1953-09-03-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, syyskuun 3 p. ~ Thursday, Sept, 'i, 1953 :>; i— • Independent Xabor Onean of Finnish Canadian». TA-tabllflbed Kov. 6, 1917. Aiithorizcd M «eoond,class mall by tbe Post Office Department, Ottawa. Pub- Utfied tbrlce «eekly: 'Tue«days Tliundays and' Saturdays by Vapaus Publishing Company; Ltd., at 100'*102 Elm 8t. W^ Sudbuiy, Ont.., Canada. Teiephones: Busineis Office «-«SM Editoria] Office 4-42«S, BCanager E.Suiui. Editor W,Catlund.J«»iUng addreaa: Box 69;. Sudbury, Onterio. Advertlslng rate» ,;upon «ppJicatlon. "Translaiion free of cbarge. — TILAUSHINNAT;,:^.— CanadaEsa: 1 vk. 7i)0 6 ltk. S.75 yhdysvalloiaa»; Suomessa 3 kk. 225 1 vk. 8i)0 6 kk. 4.30 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75 S'5 '>;.v. Kaksinkertainen vääryys Ontarion kunnalli.syhfJit.ty.s, on ehdotlacut maakunnan hallrtilk-selle ja lainlaatijakunnaiie ehdotuksen laiksi, jonka mukaan kunnal-lishalliiuksfct voi«,ivat mätkäistä ^l--60-i'uotjai)ie yksinäisUfe (joilla ) .ei ole kiinteimistöäH-ikä ••omalaloutta'' inifita niaksavat erik.seen. vesi-ja valola-skunsa; n.s. ''kansalaisvfron''- . | • Tosiasi.-Lssa tämä 'kansalaiivero" on jo käytänniissä monessa liunijassa yksityi.sten miesten kolidaha..Mihin tällä kauniilla"kan-salaisvero"*- nirnellä ".'arustfctuHa Iakitek'.'k-eliä pyritään on lodcllisuu- • dessa :se> että Poli Taxia ruvf-taan keräämään myö.s. yksinäisiltä naisilta. Yltsinäisten miesten Poli Tax on tuomittu kaikis-sa demokraattisissa piireissä sen käsity.-.kannan mukaan, c-ilä kun heille ei ole , myönnetty^^^^k äänioikeutta; niin lieitaetliioinsaa verottaa-kaan. Jos •^kiinteimi.stötV' ääne.stärät kunnallisvaaleis.sa. niin maksa- >;koot kiintciirtistöt verotkin, sanovat kaikki 'Poli Taxin vastu.stajat. . Mutta jos tämä yksinäisten henkilöiden Poli Ta.K-rangaistus ulo- •tetaan myös yksinäisiin: nai^^ ei -V : kertaisesti, vaan myös, ja ennenkaikkea .siksi, että yleisesti puhuen .naiset ovat paijon^^-h miehet,ja niinmuodoin heille tulisi siitä jjaljon .suurempi kuorma kannettavaksi, mikä on nyt yksinäisten mie.sten J'oll Tax, Poli Tax, jota voidaan asia!lise,li verrata koiraveroon, jonka perusteella yksinäisellä henkilöllä on oikeus kävellä kunnan kaduilla : m ja millä tavalla hoidetaan kirnuan laitoksiav on ehdottomasti t^ tava veroperusta. Sen laajentami^-yrity?^ on merkki/ia porvarillisen ' "valtiomiestaidon" rappcutunciauudtsia. ; • Yleisesti tiedetaan,:että kuntien talousasemat ovat huonossa kun-. nossa. Vitmeaikainen kehitys on johtanut siihen, että kunnat eivät •voi antaa rahapulan vuoksi asukkaiilce^^ sita - palvelusta mita niiltä odotetaan ja mitä iiiidcn nifäi.si antaa. Kouluissa'on huutavan,kova tilanpuute, ei siksi ettci ole riittävästi ammattitaitoisia rakennustyö- :Iäisiä ja hja^ää rakennu.s;iinetta, vaan siksi kun kunnilla ei;ole rahaa. Muita samanlaisia esiinerkkcjä on miltei loppiiniatlomasti. Tämän - tilanteen - korjaamiseksi kiuitien porvarilliset hallinnot turvautuvat sitten .sellaiseen rahoittamisyritykscen kuin 'foll Taxin; eli '"henki-rahanV perimiseen myös naisilta! Sita voidaan jo pitää porvarilli-.. sen "vaItiomies\'iisaudcn" huippuesilyksenäl Tosiasiassa miltei kaiki.ssa kunni.ssa on .