Vapaus, May 23, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, toukok. 23 p. — Tuesday, May .23, 1961
VAPAUS
(UBERTT) — ^dependent Labor
Organ of'^^innlsh CÄnadi^Qs.^
tAbUshed ](Iov. ^ 19ll Authorlz9d
as second claas man by (^e Post
On|M Department, . Ottawa. Pub-
Ujihe^t ^ I c e ive^Uy: Tuesdays,
myrs^aya and S^turdaj^by Vapaus
ifalyiahlnR C<TO Ltd., at 100-102
mm St. w.. Sudbuiy. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address-: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising r^tes upon apjpUoation.
Tranalation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Caiiadassa: 1 vk. 8.00 6 l(k. 4.25
3 kk. 2.SQ
YhdysTalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.60
Suomessa: I vk. 9.50 6 kk. 5.25
Se '^tavallisen aseiiuksen lisälUiiinen^^
•Oslossa^ vastikään pidetyssä NATO:n ministerineuvoston kokoukr.
, sessä kiinnitettiin uutistietojen-mukaan suurta huomiota ns. "tavaili—
seii' aseistuksen" lisäämiseen — ja täkäläisten porvarilehtien huQmi-oiisijain
mukaan, Yhdysvallat sai siinä ajetuksi tahtonsa läpi.
Meille selitetään nyt.^^että^isäämällä ns. tavallista aseistusta Nato-hitossa,,
voidaan Vähentää ydihstsesodan puhkeamisen vaara?
t • Washingtonin suunnitelmien mukaan on tarkoitus saada Yhdys-va^
alaisten-komennossa olevan NATO-liiton käytettäväksi "Euroopan
sydämessä" 30 divisionaa tavallisia asevoimia. Kun niitä "torrakka-joukkoja"
sanotaan nyt olevan 21 divisionaa, n i i n tämä tarkoittaa,
että. NATO-liiton tavallisia asevoimia lisätään noin kolmanneksella.
Miten tämä sopii yhteen aseistariisuntavakuuttelujen kanssa, se
jääköön "viisaampien" miesten selvitettäväksi. Tavallisen maallikon
mielestä se on verrattavissa - siihen, jos kirkossa rukoiltaisiin pirua
auttamaan kristittyjen taistelua perkelettä vastaan!
Selvää ^on, että tavallisen aseistuksen suurisuuntainen lisäämi­nen
eipuinkaan auta ^aseistariisuntaa, vaan vaikeuttaa sitä. Tämä sh-täHin
huolimatta vaikka valtavan suuri enemmistö koko ihmiskun-
QaMa haluaa j a vaatii yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa, eikä,suin­kaan'varustelukilpailun
edelleen tehostamista.
Washingtonista (ja ikäi^ sanoa, myös Ottavasta) on tätä NATO-
.lytOR-aseistumisenkiihdytyssuunnitelmaa yritetty puolustaa sillä, että
yijikka Yhdysvalloilla on riittävästi ydinaseita, niin tavallisen aseis­tuksen
kohdalla on jälellejääneisyyttä. :
^ i^symys on kuitenkin siitä, että milloin on joku sotakenraali
saanut riittävästi asevoimia j a aseita?- E i koskaan! ' Ammattimiehi-nä"
kenraalit vaativat aina vain enemmän ja parempia " t y i ^ I u j a ".
J a jos yksi osapuoli lisää, kuten NATO-liiton ministeriöneuvostossa
• uunnoiltiin, "tavallisia asevoimiaan" lähes toisella puolella, niin "vas­tapuoli"
turvautuu luonnollisesti samantapaiseen vastasiirtoon —
ja' n i in ollaan hetken k y l u t tm jälleen samoissa lähtökuopissa, tosin
sillä erotuksella, että varustelukilpailu on kiihtynyt entistä voimak­kaammaksi
j a sodan vaara on tullut sitäkin suiuremmaksi.
- Sivumennen : sanoen NATOrn ministerineuvoston kokouksena
annettiin ymmärtää, että Yhdysvallat vaatii hiljaa vastaanniskottelevia
ystäviään NATO-liitossa ostamaan myös . NATO:lle Polar!s-oh-juksia.
Se olisi epäilemättä hyvää kauppaa yhdysvaltalaisille sota-tatvetehtailijoille
ja sotatarpeiden tuotanto on jänkkien maassa keski­tetty
muutamien harvojen suurrah^miesryhmien käsiin. Näin muo-c^
oin ei siis ole ikysyi^iyp, "»aiil?'ns. ' tavalliseri aseistuksen", vaan
nv^ös ydinaseistuksc^)cin| lisäämisjestä/
j Näiden suunnitelmien j a tavoitteiden pitäisi'olla riittävänä varoi-tidisena
niille, jotka . herkkämieli^yydessään ovat taipuvaisia usko­maan.
joitakin niitä hourupäisiä liberaaleja ja reformisteja, jotka
yrittävät oikeUitay 'NATO^iiitön kannatuksensa sillä, että se. on, tai
että siitä yoi jonkun'ihmeen kautta tulla joku muu, kuin Washingto
n i i i talutusnMorassa oleva sotaliitto. Montreal Daily Star-lehti o l i
tidiannesti^ oikeassa kun se toukokuun 10 pn johtavassa toimituskir-jo|
tuksessaan totesi:
r " N A T O N perustehtävä on nyt se, minkälainen se o l i kymmenen
vuotti^ sitten, sen perustaipi^en. aikana. Sen tehtävänä on ylläpitää
läl&imaiden sotilaallista; liittoutumaa j a — mikäli mahdollista —
lujittaa yhteisiä: taloussiteitäkin. Muissa paikoissa sen jäsenvallat
v^vät keskustella kolonialismista j a aseistariisumisesta — ja hyvää
menestystä niille. Toisaalta tämän aluejärjestön .pitäisi pysyä alue­järjestönä,
sekä keskustella omista asiallisista asioistaan, joita sillä
pitäisi olla yltäkyllin."
