Vapaus, January 15, 1955

              i i b i a l B B , tontalna Ja lananialna — Penvietto Tnoima 1$17
No. 7 — Vol._ XXXVin vuosikerta Sudbmy, Ontario Lauantaina, tammiik! 45 p. ^turday. Jan. 15, ,1955
Britahnian vienti
huomattavasti
Riunaa: jälkeä ' j s s n i i r t a omaisuusvahinkoa; muttei onneksilhmls.
henkien menetyk8iä.^m^
58 vaunua käsittänyt tavarajuna syöksyi raiteilta Daltonin lähet.
iyvlllä, 230 mailia Sndburysta luoteeseen, levittäen paperi, pullo->
-ja kanralastiim'metsän.r Tämä: onnettomuus, jonka^'S^
kun toisesta kihosta oli lohjennut pois 7 tuumaa pitliä pala, tapah--
t n i m a i U n päässä Daltonista itään, kaartavassa j a j y r k ä t mäkl><
rinteesrä. - Hujan hajan lentäneet 32 tavaravaunua pysähdytti
liikenteen 19.tunnin ajaksi. Sen 5-henkinen miehistö pelastui
hyppäämällä pois junasta.
Neiivostoliilto Ja
Kiina voivat saa­vuttaa
Ylidysvallat
B e r l i l i U L ' i M ^ f t i l m a ^ on nyt a n ­karan;
vaihtoehdon edessä, joko elää
rauhassa taiicfca jcoko< sivistys tuhöu-tutot,
j sanoi tääjD^^JkesMjvilfckona L a -
- ^ - p y o l i ^ e n Joiifaja % r i i e n t Attlee.
' " , Hän^ftol/ että'i»loud:emsessa mie­lessä
K i i n a n ^kansantasavalta j a N e u -
ivostoUitto "voivat ^ v i i t t a a Yhdys-
:?'yaItaJi^'taion'muutainieiiS^^
vuosien kuly^tua. , " .
- Mr. Attleei-joka vieraili viime vuon­na
Neuvostoliitonsa ja ^Kiinassa s a ­noi,
ettei ole-.,epäilystäkään"«ttepcö
Neuvostoliitossaiolehuxjmattkvla ta­loudellisia
saavutuksia ja Kiinassa
näyttää kehitys Jtulkevaif^ samaan
suuntaan.
iHän ; piti - luennon täällä olevassa
yliopistossa. Attlee oli sitä mielipi­dettä
ettei pitäisi muodostaa kolmat-te
voimaa Yhdysvaltain ja Neuvosr
toliiton välUle.
Britannian hiilHuotanto.
nousi 283,000 tonnilla .
Lontoo. ^ Britannian valtion omis­tamien
Mvihlillkaivosten tuotanto v i i ­me
vuonna oli 223,802,300 tonnia k l -
tvihliltä. Tämä oli 283.000 tonnia
«nemmän kuin mitä se oli edellisenä
vuoima.
Afril(an ja Aasian kansojen
l(onferenssi erittäin
:;; Loptoo, Kauppalcanuirl Ilmoitti
keskiviikkona, että Britannian vlentt
^1954 saavutti ennätysmäärän.
^ Vienti 1954 o l i 2,674,000.000 punnan
: ($7.467,200.000) arvosta. tevaroita;>-AU
^alsempi fennätys oli v. 1942. joUolh
vietyjen tavaroiden axvo kohosi 2.-
^ >|84;20O,OOO puntaan.
' Viime vuonna vienti ylitti tuon­nin
arvon 606,000,000 punnalla. B r i ­tannia
lähetti viime: «vuoxuia -Yhdysl
yaltolhin $14930.000 j a Canadaan
pi.800,000 punnan arvosta tavaraa
jyöläiset lujläavat
estaa
IVindsor. — TMUä o l ^ a t Järjesty­neet
työläiset oivat'päättäneet estää
kolmen perheen häädön halUtUkseti
omistamista rakennuksista.
