Etelästä. — Työtäkö haeskelette? — Kyllä, arvasitte oikein. — Oletteko .ennen olleet metsätöissä? — Kyllä, jonkun verran, vaikka eihän tähän'ikään ole :v^^ olla paljon missään — Vanhojako olette? — Seitsemäntoista. — Oletteko monessakin ~paika.ssa käyneet? — Tämä on kymmenes pitäjä, savottoja emme jaksa muistaa; niitä on kymmeniä. — Onko teillä työkalut mukananne? -r- On kyllä, saha ja kirves — Onko teillä muita vaatteita mukananne kuin nuo, jotka ovaf päällänne? — On, ne ovat repussamme. — Taitaa olla kova nälkä pojilla pitkän kierroksen jälkeen? Kyllä, ei ole syöty kahleen vuorokauteen muuta- kuin yhden rieskan kahteen mieheen. — No, käykäähän sitten pöytään ja syödään ensiksi, sillä eiköhän noilta emänniltä saa sapuskaa. N i i n söimme pitkästä aikaa kunnon aterian. > _ , Syömisen jälkeen hän kysyi minulta osaanko kirjoittaa ja tunnenko laskutaidon. Laskea kyllä osaan vastasin, vöinhän antaa näytteen kummastakin-taidostani. Entä kaverisi, kysyi hän. Uskoisin hänen osaavan, vastasin. Olemme olleet samassa kansakoulussa. Annoimme näytteen taidostamme, jonka jälkeen hän tarkasti ne ja kysyi jälleen minulta osasinko pitää kirjaa rahoista, tuloista ja menoista. ' Kyllä jos se on yksinkertaista kirjanpitoa, vastasin. , Opettaja o-p e t t i s e n minulle iltasin. ' Selvä on, saatte työtä jos otatte sellaisen vastaan, sanoi hän, mutta kaatohommaan' ei teistä' a'inakaah ole muutamaan viikkoon, sillä olette siihen tällä kertaa liian .heikkoja. Sinä saa^ hoitaa kassan, sanoi hän miniille ja Icayerisi; pääsee Juke-^ . V (Jatkuu sivulla 3) ~ voimasuhteissa ole tapahtunut muur toksia. Todellisuudessa tämä on nykyään USAn pahin pulma,, toteaa tunnettu .amerikkalainen lelitimies Walter Lippmann kirjoituk.sessaan .New -York Herald Tribunessai jossa hän vastaa Nixonin ja Eisenhowe-r i n väitteeseen,^ ettei USAn arvo-- valta ole viime vu<isina mainitta-: vasti vähentynyt. Lippmann on kirjoituksessaan sitä mieltä, että "ei ole pienintäkään epäilystä Neu-vostoliitonisasemanislujittumisesta kansainvälisellä inäyttämöUäyrlO; viime vuoden aikana. Lippmann toteaa kirjoituksessaan mm:« ^ Neuvostoliitto on nmisut sotilaallisesta s heikkoudesta ^^sotilaallisesti tasa-arvoiseksi j a sen vaikutusvalta, joka ennen ulottui vain suppeaan piiriin, on: nykyisin levinnyt kautta maailman. ; Voimamme^ .j suhteellinen .väheneminen i ei, V ole kuviteltua. Se muodostaa tärkeimmän . p u l m a n , : suhteissamme ulkopuoliseen maailmaan. Ensimmäisinä sodanjälkeisinä vuosina ;USAUajoli enemmän mahtia ja vaikutusvaltaa kuin amerikkalaiset osasivat koskaan--haaveilla-: kan, mitä :kaukonäköisinkään; amerikkalainen saattoi toivoa. ; Mutta: teimme politiikassamme vakavan virheen emme käsittä^ neet. että asemamme ei :yoi: säilyä yhtä voimakkaana; että olemme astuneet mahdollisuuksien uloim-malle rajalle, ja eitä meidän oji oltava^ valmiit laskeutumaan ensimmäisten sodanjälkeisten , vuosien päätähuimaavista korkeuksista.'^ Käännekohdaksi josta laskukau-temme-' alkoi;: muodostui- vuosi-1949.^ Silloih Neuvostoliitto kaatoi ydin-asenionopolimme ja osoitti maailmalle; että huolimatta sodan aiheuttamista vaurioista, se on luonut talouden; j oka' pystyy valtaviin saavu-tuksiin tekniikan ja -^tuotannon aloilla. "SO-liivun historia on meidän ky-^ vyttömyytemme historiaa, ^mme kyenneet ^vastaamaan, tuohom^iaas-teeseen emmekä kyenneet löytä- ;mään sellaista ulkopoliittista; suuntaa, joka; olisi; soveltunut maailman uusiin - voimasuhteisiin; sekä^ näiden aiheuttamaan; uuteen tilanteeseen; Tämä kyvyttömyytemme tajuta, mitä Neuvostoliiton kehityksen seurauksena on tapahtunut, johti siihen, että meidän taloutemme alkoi jäädä jälkeen. Se johti ^siihen, että maanpuolustuksessa emme ole johdossa, ja nyt meidän on pakko ponnistella: suuresti päästäksemme varustautumisessa tasoihini Se johti siiheny että meidän ulkopolitiik kamme;;on muuttunut;.