A Totta puhuen, sotilasluontoisista liitoista ja niiden tehtävistä voi­daan
käydä hedelmällistä keskustelua vain silloin,> jos puhutaan nii­den
lakkauttamisesta yleisen j a täydellisen aseistariisunnan hyväksi.
Takaisin kotiin Kuubasta
.' Keskiviikkona tiedoitettiin Montrealista, että sinne o l i saapunut
Kuubasta lentoteitse 44 katolista nunnaa sekä 17 pappia j a munkkia^
Nunnat oUvat tavanmukaisissa mustissa puvuissaan,. papit ja munkit
"siviilivaatteissa".
Y k s i papeista sanoi tämän ryhmän lähteneen Kuubasta siksi kun
"heillä ei ole siellä enää opettajapaikkoja". Hänen selityksensä mu­kaan
enemmistö canadalaisista papeista jää kuitenkin Kuubaan j a
o^a Canadan katolisista opettajistakin haluaa saada sieltä uuden toi­men.
Näiden nunnien ja pappien kotiuttamisen perustana on se kun
Kuuban sosialistinen hallitus määräsi melko avoimesti poliittiseen
toimintaan osallistuneet katolisen kirkon ulkomaalaiset. papit poistu­maan
maasta. Suurin osa näistä ulkomaalaisi!^ papeista on espanja­laisia,
joiden sanotaan olevan poliittisesti hyvin läheistä sukua ken­raali
Francolle. Näitä espanjalaisia pappeja on Kuubassa ollut usei­na
sateja. ••
r Samalla kertaa Kuuban hallitus päätti kansallistaa — ottaa val-tipR
kontrolliin ^ kaikki yksityisesti omistetut ja kontrolloidut kou­lut,
jotka ovat tähän asti olleet katolisen papiston hallinnassa. Vaik­ka
tämä Kuuban hallituksen toimenpide kohdistuu ensikädessä siellä
ollutta espanjalaista papistoa j a heidän kontrollissaan olevaa yksi-tyiskoulujärjestelmää
vastaan, niin osa canadalaisistakin nunnista,
papeista ja munkeista joutui tämän toimenpiteen vuoksi työttömiksi,
ktiteh edelläviitattu canadalaispappi sanoi.
~ Sivumennen sanoen - 1 mikäli nyt kotiin tulleita nunnia ja pap­peja
ei käytetty vissien piirien hyväksi — näillä canadalaispapieilla-kin
tuntui olevan poliittinen'kirves hiottavana. Radiotietojen mu-/
kaan Montrealiin saapuneet nunnat, papit ja munkit puhkesivat
'Spontaanisesti" 0'Canadan laulamiseen j a heidän sanottiin kieltäyty­neen
sanon^alehtihaastattelujen antamisesta sillä perusteella kun
Kuubassa on vielä canadalaisia nunnia, pappeja ja munkkeja?
• * Lavastus oli siis selvästi poliittinen ja kaiken lisäksi vississä
määrin kuubalaisvastainen. Mahdollisesti voidaan ymmärtää, että
monivuotisen ulkomailla oleskelun jälkeen papit laulavat kotimaahan
s|iavuttuaan mieluimmin 0'Canadan kuin ' S u n haltuus rakas isäni"..
SUä voidaan pitää makuasiana — ja maallikot menettelisivät poik-ki^
uksett? niin. Pappien kohdalta tällainen menettely palauttaa k u i '
tenkin vastustamattomasti mieleen erään nykyhetken iskelmälaulun,
minkä sisältö tulkitaan sanoilla: Kaikki haluaa taivaaseen, mutta
kukaan e i halua kuolla! K u n tähän vielä lisätään haastattelusta p i ­dättyminen
sen huonosti verhotun sanakäänteen perusteella, että se
voisi jotenkin loukata Kuubaan vielä jääneitä canadalaisia nunnia,
pappeja j a munkkeja, niin silloin ei voi olla enää mitään epäilystä
laiden hengenmiesten poliittisista sympatioista — mikäli heidän ko-tiintuJoaan
kuvattiin todenmukaisella tavalla.
Ottawasta:
-Meitä oli kolme edustamassa CS-J:
stä kun Canadan Rauhankongres
sin lähetystö jätti Canadan päämi­nisterille
rauhankongressin "brief"-
kirjelniän missä alistettiin useita
hyvin täi'keitä kysymyksiä hallituk-
.sen harkittavaksi. "Briefissä" ilme-aevät
väitökset olivat varustetut
seuraavilla otsikoilla:
" " l ^ Sota-aseiden vgirastoiminen
johtaa katastrofiin.
2— Pommisuojat e i v ^ pelasta
ihmiskuntaa — Sota pn perin mah­doton.
•
3— Nykyhetki ^vaatii uutta suun­nistautumista.
4 -r- Satumaiset rahasummat so:
avarUsteisiin on suurta haaskausta.
5 — N y i on aika valmistautua
rauhanomaiseen talouselämään.
