Vapaus, February 6, 1958

              Sivu 2 Torstaina, helmik. 6 p. — Thursday, Feb. 6, 1958
VAPAUS dJBiOfclY) — Independent Labor
Organ of Fbmlah Canadians. Bs-tabUabed
Ncnr. 6. 1917. Autborized
as aacond elasa mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llaUed
tfailce weekly: Taesdays.
llilttBdays and Saturdays by Vapaus
PnldUhing Ck>mpany Ltd., at 100>102
Bm 8t W^ Sudbnry, Ont. Canada.
Telephones: Bus. Office 06. 4-4384;
Editorial Office 09.4-1965. Managor
E. 8 i ^ ^Bdttor W. SUttnd. MaHlng
address: Box 69. gudbtfey, Qntalio.
AdvertUdng ratea lyon BBPUcatKm.
Tranalation Eree of
TILAtfSBiNNAT:
CanadBBsa: 1 vk. 7.00 6 Uc 1,75
* kk. 2.25
Ybdysvalloiaaa: 1 tk. ftOO 6 kk. 4tO
Suomessa: 1 ik. 8JiO 6 läc €76
Ennenaikaiset -- hätävaalit
Sen sijaan, että olisi ryhtynyt käytäiinölisiin toimenpi­teisiin
yhä-pahenevan työttömyystilanteen korjaamiseksi,
pääministeri Diefenbaker ja häiien toryhallituksensa päätti
lauantaina hajoittaa vasta viime kesäkuussa valitun paria;
mentin ja järjestää maaliskuun 31 päivänä pidettäväksi mää-rälyt
uudet liittovaalit.
Jos missään, niin tässä on tapaus missä hallitus yrittää
selviytyä omatekoisesta pulmatilanteesta "hyppäämällä siitä
yli missä aita on matalin". Pahin puoli asiassa pn se, että
seuraavan kahden kuukauden aikana kiinnitetään koko kan­sakunnan
huomio puoluepoliittiseen kilpailuun ja siten hu­kataan
tarpeettomasti kallista aikaa työttömien joutuessa
maksamaan viulut.
Yrittäessään "oikeuttaa" parlamentin ennenaikaisen ha-joittamisen
ja näiden "hätävaalien" järjestämisen, pääminis­teri
Diefenbaker puhuu opposition jarrutus- ja esteohjelmasta
(obstruction), hallituksensa "sietämättömästä tilanteesta" ja
"voimakkaan enemmistöhallituksen" tarpeellisuudesta. .
Kaikki nämä väitökset ovat yhtä vääriä kuin kolmen
dollarin setelit. Diefenbakerin hallitus voi puhua opposition
"jarrutus- tai esteohjelmasta" vain siinä mielessä, jos "jarrut­tamisella"
tarkoitetaan sitä, ettei oppositio antanut hallituk­selle
torypuolueen hartaasti toivomaa epäluottaihuslausuri-toa.
Tosiasia nimittäin on, että oppositiopuolueet eivät mil­lään
taivalla jarruttaneet Diefenbakerin hallituksen esityksiä.
Päinvastoin torypuolueen kaikki lakiesitykset tulivat alahuo­neen
istunnossa hyväksytyksi suurella äänten enemmistöllä.
Jos täinä on "jarrutusta" opposition taholta, hiin silloin o^n
jarrutusta sekin kun naapurinne tulee työntämään lumiki­nokseen
juuttunutta autoanne! Jos tämä on "sietämätön
tilanne" parlamentissa, niin silloin on sietämätöntä sekin, jos
naapurit tulevat talkootyöllä auttamaan tiukkaan asemaan
joutunutta naapuriaan. '
Mitä taas tulee vanhojen puolueiden muodostamaan halli­tuksen
enemmistötukeen, niin historia opettaa, että mitä suu­rempi
enemmistö niillä on, sitä vähemmän ne välittävät ta-vallisei^
ta kansasta.
Asiallisesti puhuen toryhallitus ei siis ole esittänyt, yh-tääi^
ainoata vedenpitävää väitöstä näiden ennenaikaisten
vaalien järjestämisen oikeuttamiseksi.
Mutta yhtään paremmassa asemassa ei ole liberäialipUci-i'
luekaan. Kumoamaton tosiasia' nimittäin on, että yli 20-
VUC^tlsen hallituskautensa aikana liberaalipuolue toteutti juu»
ri sitä samaa ohjelmaa, minkä johdostälneillä on nyt tpryjen.
aikana suunnattoman suuret verotaakat, kiitos micflettomänpr
asevarustelulle, ja sutu-i työttömyys, kiitos "Yht^ysvaltainT
rahainahtiin me luotamme" ohjelmalle yleensä.
Vaikka onkin totta, että liberaalipuolue, kuten niuutkin
oppositiopuolueet, ei halunnut taktillisista syistä antaa tory-puolueelle
epäluottamuslauseeseen perustuvaa "oikeutusta''
uusien vaalien järjestämiseksi, yhtä hyvin on totta sekin,
ettei liberaaleilla ole tarjottavana yhtään sen parempaa oh*
jelmaa millä vanha torypuolue nyt meitä raskaan verotaakan
alla huokailevia ja suuren työttömyyden uhkaavia valitsijöitc
anrioittaa.