^puolustus-luontoiseksi j a siltä puuttuu aloite kykyä. Se on monissa kriitillisissä kysymyksissä kangistunut. Täniän kangistumisen. on :aiheuttanut asenteemme SyngmanRheehen.Tshiang Kai-shekiin sekä jossakin määrin myös t n Adenaueriin." iBteÄo i i i i ; TOIMTTAOTT EEVA^'' ''^ Sananen hiustenhoidosta e9 P A R A N T A V A HIIVA T A A S SUOSIOSSA Jo v.4nhastaan tunnetaan, että • hiivalla on edullinen vaikutus ihmisen elimistöön ja hyvinvointiin! Varsinaisen 'tarkoituksensa r ohella on: tutulla, taloudessa käytettävällä hiivalla samoinkuin kuiva- e l i olut-hiivallakin ollut: jatkuvasti: toinen^ kin: käyttö: ! Kukapa nainen ei olisi kuullut f ainakin puhuttavan hnva^ naamiosta,^ joid'jn puhdistavan ja pehmentävän :vaikutuksen ; J O . : e s i - äitimme tunsivat..Myöhemminvkui-va-: cl 1 oluthiivaa mainostettiin melkeinpä yleislääkkeeksi .kaikkeen.;ja kaikille, ja ainakin paakaupungis- .s\nmme - T^luonnoIlisGSti muista E u - loopan maista saadun esimerkin mukaisesti i - ^ : vallitsi yhteen: aikaan suoranainen oliithiivavillitys. Mislä tämä huvan saama kansan-, suosio sitten johtui? Jo enne'n ku m : vi ta miineistakaan tiedettiin mitaan, hiivjm uskottiin puhdistavan epäpuhdasta ihoay. hävittävän finnit ja paiseet, sekä varsinkin naamiona käytettäessä vaikuttavan pehmentävasti ja elyvyt-tavästi karkeaan ja ryppyiseen ihoon Myös -jatkuvaan väsymykseen ja puutumistiloihin hiivan us-kotiin tuovan lievitystä. Niinikään vatsan toiminnan edistämi-seksr suositeltiin hiivan: nauttimis-; Myöhempi tutkimus on osoittanut; että nämä uskomukset ovat, oikeita. Kuivahiivai^ tiedämme sisäl-tävän runsaasti vitamiineja.-joukos-sa kaikki B ryhmän vitamiinit, aminohappoja ja erilaisia tärkeitä ; m i - neradlcja. Myös valkaisainelta h i i va sisältää runsaasti, mutta siitä puutuvat melkein kokonaan sokeri, tärkkelys ja rasva. . ..MiJjcyiQjrtilhi hiivatuotteilla — sekä taloushiivalla että kuiva- eli o-luthiivalla — on kuitenkin yhlci-nen;-; haittansa;' Monen rmielestä-niil-r; lä; on: varsin epämiellyttävä-tuoksu ja kuivahiivassa vielä vastenmielinen maku. ^Nämä ominaisuudet ovat monesti -muodostaneet voittamattoman esteen hiivan käytölle terveyden- ja kauneudenhoitoainee na Tutkimuksia jatkettaessa on kuitenkin Tanskassa kyetty elävät hiivasolut' yhdistämään -nestemäiseen ihoravintovoiteeseen sekä sisällisesti nautittavaksi-miellyttävän makuin siksi tableteiksi. Vaikka molemmat sisältäväkin vahvasti konsentroitua hienointa kuivahiivaa; on hiivan alkuperäisetä hajua j a ina^; kua tuskin tunnettavissa. Kuten edellä mainittiin, viimeaikaiset tutkimukset ovat todistaneet oikeiksi -vanhat uskomukset hiivan ihoa i-puhdistavista , j a tervehdyttä-- vistä vaikutuksista,: samoin kuin sisäisesti nautitun: hiivan; ummetust^i ehkäisevät, ja-ruoansulatusta j a palamisprosesseja edistävä}; ominai- Muodissa oleva lyhyt tukka vaatii ainakin muutamia kiharoita l i sää joka kahden kuukauden kulut:; tua. Ja' jotta olisimme ajan tasalla niin ottakaamme^ opiksi, mitä a-siantuntijalla on muutakin'sanotta| vana hiustemme kauneudesta. Perr 'manentti on ensimmäinen askel tässäfkaunistamisessa, mutta siihen meidän tulisi valniiistua-jo viikkoa aikaisemmin_ juomalla , kuorittua maitoa;jkvartin päivässä,-': se^edistää yleistä hyvinvointia. ' K a i k k i a ' rauhoittavia^, .^t^i 'päänsärkyjä äkkeltä^^ olisi vältettävä; nauttimasta ainakin 24 tuntia ennen permanentin ottamista, sitä ottaessamme meidän tulisi olla sovussa Itsemme kanssa ja unohtaa kaikki,kiireet j a : ikävät asiat, sillä; sen onnistuminen riip-puu^^ paljon ruumiillisesta:ja henkisestä hyvinvoinnistamme. Jos o-lemmealakunnossa niin kiharoista ei tule hyvät. Ei ole v|iiä kuinka hyvin se on tehty;.perinSnfent;J;i ai-na kuivattaa hiuksia. Uudet höyrykoneet jälkeen rullien teon pehmentävät laineita^jnut-ta itsc: voimme^suorittaa alkuöljyä- ;misen. .Ennen.