6 ^— Canadan tulee vastustaa
nterventiohyökkäyksiä kuten esim.
tapahtui Kuubaan.
7 — Emme voi sallia ydinaseita
Canadan maan kamaralle.
8 — Canadan tulee tunnustaa
Kiinan Kansantasavallan jäsenyys
yhdistyneisiin Kansainliittoon. :
9 — Hallituksemme tulee työs­kennellä
yleismaailmallisen ja täy­dellisen
aseistariisunnan puolesta.
koussal iin missä kello 8 alkoi Otta­van
rauhankomitean järjestämä
yleinen joukkokokous. Sinne ke­rääntyi
suuri joukko ottawalaisia
meidän edustajien lisäksis Kokouk­sen
avasi öttavvalainen rouva lau­suen
kokousyleisön tervetulleeksi,
mutta erikoisesti meidät edustajat,
jotka olimme matkustaneet jopa
pitkiäkin matkoja kuten Vancouve­rista
asti tukemaan Canadan Rau­hankongressin
esityksiä pääminis­terille
Ja hallitusmiehille. Illan oh­jelmassa
..esiintyi -ensimmäisenä
Stratfordista kotoisin oleva Ann
Casson, kuuluisa Stratford Shake­spearen
teatterin näyttelijätär. Hän
e.sitti hyvin taidokkaalla tavalla
tulkintalausuntaa käyttäen ainehis-tona
kuuluisien valtiomiesten kir­joittamia
kirjoituksia, joista yksi
oli Indonesian presidentti Sukar-non
kirjoittama tulkinta kansain
itsenäisyystaisteluista sortoa, ptii-naa
ja sotaa vastaan. Mielenkiin­toiset
aiheet ja miellyttävä esitys­tapa
sai runsaat aplbodit yleisöltä;
Seuraavana puhui t r i James G.
Endicott, Canadan Rauhankongres­sin
puheenjohtaja. Hän o l i valinnut
aiheekseen "Cuba, Kennedy and
dalaisia monesta eri joukkojärjes-töstä
ja rauhanryhmistä kautta
maan kuten Montrealista, Windso^
ris.ta, Londonista, Wellandista Ha­miltonista,
Torontosta, Port Arthu-ista,
Vancouverista ja ehkä muual­takin
kaikkiaan 130 edustajaa.
Me torontolaiset matkustimme
linja-autolla ja 4 henkilöautolla.
Astuimme linja-autoon Eglintonin
subwayaseman edustalta kello 10
ap. (sun. t.k. 14 p.) ja saavuimme
Ottavvaan kello puoli neljän tie­noissa.
Matka samoinkuin sääkin
oli mitä ilianin. Ottawassa meille
oli varattu yökortteerit Webb's Mo­telliin
j a kyllä täytyjf sanoa että
Ottawan ystävämme olivat järjestä­neet
kaikki asiat hyvään järjestyk­seen.
Heti kun olimme vähän aikaa
levänneet ja pesseet matkapölyt
jne. meidät vietiin illalliselle suu­reen
siistiin ravintolaan, jonka
isäntäpaikkakuntalaiset olivat meil­le
varaneet. Illallisen jälkeen me­nimme
Beacon Arms hotellin ko-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Aino Pitkänen, Port A r t h u i in
laidassa, täyttää toukokuun 25 päi­vänä
65 ikävuottaan; Yhdymme su­kulaisten
ja ystävien onnitteluihin.
Edustajistoomme osallistui cana- World Peadöf'; Puheessaan hän ko­rosti
sitä seikkaa, että jos presi
dentti Kennedy tosiaan haluaa säi­lyttää
maailmanrauhan, tulee hä­nen
ryhtyä neuvottelujen kautta
lekemään sen eikä asevoimilla, en­siksikin
Kuuban kanssa j a luopua
ryöstöyrityksistään kaikkialla ku­ten
Laosissa y.m. maissa. Kokouk­sen
päätyttyä kymmeniä kuulijoita
kävi kiittämässä Endicottia hyvästä
puheestaan sekä Ann Cassonia l u -
kussityksistään. .
Pääsimme yökortteeriin siinä klo
11 ja kyllä uni maistuikin pitkän
matkan ja jännityksen jälkeen.
Maanantaiaamuna"kello 7.30 nous­tiin
ylös ja mentiin aamiaiselle.
Kello 8.30 alkoi se varsinainen työ,
jonka vuoksi Ottawaan olimme
matkanneet. Linja-autolla meidät
vietiin Anglican kirkkoon minne
kaikki toisetkin edustajat saapui­vat.
Siellä meille selostettiin kul-
Uueohjeet j a esiintymistavat jne.,
annettiin tunnuslauseplakaatit kan­nettavaksi,
jotka olivat kiinnitetyt
kantovarsiin. Plakaateissa seisoi
monenlaisia tunnuslauseita kuten:
"Peäce with Cuba", "Total Disar-mament
Nöw". " N o Nuclear Wea-pöhs
for Canada", "Grant FuU Dip-lomatic
Recognition to China", ym.
sisältyen tunnuslauseihin kaikki
ne vaatimukset, joidenka puolesta
Ottawaan menimme. : . :
Ottawan virkavalta oli hyvin avu­lias
ja kohteliasta meille. He olivat
järjestäneet niin, että edustajisto
sai marssia heti kirkolta läpi keski­kaupungin
parlamenttitaloin torille
j a poliisit valvoivjjt"että liikenne
pysähtyi' kaikissa • poikkikatujen
nurkissa Is. meillä o l i vihreä valo
koko matkan.
