Vapaus, October 15, 1925

              0
4
Torstama fekak. 15 p. — Tbur^ Oefc ISflt. 1§25
"Meidän tulee saada nais&t mn-iaamme."
Niin päätU Canadan
Kommunistipuolaeen neljäs konvent-fiionl
Naisten keskuudessa harjote-tnn
toiminnan selostuksen jälkei­seen
keskusteluun ottivat osaa etu­päässä
miespuoliset edustajat, koska
vain muutamia naisia oli saapuvilla
kokouksessa. Tämä asiain tila teki
keskustelun vieläkin tärkeämmäksi,
varsinkin kun Canadan sosialisti-
Tyhmien vanha käsitys silta,, että
''vallankumous on miehen tehtävä",
on voitettu kanta.
Naiset teuteltuia
Drumbellerin edustaja kertoi, mi­ten
naiset olivat toimineet hiilikai­vosalueella
äskeisen lakon aikana.
He olivat toimineet lakkovartioina,
vastustaneet poliisia ja tosiasiassa
ottaneet johtavan paikan avoimessa
taistelussa. Tämä oli opettanut nai­sille,
että heillä pitää olla pysyvä
järjestö itseään varten.
Edustajat Nova Scotiasta antoi­vat
samanlaisen selostuksen. He
Jcertoivat, että hillenkaivajain pitkä­aikaisen
lakon aikana juuri naiset
tuomitsivat union taantumukselliseh
ja sovittelevan virkailijan, presi­dentti
McLeodin, että juuri naiset
mitä äänekkäimmällä tavalla julisti­vat
hallituksen syylliseksi sotajouk­kojen
lähettämiseen (Nova Scotiaau,
ja että naiset moitl^ivat miehiä pel
kureiksi.
Nämä tiedonannot vahvistivat kon-ventsionille
tehdyn selostuksen, jos­sa
sanottiin: "Että naiset erittäin
hyvid tietävät, miten pitää taiatel*
la."
Aavikkomaakuntain edustajan se­lostus
osotti, että kapinahenki on
' kehittymässä niidenkin naisten kes­kuudessa,
jotka pvat kytketyt maa­taloustöihin.
Valitettavasti tuo ka­pinahenki
on kohdistunut vain per­heen
päämieheen, eikä sitä orjuutus-järjestelmää
vastaun, mikä pitää
kumpaakin, niin kuiviin verotettua
maanviljelijää kuin hänen vaimoaan-kin
kahleissa. ^
Maatalouden naifiorjat ovat' ta-votelleet
vapautusta orjuudesta hyl­käämällä
perheensä, koska elämä oh
tullut: sietämättömäksi. Pelko siitä,
että tämänlaautinen asiain tilan kä­sittäminen
voiai päästä valalle nais­ten
keskuudessa, aiheutti erään
osaston pyytämään pilirin' toimeen­panevaa
komiteaa lähettämään liik­keelle,
naisen tarkotuksella valistaa
^eudun naisia.
liSäkäri parantakoon itsensä., oli
tämän edustajain käymän itsekrltil-
) kIn tuloksena. Sillä myönnettiin,
että kommunistien kodit eivät ole
saaneet osakseen sitä 1 huoiniota, jo­ka
niihin olisi pitänsrt kohdistaa.
Vaimoja ja lapsia ei ole saatettu
mukaan toimintaan. Vaikka toisia
on kehotettu ryhtymään toimintaani^
niin oraat Ja läheisunmät ovat jää­neet
unohduksiin. Suomalaiset to­verit
kertoivat, että avioliitossa ole-mukanaan
puolueeseen. Ja -että
juuri naisten ponnistusten kautta
kaikenlaiset keräykset ja ryntäyk­set
ovat menestyneet rahallisessa
suhteessa. \ .
Yleinen asiain tila .
Konventsionille esitetyssä selos­tuksessa
osotettiin, ett^ puolue on
kiinnittänyt perin vähän huomiota
sellaisen koneiston muodostamisesn,
mikä olisi sopiva harjottamaan työ­tä
naisten keskuudessa.