Oikeuden päätöksellä iihataan hää!-
: tia. kysymyksessä olevat kolme per­hettä,
joiden elättäjät ovat joko
työttöminä taikka lakossa,
i , IWlndsor.HowingAuthorltyn pu­heenjohtaja
eversti Ö. Y. Masson
fivnfA. että viime' viikolla annettiin
seitsemälle perheelle .häätövaroltus;
mutta' senJäUceen neljä on^ antanut
riittävät talreet siltä, että vuokrat
^tullaan maksamaani; -
asl(el maailmanpolititl(assä
Se i^osöittaa ^ kolpnialisituii murtumista ja uutta \
yalHetta jUiistdussa sJuurtoini^^
detään^Ind6n«e^assa ensi Jiuhti]^
'maäiimanpolitiikassa^- Aloitteen läm°änkonferön8sinpitän^
tökivät Intia sekä toiset n^.Colombo^niaat.. Täliän konferens­siin
osallistuvat sellaiset maat, jotka ovat äskettSin;pää88eet it­senäisiksi
taikka jotka ovat juuri heittänaässä harteiltaan siirto-maaikeen';
Huolimalta siitä ettei konferenssi "mahdollisesti" tee
sellaisia paatoksia, jotka olisivat sito^av niin jättetildn on a^^
kysymyksinä itsenäisyyskysymys sekä noaailmanrattha.
Konlerenssim osallistuu latinalal-, litukasta Aasian johtavat, maat ovat
sen Amerikan ulkopuolella olevat
melkein kaikki s i i r t o - j a puolisiirto-maat,
jotka alkavat näyttelemään
osaa maailmanpolitiikassa."
Noin 30 maata on kutsuttu konfe-rensshn.
K i i n a n kansantasavallan ja
Vietnamin demokraattisen tasavallan
kutsuminen konferenssiin osoittaa s i ­tä,
etta. kysymyksessa on rauhallisen
rinnakkaisolon ajatus. Huolimatto
Yhdysvaltain kiinalaisvastaisesta po-
Neuvostoliitto johtavalla
tilalla vehnätuotannossa
Hollantilaiset ovat etutilalla vehnän
tuotannossa eekkeriä kohti
Toronto. — Niiden'canadalalsten
farmarien, jotka ^ uskovat saaneertsa
ennätyksen vehnän kasvattamisessa,
on parempi tarkastaa Kansainvälisen
JMaataloustuotantoyhdistyksen aricet-täln
julkaisemia tietoja. •
Hollantilaiset farmarit ovat tuotta­neet
kalkkein enimmän vehnää eek­keriä
kohti. Heidän satonsa, on o l ­lut
56 bushella vehnää eekkeriltä.
Tanskalaiset otvattolseUa tilalla tuot..
tamaUa vehnää 49.5 buahellaeelcke-
Tinalalta.
- iVlime vuonna Canadassa-JtuotettUn
keskmläärln 12.3 bushella ,< vehnää
eeldcerinalaa k o h t i / e l i puolta v ^ e m -
män Omin vuosi aikaisemmin.
Yhdysvalloissa tuotettiin viime
vuonna vehnää 17.9, Argentiinansa
18.5 ja Australiassa 15.4 bushellä
eekkermalaa kohti. :
Belgiassa tuotettiin vehnää 46.7,
Sveitsissä 42.2 ja Britanniassa 40-5
bushelia eekkerinalaa kohti. -
Neuvostoliitto oli vehnätuotannossa
,pal}cn edellän muita malta. Siellä
sato oli noin 1.300.000/K)0 bushelia.
Toisella. tilalla oli Yhdysvallat,
Jossa tuotettiin vehnää 960,OOOX>00
bu.t'iella Vfehnää. Seuraavilla' tiloil­la
olivat Kiina 800^)00.000, Canada
300,000.000. Argentiina 228,000.000 j a
Espanja 180,000,000 buotiella vehnää.
Canadan vehnätuotanta oU edellisenä
vuotena yli 'kaksi kertaa suurempi.
Dag Hammarskjöld uskoo
matkansa olleen hyödyllisen
JlleRr Tork. \— "Ovi on; avattu Ja voi­daan
pitää auki'*, aanol Y K : n pääsih­teeri
iPag Hammarskjöld • sa^uessaan
tänne K i i n a s t a viime torstaina; " V i e ­r
a i l u n i Pi^clnslln ' oU 'ensimmäinen
: ^ ^ k s e n i saada vapautetuksi 11
amerikkalaista vanlda", sanoi M n .
> ISnuBta tuntuu.' sanoi hän, että
-<:!hoa.EnrIal uskoo meidän oieuvotte-,
lumme olleen hy0dyllisen^,> OCe t b l -
vunmer ettft yhteys jatkuu.
' Reportterit,,
' fljxuxikkalalset
m^an
kysyivät
lentäjät
tullaanko
: väpauttaT
toa'*. «anoi han. Hän saapui Idle-vrUdl^
i; lentokentälle 6 03 eUen' i l t a -
pälvälld.