Palautettakoon mieleenune seuraavaa: Liberaalien toi*
riiesta sidottiin ulkomaankauppa Yhdysvaltain ulkopolitiikan
sotaisiin vankkureihin. Vaikka töryt ovat tehneet joitakin
eleitä siinä mielessä, että voisimme kansakuntana laajentaa
kaupankäyntiämme ainakin Britannian kansanyhteisön niai-hin,
niin se on jäänyt vielä pelkäksi puheeksi. Mitään ei ole
tehty kauppayhteksien laajentamiseksi siitä yksinkertaisesta
syystä kun toryhallitus kieltäytyy liberaalien lailla Washing-tonin
sanelun vuoksi esim. tunnustamasta 600-miljoonaista
Kiiinaa!
Vaikka toryhallitus joutui vähemmistöhallituksena hie­man
parantamaan vanhuudeneläkettä ja työttömyysvakuu­tuksen
turvaa, niin se on kuitenkin kieltäytynyt järjestämäs­tä
laajakantoisia yleishyödyllisiä töitä, joista saataisiin tu­hansille
työttömillemme työtä — eikä liberaaleilla ole aina­kaan
tähän päivään mennessä ollut yhtääs parempaa tarjot­tavana
Liberaalien hallituskautena aloitettiin kansalaisten "oh-ranavarjostus"
"väärien ajatusten" takia, mutta vaikka tämän
ohranoinnin aloittaja, silloinen oikeusministeri mr. Garson
kärsi vaaleissa ansaitun häviön, Ottawan uutistiedoissa ker­rotaan,
että RCMPn miehet varjostavat ja tarkkailevat vielä
parlamentinkin jäseniä, tavallisista kansalaisista puhumatta­kaan!
Liberaalien aikana ajautui maataloutemme, kiitos libe­raalien
ohjelmalle, sjrvään lamakauteen — mutta siellä se on
edelleenkin, kiitos torypuolueen ohjelmalla tai parenuninkin
ohjelmattomuudelleT
Katsottakoon ~siis asiaa miltä puolen tahansa; ja näitä
esimerkkejä voitaisiin luetella paljon, molenmiat vanhat puo­lueet
on punnittu ja köykäisiksi havaittu. Suurin Virhe min­kä
valitsijat nyt voisivat tehdä on se, jos "kokeilumielessä"
annettaisiin jommalle kummalle vanhalle puolueelle ehdoton
enemmistö alahuoneessa, mihin ne molemmat ensikädessä
pyrkivät.
PÄIVIÄ
Amanda Kahila, Toronto, Ont.,
täyttää perjantaina, helmikuun 7
päivänä 90 vuotta.;
Heikki Vehkalahti, Hearst, Ont.,
täyttää tänään, helmikuun 6 p. 65 v.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Öttömyys yhä vakavammaksi
Mitä muut sanovat
"i^öTÄyisTÄSi isiNUT ; .
"Los ^igeles. — tämän kaupun­gin
asukas, entinen HitJLerin armei­jan
kapteeni, on ollut Saksan oikeu­den
edessä.vastaamassa s^yytökseen,
että hän otti osaa sodan aikana 2Q8
venäläisen orjatyölaiseji teurastami­seen.
Kapteeni Herman SchmoUer,
joka saa pian Amerikan kansalais­oikeudet,
oli todistamassa kuuden
entisen ryntäysmiehen (SS kaarti­laisen)
ja armeijan upseerin oikeus­jutussa,
jossa heitä syytetään veri­löylystä.
Syytetyt todistivat kaptee­ni
Schmollerin johtaneen telotuksia.
Kapteeni on syytteet kieltänyt."
Tuossa uutisessa herätti huomio­tamme
erikoisemmin "saa pi»i
Amerikan Kansalaisoikeudet".
Se, että mies oli natsi ja kavereit­tensa
todistusten mukaan johti ih­misten
teurastamista^ ei näytä ol­lenkaan
estävän häqtä pääsemästä
Amerikan kansalaiseksi. Alutta Mc
Carran—Walter laki kieltää kansa­laiseksi
pääsemisen niiltä, jotka ei­vät
ajattele sainalla tavalla kuin nä­mä
Hitlerin kajpte^nit Jokainen
kansalaisuuskuultistelussa ollut tie­tää,
että jos: ihminen on ollut mu­kana
rauhallisessa työväenliikkeessä
ja avoimesti sen tunnustaa, asete­taan
hänen kansalaiseksi pääsemi­selleen
esteitä...
Onko ihme, että kautta maan on
noussut laaja liike McCarran—Wal«
ter lain kumoamisen puolesta...
^—TyÖmies-Eteenpäin.
TOTUUS SUORAAN
HEVOSEN SUUSTA
Washington. — Valtiodepartmen
tin korkea arvoiset virkailijat selit­tävät
yksityiskeskustelussa että
maailman yleisen mielipiteen pai­nostuksen
johdbsta valtiosihteeri
Dulles katsoo, jotta hänen täytyy
antaa vaikutelnlan, että Ifiän kannat­taa
hyvin'Valmistettua korkeimman
tason heuvottelua vaikka hän tosi
asiassa yrittää kiihkeästi välttää si­tä.
' ; ; : • ••
Hän ei 'vajstustä korkeimman ta
spn neuvotteiua niinkään paljoa sen
.olettamitikisen peruste»lla; että ve-
'näläisöt ovat epärehellisiä. Todelli
stllidessa Tiäntä huolestuttaisi vielä­kin
enemmän jos häh olettaisi, että
venäläiset ovat rehellisiä, ja että
korkeimman tason neuvottelu voisi
johtaa irtaantnmisobjelmaan, mikä
saa nyt suurta kannatusta Euroopas­sa.