Laajalle ulottuvaa työtä pitäisi
suorittaa teollisuudessa työskentele­vien
naisten ja perheen äitien kes­kuudessa,
jos kommunismin aatteita
tahdotaan levittää. Nykyhetkellä
ovat teollisuudessa työskentelevät;
niin kuin yleensä palkkatyötä teke­vät
naiset järkiään kaikki järjesty­mättömiä
— tarkotamme taloudel­lisia
järjestöjä.. Teillä ei tahdota
sanoa, etteikö työläisnaisia kuuluisi
kirkkojen ja erinäisten veljeskun­tain
kannatusyhdistyksiin. Heitä
kuuluu niihin — ja niistä me emme
voi heitä tavoittaa.
Tällaisen asiain tilan vallitessa on
Välttämätöntä ryhtyä erikoisiin tol-mienpi|;
eihin, päästäksemme yhtey­teen
naisten kanssa, jotka ovat vält­tämättömiä,
ei ainoastaan lakkovar­tioina
ja vallankumouksellisessa tais­telussa,
vaan kommunistisen yhteis­kunnan
iiuomisessa, Konventsioqlssa
viitattiin siihen seikkaan, ettei mies*
puolisten toverien pitäisi odottaa
naisilta mitään sellaista, mitä he it­sekään
eivät ole saaneet aikaan.
Painetun «anan tarlceys
Suurta huomiota kiinnitettiin eri­koisen
naisten lehden tärkeyteen.
Puolueemme lehti on liian vaikeata­juinen
tavalliselle työläisnaiselle,
joka on perusteellisesti kesytetty ja
on poliittisessa suhteessa melkoises­ti
takapajulla. Että työläisnaiset
saataisiin tietoisiksi, orjuutuksensa
sytstä, että heille suotaisiin tllai-
'siuus ilmaista valituksensa, niin on
heitä varten painatettava soveliasta
lehteä. ' . v
Puolueen naisjäsenet lahett|ivät •
••:V:^ Z.;.^-'; esityksiä"
Enslmäisen kerran puojueen his­toriassa
olivat naisjäsenet kehotta­neet
pupluette käsittej^empn . toi-niiAnah
t S ^ Jpuölta entistään vaka­vammalla
mielellä.
Ehdotuksia saapui tovereilta Mon­trealista
ja ,Winnipegistä. Ne kos­kettelivat
järjestöllistä työtä ja
lehteä.;.;;/:.:,
Konventsioni hyväksyi päätöslau­selman,
• mikä sitoo puolueen .toi-'
meenpianemaan Kominternin kan­assa
tai terästehtaissa- Se efeaa
teollisausoijuudesta ainoastaan sii­nä,
että se ei ole niin paljon työn-ostajan
kurin |a koneorjuuden alai­nen
kuin teolKsBUstyo.
Farmarin vaimon asema hallituk­sen
hankkimien .tilastojen mukaan ei.
ole nruuta kuin voimakas ja paljon
puhuva todistus siitä, että nykyinen
yhteiskuntajärjestys el anna kunnol­lisia
elinehtoja työläisilleen. Far­marin
vaimon kohtalon kovuus juon­tuu
siitä tosiasiasta, että rikas lois-eläjäluokka
sitä ympäröivine käsky-läisineen
ottaa suuren osan farma­rin
tuloista vuodessa veroina, kor­koina
ja ^vuokrana. Jos kaikki jou­tilaat
naiset palvelijoineen, käher-täjineen,
ompelijoineen, hatunteki-jöineen
j.n.e. voitaisiin panna keittä­mään
ruokaa farmi^öläisille, hoita­maan
Jsanoja, valmistamaan meijeri­tuotteelta
j.n.e. helpottuisi fapia-rin
vaimon kuorma melfcbisestL
sainvälisen naisten sihteeristön konr
ferenssin päätökset.
iCanadan Kommunistipuolueen nel­jäs
kohventsiorii totesi, että bolshe-vlkki^
uolueena se ei voi 'ajatella^
,että proletaarinen vallahkumous öli-van
miehen on tuotava vaimonsa si väin ---miesten tehtävä.
/
(Leland 01(b Federated Pressille)
Miljoonia työläisiä tässä maassa
riistetään vielä kaksitoista tuntia
päivässä'ja jos' maksamaton ylityö
otetaan lukuun^ venyy keskimäärät-nen
työpäivä ympäri vuoden enem­pään
kuin kolmeentoistä tuntiin päi­vässä.
