Vapaus, September 22, 1928

              Sivu 2 Lauantaina, gyyskmin 22 p;iiä—Sat, Sept 22 JS[o> 206 — 1^
VAPAUS
T O I U I T T A J A T t
A. VAABA. B. A. TENHUNEN. H. SULA. a. PEHKOSEJJ-nj
«crrcsHiNXAT VAPAUDESSA:
lUmtibaotBkMt HJBO UIUL. «JXO taks k«m«- — A« o U i « o o t r M n o i i o « « k « « » e . p«I«t«nnim.
/f^ t t ^ n ^ ^ v ^ SOe. U t u . $1M t katä^ ~ S r B t n B i i l » o t Ä * « «0» k«t«. » • » » ' ^ ^ ^ 7
AviomuLBotakMt « i » kcm. MU totu. — Kiii«ul»otak«*t »1 JO k«t«. — lUoleiD«Bilmo««»-
Hc. kcna. «IJ» k o l a * k « t M . - r«li«5i*IXa«l«ii« is a»>t«»««»tta« r i n i o», T t e d i t t a e - ^ Ul«t«t«z«
,>,r»TT»''-*- c t s k i t M B . — Titeabia. J«lU d araraa raha. «i t a lU ia*nimIäB. »aiiat aaiAaiastca. }eIUa
TOACSHINNAT:
1 »k. $«JÖ. 6 kk. t 2 J 0 . S kk. n.TS Ja 1 kk. H A I . - -rtdTa^alteikiB )a Saoaiecs aaki mosaD»
• f t e u U l a i l ^k. 16.00 « k k . I 5 J 0 . S kk. nX» Ja l Ut. l U » .
VAPAUS (Ui«rtT) ,
na oalr ottaa of r.BaIri» Vorken Ia Caoada. PabUJiBd «UHr at Scdbigy. OBtario.
Lablcca aio»ut i l o o t u k K t pitää oUa kxmttori»a keHo « lp. Uo«*7rain>ii»»n cd«ni«oi a/kipli.aaa.
*ap<aä«a t o j a i t » . : U l a r t r B«a<liBC 83 Lorna Stntt. PaiaH» 5J6W.
•apasdca koottori: L i i « t T BalMia». SS I ^ a St. PcheJia 1C3«. Poatioaoti'« Bo» 69, Sndbntj. Oat.
Caocral airertJaiBf rataa Tie. p«r eo!. loeh. Mioimora ehatja for alajla inaertioa TSe-
• tta beit adtertifus» mediaja amoa» tlia Finniah PeopU ta Caaada.
Tha Vapaoa
Joa «tta Biaioto tahaaa* aaa nm*a*u mnuauitta kirjeaaaanaa. kUjottakaa eadeUaea
atU eim»IU-. J. V . XASNASTO. iJikVaanhoiuia.
lUkkccskoitaJaa
eston asiat
TUJKERTOMUS
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN TILEISTÄ TAMMIKUUN 1 P:STÄ KESÄKUUN 30 P:ÄÄN 1928
Talot: Menot:
J ä s e n v e r o s t a ?900.40 Osastojen tarpeita • -fl2'An
Tarpeista 52.70 E a h a n v ä l i t y s t i l i t y k s e t — ^ ta
R a h a n v ä l i t y k s i s t ä 5526.11 J ä r j e s t ä j ä n palkkaa 58.04
Valistusrahastoon 308.39 "
V ä l i t y s p a l k k i o t 105.90
Kominternin kuudes kongressi
Kommunistisen intematsionalen
kuudes konfrressi oli koolla puolen­toista
kuukauden ajan. Tämän ajan
kuluessa kongressi mitä suurimmal­la
huolellisuudella käsitteli monia
suuria kysymyksiä, joilla kaikilla on
erikoinen merkitys maailman val­lankumousliikkeelle.
Tällaisia asioi­ta
olivat kysymykset kansainvälises­tä
asemasta ja Kominternin tehtä­vistä,
ohjplma-, sodan vaara-, ja
siirtomaakysymykset, sekä ISKP:n
asemaa ja Neuvostoliiton taloudel­lista
tilaa koskevat kysymykset.
Kuudes kongressi muodosti yhte­näisen
olijelman Kominternia var­ten.
Ohjelmaluonnos oli perinpoh­jaisen
harkinnan alaisena sekä läys-istlinnossa,
että valmistelevasti ko-missioneissa.
Siten syntynyt ohjel­ma
yhdistää kansainvälisen työväen­liikkeen
ja Venäjän vallankumouk­sen
kokemukset. Ohjelma on osot-tecna
taistelun intematsionalen,
Kommunistisen intematsionalen yh­tenäisyydestä.
Se on marxilais-leniniläinen
asevarasto taistelevalle
proletariaatille.
Kongressi' merkitsi sodan vaaran
yhtenään lisääntyvän. Luonteen­omaisina
nykyisen aseman piirteinä
on kapitalistisien vastakkaisuuksien
kärjistyminen ja kansallis-vallanku-mouksellisen
liikkeen nopea kasva­minen
siirtomaissa ja puolisiirlo-maissa.
Tämän ohella on Neirvosto-liiton
poliittinen sekä taloudellinen
asema suuresti vahvistunut. Kon­gressin
laatimat teesit osottavat im­perialistien
Neuvostoliittoa vastaan
valmisteltavan sodan olevan vasta-rallankumouksellisen
porvariston
luokkasodan proletariaattia vas­taan.