Kuten tiedätte, Ottawan väestö
on etupäässä liikealaan ja hallitus-työläisiin
kuuluvaa porukkaa. Pal­jon
on siellä; konttorityöläisiäj: au­tonkuljettajia,
piikoja ja kaikenlai­sen
palveluiyöalaan kuuluYia työ­läisiä.
Hyvin vähän teollisuustyö-
Iäisiä siis vähän toisenlaisilla mie­lipiteillä
varustettuja kuin ovat
esim. teollisuuskeskuksien työtäte­kevät.
H ^ ^ a t heistä uskaltaa antaa
mielipiteitänsä julki; muita mars-siessamme
huomioimme, että kyllä
he kaikin suurella innostuksella
tarkkailivat tunnuslauseita j a mie­lellään
t^ttivat vastaan lentolehti­sen,
joitä jaoimme monta tuhatta
kappaletta. Lentolehtinen oli 4-si-vainen
nimeltään " A Canadian
Letter tq President Kennedy",
jonka Canadan Rauhankongressi
oli toimittanut James G. Endicottin
allekirjoiitamana. Lehtinen selos­taa
etupäässä Kuuban til&nnetta ja
miten Canadan hallituksen tulisi
suhtautua Yhdysvaltain röyhkeään
sekaantumiseen latinalais-amerik-kalaisten
kansojen asioissa. Lento-sellaisia
tapka vielä paljoit täällä
Torontossakin.
Kulkueesta erkani aina -määrät­tynä
aikana pikkuryhmiä, jotka
menivät tapaamaan hallitusmiehiä
parlamenttitalolle, toisia taas pala­si
j a ottivat paikkansa kulkuee­seen.
He kaikin saivat hyvän vas­taanoton
varsinkin se ryhmä joka
haastatteli CCFn miehiä. Eivätkä
hallituspuolueen ( P C ) . miehetkään
kieltäneet ottamasta edustajia vas­taan.
Minä olin siinä ryhmässäj jo­ka
meni haastattelemaan Frank
McGeetä. Hän on nuoremman pol­ven
PC miehiä Toronton Scarbo-rosta.
Hän otti meidät vastaan hy­v
in ystävällisesti j a jutteli kans­samme
puolitoista tuntia. Häii o l i
juuri aamupäiväistunnossa pitänyt
puolustuspuheen ehdotuksen joh­dosta,
että kriminaalilaki uusittai­siin
poistamalla kuolemantuomio
rikoslaistamme. Mr. McGeen mie­lestä
Canadan Rauhankongressin
esittämä "brief" on kaikinpuoMn
sellainen dokumentti mikä ansait­see
paljon- harkintaa j a hyväksyi
jokseen siinä esitetyt kohdat. Hän
sanoi, että hän ja luultavasti koko
maan väestö kannattaa rauhaa vaan
eriniielisyys ilmenee vain siinä mil­lä
tavalla se saavutetaan. Hän oli
täydellisesti sitä miehä että vain
neuvottelujen kautta asiat selviävät
lehtisen jakaminen sattui hyvään j parhaiten Lopuksi hän kiitteli
aikaan- koska- Kennedyn vierailu j meitä siitä suurasta uhrauksestam-
Otiawaan tapahtui juuri seuraava-jme rauhan eteen ja toivotti työl-na
paivana.
Edustajistomme herätti suurta
huomiota pääkaupungin väestössä.
Aamusta iltaan marssittiin . parla^
menttitalon laajaa toria pitkin ja
aika ajoittain tehtiin matka keski-kuuupngille.
Tuskin Ottawassa on
ketään, jotka eivät tietäisi käyn­nistämme
j a saimme ehkä parem­man
suosion kuin Kennedyn retki­kunta
vaikka se o l i k in valtion vie­raana.
Emme siellä sellaisia tavan­neet
jotka olisivat olleet vihamieli­siä
asiallemme. Joitakin tapasim­me,
jotka olivat välinpitämättömiä
tai sitten olivat menettäneet luot­tamuksensa
tulevaisuuteen; mutta
lemme hyvää menestystä. Paljon­han
sitä jo ehdittiin puhumaan
muistakin asioista kuten työttömyy­destä,
korkeista veroista opetus:
laitoksien ja sairaalain puutteesta
y.m. ja olisimme ehkä jutelleet
vielä: pitemmänkin' aikaa, mutta
tuli hetki lähteä takaisin kotimat­kalle
koska linja-automme oli jo
lähtövalmiina.
Lausuimme kiitoksemme Otta^
wan ystävillemme, jotka olivat tul­leet
lähtöpaikalle toivottamaan
meille hauskaa kotimatkf.a ja uutta
tarmoa rauhantyössä sillä kuten sa­nassakin
sanotaan "siunatut ovat
rauhantekijät". — e j l .
Yhdysvalloilla on musikaali­nen
hyväntahdon lähettilään­sä
trumpetin soittaja Louis
Armstrong, mutta Canadalla-kin
on omansa Jällä alalla ja
hän on Montrealissa syntynyt
Oscar Peterson (yllä). Peter­son
on yksi kuuluisimpia jazz-pianisteja.
Aksettäin Peterson
vieraili Israelissa ja useissa
Euroopan maissa.
