Vapaus, January 24, 1924

              S b i i2 Torstama,,taminifcuun ^ p. — Thur. Jan. 24 - !
^-Sodbnryacav Ont. joka tustai. totstai j a IsumtaL
^ONlfl SAAEI , O, NEIL
V A P A U S r
( L i b e r t y )
^ The only orsran of Finnish Worker8 in Canada. Pab-
Ibhe^ in Sodbnry, Onfc, every Taeaday, Tharsday and
; ; j f a t o r d a j . • • .;--vv,v. -1:-,-:;;',;vv -
-' ^Jl^eröängjatea 40c per eoU inch. Minimam char»
iter »inide inaertion 76c - Diacoont on «tandinK «d?fertl«e-ment.
The Vapao» i» the best «dvertisinif medJom-amon«
the JPinniflh People in Canada;.
Vapauden konttori ja toimitna on: Liberty BuUdine
Lome St^ J ^ d i n 1038. Poatiosote: Box «9; Sadbjiry,
, , TILAUSHINNAT: .
Cansdasnyksi v k $4.00, pooli yk, $2.25. kolme kk.
•'^*^y5y8»altoihii?ja'Suomeen, yk«i vk. 15.60, puoli vk.
$3.00 j a kolme kk.|1.75., " '
Tilaoksla, joita e! aenraa raha, ei tulla Jäheltimään.
paitai aaiamiesten joBla on takaukset
Mutta parhainjznassakm tapaaks^sä ~ porvarilliset
lustorioitBijat lulla laahustavat Justorian. tolkinto&eei^
vi^ä paljon jälessä materialistisen BistoriankaeityksCT
lipunkantajasta, nykyaikaisesta vallaidoimoukseUisesta
tyovaealuokasta. Se f; on taisteleva .köyhälistö,' joka
t d ^ ^ i n mullistukseni ihmiskunnan menneitä' elamyk»
sia koskevissa katsomuksissa, taistelee nyt vallankumo­ukselliselle
tieteelle ja K D lipunkant^alle voittoa Jät­tämättä
yhtäkään kiveä kääntämättä kapitalismin kiro­tussa
.järjestelmässä.
Hmctftrfiints kerrau jnlaiituiata ilraotnkSiista ,40c
palstatuumalta^ Suurista ilmotuluista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ?ei joka 'kerta muuteta, annetaan tuntuva
Alennus. KuoIöUmotuk»et $2.00 kerta Ja 60c lisää jokai,
telta muistovärsyltä. NimennrautosUmotukset 60c kerta,
f l . 00 kolme kertaa. A-vioeroilmotnkset $2.00 kerta,
$8.00 kak^: kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. H9-
iotaatitietO' ja osoteilmotuksetrSOe kerta, $1.00-kolme
kertaa. Tilae^gnnjotuksisto^plt^^
-Jos ettp milloin ,taban«n «aa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kir' 'ttakaa uudelleen Ifikkecnhoitidalt». per-
BOonaII{/>cIIa njmella. ^ , '
- T V WA c T o Liikkeenhoitaja.
Tp«faJti lehteen niJotut ilmotukset pitää olla kontr
tori*»' t-it^ntnina, t')r««tain lehteen tiistaina j a Jauan-
If.^^ 1^,',^- »of^tflfna kello'3. * ' ''^
Rf£:>«t<>r«>«i at the Post Office Department, Ottawa,
a« niftt^j* '^••t»< mntter, >
Ja kansa on' verolliseksi laimettu
06, mikä taakka. ' v J ^ '
^länadaasa, haetaan paraikaa epätoivoisesti kanta­jaa'yhä
raskaaxnm^i käyvälle vdrölaakalle.' Veföky-
«ymyft ojaa porvaHen politiikkaa hurjaa vauhtia peri^"
katoaan |k<^i.'-^ - | f - .4
Vielä' parikymmentä vuotta sitten Canadan hallit
tuksen kantamat verot'nousivat kaikkiaan ^SfSQO.OOO
dollariin ^vj|ioäeäs8. Nykyään otetaan, tua summa kansan'*
tasläiista joka' toinen kuukausi." Hallitus kiskoo kan­salta
ireroina toista' miljoonaa dollaria päivässä, eli
yli jlO^OOO dollaria'joka minuutti; eli noin 800 dollari^
joka seknntti. .Ytelä, muutama vuo^i. sitten Canadassa
ei iunn^u qiyyntiveroa^^mutta nyt otekaan sen kautta
kansalta noin kolme milijoonaa dojjaria viikossa* ^
, (Canadan väestö, maksaa iiykyään veroina noin"^ 900^
000,000. dollaria iiittohalHtukselle ja eri maakuntain
cjhallitukaille vuosittain. Kun (^anadan väkiluku o n l i -
, keli? ylKJeiban it)iIiooiiaa«, merkitsee tämä verotaakka;
nöiii, sata dollapa jokaista^^asukasta/kohti,,viiqde8sa,r
eli .siis jokaista-keskinkertaista eli viiden hengen per-
V het^ koihti viisi sataa dollaria vaodesto. ^
" Porva^iMiften 'hfillitus tietää, että kansa» kulckaroHa*
kollbaminen-^ta iirka asia.-^S^ taskuille onfiiis pääs-taVa
tellaisella tavalla,* ettei jsita Hiin kouraan tuntu-'
..vasti huomaisi.',$Ua var^n on laadittu ta^xa* myynti-
' vero, 4olca ^voidaan koota ikäänkuin sivumennen elin-tarvjUceden
hnnossa. Tavaraa .ostaessaan .väestö ei
; ajattele. verojä« vaan > hintoja. Ji^^ylottomien hjintojen
jojosta se i&fntapisb hallitUGtjarJestelmaa vae^' yksi­tyisiä
porvareita vastaan, sikäli kun se napisee* ollen­kaan.'