Tämä johtopäätös, njikä pe­rustuu
hallituksen hankkimiih nume­roihin,
osoittaa Valheelliseksi sen
propagandan, että kahdentoista tun«
nin työpäivä Amerikassa on jok­seenkin
tuntematon. , '
- Mutta" ketä ovat nämä työläiset,
joilta vielä puuttuu sitä itsekehitys-
.tä, mikä' on mahdollinen lyhyemmän
työpäivän vallitessa? Yhdysvaltain
maanviljelysviraston ' talousosasto
vastaa tähän kysymykseen. Nämä
työläiset ovat farmarien vaimoja.
Ja farmarien vaimojen kanssa sa­man,
kohtalon . alaisena ovat sadat­tuhannet
muut vaimot, jotka taiste­levat
toimeentulosta pitääkseen pjer-heen.
ansiot tasassa' menojen ^kanssa
^palkoilla, mitkä ovat alapuölellai
kunnollista ja terveellistä elintasoa.
Tilasto perustuu elinsuhteitten
tutkimiseen 110 farmarija perheenä
'Lebanon Townissa, Connecticutissa.
Keskinkertainen talous käsitti hie­man
vähemmän kuin viisi henkilöä,
kealdnkertainen farmi yli 100 eek­keriä
j a keskuikertaiset tulot, tä­hän
lukien farmilla tuotettavat tava-
:rat,* $1,493 vuodessa.
Farmarin vaimon työpäivä.
Farmarin ' vmmon työpäivä (lu­kuunottamatta
sunnuntaita) oli tut-kimulli!
se^ tehtyjen havaintojen mu­kaan
iceskiinaärin 13.2 tuntia. Tä­hän
:aikia&n ei lasketa lepoaikoja, lu­kemiseen
kulutettua aikaa eikä ruo­ka-
aikoja. Farmarin vaimon erilai­set
työt viikossa jakautuvat tunnit-tain:
seuraavasti:
Puhdistus' ...
Leipoinlnen\.
Pesu
Silitys
Vaatteiden korjaus
. 4 • • * • f
• • • . S • 1
Tuhtia
. . . . I 3.6
. . , S.C
. . . 3 ^0
. . . 2.2
: . . 1.8
Seurustelu (tähän kuuluen >^kir-jeenvaihto)
. . . . . . . . . . . . 2.3
Muut tehtävät . . . . . . . . . . 2.5
-Yhteensä viikossa . . . . . . . . . .18.9
iPäivää kohti keskltnäärln . . . . 3 .2
. Ruoan valmistus, astioiden pesu,
jokapäiväinen siivous,' lasten hoito,
tulen hoito, valaistuksesta huolehti­minen,
kananhoito, maidon huolta­minen
jokaista päivää kohti 8.2 tun­tia.
. • •• • ':,,• \
Muita tehtäviä päivää kohti (ku­ten
aika-ajoittaiset perinpohjaisem-mat
talon puhdistukset j.n.e.) 1.4
tuntia. • •
^ päivää kohti
12.8 tuntia. ' "" ')
Palkkaorjuntta
Ta,uluko5ta pois jätetyt muutamat
pienemmät tehtävät, jos ne liitetään
yhteen, jatkavat farmarin vaimon
työpäivää: niin että se kokonaisuu­dessaan
tulee keskimäärin 13.2 tun­tia
pitkäksu Näitten taloudenhoita-jain
selityksistä käia selville, että
heillä oli päivässä aikaa lukemi­seen
ja lepoon keskimäärin ainoas­taan
9/10 tuntia ja viapautta työs­tä
koko vuoden pitkään ainoastaan
26 tuntia. • ^
Tässä on esirherkki todellisesta
riistännästä nykyisessä ykatyisomis-tukseen
perustuvassa yhteiskontajär-jetyksessä.
Se on yhtä räikeä kuin
mikä tahansa palkkaorjuus kaivok-
Earl R, BroVder kirj ottaa Yh-
•dysvaltain farmarin asemasta seu­raavaa:
1
Viime vuonna sai Yhdysvaltain
agraarikriisi mainion avun siitä har­vinaisesta
nisusadon vähyydestä, mi­kä
maailmassa vallitsi ja siitä, että
Yhdysvalloissa oli silloin harvinai­sen
suuri nisutuotanto. Tulos siitä
oli se, että farmarilla oli enemmän
nisua-ja sai siitä korkeampaa hintaa-
Se ero, mikä oli olemassa teolli­suus-
ja maanviljelystuottelden hin­tojen
välillä ("sakset") tuli voite­tuksi
joksikin aikaa.