- permanenttia; t u l i si pränahkaa voidella haalealla olivi-öljyllä, harjata j a peittää turbaanin malliin paksulla' pyyhkeellä, Joka on kasteltu kuumaan veteen. Se on pidettäväpäässä niin kauan kunnes pyyhe jäähtyy senjälkeen hiukset :i'taas:harjataani Hieronta ja :hariaa-minen • sekä 'kuumentaminen rasvauksen ;. jälkeen-: vahvistavat. päänahkaa permanenttiin. Kihartami-senijälkeen tulisi hiuksia harjata hyvin, mitä .enemmän niitä: harjaa sitä pehmeämmäksi ja kiiltäväm-mäksi tukkamme tulee;: Jos - hiuksemme tuntuvat hyvin kuivilta voimme harjaan sivellä hiukan rasvaista hiusvoidetta, jakaa hiukset pieniin osiin ;ja harjata ne:tällä tavalla vähitellen aina harjaten juuresta yläsuuntaan; siis :irti päänahasta. Tämäii jälkeen kuivatkin hiukset näyttävät kiiltäviltä. :i Ensimmäinen -pesu permanentin jälkeenituoreella munalla on ylellisyyttä;. mutlavse: kannattaa. Siihen tarvitaan kaksi vatia toiseen eroile-- taan keltuainen, toiseen valkuainen. Tukka kastellaan Haalealla yim vedellä, keltuainisn rikotaan keskel-''^*^'!? le päälakea ja'se hierotaan sorinen^^^^-^^r^ päillä ympäri päätä.' Airiakin koi-me kertaa on pää huuhdeltava tä- ^ ^, män jälkeen. Nyt; on ,yalkiials«f j^v^J'^^r vuoro, se hierotaan samoin •yinpifrr''"*'^''*$ päätä sormenpäiUä j a .huuhdeUaamV ainakin koliiiasti. Kun^'tukka''^j&lpj^ niii^ puHdas että se " v i n k u u " , niin^ se huuhdellaan viimeksi vedellä jo-'< ' ' hon on kvarttiin vettä sekoitettu 1"?^; ruokalusikallinen epsom suolaa. Tä--'-'"'^ - mä jää viimeiseksi, huuhteluksr.'}'^*'" Tukka asetetaan kireälle rullille j a ' - laineille haluttuun malliin j a anne-taan kuivaa. Kun hiukset tainSn'^ kästitelyn jälkeen kampaa j a har-* jaa tuntuvat ne pehmeällä jä kiiltä-^^ viltä kuin pienen lapsen hiukset. ~ Tukkamme on kruunumme ja kaunein koristeenrnse sille kannat-' taa omistaa joskus ylimääräistä huo-"^ miota. Eikä meidän tulisi unohtaa kuoritun' maidon käyttöä terv^y-'^ deksemme ja kauneudeksenune. >- •M-f" • • • \ N A I N K I N VOITTE SÄILÖÄ ^ Kaipaako joku vaihtelua hilloko- ,„^^^ koelmaansa? Suosittelemme esim. englantilaista marmeladia englantilaisittain (JAM): 1 kg vadelmia v 1 kg sokeria 1 kg punaisia viinimarjoja 1 t l . säilöntäjauhetta - Kasariin valitaan kauniita, ehjiä* ^ < marjoja, joita ei huuhdota. V i i n i - ' iY marjat revitään, huuhdotaan,*^ sekoitetaan vadelmien kanssa ja saa^jt»^ kiehahtaa hyvällä tulella. Kasari nostetaan tulelta j a sokeri sekä s a t ." löntäjauhe sekoitetaan joukkoon. N i i n p i a n / k u i n ' s o k e r i on sulanut, * s kaadetaan hillo tölkkeihin j a .sulje-^'i^ taan heti. Jonkun kuukauden k u luttua sokeri hyytyy j a marmeladia voidaaii käyttää leivonnaisissa jja jälkiruoissa. Hyvä pikkelysi on Kapteeni sinap-pipikkelsi: : ' * i H ' a t ^ • KAKSOSET Olemme kuulleet kerrottavan et-^ tä kaksoset ovat niin:- läheisiä - toisilleen että he; loukkaantuvatkin suudel sekä hiivan vitamiinipitoi- samaan aikaan ja vieläpä samaan suus Toivottavasti mekin saamme pian; vastaavanlaisia :hiivaravinto-tovalmisteita. Tuntiessamme tarvetta ^'kohentautua^':\ hiivakuurin. a-vulla meidän ei silloin tarvitse enää turvautua, pahanhajuiseen hiivanaa-mioonlar silmät ummessa-nielaisemaan oluthiivaannoslamme. Dipl. kosmetologi Helena Hihnavaara (Satakunnan Työ) Sivilipuolustus-puheet nukuttavia u T r a i l , B. C. Kaupungin pormestari L. A . Read sanoi täällä^ tiislai-iltana;: että äskettäin:Edmontonissa pidelty Länsi-Canadansiviilipuolusr: tuskonferenssi oli niin väsyttävä, että siihen osallistuneiden pormes t a r i e n ' j a kunnanesimiesten oli vaikea pysytellä hereillä. — Paradoksi, mahdottomalta tuntuva tai ristiriitainen vaite, Joka k u i - -tenkin on tosi tai perusteltavissa. — Biologia, oppi eliöiden elämästä, laajemmassa merkityksessä eläin- ja kasvitieteen sekä antropologian yhteisnimi. paikkaan. Hamiltonissa asuu lähekkäin kaksi; perhettä, :jois'sa kummassakin on kaksoistyttäret j a : jois-s a onnettomuudet tulevat ainai kaksittain, niin että