•.uuromistajia, jotka eivät maksa lainkaan: kunnallisveroa tai inak.saval sitä aivan luvattoman: vähän.. .Esimerkiksi täällä Suclburyssa 011 suuri miljoonayhtidinco, Joka ei maksa yhtfiiin senttiä' kunnalliäveroa. CPR' on toinen suur-, yhtiö; jolla on arvokkaita maa-alueita jä suuria kiinteimistöjä- täällä, multa ei tiiaksa senttiäkään kunnallisveroa: .Onko sitten ihme jos • .pikkuihmisten>yerotaakha on .ylötön?^^^ ,T ja niihin verrattavat tulisi maksaa kokonaanniaakuntahallituksen toi-: mesta. 'Muissa kunnissa vallitsee sajnansuuntain('n tilanne. Naista lähteistä yksinään saataisiin kaikille kunnille, huoniattava jennus — mutta kuntien ]}orvarillistH hallinnot katsovat niitä kädet ristissä, ihmettelevät niitä ja yksityisesti kiroilevatkin:niiden joh(lo.s-v ta, mutta kieltäytyvät kuitenkin; teUeniastäniitäänrakeritavaa tämän tilanteen korjaamiseksi, koska siitä voi joutua "punaisten'' kirjoihin TTT ja niin/sitä turvaudutaan sitten .sellaisiin tempaisiiihin:kuin ."kanr. sälaisvero" ehdotuksiin, mikä tarkoittaa sitä että yksinäiset naisetkin joutuisivat maksamaan']'ol Taxia'. ^;^- : S uutta verta, järjestyneen työväen edustajia. SYNTYMÄ. PÄIVIÄ Mr*. TUda Enkvist Long Lakelta 'kyttää Tb vuoTta tinaan, Abel Vauhkoneo, Wanup, Ont., täsrttää "JS vuottaJensi sunnuntaina, t.k. 6 pna. Y.^idymme sukulaisten • ja tutia vien. onnentoivotuksiin» Mitä iintMit sanovat " A M I G O H Ö S V I E "! "Eui-cripassa jä erikoisestlkln Brl-tannissa on. tämä.-hiljainen.,.mutta Lurvas: vastenmlelisyyä : Yhdy.?valtain politiikkaa jaxnikä .vielä :;:pahempi, •Yhdysvaltain ' kansaa vastaan /niin syvällinen :Ja on vnme aikoina kasT. väniit niin Joutuisasti. et;ta valtiomiehet tuskin usk^iltavat mamita .siitä Julkiiuudetsa Ja yrittävät naamioida sen puheilla ja eleillä. "Matku-steituani automobiililla ••seit;';enriamuhatta. inaiiia: ikahdek.-van, lirisl-Eur&opan- rnaan. .halJd- kuu|in .L'.'rta toisensa jälkeen :saman synkän tarinan amerikkalaiset ovat huono.sti kasvatettuja jä typeriä lapsui, :heiT dän .'Sivistyksensä on rikkauden,, mädännäisyyden, Coca-Colan Ja senaattori ; McCarthyn; :yhdistelmä ja : heir dän^ hallituksensa johua:, maailman mahdollisesti sotaan. Tapasin ainoastaan yhden miehen, englantilaisen polltiikori. Joka on liian huomattu ldentllioint:a varten, jolla oli sanotta-vanaari klitGllisuuden saria , Yhdysvaltojen puole.s ta''. -—Bruce-Hutche- .«on. Macl^ean-s Magazinessa syysk, 1 pna. SITÄ — J A - Kirj. D. Monin Kirvesmiesten tsaarin uloskävely Suuri osa täkäläisistä maanmiehistamme on rakennustyöläisiä sja luonnollisesti myös oman ammattialansa union.jä^en ^vän:aktiivisia.:unioIniehiä.ovat olleet Canadan suonialaiset het, jotka ovat;A'I'Tv: n vkuuluvaivkirvesniiestenuiiion. jäseniä: :^rA : anihar\'at. jos kukaan heistä tietävät; että heidän uniensa Veduslaja*'.: • ~ raavaan miehen ikään pärissyt ----k •Hutcheson suoritti elokuun eräällä kunniana päivänä ;kirvesmiesten -puolesta uloskävelyn AI'T:n johtokunnasta'ja uhkasi kirvesmiesten 'union 825,000: jäsenen nimissä aloiitaa^^"^^ Tässä uloskävelyssään ci tsaristista valtamenetelmää käyttävä Hutcheson: tar\*innulniifaiinniuodollisia päätöksiä unioltaan.