Mutta v. 1925 näyttää taas päin­vastaisen
tilanteen edelliseen vuo­teen
verrattuna amerikalaisille far­mareille.
Tämän vuoden nisusato on' huo­mattavasti
pienempi Yhdysvalloissa.
Niinpä on farmareilla vähemmän
.myytävää.
Maailman, tuotanto on suunnatto­masti
suurempi kuin 1924. Farmari
siis saa vähemmän hintaa bushella
kohti pienemimästä sadostaan.
. Yhdysvaltain maan vii jelysdepart-nientin
bulletlni syyskuun 21 päi^
vältä sanoo:
"Tähän asti tulleitten tietojenVu-kaan
on maailman nisusato 8 pros.
suuremjji kuin 1924 sato, sillä 'ar­vioidaan
kaikkiaan sen kohoavan
2,852,000,000 busheliin 29 maassa,
joissa tuotetaan isr pros. maailman
sadosta, Venäjää ja Kiinaa lukuun­ottamatta.
Nämä maat tuottivat vii­me
vuonna 2,634,000,000 bushelia.
"Europan, Canadan ja Pohjois-
Afrikan runsaat sadot ovat enem­män
;kuin täyttäneet sen vallingin,
minkä Intian ja Yhdysvaltain pie­nemmät
sadot ovat aiheuttaneet, i l -
mottaa maanviljelysdepartnSentti
julkaistessaan nämä numerot. Että
nisua tuottavat maat ovat jälleen
tulleet sodan jälkeen entiseen ase­maansa
'nisun tuotannossa, käy sel­ville
siitä tosiasiasta, että nämä 29'
'maata tuottivat keäkimäärih 2,660,-
^00,000 < bushelia- vuosittain' enn^n
sotaa 1909—-13.
"Nisusato Italiaäsa, Ranskassa,
Saksassa ja Ala-Tonavan maissa.
Venäjää lukuunottamatta, on tänä
vuonna 26 pros. suurempi ki^in v»
1924 ja vain 1 pros. pienempi kuin
keskimäärin .1909—18." '
Tämän lisäksi on laskettava Venä­jän
sato, mikä Neuvosto-Venäjä^ ul-komaakaupan
toimiston lausunnon
mukaan tulee lisäämään maasta vie­tävän
viljan määrää kymmenkertai­sesti
V, 1924 määrään verrattuna.
Taas siis on amerikalainen farma­ri
; huonossa aslmassa. ".Saksien"
täjrtyy avautua jälleen. Agraarl-
•kyilsi, inikä alkaessaan 1924 kävi
niin syväksi, että se synnytti lafol-lettelaisliikkeen,
tulöe taaskin pää-
, pulmaksi amerikalaisessa taloudelli-
'sessa elämässä. »
Tuleeko mikään niistä amerikalai-
,sen Imperialismin suunnitelmista,
joista nykyään puhutaan, auttamaan
farmaria? Mitä esimerkiksi on sa­nottava
siitä suunnitelmasta, josta
Sigrid Schultz puhuu Chicago Tri-buhessa
Berliinistä lähettämässään
tiedonannossa syysk. 22 p:nä, jossa
sanotaan m.m. seurgavaa; '
"Yhdistymissuunnitelmasta Ameri­kan,
Englannin ja Saksan kesken,
joka olisi niin laaja, että se Esit­täisi
poliittisen sopimuksen, keskus­tellaan
jiarhaillaan Washingtonissa,
Lontoossa ja Berliinissä, ilmotetaan
luotettavista lähteistä. Jos se to­teutetaan,
ratkaisisi suunnitelma
Olemme pakotettuja, tulemaan sii­hen
johtopäätökseen, että se ei voisL
.Nykyään on enemmän riisua maa­ilmassa
kuin viime vuonna. Ameri-kalaisellrf
fannarilla on sitä vähem­män.