niitä tietää jo o-dottaa kertovat kummatkin vanhemmat. Kuusi vuotiaat Susa ja Janice pääsivät juuri sairaalasta kun koira puri kumpaakin. Sama koira puri heitä kuukausi sitten, ensiksi Janicea nenään ja hänet kuljetettiin -kiireesti sairaalaan; j a sieltä palattua istui Susan verannallia katkenneen käden kanssa j a o l i tehtävä loinen matka sairaalaan. Nelivuotiaat Karen j a Kathryn eivät: myöskään säästy:;parittain:;tu-levilta onnettomuuksilta Välillä he nielevät yhdessä jotakin sopima-idnta j a , viikkofsitten; Karen:-putosi puusta! ja :'Kathrynikeittiön;pöydälr ta ja kummallakin on haava aivan samalla kohtaa päässä. Tuskin nä-mämerkit ehtivät parantua kun. he )o putosivat aidalta ja n y t kummallakin on kuhmu päässä. Tytöt ovat sirkeäsilmäisiä veitikoita eivätkä pienet kuhmut ja: naarmut estä :• hei-: tä kasvamasta j a aikanaan astumasta paikalleen elämässä. \ 5 pientä porkkanaa 250 g pieniä sipuleja 100 g ruskeita papuja 20 g viinihappoa kurkkuja 125 g suolaa Kastikkeeseen: 75 g vehnäja^-, hoja, 1 1. etikkaa, 1 k g sokeria, 3 tl. curryä, 3 t l . sinappijauhetta ja 1 tl. säilöntäjauhetta. Kail^kia vihannekset puhdistetaan, leikataan palasiksi, mieluimmin kuutioiksi, ripotellaan suolaa päälle ja annetaan seisoa muutamia tunteja. Jauhot ja etikka vatkataan hyvin, sokeri "ja mausteet lisäv, tääi\ ja kastike keitetään^ 10 minuuttia koko ajan kovasti vatkatenV Sitten yhdistetään kastike ja put-' distetut vihannekset joista sitä en^' nen on kaadettu suolavesi pois. V i hannekset kuumennetaan liemessä, mutta eivät saa Riehua. Viiden-minuutinkuluttua lisätään säilöntä-.-I: jauhe ja pikkelsi pannaan tölkkeihin ja suljetaan heti. On valmista noin kuukauden perästä. , " • • • M U N U A I S P A T A • . " " 1 ! I 1 i i - ! 1 i ! i ? i : ; ( i-^ 1 I Pese, kuivaa ja leikkaa 1 munuai nen viipaleiksi.; Ruskista viipaleet voissa, lisää 1 sipuli hienoksi hakattuna joukkoon käristymään ja vielä 1 r k l tomaattisosetta, % ..dl vettä tai lihalientä, 1 purkillinen*'-^* säiliöherneitä j a 150 g sulatejuus- ' toa ' paloteltuna. Sekota kunnes"^ juusto sulaa ja mausta ruoka suolalla ja p i p p u r i l l a . ' Tarjoa suoraan padasta. s-j' Luterilainen kirklco ja rauhan asia Atlantic Citystä viime' maanantaina lähetetyissä New Y o r k Times Servicen eräässä uutisliedossa kerrottiin, että siellä kokoontuneelle Yhdysvaltain Yhdistyneen Lutec-sen kirkon vuosikonventionille oli esitetty ehdotus, jonka mukaan mainittu kirkko vetoaisi,, Yhdysvaltoihin ja :Ganadaanr että ne ryhtyisivät kansakuntina etsimään keinoja uk-kaavan sodan ehkäisemiseksi omaksumalla rauhanomaisen rinnakkais-toiminnan ja kilpailevan rinnakkaiselon periaatteen. ' Näitä rivejä kirjoiteltaessa ei ole käytettävissä sen' paremmin tämän mielenkiintoisen ja rauhanpuolustajain kannalta lämpimästi tervehdittävän esityksen" tekstiä 'eikä'\s»tä-; kään-mitä,läslä"asiasb loppukädessä .'pääteltiin.' Mainittakoon kuitenkin, että 4ä-mäehflotusjaiheulti: mainitun: uutis^ tiedon: mukaanvyli;ikaksi: t u n t i a ; kestäneen ikiivaan; väittelyn i mainitussa luterilaisen .kirkon;; vuosikcnventio-: nissa. ' Väittelyii-aiheutti aluksi samassa yhteydessä kokoukselle tehty ajankohtainen ja tärkeä ehdotus, -että luterilaisen kirkon tulisi vaatia ydinaseidenf kaikenlaisten i: kokeiden lopettamista. ' ' | Ko. kirkkokoukseen —, niitä pi:: delään vain joka toinen vuosi —- osallistuu -uutistietojen-mukaan< n.' 700 edustajaa. ! , " / ' , I Pääasiallisemman' ja räikeimmän bpposition rauhanomaista , rinnak-! kaiselon periaatetta JU; ydinaseiden kokeilujen, lopettamista .vastaan esitli./miiinitun uulistiedon mukaan eräs ^.yhdysvaltalainen sotapappi (huh! mitä kaikkia nimityksiä onkaan keksitty lempeän Jumalan^ n i missä)! Mainittu heVrasmiesr Rev. Wi'liam-B. Downey, aloitti_väitlelyn esittämällä,; että ehdotetusta vetoO: muksesta vedettäisiin y l i tai pois-tetlaisiin- sanat-,"rauhallinen ••yhteistoiminta ja kilpaileva rinnakkaiselo". Z' Tämä Yhdysvaltain armeijan sotapappi myönsi, että ihmiskunnan taholta'janotaan rauhaa ja pelätään hirveätä ydinasesotaa. 