Eikahan kansa 'ole koskaan vielä^lvaivautunut:
ajattelemaan kuinka pa}|on sitä on kaupoissa nyletty.
Canada'vöi']^ohtapuoteen kilpafiU raskasveroisim-^
pien, maiden kanssa. Mutta harvoissa "maissa on por­varistoin
oiinistunut pitää väestö tämän kuten muiden­kin
yhteiskiihriäUi^ten asiain stdlteen ^sellaisessa plmeyr
dessa, mikä Cahadassa .vallitsee. Raskaat verot ajoiVat
'^arköinaan Rapskan'talonpojan suuren vall^umouk-
«ep kaytt&roimaiks!. Knihka. ammottavaksi täytyy kui­lun,
aueta, ennenkuin tämän maan'massat havahtaval|
näkemään ^alHcnsa syvyyden? ' i , ,
lipiBiilÄpiiiSii»
£r88 canadalainiin pc^anl^li huomauttaa- John
: Buchanan, kirjottamseta'^^^^
että teos «on kirjotettu > uudelta näkökannalta, jonka
,lnukaan.^se on ifmiiskijuta joka jotdkin on» eivätkä ku­ninkaat
ja> heidän tulemisensa ja menemisensä.»
Tosiasia onkin, että''itse porvarillistenkin histo-riain
kirjottaminen on viime aikoina ruvennut hapui­lemaan
itselleen uutta, pohjaa. Porvarilliset historian
kitj^ttajat ovat lahän saakka kutoneet ämiskunnan
iiis^rioita yl^^
^ «mästä ja kuvanneet ihmiskunnan kehityksen kulkua
joidenkin «suurien»^ yksilöiden tahtomusten tuloksena^
Niinpä me'«itten kuulemrndkin maailman menon olleen
kietoutuneen' milloin' jonkun Kleopatran rakkausseik-kailuifain,
milloin olivat* koko historian voimat jonkun
Nejron persoonassa- taikka taas näemme huimapaisen
'kansakuntia. Milloin' taas keikahtaa joku mahtava
syyaltaktmta kuninkaansa he^ouden takia^ taikka sitten
taas joku kyvykäs mies lianelee .ihmiskunnan histori-
«llertmdent Iraxsdn.
* '.Mit$ pintapuplisempaq historian kirjottaminen on
«Ilut, sitä voimakkaimmin ^ovat tällaiset kuvaukset
, paheet'*t«tilan. Nykyaikana aletaan näistä erheistä
jo ,jtse porvarillisissa piireissä yhä enemmän luopua.
Bmiiskannan historian väkevissä ja nopeasti vaihto-irissa
,ryo^rissa aletaan nähdä syvemmälle yhteiskun­nan
pdbjavirtauksiii;^.' Kansanjoidcot ja niiden*^ elin-so^
»^ Hyvärjlmeisilcsk Kapitalistinen maailmanjäi^T
Hiilenkaivajat toteattamassa i
joukkotahtöa
;Samalla kertaa kun Nova Scotian fiiilenkaiv^ain
järjestö- on käynyt lakkotaislelulla torjumaan British
Empire teräsyhti9n palkansijpomisia, ffn järjestön'' kes­kuudessa
,käynniss3 voimakas liike hiilenkaivajain
amerikalaisen pä£^'ärjestön vanhoillista johtoa ja erito­ten
presidentti I^ewisiä vastaan. Levisin törkeä mie­livalta
erottaessaan Nova Scotian- mainairien järjestön
radikaaliset virkailijat viimekesäisen lakon aikana ja
nimittaessään omat luutnanttinsa niiden .tilalle, ei voi
unohtua yhdenkään rehellisen kaivosmiehen* mielestä.
U6ea^!, paikallisjärjestöt ovat laatineet ponsia.; jotka
tullaar^ esittämään Indianapolisissa pialdcoin kokoon­tuvalle
Amerikan hiilenlcaivajain järjestön «konventio-nille..