Sellaisessa sodassa tulee pro­letariaatin
taistelun pohjana olla
bolshevistisen ohjelman, jonka mu­kaan
imperialistinen sota on muu­tettava
kansalaissodaksi.
Tässä yhteydessä kiinnitetään pal­jon
huomiota siihen osuuteen, jota
sosialidemokraatit suorittavat Neu­vostoliittoa
vastaan suunnitellun
sodan valmistamisessa. Sosialide­mokraatit
erittäitikin valmistavat
aatteellista pohjaa sodalle ja sen
alkamiselle. He puhuvat ja kirjot­tavat
"punaisesta imperialismista",
"punaisesta militarismista", esittä­vät
bolshevismin fascismin kaltai­seksi
jne. Sosialidemokraatit sel­vittävät
proletariaatin diktatuurin
olevan yhtenä uuden sodan pääai­heuttajana
ja teeskennellen julista­vat,
etteivät muka ole neuvostoja
vaan ovat kommunisteja ja Komin­ternia
vastaan. Sosialidemokraat­tien
tuollainen toiminta on ilmen­nyt
varsinkin viime aikoina ja e-tenkin
Saksassa. Näiden pärjääjien
rinnalla ovat kunnostautuneet myös
trotskilaiset huutaen kommunistis­ten
puolueiden "rämettyneisyydes-tä",
"kulakkien suosimisesta" y.m.
Kongressi tarkasti tarkoin siirto-siirtomaiden
vapautumistaisteluiden
lulevan ja nyt niiden aika on alka­nut.
Sellainen on mm. alkanut Kii­nassa.
Kongressi osotti välttämättä
seuraavan uuden nousun imperialis­tien
painon alla olevissa siirto­maissa
ja antoi leniniläiset tunnus­lauseet
tälle taistelulle.
Teesit kiinnittävät huomiota myös
proletariaatin taisteluun pasifismia
vastaan. Sosialidemokraatit ovat
porvarien aseina myös ' siten, että
selittävät pysv-vän rauhan ja ylei­sen
aseista riisuutumisen mahdolli­seksi
imperialismia kukistamatta.
Tuliainen rauhan kuvitteleminen on
kokonaan petollista ja eduksi vain
sotien valmistajille, joten se myös
on joukoille paljastettava.
Kongressi tarkasti maailmanso­dan
jälkeen tapahtunutta kapitalis­min
kehitystä. Tämän tarkastuksen
tuloksena kongressi osotti imperia­lismin
sisältävän uusia, sille luon­teenomaisia
piirteijä.^
Tämän tarkkailun yhteydessä vie­läkin
tulivat esille koko laveudes-saan
kysymykset kapitalismin lujit­tumisesta
ja sen kriiseistä. Näiden
kysymysten yhteydessä selvisi pal­jon,
joka on mitä tärkeintä kapita­listisen
vakiintumisenV oikein käsit­tämiselle
ja kapitalismia vastaan
käytävälle taistelulle.
Kongressi tuomitsi yksimielisesti
ne vahingolliset suunnat, joita vii­dennen
kongressih jälkeen on eräis­sä
Kominterniin kuuluvissa puo­lueissa
esiintynyt.
Kominternin pahimpana haittana
sen omassa keskuudessa olivat ai­kaisemmin
yltiövasemmistolaiset,
jotka myös koettivat muodostaa
oman kansainvälisen järjestönsä.
Yltiövasemmistolaiset . kukistuivat
oppositsionin NKPrssa jouduttua
kukistetuksi. ^
Trotskilaisuuden häviön jälkeen
o^ pahimpana haittana oikeisto-suunta.
Sillä on eri puolueissa eri­laisia
ilmenemismuotoja. Se esiin­tyy
liikanaisena porvarien laillisuu­teen
alistumisena, unohtaa luokka­taistelun
syventämistyön, ilmenee
vääränä suhtautumisena sosialide­mokraatteihin
ja muun ohella eräi­den
ammattiyhdislystoimitsijain ta­holta
siinä, että ne asettavat amma­tillisen
järjestön velvotukset puo-luevelvollisuuksien
yläpuolelle.
.Kuudennessa Kominternin kon­gressissa
oli edustettuna lähes 70
osastoa. Edustajien sekä edustet­tavien
lukumäärä oli suurempi kuin
aikaisemmissa kongresseissa. Kuu
dennessa kongressissa oli myös edus­tettuina
useita maita, joista edusta­jia
ei edellisessä kongressissa ollut.
Kominternin kuudes ko|igressi on
suorittanut tehtävänsä. Siihen kuu­luville
puolueille on annettu sel­vät
suuntaviivat ja yleisohjeet edes­sä
olevalle toiminnalle. Kongres­sin
työ on omiaan mitä suurim­massa
määrässä voimistamaan ja
Näj-telmien vuokraa 4.00
K e r ä y k s i s t ä tuloja:
Suomen metallityö!. $144:90
Suomen punaorpojen 25.00
Suom. poliit. vank. puolustus 153.45
K a r j a l a n punaupseerikooilu 25.00
348.35
Lainayhdistyksen osake j a korko |13.44
K o r k o a t a l l e t u s t i l i l t ä 36.47
New Finlandin osaston kassa 347.72
Kassasiirto, tammik. l p . 1794.71
Suomen m e t a l l i t y ö l . t i l i t y s - ?2^*An
K o n t t o r i n vuokra 6 kk. • 120.00
K o n t t o r i t a r p e i t a •••• i3.20
Postitus j a sähkösanomat
Sihteerin palkkaa 6 kk. @ $100.00 j a edelli-
' m a a n alla. ilman m i t ä ä n sääimöstely-i
j a m a a n päällä työskentelevien suh-iteen;
j a t y t t ö j e n työ kaivoksissa an
i kielletty Saskatcheu-anissa exvat aUe
' 1 4 - v u o t i ä ^ pojat eivätkä naiset ja
t y t ö t saa työskennellä kaivoksissa.
