1955-01-15-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i b i a l B B , tontalna Ja lananialna — Penvietto Tnoima 1$17 No. 7 — Vol._ XXXVin vuosikerta Sudbmy, Ontario Lauantaina, tammiik! 45 p. ^turday. Jan. 15, ,1955 Britahnian vienti huomattavasti Riunaa: jälkeä ' j s s n i i r t a omaisuusvahinkoa; muttei onneksilhmls. henkien menetyk8iä.^m^ 58 vaunua käsittänyt tavarajuna syöksyi raiteilta Daltonin lähet. iyvlllä, 230 mailia Sndburysta luoteeseen, levittäen paperi, pullo-> -ja kanralastiim'metsän.r Tämä: onnettomuus, jonka^'S^ kun toisesta kihosta oli lohjennut pois 7 tuumaa pitliä pala, tapah-- t n i m a i U n päässä Daltonista itään, kaartavassa j a j y r k ä t mäkl>< rinteesrä. - Hujan hajan lentäneet 32 tavaravaunua pysähdytti liikenteen 19.tunnin ajaksi. Sen 5-henkinen miehistö pelastui hyppäämällä pois junasta. Neiivostoliilto Ja Kiina voivat saavuttaa Ylidysvallat B e r l i l i U L ' i M ^ f t i l m a ^ on nyt a n karan; vaihtoehdon edessä, joko elää rauhassa taiicfca jcoko< sivistys tuhöu-tutot, j sanoi tääjD^^JkesMjvilfckona L a - - ^ - p y o l i ^ e n Joiifaja % r i i e n t Attlee. ' " , Hän^ftol/ että'i»loud:emsessa mielessä K i i n a n ^kansantasavalta j a N e u - ivostoUitto "voivat ^ v i i t t a a Yhdys- :?'yaItaJi^'taion'muutainieiiS^^ vuosien kuly^tua. , " . - Mr. Attleei-joka vieraili viime vuonna Neuvostoliitonsa ja ^Kiinassa s a noi, ettei ole-.,epäilystäkään"«ttepcö Neuvostoliitossaiolehuxjmattkvla taloudellisia saavutuksia ja Kiinassa näyttää kehitys Jtulkevaif^ samaan suuntaan. iHän ; piti - luennon täällä olevassa yliopistossa. Attlee oli sitä mielipidettä ettei pitäisi muodostaa kolmat-te voimaa Yhdysvaltain ja Neuvosr toliiton välUle. Britannian hiilHuotanto. nousi 283,000 tonnilla . Lontoo. ^ Britannian valtion omistamien Mvihlillkaivosten tuotanto v i i me vuonna oli 223,802,300 tonnia k l - tvihliltä. Tämä oli 283.000 tonnia «nemmän kuin mitä se oli edellisenä vuoima. Afril(an ja Aasian kansojen l(onferenssi erittäin :;; Loptoo, Kauppalcanuirl Ilmoitti keskiviikkona, että Britannian vlentt ^1954 saavutti ennätysmäärän. ^ Vienti 1954 o l i 2,674,000.000 punnan : ($7.467,200.000) arvosta. tevaroita;>-AU ^alsempi fennätys oli v. 1942. joUolh vietyjen tavaroiden axvo kohosi 2.- ^ >|84;20O,OOO puntaan. ' Viime vuonna vienti ylitti tuonnin arvon 606,000,000 punnalla. B r i tannia lähetti viime: «vuoxuia -Yhdysl yaltolhin $14930.000 j a Canadaan pi.800,000 punnan arvosta tavaraa jyöläiset lujläavat estaa IVindsor. — TMUä o l ^ a t Järjestyneet työläiset oivat'päättäneet estää kolmen perheen häädön halUtUkseti omistamista rakennuksista. Oikeuden päätöksellä iihataan hää!- : tia. kysymyksessä olevat kolme perhettä, joiden elättäjät ovat joko työttöminä taikka lakossa, i , IWlndsor.HowingAuthorltyn puheenjohtaja eversti Ö. Y. Masson fivnfA. että viime' viikolla annettiin seitsemälle perheelle .häätövaroltus; mutta' senJäUceen neljä on^ antanut riittävät talreet siltä, että vuokrat ^tullaan maksamaani; - asl(el maailmanpolititl(assä Se i^osöittaa ^ kolpnialisituii murtumista ja uutta \ yalHetta jUiistdussa sJuurtoini^^ detään^Ind6n«e^assa ensi Jiuhti]^ 'maäiimanpolitiikassa^- Aloitteen läm°änkonferön8sinpitän^ tökivät Intia sekä toiset n^.Colombo^niaat.. Täliän konferenssiin osallistuvat sellaiset maat, jotka ovat äskettSin;pää88eet itsenäisiksi taikka jotka ovat juuri heittänaässä harteiltaan siirto-maaikeen'; Huolimalta siitä ettei konferenssi "mahdollisesti" tee sellaisia paatoksia, jotka olisivat sito^av niin jättetildn on a^^ kysymyksinä itsenäisyyskysymys sekä noaailmanrattha. Konlerenssim osallistuu latinalal-, litukasta Aasian johtavat, maat ovat sen Amerikan ulkopuolella olevat melkein kaikki s i i r t o - j a puolisiirto-maat, jotka alkavat näyttelemään osaa maailmanpolitiikassa." Noin 30 maata on kutsuttu konfe-rensshn. K i i n a n kansantasavallan ja Vietnamin demokraattisen tasavallan kutsuminen konferenssiin osoittaa s i tä, etta. kysymyksessa on rauhallisen rinnakkaisolon ajatus. Huolimatto Yhdysvaltain kiinalaisvastaisesta po- Neuvostoliitto johtavalla tilalla vehnätuotannossa Hollantilaiset ovat etutilalla vehnän tuotannossa eekkeriä kohti Toronto. — Niiden'canadalalsten farmarien, jotka ^ uskovat saaneertsa ennätyksen vehnän kasvattamisessa, on parempi tarkastaa Kansainvälisen JMaataloustuotantoyhdistyksen aricet-täln julkaisemia tietoja. • Hollantilaiset farmarit ovat tuottaneet kalkkein enimmän vehnää eekkeriä kohti. Heidän satonsa, on o l lut 56 bushella vehnää eekkeriltä. Tanskalaiset otvattolseUa tilalla tuot.. tamaUa vehnää 49.5 buahellaeelcke- Tinalalta. - iVlime vuonna Canadassa-JtuotettUn keskmläärln 12.3 bushella ,< vehnää eeldcerinalaa k o h t i / e l i puolta v ^ e m - män Omin vuosi aikaisemmin. Yhdysvalloissa tuotettiin viime vuonna vehnää 17.9, Argentiinansa 18.5 ja Australiassa 15.4 bushellä eekkermalaa kohti. : Belgiassa tuotettiin vehnää 46.7, Sveitsissä 42.2 ja Britanniassa 40-5 bushelia eekkerinalaa kohti. - Neuvostoliitto oli vehnätuotannossa ,pal}cn edellän muita malta. Siellä sato oli noin 1.300.000/K)0 bushelia. Toisella. tilalla oli Yhdysvallat, Jossa tuotettiin vehnää 960,OOOX>00 bu.t'iella Vfehnää. Seuraavilla' tiloilla olivat Kiina 800^)00.000, Canada 300,000.000. Argentiina 228,000.000 j a Espanja 180,000,000 buotiella vehnää. Canadan vehnätuotanta oU edellisenä vuotena yli 'kaksi kertaa suurempi. Dag Hammarskjöld uskoo matkansa olleen hyödyllisen JlleRr Tork. \— "Ovi on; avattu Ja voidaan pitää auki'*, aanol Y K : n pääsihteeri iPag Hammarskjöld • sa^uessaan tänne K i i n a s t a viime torstaina; " V i e r a i l u n i Pi^clnslln ' oU 'ensimmäinen : ^ ^ k s e n i saada vapautetuksi 11 amerikkalaista vanlda", sanoi M n . > ISnuBta tuntuu.' sanoi hän, että -<:!hoa.EnrIal uskoo meidän oieuvotte-, lumme olleen hy0dyllisen^,> OCe t b l - vunmer ettft yhteys jatkuu. ' Reportterit,, ' fljxuxikkalalset m^an kysyivät lentäjät tullaanko : väpauttaT toa'*. «anoi han. Hän saapui Idle-vrUdl^ i; lentokentälle 6 03 eUen' i l t a - pälvälld. Hänen sanotaan /^ntavan ensimmäisen raportin Y h d y s v a l t a i n . Y K :n valtuutetulle Hemy Cabot LodgeUe.; Idällä ollan sitä mieltä, että H a m - maräcjöldllla' on sanomalebtikonfe» renssl perjantaina.' ; Hän' i a n o l että hänen neuvottelunsa Chou £n-lain -kanssa pn. ollut hyödyllinen > j a että he tulevat > olemaan' kosketulsissa toistensa kanssa. Täällä ollaan sitä mieltä, että H a m - osoittaneet^ että ilman KUnaar, el mhikäänlalsta tärkeää päätöstä voida tehdä sil^äll kuin se- osa -maailmaa on kysymj-iksessä.; K i i n a n ratr kalseva osuus todettiin jo I n d o - K i l - nan asiassa. Afrikan siirtomaiden j a puoUslirtOr maiden kutsuminen*koöferenssiih osoittaa Afnkan j a Aasian kansojen yhteistä taistelua- kolonialismia vastaan. On merkittävää. ;että Etelä- Afrikka jätettiin tähellisiBstl kutsu- .matta koska siellä harjoitetaan rotusortoa j a alkuasukkailta kielletään kaikki oikeudet. \ •Konferenssiin tulee osallistumaan erl^ polUttisUn jäfjestebnlln kuuluvia malta,, selcä eri yhteidcuntaluokklln kuuluvia Ihmisiä. Kalkki i kutsuttujen maiden kansat o^at .saaneet ,tun-; I tea airtomaasortoa. Mydskin on merkittävää se, ettei Pdhjols-Korcaa enemmän kuin Etelä- Koreaakaan kutstittii. Se johtui siitä, että silloin olisi YhdysvaUat o l lut edustettuna Etelä-Korean kautta. Vielä e l ' tiedetä kUtsutaanko F i l i p piinit, Thaimaa Ja T u r k k i . Nämä k o l me 'maata ovat Yhdysvaltain kanssa sotaliitossa — Turkki NATO : n kautta j a Filippiinit sekä Thaimaa Mianil-lan sopimuksen kautta. Mahdollisesti el ole pelkkä sattuma, että konferenssi kutsuttihi aika-nai 'jolloin Yhdysvallat kllrphUl. M a nillan sopimuksen maiden asfEdsta- 3n!sta,iJoka efole v a ^ suorana uhkana Kilnallp j a . Vietnamille vaan vle^. läpä ^AasIan ja Afrikai^ kansalllsuus-j a itsenäisyjnsiilkke^Uei Japanin kutsuminen' konferenssiin o l i poikkeus. Be kutsuttiin Paklstanhs vaatimuksesta koska K i i n a n kansantasavalta kutsuttiin. ^Jos Japani lähettää edustajansa, n i i n se o n ainoa flU)nopollstinen valta, joka j>sallistuu konferenssiin. Kaikkein tärkein oh -se, että tämä konferenssi osoittaa 'kolonialismin murtumista ja uutta tasoa taistelussa sllrtomaaorjuutta vastaan. Jos V e näjän 1916 vallankummts avasi edistyksen tien idälle, nUn K i i n a n v a l - lanlcumous avaa pa^pV siirtomaiden J a ' ' puollsllrtomaklen^ vapauttamiselle. Aasian j a A f r i k a i l kansat, vaikkapa ne