Peljoitteli liikemiehiä sosialismitla
kulen eiihen lapsia mörköjutuilla
Kolonialismi uudessa
bionommassa muodossa
Leipzigissä pidettiin äsken suuri
kansainvälinen konferenssi, johon
osallistui 700 valtuutettua 48 eri
maasta. Konferenssissa, joka oli
järjestetty kokonaan uuskolonialis-min
selvittelyn ja sen vastaisen
taistelun merkeissä, osanottajien
valtaenemmistön muodostivat Af i i ­kan,
Aasian ja latinalaisen Ameri­kan
edustajat. Mukana oli myös
Länsi-Europan edustajia mm. Län­si-
Saksasta ja Englannista.
Varsinkin konferenssin alikehit­tyneiden
maiden edustajat esittivät
yleisenä toteamuksena, että vanha
kolonialismi pyrkii vain muutta­maan
'kasvonsa nykyaikaa vastaa­vasti
'kromipäällysteiseksi". Mis­tään
vanhoista investoinneistaan' ja
omistuksistaan niillä ei ole edes ai­komustakaan
luopua. Samalla ko-lonisaattorivallat
ovat valmiit suo­rittamaan
uusia investointeja, mut­ta
ainoastaan sellaisiin kohteisiin,
jotka ovat niiden omien liike-etujed
mukaisia, mutta jotka eivät palvele
asianomaisten kansojen elintason
kohottamista ja kansantalouden
etuja. Lisäksi mahdolliset luotot
ovat sidottuja tiukkoihin poliittisiin
ehtoihin ja korko on kohtuuttoman
korkea. ^ —^-
Lounais-Afrikan edustaja Kosan-quizi,
totesi mm. että uuskolonialis-min
puitteissa itsenäistyneet alike­hittyneet
maat sekä vastaisuudessa
vapautuvat siirtomaat eivät pysty
kehittymään sen paremmin j a no­peammalla
vauhdilla kuän aikaisem­minkaan,
jos ja kun taloudelliset
,ayainasemat sekä luonnonrikkaudet
säilyvät kolonisaattorien jä näiden
ggenttien hallussa. ' >
Kysymyksessä ei ole ainoastaan
se, että asianomaisten maiden kan­santalous
pysyy paikallaan, mutta
myös koulujen, rauta- ja maantei­den,
sairaaloiden suunnittelut ja
rakentamiset jäävät suorittamatta.
Kolonisaattorivaltojen luotot mer­kitsevät
käytännössä ainoastaan ta­loudellisen
riiston vahvistumista.
M i l t e i ' poikkeuiksetta alikehittynei­den-
maiden finanssi-, valuutta- ja
koko talouspolitiikan johto jää
edelleen koloniasaattorivaltojen'kä­siin..
Niinpä muodpUista itsenäistymis­tä
on seurattava toinen vapaustais­telu.
Tämä koskee taloudellisen
vallan siirtoa alikehittynöideirt mai-den
kansojen omiin käsiin. Ulko­maalaista
taloudellista j a teknillistä
apua ei suinkaan väheksytä, mutta
sen on tapahduttava tasavertaisuu­den
pohjalla, ilman mitään ehtoja
sekä alikehittyneiden maiden omat
edut huomioiden.,
Poikkeuksen ulkomaisesta avusta
muodostaa sosialististen maiden anr
tama tieteellis-teknillinen apu sekä
ehtoja vailla olevat ja halpakorkoi­set
luotot. Lisäksi on merkillepan­tavaa,
että sosialististen maiden
luotoille on ominaista^ että niitä ei
myönnetä umpimähkään valuutois­sa,
joita sitten käytettäisiin kaiken­laisiin
lahjuksiin j a muihin väärin­käytöksiin.
Kun luotosta sovitaan
jonkin sosialistisen maan kanssa
liittyy siihen yhteisesti laadittu
suunnitelma, mitä asianmaisella
luotolla rakennetaan. Lisäksi so­sialistiset
maat antavat teknillistä
apua j a valvovat, että sovittu raken­nuskohde
todella toteutetaan. Juu­r
i nämä seikat ovat saattaneet so­sialististen
maiden luotot suosituin
si ja halutuiksi. '
Tällä hetkellä sosialistiset maat
rakentavat yli 1,000 suurta teolli­suuslaitosta
ja muuta tuotannollis­ta
kohdetta Afrikassa, Aasiassa ja
latinalaisessa Amerikassa. Tämän
lisäkäsi tulee useita lentokenttä-,
rauta- ja maantiesuunnitelmia, vesi­kuljetuksien
parannuksia, sairaaloi­den;
koulujen, asuntojen, radioa.se-mien,
teknillisten laitosten ym. vas­taavia
rakennuskohteita. .
Kun konferenssin isäntämaa oli
Saksan Demokraattinen Tasavalta
verrattiin erikoisesti kummankin
Saksan valti6n avun luonnetta ali­kehittyneissä
maissa. Länsi-Saksan
apu ei eroa millään tavalla muiden
kolonisaattorivaltojen avun luon­teesta;
Vanhan keisari-Saksan siir­tomaapolitiikka
• tulee automaatti­sesti
mieleen, vaikka menetelmät
ovatkin nykyisin paljon hiotumpla.
Saksan Demokraattisen tasavallan
avun todettiin noudattavan samoja
linjoja kuiin muidenkin sosialistis­ten
maiden ja varsinkin Neuvosto­liiton
avunantopolitiikka. Suhteelli­sen
pienestä koostaan huolimatta
Saksan Demokraattinen Tasavalta
auttaa tällä hetkellä 18 alikehitty­nyttä,
m a a t a . — K r a s .