' <
Mutta vaikka hän ei uskokaan
tulevan kokousta missä vakaasti
neuvotellaan irtaantumisesta tai
mistään muustakaan asiasta, hän
(Dulles) ei sittenkään halUa kor­keimman
tason neuvottelua, mikä
hänen mielestään vahingöttaisi ylei
sesti Yhdysvaltain sotilaallista ase­maa
. . . ^ Pliilip Oeane, GlQbe and
Mail lehden kirjeenvaihtaja, helmik.
4 p.
Viime kesänä poliitiikot, talous
tieteilijät ja työväsn johtajat kes­kustelivat
Canadan talouselämän
nykyisistä ja tulevista mahooUisuuk,
sista tulevaisuuden kuvaa ennustel­len.
Eräden mielestä kuluvan tal­ven
aikana tapahtui talouselämän
ke^ittymise.fsä hetfe-^Uinen tauk9,
jonka vaikutus on hyvin vähäinen ja
joka ei kestä pitempää aikaa..
Eräät toiset, ja varsinkin tyÖ
väen edustajat, olivat aivan toista
mieltä ja ennustivat vakavan tilan
teen kehittymistä ja hälyttävää nou­sua
työttömien määrässä. Cana
dian Labor Congressin tutkimus­työn
johtaja tri Eugene Forsey en
nusti lokakuun lopussa, että maalis­kuuhun
mennessä työttömien määrä
tulee olemaan 500,000. -o>. • -.
Kahdeksan viikkoa myöhemmin
ennustettu luku saavutettiin ja yli
tettiinkin!
Hallituksen julkaisemien tietof'^n
mukaan tammikuun 9 pnä 796,371
työnetsijää oli rekisteerattu kansal­lisen
työnvälitystoimiston kirjoihin;
tämä tarkoittaa, että yli 12 prosent­tia
Canadan työtätekevästä väestös­tä
etsi töitä. Se on korkein luku
sitten nälkävuosien.
TILANNE PAHENEE
Eikä huippua ole vielä saavutettu.
On huhuja siitä, että hallituspiireis­säkin
on ennustettu työttömien mää
rän nousevan l,250,000:een tilanteen
edelleen kärjistyessä.
Alueellisesti jaettuna työnetsijöi­tä
oli tammikuun 9 pnä seuraavasti:
Atlantin maakunnissa 116,091; Que
becissa 246,322; Ontariossa 231,871:
preeriamaakunnissa 103,614 ja Bri­tish
Columbiassa 98 473.
Työväen tuntiessa kaikki ne ikä­vät
seurauks'^trjotka työttömyys tuo
tullessaan, työväen järjestöjen vaa­timukset
hallitukselle poikkeukselli­siin
toimenpiiteisiin ryhtymisestä
tulevat yhä voimakkaammaksi. U
nioiden kokoukset ja mielenosoituk-s't
eri puolilla maata ovat vaati
neet hallitusta järjestämään Hätäti-laohjelmaa
yleisten töiden suoritta­miseksi
ja hallitusta on vaad ttu
täyttämään Diefenbakerin vaalilu­paukset.
Nyt alkaa olla kaikille selvä, että
laskusuunnan lopettaminen vaatii
perusteellisien muutoksien tekemis­tä.
Nykyinen lamakausi ei ole se
sonkiluöntoinen; vaan johtiiu möi^ta
vuotta harirastetusta kyjiiiasta sö-'
dasta, joka on vaikuttanut |epiö(|ulli ^
sesti ja: ^ heikentävästi ' ltälDu):eiär.
inäämme.
Yhtenä perusehtona on lopdtta'a
^kylmän sodan määritteleftiät kauppa
rajoitukset, joiden perusteella Ca­nada
ei voi käydä kauppaa sosialisti-leirin
900 miljoonaisen väestön
kanssa. Tämä seikka on tullut vie.
läkin köuraahtuntuvammaksi kun
pääministeri Biilgänin kehoitti Ca­nadan
hallitusta lähettämään kaup
pavaltuuston, Neuvostoliittoon. Sel­lainen
asket yhdessä Kiinan tunnus­tamisen
kanssa ja kaupan järjestä­minen
sen kanssa, tekisi paljon
maamme talouselämän elvyttämi­seksi.
Yhtä välttämätön on uusi kansal
linen ohjelma yhdysvaltalaisten mo­nopolien
yliotteen rikkomiseksi.
Yhdysvaltain "dumppauks-in" lopet
tamiseksi ja uusien teollisuuslaitos­ten
rakentamiseksi kehittämään ko-
Kirj. WM. HRYNCHAK
timaisia luonnonrikkauksia ja val­mistamaan
ne tuotteiksi täällä.