'Mutta sotapappi kun on,.hän unhoitti kuitenkin "Rauhan ruhtinaan" opetukset ja vaati avointa Sodankäyntiä sosialistista maail-manosaa vastaan. , - - ,- , , Nimittäen ^ Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshevia ' " l a h ) a r i k s i" hän' selitti,että - kysymys e i ' loppujen lopuksi ole hänen mielestään rauharivetoomuksen jostakin ^ sanamuodosta, vaan siitä, että^ hän haluaisi' sotapappina, ^marssituttaä amerikkalaisia Ja'heidän liittolaisiaan "päin inhaaVitää" kuten ^'suo* uialuistasisUneh ''iskulause' kuului! Hän puki sodanjulistuksensa kui-- tenkin; nykyaikaisempaan-^ muotoon vaatimalla sosialismin "takaisin rullaamista" mikä härmänkielellä^ puhuenitarkoittaa sodan faloittamisr * ''"^ ' ta siinä mielessä, että kapitalismia voitaisiin levittää tulella J a mie-' ^ kalla tänä atomiaseiden . a i k a k a u : ^ - ' '' tena sinne, mistä "kommunismia i; rullataan takaisin". " ^' \ Toivottavasti tämän sotapapin % vouhottelut hyljättiin luterilaisen. kirkkoväen kokouksessa paholaisen I vihanlietsontana. Mainitussa uutis-' tiedossa kerrottiinkiri, ettS'^;toiset'•]r<(«^ luterilaiset papit, jotka kannattavat rauhallisen, rinnakkaiselon perus- 5 teellä sodan vastustamista, Varoitti- ~_ % vat tätä sapelia kalistelevaa tulen-' -1; nielijäkumppaniaan siitä, maarasta '4 minkä "uskonsota kommunismin ,ta- ^, kaisin " rullaamiseksi" nykyoloissa , aiheuttaisi. . ,C \ -^'v , Jäämme siis kaikessa h i l j a i s u u - . ' , |1 dessa " j a „hyvässä'v toivossa 'oclotta-', 1; |j maan, «mitä luterilaisen kirkon^kon-Ai^/l ventioni loppukädessä'Atlan|ib"j Ci-j tyssa päätti sodan j a rauhan""kysy-^ »,^"'1 myksistäl ^ kähsäkoura..^^'T^^-^' 7 » H » mm m i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 20, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-10-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus601020 |
Description
Title | 1960-10-20-02 |
OCR text |
m
;|UillBd5^4iöuice4weekl5C; .Tuesäays,
Piäiilähli>gt(XUDpt(nv Ltd.. 4tlOO-102
10lii2St.(W.^ fiuätiutyront.; Canada.!
YhdysvaUoissa: '1 v k : DJJOJikk. 4.8p
Suomessa: '"'^^c^riik:9JS0^9 k k . ' 6 i5
1^
i i i
k r
l i i •
I :
to
ISÄ*
i i
mm
I''
J
KblnieVtärkeätä
-risyttivät^ maailmaa" nykymaailman tiimoille muotoiltibia:
vkplme.„viikkoa jotka, kolkuttivat ihmiskunnan jaennenkaiH-kea^
YKin omaatuntoa". ' ^ '
.Meidän mielessämme on luonnollisesti Neuvostoliiton
jläfiftiinisteri Hrushtshevin vierailu YK:ssa sekä hänen pu-heiEÄi?
ja • esityksensä^v^^^ , 1 /
t Päivälehdet, aikakausjulkaisut ja rad.okommentaattorit
Atlantin mollemmilla puolin jatkavat herkeämättä keskus-telua,
pääministeri Hrushtshevin esiintymisestä YK:ssa pav|a||
rien saavutuksistaan siellä. Suhtautuminen hänen esityksiin-sä
saa luonnollisesti usein voimalckan poliittisen sävyn, mutta
, maailman lehdistö tuntuu olevan melko yksimielinen kahdesta
asiasta: Y K — mistä on vuosien mittaan tullut itse-tahdoton
USA:n valtiosihteeristön äänestyskoneisto, kaipasi
ja tarvitsi voimakasta herätystä; maailman muuttunut tilanne
vaatii vastaavanlaisia muutoksia myös YK:n rakenteessa ja
toimintamuodoissa.
'Öttakaammie pari esimerkkiä: Neuvostoliitto sai heti ja-
;skamattom£m kannatuksen Afro-Aasiani;mailta^ie että
y K : n tulee keskustella ja-päättää toimenpiteistä kolonialismin
lopettamiseksi kaikkialla maailmassa.-Ja vaikka YK:n
-yleiskokous ei vielä hyväksynytkään NL:n esityksiä YK:n
pääsihteerin viran poistamiseksi ja kolmihenkisen sihteeristön
Ibiuodostamiseksi hänen tilalleen siten, että YK:n ohjelman
\tulkinnassa ja täytäntöönpanossa tulisi huomioiduksi
tasapuolisesti kapitalistisen, sosialistisen ^ ja puolueettoman .
maailman toivomukset ja mielipiteet, niin tosiasia kuitenkin
on, että tästä kysymyksestä keskustellaan nyt maailmanlaajuisesti.