^^^^^^^,^^^^^^^ isikään täkäläinen maanniieheniine, joka kuuluu kirvesmiesten:unioon, ei saanut etukäteen tilaisuutta sanoa puoleen eikä toiseen siitä, kävelläänkö pois: AFL:sta, vai• Jäädäänki) sen jäsenyyteen.: Täkäläiset maanmiehemme eivät siinä ole kuitenkaan poikkeusasemassa, sillä vanha^Hutchesonoii tottunut, korkean: onvakätisesti päättämään kirvesmiesten; asioista,.: eikä häii tässäkään :tehnyt mitään poikkeust •Kukaan kirvesmiesten uiiion jäsenistä ei saanut cnnakoUä:;tietää, että, hän aikoo suorittaa täritän iiloskävelyn. Syyt vanhan HutcKcsonin vlll)^kavelyyn ovat vielä vajanaisten uutistietojen mukaan;; niin :"ra.<kauttavia''v ettei häneUä^^^^^^^v juuri muuta odottaakaan.: :A'jatelkaanlnu^ vain. eitaku ::aikoinäan RaakeUn'.lälideni: Ilulch ;on istunut .\F,L:n johtokun-ynah Jäsenj-^ydesSä^iinä toivossa, että:inieh<?n ikään^p hänestä-tulee myös AFL;n kunini,'as. Hänen pettymyksensä oli tietysti suuri kunedesmenneen Greenin tilalle korotettiin George Nleanvj ja hänen.^- ;''ite'''Hutchesoninv täytyi edelleen tyytyä varaiircsidentin tuolilla istumiseen! .Sitä syntiä hän ei voinut koskaan antaa anteeksi. ^ Yhtä hirveät^.^^^ marras-kuiissa antaa; kalinat uksensa: demokraattipuolueen;presidentin/.ehdokT kaalia. Republikaanina eliivä ja vaikuttavajhitcheson ei voinut sitii • mitenkään. suLittaajaL:.niin; hän;: ryhtyi kannatuksensa republikaanien "Ikelle", - ' ' Kaikki tämä vaatii •'hyvity.stä'" ja kun sitä ei tullut vielä republikaanien •vaalivoilonkaaii.julkee jär-" jestää uloskävely. - '"Rangaistuksena'' tälle, toinen hyväiäs, .\FL:n nykyinen johtaja mr. 'Meany on jo antanut määräyksen, että kkyesmiesten union edustajia on ryhdyttävä erottamaan paikallisista neuvostoista ja '.muista orgaaneista. , ^ , , , , Kaikesta tästä on tiiloNJa kaitnis soppa—jonka hinta jää kir\'es-, • " Y miesten maksettavaksi — ellei hajoitUavritystä ehkäistä. Me epai- S ^^'^^i tällä uloskävelyllä on jälkikaikuja Canadassakin ja siltä ^ V ' ' . , . . i;/'varalta'me suosilteliiimme teillä alalla tvöskenteleville raaanmlehil-- T •r f I "f t •SS: t ^ 1 J. f 1- > TUOMIOJA HAKEMASSA MARKAN ARVON UUTTA ALENTAMISLLPAA \:"jM:taän kesälomaansa pääjohtaja .Tuomioja ei mene viettämään Yhdysvaltoihin. Hänen Viimeisimpien Yn-dysvaltojen . . . matkasuunnitelmien.sa puitteliiln/ ei kuulu myöskään mitkään; uudet dollarilamat. Jäljelle., ei jaa enaa ,muu mahdcllisuus kuin se, että pääjohtaja .Tuomioja lähtee .hakemaan- Kansainväliseltä ..Valuuttara-nastolta suostumusta: nostaa markan ulkomaisia- vaihtokursseja ;,yli edelie-viitattujen 'ahtaiden rajojen*. Kaiken Jälkeen ei;voi tulla muuhun-tUr lokseen kuin. että (Suomen» teolli-i suuskapitallstit aikovat, devalvoinnin avulla :risvota:kansan harteilta rriuu-t a m l a ^ m m e n i ä miljardeja , .markkoja pohjattomiin sakkeihinsä." —. Helsingin Vapaa Sana. ^ Itä-Saksa saa fäkämn33 ^ teollisuuslaitosta Bedliln». ci. -Itä-Saksan