Tästä on se kiertämätön joh­topäätös,
että tehtäköön'mitä "yh-distsrmissuunnltelraia"
tahansa, ei
amerikalainen nisu voi tuottaa
enempää kuin markkinahintansa.
Amerikalaiselle farmarille jää vain
kaksi mahdollisuutta: koettaa juma­lan
avutla taivuttaa kapitalistit an-rtamaan
hänelle velat anteeksi —
tai tässä epäonnistuttuaan liittyä
yhteen työväenluokan kanssa velko-
' j ensa kuittaamiseksi, työväenluokan
kulutuskyvyn lisäämiseksi kohotta­malla
v . palkkoja ja muodostamalla
työläisten ja farmareitten hallituk­sen.
Kun . amerikalaiset farmarit eivät
ole vielä viimeistä esitystä ottaneet
vakavalta kani^lta, saamme me tä­nä
vuonna vle]ä nähdä niiden tur­vautuvan
ensilraimainittuun keinoon
epäonnistuakseen siinä, kuten niin
monfesti ennenkin ja että seuraukse-t
na oleva agraarikriisi tulee lopulli­sesti
ajamaan farmarijou^ot havait­semaan
kuinka apua el tule kapita­lismilta
eikä jumalilta, mutta val­lankumoukselliselta
työvä€nluokal<-a.
noitsijat" pysäytetyn ja heidän
kimppuunsa lyntää kokonaisena me-renä
hallituksen armeija-osasto. D-msssa
paukkuu ja vinkuu. Tuntuu
palaneen käiryä j a ellottavaa veren
hajua. Buudinsavu leijailee, pilve­nä
tyynessä Ilmassa. Kaiken fUä
helottaa tropiikin polttava aurinko,
"^pinallisten" hyökkäyslinja mur­tuu.
He alkavat peräytyä asemil­leen.
Hallituksen joukkojen hyök­käys
on onnistunut ja heidät komen­netaan
ajamaan takaa pakenevia.
Hetkisen peräännyttyään jäivät
pakenevat joukot uusiin asemiinsa
ja ryhtyivät pysäyttämään takaa-ajajiansa.
Onnistuvatkin siinä. Täl­löin
saavat hallituksen joukot kärsiu
hetken taistelun jälkeen tuntuvan
tappion.
Komennetaan perääntymiskäsky.
Kaikki se, mitä on enää jälellä 35
kyrassierirykmentistä kokoontuu yh­teen
ja alkaa marssia takaisin ka­pinallisten
kuullen vinkuessa heidän
ympärillään ja osuenkin heihin haa­voittaen
ja surmaten monta.
Muiden mukana juostessaan tun­tee
Paul Deglane äkillistä kipua va­semmassa
jalassaan ja olkapääs-sään.
Äänen silmissään mustenee
ja hän kaatuu maahan voimattoma­na,
sotkeutuen toisten jalkoihin.
ainerikalalsen f a r m i n pulman, jo­ka
syntyy slhä, että farmari koet­taa
saada raaka-aineitaan kaupaksi
liikevoitolla, ja ratkaisisi se myös
työttömyyspulman Englannissa ja
Saksassa.
"Se vanha ajatus, että Amerika
tuo raaka-aineitaan Europaan luo­tolla
ja Europa maksaa sen jälkeen
kun on saanut tuottamansa tavara»
inyydyiksi, on jälleen herätetty hen-
Sclin. MaailnAankuulujen talous-eksperttien
sanotaan olevan hah­mottelemassa
sopimusta- taloudelli­sen
yhteisyyden luomiseksi, minkä
avulla amerikalainen raaka-aine,
Varsinkin farmarien tuotteet, vietäi­siin
Englantiin ja Saksaan. Näistä
maista -tuotaisiin sama 'arvomäärä
tolin sisältyy amerikalaisten lähettä­miin
tuotteisiin tavaroita tulliva-paasti
Yhdysvaltoihin^"'
Puuttumatta niihin maailmanpo­liittisiin
puintiin, mitä tähän suun­nitelmaan
sisältyy, «n inielenkiin.
toista kysjrä, ob^ksuen, että se voi­taisiin
panna käytäntöön, voisiko se
parantaa ametikalaisen farmarin
asemaa missääii perusteellisemmassa
mitassa.