VÄISTÄVÄT TOSIASIOITA
Sellaiseen politiikkaani mikä avai
A ovet rauhalliselle rinnakkaiselol
le ja.josta olisi monenlaista hyötyä,
pääs-i^mme vain työväen painostuk­sen
kautta*. Suujrpääoma ja sitä
edustavat puplueei eivät ole osoitta
neet halua toteuttaa muutoksia. Vii­me
syksynä heidän aikansa kului
kriisin innu^tuk^ien torjumiseen ei
vätkä ne vieläkään halua tunnustaa
tosiasioita. Joku.aika sitten Cana­dan
teollisuuspiirien julkaisussa
"Industry" kkjpitettiin, seuraavasti:
". . . Epätoivon profeetat ovat
taas liikkeellä. He ovat tutkineet
kristallipallojaan saadakseen tietää
kuinka monta canadalaista joutuu
työttömäksi kolmen tai neljän kuu­kauden
kuluttua ja heiUä on us''im
pia vastauksia. Vastaukset, on tar­peetonta
sanoa, on tarkoitettu saa
da Jussin ja Maijan kylmiin värei­siin.
500,000? 700,000? 900000?
Maksakaa senttinne ja valitkaa vas­tauksenne
. . .
"Suhteellisesti puhuen, ei ole mi
tään syytä odottaa työttömyystilan;
teon kehittyvän sen huonommaksi
tänä talvena kuin se oli kolme vuo
tä sitten; se voi olla huomattavasti
parempikin, jos nämä huonon ajan
ennustajat osaisivat olla hiljaa."
Sellainen sokea suhtautuminen ja
tosiasiain kieltäminen voi muodos­tua
onnettomuudeksi ja työväen
tehtävänä on pakoittaa tot^utetta
vaksi sellainen ohjelma, joka takaa
rauhan ja elämän tarpeet kaikille
canadalaisille.
L.innunsiipinen lentokone
— tulevaisuuden taksi
Nyt suuimiteUaan jo "lentäviä moottori­pyöriä"
sekä "lentäviä polkupyöriä"
m pefkaä NLn
3
rp I voima- ja
Neuvostoliitosta saapuneet uuti­set
kertoivat äskettäin, että siellä
on menestyksellisesti kokeiltu
"linnunsiipistä" lentokonetta, toi­sin
sanoen lentokonetta, jonka ta­sot
voivat taipua linnun siipien
tavoin. Tämä tieto herätti oikeu­tetun
kysymyksen: onko tällä
suihkukonetekniikan vuosisadalla
enää tarpeellista puuhailla lin-nunsiipi.
en kanssa? Tällaisella ko­neella
on kuitenkin eräitä kieltä­mättömiä
etuja, joiden vuoksi nii­den
rakentaminen on täyxin Jär­kevää.
Erikoisesti lennettäessä pienissä
korkeuksissa on linnunsiipinen len­tokone
koi-vaamaton. Se voi nousta
millaisesta paikasta tahansa ja sa­moin
laskeutua mihin tahansa.
Linnunsiipisen lentokoneen nos­tovoima
on myös 3—1 kertaa suu­rempi
kuin tavallisen lentoko­neen.
. Esimerkiksi neuvostoliitto-'
SPUTNIK AMMUnitN AVARUUTEEN
RADIOAALTOJEN'TYKINm^^
AvaruusOcadut tulevaisuuden aricikiiehtuuria,
'kirjoittaa neuvosto-professori Pokrovski
Ainoa toivo tilanteen pikaiselle parantamiselle on mie­lestämme
se, että maaliskuun viimeisen päivän vaaleissa va­litaan
mahdollisimman voimakas todellinen oppositio työväen
ehdokkaista. Historian nykyvaiheessa on jo korkea aika,
että CCF, LPP, unionistinen liike ja farmarien järjestöt sopr-vat
kaikessa hiljaisuudessa vaikkei mitään virallisia yhteis-rintamasppimuksia
tehtäisikään, että työtätekeville tulee vain
yksi edustaja kuhunkin vaalipiiriin, ja että tässä työtäteke­vien
ehdokkaiden nimittämisessä seurattaisiin kunkin vaali­piirin
historiallisten kokemusten opetuksia ja demokraattisia
menettelytapoja.
Valitsemalla mahdollisimman voimakas työtätekevien
oppositio-void&an taata se, että vanhatkin puolueet muistavat
vaalilupauksensa vi;clä vaalipäivän jälkeen!
Moskova (DLP) — Nenvosto-tiedemlehet
ja.suunnittelijat ovat
oppineet rakentamaan eetteristä
satoja kilometrejä pitkän tyUn-patken
— kirjoittaa professori
Georgi Pokrovski viimeksi-ilmes-tyneessi
Tehnika—Molodozhi-al-kakanslehdessS.
Hän kertoo kir-
Ji^taksessaan, miten aikaansaa­daan
se vaadittu tavaton taric-kaas,
millS mannertenvalinen bal­listinen
raketU ammutaan taikka
tekokuu sin^'taau Uertoradal-leen.
Mannertepväliselle lennolle tar­koitettu
imetti asetetaan ensin pys­tysuoraan
asentoon lähtökentälle.
Sen moottorit voivat olla joko kol-mi-
tai useampiportaisia. Viimei­nen
porras kohoaa yli tuhannen )ci-lometrin
kprkeuteen ja pääsee aivan
tarkkaan aiotulle radalle. Jotta vii-meinoA
porras voisi saapua tarkoite
tulle maalialueelle, poikkeamatta
enempää kuin sanokaamme kymme­nen
kilometriä kohteestaan, niin se
on lähetettävä liikkeelle joko satoja
kilometrejä pitkiä tarkkaan tähdät­tyjä
ohjaimia taikka jonkinlaista
"putkea" myöten — Pokrovski kir­joittaa.