Sosialistisen maailmangsan lisäksi — ja se edustaa
jo kolmannesta koko ihmislcuhnasta, pääministeri Hrushtshe-vin
ehdotusta kannattivat jo Y K : n istunnossa monet afro-aasialaiset
maat, mukanlukien Ghana ja vississä määrin myös
Intia. Varmaa myös on, että tämä ajatus tulee saamaan l i sääntyvää
kannatusta, sillä tällaista orgaanista uudistusta todella
kaivataan.
Pääministeri Hrushtshevin ehdotus tässä yhteydessä tu-lee
saamaan sitäkin laajempa kannatusta juuri siksi kun hän
, huomioi maailman sellaisena .kuin se-on. Jos hän olisi Yhdysvaltain
poliitikkojen tavoin vaatinut, että nyt kun länsimailla
on ollut peräkkäin kaksi 'omaa" miestä Y K : n pääsihteerinä,
siihen toimeen tulisi saada joku' sosialistisen maailmankatsomuksen
omaava henkilö, niin sitäkin esitystä olisi voitu
r puolustaa sillä, että mikä on hyvä kapitalismille, sen täytyy
olla hyvä myös sosialismille. Mutta sellainen ehdotus olisi
kuitenkin vatinut YK:n menettelytavoissa täydellistä kuperkeikka
kapitalistisen ja sosialistisen maailmanosan välisissä
suhteissa samalla jättäen puolueettomat maat suurine väki-joukkoineen,
edelleen lapsipuolen asemaan. Mr. Hrushtshevin
ehdotuksen voima,ja kantavuus onkin juuri siinä, että hän
huomioi ihaailmassa nyt vallitsevat voimasuhteet sellaisina
kuin ne todellisuudessa ovat ja ehdotti juuri näitä voimasuh-'
teitä vastaayia muutoksia. Tältä perustalta lähtien voidaan
siis luottamuksella odottaa, että NL:n ehdotukset YK:n korkeimman
johdon uusimiseksi tulevat perusolemukseltaan ennemmin
tai myöhemmin hyväksytyksi.
* * *
Vissit oikeistolehdet ja -kommentaattorit ihmettelevät
tai ovat ihmettelevinään sitä, että miksi pääministeri Hrushtshevin
muka "räikeät" esitykset ovat saaneet alusta pitäen
niii^ suurta kannatusta ja kantavuutta kaikkialla maailmassa
ja erikoisesti Afro-Aasian puolueettomissa maissa.
'Mutta jos tätäkin asiaa katsotaan todellisuuspohjalta,
niin Y K kalpasi kipeästi tällaista herätystä, mikäli halutaan
' sitä ylläpitää ja kehittää maailman rauhan puolustajana. Yhdysvaltain
nykyisen hallituksen mielestä olisi tietenkin ollut
edullista, että eräistä epämieluisista ja epätodellisista kysymyksistä
ei olisi puhutiu mitään. Yhdysvaltain hallitus on
voinut sovinnollisen rutiiniohjelmansa puitteissa komennella
vissin äänestyskoneistonsa kanssa tätä maailmanjärjestöä
miltei mielin määrin — ja kuten sanottu — se sopii sen ohjelmaan.
Ottakaamme esimerkiksi tämän hetken tärkein kysymys
—, aseistariisumiskysymys. Ihmiskunnan suuri enemmistö
haluaa ja vaatii aseistariisumista. Mutta kun amerik-,
kalaiset sotätarvetehtailijat sekä heidän poliitikkonsa ja kenraalinsa
haluavat kaikkea muuta niuttei aseistariisumista,
niin he haluavat olla mahdollisimman vaiteliaita tästä kysymyksestä.
Yleisen mielipiteen takia he eivät voi kuitenkaan
julkisesti vastustaa aseistariisuntaa. Siksi he vastustavat jul-kistg,
keskustelua, tästä asiasta ja vaativat, että aseistariisumiskysymys
on pidettävä vihreän veran alla jossakin komiteassa,
minkä työtä ihmiskunta ei voi välittömästi seurata!
Totta on, että Yhdysvallat sai äänestyskoneistonsa avulla
aseistariisumiskeskustelun vältetyksi YK:n" yleiskokouksessa
— mutta^yksikään ajatteleva henkilö ei voi kieltää sitä,;et-i
teikq pääministeri Hrushtshevin päättävä esii9tyminen|j||
voimakkaat puheet aseistariisumisen' puolesta vaikuttaneet
myönteisesti tämän kysymyksen lopulliseen ratkaisuun.
' ~ '"'iVluistaa nimittäin'tulee, että vaikka imperialistiset pu^g|
haluavatkin suppeiden ryhmäetujensaTkannustamana varus-
X teljikilpailun jatkumista.ja sen kiihtymistäkin, niin ne.ei||t|
^ kuitenkaan voi'enää pakottaa ihmiskuntaa hyväksymään hary
' > Iiijäan^un ihmiskunnan suuri enemmistö haluaa ja vaatii
aktiivisesti aseistariisuntaa, ni|n kaikki siihen todellisuudessa^
. tähtäävät'esitykset ja ehdotukset/tulevat saamaan yhä s§gm
rempaa kannatusta ja tukea. Tämä selittää myös sen, miksi
'Neuvostoliitto ei kaihda julkista keskustelua aseistariisumis-^.