Katkelma: siirtomoasoclasta'
•Kirj. Arvo Saarros
Paul Deglane astuu raskain, laä-hustavifx.
askelin, täysissä kenttä-varustuljsissa
eteenpäin. Heitä on
kokonainen rykmentti. 35 kyras-sierirykmentti
Lyonista., Hän, Deg­lane,
entinen /silkkikutomatyöläinen
on suorittamassa asevelvollisuuttaan
"Isänmaan" armeijassa. Täällä kuu­massa
Marokossa ovat "rpistomai-set"
riffit alkaneet kaninoida lail­lista
hallitusta ^vastaan ja on täyty­nyt
lähettää sotamiehet puolusta-
, maan Ranskan oikeuksia. Tähän
sotajoukkoon kuuluu 35 kyrassieri-rykmenttikln
ja sen mukana Paul
Deglane.
Aamulla olivat kapinoitsijat teh­neet
hyökkäyksen ja ranskalaisten
asema on jo alkanut horjua. Kyras-slerit
saavat käskyn astua vastusta­maan
eteenpäin hyökkääviä riffejä.
He ovat lähettäneet hevosensa pbis,
Suojaan läheisen hietakiimmun taak­se.
: ./'^ : ''• '
Jo aivan lähellä edessä kuuluu
.helvetillinen rätinä, jota säestää jy-kevämpi
tykinlaukaus silloin tällöin.
Rykmentti komennetaan kaiva­maan
juoksuhautoja suojakseen.
Aurikon helottaa täydeltä teräl­tään
aivan kohtisuoraan sotilaiden
niskaan ja päähän. Hiki^ valuu vir­tanaan
ja he horjuvat väsymykses­tä.
Mutta: kaivaa täytyy. Komen­tava
upseeri — Deglane tuntee hä­net,
hän on sen tehtaan omistajan
nuorirt ja lurjusmaisin poika, jossa
Paul oli työssä -—ärjyy jalkaa'pol­kien.
Uupuneina, miltei puolikuol-leina
ovat kyrasslerit, kun he saavat
jiioksuhaudat valmiiksi. Siinä sa­massa
ovat riffit jo siirtäneetkin
ketjunsa lähemmäksi ranskalaisia ja
uhkaavat nyt aluetta,, jossa kyras­slerit
ovat asettune.. asemiin.
Ratsastuksesta, .marssista ja hau­tojen
kaivamisesta puolikuoliaaksi
On tullut ilta. Aurinko on las­kenut
ja on aivan sysipimeää. Äs<
keiseltä taistelutantereella näkyy
muutamia pieniä tulia vilahtelevan
siellä täällä. Sanitäärit korjaavat
haavoittuneita.
Voimattomana, kykenemättä liik­kumaan,
tai edes huutamaan, ma­kaa
Paul Deglane kentällä. Siitä
löytävät hänet sanitäärit ja kuljet­tavat
pois. Kipu jaloissa ja olka­päissä
on' hirvittävä, hän pyörtyy.
Eräänä päivänä, %ionta päivää
edellisen jälkeen' lerää Paul Deg­lane
sairaalassa. Hän katselee ou­doksuen
ympärilleen. Mitä tämä
on? Missä hän oikein on? Miten
tänne joutunut? Näin risteilevät
äänettömät kysymykset' hänen ai­voissaan.
Vasta kun hän aikoo,ko­hottaa
vasenta jalkaansa havaitsee
hän siihen , koskevan. Sama on lai­ta
käden, se ei nouse lainkaan. Hä­tääntyneenä
hän kutsuu sairaanhoi­tajattaren,
kysyäkseen häneltä syy­tä,
miksi hän on täällä ja onko hän
haavoittunut. Paljon on hänellä ky­syttävää.
Sairaanhoitajatar, pieni, kärsivän­näköinen,.
tumma nainen, tulee hä­nen
* luokseen huoma^uaan hänen
liikkuvan. 'Laskee viileän käden hä­nen
otsalleen jääden seisomaan hä­nen
vutteensa^ viereen. ;P'jul Deg­lane-
koettaa saada ääntä j kysyäk­seen
häneltä miten ja miksi. *..
Salraahoitajatar. tämän havaittuaan
selittää hänelle muutamin varovaisin
sanoin hänen tilansa. Kuultuaan
jalkansa ja kätensä menettämisen,
purskahtaa ennen voimakas ja uljas
kyrassieri itkuun.