Kolme tai neljä radioasemaa lä­hettää
raketin perään suunnattuja
radioaaltoja. AaUot muodostavat
eräänlaisen ahtaan tunnelin, jota
pitkin raketti liikkuu. Poiketessaan
vähänkin oikeasta suunnastaan. ra­ketti'
joutuu vyöhykkeeseen, jossa
radioaaltojen voimakkuus on suu­rempi
kuin "tunnelin" keskellä.
Tällöin radioaallot heti vaikuttavat
automaattisiiir ohjeiislaitteisiin ja
raketti palaa tunnelin keskelle.
Sputnikia kuljettava raketti taas
lähetetään liikkeelle vaakasuorasta
asennosta — neuvostotiedemies kir­joittaa.
Sen liikettä valvoo ja'suun­taa
maasta käsin kokonainen radio­asemien
järjestelmä. Suunnattujen
radioaaltojen sädekimput kääntyile
vät raketin liikettä vastaavasti ja
säännöstelevät siten sen lentämään
määrättyä tietä pitkin muodosta
maila omalaatuisen' ohjaimen itse
eetteristä.
Edelleen professori Pokrovski to
teaa, että itse asiassa avaruutta val-loittaessaan
ihminen ei ole ryhtynyt
lähettämään sinne vain "liikkumat­tomia'*
esineitäTvaan myös koneita,
jotka''on valmistettu nopeita ja mut­kikkaita
liikkeitä suorittavista eet­teristä
ja sähkömagneettisista aal­loista.
Nuo jättiläismäiset laitteet,
jotka muodostuvat värähtelevistä ai­neellisista
kappaleista, ulottuvat ta­vattoman
suurille alueille avaruu­dessa.
On hyvinkin mahdollista —
jatkoi hän — että jo meidän vuosi
sadallamme ihminen ryhtyy pystyt­tämään
Maa" läheisyyteen tuollaisia
rakennelmia ja sittemmin myös au­rinkokunnan
rajojen tuolla puolen
muodostetaan avaruuskatuja, -silto­ja,
-pysäkkejä, -risteyksiä ja -tien­viittoja,
toisin sanoen ulottamaan
arkkitehtuurinsa eetteriin. Tuollai-sen
avaruudessa tapahtuvan luomis-lainen
kone PO-2 voi kantaa kaksi
henkilöä. los tämän koneen moot­tori
asennetaan linnunsiipiseen
koneeseen, volidaan joko se^ taso­jen
pfnta-alaa pienentää tai kul-
Ujeltaa sillä 12-415 ihmistä.
Tällaisen'könäen tasot voivat olla
joko liniiun täi'hyönt6iäen siipien
muotoiset Erikoisesti hyönteisethän
tunnetaan erinomaisiksi lentäjiksi
eivätkä kaikkein ^nykyaikaisimmat-kaan
lentokoneet pysty sellaisiin
suorituksiin kuin ne: lentämään si­vuttain
muuttamatta itse vartalon
suuntaa.
Jo aikaisemmin on Neuvostoliiton
ilmailuparaateissa esitelty lentoko­neita,
joiden tasot ovat liikkuneet
ilmavirtojen vaikutuksesta, ne ovat
siis olleet itsenäisiä liikkeissään.
Nyt laadituissa suunnitelmissa
tulisi moottori liikuttamaan koneen
tasoja. Suunnittelutyö on kulkenut
kahta linjaa: on pyritty rakenta­maan
"lentävä moottorigyörä" —
linnunsiipinen lentokone, jossa on
moottori, sekä-"lentävä polkupyö­rä",
jossa käyttövoimana olisivat ih­misen
lihakset.
•"Lentävä moottoripyörä" on lä­hinnä
tarkoitettu vain yhden ihmi­sen
käyttöön, mutta niitä voidaan
rakentaa myös muutamia matkusta­jia
varten, jolloin saadaan eräänlai­nen
"lentävä taksi". Tällaisen ko­neen
muoto on erikoisen virtaviivai­nen.
Sen runkoon liitetään joko ko­konaan
tai päistään joustavat taäbt.
Lennon aikana vedetään koneen las­kutelineet
sisään, kuten tavallisilla­kin
lentokoneilla.
Ja vihdoin ihmisvoimin lentävä
"polkupyörä" toteuttaa ihmisten
mbnivuosisataisen unelman lentää
kuin lintu omin voimin. Teollisuus
valmistaa jo tähän sopivia erittäin
ohuita ja kestäviä muovilaatuja.
Neuvostoliitossa suunnitellaan par
haillaan "lentävän polkupyörän"
mallia, jossa olisi 1—1,5 hevosvoi­man
apumoottori. Ilmeisesti jo lähi­aikoina
saadaan nähdä tämän suun­nittelutyön
tulokset.
Kuten nähdään, ei "lentävien
taksien" aikakausi ole aivan huo-xmispäivän
asia, suunnitelmissa on
vielä paljon aukkoja, mutta i l ­meisesti
sellainen aika tulee no­peammin
kuin ollaan osattu odot­taakaan.
Rinnan tuhansien kilo­metrien
tuntinopeudella lentävien
suihkukoneiden kanssa kehitetään
linnnnsiipisiä lentokoneita, jotka
ratkaisevat "tavallisen ihmisen"
liikennepulmat lähitulevaisuu­dessa.