V a n c o n v e r . ; Jos Canadan liike^
miehet^' 'eiVät lisää myyntejään
(mutta miten myyt esim. työttömäl­le
j o l t a ' on työttömyysvakuutuskin
Aöppunut? 'uusien työpaikkojen
muodostamiseksi, he voivat tulla
vastatusten sosialistisen liittohalli­tuksen
"kanssa, selitti kauppaminis­teri
George Hees täällä viime tors­taina.
••. . • • • .
' Hän p i i h u i kauppaa- j a teollisuus
ta edistämään kutsutussa konfo-renssissa>'
missä oli saapuvilla noiq
200 B r i t i sh Columbian johtavaa lii­kemiestä.
Hän e i käyttänyt puhees-saaa
lausuntoa, että sosialismi voi
saadV vallan Canadassa, mutta hä­nen
selityksensä ei jättänyt kuiten­kaan
mitään epäselväksi.
Yksi syy työttömyyteen on se, sa­noi
kauppaministeri Hees, että ku­lutustavaroita
tuottava Canadan te­ollisuuden
osa kohtaa yhä kovem­paa
kilpailua n i i n maailmanmark­kinoilla
k u i n kotimaassa.
Jos liikemiehet eivät työskentele
jcovenunin myyntien lisäämiseksi
sanoi mr. Hees, he "avaavat oven
selko selälleen toisenlaiselle talous­järjestelmälle
tiukkoine kontrolU-neen.
"Jos me emme toimi",.hän koros­ti,
'silloin jonakin kauniina päivä­nä
canadalaiset kyllästyvät j a he
voivat kokeilla jotakin muuta (kuin
kapitalistista järjestelmää V ) . "
'—Älkää istuko odottaen, että
myyntejä tulee syliinne, kuten ne
tulivat sodan päättymisen jälkeen.
Ne ajat ovat menneet ikuisesti."
Työväen täytyy myös antaa yh­teistoimintaa
alentaakseen tuotan­tokustannuksia
ja hintoja sanoi mr.
Hees. ,
"Kuuban hyökkääjät
jenkki-alkuperää",
toteaa senaattori Morse
Washingtoni — Demokraattinen
senaattori Wayne Morse selitti vii­me
viikolla, että Castron vastaiset
joukot jotka hyökkäsivät Kuubaan,
olivat amerikkalaista alkuperää.
Morse esitti lausuntonsa eräässä T-V-
lähetyksessä. Hän sanoi myös,
ettei oliot ainoatakaan todistetta
siitä, että Kuubassa olisi ollut yh­tään
neuvostoliittolaista Mig-hävit-täjää.
Morse, joka on Kuuban tapahtu­mia
tutkivan senaatm valiokunnan
jäsen, selitti, että hyökkäysjoukko­j
a vastaan asetetut koneet olivat a-merikkalaisia
hävittäjiä, jotka Kuu­ba
oli ostanut Batistan hallituksen
aikana.
St. Catharinesissa
tanssit tk. 27 pnä
s t Catharines. — Sataviisitoista
miestä käsittävä työttömien miel­ten
joukko on päättänyt mennä ta­kaisin
kouluun, joka on osa liitto- ja
maakuntahallituksen yhteisestä oh­jelmasta
työttömille,; j o i l la ei ole
entuudestaan erikoista ammattia.
He ilmoittautuvat kauppa-alalle,
konepiirustukseen, mekanikoiksi;
radio- Ja tielevisiokorjaukseen ja
hitsaukseen.
Kauppa^alan kurssit pidetään kel­lo
4—11 i l l a l la viisi päivää viikos­sa
j a toiset kurssit kestävät aina 12
yöllä. Pitempi kurssi on konepii-rustU'
3- ja radio- ja televisiokorjaus-kurssit,
joka kestää 40 viikkoa ja
toiset 8—10 viikkoa. Kursseihin
05,allistujille annetaan ruokaraha.
St. ;Catharinesin, General-sairaa­lan
keräys on tähän mennessä on­nistunut
hyvin. Tavoitteeksi oli
asetettu $800,000 j a sitä oh s_^atu
kerätyksi $710,000 jotön pian on ta­voite
täysi: Tällä rahalla rakenne-t.
iah uusi osa General-sairaalaan. S°
on eritJäin,tarpeellinen sillä sairaat
ovat joutuneet odottamaan useam­pia
viikkoja ennenkuin ovat pääs­seet
sairaalaan:
Täällä tullaan toimittamaan yleis-äänestys
siitä fluoroidaanko vesi,
iota olemme. jo käyttäneet pitem­män
aikaa. Paikallisissa lehdissä on
usein oliot ilmoituksia, joissa ilmoi-fetaan
vastustettavan veden fluori-soimista.
Äitienpäiväjuhlaa vietettiin Sta­r
in haalilla sunnuntaina j a ne-on­nistuivatkin
erittäin hyvin ohjel­man
ja kaiken puolesta. Ahkerat
miehemme olivat, kaikessa tarjoi­lussa
päätekijät. Kiitos kaikille oh­jelman
suorituksesta ja erittäinkin
tarjoilusta sekä siivouksesta. Erit­täinkin
Uunolle kun kävit taaskin,
koneesi kanssa katkaisemassa haa­lin
pihasta heinän.