Manitobassa, Prince Edward Islandis-sa,
j a New Brunswickissä ei ole nun-l£
äänlaista kieltävää lainsäädäntäa.
Manitoban maakunnassa se on v a ­k
a v a - l a i m i n l y ö n t i ja tiUisi sen saada
huomiota puoleensa.
Ylläoleva katsaus kaivostyötä kos­kevaan
lainlaadintaan osottaa. että
korkein ikä johon lapsityö on rajotettu
on 16 t u o t t a (lukuunottamatta Onta­rion
maakuntaa jossa työ maanalla
on kielletty aUe 18-vuotiailta). Tämä
Tyoimehen Jonia
T ä n ä vuoijna, kuten aikaisempinakin,
ilmestyy t ä m ä n m a i i t e r e e n suomTi^
väenlehtien. Työmiehen, Eteenpän.
Toverin j a Vapauden yhteisesti ^ !
tantamana Työmiehen Joulu-niminen
julkaisu. Vuosi, vuodelta on t ä m ä jm,
kaisu saanut y h ä suuremman kannal
s e l t ä vuodelta $20.00 620.00
^ ^ • ^ ^ on hyvin' huono lainlaadinnallinen
saavutus j a alin standardi, jota olisi
Lakimieskuluj a • —•
Työv. urh.liiton edustajain Toronton matka
j a tp. k : n edustajain matkak. Sudburyyn 96.30
TalletustilUle siirretty Al^^ni
R A H A A K A S S A S S A • 2006.36
finn i koetettava saavuttaa pitäisi olla 18
OMXJi vuott_a kaivoksis—sa j4a„ louhimoissa
työskentelyä varten.
Tehdastyö.
§ 9 4 3 8 . 19
SELOSTUS VAROISTA JA VELOISTA KESÄKUUN 30 P.. 1928
Konttorikalustoa
Varat:
ja, ttaarrppeeiittaa
Jikäytelmävarasto *Ä
Saatavaa osastoilta
Rahaa t a l l e t u s t i l i l lä
R A H A A K A S S A S SA
. $200.00
. 120.00
. 220.79
. 2884.56
. 2006.36
Velat:
K e r ä y s r a h a s t o j a t i l i t t ä m ä t t ä:
Suomen metallityöl ....$37.95
Suomen punaorpojen 25.00
Suomen poliitt. vank. puolustus 153.45
K a r j a l a n punaupseerikoululle 25.00
Sioux Lookoutin os. kassa
N"ew F i n l a n d i n os. kassa
Vapaus v ä l i t y s v e l k a a y..
Velkaa osastoille
P U H D A S O M A I S U U S • ••. 4341.59
$5431.71
I Tehdastyö on kieUetty aUe 16-vuo-
. j t i a i l t a lapsilta Ontariossa, mutta t ä s -
S9438.19 Isäkin on mahdollisuudet poikkeukseen
' y l i 14-vuotiaiden suhteen. Quebecissä
I i k ä r a j a työskentelyjTi tehtaissa on
! 14 vuotta. Manitobassa alle 14-vuo-tiaat
pojat ja alle 16-vuotiaat tytöt
eivät saa työskennellä tehtaissa, jois­sa
on kolme tai useampia työläisiä
työssä. Nova Scotiassa alle 14-vuotiaat
eivät saa työskennellä tehtaissa muul­loin
kun heinäkuusta lokakuuhun,
jolloin lapsia voidaan käyttää hedel­mien
j a vihanneksien valmistamisessa
kannattamista varten, y.m. New
Bruns^-ickissä ei ole asetettua alinta
rajaa, mutta tätä lakia täytäntöön­paneva
lautakunta voi k i e l t ä ä alle 14-
vuotiaiden poikien ja alle 18-\'uotiai-
241.40
^56.40
347.72
332.90
11.70
$5431.71
tuksen työläisten keskuudessa, työn­t
ä e n e d e l t ä ä n halpa-arvoiset joulujuil
kaisut työläisten p ö y d i l ^ , muodostuei
siten jokaisen suomenkielisen, luokka-cietoisen
työläisen ja työläisperheen
juhlajulkaisuksi.
S i t ä mukaa kuin julkaisun levikid
on llsääntyn3rt, on s i t ä aina koetettn
parantaa n^yöskin sisältönsä puoles­ta.
Viime vuonna j u l k a i s t i i n työläisky-näilijöille
erikoinen vetoomus, e t t ä var­sinkin
t ä t ä julkaisua varten aikomansa
kirjotukset tulisi h e i d ä n tiivistää ly­hyiksi,
naseviksi paloiksi, kiinnittäen
sitä enemmän huomiota muotoon ja
sanavahniuteen. Vetoomus ei langen­nut
kuuroille korville. Viime vuoden
Työmiehen Joulussa oli paljon kirjoi
tuksia ja ne olivat kauttaaltaan hy­vää
työtä, sellaista, että lukijat
niiden parissa viihtyivät h3rt'in. oli
siis ollut hyötyä tällaisesta kehoituk­sesta.'