Näissä ponsissa lausutaan suorin sanoin, ettei
Lewis ole menettelyllään soinkaan palvellut mainarien
etuja, vaah omia vukavaltaisia pyytej^i^. fiänen Np^
va Scotiaan liSiettämänsä organiseerasjat eivät tole
tehneet kerrassaan mitään jäijestämistyon eteen; vaan
sen sijaan politikoineet päämiehensä persoonallisekai
eduksi. Lewisin nimittämät ,vii;Iwilijat veivät nauti
järjestön jäsenistön luottamusta, vaan ien sijaan herät­tävät
yhä suurempaa /inhoa .mainarien 'keskuudessa.
Näin ollen pitäyät4eripaikaIKsuniot luonnollisena, että
virkailijain erottaminen peruutetaan j a järjestön toi­minta
saatetaan /taas - luonnolliselle pohjaj^Id.
•^-Mainarien päättäväisyyttä taistella vaatimustensa
puolesta osottaa vielä^?l^kin,^äu
toV' tulpat jläettämään omat edustajansa Indianapoli­sin
kpnventioniin, jossa;näin/ ollen on odotettavissa
kiivas taistelu JLewi8in masiinan - ja työväenliikkeen
teWeeri kannan' edustajain välillä.
Maapallon ympäri r >
Noin viisikypimentä vuotta sitten julkaisi ranskalai-hai
kirjailija Jöles Verne teoksen, nimeltä «Kfaapalloa
ympäri' kähdeksassidcymmenessäpäiVässäy.^^^^^^T^
tusta pidettiin silJoin unelmana. Kuinka.muuten olisi
voinut pilakaan, sillä/^illoinhan ei. ihmisten "käytettä­vänä
v ollut vielä niitä' kourqantuntuvia: keinoja, joilla
noin vaan- olisi, saattanut ajatelia ;matkaä maapallpn
ympäri. ' '
'•"^Nykyajan ihmisten, silmissä tun^ut{ Vernen" kuvaus
kömpelöltä ja . yksinkertaiselta.' ^ Uudet kulkuneuvot
saattavat muutaman vuosikymmenen takaiset unel­mat
lapsen tuumiksll ' ' ^ '
; Uutiset kerlovat,^ että ensi krään' aikana läl^tee Yh--
dysvajftain ja Englannin armerjiain ilmailijoita lento-maLäcalle
maailman : ympäri. Apierikalaiset^cl^
lentämään länttä koSiti ja englantilaiset kohti'aurin­gon
nousula.* Lentomatkojen .reititkin on jo suunniteltu.
Se että kumpikin lentomatka tulee suoritettavaksi
militaristisissa merkeissä, on kuvaavaa. Kaikki työn ja
ti^een parha^bt .saavutukset ovat vielä nykyään porva;
rillisen maailman ja militarististen voimain palveluk­sessa.
Vain Venäjällä huohottavat koneet työväen
päämäärien*: j a ' jokapäiväisten tarpeiden palveluksessa^
Vain siellä halkovat lentokoneiden siivet ilmaa työn
etuja tarkoittavilla retkitlat Mutta jpl^äisen maan 11/
mapurissäjon jo selvempää tai: epämääräi^empääl^
tua,* että kapitalismin ja militarismin jälkeen ei tule
vedenpaisumus, vaan historian' uusi aikakausi, työn
tekijäin vapauden valtakunta.
' " ;,Niinkuin matka maan ympäri on joskus ollut unel­ma,
niin köyhälistön vallankumousl^n näytti aikoi
naan vain kaukaisena--utuVuvana. ,l^utta'-nyt"<^ ale­taan^,
tpntea jo. käytännöllä
maapallon. \ ' ^
Teollisuusunionismi
Canadan pautavaralyöläisten teoHisuusunion
rannikkopiirin konventionistta.
/
Paikka- ja riistonumeroita
Hulenkaivajien lukumäärä nousee noin^^^^^>4^^ Ca­nadassa.
Heidän kaivamansa hiilen' määrä nousee 15,-
000,000 .tonniin vuodessa, jonka ahro lasketaan 150,-
000,000 dollariksi. Mainarien ja hiiliyhtiöiden pal­veluksessa
olevien, toimitsijain palkat? nousevatnoin
42,758,741 dollariin Vuodessa.
Vaikka' työpalkkojen ja'hiilenkaivaj^ien luomiei^
arvojen: ero onkin näin suuri, lankee mainarien unioil-le
suuri ansio siitä,, että hiilenk^ajain palkkalista
on edes näinkin koikea. Hiilenkaivajat Canadassa ovat
verraUain^voimakkaasti järjestyneet;^
kaimminkuininillään muulla rftskaan tuoiannbn alalla.
