Vapaus, November 21, 1967

              Sivu 2 Tiistai, marraislk. 21 p. — Tuesday, Nov. 21, 1967
VAPAUS
(LläERTY)
INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. 6, 1917
EDITORt W ; EKLUND MANAOERI R. SUK8I
TELEPHONB: OFFICE AND E D I T O R I A U 6 7 4 - 4 2 64
PubUshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdaya and Saturdays by Vapaus
Publiäilng Co. Limited, 100-102 Elm St. Weat, Sudbiary, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adl«rtl8ing rates upon application, translaUon free <rf:
Authoriaed ias second class mail by the Post Office Departiment, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
-CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAVSHINNAT:
Ganadassa: 1 vk: $10.00. 6 Ms. $5.25 • USA:n:
3kkw 3.00 suomeen:
lvk.$11.00;6kk.$5.75
1 vk. 11.60, 6kk. 6.26
Tupla-rangaistus työläisille
HtDondon asemaani joutuvat canadalaiset työläiset silloin,
jos KingStonissa Millhaven Fibreä Ltd:n "kurinpiltokysymyik-sessä"
sovinto-oikeuden tuomariiiia ollteen, tuomari J. G. Anv
dersanin antaimaa päätöstä ei oikeuisteitse kuimota.
Kuten asiaa koskevassa uutistied^ossa lehtemme lauan­taisessa
numterossa kemytaan, mainittu 3'fhitiö oili ertybtanut
työstä erään työläisensä, Jota yhltiö syyötää siitä, että hän oli
ilmeisesti juovuspäissän riktaonut erään rikkurina olleen työ­läisen
asunnon ikkunan ja vaurioilttanutt toisen riklkudna ol­leen
työläisen ulko-ovea.
Miehen kerrotaan maksaneen ja ilmeisesti sopineen ai­heuttamansa
vauriot asianomaisille. Väitetyn ilkityön teon
iihriksi joutuneet eivät no^aneet niitään syy^ eikä syy­töstä
nostettu liioin poliisiviranidmaisten toimestav Lain kir­jaimen
ja hengen mukaan häh oli, ja on täysin syytön mies.
Mutta yhtiö otti korkean omavaltaisesti syyttäjäviran-öniaiisten,
tuomarin, puolustuslalkimiehen ja valaimiehistön pai­kan
ja julisti muitta -mulMtta miehen "syyllisJtyneen" johon­kin
työnantajaa loukkaavaan "rilkdkseen" — ja erotti hänet
••työstä..
Jos tästä tuomari Andersonin hirvittävästä päätöksestä
tulee "ennakkotapaus" jonka perusteella canadalaiset työn-antaijat
voivat ryhtyä "fcumnpidolllisiin toimenpiteisiin" niitä
työläisiään vahaan, joiden oletetaan jossakin kaukana työ­maan
ulkopuolella tehneen jotalkin sellaista, mitä työnantaja
ei suopein sihninikaitso, silloin ajaudutaan varmasti kaaos-tilaan.
Sen jälkeen ei ohsi enää yksikään työläinen turvattu
työnantajan mielivaltaisuuksia vastaan, sillä mistäpä löytyy
sellaista työläistä, ] c k a ei joskus sanoisi työnantajasta jota­kin
epämiellyttävää, minkä yhtiö voisi tuomari Andersonin
määritelmän mukaan, tulkita "mainetrtaan" loukkaayalksi.
Asiaan liittyy vielä muitakin tärkeitä seikkioj a. Oletta-kaaanme,
että k.o. työläistä olisi rangaistu lain kirjaimen ja
hengen muikaan sanokaanune vissinlaisella sakolla tai ehdon­alaisella
tuomiolla tai molemmilla. Olettaen tieterikin, että
hän-olisi todella ko. ilkivaltaa tehnyt, hänen rangaistuksensa
olisi ollut lain ja oikeuden kannailta aivan paikallaan. Saman-lairien
rangaistus voidaan teoreettisesti antaa kenelle tahan­sa,
oUaoon hän työnantaja tai työläinen. Ja kukaan, eikä ai­nakaan
Vapaus, väitäkään, ettei ilkityöstä voida rangaistusta
antaa työläisille, jos työläinien selllaiseen rikkomukseen syyl­listyy.
•. Mutta kun tämän lisäksi jäisi tuomari Andersonin an­taman
lausimnon mukaan työnantajallekin "oikeus" rangais­ta
samasta rikoksesta, niin siinä tapauiksessa työläinen saisi
tuplarangaistuksen, jota vastoin samanlaiseen rikokseen syyl­listynyt
työnantaja pääsisi yhdellä rangaistuikBella, koska työ­läisillä
ja heidän unioillaan ei tällaista rankaisuoikeutta ole.