New ¥wk. — Neuvostoliitto
valjastaa vesivarojaan voimata­louden,
kastelulaitosten ja vesi-yhdisliikenteen
palvelukseen pal­jon
nopeammalla vauhdilla kuin
Yhdysvallat, lausui demokraatti­nen
senaattori Murrey käsitielles-säätt
senaatin asettaman tutki­muskomitean
mietintöä Neuvosto­liiton
ja muiden sosialististen
maiden tieteellisteknillisistä saa­vutuksista.
"Olemme .menettä­mässä
johtoasemamme tällä koti­maan
talouden kannalta tärkeällä
alalla ellemme lisää suuresti pon-nistuk
«amme", mainitsi senaatto­ri.
Hän sanoi ,että viimeisen kah­deksan
vuoden aikana Neuvosto­liitto
on lisännyt sähkövoiman
tuotantoaan 138 prosentUla kun
vastaava luku USA:n osalta on
97 prosenttia.
Neuvo^iaiitossa on käynnissä tai
rakennuksen alla neljä suurta vesi­voimalaitosta,
joista jokainen on
suurempi kuin maailman tähän asti
suurimpana pidetty amerikkalainen
Grand Coulee'n pato. USA:ssa on
suunniteltu vuosikausia Snake-vir-ran
varrella olevan "Helvetin por­tin"
valjastamista, josta tulisi eräs
maailman suurimpia, mutta aika on
käytetty suunnitelman toteuttami­sen
asemasta riitelyihin siitä, raken­taako
padon liittovaltio vai yksityi-
SITÄIIllllllilllim
iiiiniiiiiiiiii^
HYVIN HABKITTU '
Miten sinä Kassu sursit häit-tesi
pidon kahdella päiväUa?
— Kun rupesin asiaa tutkimaan,
niin huomasin, että hopeahääni lan­keaisivat
lauantaipäivän plUOlejii
minähän käyn aina jalkapallo otte­luita
seuraamassa lauantäism!
Lukuvuonna 1914—l6l5 Oli Kar­jalan
kouluissa 16,000 oppilasta,
mutta lukuvuonna 1956—1957 oli
84,300 oppilasta.
Lukuvuonna 1914—1915 opiskeli
erikoisissa keskikouluissa 200 hen­keä,
muta lukuvuonna 1956—1957
opiskeli teknillisissä ja muissa eri­koisissa
keskikouluissa 6,000 hen­keä.
Ennen vallankumousta ei tasaval­lassa
ollut korkeakouluja. Mutta lu­kuvuonna
1956—1957 oli kahdessa
korkeakoulussa 4,300 oppilasta.
Vuosina 1946—1956 päätti tasa­vallassa
korkeakoulun 2,897. henkeä
ja teknillisen keskikoulun 9,716
henkeä.
nen sähköyhtiö Idaho Power Ck>in-pany.
Kastelulaitoksista ja sisämaan ve­sikuljetuksista
Murrey mainitsi, että
vuosien 1928 ja 1956 välisenä aika­na
-Neuvostoliiton hallittavissa ole­vat
vesitiet ovat kasvaneet 4,4 ker-taisiksi
ja USA:n ainoastaan 2,2
kertaisiksi.
VALPAS YLEISÖMIELIAU
VOI EHKÄISTÄ SODAN
Wien. — Aniharvat ihmiset enää
todellisuudessa uskovat, että lisää­mällä
atomitukikohtia, jakamalla
kauko ohjuksia ja vetypommeja kul­jettavat
lentueet, voisivat turvata
rauhan. He käsittävät, ettei tehos­tamalla
aseistuskilpailut vaan aseis-tariisumis-^
n kautta, voidaan lievit­tää
kansainvälistä jännitystilaa ja
saada aikaan yhteistoiminta kanso­jen
kesken. Näin sanotaan Maail­man
Rauhan Neuvoston äsken jul­kaisemassa
lausunnossa. Lausunnos­sa
edelleen jatketaan:
TANSKA TORJUU USA:N
RAKETTIASEET
Kööpenhamina. — Pää- ja ulkomi
n-steri H. C. Hansen esitti viikko
sitten tiistaina kan^ankäräjille sei
vityksen Tanskan ulkopoliittisesta
tilasta ja sanoi mm., että hän Atlan­tin
liiton keskustelujen aikana huo
mautti, ettei Tanska nykyoloissa ha­lua
ottaa vastaan atomiaseita ja ra­ketteja.
• Noudatamme samaa linjaa kuin
Norja, Hansen selitti, eikä tämä o
soita, ettemme luota liittolaisiimme.
Olemme kaiken aikaa olleet vakuut
tuneita siitä, ett-^i nykyaikaisia asei­ta
— minne ne sitten sijoitetaankin
Länsi Euroopassa — "käytetä vää­rin"
länsimaiden taholta suoritetta
vaan hyökkäykseen eikä vakaumuk­semme
ole järkkynyt Kieltävää
vastaustamme on tarkasteltava
Tanskan maantieteellisen sijainnin
taustaa vastaan. Nykyaikaisten asei­den
suuren kantokyvyn vuoksi on
vaikeata sanoa, mitkä maat ovat suu­rimmassa
vaarassa sodan sattuessa,
mutta historia on osoittanut, että
puolustustoi menpiteiden suunnitte
lu sillä alueella, johon Tanska kuu­luu
on erityisen suuressa määrin
kiinnittänyt itävaltioiden huomion
puoleensa ja aikaansaanut voimak­kaan
reaktion.