saisivat vain psittelsia voit-' toja tähän suuntaan {ja vaikkapa ne jälsivätldn edelleen'«Urtomaavalto- Jen alaisiksi, n i i n ne «iroivat ottaa, as-^ keleita Itsenäisyyttään kpbU kosk(i K i i n a > antaa bellle vntahdoUIsuuden Hevosia,2;p vuotta jaassa -^-Moskova;-:-- Hevosia, jotka-ovat "olleet hautautuneina. Siperian «tundran jäähän y l i 2.000 vuotta; on nyt näyt-^ teillä Leningradissa, kertoovuutlstcd-iristo Tass; Ne on löydetty Altain vuoristosta Etelä-Slperlasta. ; • Vieläpä .hevosten otsahdhnat ja •harjat •ovat vahingoittumattomat. Edelleen on näytteillä kauniisti korls- Spaaik kehoittaa < ' tunnuistainaan Kiinan Bryssel, Belgia, /ij.: Belgian ulkona ulsteri '^(Paul-4EXenri ySt^tak' sanoi: kesr; kivllkkona. että «''järkevä' ratkaisu" KUnaan-nähden< on ottaa*, huomioon ^tosiaslat.^ Hän sanoi; että VEuroopas-, \i, ^ kasvaa 'jatkuvasti' Ulke' K i i n an •Äv mieltä, ettäKiinan k a n a m t a^ iv<a^ pitäisi tunnustaa. - - t^es£kaiifaim'\iteMsSa r^ohjois-Ontaiiossa -Ottanra.— Sftten.\vl}in?e mairsuB-kuuatA lähtien on Cochranen piirissä todettu viidessä ketusSÄ j a yhdessä koirassa olleen vesikauhua; ilmoitettiin maatalousdepartmentlsta keskiviikkona. Munälukkolaista tunnestti^ misesta^'^^^^ alipalkkausta " \ Montreal. » Senraten Hanskan ' > ' muinaista konlngasta. Joka Jolls-tl. "mln&^men vaIUo^ Qnebedn toonnonJ^esnrBseJa' Jänkeille kau- i "^pIslceld^k-^^ftämiDlsteri Dnplessia Vl / sänoI torstaina; <ett& hän Itse on -< ''^tlikkouiti ttinkioUia, eikä työväen- i. ^^Ukkeedeäimeta^Biltaäa ciiiiäas. ölkMiksia' niin kdan knin työväki on Joissakin tapaokalasa e r i mieltä Itänen kanssaan. Esittäessään pääministeri Duples- •sisfUle tavanmukaisen toivomuksensa alkaneen vuoden lalnlaadltman £uh^] teen,^ QueJiecln työväenllitto (CCL) muistutti hallitusta lupauksestaan että ^ e b e c l n työsuhdelautakunnan jäsenyyteen nimitetään myös OCIL:ä uniolden edustaja. yastaten tähän esitykseen pääml-n i s t ^ l Duplesais sanoi röyhkeästi työ-väienlilbon' edustaJlUe.^ ettei COLm unloilia ole pienintäkään mahdoUl-sttutta: saada edustajaansa maakunnan t^uhdelautakuntaan n im kauan kum nämä uniot vastustavat hänen haUitukseosa laatimisia vlsaeja lakeja. Tässä, yhteydessä smr. Ouplessis malnitfl pabanudnelsen munalukko-lain, jonka kumoamista' Vaatii k(»&) ityiSväenlilke |a kalkki- vapaamieliset kansalaiset, sekä, iBJdesltgrs no 19 Ja 20 nlmelltt tunnetut maakunnallisen •työsuhdelaln muutokset, joiden perusteella voidaan julistaa mikä„tao hahsa unlo laittomaksi, (jos . l u t^ sotaan, «ttä sen vlxikalUjat ovat kommunisteja tai "kanssamatkustajia"..^ , - , ^Vastaten^^unlonlsUen r e d u s t ^^ mukseen pääministeri ^mplessls sanoi, että työväen edustajaa el n i mitetä " n i i n kauan k u i n ' t e pld&tte kiinni kaanastenhe.' Me emme voi nimittää edustajaa. Joka vastustaa hallituksen lakeja." < > - r ^tapauksessa teidän lausuntonne,, että meillä on oikeus pitää omat mielipiteemme, on teoreettis-luontolnen" huomautti unionistien edustajiston puhtoiies Romeo ÄCet- "Viiri-hfeu. "Ja inm' mepidSmxnr, . katsantcHcannoistamme;^ nliii;.ituä£|k: '«Suobedn ;^övaenlliton^ ed^ i^o^' säi^usumiotsa^^suosuellaan^^^' naUtsiiv /tolmenplteitll r^yöttSayydok ] ':ilevehtäinisck8iJv--,Täs^ • unionistit vaaUvat/M-tunUnlfn^^^ viikkoa Ja sitä, ettft 3r^t}öt'p^föi^;- täisiin kehittämään luonxiond^j^l^^^^^ !;aan eitä «e annetaan raätai^aiäiiSiält^^''; yHdyisvaltalalsten ^tai<ten'VJiäosäi^'{v; .tan^äisl^^^i^Mi^' tölden j&rj(»t&mlst&., • IV^väenlUtto esitti >6amaila»piou0^ tin siltä kiin Quebecin m a a k i i ^^ on ylejlsMtt huonommat ptäkdtt-^lralii.V^: •mminister^.DUplessls' Stt^),^fif^^; ^ neensä kuuntelemaan; vertäOttJ^i'^^ tarion Ja. «^ebeclni palkltoJ[^'^li^-\- ieen Ja'Mn' puolusti 'alhaisMaf^filieH kojen .ohJetoajpin8a^slllä,,«tf' ' antajain.täytyy pjrstyä men« aeen kilpailuun." ^ Toronto. -^Viikon kuluessa tali hallituksen kielloista Ja myönny-tsiuistä hnpUmatta selväUsi, että vissit yhdysvaltalaiset pUrit bi-moitsevat>.' Iiiketäikoitnksessa kontrolliinsa : Ontariona maanteitäkin. Jänkit ottaisivat Ontarion tietkin riistettäväkseeii Frostin WhaUitus Itieltää ja myöntää, mutta ilmeistä on, että maksatietä puuhataan huolestuneisuus sen mahdoflfslsta U i - kemenetykslstä sen vuoksi