Ja siunatuiksi lopuksi, mitä me silloin. oiikeuslaitdksella
teemme, jos tuomari-, syyttäjä-, asianajaja- ja valamiesoikeu-det
annetaan työnantajalle! Ja siihen se johtaa, jos tubmari
Andersonin päätöstä noudatdtaan johdonmukaisesti loppuun
asti. •
Me puolestamme liitymme niihin canadalaispiireihin jot­ka
katsovat, että työnantajilla on jo tai oikeammin on vieläkin
aivaii liian suuria valtuuksia työläiätensä erottamiseksi —
viimeisin esimerkki siitä on Doscon tehtaiden sulkemispää­tös
Sydneyssä N.S., — joten niitä valtuuksia on yhteiskun­nan
yhteisen hyvän vuoksi pyrittävä kaventamaan niin, että
lisätään työläisille sananvaltaa eri yhtiöiden hallinnolli­sissa
portaissa'. Missään tapauksessa ei voida palata "villin
lännen" aikakauteen missä työnantajan voima on valtaa ja
oikeus on kuudesti laukeavan revolverin piipussa.
Vakaa käsityksemme on että Ontalrion työväestö ei tule
vastaansanomatita täHlaista tuonnjarilausuntoa hyväksymään.
Uskomme työväenliikkeen yksimielisesti omaksuvan sen kan­nan,
että työnantajain "kurinpidoillisia valtuuksia" ei saa mis­sään
tapauksessa laajentaa työpaikkojen, ovien ja porttien
ulkopuolelle, sillä "siviilissä"tdhdyt rikkoumuk^t, olkoon
syyllisenä työläinen, työnantaja tai joku niiden väliltä, kuu­luvat
oikeusviranomaisten toimipiiriin — ja yksinomaan vain
siihen.
Ammuttu ankka
Kuten muistettanee, armeijatta ja upseereittakin jäänyt
suuri ploliittinen kenraali, Social Credit puolueen entinen
kanSalllinen johtaja, Robert Thompson esitti joitakin viikkoja
sitten 'alalhuoneen istunnossa pöyristyttävän kuvauksen siitä,
miten Havanan radio Kuuban pääminist^iFidel Castron tah­dosta
lähettää joka päivä erikoisesti Ganadaaif suunnattua
radio-dhjelmaa "antamalla quebecilaisille öhjfeita subversiiyi-seöta
toiminnasta" yleensä ja myös "sissisodan käynnistä".
Piain sen jälkeen hän esitti toisenkin yhtä villin väitöksen
selDttäimällä, että Expo 67 maailmannäyttelyssä ollut Kuuban
paviljonki ei ollutkaan mikä näyttelypaikka, vään todellinien
subversiivisen toiminnan pesä- ja keäkuspaiilcka ninienomaan
Quebecin ranskalaisia silmälläpitäen.
. Oiiköhailittis tietoinen, kysyi pieniä voimia edustavai
mtitta ilmeisesti suuria tulevaisuudentoiveita hautova Robert
Thompson alahuoneen istunnossa, "dttä Radio Havanna lähet­tää
päivittäin "suforaan Quebeciin suunniätettua radio-ohjel­maa
5nta<en oihjeita subversiivisesta toiminnasta ja sissisodan
käyTmistä?":V'\^
Jä oniko hallitus tietoinen myÖs siitä, -hän jatkoi, että kuu­balaisten
toimfesta on hiljattain järjestetty toinenkin radio-oihjeilma,
inikä on suuhinistettu Canadan intiaaneja ija metis-asukkaita
kolhti,, kehoitrtaen maMittuja vähemmistörylhimjä
nousemaan "puhaimen vaJta" kaipinaan.
Tämä "paljastus" sai silloin, kiÄen muistetaan, melkoista
hälyä osakseen. Hallitusviralnomaisetikin olivat asian johdos­ta
min huöQissaan että määräsivät suoritettavaksi tutkimiuk-
Kirjeitä
"JOULUA ODOTELLESSA
En ole pitkään aikaan kirjoll-tanut
tähän meidän Vapauteen ja
silksi ajattelin että pitäisi sitäkin
lehteä muistaa edes pienellä kir­jeellä.