1*""^-^kysymyksessä ja sen,'miksi tätä kysymystä ei voida lopulta-
' /kaan haudata-minkään komitean hyllyille pölyttymään.,
^KysymysfknihkapiV^^^
nyt;\maanteits6 Sudburysta Port
Arthuriin? —. J . , T o r o n t o i ^ - - ,
\ Vastaus: Täkäläisen kauppakamar
i n ^tilastojen' mukaan, noin 700
mailia. Eräät Port Arthurissa Vle-railleetx
kansalaisemme ovat/Selittäneet,
että matka Sudburysta Port
A r t h u r i i n lyheni noin 300 maililla
sen jälkeen kuh,'.'Wawan tie" avatt
i i n liikenteelle. ^ ,
Arvovaltapulma omnykyismT.uSAm pahin ongelma^
toteaa tunnettu lehtimies Herald Tribunessa
New York. — Nixonin on mieletöntä
väittää, ettei muka ole lainkaan
olemassa ;US An-iiaFvovaltapul-maa,
ettei USAn ja Neuvostoliiton
YLEISÖN KIRJE
TODELLISUUS TARUA
I H M E E L L I S E M P I ^
Joitakin viikkoja sitten luin Torontossa
Ilmestyvästä;-suomenkielisestä
lehdestä yleisön osastosta
jonkmlaisen purkaustulvan, mikä
kosketteli kommunisteihin kuulumattoman
henkilön-työhön i pääsyä
sellaisilla työmailla^ missä'kirjoittajan:
kertoman mukaan, oli työnjohtajana
tai ''supina'^ kommunisti.
Hän oli kertoman' mukaan, yrittänyt'
^tällaiselle; ;työmaalle f pääsee
mättä kuitenkaan työhön vaikka saman
aikaisesti kuitenkin otettiin
miehiä työhön.
Sanoi saaneensa tietää, että hä-iiellä
"ei ollut työhönpääsymahdolH::^
suuksia- koska hänellä; ei: ollut kommunistipuolueen
-jäsenkorttia taskussaan.
En väitä asian todenperäisyyttä
vastaan. .Totean vain, että "vuoroin
vieraissa käydään, harvoin hyvänä
pidetään"; Täytynee lähem^.
min selittää mitä tarkoitan näillä
viimeisillä sanoillani, ; jotta ikaikki
paremmin::. ymmärtäisivät sanani
johdonmukaisesti, eikä järkiparka
hyppelisi puusta puuhun.
Seuraava pieni tarina, joka on o-makohtaisesti
koettua, joka valai-seekin
sanani täydellisesti.
•Elettiin vuoden 1930-jälkeisiä aikaa
— pula-aikaa, siis samalla Lapuan
liikkeen aikaa. Silloin oli
pullat uunissa samalla itävällä.Suo:
messa kuin kertoja kertoi Torontossa
kokeneensa. Ero oli vain siinä,
että taikina o l i eri aineista valmistettu
ja vaadittiin jäsenkortti,
mutta ei.kommunistipuolueen.
Olin siihen • aikaan seitsemäntoista
ikesäineft v- villivarsa. . K o t i n i o li
pieni, .-neliseinäinen V ainoastaan.
Köyhyys; suorastaan nälkä kurkisteli
jokaisesta: seinähirren raosta.
Kodissani en ollut koskaan kuullut
puhuttavan kommuiiismista; sen
enempää; kuin: fasismistakaan.
;No n i
pahemmin suolen :mutkissa,.päätim
me naaj)urin: pojan, joka.oli saman
ikäinen kuin minäkin, kanssa lähteä
katsomaan ja kiertämään.: Lapin
jänkiä ja kairoja.
Pakkasimme reppuumme vähät
vaatteemme; : kirveen sekä pokasahan
terä n i i s t i vyyhdellekierrettyr
nä. Naapurit antoivat evästä matkalle.
Näin alkoi taival katketa
vanhalla: rämisevällä polkupyörällä.
Lähdimme keväällä aikaisin: reissulle.
Poikkesimme matkalla taloissa
j a hakkasimme puita pieniksi ::rant-teilla
ruokamme edestä.
Kuukauden perästä aloimme samoilla
niitä'Lapin kairoja savotasta
savotalle! kysellen töitä; Olimme
kuulleet, että siellä on monta yhtiötä
"runnaamassa" Kohtasimme
neljä yhtiötä joista suurinta leikillisesti
sanottiin, että se on {iaras
puolue — Kemi-yhtiö.
Mutta sanat, mitkä meille ensiksi
lausuttiin'kysycssämme työtä;olivat
joka paikassa lyleisesti samanlaiset;
Keskustelumme ukkoherran kanssa
sujui seuraavaan ta'^paan:
— Onko teillä antaa työtä?
miskysymyksessä> Kaikki tietoiset
huomioitsijat ovat jo yksimielisiä
siitä että Yhdysvaltain
vai tiodepartmentti sai nyt
viimeisen "voittonsa". Jokatapauksessa
on selvää, että pitämällä-
härkäpäisesti kiinni siitä
mahdottomasta ajatuksesta,^et-tä
Chiang Kai-shek on muka
"Kiina", saattaa Yhdysvallat itsensä
miltei naurunalaiseen
asemaan' Afrö-Aasian maissa.