Hänen sanotaan /^ntavan ensim­mäisen
raportin Y h d y s v a l t a i n . Y K :n
valtuutetulle Hemy Cabot LodgeUe.;
Idällä ollan sitä mieltä, että H a m -
maräcjöldllla' on sanomalebtikonfe»
renssl perjantaina.'
; Hän' i a n o l että hänen neuvotte­lunsa
Chou £n-lain -kanssa pn. ollut
hyödyllinen > j a että he tulevat > ole­maan'
kosketulsissa toistensa kanssa.
Täällä ollaan sitä mieltä, että H a m -
osoittaneet^ että ilman KUnaar, el
mhikäänlalsta tärkeää päätöstä voi­da
tehdä sil^äll kuin se- osa -maail­maa
on kysymj-iksessä.; K i i n a n ratr
kalseva osuus todettiin jo I n d o - K i l -
nan asiassa.
Afrikan siirtomaiden j a puoUslirtOr
maiden kutsuminen*koöferenssiih
osoittaa Afnkan j a Aasian kansojen
yhteistä taistelua- kolonialismia vas­taan.
On merkittävää. ;että Etelä-
Afrikka jätettiin tähellisiBstl kutsu-
.matta koska siellä harjoitetaan rotu­sortoa
j a alkuasukkailta kielletään
kaikki oikeudet. \
•Konferenssiin tulee osallistumaan
erl^ polUttisUn jäfjestebnlln kuuluvia
malta,, selcä eri yhteidcuntaluokklln
kuuluvia Ihmisiä. Kalkki i kutsuttu­jen
maiden kansat o^at .saaneet ,tun-;
I tea airtomaasortoa.
Mydskin on merkittävää se, ettei
Pdhjols-Korcaa enemmän kuin Ete­lä-
Koreaakaan kutstittii. Se johtui
siitä, että silloin olisi YhdysvaUat o l ­lut
edustettuna Etelä-Korean kautta.
Vielä e l ' tiedetä kUtsutaanko F i l i p ­piinit,
Thaimaa Ja T u r k k i . Nämä k o l ­me
'maata ovat Yhdysvaltain kanssa
sotaliitossa — Turkki NATO : n kaut­ta
j a Filippiinit sekä Thaimaa Mianil-lan
sopimuksen kautta.
Mahdollisesti el ole pelkkä sattu­ma,
että konferenssi kutsuttihi aika-nai
'jolloin Yhdysvallat kllrphUl. M a ­nillan
sopimuksen maiden asfEdsta-
3n!sta,iJoka efole v a ^ suorana uhka­na
Kilnallp j a . Vietnamille vaan vle^.
läpä ^AasIan ja Afrikai^ kansalllsuus-j
a itsenäisyjnsiilkke^Uei
Japanin kutsuminen' konferenssiin
o l i poikkeus. Be kutsuttiin Paklstanhs
vaatimuksesta koska K i i n a n kansan­tasavalta
kutsuttiin. ^Jos Japani lä­hettää
edustajansa, n i i n se o n ainoa
flU)nopollstinen valta, joka j>sallistuu
konferenssiin.
Kaikkein tärkein oh -se, että tämä
konferenssi osoittaa 'kolonialismin
murtumista ja uutta tasoa taistelus­sa
sllrtomaaorjuutta vastaan. Jos V e ­näjän
1916 vallankummts avasi edis­tyksen
tien idälle, nUn K i i n a n v a l -
lanlcumous avaa pa^pV siirtomaiden
J a ' ' puollsllrtomaklen^ vapauttamisel­le.
Aasian j a A f r i k a i l kansat, vaik­kapa
ne saisivat vain psittelsia voit-'
toja tähän suuntaan {ja vaikkapa ne
jälsivätldn edelleen'«Urtomaavalto-
Jen alaisiksi, n i i n ne «iroivat ottaa, as-^
keleita Itsenäisyyttään kpbU kosk(i
K i i n a > antaa bellle vntahdoUIsuuden
Hevosia,2;p
vuotta jaassa
-^-Moskova;-:-- Hevosia, jotka-ovat "ol­leet
hautautuneina. Siperian «tundran
jäähän y l i 2.000 vuotta; on nyt näyt-^
teillä Leningradissa, kertoovuutlstcd-iristo
Tass; Ne on löydetty Altain
vuoristosta Etelä-Slperlasta. ; •
Vieläpä .hevosten otsahdhnat ja
•harjat •ovat vahingoittumattomat.