Olemme tämän vuoksi sitä mieltä,
että asenteemme tässä tilanteessa
voi olla omiaan luomaan suotuisem-man
ilmapiirin työlle, joka on aloi
tettu kansainvälisen jänuityks-^n
laukeamisen aikaansaamiseksi ja jo­ka
niin kuin toivomme — voidaan
menestyksellä suorittaa loppuun,
Hansen sanoi.
Vuonna 1914 oli nykyisen Karja­lan
tasavallcm alueella 14 sairaalaa
kaikkiaan 600 potilaalle, mutta
vuonna 1957 nousi sairaaloiden lu­ku
136 ja sairaspaikkojen luku
5,814.
Vuonna 1956 oli tasavallassa 963
lääkäriä kun vuonna 1914 oli vain
71. Lääketieteellisen keskikoulusi-vistyksen
saaneiden työntekijäin
luku lisääntyi vuonna 1957 vuoteen
1914 verraten 27 kertaisesti.
Ehdotukset ydinaseiden kokeilu­jen
lopettamisesta, atomiaseista va­paiden
alueiden perustamisesta, so­tilastukikohtien
sulkemisesta ja ase­voimien
vähentäinisestä saavat päi­vä
päivältä enemmän kannatusta.
Joka päivä rauhan voimat kaik-killa
mantereilla laajentavat toiminr
taansa, kuten esimerkilcsi nähdään
9,000 tiedemiehen allekirjpittamas-ta
lausunnosta, työväen järjestöjen
kannasta, Aasian ja Afrikan kanso­jen
suurista mielenosoituksista vas^
tarinnasta Euroopassa kauko^hjus-asemien
rakentamista vastaan ja La­tinalaisessa
Amerikassa vastustuk­sesta
sotUaallisten sopimusten jatr
kamista vastaan ja Yhdysvalloissa­kin
yhä enemmän keskustellaan
rauhallisten ratkaisujen mahddli'-
suuksista.
Yhä useimmat hallitukset käsit­tävät
tarpeen järjestää suurvaltojäi
huippukonferenssin, mikä tekisi
mahdolliseksi suurvälföjen johta-jain
harkita kaikki mahdollisuudet
nykyisestä umpikujasta pääsemi­seksi.
Yleinen mieliala vaatii sellaisen
konferenssin järjestämistä keinolla
tai toisella ja että etukäteen sovi­taan
konferenssin ajasta. Yleinen
mieliala pelkää, että määräämättö­miä
viivytyksiä käytetään atomi-aseistuksien
rakentamiseksi ja kyl­män
sodan kiihdyttämiseksi.
Uusi yritys on välttämätön. Maail­man
Rauhan Neuvosto on päättänyt
järjestää kansainvälisen aseistarii-sumis-
ja yhteistoimintakongressin
heinäkuun 16—22 pnä. Mahdollises­ti
tämä kongressi antaa uutta roh­kaisua
rauhan voimille.
Se tekee mahdolliseksi eri tavalla
ajattelevien ihmisten esittää näkö­alansa
ja etsiä yhteisiä toiminta­muotoja.
Aika on saapunut, jolloin valpas
yleisömieliala voi ehkäistä kulkemi­sen
sotaa kohti.
työn perusrakannustarvikkeina tu­levat
olemaan sähkömagneettiset
kentät ja aallot.
Tuollaisen avaruustekniikan he­delmällinen
e d e 1 leenkehittäminen
— jatkaa neuvostotiedemies — vaa­tii
yhteisiä ponnistuksia koko ihmis­kunnalta,
vaatii kaikkien maailman
kansojen rauhailista rihnakkaiselöä
ja yhteistoimintaa.
Jälleen "irti sosdemeista"
Eläinsuojeluaatetta kannattavana
ja yleensä hyvänsuopaisena ihmise
nä emme saata olla iloitsematta ha
vaitessamme, että koko maailman
vihoihin joutuneella John Foster
Dullesilla ön sentään yksi horjuma
ton ja loppuun asti uskollinen kan­nattajakin
— Torontossa ilmostyvä
Vapaa Sana.
Valtiosihteeri Dullesin kanta on
yleisesti tunnettu: Ei initään neu­votteluja,
ei mitään sopimuksia
kansainvälisen jännitystilanteon
huojentamisekst; ei mitään puhetta
kaan kylmän sodan lopettamisesta
sillä ihmiskunta on pidettävä "so-daripartaalla"
ohjelman varassa ali­tuisesti
sodan vaärässaT "
Tämän härkäpäisen "sodan par
taalla" heilumisensa vuoksi on Dul-les-
parka saanut koko ihmiskunnan
vihat kannettavakseen. Sosialisteis­ta,
kommunisteista ja muista työ-väenmiehistä
ja naisista puhumatta
kaan "ite" likko^Winston CRurcFil-in
kerrotaan (Newsweek) sanoneen
tästä miehestä:
"Minulle on kerrottu, että Dul­les
pitää puheen maanantaiisin,
keskiviikkoisin ja perjanUisin. Ja
että tiistaisin, torstaisin ja Uuan-taSinniän
pitää lehdlstökonfe-toimii
maallikkosaarnaajana. Täl­laisen
elämäntavan puitteissa ei
tietty ajattelun heikkeneminen
olisi ihme."