Nyt on aivan uutta tulossa. Vii­me
kokouksessa keskusteltiin vielä­kö
meidän jalka nousee ensinkään
musiikin tahdissa ja päätökseksi tu­li,
että mahtavat tanssit pidetään t.
k. 27 pnä kello 8 illalla. Erkki
K u i r i on lupautunut soittajaksi ja
Erkki onkin mainio hanurin soitta­ja.
Siis nämä onkin järjestetty
Saiazar istuu
tulivuorella^
Intiaii lehdet Portiigaliu
siirtomaatiTanteesfta
y Delhi. — Sala^Earin hallitusvaltaa
vastaan suunnatut erilliset kapi­noinnit
Goassa,Damanissa ja Dio-ussa
ovat kasvamassa itsenäisyys­taisteluiksi.
Aikakauslehti Link kirjoittaa, et- . ,
tä isänmaanystävät ryhtyivät äsket-täin
Goan viidakoissa rohkeaan ret-~"
keen Pandshimin hallituskeskuk- -
ieen. He hyökkäsivät erästä portu- .,
galilaista varuskuntaa vastaan, joka
'ijaitsee vain mailin, päässä kenraa»-
Ukuvernöörin asunnosta. Saaliik­seen
he saivat automaattiaseita, k i - v
vääreitä, pistooleja, kranaatteja, j a
muutamia I laatikoita ammuksia. -
Voimistunut kansallinen' vapau­tusliike
on aiheutaanut paniikkia ja
hämminkiä siirtomaahallintoelimio-sä.
Link kirjoittaa, että salazarilai-nen
kenraalikuvernööri pelkää hen-'
keään eikä uskalla poistua suurten
sotilasosastojen vartioimasta asun­nostaan;
Korkea-arvoiset virkamie­het
lähtevät perheineen Goasta.
Portugalin kolonialistit istuvat
tulivuoren päällä, eikä tämän vuo­ren
purkauitumishetki enää ole kau­kana,
kirjoittavat paikalliset lehdet
kommenteissaan. Viikkolehti New
Age kirjoittaa, että Portugalin vi-ranomaiset
ovat eristettyjä j a avut­tomampia
kuin koskaan. He eivät
voi enää luottaa heihin; aikaisem­min
lojaalisti suhtautuneisiin vir­kamiehiin
eivätkä asevoimiinsti,
mistä viimeaikaiset tapahtumat ovat
selvällä osoituksena.
Siirtomaaisännille
vahvistus Angolassa
Luanda. Angola. — Noin 3,000
portugalilaista sotilasta saapui
viikko sitten sunnuntaina Luandan
Vera CruzVaivalla hyökätäkseen
kansallismielisiä vastaan Pohjois-
Angolassa, joiden nyt ilmoitetaan
vetäytyvän kohti Sao Salvadoria,
strategisesti tärkeää kaupunkia n.
60 km Kongon rajalta.
Sao Salvador on tärkeä rautatie-solmukohta
ja aivan lähellä sitä
on portugalilainen lentotukikohta.
Kansallismiehet ovat aikaisemmin
monta kertaa hyökänneet kaupun­k
i a vastaan. Heidän kannalta olisi
tärkeää voida valloittaa kaupunki,
koska se kerran on ollut kongolais­ten
kuninkaiden asuinpaikka, kon­golaisten
jotka nyt.ovat .levinneet :
ympäri -Äng6laai--ehtistä Belgiäfr
Kongoa ja entistä Ranskan Kongoa.
SITÄ^
JA
T Ä T Ä
MISTÄ LÖYTÄISI?
Psykiatri,oli pitänyt luennon rak­kaussuhteissa
esiintyvistä vaikeuk­sista.
, ,
— Onko teillä jotakin kysyttä­vää?
tiedusteli hän kuulijoilta luen*
.non päätteeksi.
Pieni mies nousi ylös, punastui
vahvasti ja sanoi:
— Tohtori väittää, että hysteeri­nen
nainen saadaan parlifSitten rau­hoittumaan
suutelemalla häntä?
— Aivan niin, sanoi tohtori. Onko
teillä tässä asiassa jotakin kysyt­tävää?
— Kyllä, vastasi pieni mies. Mis­tä
voisi tavata hysteerisen tytön?
kaikeii ikäisille ja nuoriakin toivu­taan
suuri osanottajamäärä. Siis
tervetuloa. Näissä tansseissa tava­taan.
— Hilda. '
PÄIVÄN PAKINA
Nykyajan rakkauskertomus ja
aarteen etsintä
Ottavvasta, Varsovasta ja Miinc-heriistä
viime viikolla tulleista uu-listiadjista-
ilmenee, että"ihmeiden
aika" ci ole sittenkään mennyt, mi­käli
nykyaikana voi yleensä mikään
olla "iäme".
Ottawasta tuli ihmetystä aiheut
tanut'^ rakkaustarina, _jonka mu­kaan,
kuten aikaansa seuraava l u ­kija
tietää^ Terry Whitfield-nuni-nfen
28-vuotias insinööri Austra­liasta
joutui " y h d e n m i e h e n vähen­nykseen"
e l i työstä erotetuksi sen
hirveän rikoksen vuoksi, että hän
oli Canadan pohjolassa kohdannut
"valittunsa", rakastunut häneen j a
päättänyt purjehtia mielitiettynsä,
25-vuotiaan sairaanhoitajattaren
Ann Witaltukin kanssa avioliiton
rauhalliseen satamaan.
Ja miksi hänet erotettiin työstä?,
Yksirikertäisesti vain siksi, että tä­mä
cänadalaisneitonen sattui ole­maan
sukuperältään Canadan yksi
varsinainen kansalainen, eskimo-neito!