Edelleen on näytteillä kauniisti korls-
Spaaik kehoittaa < '
tunnuistainaan Kiinan
Bryssel, Belgia, /ij.: Belgian ulkona
ulsteri '^(Paul-4EXenri ySt^tak' sanoi: kesr;
kivllkkona. että «''järkevä' ratkaisu"
KUnaan-nähden< on ottaa*, huomioon
^tosiaslat.^ Hän sanoi; että VEuroopas-,
\i, ^ kasvaa 'jatkuvasti' Ulke' K i i n an
•Äv mieltä, ettäKiinan k a n a m t a^
iv<a^ pitäisi tunnustaa. - -
t^es£kaiifaim'\iteMsSa
r^ohjois-Ontaiiossa
-Ottanra.— Sftten.\vl}in?e mairsuB-kuuatA
lähtien on Cochranen piirissä
todettu viidessä ketusSÄ j a yhdessä
koirassa olleen vesikauhua; ilmoitet­tiin
maatalousdepartmentlsta keski­viikkona.
Munälukkolaista tunnestti^
misesta^'^^^^ alipalkkausta
" \ Montreal. » Senraten Hanskan ' >
' muinaista konlngasta. Joka Jolls-tl.
"mln&^men vaIUo^ Qnebedn
toonnonJ^esnrBseJa' Jänkeille kau- i
"^pIslceld^k-^^ftämiDlsteri Dnplessia Vl
/ sänoI torstaina; <ett& hän Itse on -<
''^tlikkouiti ttinkioUia, eikä työväen- i.
^^Ukkeedeäimeta^Biltaäa ciiiiäas.
ölkMiksia' niin kdan knin työväki
on Joissakin tapaokalasa e r i miel­tä
Itänen kanssaan.
Esittäessään pääministeri Duples-
•sisfUle tavanmukaisen toivomuksensa
alkaneen vuoden lalnlaadltman £uh^]
teen,^ QueJiecln työväenllitto (CCL)
muistutti hallitusta lupauksestaan
että ^ e b e c l n työsuhdelautakunnan
jäsenyyteen nimitetään myös OCIL:ä
uniolden edustaja.
yastaten tähän esitykseen pääml-n
i s t ^ l Duplesais sanoi röyhkeästi työ-väienlilbon'
edustaJlUe.^ ettei COLm
unloilia ole pienintäkään mahdoUl-sttutta:
saada edustajaansa maakun­nan
t^uhdelautakuntaan n im kau­an
kum nämä uniot vastustavat hä­nen
haUitukseosa laatimisia vlsaeja
lakeja.
Tässä, yhteydessä smr. Ouplessis
malnitfl pabanudnelsen munalukko-lain,
jonka kumoamista' Vaatii k(»&)
ityiSväenlilke |a kalkki- vapaamieliset
kansalaiset, sekä, iBJdesltgrs no 19 Ja
20 nlmelltt tunnetut maakunnallisen
•työsuhdelaln muutokset, joiden pe­rusteella
voidaan julistaa mikä„tao
hahsa unlo laittomaksi, (jos . l u t^
sotaan, «ttä sen vlxikalUjat ovat
kommunisteja tai "kanssamatkusta­jia"..^
, - ,
^Vastaten^^unlonlsUen r e d u s t ^^
mukseen pääministeri ^mplessls sa­noi,
että työväen edustajaa el n i ­mitetä
" n i i n kauan k u i n ' t e pld&tte
kiinni kaanastenhe.' Me emme voi
nimittää edustajaa. Joka vastustaa
hallituksen lakeja." < > - r
^tapauksessa teidän lausun­tonne,,
että meillä on oikeus pitää
omat mielipiteemme, on teoreettis-luontolnen"
huomautti unionistien
edustajiston puhtoiies Romeo ÄCet-
"Viiri-hfeu.