Kynäilijätoverit olivat ottaneet
kehotuksesta vaarin ja luoneet monta
sellaista palaa,' e t t ä monasti tuli it­s
e l t ä ä n kysytyksi, että ovatkohan nuo
todellakin aivan tavallisen työläisen
k y n ä s t ä lähteneitä. Totuus kuitenkin
pysyi totuutena — ne oUvat työläisen
kynillä kh-jotettuja j a osottivat kukin
kohdaltaan, että työläinenkin pystyy
kiipeämään kirjallisella alalla yhtä
korkealle, useimmiten korkeamallekin
T I L I N T A R K A S T A J A I N L A U S U N TO
, „ . „ . ^ ^...^ . ... . „f„ onlremmat kuin 15-vuotiaat eivät saa
Olemme t ä n ä ä n tarkastaneet Canadan Suomalaisen J ä r j e s t ö n (laillistettu) tiht l p :sta tammikuuta^^ muissa kuin kala- ja
hedelmänpakkausteollisuuksissa. Sas-
.. , - ... , 1, •• 1-4. • 1 X r * ^, katchewanissa on nuorempien kuin
me myös kassatihn e d e l l y t t ä m ä n k ä t e i s k a s s a n t a r k a s t u s p ä i v ä n ä.
Torontossa, 19 p. .syysk., 1928;
den tv-ttöien työskentelemisen tehtais- , . , , .
sa. joissa työ katsotaan vaaralliseksi S^unhLn^Äf ni?.. ^''^^^^^^^^^^^
tai epäterveelliseksi. . B . C:ssa nuo.| f; ^""^f «^^^ paasta ot
Olemme t ä n ä ä n tarkastaneet Canadan Suomalaisen J ä r j e s t ö n (jaiuistetxuj uiic i pista Laiummuuta,
p : ä ä n kcsäk., 1928, j a havainneet ne esitettyjen tulo- j a menotodisteiden mukaan oikein kirjoihin merkityksi
sekä, että kirjat ovat kunnossa ja t i l i n p ä ä t ö k s e n e d e l l y t t ä m ä käteiskassa $2006.36 oli olemassa. Tarkastim-
E . R A U T I A I N E N . LAURI N U R M I A H O.
(Toronton osaston valitsemat tilintarkastajat.)
Huom. Edellä e s i t e t y s s ä tiliselostuksessa i l m e n e v ä t k e r ä y s a v u s t u k s e t on l ä h e t e t t y m ä ä r ä p a i k k a a n s a j a teh­t
y $500.00 siirto k a s s a t i l i l t ä toimeenp. komitean talletustilille.
T i l i e n tarkastuksen viipymiseen nähden voin mainita, e t t ä se j o h t u u siitä, e t t ä toinen valituista tilintarkas­tajista
on ollut sairaana j a varatilintarkastajat valitsi Toronton osasto vasta t.k. 16 p.
To v e r i l l i s e s t i , A . T. H I L L , s iht . - rahas tonhoi taja.
Canadan lapsityölait
maiden ja puolittaisten siirtomai-1 varmistamaah Kominterniin kiiulu-den
vapautumistaistelua ja teki nii-Uien puolueiden toimintaa ja siten
den johdosta kauas kantavia pää-1 yleismaailmallista vallankumouslii-töksiä.
Jo kauan sitten Lenin osotti kettä.
Ulinaa
Veteraani Hinke Bergegren Ruot­sissa
koskettelee porvarillisten ja
sosdem lehtien hälinää sen johdosta,
että Ruotsin kaivostyöläiset ottivat
vastaalTavustusta myös venäläisillä
ja pääasiassa juuri venäläisiltä, kos-ruplista
avuksi, saksalaiset lähettivät 194,-
000 kruunua, englantilaiset 74,000,
yhdysvaltalaiset 68,000 ja ruotsalai­set
pienestä maastaan 60,000 kruu­nua,
ja kaikkiaan jaettiin sulkuun
julistetuille 3 miljoonaa kruunua
Lapsityökysymyksen laajaas.
On mahdotonta edes suuimllleen ar^'
violda Canadassa v a l l i ^ v a n lapsityö-kysymykserx
laajuutta. Jokaiselle joka
on syventynyt maan teolllstiusasloihin
on selvää, e t t ä kysymys lapsityöstä on
vaikea probleemi. Joka voidaan sellai­seksi,
olettaa. Jos ei m i s t ä ä n muusta,
n i i n työantajien jatkijvasta ja Itse­pintaisesta
vastustuksesta kaikkia ala­i
k ä i s t e n työkelpoisuutta koskevien l a i l ­listen
ikärajojen korottamisyrityksiä
vastaan.
Liittohallituksen julkaisemat, ihmis­ten
elämää koskevat tilastot ovat niin
ryhmitetyt, e t t ä n i i s t ä on mahdotonta
tarkalleen määritellä kuinka suiu-l
p r o s e n t t i m ä ä r ä t ä m ä n maan palkka­työläisistä
on nuoria työläisiä. H a l l i ­tuksen
luokittelussa on kaksi ryhmää
— 10—14 j a 15—25 Ikävuoteen. I l ­meisesti
toisen Ikäluokan alimmat Ikä­vuodet
ovat t ä r k e ä t lapsltyötilastojen
laatimiselle, mutta ei ole olemassa
keinoja näiden tietojen erottamiseksi
t a i arvioimiseksi. Vuoden 1911 v ä e n -
laskussa Ilmeni 25,153 10—14 vuotiasta
lasta olevan palkkatyössä, Joista 5,399
oli maanviljelyksessä ja loput mullia
työaloilla.