Unioiden ansioksi on myöskin luettava, että hiilen­kaivajat
ovat niinkin suurella valppaudella pitäneet
kiinni saavutuksistaan ja tilaiisuuden tullen olleet vai
miit {käymään tdsteluun:uttsienv vaatimusten puolesta.
Nova Scotiassa puhjenne<b palkkariidan l i i ^
uldcaa.pulqetaTrhalakanloinen taistelu myöskin hiilen
kaivajain järjestön 18 eli Calgaryn piirissä. Helmi­kuun
alussa • kokoomifvat: mainarien ja% yhtiöiden;^ edus^
tajat neuvottelu&in. NHiiliparoonienvsummitelmana on
ryhtyä silpomaan j^alkkoja British vEmpire teräsyhtiön
malliin.. Palkanalennulsella yritetään-kaWaav
räähiilenkaivajain järjetön alttaaj;rr ssiillllaä sSvb
. jestya antaa historian.materialismissa havaintoK>prtus-;'j^*°» 1°^^ ^«^^^ työnantajat jokaisessa palkkariidas^
ta niille,7jb&a eivät ole Ähen tutu|tuneet Jdrjallisenisa ennen kaikkea taistelevat-^Tämän^ käsittäen Calg^
kouIdutiÄsen l Ä a ; KSytiinäöllinA elämä johtaa i ^ J ^ jmin^t ovat myösldn tehneet laajakantoisia vaV
luonion'^akeMa'fbkaista-Äistorlii johtavien a a t t e i - J 0 * « » ^^'^'^ palkkataksasta voi kehittyä
' !hyvinkin.kriitil!iseksr.
(Konventioni ^ k o i maanantaina
tammikuun 7 päivä kello 10 aamul>
la nnion . huoneustolla 61 Cordova
St. We8t Vancouver, B. C. ja ha­jaantui
tammikuun 10 päivä kello
f i.p. työskeiujellen «iis^. neljä päi­vää.
'Kun nyt luo silmäyksen tuon 4
päiväisen ahertelun saavutuksiin,
jättäen huomioonottamatta sellaiset,'
pnhtayti järjestön sisäistä järjes­telyä
koskevat seikat kuin jotkut
pienet säänto> ja peruslakimuutok-set,
virkailijain valinnan y.m. .vä
hemmäR, tärkeät asiat ja ottaa huo­mioon
Ruoastaan sellaiset konven-tiofiin
tekemät päätökset, joilla on
uIospäin> muihin työväen jät^jestoi?
hin jä järjestymättömiin työläisiin,
kohdistettu anerkitysj niin yksi huO'
mattavampiar niistä lieaee päätös,
koakien yhtymistä; Canadan Trades
iand Labor Congressiin. '• ,
Kuten tiedämme on^ Canadan
puutavarai^oläisten jätjestö^ ollut
viimeiset kolme vuotta, eli siitä
iOsti 'kuin .OBU hajosi; ilman mi­tään
yhdy3side«tt;ä muihin Canadassa
oleviia iyöväenjarjestoihin, eli niin­sanottu
: riippumaton järjestö. Tä­män
eristetyn ja luonnottoman _ t i ­lanteenkotjaamisekki
- herätettiin
konventionissa: kysymys yhtymisestä
Canadian Trades and. Labor <5ong-ressiin
ja byVaksyttiin, kysymykses­tä
seuraaiva päätös: V. ; ^
/Päätetty, että'jähetetään yhty^
«nii^kemus - Canadan .Trades .and
Labor Congressille. , -
Ilmeni kuiten]^n, -että on syytä
%päaiä, W o (tätä järjestöä'hyväk­sytään
'Trades' and i^Labor Con^res-:
äin' yhteyteen.;,Jos niin kävisi, an­toi
konventioni 'yleiselle .toimeen
ji^nevaUe^ komitqfalle/ täyden valtuu­den
meaetellä*t?ar'haÄn harkiniansa
mxikaaiVv' hyväksymällä.. seuraavan
päätöksen: , '
, Päätetty,, että. siinätapauksessa
josf Trades-«and Labor Congresa of
Canada k i e l U y t y y l ^ ä k ^^
tä ^niota ^jäsenyyteensä^ jostakm
syystä^N niin • virtoansä astuva ^ i r
meenpaneva kpmitea kebotetsian
ryhiymaänsellailsiin toimenpiteisiin^
jotka he katsovat^v.BUotaviksj,^'jotta
tämän 'järjestön liittyminen voitai-
.sjin toteuttaa; s.. ^
YleisesU- tunne^u >asia on että
lääHä X^anadassakin,^ on useampia
järjestöjä ^' rpuutsvÄrateollisnudessa
jä. siten ov^ pakotetut^ kilpailemaan
keskenään, jtaistel^o^iyönaAtajiav^
tään jääden niinoUfen >te^ottomaK5i.