kiih osa ,Ilikenieestä suuntautuu Michiganin valtion eteläpuolella olevalle f maksu-tielle. He ovat köytti kilntyi^eitä sellaisten kaupunkien ktiin esim; C h l - cagdn liikenteeseen'.. '- V-yhdysvaltalainen ryhtiöhalutdst^saa^ tämän ontäriplalsen; ;malesu-tten avuna'cÄnadälals^ «vuoden-^ajaksi aQphlttäväkseen, Öioi» aiid JtoU sa-, noi: *'<Queen Parkin rehaminiisterias-sä tutkitaan hjrt täiä' ehdotusta, mut-' ta• ylelsiiströtakisutaan, että.se'Ibytjä-^ :;t|ä?i»^i;f|i||p||||f^^ kemiuttalsj;'Jos^^^salsl «lilÄii^^^^^^^^ ^api(^r||^IÄt|^^ inaahtlen sisältyen sliheti kbhtroUoU ditt tielle ixilo- j a tiiitÄ''pol8ttiiql5- {^:MtwT:fiikeniiai8r|^ :kimni»^ m^liai^ Jät-^. k ^ ' s e annettaviin OntartbnvhaJll-tukseile. ' ' ' ' vaimut; m^U)^ja;vaatteita;^^s^ neltä j a jalicinelta. Erityisen huomattava On kiinalainen satulapeite, jollaista asianttmtljolden mukaan el ole teltuja valjaita, suuret nelipyöräiset Euroopan t a i Amerikan museoissa. Länsivallat rikkovat Geneven sopimusta Neuvostoliitto on tämän johdosta lähettänyt länsiyaUoilie protestinootin Moskova. — Neuvostohallitus l ä hetti torstaina nootin länsivalloille, jossa sanottiin, että 30 vuotta sitten Genevessä'. allekirjoitettu fi<4>lmua edcU^^tää, jotta myrkkykaasua Ja 'baktecriaseita el saa käyttää j a P a riisin - sopimukset ovat tämän sopimuksen vastaisia.: Nootisai sanotaan, että Pariisin sopimuksen mukaisesti •Länsi-Saksa: voidaan varustaa kemiallisilla-, bakteriologisilla- Ja atomiaseilla. 1.-. Nootti on annettu Britannian. Ranskan, Italian, Hollannin, Italian, Belgian Ja, Luxemburgin lähetystöille täällä, . . - -Ranskalle lähetetyssä nootissa sanotaan mm, f eui?iavastl: . /'Neuvostohallitus pitää ^velvoUUiUU- •tenaan kiinnittää Ramdcan hallituksen huomion siihen (Vakavaan vastuuseen, joka lankeaa Ranskan hallitukselle rikkoessaan .Geneven kesäkuun 17 pälyän 1925 sopimuksen," "Geneven sopimus on ^ osolttautu nut hyödylliseksi j a estänyt kemialll sea Ja bakteriologisten aseltten käytön toisen maailmansodan aikana. E edes H i t l e r uskaltanut käyttää kemiallisia j a bakteriologisia aseita Ja rikkoa Geneven sopimusta. •Edelleen nootissa huomautetaan että länsimaiden sotasopimua ei klel lanälden aseiden käyttöä. Siinä s a notaan, että Pariisin sopimuksen asiakirja no. 3 sallii varastoimaan atomiaseita Ja lisäksi kemiallisia- sekä bakteriologisia aseita. i V I I M € T I E D O T | Ott»v;u ^.Panadant.ifarmarien lalat.'vllme vuonna ollfat IZ/M8,- _-60<>.ooQ^'.e;i $X33.9M^ kate. edellisen*: vooiäia^ ItaMttt^ :<ranailaip. U l ^ ^ noin 12 prosoiltia. ' ' < Ottawa llätäUlatyöttömyystolAi^ tclil&vä mootos on lopolllsestl hyväksyttyjä, astuu voimaan knlttvan viikon aiiuuuk Sen mokaan tam* miknim 1 päivän Ja hohtlknan 15 pätvän välisellä ajalla annetaan tätä työftdmyysvakootast» vähinkin 60 pälräftjavakuattismaksnt on korotettu tavallisen työttömyyivaknntaksen tasalle. Port Arthur. — Perjanteina ilmoitettifD täällä, että Niplgontes on palannt asunnon mokana kotane henkilöä. ; ^'Sffinitft^ yiimäg^^^5t<l jau9tm- auuskjöldin mafiM^ «i ollu( tVfD»an sUbco, • - ' 7 H V " Ux^ United NatloMi, N. Y. -> Y K : n piiMUtUxti sanoi täiUä perJanfaUaa, että hän sai PekJnglssä neovottcloMa afluuin sen mitä hän halaat Hifi el soostonot antamaan sanimialehitimiehllle pitempää sdltysUk > ' ' ,8an Jose, Costa .Blea. ~ T i i l l i Umoitettlfai perjaatefna, ett» UM. kansalnvälls;im kamiatl^ todcnnot>^'«lfA se lcat4*en(i^^ > ^ viikkona u^iU osdta Costa Bican ksDpiimkeja, eU olkonaalalaen. i K o i - Viime /keskiviikkona .kertoi Globe and Mali lehti johtavassa etusivun artikkelissaan, että Ontarion; maa-: kumahaiutus' harkitsee ns;' maksu-teiden rakentamista —• tarkoittaen sellaisia valtateitä, 'joiden käytöstä peritään maksu autoilijoilta j a ehkä mulltakm. Samana^: Iltana/ kerrottiin 'radlouulr^ taessa,' e^'^ fQintarfon jiääministeri iFrW'tth'*^e3e8nyfr-'yliailmW^ Iftif tisen todenperälfl^^ei^vja, s^^ että fotita3i^öri'maakWta' vöi,rakentaa^ tarvltsethaiJBa tiet tilillä verotuloilla}^ ndtä^M^isaa-gasolllnivefoista. Ja^ a Jen reklsteriraatolsta.' , ' , , ^ M u t t a ' plobe anid, m i i > julkaisi torstaiaamuna uuden ^etusivuniruutir sen 'missä kcrrottUn. että. eräät y h - dysvalti^laiset yksityisyrittäjät: ovat