"Ja inm' mepidSmxnr,
. katsantcHcannoistamme;^ nliii;.ituä£|k:
'«Suobedn ;^övaenlliton^ ed^ i^o^'
säi^usumiotsa^^suosuellaan^^^'
naUtsiiv /tolmenplteitll r^yöttSayydok ]
':ilevehtäinisck8iJv--,Täs^ •
unionistit vaaUvat/M-tunUnlfn^^^
viikkoa Ja sitä, ettft 3r^t}öt'p^föi^;-
täisiin kehittämään luonxiond^j^l^^^^^
!;aan eitä «e annetaan raätai^aiäiiSiält^^'';
yHdyisvaltalalsten ^tai<ten'VJiäosäi^'{v;
.tan^äisl^^^i^Mi^'
tölden j&rj(»t&mlst&., •
IV^väenlUtto esitti >6amaila»piou0^
tin siltä kiin Quebecin m a a k i i ^^
on ylejlsMtt huonommat ptäkdtt-^lralii.V^:
•mminister^.DUplessls' Stt^),^fif^^; ^
neensä kuuntelemaan; vertäOttJ^i'^^
tarion Ja. «^ebeclni palkltoJ[^'^li^-\-
ieen Ja'Mn' puolusti 'alhaisMaf^filieH
kojen .ohJetoajpin8a^slllä,,«tf' '
antajain.täytyy pjrstyä men«
aeen kilpailuun." ^
Toronto. -^Viikon kuluessa tali
hallituksen kielloista Ja myönny-tsiuistä
hnpUmatta selväUsi, että
vissit yhdysvaltalaiset pUrit bi-moitsevat>.'
Iiiketäikoitnksessa
kontrolliinsa : Ontariona maantei­täkin.
Jänkit ottaisivat Ontarion
tietkin riistettäväkseeii
Frostin WhaUitus Itieltää ja myöntää,
mutta ilmeistä on, että maksatietä puuhataan
huolestuneisuus sen mahdoflfslsta U i -
kemenetykslstä sen vuoksi kiih osa
,Ilikenieestä suuntautuu Michiganin
valtion eteläpuolella olevalle f maksu-tielle.
He ovat köytti kilntyi^eitä
sellaisten kaupunkien ktiin esim; C h l -
cagdn liikenteeseen'.. '- V-yhdysvaltalainen
ryhtiöhalutdst^saa^
tämän ontäriplalsen; ;malesu-tten
avuna'cÄnadälals^ «vuoden-^ajaksi
aQphlttäväkseen, Öioi» aiid JtoU sa-,
noi: *'<Queen Parkin rehaminiisterias-sä
tutkitaan hjrt täiä' ehdotusta, mut-'
ta• ylelsiiströtakisutaan, että.se'Ibytjä-^
:;t|ä?i»^i;f|i||p||||f^^
kemiuttalsj;'Jos^^^salsl «lilÄii^^^^^^^^
^api(^r||^IÄt|^^
inaahtlen sisältyen sliheti kbhtroUoU
ditt tielle ixilo- j a tiiitÄ''pol8ttiiql5-
{^:MtwT:fiikeniiai8r|^
:kimni»^
m^liai^ Jät-^.
k ^ ' s e annettaviin OntartbnvhaJll-tukseile.
' ' ' '
vaimut; m^U)^ja;vaatteita;^^s^
neltä j a jalicinelta. Erityisen huomat­tava
On kiinalainen satulapeite, jol­laista
asianttmtljolden mukaan el ole
teltuja valjaita, suuret nelipyöräiset Euroopan t a i Amerikan museoissa.
Länsivallat rikkovat
Geneven sopimusta
Neuvostoliitto on tämän johdosta lähet­tänyt
länsiyaUoilie protestinootin
Moskova. — Neuvostohallitus l ä ­hetti
torstaina nootin länsivalloille,
jossa sanottiin, että 30 vuotta sitten
Genevessä'. allekirjoitettu fi<4>lmua
edcU^^tää, jotta myrkkykaasua Ja
'baktecriaseita el saa käyttää j a P a ­riisin
- sopimukset ovat tämän sopi­muksen
vastaisia.: Nootisai sanotaan,
että Pariisin sopimuksen mukaisesti
•Länsi-Saksa: voidaan varustaa ke­miallisilla-,
bakteriologisilla- Ja ato­miaseilla.
1.-. Nootti on annettu Britannian.
Ranskan, Italian, Hollannin, Italian,
Belgian Ja, Luxemburgin lähetystöille
täällä, . . -
-Ranskalle lähetetyssä nootissa sa­notaan
mm, f eui?iavastl:
. /'Neuvostohallitus pitää ^velvoUUiUU-
•tenaan kiinnittää Ramdcan hallituk­sen
huomion siihen (Vakavaan vastuu­seen,
joka lankeaa Ranskan hallituk­selle
rikkoessaan .Geneven kesäkuun
17 pälyän 1925 sopimuksen,"
"Geneven sopimus on ^ osolttautu
nut hyödylliseksi j a estänyt kemialll
sea Ja bakteriologisten aseltten käy­tön
toisen maailmansodan aikana. E
edes H i t l e r uskaltanut käyttää ke­miallisia
j a bakteriologisia aseita Ja
rikkoa Geneven sopimusta.