;
Canadian Marconi-yjitiö erotti
hänet, kertoi Terry Whltefield,
siksi kun , yhtiö kieltää työläisiään
"veljeilemästä eskimojen kanssa".
Nämä "canadalaiskllven" suo-jaan
piiloittautuvat amerikkalais­yhtiöt
eivät näe mitään pahaa s i i
nä vaikka ne riistävät j a ryöstävät
eskimojen työn tuloksia Canadan
pohjolassa. Mutta "veljeillä' hei­dän
kanssaan, se on synti Ameri­kan
kaikkivaltiasta dollaria vas
taan!
Suurin ihme on kuitenkin se, et­tä
kun Frank Howard (CCF, Skee^
na) esitti asian johdosta välikysy­myksen
alahuoneen istunnossa,
n i in liittohallituksen pohjoisten
asiain ministeri Dmsdale kierteli
vastuunalaisuuttaan selittämällä,'
ettei hänen tietojensa mukaan täl­laista
"veljeilykieltoa" ole annettu
hallituksen toimesta? ,
Ja hallituspuolueeseen lukeutuva
alahuoneen, puhemies julisti pois
päiväjärjestyksestä toisen kysymyk­sen
siitä että eikö Marconi yhtiö
tehnyt rikosta Canadan "oikeuk­sien
lain" mukaan kieltäessään
työläisensä "veljeilemästä" eskimo­j
en kanssa, ja erottaessaan nuor§n
insinöörin toimestaan vain siksi,
että hän sattui raicastumaan cana-dalaiöeen
eskimotyttöön!
Kuka vielä sanoo, ettei ihmeitä
voi m^ka enää tapahtuii? i
Mikäli taas on puhe aarteiden
etsinnästä, josta suurin osa meistäi
kaksipulttuisista on pikkupoikana
uneksunut j a haaveillut, niin sellai­nen
mahdollisuus on nyt avautunut
sosialistisessa maailmanosassa —-
Puolassa. J a kuten odottaa saattaa
aarteiden ympärille on kokoontu­nut
parhaitten jännärikuvien mal­l
i i n myös " p a h o j a " ihmisiä, aina
Mynchenistä saakka.
Mutta alkakaamme alusta.
Varsovasta ilmoitettiin äskettäin,
että ~Spla-nimisestä paikasta, noin
60 mailia! Varsovasta lounaaseen,
on löydetty natsien ; maanalainen
asetehdas, minne isiensä, eli per-keleitten""
luo aikoinaan omasta
tahdostaan mennyt Hermann Gö-r
i n g on kätkenyt eri puolilta maa­ilmaa
rosvoamiaan taide- j a muita
aarteita.
Puolalaistietojen mukaan tämä
metsän sydämeen sodan aikana or­jatyöllä
rakennettu ' maanalainen
asetehdas on tulvitettu. Mutta siel­lä
on kuitenkin- paljon Göringin
ryöstösaalista, sillä natseille tuli
lopulta niin äkäinen lähtö Punai­sen
armeijan edetessä, että Göring
ei saanut ryöstösaalistaan kuljete­tuksi
pois.
Nyt siellä on Puolan hallituksen
johdolla käynnissä todella laaja­kantoinen
aarteiden etsintä, jonka­laista
emme me pikkupoikana olisi
voineet kuvitellakaan^ niin vilk­kaasti
kuin mielikuvitus silloin toi­mikin.
Aarteiden etsintään osallis­tuu
Spalassa armeijan Insinöörejä,
joiden apuna toimii sammakkomie-hiä
j a sukeltajia.
Tämä orjatyöllä rakennettu
maanalainen asetehdas oli syvällä
metsän sydämessä j a työläisten
täytyy vielä nytkin puhdistaa jalka
jalalta maata miinoista, j o i t a natsit
sinne jättivät ennen pakoaan,
tammikuussa 1945.
Mutta "missä haaska sinne korpit
kokoontuvat", tavataan sanoa, ja
niinpä tässäkin tapauksessa tiedoi-tetaan,
että frau Emma Göring tu­lee
lakimiehensä välityksellä vaa­timaan
itselleen niitä Hermannih
rosvoamia aarteita, mitä mainituss":
ta . kätköstä mahdollisesti löyde­tään.
Frau Göring on kuulema ai­van
varma siitä, että Hermann Gö­ring
hankki ne aarteet itselleen'
" l a i l l i s e l la tavalla" j a n i i n muodoin
ne kuuluvat hänelle, Göringin les­kelle.
Kummallista muuten on se, että :
frau Göring ei ole ainakaan meidän
tietääksemme tarjoutunut korvaa­maan
yhdellekään Hermanninsa
uhrille korvausta niistä talousVa-bingoista,
mitä, he joutuivat natsi-kaudella
kärsimään Hermannin ja
muiden natsien ryöstöistä.
Mutta nyt hän on äärettömän
kärkäs vaatimaan itselleen Her­mann
Göringin Puolan metsään,-
maanalaiseen amm(4stehtaaseen
kätkemiä aarteita julistaen ilman
muuta, että ne kuuluvat '^laillises­t
i " sekä Hermannille, joka ei voi­nut
niitä mukanaan viedä h e l v e t ­t
i i n , että myös hänelle, Hermannin
leskelle.
Multa perästä kuuluu, sanoo tor­ven
tekijä. — Känsäkoura.
\