Mitä on hän enää. El mitään.
Raajarikko, viheliäinen invaliidi, jol­la
ei ole niuuta tulevaisuutta kuin
ehkä kerjääminen kadunkulmissa.
Sen on hän nähnyt olevan jo niin
monen kotikaupunkinsa haavoittu­neen
sotilaan palkan "Isänmaalta".
Hänen sielussaan risteilivät tuhan­net
ajatukset.. Muistuu mieleen en­tinen
koti, työlälsasunto laitakau­pungilla.
Entinen työpaikka silkki-kutomosSa.
. Tulee mieleen hänen
työtoverinsa - Lisbeth, S^stst hän niin
paljon piti. Mitä sanoo Lisbeth
nyt? Vieläko he saattavat kulkea
käsi käde^ä kaupungin ympäristös­sä
Sunnuntaisin. Ei. Nyt on kaikki
mennyttä! •
Monet viikot goutuu Paul Deglane
lojumaan sairasvuoteella, kunnes^
hän kykenee puujalan avulla liikku­maan.
Sitten hänet viedään koti­maahan.
Sairaalassa maatessaan on
hän kironnut sodan, inilitarismin.
Mutta hänen mielessään on kypsy­nyt
päätös tehdä" kaiken voitavansa,
kaiken riistosodan poistamiseksi ja
vallstaakseen kaikkia tovereitaan
aatteessaan.
nääntyneet kyrassierit saavat jälleen
nousta. Tällä kertaa ryhtyäkseen
taisteluun. Heidän sielussaan kuo­huva
viha rääkkääjiään kohtaan
kääntyy nyt hyökkääviä riffejä vas­taan,
.
Tätä on ^seeristo ajanutkin ta­kaa.
Rääkätä miehet siihen' tUaan,
ettelA^t i kykenisi enää ajattelemaan^
vaan suinpäin syöksyisivät hyökkää*^
jiä,' muka vihollisiaan vastaan; Jäl­leen
he ovat täs^ katalassa ^i»
keessaan .onnistunet, jopa y l i odö*
tustensa» • - /
Helvetillinen rätinä, j a pauke., Kuti*-
laruiskut, kiväärit, ^ k l t ja näiden
ammusten räjähtely, ne äoivat kor­via
huumaavana ilmassa.; Ranska­laisten
tankit ryhtyvät' -hyökkäyk­seen
pysäyttääkseenvetenevät riffit.
Samalla komennetaan myöskin Iqr-'
rassierit syöksyyn.
Paul Deglanekin'kömpii ylös taan­noin
kaivamastaan juoksuhaudasta.
Hänen koko ruumiinsaon kuin ha­kattu,
aivan puutunet ja kankea.
Mutta ylös, ylös ja eteenpäin» kuu­luu
komennus. Sitä oh toteltava.
"Isänmaa kutsuu." *^
Hyökkäys on kainala. • Ensin ^ i n ;
hyö^aallon tavoin edenneet 1'kapi-
Nälkäiset
mokailkaa ' työläisten kontrollee-raamassa
TARMOSSA.
— 2^c ateria. ~
316 Bay St.» Port Arthur, Ont.
Dr. L. A. Johnson
.' Suomalainen ..Hammaslaalmri
1925 Qnten St., E., Toronto, Ont.
Kippendavie Avenune kulmasa.
Sisäänkäytävä 110 KIppendaVie.
Puhelin Gla/atone 5918.
Parturiliike, Pallohaali ja Tupakka-kauppa
sijaitsee 78 Lang St;
Cobalt, Ont. )
Tamo ruokala
on, paras* palkka tyydyttää ruoka­halunsa,,
sijaitsee samassa paikassa.
T. J . Carlstedt, omistaja.
LABEEGE LUBIBER
Täydelliheh yarasto ra­kennustarpeita.
CANADASTA
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän can*/i«
laisen reittimme osaksi on- tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mtl
kavuoron Halifazista kaoraan Slcandinaaviaan. ^ ^
Purjehdukset Halifoxista, S.