•Edelleen nootissa huomautetaan
että länsimaiden sotasopimua ei klel
lanälden aseiden käyttöä. Siinä s a ­notaan,
että Pariisin sopimuksen
asiakirja no. 3 sallii varastoimaan
atomiaseita Ja lisäksi kemiallisia- se­kä
bakteriologisia aseita.
i V I I M € T I E D O T |
Ott»v;u ^.Panadant.ifarmarien lalat.'vllme vuonna ollfat IZ/M8,-
_-60<>.ooQ^'.e;i $X33.9M^ kate. edellisen*: vooiäia^ ItaMttt^
:<ranailaip. U l ^ ^
noin 12 prosoiltia. ' ' <
Ottawa llätäUlatyöttömyystolAi^ tclil&vä mootos on lopolllsestl
hyväksyttyjä, astuu voimaan knlttvan viikon aiiuuuk Sen mokaan tam*
miknim 1 päivän Ja hohtlknan 15 pätvän välisellä ajalla annetaan tätä
työftdmyysvakootast» vähinkin 60 pälräftjavakuattismaksnt on korotettu
tavallisen työttömyyivaknntaksen tasalle.
Port Arthur. — Perjanteina ilmoitettifD täällä, että Niplgontes on
palannt asunnon mokana kotane henkilöä.
; ^'Sffinitft^ yiimäg^^^5t<l jau9tm- auuskjöldin mafiM^ «i ollu( tVfD»an sUbco, • - ' 7 H V " Ux^
United NatloMi, N. Y. -> Y K : n piiMUtUxti sanoi täiUä perJanfaUaa,
että hän sai PekJnglssä neovottcloMa afluuin sen mitä hän halaat Hifi
el soostonot antamaan sanimialehitimiehllle pitempää sdltysUk > '
' ,8an Jose, Costa .Blea. ~ T i i l l i Umoitettlfai perjaatefna, ett» UM.
kansalnvälls;im kamiatl^ todcnnot>^'«lfA se lcat4*en(i^^ > ^
viikkona u^iU osdta Costa Bican ksDpiimkeja, eU olkonaalalaen. i K o i -
Viime /keskiviikkona .kertoi Globe
and Mali lehti johtavassa etusivun
artikkelissaan, että Ontarion; maa-:
kumahaiutus' harkitsee ns;' maksu-teiden
rakentamista —• tarkoittaen
sellaisia valtateitä, 'joiden käytöstä
peritään maksu autoilijoilta j a ehkä
mulltakm.
Samana^: Iltana/ kerrottiin 'radlouulr^
taessa,' e^'^ fQintarfon jiääministeri
iFrW'tth'*^e3e8nyfr-'yliailmW^ Iftif
tisen todenperälfl^^ei^vja, s^^
että fotita3i^öri'maakWta' vöi,rakentaa^
tarvltsethaiJBa tiet tilillä verotuloilla}^
ndtä^M^isaa-gasolllnivefoista. Ja^ a
Jen reklsteriraatolsta.' , ' , , ^
M u t t a ' plobe anid, m i i > julkaisi
torstaiaamuna uuden ^etusivuniruutir
sen 'missä kcrrottUn. että. eräät y h -
dysvalti^laiset yksityisyrittäjät: ovat
ehdottaneet Ontarion maakuntahalr
litukselle, että he ovat valmiina r a ­kentamaan
noin 400 mailla pitkän
nykyaikaisen tien Windsori8ta Nia­gara
FallsiUe sillä ehdolla, että he
saavat periä maksun tämän tien
käyttäjiltä 20 vuoden ajan,: minkä
Jälkeen he antaisivat sen: Ontarion
maakuntahallituksen kontrolliin. :
Saman päivän sisäsivun uutises­saan
Olobe and Mali korosti, että
päämmisteri Prostm kielloista huolia
matta on yleisenä tietona, että On^
tarion hallitus tutkii aktlivlsesUsitä^
että -pitäisikö Ontariossa ruveta:: rar
kentamaan tällaisia: maksu-teitä. ::'.
Tolmituskirjoltuksessaan
toiylehtl asettuu puolustamaan :täl-lalsten
maksu-teiden rakentamista
sillä perusteella; ettei kenenkään ole
pakko näitä teitä käyttää, eikä siis
maantlemaksuja suorittaa.