Juuri tällaiset otteet ovat-syy-nä
Yhdysvaltain arvovallan romahdusmaiseen
laskuun, mistä;
siellä nyt keskustellaan (ensimmäisen
kerran sen maan
h istoriassa) käynnissäole van
presidentinvaalin yhteydessä, 'l
Tosiasia, tietenkin on, että^
YK:ssa on pelattu kova peliä,^
mutta kysymys ei.ole lainkaan^
siitä, minkä puolen "toivoisim-i
me"^ olevan oikeassa, vaan siitä,
mikä maa tai maitten ryh-,
mä ;on todellisuuspohjalla. Juu-|
fi.'tässä on pääministeri Hru-:
shtshevilla' pitkä etumatka esi-:
^merkiksi presidentti lijisenho-vverim
verrattuna, l ^ • -
— Oletteko etelästä? ~
— Olemme. ^
— Kuulutteko suojeluskuntaan?
— Emme, olemme vielä n i i n nuoria.
- , .
— Olisittehan te voineet kuulua
suojeluskunnan poikaosastoon.
— E i ole tullut liittyneeksi siihen.
— Kuulutteko Lapuan liikkeeseen?
— Emme kuulu siihenkään.
\— Oletteko kirkosta eronneita?
— Emme. Kuulumme ev.luteri-laiseen
kirkkoon..
— Oletteko olleet jäsenenä jossain
seurassa tai yhdistyksessä?
— Kyllä. ^
— Missä? ^
— Jaha valitettavasti meillä ei
ole nyt työtä antaa. Jos olisitte
kuuluneet suojeluskuntaan tai Lapuan
liikkeeseen, niin mahdollisesti
solisimme voineet ^jotakin hom
maa löjrtää?
— Kiitos ja näkemiin.
Edelläoleva fraasi alkoi tulla niin
tutuksi, että osasimme sen ulkoa sa
nella vaikka millä hetkellä.
Kiersimme Iit, Simot, Pudasjär-vet,
Ranuat, Tervolat, Rovaniemen
maalaiskunnat; Posiot; Keniijärvet,
Sodankylät ja viimeksi saavuimme
Kittilän kairalle. Olimme jo epätoivon
partaalla kun jälleen menimme
'erääseen savottaan, jossa
kuulopuheitten mukaan ukkoherrar
na oli Teppo Karvo, jonka piti olla
kenkkumaisimpia; Ukkoherraa o-dotellessammQ
tuumimme, pitäisikö
meidän valehdella kuuluvamme
suojeluskuntaan. Lopuksi päätimme
edelleenkin puhua totta.
Illan suussa tulikin ukkoherra
kämpälle. Menimme "terävään
päähän-', kuten kutsuttiin sitä puolta,
jossa asuivat työnjohtajat ja ka-sdöri.
Menimme hänen .perässään "terävään"
päähän. Saimme kokea y l lätyksen
ukkoherran taholta kysycssämme
työtä, sillä keskustelu tällä
kerralla oli aivan erilaisempi
kuin mihin olimme matkalla tottu-
;neet.V'Keskustelu sujui seuraavasti:
— Hyvää päivää.
— Päivää, mistä kaukaa pojat tulevat?"
— Etelästä.
— Työtäkö haeskelette?
— Kyllä, arvasitte oikein.
— Oletteko .ennen olleet metsätöissä?
— Kyllä, jonkun verran, vaikka
eihän tähän'ikään ole :v^^
olla paljon missään
— Vanhojako olette?
— Seitsemäntoista.
— Oletteko monessakin ~paika.ssa
käyneet?
— Tämä on kymmenes pitäjä, savottoja
emme jaksa muistaa; niitä
on kymmeniä.
— Onko teillä työkalut mukananne?
-r- On kyllä, saha ja kirves
— Onko teillä muita vaatteita
mukananne kuin nuo, jotka ovaf
päällänne?
— On, ne ovat repussamme.
— Taitaa olla kova nälkä pojilla
pitkän kierroksen jälkeen?
Kyllä, ei ole syöty kahleen
vuorokauteen muuta- kuin yhden
rieskan kahteen mieheen.
— No, käykäähän sitten pöytään
ja syödään ensiksi, sillä eiköhän
noilta emänniltä saa sapuskaa.
N i i n söimme pitkästä aikaa kunnon
aterian. > _ ,
Syömisen jälkeen hän kysyi minulta
osaanko kirjoittaa ja tunnenko
laskutaidon. Laskea kyllä osaan
vastasin, vöinhän antaa näytteen
kummastakin-taidostani.
Entä kaverisi, kysyi hän. Uskoisin
hänen osaavan, vastasin. Olemme
olleet samassa kansakoulussa.
Annoimme näytteen taidostamme,
jonka jälkeen hän tarkasti ne
ja kysyi jälleen minulta osasinko
pitää kirjaa rahoista, tuloista ja
menoista. '
Kyllä jos se on yksinkertaista
kirjanpitoa, vastasin. , Opettaja o-p
e t t i s e n minulle iltasin.
' Selvä on, saatte työtä jos otatte
sellaisen vastaan, sanoi hän, mutta
kaatohommaan' ei teistä' a'inakaah
ole muutamaan viikkoon, sillä olette
siihen tällä kertaa liian .heikkoja.
Sinä saa^ hoitaa kassan, sanoi hän
miniille ja Icayerisi; pääsee Juke-^
. V (Jatkuu sivulla 3) ~
voimasuhteissa ole tapahtunut muur
toksia. Todellisuudessa tämä on
nykyään USAn pahin pulma,, toteaa
tunnettu .amerikkalainen lelitimies
Walter Lippmann kirjoituk.sessaan
.New -York Herald Tribunessai jossa
hän vastaa Nixonin ja Eisenhowe-r
i n väitteeseen,^ ettei USAn arvo--
valta ole viime vu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-10-20-02