Tämän valitettavan 'asiaintilaq kor-i
japiiseksä-, konventioni -hyväksyi
seuraavan päätöksen:
,Ottaen huomioon nykyään vallit-sevat
sekavat ja kilpa^evat suhteet
puutavaratyölusten eri; • järjestöjen
>äIiHa Canadassa ja varsinkin Tyy­nenmeren
rannikoUa^.joka-eiiainoas-taan-
tee näitä järjestöjä kykene­mättömiksi
r menestyksellisesti taiste­lemaan
.ls<hemmän>tyopäiväni.:.fe^
keamman palkan tai yleensä paremr
pien olosuhteiden puolesta* työläisil­le.'^
^ / *
f Tällaifeiila suhteilla pu myöskin
taifjimusta: synnyttää työläisissä vä­linpitämättömyyttä
j kaikkea, järjes­täytymistä-
kohtaani ollen, siten ^yy-r
nä siihen;, valitettavaan anteeseen;
jossa löydämme ^puuavarateoUisuu-den
työläiset tänä päivänä. Suyrin
osav, työläisistä olten ulkona kaikis­ta:
järjestöistä, siten jättäen meidät
Sentähd^n oHcoon^ päätetty: että
L. "VV. L 'U. of Canadan rannikko-piirin
konventioni,^ ollen kokoontu­neena
Vancouverissa jtammikuun Ii­stä
— 10 :teen päivään, 1924, nimit
tää kolmi-henkisen komitean^ kes­kustelemaan
-L U . 120 LWJW. yan-couverin
branchin virkailijain ja
jäsenten kanssa tästä asiasta, esit­täen,
heille kopion tästä päätökses­tä,
ja olkoon edelleen " ° *
- päätetty, että jos saadaan suo­tuisa
vastaus tälhän esitykseen, liiin
ko{iventioni: kehottaa tulevaa T.p.
komitean ^ jatkamaan^, neiivotteluja
kiyin^s yhteisymmän^s on saavu­tetut
ja läheisemmät suhteet muo­dostettu
näiden kaSid^en järjestän
välUlä. „
Varsinkin viimeaikoina on metsä-fyöl^
isten kestuudessa ilmennyt^ eri-mleJiiyyttä
ja sekaannusta siitä^ et­tä
mitenkä järjestömme suhtaantuu
urakkatyöläisille. Selvittäälkseen tä­män
asiaintilan'ja samalla ilmais­takseen
suhtautumisensa - muihin'
työväenjärjestöihin, konventioni hy^
väksyi seuraavan " ^ •
- Periaatejuli»tuka/Ba
, Tietäen että, työllisten järjestäyr
tyminen^ '.;.valtiollinen ja taloudellis
nen, on ^kysjnnys,. johon sisältyy yh­teiskunnan
tuleva kehitys ja tunti­en
. järjestäytymisen välttämättö­myyden
Canadan puutavarateolli-"
suude^a työskentelevien työläisten
keskuudessa^ Canadan Puutavara-työläisten
Tcollisuusunia pyrkii jär­jestämään
tebllisuude^I; perusteella
kaikki todelliset työläiset tässä te­ollisuudessa,
•. katsomatta.v^otui eli
värierpayaisuuksiin,. ammattitaitoiset
ja ammattitaidottomat^ . .>.'•
j Suhde uraUuityoliiciin.»
Canadan Puutavaratyöläisten. Te-ollisuusunio
i vastustaa karkkia urak­ka-
' j a kappaletyöjärjestelmiä; mut­ta
se eL estä 1 jäsenyydestä ketään
työläistä sen' tähden, että hän tyäs-kentelee
urakalla, / niin;; kanan kun
häii todellisesti I työskentelee puutl-varateoilisuqdessa.
.Me tiedämme,
että; uraJtkajärjestelmää- Voidaan
mertestyksellisesti vastustaa 'ainoas-taaji
ralRntamalla voimakkaan jär-jcitön,
, .
työväen-
I
Suhtakatuininen toisiin
jil-jettStlun..
)' Tuntien aolidarisuuden'' '«ilttä
mättomyyden^ kaikkien niiden; kes­ken,
jotka työskentelevät; rikkauksi­en,
tuottamiseksi; Canadan\Puutava-ratyöföisten
. Teollisunsuniar-antaa
jakamat^man^ kannatuksensa ;' kal-kiUe
typiäiste'n'_^ärieitöille.siinä lep-pyiuattöniässä
iuoktotaistäussa, j bi
ka' raivoo nykyisessä yhteiskunnas^
,'Bentähden me kehotamme;kaikkia
työläisiä :pnutavarateotlisttndess»;jot
ka/ eivät ole'-jäseninä mi^aaiu ol^-
viäsa^ ammatti-' tai'-työväenjärjes­töissä,
liittymään /
<>nadan PnotavaratyoUUcten,'le«Ui-
> aaa^anioon. * l ^^ft
Kuten ylläolevasta ;selviääi tehtiin
konventionissa • useampia tärkeitä ja
kauas kantavia päätokdä. ' Missä
määrin: j a kuinka pian nämä päätök^
set tuottavat tuloksia; riipptm' iiyt
niistä työläisistä ja'työläistem'JM^
jestöistä, joflle ne^ ovat osoitetut
Niistä joka tapauksessa ilmenee, et­tä
Canadanv-puutavaratyöläistenjär-kykenemättömiksi
vastustamaan yh- jesto pyrkii Jäheisempaän yhteistpi-distyneiden
|lumberiparoonien: ar- imintaan muiden • työläisten järjestö-mottomia
hySkkfiykaiä^ > eJämanta- jen kanssa ja siten osaltaan väftuti
tamaan; työväenliEI&eeseen kdkonai-suudessaan.