S. S. HELLIG OLAV. Jonlubnnn S p. '
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
eidestakftisten matkaia.^ hlinnat,
Säästäkää $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkum,
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa Hvttpi-
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipalkka i>aikalliselta äsiamieh^ia
niin aikaisin kuin mahdollista. / . amienelta
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta m
ten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan. ,
Lähempiä tietoja, saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen -tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin: •
SCANDmAVIAN-AMERIGAN LINE
461 Main St. Winnipes.Can. 31 Upper Water St., Halifax, Can.
J . V. KANNASTO
Box 69, Sudbnry, Ont., Can.
ERICH J . KORTE,
Port Arthur, Ont, Caa.
Joulu Suomessa. Tuleepa oikein juhlatunnelma sitä ajatel­lessa.
Se että taaskin saa viettää joulun isän, äidin, sisarusten
ja ystävien kanssa kotona, herättää eloon vanhat ihanat muistot
Tuntuu kuin kävisi harras kutsumus*—KOTIIN. Niin kotiin. —
Ja vanhojen siteiden solmiamiseksi ei ole parmpaa aikaa kuin
J O U L U
Mitäpä kauemmin epäilisi kun joulunviettoon vanhassa maassa
on niin mukava ja helppo päästä.
Äidin rakkain joululahja on pojan tai tyttären kotiin tulo
• I •a-i-riMi illill 11 II I I 'I • M T-tmimnm • i »• • m» . •s. *
joka tänä vuonna järjestää
Lahto tapahtuu Halifäxista 'suoraan Göteporiin laivalla
DROTTNINGHOLM joulukuun 5 päivänä
> • - • • •. ^ .• ••. ''
Matkan johtaa ht^nkilokohtaisesti P A O L GULIN., Ruotsin
Amerikan Linjan Montrealin konttorin johtaja, joka seuraa koko
jouluhuyimatkan Suomeen saakka. i
Götepöriih saavuttua jatkavat Suomeen loenijät matkaa vii­pymättä
pikajunalla Tukholmaan, missä he nousevat Ruotsin
Amerikan Linjan omaan ajanmukaiseen matkustajalaivaan BORG-HOLMIIN,
joka vie h^id^ heti Suomeen. \
ERIKOmEN HALPA MATKA
Kolmannen luokan turistimatkalippu edestä-,
Jcaisin Halifäxista Suomeen ja Suomesta Ha-lifaxiin
mäKsaa yhteensä ..*,.'......,.„.„..,.„...,.,
- CABJN LUOKAN LIPPU YHTÄÄNNE PÄIN:
Prottninffholm-Iaivalla $172.50 —— Stockholm-Iaivaia $167^50
KOLMANNEN LUOKAN LIPPU YHTÄÄNNE:
Itäänpäin $110.50 ja Lanteen pain $122.00.
Erikoisiin toimenpiteisiin on ryhdytty'että täniä joulumktka
tulisi todelliseksi huvimatkaksi.' Suomalaista matkaseuraa, suo­malaista
musiikkia, suomalaista ruokaa, oikein jouluruokaakin .—
olkea suomalainen joulutunnelma koko matkalla.
HUOM.! Kaikki ;hankaluudet Suomeen matkustaessa mahdoHi-
/..«imman-mukaan -poistetut.;
Joka haluaa lähteä aikaisemmin, hän voi pääJstä jo marras­kuussa
slUä . •
S. S; STOCKHOLM lähtee Halifäxista marraskuun 19 päjvanS.
Matkusta Uinä-vuonne ja Valit*e Ruotsin Amerikan Linja.
Enempiä tietoja antaa, lipputllauksia ottaa vastaan sekä aut­taa
asioiden järjestämisessä Linjan lähin asiamies tai:
SWEDISH AMERICAN LINE
518 St. Catherine Street, West, Montreal, Que.
J , V. KANNASTO.
Box 69, Sudbury, Ont., Can.
ERICK J. KORTE.
188 Lome SL Port Arthur, Ont.
SIKSI dLENklNPUOOTTANdT PUKUJEN
Siis Port Arthurin ja'.ympäristön suomalaiset tflatkaa pn^^Jf
minulta. Saatte ne huomattavasti halvemmalla kum muoa»**,
- HUOM.! Ensiluokan työ. Sopivaisuus taataan.
VÄMö SAHL
281. Bay'Street. ^ E a s i l o o k a a ÄslgliUate. — Port Arthur, 0:^