Joulu se tulla jollottaa vaikik'ei
sitä niin tärkeesti odottaisikaan,
ja vastaan on otettava sellaisena
jo(kavuoden tulijana. Kyllä sen jo
•kaikkialla näkee että se tulla taU
lustaa jokaiseen (kotiin niin köy^
hälle kuin rikkaallekin, ihan vasta-
Väitteitä odottamatta.. _
Kun taasen 'katselee tuota joulu-hommaa
kaupungilla niin aivan se
tekee sekapäiseksi ihmiset, kun kai-ikenmaailman
rojakat vedetään
esille ija suurilla tauluilla on kir­joitettuna
että ostakaa nyt, ei tar­vitse
maksaa ennenkuin ensivuoden
alussa, siis ikaifcki on kovin helppoa
jos sattuu vuoden alkuun mennessä
saamaan rahaa pussiinsa.
Se on ikävä ilmiö, kun juuri tä­hän
aikaan puhutaan työttömyy­destä
kosika työtä ei olekaan jokai­selle.
Talvi tekee tuloaan ja joulu
samoin, siis elämän kovuus katsoc
ihmisiä silmältä silmään ikäänkuin
sanoen että joulu kyllä tulee, mut­ta
siinä on monta mutkaa, alkaa
työttömyys ja raihattomuus samalla
kertaa, ja se on ikävä huomio mo­nelle
ihmiselle, etenkin köyhälle
kansalle ja sellaisille joilla on suu­ri
lapsilauma ja jokaiselle pitäisi
saada 'jotain, ja jos teet velkaa niin
mahdollisesti ei sinulla olekaan vuo­den
alussa rahaa niillä ne velat mj>.k-saa.
-
. Tällaista on elämä, ei se ole ruu­sujen
päällä (kulkemista vaan elon
huolet on jokaisella ajatteleepa silä
sitten miltä kannalta tahansa. Jospa
nuo rikkaat oivaltaisivat sen asian
ja ojentaisivat edes jollakin tavalla
auttavan kätensä «uuriperheisille.
niin se olisi todella joulua köyhän­kin
osalle. Vaan sellaista ihmettä ci
ainakaan vielä ole nähty ja suur-varakkaat
kyllä osaavat jouluval­mistelunsa
laittaa hienoon menoon,
vaan toista on köyhän, heitä ei ote­ta
mukaan ilonpitoon, he ottakoon
ja eläköön vointinsa mukaan.
Toivotan teille kaikille onncn-läyteistä
ja hupaisaa joulua sekä
tulevaa : uutta vuotta. Vuosi kun
vaihtuu niin ehkä se tuo mukanaan
itsekullekin jotain toivottua iloa ja
onnea. Siispä uusivuosi olkoon. on­nen
ja täyttymyksien vuosi jokaisel­le.
Sydämellisin onnentoivotuksin
piirteli. — Tyyne. .
Q SYNTYMÄ. • •
Dmitri .Guttov:
NATOn "UUDISTUS/^HANKKEET
Huhut uudisituksista'i Atlantin lii­tossa
käyvät lännessä yhä äfinek-kääimmlksi.;
Puhutaan NATOssa val­litsevasta
kriisistä ja mäen sen pää­määriä
muutetaan ja mukautetaan
nykyisiin olosuhteisiin.
Atlantin liiton reformoimdslta ko»-
kevait suunnitelmat tuntuvat saingen
kummallisilta. Miten voidaan uudis­taa
sellaista, mikä on osoittaiuitunut
täysin kestämättömäksi? Vuonna:
1949 tätä liittoa muodostettaessa oli
ainoana ja virallisena motiivina väi­te
Neuvostoliiton hyökkäiysaffceista.
Mutta ei ole ainoatakaan tapausta,
joka olisi vahvistanut tätä väitettä.
Neuvositoliitto on toisen maailman­sodan
jälkeren keskittämyt kaikki voi
mansa rauhalliseen rakennustyöhön.
Sen politiikka rakentuu johdonmu­kaisesti
järjestelmiltään erilaisten
valtioiden rauhallisen rinnakkain-
' olon periaatteille.
I Länsivaltojenkin on ollut pakko
myöntää, että Neuvostoliiton taholta
lei ole odotettavisisa mitään vaaraa.
Jopa sellainenkin NATOn ideologi
kuin järjestön entinen pääsihteeri
Spaak lausuu belgialaiselle Libre
Belgique-lehdelle antamassaan haas­tattelussa,
että vuoden 1949 jälkeen
on syntynyt kaksi uutta ilmiötä —
rauhallisen rinnakkainelon teoria ja
Euroopan taloudellinen kehitys. Hä­nen
mielestään myös NATOn jäsenr
valtioiden tulisi omaksua rauhalli^
Kuusi muuta on
devalvoinut
Seuraavat kuusi maata devalvoi
Englannin esimerkkiä seuraten: Ir­lanti,
Tanska, Israeli, Malesia, Ber­muda
ja Honkong.