sonune edelleen polkemiseksi.
Tuntien yhtenäisyyden välttämät­tömän
-'tarpeellisnuden puutavaratyö
laisten eri, järjestöjen, kesken, me
•vilpittömästi ^ ehdotamme', -että .Ca­nadan
iRnulavaratyöläisten ^nio he­ti
aloittaa jieuvottelut L^TJ: 120,
Vancouverin Brandiin kans-;
sa, jotta saataisuh .aikaan sopl^:
mus, joka tekee maShdolUseka <yl^
teisen toiminnan !>Siden JcMflea
jestonv taitolta -yhteistä vr-^.
vlumberij^tÖMteja j ja ka^itäEstiluok-^
Vnn vUjaeleTMttori; tullaan taas
rakentamaan Azitihuriin mönl^ to^
tea lisäkd, joita, täällä o n ^ ^ T^
nestään monta, sOIä tavalh^^inllen
Arthuri suurimmaksä viljan''säilytys^
ja lähetyspaikaksi.; Elevaattoriin ' p i ­täisi
mahtua l,500,00^^bushelia vil­jaa
ja on sen saanut rakenitaak-^
seen Barbett-McQueen ' komppania
Wimupegist3. -Rakennusta- pitäisi^-ru-
Vettamaan rakentamaan iensi tilassa
kaupunkimme päivälehden kirjotuk-sien
mukaan. Saa nyt nähdä koska
ruvetaan rakentamaan malnittna ra­kennusta,
vaikka ei olisi pahitteeksi
hetikin työn 'alkamisen kanssa, sil^
lä, suuret joukot on miehiä jotka
toivovat saavansa jotakin työtä,
joka\ on ollut tähän asti hyvin huo­noa
talven arkana. .Syksyllä' suu­resti
puhuttiin mitenkä laivatelakal
lakin tulee olemaan suuret työt ta!^
män talyen aikana j a todtellisuu-' nai
dessa on- ainoasitaan kourallinen
miehiä saanut työtä mainitulta te­lakalta,
joka ei suinkaan ole ollut
ifuut komiteat, joten oiaSton fr .^t.tl^-
W t a i ilta ja o h J e l n ^ i S:
laan pitämään vähintäin kerta kmL
kaudessa' ja Ubeamminkia jos ^
on tilaisuutta järj"estää. T f l a S'
dessa-hyväksyttiin myös osastDn
^vusäämiöfjasamaUa vastaperustet^'
voimisteluseuran säännöt. Krt
kaikki, komiteat työhön. niL ^
näemme tulokset Asiamieäkoii^
aan valittiin D. Aho. A. Vuomaa. '
O. Hietanen, Mrs/Takoja ja* Ma!
Andtoson, joten jokainen voi kään>'
tyä. >eidän puoleensa Idhtitilaiiisiea--
ynnä muiden senlaatuisten asiain,
suhteen. Orjakaupassa otetaan
myös ,taauksia vastaan ja Punlkia
yksityisnumeroita on aina saatara-suurikaan
apu Arthurin työttöonäl-v^^''* «»l^*^, hkrjoteUeet ohjelmaan-le'
ioukoile ' V ' tarkoituksella saada yleisöUe
Rakennus tuUaan rakentamaan .«äyttää mitä he ovat oppbeet kou-lähelle
'Bawlf ja- Steward v i l j M i - kyytiessään. Ohjelaas* ott
liSjftä. ' PakutansBia, näytöskappale, kuvael-
Paiktakuanan .suomalaiseen M r k - ' " ^ ' l^ulMia. runoja, ynnä muita,
koon oli memJyt s i ^ l e Wmiam ^^^^ numeroita: Kaikkien olisi tnl>
Raikko '^ja alkanut tekemään; siellä
siivoustyötä heittelemällä sieltä u-los
tuoleja ynnä' muitakin esinei-
Laaten (^«sto tulee panemaan toi-n
»een iftaOjat-^ae parvä tammikuuta.
tava silloin^haalille nauttimaan lasi
ten oHjelmasta ga samalla antamaan
lasten .toiminnalle kamiattiksensa^
sekä samalla innostuttaa lapsia edel­leenkin
toimimaan, siliä heidän ot
kuitenkin tulervaisttus.