ehdottaneet Ontarion maakuntahalr litukselle, että he ovat valmiina r a kentamaan noin 400 mailla pitkän nykyaikaisen tien Windsori8ta Niagara FallsiUe sillä ehdolla, että he saavat periä maksun tämän tien käyttäjiltä 20 vuoden ajan,: minkä Jälkeen he antaisivat sen: Ontarion maakuntahallituksen kontrolliin. : Saman päivän sisäsivun uutisessaan Olobe and Mali korosti, että päämmisteri Prostm kielloista huolia matta on yleisenä tietona, että On^ tarion hallitus tutkii aktlivlsesUsitä^ että -pitäisikö Ontariossa ruveta:: rar kentamaan tällaisia: maksu-teitä. ::'. Tolmituskirjoltuksessaan toiylehtl asettuu puolustamaan :täl-lalsten maksu-teiden rakentamista sillä perusteella; ettei kenenkään ole pakko näitä teitä käyttää, eikä siis maantlemaksuja suorittaa. Keskiviikkoisessa uutlstledossaan -Globe and Mali sanoi, että Canadan viimeksi käytännössä ollut tiemaksu (Cobourg) poistettiin v; 1918, mutta Midiiganln valtion viranomaiset kohdistavat nyt "ystävällistä painostus-^ t a " siihen suuntaan, eitä Ontariossa rakennettaisiin ennen mainittu 401 mailia pitkä maksu-tie 'Windsorista Samlan j a Wood£tockln kautta N i a gara FallsiUe, missä se^ yhdistettäisiin yhdysvaltalaisten maksutelden ?er- Icostoon. Globen uutlstledossa sanott i i n keskiviikkona: Queen'* Parkista on tiedoltettu että Michiganin viranomaiset ovat t«^neet Joltain esityksiä siinä tolvos-äi, että saataisiin Ontario' suostuman . . '."maksu-tien r a k ^ t a m i - seen "^indsm-lsta Niagara Pallsllle, "Mlchlgan_ on kiintynyt tällaiseen ohjelmaan sen vuoksi k u n se llttylsl sikäläiseen > otaksu-tle-ohjelmaan ja antaisi sille (yhdysvaltalaiselle) osavaltiolle suoran tien, mikä yhdistäisi Buffalon ja New York Cityn välillä olevan maksu-tien. "Michiganin esHystcn takana Ui» S>orin ympäristön tUIvatUänteäSi»'^^ (Julkaisi mejslngin Vapaa'^^äiift;tU^'^.. f^c taimi'^uraavaii selojlhiksenO^1" ''^"-'-^ Tilanne Porissa Sokemäenjotdb^j^^ -va-alueella oli'ellen Uta]>|ii(vwft»ibilfff kln verran helpötttmutrmuttci^^tie^^ edeUeenkln valkea; :«6lu» J c ^ i ^ . . . ^ juoksu ^ «»Ina' n u t a i i e s U b ä t t M saakka pn, Jlilden ,'tukke>mit • sää eUen' Uutoiii, on. JäUeenMnSltUi / edellytykset veaen ~^6^s6xx^t-^W^- klo aikaan oti '^'&d<exi'i6t%im^^'< «m normaalia ylempänä. tao-KAiieSÄkM^ M' oli vedeh'ktxrketts 166'J»'Ub '0^' Aikaili^' aomiilla .soroll Jäll«to. fl«,«ii:iiiflelv^i maalin yläpuolella.. ^ s / V ä i y ' ' " ' ' eella. bU.efit£?paWäa..kiJliui)Bii' kylap'^' länq?lnÄnÄan^^:t,? iuksesta veden, iw>usua:'---''*"'' aunnti&läitt: PfOek^, korkein/paino^^bUiat^^'^!''' (Porin Luldtarlnsannaa^.i^j^piu^*^'^ | mallä.di-tulvavesi ellenhieinia^ää^^< kenut.' yeden JKotkeus m iltoUa ikto. ^ \ 20 aticoiiiln 156 sm-yli normaälik.' , ) Nälkiintyvät i>erhe^t eivät saa avustusta 3 ^ i Epätoivoiset peirheiden huoHtajat ovat liehnc^: rikoksiakin saadakseen perlieiUeen avustusta MontnsaL —' Täkäläisten huolto- ] <ttoi&'' iMnkteenalalst^^ "ailMuilui,' on TrotsMn tappajaa ei vapauteta Mexleo City; — Meksikon sisäministeri ibnolttl keskhrllkkona. etlä Trotskin murhaajaa el vapauteta.. Hän sanoi, ettU tuomari lAuIlo G . l / a i ^ Eroasa on sitä miel^idettä. että Jacques MOnardia, 'Joka e n tuomitt u TVotskfa mureasta, el voida va-' pauttaa ieofO» h ^ ^ voida pitää slbnällä/Ja koska hänen kansallisuut-i a a n Ja v i e l i tA hänen oikeaa n l - laitosten työttömyyakomltean p u heenjohtaja B. J . Flnestone sanoi (keskivllkkOQa, että Montrealissa voi olla Uunlsiä näUdintymistUassa, fflut^ t a siitä huolimatta e i ole yleistä ohjelmaa, minkä perusteella voitaisiin heitä auttaa, UKauptmgln artrustustolmlnnssa^ suuria puutteellisuuksia, sanoi mr. Flnestone sanomalehttkonferensslssa. "Työhön kykenetvft työtön e l voi saada, mitään avustusta", sanoi hän. ' M r . Flnestone selitti, että kuukausittaista avustusta el anneta työhön kykeneville työttömiOe. Avuntusta annetaan vain salraustapauknissa. : A i v a n ; liian usein tapahtuu, että nälästä ja kylmyydestä Johtuva s a i raus tulee perheitten avuksi, sillä se (sahaus) oileeuttaa heidät laillisesti saamaan avQstufta. rMontrealliiaa. on tiukassa asemassa olevia perheitä", sanoi m r , Flne- >5tonc. "Ennemmin t a i myöhemmin joissakin perbetapatduissa jObo Svy» simstA ioi