hallitus tle-doitti pari päivää sitten niiden 33 tehtaan ja laitoksen nimet Ja;sijalr: ssmispäikät, jotka Neuvostoliitto • tu. lee tamm:k.: 1: p.: palauttamaan :ta-: kalsin Itä-Saksan hallitukselle, kun sotakorvausmaksu jen suorittaminen lak-iäuteUän; Ne edustavat vimieis-ta Neuvostoliiton michityshallinnon otetta Itä«Saksanalouselämaän; Nämä tehtaat Ja laitokset ovat järjestetyt • tuottamaan sotatarpeita talitka raaka-alneita niitä varten. : Sodan päättyessä takavaa-lkoi: Neu-vestolinto ;99 suurinta tuotantolaitosta ltä-Saksa.ssa; V. 1945 y Ja muor: dosti sarjan Neuvostoliiton .hallitsemia ; korporatlolta vtuottamaan sota; korvaustuotteitä.; Niistä on 66 aikaisemmin luovutettu Itä-Saksan lialli-: tukselle, nimittäin v; 1952 Ja ne" ovat nyt kansallistetut. Jäljelläolevat; 33 teollisuuslaitosta tullaan Lunsallistamaan: heti kun ne vuoden vaihteen Jälkeen luovutetaan Itä-Saksan.hallitukselle; Naista ovat suurimmat Krupp-Gruson:' terästehtaat: iMagdeburgissa; Jotka täydensivät. Kruppin tykkitehtaita Ruhrui alueella. • Ne valmistavat; nyt: tankkien telaketjuja ja pyöriä, kranaatteja, pikkuasialta Ja nostokraanoja neu-vostarnieiaa varten» Toinen Magde-burgm tehdas on luottanut koneistoa uraan ika i vokslUe Tuertngissa ja Sa.^issa. Salaputkijutun käsittely on siirretty syyskuun 8 päivään Helsinki. — iSS» — Valtakunnanoikeuden elokuun 26 päivän .istunnossa suoritettiin' loppuun :syyttäjän haastattamien .todistajain kuulustelu ja kuulusteltiin .kahtar;vasiaajientcdisr tajaa Jutun käsittely siirrettiin sitten : syy«kuun 8 päivänä;kello 10: ap, alkavaan istuntoon., •— Meridiaaniksi sanotaan puoli-paiväpUria, maan napojen kauttu kulkevaa lsoa>'TOpyrää, jolla sijaitsevilla' palkoUa on. sama maantieteellinen' pituus ja sama' aika; Nolla merii diaanmina kiiytetäan Green\vichin käuttaa kulkevaa meridiaania. Jatkoa. :•; Vastaukseksi: työväenluokan:; elin- ::ä£on painamiseen suunnattua kiivasV ia.;hyökkäysiä vastaan: lakkollikc- ke-rutiyy yha laaje.mmaksi myös Yhdysvalloissa;. Jalleenaseis'^misen sie^ iämätön :• taakka;::Joudutaan. maksär .r.aaaa -Y^ndysvaKaln ;histor^ kelmrrilila veroilla'.ja miellku/itufself l:£eh:'körkeilia:hinno:lla;v:-Si:tä:joudu- • taan .maksamaan .•alhaiseilt;:elinta3 4-:. la 'jä tyoiapatur.Tiien lukumäärän kasvulla', ••-.•nlka aihtuiuu;työpäivän: l i - säamiseEta Ja • hiostusjarjestelmä.i :ki-ristamisesta. •; Elintarvikkeet; ovat viime 'kuuKaur sien aikana .kallis-.uneet'jälleen :.uial-de. i tavaroiden: hiniarmdeksi- oli' jo ; vii.me. vuonna 2.3 kertaa .kcrkeanipi kum ennen sotaa». Lastenpuklmet huonekalut, nahka valmisteet ••-Ja:.b»n-. siinl' ovat nimikaäM-. kallistuneet, E-; distysmieiisen;: ;lfehdi!5t<5n: • laskel.iiien mukaan' uusi hintojen korotiis - tulee maksamaan: kuluttajille 3 miljaardlä dollaria vuodessa, • pyrkien' muriä.maan: työväenluokan va.otarinnan^monopooiiyntymät: yrittävät hävittää tai ainakin-rajOjtiaä Rbli 'jarjesia,ylymisvapauden • :::sfeiä .naurskatä edisiysmiehset rappurriat-: tomat ammattUntol;, Juuri sigsi US-: A :n .Koriere.ssis.sa on. esitelty; u.se;tä; uusia eridotuksia i;sä>kseksi Taftj; HartJyn'. ; työvacnvastaiseen- ;:.: lakiin, jollia"U.se asiassa- kielletään ammattiliittoja solmimasta maan mittakaa- •^/assa; työehtosopimuksia sekä: lyolair: siä; julistamasta - lakkoja kokonaisella teollisuusalalla. -.Lakot . puhkeavat :';yha useammin. Kun :. esimerkiksi:; vuonna:- 193ä;-^39 USA:s.sa csalliscuriakkölhin 5.6iMili-joonaa ayolaistä ja:: toimenhaltijaa, niin ; ensinimaisenn .: :sodan.jälkei,äeMä: viisivuot:.skautena (19.