Osaston '.näytelmäseun on myö^.
tä. Mies ; vangittiin ja Jhuomattiin
olevan juovuksissa j a ; mahdollisesti
muutenkin epäniormaalissa, koska
juttu lykättiin seuraavan päivän' pi-,
keuden istui)toon odottamaan rmie-^ ottanut harjotuksen alaiseksi kap-hen
selviytymistä j a sitte vasta voi- paleen cValkaman kasvatti>, jota
daan häntä tutkia j a .tietenkin sen:;on j>näytelty hyvällä menestyksellä
.p€rukeella;:;sutkia.- : -. - .; Yh^svaltain puolella. Lahemaltt.
Kylmyya on ollut vierailemassa sitten kun ' e5i<tysaika paremmin
yhtämtttaäi^i paikkakunnalla, fii-rH päätetään. 7 Yleensä näytelmäkomi-noaataan
kahtena päivMiäoTklämpö»^, tea jäljesti
mittari ollut^Vyläpuolella^fnollan-^tähiän'alkupuoliskon näyttelemisen;
Muutamina paitana :o^', kylmyys; 'ol­lut
aina 38 aÄetta. ' , ^
. -0«ast9n vuosikpkoaluea; ^ joka pl-..
dettiin 15 päiv^v-osanotto^^oli ^koko
tyydyttävä.. Koköulö^ valittiin
joten-,0!» toivottavaa saada nyt näy­telmiä''
aäännöllisesti.,
Viime'lehdessä mainittu tov. Fin-bergr
on: taas pois sairaalasta, joBsa.
hänen Viime lehdessä kerrottiin de-johtokunta:
.seuraavaksi'; vuodeka^. ja j van. —; J .
Vancoiiteriit nutisik
W. P. of - C* Vuicoiireria Suo­malaisen
osaston vuosikokons pidiet-tiin
tammikuun KIÄ rata päiväi- Kor
koukselle >. esitetystä toimintakerto­muksesta
selvisi, että osaston^ toi­minta
nn melkoisesti vilkastunuf/'vii-!
meisen :.vuoden kuluej^^ alaosasto­ja
s>n muodostunut. useaigpia;' jotka
ovat' toimineet säännolQisesti,; siten;
vahvistaen.;^;ösa{^n<.; sisäistä : raken-^
netta.' Jäsenmäärä on' myöiikin. ko­honnut
v huomattavasti, ••ill^^
nun.takertomuksesta.;, selvisi .'piyöskin;
että'osaston"jllsen^, eivät'jiela lä­heskään
kaikki käsitä, taloodeliisen
jä2l]«stä'ytymisen' välttämättömyyttä,
koska, suiirin^osa heiätä -edelleenHtt
pysyttelee syrljässä ^taloudellisilta
järjestöistä^i^Ue uniokysymykseUe
on .'o'sastibr-viime; aikoina^ antanut
koko paljon huomiota^: Se OE^ "oU^t
esillä 'useammassa ';_~kokouksesia^
mutta ei siit^ ^yielä ole saavutettu
imeydyttäviä, tuloksia. Toivon kuiteli-kiit,
että' tässäkin suhteessa^ 'lähi-tulevaii^
ttudessa b sa^adaaa parannukv
hsia aikaan. 'K-okotäfsessa valittiiii
osasloWrvirkailijat'^ f tufevaUe- toimin^^
takaudelleV suurin osa entisistä^ viri
kailijoista tuUbn r valitsi Uudelleen
entisiin toimun, joitakin vJ>oikk"euk-sia;
lukuunottamatta.. Tämä' Vancou­ver!
muuten onkin idlainen^ paikka,
että. aina. kun.on kysVmyks^ssä ,0-
sasion kokouksessa jonkun viikaili-jan
l-valin ta, min siinä ron*^ kahinaa
i^nnenkuin Biihen . ketään saadaan.
Tällä en' taricoita * sanoa,, , että", ei
t ä ^ Vancouverissa 'olisE> toverei­ta,'
jotka kykenevät noihin tehtä­viin,
eikä Siihen yksinomaan ole
haluttomuuskaan tekijänä.: ^^niMm-pana
syynä ^siihen- idttitämän ;kau-,
pungin kestikievarimaisuus^ Kau­pungissa
kun e i ole mitään ansio-mahdollisimksia,
niin ftyöläis täy--
tyy ansaina toimeentulonsa ulkona
kaupuni^taT j a jouten',ei_ tySlänic^.
pysfy 'kauan - olemaan .kaupungissa-
Jnilla^^toimit^maan jonkun paiTls
kuluttua.