^Epämääräisellä kannalla ovat:.
I^akistan, Kenia, Uganda, Tansania,
Kypros, Ceylon. Nigeria, Malawi.
Jorda^i^f ja Jamaika.
Arislralia ja Uuusi Seelanti eivät
todennäköisesti devalvoi.
Suui-emmat maat joilla ei ole ai­komusta
devalvoida ovat: Yhdysval­lat,
kuusi yhteismarkkina maata
(Ranska. Länsi-Sitksa, Italia, Bel­gia,
.Mankomaat ja Luxembourg).
Norja, Japani, Intia. Canada, Ruot^
si, Rhodesia, Kreikka, Sveitsi, Sam­bia
Egypti, Etelä-Afrikka ja Itä­valta.
• •
Devalvointi ei vaikuttanut Neu­vostoliittoon
eikä muihin Itä-Euroo-pan
maihin.
sm rinnakkainolon teoria.
Neuvostoliiton Julkisen sanan
edustajat ja diplomaatit esittivät
kohta Atlantin sopimuksen solmiimi-
«en ja NATO-järjestön perustamdsen
aikoihin, eittei tao^koitus ole lainkaan
se, mitä julkisesti esitetään. Nämä
johtopäätökset ovat saaneet nyt täy­den
vahvistuksen. Todellisena pää­määränä
oli U$An määiräysvallan
lujittaminen sen länsieuroopipalais-ten
liittolaisten keskuudessa. Sotilas-
Uiton päätehtävänä el ollut länsimai­den
puolustamdrien, vaan yhteisien'
aseellisen hyökkäyksen valmistelu
Itä-Euroopän srösio^listisia maita väis­tään.
NATO-järjestö ei tavoitellut
Länsi-Euroopan vapauden ja riij:(pu-mattomuuden
suojelemista, vaan
päinvastoin suvereenien oikeuksien
ja riippumattomuuden riistämistä
Länsi-Euroopan valtioilta. NATO ei
ole niinkään sotilaallinen jäfjestö
kuin poliisijärjestö, jonka tehtävänä
on tukahduititaa mahdolliset demo­kraattiset
liikehtimiset NATOn jä­senmaissa.
Kahdeksantoista vuoden kok-emus
on vahvistanut tämän.. Ranska on
ymmärtänyt, että sen asevoimien ha­jottaminen
yhteisiin muodostelmiin
ulkomai-sten kenraalien komentoon
dfstää maalta riippumattomuuden.
Niinpä Ransika on palauttanut itsel­leen
oikeuden määrätä paiitsi armei.
jastaan myös ulkopolitiikastaan.
Vuoden 1967 tapahtumat ovat en­tistä
selvemmin vahvistaneet oikeik­si
neuvostoliittolaiset ai-viot NATOn
poliisijärjestön luonteesta. Näitä
ovat ennen kaikkea Kreikan tapah­tumat.
Siellä kourallinen everstejä
käytti hyväksi periaatetta, että'
"poikkeustilanteen" sattuessa mLssä
'.ahansa NATOn jäsenmaassa kumo­taan
viipymättä demokraattiset va.-
paudet, toimeenpani fasistisen kaap­pauksen
ja kukisti Kreikan demo­kratian.
Samanlainen vaara on uhan
nut Ilaliaa ja muita NATOn maita.
Kun vuosi 1969 lähenee, jolloin yk^
tai toinen jäsenmaa voisi mahdolli­sesti
irtaantua NATOsta, ne näkevät
etiä niiltä on tämä oikeus tosiasial-li.
sesti riistetty. Jos nimittäin käy
ilmeisek.si, että jonkin maan parla­mentissa
saa enemmistön NATOsta
eroamista vaativa kanta, uhkaa NA­TOn
päällystö käyttää maassa ki-eik-kalaista
menetelmää. Kreikkalaiset
everstithän puolustelivat kaappaus­taan
sillä, että Kreikassa oli ilmen­nyt
NATOsta iitaantumisen vaara.
USAn ulkoministeriön edu.staja
PÄIVIÄ
Hilda Raivo, Sudbury, Ont. täyt­tää
keskiviikkona, marraskuun 22
pnä, 73 vuotia.
Helen Mäkinen, Toronto, Ont
täyttää pei-jantaina, marraskuun 24
pnä, 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuotta-vain
onnentoivotuksiin.
sen syytöksestä ja pyysivät,
kuten silloin selitettiin, "erääl­t
ä toiselta maalta" (sillä tar­koitettiin
selvästi Yhdysvalto­ja)
Kuuban radio-ohjelmien
nauhoituksia sen vudksi kun
Ganadassa ei tällaista arkistoa
pidetä.