Mutta joka kerta kun joku mui
naisuuden muumio Chiang Kai-shek,
Syngman Rhee tai ukko Ade-nauer
virkoaa niin paljon, että voi
intoilla Dullesin tuhannesti kirotun
"sodan partaalla" seikkailelnisen
puolesta, ehättää Toronton Vapaa
Sanakin jostakin käsittämättömästä
syystä inahtamaan, että "minä
myös". Tämä sittenkin, vaikka tä
män "minä niyös" ininän yhteydessä
on kaikista variksenvaloista huoli­matta
sanottauduttava irti sosialide­mokraattisesta
liikkeestäkin, jota
lehti sanoo toisinaan tukevansa?
Tuorein esimerkki oli tästä Vapaa
Sanan viime lauantaisessa toimitus-kirjoituksessa,
missä pannaan sel­västi
Eskon puumerkki kaikelle sil-leTmitä
vänlfaTVdenauer sanoi"*Dur
rcnssiii. Ja eitä sunnuntaisin hän
lesin "ei mitään sopimuksia" mielet­tömyyden
tuoksi. Siis Vapaa Sanan
julkaiseman (Helsingin Sanomain)
toimituskirjoituksen nimeen:
". . . Niinpä Bulganinin ehdotus
Saksan yhtenäisyyden palauttami­seksi
kummankin Saksan välisen
valtioliiton avulla saa kylmän vas­taanoton
kuten ennenkin. Anenauer
pitää edell'<enkln kiinni kannas­taan
. . . Menemällä avioliittoon A
denauer lisäksi tunnustaisi Saksan
jaon (ikäänkuin se ei olisi tapahtu­nut
tosiasia — K.) . . .
"Viimeksimainitusta syystä Län­si-
Saksan hallitus torjuu myös Puo­lan
ehdotuksen 'ydinasevapaasta
vyöhykkeestä'...
"Sosialidemokraattien hyökkäyk­set
Ädenauerin ulkopoliitiikkaa vas
taan keskittyivät seuraaviin^ koh­tiin:
Hallitus noudattaa liian or­jallisesti
Atlantin lijiton politiikkaa,
ei anna selvää vastausta hankitaan­ko
atomiaseita vai ei ja suhtautuu
tarpeettoman kieUeisesti kaikkiin
idästä tulevihi esityksiin.
"Opposition (sos.dem. — K) joh­taja
Ollenhauer mainitsi liittopäivil­lä
pitämässään puhe^^ssa itsenäisen
ja oma alotteisen.politiikan esimerk­kinä
Tanskan ja Norjan, jotka Pa­riisin
konferenssissa kieltäytyivät
ohjustukikohdista. . . .
"Bonnon liittopäivien keskustelu
on jälleen osoituksena siitä, ettei
Länsi-Saksan sosialidemokraateilla
ole esitettävänään positiivista ulko­politiikkaa
Ädenauerin politiikan
tilalle. (Alleviivaus meidän — K.)
He kuten Englannin työväenpuolue-laisetkin-
tarttuvat innokkaasti N u
vostoliiton' taholta, tuleviin ehdotuk­siin
ja suosittelevat niihin suostu­mista.
Pidemmälle he eivät pääse.
Niinpä lännen sos. dem. vasemmis­to
on vaatimalla vaatimassa hallitus­ten
päämiesten välistä konferenssia,
mutta käytännöllistä ohjMmaa sel­laisen
Fuotuisaan lopputulokseen
vicmi.scksi heillä ci ole . . ."
Hyvin ovat siis pullat uunissa, ei­vät
pala eivätkä paistu!
Vapaa Sana pitää Hesan toimitus-kirjoitusta
siksi "hyvänä" että se
kelpaa Sanan toimituskirjoituk-seksi.
Suurporvariri omistamana lehtenä
H"sa ja sen vanavedessä Vapaa Sa­na
.antaa takakäden taktiikkaa käytr
taen siunauksensa Ädenauerin esit­tämälle
Dullesin ohjelmalle leimaa­malla
kaikki sosialidemokraattiset
puolueet "vasemmistolaisiksi" joilla
ei muka ole mitään "positiivista" ei­kä
"käytännöllistä ohjelmaa" Dulle
sin (ja Ädenauerin ) sodan partaal­la
liikkumisen seikkailun vastineek­si!
Kuinka törkeästi Hesa suorastaan
valehtelee tuossa tekeleessä, mikä
kelpasi Vapaa Sanan toimituskirjoi-tukseksi,
se ilmenee siitä jos muis­tamme,
että Norjan, Tanskan, Länsi-
Saksan, Britannian sekä saman tien
Suomen ja Canadan oikeistolaiset
sosialidemokraatit ovat rauhanasian
vuoksi moneen otteeseen tuomin­neet
Dullesin ja (Ädenauerin) sota-seikkailut
— mutta Hesa antaa kui­tenkin
sellais^^n käsitysen — että nä­mä
sosialidemokraattiset oikeisto­johtajat
ovatkin sellaisia ":vasem-mistolaisia",
jotka tylVkentele\^
muka vain Neuvostoliiton ehdotus—
ten kenttämainostajina!
Ja kun Vapaa Sana ei puolella sa­nallakaan
esittänyt edes varauksia
tämän mielettömyyden suhteen, niin
meillä ei ole muuta mahdollisuutta
kuin uskoa,'että se haluaa mennä sa­maan
kadotukseen maallikkosaar­naajana
esiintyvän syntipukki-DuIle
sin kanssa. — Känsäkoura.