Kirjasessaan "The Juvenlle System
of Ontario", mikä Julkaistiin 1903 C a ­nadan
lasteh hsrvinvolntineuvostoh
toimesta, tekee J . D . Coles rajotetun
yrityksen t ä m ä n probleemin arvioimi­seksi.
Tämä yritys on kuitenkin verra­ten
Vähäarvoinen kirjasessa käytetsm
metodin Ja tarkastetun alueen ko'on
t ä h d e n Tyyd3rttävlmmät tiedot Cana­dassa
"palkkatyössä olevien, alle 16-
vuotiaiden lasten lukumäärästä on
Canadan lasten hyvlnvolntlneuvoston
sihteerin, neiti Whlttonln artikkelissa,
mikä julkaistiin Canadian Congress
Journalissa maallsk. 1927. T ä m ä artik­keli
osotti 134.000 10—16-vuot. poikaa
j a t y t t ö ä olevan palkkatöissä Canadas­sa,
Joista 56,300 o l i poikia maanvUje-lystöissä!
Ja 77.700"poikia Ja tyttöjä
mullia työaloilla. 10—15-vuotlalden
r y h m ä ä n kuului 66,000 työssä käypää
lasta. Joista 35,700 oli teollisuuden pal­veluksessa
Ja 30,300 maanviljelyksessä.
Voidaan mainita, e t t ä numerot maan-vlljelystölssä
olevista el sisällä t y t t ö - muodostuu tärkeiij, kohta lapsityöky-ka
muilta ei ollut sanottavasti saa-1 avustusta. Silloin ei näet ollut työ-tavissa.
Hän ottaa esimerkiksi tans-1 väenluokan keskuudessa kristinsie-kalaisten
työnostajain sulkuviminan; lua, joka olisi paheksunut sitä, että
viime vuosisadan lopussa, jolloin ! sulkulaiset ottivat vastaan ulkomais-työväenliike
alkoi maassa varttua,' ta avustusta. Silloin pidettiin päin-sulkuvim.-
nan, joka 1899 johti 35,-j vastoin luonnollisena, että toverit
000 työläistä, naista ja miestä ka- avustivat toisiaan.
dulle. Ulkomaalaiset tvöläiset rien­sivät
kuitenkin kadulle viskattujen
Mutta nyi sen sijaan on itsessään
lyöväenleirissäkin uhpttu äänet kä-heiksi
sen johdosta, että kaivostyö­läiset
ovat ottaneet vastaan venäläis­tä
avustusta. Sosdem lehdbtä on
venäläinen avustus halveksittavaa ja
arvotonta.
Mutta miksi ei ole haukuttu itu-lialaisia
seikkailijoUa, joika tipahti­vat
napamerimatkallaan ja ottivat
vastaan apua venäläisiltä, Krasinil-ta?
Vai onko asian laita sellainen,
että Venäjältä saavat ottaa vastaan
apua kaikki muut, mutta eivät työ­läiset?
Porvarillisten ja sosdem lehtien
esiintvTninen Ruotsin kaivostaistelus-sa
on suurin häpeämättömyys mitä
njaan työväenliikkeessä on koskaan
koettu. Liikkeen nuoruudessa olisi
tällainen ollut kokonaan mahdoton­ta.
Mutta silloin ei myöskään ollut
sellaisia otuksia, jotka ovat luiker­taneet
liikkeeseen ja sen avulla arvo­paikoille,
huomauttaa Bergegren.
j ä . ollen saatavissa olevat tiedot a i ­noastaan,
poikia koskevia.
Nämä numerot ilman lisäselitystä
osottavat, että lapsityöprobleeml C a ­nadassa
on vakava, ja kun muiste­taan,
e t t ä Canada on teollisen kehi­tyksen
kyynyksellä, n i i n tulevaisuuden
mahdollisuudet ovat hyvin arvelutta­vat.
Seuraava artikkeli, joka on lyhyt,
valmisteleva tutkielma, koskien ala­i
k ä i s t e n työkelpoisuusikärajoja koske­vaa
lalnlaadlntaa Canadan maakun-nlssanurie,
voi n i i n ollen olla kun­toinen.
Yleisiä, kleltosäädöksiä ei ole olemassa.
Yhdessäkään maakunnassa el ole
yritetty laatia yleistä lapsltyölakla. Jo­k
a kieltäisi alaikäisten työskentele­misen
missään teollisuudessa tai työi
alalla. K a l k k i säännöstelyt alaikäisten
k ä y t t ä m i s e s t ä ovat löydettävissä teh-daslaeissa
tai muussa lalnlaadinnassa
koskien määrätyltä teollisuusalueita.
E r i koululaeissa on kylläkin n i m e l l i ­s
i ä yleisiä räjotuksia, jotka ovat tar-kotetut
sellaisten lasten palkkatyössä
k ä y n n i n ehkäsemlseksl. Jotka ovat vie­l
ä sUnä iässä, että heidän on pa­kollisesti
k ä j ^ v ä koulua. Mutta hy­v
i n tiedetään, että tämä viimei­nen
ehto m e n e t t ä ä tehoisuutensa te­kemällä
poikkeuksia niihin kohtiin,
jotka Jutui koskevat sitä osaa ala-r
ikäisiä, jotka ovat pakotetut palkka­työhön
taloudellisista syistä, j a näiden
takaporttien ohella, koululakien täy­t
ä n t ö ö n p a n o on useimmissa tapauksis­sa
epäsääimöUlstä Ja epäluotettavaa.