Keskiviikkoisessa uutlstledossaan
-Globe and Mali sanoi, että Canadan
viimeksi käytännössä ollut tiemaksu
(Cobourg) poistettiin v; 1918, mutta
Midiiganln valtion viranomaiset koh­distavat
nyt "ystävällistä painostus-^
t a " siihen suuntaan, eitä Ontariossa
rakennettaisiin ennen mainittu 401
mailia pitkä maksu-tie 'Windsorista
Samlan j a Wood£tockln kautta N i a ­gara
FallsiUe, missä se^ yhdistettäisiin
yhdysvaltalaisten maksutelden ?er-
Icostoon. Globen uutlstledossa sanot­t
i i n keskiviikkona:
Queen'* Parkista on tiedoltettu
että Michiganin viranomaiset ovat
t«^neet Joltain esityksiä siinä tolvos-äi,
että saataisiin Ontario' suostu­man
. . '."maksu-tien r a k ^ t a m i -
seen "^indsm-lsta Niagara Pallsllle,
"Mlchlgan_ on kiintynyt tällaiseen
ohjelmaan sen vuoksi k u n se llttylsl
sikäläiseen > otaksu-tle-ohjelmaan ja
antaisi sille (yhdysvaltalaiselle) osa­valtiolle
suoran tien, mikä yhdistäisi
Buffalon ja New York Cityn välillä
olevan maksu-tien.
"Michiganin esHystcn takana
Ui»
S>orin ympäristön tUIvatUänteäSi»'^^
(Julkaisi mejslngin Vapaa'^^äiift;tU^'^.. f^c
taimi'^uraavaii selojlhiksenO^1" ''^"-'-^
Tilanne Porissa Sokemäenjotdb^j^^
-va-alueella oli'ellen Uta]>|ii(vwft»ibilfff
kln verran helpötttmutrmuttci^^tie^^
edeUeenkln valkea; :«6lu» J c ^ i ^ . . . ^
juoksu ^ «»Ina' n u t a i i e s U b ä t t M
saakka pn, Jlilden ,'tukke>mit •
sää eUen' Uutoiii, on. JäUeenMnSltUi /
edellytykset veaen ~^6^s6xx^t-^W^-
klo aikaan oti '^'&d<exi'i6t%im^^'<
«m normaalia ylempänä. tao-KAiieSÄkM^
M'
oli vedeh'ktxrketts 166'J»'Ub '0^' Aikaili^'
aomiilla .soroll Jäll«to. fl«,«ii:iiiflelv^i
maalin yläpuolella.. ^ s / V ä i y ' ' " ' '
eella. bU.efit£?paWäa..kiJliui)Bii'
kylap'^' länq?lnÄnÄan^^:t,?
iuksesta veden, iw>usua:'---''*"''
aunnti&läitt:
PfOek^, korkein/paino^^bUiat^^'^!'''
(Porin Luldtarlnsannaa^.i^j^piu^*^'^ |
mallä.di-tulvavesi ellenhieinia^ää^^<
kenut.' yeden JKotkeus m iltoUa ikto. ^ \
20 aticoiiiln 156 sm-yli normaälik.' , )
Nälkiintyvät i>erhe^t
eivät saa avustusta 3 ^ i
Epätoivoiset peirheiden huoHtajat ovat liehnc^:
rikoksiakin saadakseen perlieiUeen avustusta
MontnsaL —' Täkäläisten huolto- ] <ttoi&'' iMnkteenalalst^^ "ailMuilui,'
on
TrotsMn tappajaa
ei vapauteta
Mexleo City; — Meksikon sisämi­nisteri
ibnolttl keskhrllkkona. etlä
Trotskin murhaajaa el vapauteta..
Hän sanoi, ettU tuomari lAuIlo G .
l / a i ^ Eroasa on sitä miel^idettä. että
Jacques MOnardia, 'Joka e n tuomit­t
u TVotskfa mureasta, el voida va-'
pauttaa ieofO» h ^ ^ voida pitää
slbnällä/Ja koska hänen kansallisuut-i
a a n Ja v i e l i tA hänen oikeaa n l -
laitosten työttömyyakomltean p u ­heenjohtaja
B. J . Flnestone sanoi
(keskivllkkOQa, että Montrealissa voi
olla Uunlsiä näUdintymistUassa, fflut^
t a siitä huolimatta e i ole yleistä oh­jelmaa,
minkä perusteella voitaisiin
heitä auttaa,
UKauptmgln artrustustolmlnnssa^
suuria puutteellisuuksia, sanoi mr.
Flnestone sanomalehttkonferensslssa.
"Työhön kykenetvft työtön e l voi saada,
mitään avustusta", sanoi hän.