Pian sen jälkeen Canadan
päivä- ja muissa lehdissä oli
liedoituksia, joiden mukaan
tutkimuksen perusteella ei ofle
saatu mitään' todisteita siitä,
että Kuuban toimeslta on jär­jestetty
mitään subversiivisuu-teen
yllyttävää toimintaa Ca-nadäa
vastaan.
Täten tuli mr. Thompsonin
ankka arnmutuiksi heti lennos­ta
alas.
Mutita kysyä sopii, kenen a^
loitteesta mr. Thompson moi­sia
"syytöksiä" ja "paljastuk­sia"
esitti?
. Olisiko syynä se, että rajan
eteläpuolella ei kaitsella suo­pein
silmin Canadan ja Kuu­ban
välisiä ystävällisiä suhtei­ta
ja niiden perusteella harjoi­tettavaa
kaupankäyntiä?
Mikäli mr. Thompsonin po­liittiset
osakkieet moisten mör-köjutltuijen
ja niiden, epäonnis­tumisen
johdosta edelleen las­kevat,
hän Voi 'syyttää siitä
vain itseään. Peiliin katsomal­la
hän näki miehen, joka intoi-luUaan
ja huonojen neuvojön
ansiosta kaivaa maata pois So­cial
Creditin jailkojen alta. ,
MacCloskey on viralljsesti Beliibtäinyt,
etta NATOn uudistaminen ko^ee
vain sen politfcisia_pääimääriä. Jois­takin
NATO suimniteilmien uudiste­tuista
pollittieisitapäämääiriGiJtä piuhur
.V«t myös NATOn neuvostolle tehdyn
viiden uudistusehdotuksen laatijat.
Poliittisten päämäärien nostaminen
etualalle sotilaallisten sijasta tekee
mahdolliseksi Pohjois-Atlantin liiton
pelastumisen hajaannukselta, Ikirjoit-taa
New York Times.
I*Jfämä kaikki ilmoituikset antavat
ajattelemisen aihetta. Ne eivät lu­paa
todellisia muutoksia. Sotilas-blo4('
ki, jota nyt ei enää johda yiksin
Yhdysvallat vaan myös Länsi-Saksa
kahlehtii edelleenkin sien eurooppa­laisia
jäsenmaita. NATOn johto val­voo
ei vain liitonT jfcenvaltioiden
uiko- vaan myös .sisäpolitiikkaa.
Länsi-Euroopan poliittinen riippu­vuus
amerikkalaisesta isännästä li­sääntyy.
Sen tunnuksen julistaminen
että Atlantin valtiot ovat valmiit elä­mään
rauhassa rinnakkain sosialis-tist'en
valtioiden kanssa ei muuta
Washingtonin pyrkimyslta jarruttaa
kansainvälisen kaupan kehitystä se­kä
ehkäistä tavarain ja teknisten
saavutusten vaihto lännen ja idän
välillä.
Sekaantumiäeh
Kongioii asioihin
YK, New York. YKm tur-vallisuusneuvosto
esitti viime vii­kolla
lausunnon, jossa tuomittiin
Portugalin "epäonnistuiminen" kos­ka
se ei ollut kyennyt estämään
valkoisia palkkasotureita käyttämäs­tä
Angolaa tukialueenaan Kongoa
vastaan tehdyissä hyökkäyksissä.
Lausunnossa tuomittiin kaikki
ulkomainen sekaantuminen ja ke­hotettiin
Portugalia Jkesjceyttämään
kaikiki toimet palkkasotureiden
avustamiseksi. .
Lausunto, josta ei äänestetty, an-,
nettiin useita päiviä (kestäneen kes­kustelun
päätteeksi: Turvallisuus­neuvosto
otti asian käsiteltäväk­seen
Kongon syytettyä Portugalia
siitä ettei marraskuun alussa tapah­tunut
palkkasoturien tunkeutumi­nen
Angolasta Kongoon tapahtunut
ilman Portugalin suosfumista.
Lausunnossa kehotettiin palkka­sotureiden
alkuperäismaita ryhty­mään
toimiin, jotta palkkasotui-it
eivät voisi enää harjoittaa toimin­taansa
vieraissa valtioissa.
Portugalin edustaja väitti; ettei
Portugali voi hyväksyä lausuntoa,
jossa edustajan mukaan on epä­oikeudenmukaisia
vihjailuja • Portu­galia
kohtaan.