Joka tapauksessa nämä lait eivät
yleensä käsitä 14—16-vuotlalta joista
symyksessä, sillä jumi tässä iässä
työläisvanhempien lapset ovat pako­tetut
työn etsintään, j a o v a t nuoruu­tensa
j a kokemattomuutensa tuloksena
pakotetut niin kutsuttuihin umpiku­j
a - t y ö a l o i h i n , s.t.s. työskentelyyn töis.
sä. Jotka voivat kestää pari vuotta,
mutta sitten j ä t t ä ä heidät valmistu­mattomina"
hyödylliseen työhön tule­vaisuudessa.
Kaivostyö.
Voimassa olevain lakien .perusteella
on Albertassa kielletty alle 16-vuotiai-den
poikain työskentely kaivannoissa,
alle l4-vuotiaiden poikain työskentely
kalvarmolssa niin maan alla kuin
päälläkin, , eikä tyttöjä sallita työs­kentelevän
kaivannoissa lainkaan.
B r i t i s h Columbian hiillkalvannoissa
poikien ikäraja maan alla työsken-t
e l 3 ^ n ä h d e n o n 16, maan päällä 14,
eikä minkäänlkälset tytöt saa olla
muussa kuin konttorityössä. British
Coliunbian metallikalvoksissa Ikäraja
on ainoastaan 12 vuotta, Uman min­k
ä ä n l a i s t a rajotusta maan päällä työs­kentelevien
lapsien iästä, j a rajotus,
joka kieltää tyttöjen työn, koskee
ainoastaan työtä maan alla.
Ontariossa alle 16-vuotialta poikia
ei saa p i t ä ä työssä edes kaivantojen
p ä ä l l ä eikä alle 18-vuotiaita maan
alla.
T y t t ö j ä ja naisia ei voida käyttää
muussa kuin konttorityössä. Nova
Scotlassa alle 16-vuotiaiden poikien
kaivoksissa tai kaivantojen päällä ja
kaikkien t y t t ö j e n työskentely on k i e l ­letty.
Quebecissä alle 15-vuotiaat po­jat
ovat kielletyt työskentelemästä
TöDin vaarin juttuja
J o ottaa olkileipä Keski-Europan telussa ja panttivankien otamisessa.
porvarit. J a siinä sivussa t ^ t a a sa<
malle sapuskalle Joutua läheiset naa<
puritkin. Saksassa ovat nimlttäiij
kommunistit — k e t k ä p ä s muut — ryh«
tyneet valmistauttunaan ihan avol«
meen taisteluun, kiskaistakseen por«
värillisen j ä r j e s t e l m ä n päältä turkin
kxän ketun nylkijä, j ä t t ä e n karvasen
puolen sisälle Ja pannakseen sen sit­ten
laudan palasen päälle kuivahta­maan.
Ainakin tällaisiin ajatuksiin
t&lee, k im lukee seuraavan pätkän,
joka on julkaistuna eräässä äsken
ilmestyneessä europalaises^i porvari-lehdessä:
sähköttää lehdeUeen,
e t t ä saksalaiset kMhmunistit varustau­tuvat
j a asestautuvat avoimeen tais­teluun.
Senjälkeen kun 400 poliisi­miestä
tä3rtyi ilmoittautua salraaka
e r ä ä n toistaiseksi tuntemattoman
mjn-kytyksen takia Hindenburgin vie­r
a i l u n aikana Leipzigissä, ovat Sak­s
in kommimistit vilkastuttaneet toi­mintaansa.
Lähellä Chemnitziä sijait­seville
Dittersdorffin kukkuloille ovat
he perustaneet l e i r i n Voroshilovin mal­l
i i n j a siellä p i d e t ä ä n joka lauantai
j a sunnimtai taisteluharjoituksia. P u ­naisille
rintamasotilaille annetaan
opetusta yleisesiktmnan karttojen 37m-märtämisessä.
kenttäpalveluksessa,
ammmmassa y m . Heille annetaan
perusteellista sekä teoreettista että
käytännöllistä, harjotusta tehtaiden
valtauksessa, nykyaikaisessa katutais-
Punaisten joukkojen yleisesikimta i s ­tuu
Chenmltzlssä, Josta se antaa'
hälyytysmerkit joukoilleen Ihan jul­k
i s i l l a signaaleilla. Marsslharjoituk-sla
p i d e t ä ä n kolmasti viikossa. Kom­munistit
e i v ä t Salaakaan, e t t ä kouluut-tavat
sotilaita vallankumousta var­ten."
... Lähellä Lelpzigiä pidetyt
suuret taisteluharjoitukset osoittivat,
e t t ä kommunistien joukot ovat aika­tavalla
Jo harjoitettuja. Katsomassa
olleet vanhat sotilaat antoivatkin heis­t
ä timnustuksensa. . ."
N ä i n se porvarilehti kirjoittaa. Ja
on kamalasti kauhuissaan, e t t ä kom-munistien
annetaan tuolla tavalla teh­dä.