' M r . Flnestone selitti, että kuukau­sittaista
avustusta el anneta työhön
kykeneville työttömiOe. Avuntusta
annetaan vain salraustapauknissa. :
A i v a n ; liian usein tapahtuu, että
nälästä ja kylmyydestä Johtuva s a i ­raus
tulee perheitten avuksi, sillä se
(sahaus) oileeuttaa heidät laillisesti
saamaan avQstufta.
rMontrealliiaa. on tiukassa asemas­sa
olevia perheitä", sanoi m r , Flne-
>5tonc. "Ennemmin t a i myöhemmin
joissakin perbetapatduissa jObo Svy»
simstA ioi henkistä sairautta ^ ^ i b U J / ^
sittest voivat onrustuslaitoikset^ t\
laiUista Bvu^usta," ^^^M
ma «anoi. ettft Joulupyhlpi/aÄi^^
huoltolaitos sai sjrdänttUlHcML.
pyynt»j& ihmlsUtä, 'Joftka li^^Vii<r ,
saada <Joultq>aketin sen •vM«lod,\'ett4< '
heillä olisi Jotakin sgmfriiil'^^,
Flnestone sanoi, että MontreaUsa^gtt •
ainakin useita satoja puuteSäj^i^^'
sia,: joiden Aihteen ei voldiN«hdlt'7
mitään liykylam ohjelman puUSebiM,"
Hän sanoi, että työttömjors/Q«^*^ °
tyy Montrealissa kuten muuiUlaldn
Canadassa; pahentaen «deUe^')tj|Rn^T|
netta, muita nraikka tilanne I ^ J r E f j ^ "
nontulsikaan; niin tilanne: o n ^ i ^ ^
kln Montrealissa vakaval , .,,c^'i^2',
M^. Jpinestone sanoi joldezi]eiB'^J]^^
mlfften Joutuneen niin epäto^li^nB^
tilanteeseen; että ovat tehneet tHuSk'
sia tietkään/ että. Jos he jouNmt
vankilaan, heidän pcrheen^'^^^!^^.^';'
fliada .«vustusta. " "~
yhdysvalloissa vaaditaan U T *
laajentamaan kauppaa
Neir York. — Huomattavien ame­rikkalaisten
talousmiesten järjestö
The Citizens' Conference of Interna­tional
Economic Union vaati sunnun­taina
kaikkien tarpeettomien idän ja
lännen välistä kaupankäyntliä estä­v
i e n : rajoitusten poistamista Ja y l l -
p ä ä i ^ suurempaa suvaitsevaisuutta
kummankin blokin kesken kaupalli­sella
alalla;
>Järjestö keholttaa kongressin aset­tamaan
uuden kan^invällsen kaup-paelimen,.'
p9istamaan tarpeettomat
tulliesteet j a jatkamaan taloudellisen
ja-4dtnllllsen avun antamista muille
maille. iKIrjestön puheenjohtaja |:<ouls
Flnk saattoi sunnuntaina julkisuu
leen uutta k^tq^i^Utlikkaa i koske­van
e^otuksen^; joka: on jätetty pTjS-le,
6Unä>uomautetaan, ettftfyleii]ien:,\4
kauppa- ja tulllsoplmus COÄTI)^
ole osoittautunut riittävän tebcdduUtk* /c^]
sl ja ettei rlltt&vfin'monet'idan:4tt',<V
lännen leirin maat ole järjea^*'j|aibi'„|-'
niä, minkä vuoksi on tajpeea^iiddilti 'Vti
uusi kauppaelln,' joka toimisi'9faiel8«>>|
työssä maaUmanpadkin rja^ känn^';l^;r'
•välisei^^fviiuu^^
Kummatkaan nyt t<ilmivat'^'lciktt;>'^''
salnvSliset raholtusjärjestöt «ivi£^^'
sin kykene lisäämään ytotd8ty!it«r^
yhtel^mmämrsta, ' tatoi«elffiitii^jC:
Sen vuo^l on YBC;it.teht^1
koko; maaUmaa. klstttä^^iua^
neuvottefujen^ aikaanpunlisSfetf^
tJSAaiokiyJidi^
vuttftiluiujipaeliptft
pimua 'lilt^lsi,'^MS(ä
'paampä».ijKauppa'«^^^
|||j|yc;:-
«i((<^t» S(9eoiwwei4Ue ja k ( ^ 0anotm'«ba9iUk«jM'.^^^^
/iliSi«lli^ii^