henkistä sairautta ^ ^ i b U J / ^ sittest voivat onrustuslaitoikset^ t\ laiUista Bvu^usta," ^^^M ma «anoi. ettft Joulupyhlpi/aÄi^^ huoltolaitos sai sjrdänttUlHcML. pyynt»j& ihmlsUtä, 'Joftka li^^Vii<r , saada <Joultq>aketin sen •vM«lod,\'ett4< ' heillä olisi Jotakin sgmfriiil'^^, Flnestone sanoi, että MontreaUsa^gtt • ainakin useita satoja puuteSäj^i^^' sia,: joiden Aihteen ei voldiN«hdlt'7 mitään liykylam ohjelman puUSebiM," Hän sanoi, että työttömjors/Q«^*^ ° tyy Montrealissa kuten muuiUlaldn Canadassa; pahentaen «deUe^')tj|Rn^T| netta, muita nraikka tilanne I ^ J r E f j ^ " nontulsikaan; niin tilanne: o n ^ i ^ ^ kln Montrealissa vakaval , .,,c^'i^2', M^. Jpinestone sanoi joldezi]eiB'^J]^^ mlfften Joutuneen niin epäto^li^nB^ tilanteeseen; että ovat tehneet tHuSk' sia tietkään/ että. Jos he jouNmt vankilaan, heidän pcrheen^'^^^!^^.^';' fliada .«vustusta. " "~ yhdysvalloissa vaaditaan U T * laajentamaan kauppaa Neir York. — Huomattavien amerikkalaisten talousmiesten järjestö The Citizens' Conference of International Economic Union vaati sunnuntaina kaikkien tarpeettomien idän ja lännen välistä kaupankäyntliä estäv i e n : rajoitusten poistamista Ja y l l - p ä ä i ^ suurempaa suvaitsevaisuutta kummankin blokin kesken kaupallisella alalla; >Järjestö keholttaa kongressin asettamaan uuden kan^invällsen kaup-paelimen,.' p9istamaan tarpeettomat tulliesteet j a jatkamaan taloudellisen ja-4dtnllllsen avun antamista muille maille. iKIrjestön puheenjohtaja |:<ouls Flnk saattoi sunnuntaina julkisuu leen uutta k^tq^i^Utlikkaa i koskevan e^otuksen^; joka: on jätetty pTjS-le, 6Unä>uomautetaan, ettftfyleii]ien:,\4 kauppa- ja tulllsoplmus COÄTI)^ ole osoittautunut riittävän tebcdduUtk* /c^] sl ja ettei rlltt&vfin'monet'idan:4tt',<V lännen leirin maat ole järjea^*'j|aibi'„|-' niä, minkä vuoksi on tajpeea^iiddilti 'Vti uusi kauppaelln,' joka toimisi'9faiel8«>>| työssä maaUmanpadkin rja^ känn^';l^;r' •välisei^^fviiuu^^ Kummatkaan nyt t<ilmivat'^'lciktt;>'^'' salnvSliset raholtusjärjestöt «ivi£^^' sin kykene lisäämään ytotd8ty!it«r^ yhtel^mmämrsta, ' tatoi«elffiitii^jC: Sen vuo^l on YBC;it.teht^1 koko; maaUmaa. klstttä^^iua^ neuvottefujen^ aikaanpunlisSfetf^ tJSAaiokiyJidi^ vuttftiluiujipaeliptft pimua 'lilt^lsi,'^MS(ä 'paampä».ijKauppa'«^^^ |||j|yc;:- «i((<^t» S(9eoiwwei4Ue ja k ( ^ 0anotm'«ba9iUk«jM'.^^^^ /iliSi«lli^ii^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 15, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-01-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550115 |
Description
Title | 1955-01-15-01 |
OCR text |
i i b i a l B B , tontalna Ja lananialna — Penvietto Tnoima 1$17
No. 7 — Vol._ XXXVin vuosikerta Sudbmy, Ontario Lauantaina, tammiik! 45 p. ^turday. Jan. 15, ,1955
Britahnian vienti
huomattavasti
Riunaa: jälkeä ' j s s n i i r t a omaisuusvahinkoa; muttei onneksilhmls.
henkien menetyk8iä.^m^
58 vaunua käsittänyt tavarajuna syöksyi raiteilta Daltonin lähet.
iyvlllä, 230 mailia Sndburysta luoteeseen, levittäen paperi, pullo->
-ja kanralastiim'metsän.r Tämä: onnettomuus, jonka^'S^
kun toisesta kihosta oli lohjennut pois 7 tuumaa pitliä pala, tapah--
t n i m a i U n päässä Daltonista itään, kaartavassa j a j y r k ä t mäkl><
rinteesrä. - Hujan hajan lentäneet 32 tavaravaunua pysähdytti
liikenteen 19.tunnin ajaksi. Sen 5-henkinen miehistö pelastui
hyppäämällä pois junasta.
Neiivostoliilto Ja
Kiina voivat saavuttaa
Ylidysvallat
B e r l i l i U L ' i M ^ f t i l m a ^ on nyt a n karan;
vaihtoehdon edessä, joko elää
rauhassa taiicfca jcoko< sivistys tuhöu-tutot,
j sanoi tääjD^^JkesMjvilfckona L a -
- ^ - p y o l i ^ e n Joiifaja % r i i e n t Attlee.
' " , Hän^ftol/ että'i»loud:emsessa mielessä
K i i n a n ^kansantasavalta j a N e u -
ivostoUitto "voivat ^ v i i t t a a Yhdys-
:?'yaItaJi^'taion'muutainieiiS^^
vuosien kuly^tua. , " .
- Mr. Attleei-joka vieraili viime vuonna
Neuvostoliitonsa ja ^Kiinassa s a noi,
ettei ole-.,epäilystäkään"«ttepcö
Neuvostoliitossaiolehuxjmattkvla taloudellisia
saavutuksia ja Kiinassa
näyttää kehitys Jtulkevaif^ samaan
suuntaan.
iHän ; piti - luennon täällä olevassa
yliopistossa. Attlee oli sitä mielipidettä
ettei pitäisi muodostaa kolmat-te
voimaa Yhdysvaltain ja Neuvosr
toliiton välUle.