Ihan silmien edessä. Julkisesti
vain valmistautuvat pylläyttämään
t ä m ä n suloisen porvarillisen yhteis­kunnan
n u r i n Lehti tunnustaakin,
e t t ä m i t k ä ä n muut tuollaista pitkälle
menevää häikäilenaättömyjttä eivät
osoitakaan kiiin kommimistit. Ja It­kee
krokodiilin kyyneleitä, että kvm
t ä s s ä on y h t e i s i n ä ponnistuksilla soda'i
j ä l k e e n saatu yhteiskunta rasennettua
h y v ä ä n kuntoon, ihan kansainvaltai-seen
asuun, n i i n nyt tulevat hävyt­t
ö m ä t kommunistit ja alkavat kaiken
kansan n ä h d e n valmistella tämän h y ­v
ä n yhteiskunnan .kukistamista.
Allekirjoittanut arvaa, että kyllä
siinä tosiaankin on ukkoporvarilla k i -
14-vuotiaiden poikien j a 15-vuotiaiden
t y t t ö j e n käyttäminen työssä kiellettyä
j a Albertassa tehdastyö on kiellettyä
kaikille alle 15-vuotiaille sellaisissa
tehtaissa, joissa on vähemmän kuin
viisi työläistä. Prince Edward Is-landissa
ei ole minkäänlaista lakia,
joka rajottaisi lapsityötä.
Nämä säädökset ovat epäsäännölli-lisiä
ja riittämättömiä. Alin stan­dardi,
joka olisi Saavutettava, olisi-alle
16-vuotiaiden lasteh tehtaissa työs­kentelemisen
, kieltäminen, korkeam­man
ikärajan ollessa välttämätön
vaarallisissa ja epäterveellisillä työ­aloilla.
• \
Työ verstaissa ja konttoreissa.
Ontariossa alle 14-vuotiaat henki
löt eivät saa olla työssä työpajoissa,
eli verstaissa, samanlainen säädös o l ­len
voimassa Manitobassakln. Nova
Scotlassa el ole erikoista lakia, joka
koskee työtä pajoissa. Ja B r i t i s h Co-lumbiassa
ainoa voimassa oleva sää­dös
koskee alle l4-vuotiaiden k ä y t t ä ­mistä
leipomoissa. Albertassa ei voida
alle 15-vuotiaita lapsia käsittää mis­s
ä ä n työpajoissa."" Ne\^ _Brunswickissa
ei ole erikoisia lakeja lukuunottamat­ta
koululakeja. Saskatchewanissa ja
Prince Edward Islandissa ei ole t ä l l a i ­sia
lakeja lainkaan.'
Alle 14-vuotiaita poikia j a alle 16-
vuotiaita t y t t ö j ä ei voida k ä y t t ä ä työs­sä
Quebecissä. Konttorityötä koskevia
lEikeja on ainoastaan Ontariossa, A l ­bertassa,
Manitobassa ja Quebecissä,
joissa ikärajoiksi asetetaan samat kuin
tehdastyössäkin.
Liittohaliituksen lainlaadinta.
On olemassa liittohallituksen laki
koskien alaikäisten käyttämistä lai­voilla,
joka kieltää aUe 14-vuotiaiden
työskentelyn: mutta tämäkään laki
ei koske Canadan sisävesistöjen lai­voja.
Tleisen lain tarve.
Ylläoleva lyhyt katsaus on koske­tellut
työlakien eri vaiheita, sillä ny-kjdsin
voimassaoleva lainlaadinta on
n i i s t ä muodostettu. Yleensä voidaan
sanoa, että ensimäinen lainlaadinta,
koskien nuorten käyttöä, on löydettä­vissä
tehdaslaeissa. Joskus on ollut
Iin tuumat, ktm näkee reilujen t y ö -
läispoikien harjoittelevan
käjrttöä kuulun Neuvostoliiton pima-armeijan
malliin Mutta vasta sit­ten
se taitaa 'ukkoporvarllle tulla
liukas kiire, kun n ä m ä pojat alkavat
tosissaan liikehtiä. Luultavasti siinä
menee toisenkin porvarin housuun
" h ä t ä , " ' j a niitä el varmasti jouda
muuttamaan.
Lukija varmaan ajattelee, e t t ä m i ­t
ä s se porvari nyt tuolla tavalla siur-kuttelee
tilarmetta — elRös se me
ne Ja otata omilla kaarteillaan kom­munisteja
niskasta j a h e i t ä t ä niitä
alimaiseen, pimeyteen, jossa on itku
j a hammasten khistys? — Siinäpä se
onkin. Porvarilla el Saksassa tällä
kertaa ole rääpyä sellaiseen mes-tarileikkaukseen
antautua. KyUä se
sen tekisi, mutta kun kynnet ,ovat
leikatut hieman lyhyen puoleiseksL
Punaisten rintamasotUaiden liitto on
kasvanut sellaiseksi Jättiläiseksi, etta
ne vain pistelevät toimeen manööve­r
e j ä missä haluavat. Niinkuin edel-läolevasta
porvarilehden lainauksesta
selviää. J a "kuulut" . porvarien te-räskypäräjärjestöt
kiittävät kun saa­vat
pitää kypäränsä piilossa. Raiskai-levat
vain isänmaallisessa innossaan
j a taisteluhaluaan tyydyttääkseen pu-k
a t y t t ö j ä tai tervailevat niitä, kuten
äsKen tapahtui Hannoverissa.
K u n allekirjoittanut luki tuon por-varilehdestä
lainaamani kappaleen,
n i i n aloin mietiskelemään, e t t ä minkä-taa
kiinni.
T ä n ä vuonna julkaistaan Työmiehen
Joulu myöskin, j a sen avustajiksi ovat
kaikki työläiskynäilijät tervetulleita.