JOHTIVAT CIAn AGENTIT
USA MYRKYHÄÄ 250,000 HA
RIISIPELTOJA VIETNAMISSA
New York; — Yhdysvaltain Viet­namissa
käyttämät kemialliset so­dankäyntivälineet
aiheuttavat ravin­topulaa
ja voivat myrkyttää moniksi
vuoksi Vietnamin ka.svilli.suuden ja
eläinmaailman, kirjoittavat Scientist
and Citizen-lehdessä Yhdysvaltain
botaanisen .seuran presidentti A.
Gulston ja Harvardin yliopiston
professori John Mayer.
Amerikkalaisia , biologeja huoles­tuttaa
SO, että kemikaalien käyttö
laajenee Etelä-Vietnamissa, Viime
vuoden tammikuuhun mennessä US­An
ilmavoimat pudottivat kemikaa­leja
neljännesmiljoonan hehtaarin
alalle ja hävittivät .syy.skuun lop-:
puun mennessä 3.5,000 ha riisikylvö-jä.
Tämän vuoden suunnitelmat
edellyttävät 700,000 ha:n "ikäsitte-lyä",
joista 250,000 ha on kylvömai-ta.
Tällä hetkellä ovat nämä ope­raatiot
saaneet niin suuret mittasuh­teet,
että sotilasviranomaiset haluai­sivat
saada neljä kertaa enemmän
kemikaaleja kuin mitä amerikkalai­set
kemialliset, yhtiöt pystyvät tuot­tamaan.
OPISKELIJAT
ISTUMALAKOSSA
New Yorkin kaupungin collegessa
oli viime viikolla 7 tuntia ylioppilai­den
vastalausemielenosoitus sen joh­dosta,
että collegen alueelle oli pe­rusteltu
Dow Chemical-yhtiön vär­väyskeskus.
Yhtiö on napalmin pää­tuottaja
Vietnamin sotaan. "Me kat-
.somme. että kellään ei ole oikeutta
värvätä ihmisiä tappoaseiden val-
Moskova. ~ Yhdysvaltojen itiedus-telupalvelu
on koettanut kaikin ta­voin
lietsoa vihaa Pakistanin ja In­tian
välille. Vuoden 1956 syksyllä
amerikkalaiset vakoilijat antoivat
Naga-heimon separatistisille johta­jille
aseita ja useita miljoonia ru-pioita
rahaa sekä Washingtonissa
laaditut salaiset ohjeet, joissa ke­hotettiin
ryhtymään aktiivisiin toi­menpiteisiin
Intian armeijaa vastaan
Täniän tarkoituksena oli saada ai­kaan
hajaannusita intialaisten hei­mojen
keskuudassa, keitoo entinen
Yhdysvaltojen CIAn agentti John
Smith viikkolehti Literaturnaja Ga­zetalle
kirjoittamissaan muistelmis­sa.
Smith on nykyään Neuvostolii­ton
kansalainen. Viime viikolla' i l ­mestyneessä
Literaturnaja Gazetan
numerossa julkaistaan Smithin muis
telmien toinen osa ja tänä vuonna
''Ei enää toista
Vietnamia'*
-USAn senaattorit
Washington. — USAn senaatin ul­koasiainvaliokunta
^ hyväksyi viime
loi-staina yksimielisesti päätöslau-'
selmajn missä sanotaan, että Yhdys­vallat
ei tule vastaisuudessa sekaan­tumaan
mihinkään Vietnam-malli­seen
taisteluun ilman kongressin ni­menomaista
hyväksymistä.
Mainittu valiokunta hyväksyi
myös äänin 14—O (viiden jäsenen
pidättyessä äänestyksestä) toisen
päätöslauselman, missä kehoitetaan
presidentti Johnsonia ryhtymään
uusiin toimenpiteisiin siinä mieles­sä,
että YK:n lui-vallisuusneuvos-to
auttaisi Vietnamin sodan lopet­tamista.
Kumpikaan näistä päätöslausel-
.Moskovassa otettu valokuva entises-tä
vakoilijasta.
John Smith kertoo olleensa häm­mästynyt
siitä kuinka syvälle USAn
tiedustelupalvelu oli' onnistunut tun­keutumaan
1 nitian armeijaan. CIAn
ag'entit suorastaan johtivat Intian
pääesikuntaa. Smith mainitsivnimel-tä
everj-iti E. T. Senin ja hänen esi­miehensä
kenraali Bannerjyn, joka
aikaisemmin oli Intian sotilasattas-heana
AVashingtonissa, sekä eräitä
muita intilaisia sotilasjohtajia, joil­ta
hän sai salaisia tietoja. Suurim­man
tukensa toiminnalleen CIA sai­kin
juuri eräiltä korkeilta intialai­silta
sotilasjohtajilta, jotka olivat
tyytymättömiä pääministeri Nehrun
politiikkaan ja kannattivat amerik-kalaisempaa
suuntausta.