Britannian hiilHuotanto.
nousi 283,000 tonnilla .
Lontoo. ^ Britannian valtion omistamien
Mvihlillkaivosten tuotanto v i i me
vuonna oli 223,802,300 tonnia k l -
tvihliltä. Tämä oli 283.000 tonnia
«nemmän kuin mitä se oli edellisenä
vuoima.
Afril(an ja Aasian kansojen
l(onferenssi erittäin
:;; Loptoo, Kauppalcanuirl Ilmoitti
keskiviikkona, että Britannian vlentt
^1954 saavutti ennätysmäärän.
^ Vienti 1954 o l i 2,674,000.000 punnan
: ($7.467,200.000) arvosta. tevaroita;>-AU
^alsempi fennätys oli v. 1942. joUolh
vietyjen tavaroiden axvo kohosi 2.-
^ >|84;20O,OOO puntaan.
' Viime vuonna vienti ylitti tuonnin
arvon 606,000,000 punnalla. B r i tannia
lähetti viime: «vuoxuia -Yhdysl
yaltolhin $14930.000 j a Canadaan
pi.800,000 punnan arvosta tavaraa
jyöläiset lujläavat
estaa
IVindsor. — TMUä o l ^ a t Järjestyneet
työläiset oivat'päättäneet estää
kolmen perheen häädön halUtUkseti
omistamista rakennuksista.
Oikeuden päätöksellä iihataan hää!-
: tia. kysymyksessä olevat kolme perhettä,
joiden elättäjät ovat joko
työttöminä taikka lakossa,
i , IWlndsor.HowingAuthorltyn puheenjohtaja
eversti Ö. Y. Masson
fivnfA. että viime' viikolla annettiin
seitsemälle perheelle .häätövaroltus;
mutta' senJäUceen neljä on^ antanut
riittävät talreet siltä, että vuokrat
^tullaan maksamaani; -
asl(el maailmanpolititl(assä
Se i^osöittaa ^ kolpnialisituii murtumista ja uutta \
yalHetta jUiistdussa sJuurtoini^^
detään^Ind6n«e^assa ensi Jiuhti]^
'maäiimanpolitiikassa^- Aloitteen läm°änkonferön8sinpitän^
tökivät Intia sekä toiset n^.Colombo^niaat.. Täliän konferenssiin
osallistuvat sellaiset maat, jotka ovat äskettSin;pää88eet itsenäisiksi
taikka jotka ovat juuri heittänaässä harteiltaan siirto-maaikeen';
Huolimalta siitä ettei konferenssi "mahdollisesti" tee
sellaisia paatoksia, jotka olisivat sito^av niin jättetildn on a^^
kysymyksinä itsenäisyyskysymys sekä noaailmanrattha.
Konlerenssim osallistuu latinalal-, litukasta Aasian johtavat, maat ovat
sen Amerikan ulkopuolella olevat
melkein kaikki s i i r t o - j a puolisiirto-maat,
jotka alkavat näyttelemään
osaa maailmanpolitiikassa."
Noin 30 maata on kutsuttu konfe-rensshn.
K i i n a n kansantasavallan ja
Vietnamin demokraattisen tasavallan
kutsuminen konferenssiin osoittaa s i tä,
etta. kysymyksessa on rauhallisen
rinnakkaisolon ajatus. Huolimatto
Yhdysvaltain kiinalaisvastaisesta po-
Neuvostoliitto johtavalla
tilalla vehnätuotannossa
Hollantilaiset ovat etutilalla vehnän
tuotannossa eekkeriä kohti
Toronto. — Niiden'canadalalsten
farmarien, jotka ^ uskovat saaneertsa
ennätyksen vehnän kasvattamisessa,
on parempi tarkastaa Kansainvälisen
JMaataloustuotantoyhdistyksen aricet-täln
julkaisemia tietoja. •
Hollantilaiset farmarit ovat tuottaneet
kalkkein enimmän vehnää eekkeriä
kohti. Heidän satonsa, on o l lut
56 bushella vehnää eekkeriltä.
Tanskalaiset otvattolseUa tilalla tuot..
tamaUa vehnää 49.5 buahellaeelcke-
Tinalalta.
- iVlime vuonna Canadassa-JtuotettUn
keskmläärln 12.3 bushella ,< vehnää
eeldcerinalaa k o h t i / e l i puolta v ^ e m -
män Omin vuosi aikaisemmin.
Yhdysvalloissa tuotettiin viime
vuonna vehnää 17.9, Argentiinansa
18.5 ja Australiassa 15.4 bushellä
eekkermalaa kohti. :
Belgiassa tuotettiin vehnää 46.7,
Sveitsissä 42.2 ja Britanniassa 40-5
bushelia eekkerinalaa kohti. -
Neuvostoliitto oli vehnätuotannossa
,pal}cn edellän muita malta. Siellä
sato oli noin 1.300.000/K)0 bushelia.
Toisella. tilalla oli Yhdysvallat,
Jossa tuotettiin vehnää 960,OOOX>00
bu.t'iella Vfehnää. Seuraavilla' tiloilla
olivat Kiina 800^)00.000, Canada
300,000.000. Argentiina 228,000.000 j a
Espanja 180,000,000 buotiella vehnää.
Canadan vehnätuotanta oU edellisenä
vuotena yli 'kaksi kertaa suurempi.
Dag Hammarskjöld uskoo
matkansa olleen hyödyllisen
JlleRr Tork. \— "Ovi on; avattu Ja voidaan
pitää auki'*, aanol Y K : n pääsihteeri
iPag Hammarskjöld • sa^uessaan
tänne K i i n a s t a viime torstaina; " V i e r
a i l u n i Pi^clnslln ' oU 'ensimmäinen
: ^ ^ k s e n i saada vapautetuksi 11
amerikkalaista vanlda", sanoi M n .
> ISnuBta tuntuu.' sanoi hän, että
-<:!hoa.EnrIal uskoo meidän oieuvotte-,
lumme olleen hy0dyllisen^,> OCe t b l -
vunmer ettft yhteys jatkuu.