Viinavoittoa. -British Columbiaa^
frtaakuntahallituksen . viinamonopor
lista 'saamia •voittoja jaetaan eri.
kunnille rahapiisteri • John Hartin
julkaiseman lausunnon mukaan, »ii-me.-
syykuun loppuun päättyneen
jÖiuaeri kuukänden ajalta kaikkiaan :
,'460,365 ^pllariar'Siitä J;ulee''V^n-
Cöuveriri^saUe ^137,365 dollaria; Si­tä
edelliseltä: kuuden kuukaudeq ma­jalta
sai kaupunkimme noita yiina-rahojä
122^000 •< dollaria. Kaupungia
kasööri kyllä kuuluu mutisseen, et­tä
•viimeisessä saalinjaossa \ kattuflr
kimme todellisuiidessa sai '5,000 dol­laria,
-vähemmän^ qäitä viinarahoj>
kuin mitä sille oikeaahan olisi kuu-lunutl
spikbon^^^ n tahansa
sen'cäsian kanssa, niin joka 'tapauk­sessa
iiöistä numeroista ilmenee, eP-tä
viinanmyynnillä edelleenkin. kis­kotaan^^
'suuria summlp, etupäässä:
"työläisillä, haSlitjuksenkin^ teolta.
Kuii)|ka /paljpn sen lisäksi kiskovat
'yksityiset club^-ja «koiratorpparit»^
siitä on majidoton saadia minkään-laisia'
nlimeroita, '
Njttii-näyttää^'herroilla • kuitenkin^
taäteBi'".öl^n'.aikomus" «rajottaa>'
oluen. myyntiä.. B. Cm lainlaatijat,
viime ^istuntokaudellaan hy>'äisyivät
Sellaisen- muutoksen;^viinalakiin, jo­ka
ottaa kaupunkien vh-kailijoilta
pois niilläi, tähän asti: olleen oikeu­den
antaa n. s. clubi-luaakh-joja.
Asetus astuu voimaan ensiroäineo
päivä helmikuuta, ja on ainoal­taan
maakuntahallituksella sen jäl­keen
valta myöntää näitä eläisi».;
En^edä iovätl^han kaupungin isät:
kimpaantuneet-tästä heidän valtan­sa
Rajoittamisesta, eli mistä se joh­tuu,
-joka tapauksessa ovat he
nyt sulkeneet osan näistä clubeis­ta.
Ko pitäähän heilläkin olla jo­tain
, hommaa.
. TyooIoisU tässä kaupungissa ei
oikeastaan 'ole 'mitään sanomista,
silla mitään töitä,, joista kannal-taik
mainita, ei t ä ä l l ä ^ oUut vucv
aikabsiin, ei ainakaan sen jälke«n
lälloin kun .jialuaa. i Tästa:<'jd&tn}&inv
Yhtenä kopventionin menossa flif**^ Jcrfcaan^ halua" ottaa; varan-menneenä
seikkana voidaan - pitää 'iä­tä,
että_'jäsenistö senzasi-sitä ja
otti' osaa: siihen - inno8tun|emmjn ja
monUukuiserapana k i ^ • mitä. ^ se on
tehnyt edeJUsena pmina vuotena,
siUä monista esiHä'<Akisla; kysymyk­sistä,
keskustdtiin erittäm laajalti
j a vilkkaasti, joten sekin tavallaan
kaan, työhön taasen-f-pitää-mennä:
siUoin'kun,,atä orf säata-^a^ikä kun-Vsodanaikainea laivanrakenna»"
- . 1 , . . - - ^- .1 ^^n,^ JoppuL kaupungin sanoma-kaiin
imSän'
lekseeä», jos^a
jäi^ij^Qn
l ^ e t iyllä tietävät aina
i sfeHa3st^ tehtaVää huo^ kertoa stttirista vfljaeleraat-ia
jiintun tekemisiin Kr-1 torien, satamalaitunen y. » . «*en-j
a käsittelemään'nushommista, mutta nuokin onts
osaston rahavaroja, ailä iokainen' ovat useimmitett iekaistuja, tarfa)-
haluaisi o_ ll lt a- " aina.- va.lm_•i s t-rt^ '<x_•r.-^<, _ l i = ^ _ S l l , 3 « r ? c < ^ tVÖläiSä-mään;
fulosj>.
Paljon jopia ,irantteess« , olevia, l
<lähte- iukÄlla 'pitää nälkäisisa työ.läisis-
• 8ä yllä tbivoa 'tulevasta hyvästä a-jasta,
sekä estää heitä kiinnitta-osottaa
järjestön;ds»stä voimistur
[Tämän \^kanpungin,,^ poliidme^atin' iuomiota ssema
"firka,»oa nyt avoinna -3a;.bn siihen sa parantamiseen. - .
jo t^iän .TncMiesaä, ihaoittantunut Tämän^ ramuifcon huomattavm ,
kolmisenkymmenÄpjakijiä.* Valinta ollisntisala on ^puutavaran, taotsn-|
-4 ,>:- ^
#j^; .^•5;:
m