CIA ei kuitenkaan laajentanut
yhteyksiään ainoastaan armeijaan,
vaan lahjoi myös korkeita virkamie­hiä,
jotka kykenivät vaikuttamaan
maan politiikkaan tai antamaan sa­laisia
tietoja.
Smith kertoo tapauksen, jolloin
eräs intialainen ministeri suurta
palkkiota vastaan taivutti Intian
maatalausosuustoimintaliiton johta­jat
vastustamaan maatalouden osuus
toiminnallistamista jä sabotoimaan
hallituksen . maataloussuuJinitelmia.
Tämän toimenpiteen tarkoituksena
oli Smithin mukaan säilyttää Intia
Yhdysvaltojen maataloustuotteiden
markkinamaana.
mistukseen", sanoi mielehosbitukscn »"'st^T ei ole lakivoimainen, multa
järjestyskomitean edustaja. Ylioppi­laat
vartioivat taloa, jossa yhtiön
edustajat oleskelivat ja järjestivät
istumalakkoja sen käytävillä. Paikal­le
tuotiin poliiseja palauttamaan
"jäi*jeslystä". .Yksi ylioppilas van­gittiin
ja 15 odottaa rangaistus.
ulkoasiainvaliokunnan ipuheenjoh.
taja. senaattori J. William Fiil-bright
sanoi sanomalehtien kirjeen­vaihtajille,
että niillä "on- tei-veh-dyttävä
vaikutus" presidentin ja
kongressin toimenpiteisiin vastai­suudessa.
Kehitysmaita
teollistettava
New York. — YK:n yleiskokouk­sen
talousvaliokunta on yksimieli­sesti
hyväksynyt päätöslauselman,
jossa kehotetaan teollisuusmaita aut
lamaan kehitysmaita näiden teollis­tamisessa.
Päätöslauselmassa kehoitetaan te­ollisuusmaita
auttamaan kehitysmai­ta
raaka-aineiden hankinnoissa ul­komailta.
Siinä erityisesti pyydet­tiin
teollisuusmaita ryhtymään täl­laisiin
toimiin, jotta kehitysmaiden
velkojen kuoletusta ja korkojen
maksua helpotettaisiin mahdollisim­man
paljon.
PÄIVÄN PAKINA
M U R T U N U T V A A N El TAITTUNUT
Kukapa meistä olisi tykkenään
unhoittanut sitä "tuhannen ja yh-vden
yön" satuihin verrattavaa jut­tua,
kun kylmän sodan rajuimmil-leen
nostami.-jen hyväksi rajan ete­läpuolella
lavastettiin ns. "kurpit­sa-
vakoilujuttu"? Se tapahtui noin
parikymmentä vuotta sitten.
Tämän lavastuksen tarkoitukse­na
oli saada vettä äärioikeiston
myllyjen siipien käyttäjäksi ja
näin jälestäpäin katsoen voidaan
avoimesti myöntää, että niin suuri
ja valtava on-nykyaikaisien-propä-gandakonoiston
vaikutus, eittä
useimmat amerikkalaiset ja eana-dalaiselkin
taisivat silloin uskoa,.
että pahenhukseh pesäksi leimatun
Franklin D.Rooseveltiin läheisenä
nouvörianlajäna toiminut Alger
Hiss, oli toimaksiaritajaaiisakih,,
kunnioiitettua presidentti-yainaj aa
pahempi "vasemmistolainen" ja
peräti vakoilija ja isänmaankaval-taja.
Nykyään -—kuten London Öb-sei*
ver Servicen kirjeenvaihtaja
Joyce Egginton noin viikko sitten
totesi, useammat amerikkalaiset
(ja varmaiti • niyös-, canadalaiset)
p i i i v M mr Hissiä toista maailman­sotaa
seuranneen yhdysvaltalaisen
"noitajuhtimanian viattomana" uh-
;:rina.', ' .
Mr; lliss on iisc vanhentunut —
nyt 63-vuotias mies, jonka elämä
ja elinmahdollisuudetkin on mur­rettu,
vaikka hän onkin vaipautu-nut
ilmeisesti syyttömästi saamas­taan
vankilarangaistuksesta.
Muutama päivä sitten saatiin
New Yorkista tietää, että aikuisille
iltakursseja järjestävä New York's
New School for Social Research,
on järjestänyt luentoja edesmen»-
neen presidentin, Franklin p. Roo-seveltin"
Uuden jäön" ohjelmasta
—-ja että luennoitsijalla esdintyy
mr. Alger Hiss.