' Reportterit,,
' fljxuxikkalalset
m^an
kysyivät
lentäjät
tullaanko
: väpauttaT
toa'*. «anoi han. Hän saapui Idle-vrUdl^
i; lentokentälle 6 03 eUen' i l t a -
pälvälld.
Hänen sanotaan /^ntavan ensimmäisen
raportin Y h d y s v a l t a i n . Y K :n
valtuutetulle Hemy Cabot LodgeUe.;
Idällä ollan sitä mieltä, että H a m -
maräcjöldllla' on sanomalebtikonfe»
renssl perjantaina.'
; Hän' i a n o l että hänen neuvottelunsa
Chou £n-lain -kanssa pn. ollut
hyödyllinen > j a että he tulevat > olemaan'
kosketulsissa toistensa kanssa.
Täällä ollaan sitä mieltä, että H a m -
osoittaneet^ että ilman KUnaar, el
mhikäänlalsta tärkeää päätöstä voida
tehdä sil^äll kuin se- osa -maailmaa
on kysymj-iksessä.; K i i n a n ratr
kalseva osuus todettiin jo I n d o - K i l -
nan asiassa.
Afrikan siirtomaiden j a puoUslirtOr
maiden kutsuminen*koöferenssiih
osoittaa Afnkan j a Aasian kansojen
yhteistä taistelua- kolonialismia vastaan.
On merkittävää. ;että Etelä-
Afrikka jätettiin tähellisiBstl kutsu-
.matta koska siellä harjoitetaan rotusortoa
j a alkuasukkailta kielletään
kaikki oikeudet. \
•Konferenssiin tulee osallistumaan
erl^ polUttisUn jäfjestebnlln kuuluvia
malta,, selcä eri yhteidcuntaluokklln
kuuluvia Ihmisiä. Kalkki i kutsuttujen
maiden kansat o^at .saaneet ,tun-;
I tea airtomaasortoa.
Mydskin on merkittävää se, ettei
Pdhjols-Korcaa enemmän kuin Etelä-
Koreaakaan kutstittii. Se johtui
siitä, että silloin olisi YhdysvaUat o l lut
edustettuna Etelä-Korean kautta.
Vielä e l ' tiedetä kUtsutaanko F i l i p piinit,
Thaimaa Ja T u r k k i . Nämä k o l me
'maata ovat Yhdysvaltain kanssa
sotaliitossa — Turkki NATO : n kautta
j a Filippiinit sekä Thaimaa Mianil-lan
sopimuksen kautta.
Mahdollisesti el ole pelkkä sattuma,
että konferenssi kutsuttihi aika-nai
'jolloin Yhdysvallat kllrphUl. M a nillan
sopimuksen maiden asfEdsta-
3n!sta,iJoka efole v a ^ suorana uhkana
Kilnallp j a . Vietnamille vaan vle^.
läpä ^AasIan ja Afrikai^ kansalllsuus-j
a itsenäisyjnsiilkke^Uei
Japanin kutsuminen' konferenssiin
o l i poikkeus. Be kutsuttiin Paklstanhs
vaatimuksesta koska K i i n a n kansantasavalta
kutsuttiin. ^Jos Japani lähettää
edustajansa, n i i n se o n ainoa
flU)nopollstinen valta, joka j>sallistuu
konferenssiin.
Kaikkein tärkein oh -se, että tämä
konferenssi osoittaa 'kolonialismin
murtumista ja uutta tasoa taistelussa
sllrtomaaorjuutta vastaan. Jos V e näjän
1916 vallankummts avasi edistyksen
tien idälle, nUn K i i n a n v a l -
lanlcumous avaa pa^pV siirtomaiden
J a ' ' puollsllrtomaklen^ vapauttamiselle.
Aasian j a A f r i k a i l kansat, vaikkapa
ne saisivat vain psittelsia voit-'
toja tähän suuntaan {ja vaikkapa ne
jälsivätldn edelleen'«Urtomaavalto-
Jen alaisiksi, n i i n ne «iroivat ottaa, as-^
keleita Itsenäisyyttään kpbU kosk(i
K i i n a > antaa bellle vntahdoUIsuuden
Hevosia,2;p
vuotta jaassa
-^-Moskova;-:-- Hevosia, jotka-ovat "olleet
hautautuneina. Siperian «tundran
jäähän y l i 2.000 vuotta; on nyt näyt-^
teillä Leningradissa, kertoovuutlstcd-iristo
Tass; Ne on löydetty Altain
vuoristosta Etelä-Slperlasta. ; •
Vieläpä .hevosten otsahdhnat ja
•harjat •ovat vahingoittumattomat.
Edelleen on näytteillä kauniisti korls-
Spaaik kehoittaa < '
tunnuistainaan Kiinan
Bryssel, Belgia, /ij.: Belgian ulkona
ulsteri '^(Paul-4EXenri ySt^tak' sanoi: kesr;
kivllkkona. että «''järkevä' ratkaisu"
KUnaan-nähden< on ottaa*, huomioon
^tosiaslat.^ Hän sanoi; että VEuroopas-,
\i, ^ kasvaa 'jatkuvasti' Ulke' K i i n an
•Äv mieltä, ettäKiinan k a n a m t a^
iv<a^ pitäisi tunnustaa. - -
t^es£kaiifaim'\iteMsSa
r^ohjois-Ontaiiossa
-Ottanra.— Sftten.\vl}in?e mairsuB-kuuatA
lähtien on Cochranen piirissä
todettu viidessä ketusSÄ j a yhdessä
koirassa olleen vesikauhua; ilmoitettiin
maatalousdepartmentlsta keskiviikkona.
Munälukkolaista tunnestti^
misesta^'^^^^ alipalkkausta
" \ Montreal. » Senraten Hanskan ' >
' muinaista konlngasta. Joka Jolls-tl.
"mln&^men vaIUo^ Qnebedn
toonnonJ^esnrBseJa' Jänkeille kau- i
"^pIslceld^k-^^ftämiDlsteri Dnplessia Vl
/ sänoI torstaina; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-01-15-01