Mutta vaatimukset ovat samat kuin e-dellisenäkin
vuotena, nimittäin, että
jokaisen täytyy panna päähuomio ai­heensa
käsittelyyn lyhyessä, iskeväs­sä,
sanavalmiissa muodossa. Aiheita
on jokaiselle ympärillään joukottain,
tarvitsee vain poimia niitä. Mistä ai­heesta
tahansa voi kirjoittaa pitkäs-tikin,
venytellä sitä, puhua kaikkea
s a n a h e l i n ä ä joukkoon, mutta aiheita
voi myöskin käsitellä lyhyesti, tiivistää
sanontaa, puristaa yksi sopiva sana
siihen, missä joku loruilisi rivikaupalla.
— T ä h ä n puoleen on t ä n ä k i n vuonna
Työmiehen Joulun avustajien kiinni­t
e t t ä v ä huomiota.
Kirjoitusten tulee olla asianomaises­sa
paikassa lokakuun 15 p ä i v ä ä n men­nessä,
l ä h e t e t t y n ä osotteella: Työmie­hen
Joulu, Box 553, Superior, Wl§.
mahdollista suurella vaivalla saada
lalnlaadlntaa muilla aloilla . Tyo-i
k ä r a j o j e n käsitteleminen tällaisin
keinoin on havaittu epätyy-djrttäväksl
ja kykenemättömäksi kä­s
i t t e l e m ä ä n probleemia kokonaisuudes­s
a a n Teknillisiä, kysymyksiä sjmtyy
n ä i h i n sisältyvien työalojen tulkin­nasta.
Yksistään sanalle 'tehdas" an­netaan
erilainen t u l k i n t a j a sovellute­taan
erilailla eri maakunnissa. Ainoa
keino. Jolla voidaan alin työaikaky-symys
ratkaista, on yleinen laki, joka
ehdottomasti määrittelee, että alle
m ä ä r ä t y n iän olevia henkilöltä ei
voida k ä y t t ä ä työssä. Koululakien tu­l
i s i olla yhdenmukaiset t ä m ä n yleisen
kiellon kanssa, j a sellaiset e t t ä niitä
ei voitaisi karttaa jonkun työhön
haluavan lapsen köyhyyden tähden.
Sellaisten lasten y l l ä p i t ä m i n e n on toi­nen
probleemi.
On vielä monta p i i r r e t t ä lapsityöky-symyksessä.
Jotka tarvitsevat huoleh­timista,
joiden joukosta voidaan tär­keimpinä
mainita: yötyö, työskentely
vaarallisissa j a epäterveellisissä työ-,
aloissa, t y ö t u n t i e n m ä ä r i t t e l y , ammat­tiopetus,
ja, e r i t t ä i n k i n alaikäisten
miespuolisten minimipalkka. Mutta
lapsityökysymyksen r i i t t ä v ä n käsitte­l
y n perusteena on yleisen kiellon,laa­timinen,
joka v ä h i n t ä i n kieltäisi alle
16-vuotialden työssä käjrailsen.
J . L.* Cohen.
laisesta ovat vain haaveita, äinakui
toistaiseksi. Canadalainen työläinen
elää vielä isänmaallisessa hmmiotilassa
j a katselee silmät tapilla sptaprogan-dafilmejä
sekä aplodeeraa haltioissaan
k u n filmissä joku e n g l a n n i n k i e l t ä pu­huva
"sankari" n i t i s t ä ä jonkun tois­kielisen
"barbaarin", saksalaisen, kii­nalaisen
tai j o n k im muun. Niin se
aplodeeraa, elää uskoimollisessa hur­miossaan.
Ja ukkoporvari käärii l i ­havia
voittoja h e i d ä n työnsä tuloksis­ta.
Eikä ole peloissaankaan, että pu­naiset
rintamamiehet ilmestyisivät
Canadan kamaralle manööverejä pi-t
ä i n ä ä n .
Sellainen «on tilanne lyhyesti sanoen.
M u t t a timnustaa täytyy, että huoli­matta
kaikesta pimltyksestä. Jota por­varit
harjoittavat työläisiin nähden,
p i t ä ä k s e e n heidät edelleenkhi sokeana
orjanaan, on kuitenkin havaittavissa
iloisia oireita, että vielä se porvan
saa nähdä senkin päivän valkenevan
Canadassa, e t t ä punaiset rintamaso-turit
ovat ilmestyneet Canadan kun­naille
leirituliaan pitämään. Olem­me
vakuutettu siitä, e t t ä olkoon työ­mies
n i i n canadalainen j a isänmaalli-h
ä n näköiseksi canadalaisen porvarin
naama tulisi, jos t ä ä l l ä alkaisivat p u ­naiset
rintamamiehet pitää manööve­r
e j ä saksalaisten toveriensa malliin.
Taitaisi siinä canadalaisen ukkoporva-r
i n niskavillat nousta pystyyn kum
aseiden piikkisialla. Mutta — ajatukset tiiol-nen
kuin ollakin voi, mutta k im sitä
porvari oikein hartaasti dollarihimos-saan
ruumiillisesti suomii, niin kyllä
se vielä ajatuskoneistokin alkaa toi­mimaan.
Ja s i l l om k u n k e r r a n ajatus
alkaa toimimaan, n i i n silloin myöskin
pimaisten rintamasoturien- leiritulet
ilmaantuvat. Aivan saksalaisten vel­j
i e n malliin, joiden min-haamista nyt
vielä filmeissä samoin k u i n todellisuu­dessakin,
p i d e t ä ä n suurena sankaruu­tena.
T ö n i n vaari.
i