Tämä^sellaisenaan on tietenkin
pieni merkki siitä, että vapaamie­lisyys
orasitaa vielä "valloissakin"
ainakin siinä määrin, lettä maini­tusta
"uudesta' jaosta" on luennoit­sijaksi
otettu mies, jolla on epäi­lemättä
enemmän kuin kenellä­kään
muilla ':isisäpiiritietoja" sii­hen
jiiittyvistä asioista.
Kuten sanottu mr. Hiss oli pres.
Rooseveltin aikana vanhempana eli
johtavana nieuvonaritajaha USAn
ulkoministeriössä. Häntä Vastaan
nostettiin silloisessa hy.siterian i l ­mapiirissä
"kommundstiväkoHija"-
syytös, minkä mr. Hiss sivumen­nen
sanoen kielsi jyrkästi silloin ja
kieltää vicläkiin.
Todellisuudessa näyttää siltä, et­tä
hän joutui hallituspiiirien vapan-niiclisiä
voimia' vastaan silloin aloi­tetun
äärioikeiston salavehkeilyn
ja painostuksen kohteeksi. Hänestä
tehtiin säälimättä "syntipukki"
jonka varjolla voitiin lietsoa kyl­män
sodan hysteriaa, silloin kun
siltä kiireesti tamtUin.
Mr. Hiss meni kahden oikeus­jutun
läpi. Viimeisessä •öikeusju-tossa
hänelle langetettiin 5 vuoden
tuomio vääränvalan iteosta, Panta­koon
tämä erikoisesti mieleen. Miv
Hissiä ei tuomittu "vakoilusta",
vaan vääränvalan teostia, muitta
suuren yleisön silmien eteen tuo­tiin
silloin "vakoilijakuva" ja ne
piirit, jotka uskoivat hänen "syyl­lisyyteensä"
siiloin olivat myös
siinä luulossa, että Hiss tuomiittiin
"vakoilusta".
Meille kei-rotaan, että mr. Hiss
elää nyt erittäin vaatimattomasti.
Mr. Hiss ei yritäkään kieltää sitä
tosiasiaa, ettei hänellä ole paljoa­kaan
rahaa eikä suurtakaan mah­dollisuutta
eläkkeelle jäämiseen.
Seitsemän ja puoli vuotta sitten
hän oli erään Greenwich Villageri
painoliikkcen; myyntimiehenä ja
sitä ennen, hän sanoo" "minä oli n
työttömänä kuusi kuukautta— mi­nä
tarkoitan todella työttömänä,
avustuksen varassa."
Saatujen tietojen mukaan mr.
Hiss ei ole katkeroitimut kohtalos­taan,
mutta luottaa kuitenkin vielä
kin siihen, että hänen syyttömyy;
tensä tulee; tunnustetuksi — jos
ei ennen niin ainakin kuoleman
jälkeen, mitä hän pitää tärkeänä
perheensä ja «rikoisesti kahden
poikansa takia.
Kuvaavana seikkana voidaan
vielä mainita ttämä. Mr. Hissin ys­tävät
ovat hänen kertomansa mu­kaan
usein aikaisemmin esittäneet
että hän muuttaisi nimensä, menisi
vaikkapa Englantiin ja aloittaisi
siellä elämänsä uudelleen.. Mutta
, häh sanoo kieltäytj^neensä siksi,
kun"minulla on hyvä sukunimi ja
jnimä olen ylpeä ®iitä"J-Hissin
ilmiantaja-syyttäjänä toi­minut
Whi:ttaker Chambers on
kuollut — rauha hänen tomulleen
— ja Richard Nixon, joiLa Hissin
kustannuksella keräsi poliittista
pääomaa ja nousi tuntemattomuu­desta
"voimamiehieksi" on suuri­tuloisena
laMmiehenäjoka vielä-,
kin tavoittelee presidentin virkaa.
• Mutta Alger Hiss on edelleen;
^ kuten öikeuskuulusftelujensakin ai­kana
18 vuotta sitten, näin kertoi
uutisitiedossaän em. Joyce Eggin­ton,
"ylpeä yksinäinen henkilö".
Jos hän voisi valiita uuden alan,
hän ryhtyisi luultavasti opettajak­si.
"Muitta minä olen liian lähellä
eläkeikää ja viranomaiset oyat
tunnon tarkkoja siinä - suhteessa",
sanoo puolestaan Hiss. '
Sellainjen on tähän mennessä
kertomus Alger Hissistä —- joka
kuten sanottu, on murtunut mutta'
ci •kuitenkaan taidtunuit mies.
— Känsäkoura..