-iG^50) lakkoihin •:osalistui yli; 14 miljoQnai-.hun-keä; Viiine vuosi tll cnnätykseHinen:; .0.117 lakkoa joihin osallistui yh 3 ja; puoli miljoonaa työlä stä. ;LllkeiiiiGS-?: piirien: ; .äänenkannattaja:•;• •''Ntws; Week.' ;toteaa allapäin'.'Kun itomen. lakko päättyy..,niin :toinen-i.tilkaa.''jä todellakin: Työ.Tiinistindn julkaise-^ mienxtietojen mukaan, kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksella rekisteröitiin vl.3aoiakkoai Joihin osallistui 550,000 lakkolaista. . Kansanjoukoissa: :;laajenee .tietol-^ suus; yhtenaisj'yden välttäraättdmyy-r' destä:;Juurl'sii'eh'on selitettävissä lu-vkujsatlakkoiiri aikana - alhaalta käsirl. havaittavat 'yhte-istoimintapyrjcimyk-set, voimistuva solidaarisuus "ja työtätekeväin keskinäisapu;'Esiinerklksl Ne'* Yorkissa on 32 eri suuntien, am-' mattUiittca perustanut tyovdenvas-taisen: lainsäädännön kumoamisen puolesta taistelevan komitean. ^Monilla työpaikoilla ; on; perustettu yh-tenälsyystoimikuntia. ': ;Bauhan^^ - J kansainvälisen ..yhteistyön ;-puolesta toimii, sahkötyölaisten, - turkistyönte-: kijain, - lastaajien,;.-kupanteoUisuus-työlalsten ynna muiden alojen työ-, väestön edistykselliset •: ammattiliitot. .::i:>y;:^':-Ä:-£v^ : Huomionarvoinen:on Aasian,. Airi-, kan •• seka Keski- ja Etelä-Amerikan - siirtomaiden .ja;' riippuvaisessa ase-; massa olevien maiden; proletariaatin lakkoliikkeen kasvu. -. Siirtomaiden :j'a riippuvaisten rnai-den kansat tekevät yhä: paattavänir ;päa vastarintaa imperialistisille : orjuuttajille. . Malajin ja Indoneeslan; Tunisian Ja :Marokon. - Iranin ja: E-gyptin, Kenian ja Sudanin, seka Ete^ Id-^;;ja Keski-iAmerikan työtätekevät pyrkivät- urheasti ja tar.mokkaastr.va- :pauteen ja - kansalhseen riippumattomuuteen. ;*Muidenkin siirto- 'ja:puol:siirtomäl-dcn työläiset puoltavat etujaan aktiivisella. lakkotaisteluUa.iRiittanee; kun. 'mainitsemme.:sellaiset;toäiasiat;'kuin -Ceylenin työtätekeväin -^-yleislakko: .Iranin;ja;Pakistanin nafta-vja':teks-tnlityöluisten ;luku:sat: esiintymiset, 10,000 ..egyptiläisen ;tekstillityölälsen sankarillinen lakko,:jonka aikankoll kahakoita poliisien kanssa, Sudartin rautatieläisten: ja kaikkien : lyötäte-: , keväin : viimeisen 'vuoden aikana 5 kertaa: toistunut yleislakko. Pohjois- Rliodeskui 40 tuhannen kaivosmiehen • kclme viikkoa kestänyt:,lakko ;-sekä keskeytymätön • lakkohike / Keniassa, Marokossa ja Tunisiassa, missa kesä- :kuun a Iussa puhkes 1: ka ivostyöläisten yleislakko. , , - ' * Tunis.an ja Marokon työvaenluo-kantaistelutaloudeUisten etujenisiio-; jelemiseksi, :sulautuu; yha'usearamm; yhteen r-yleisen Tiippumattomuustais-tejun- rkanssaTTT-Noideii maiden työtätekevät ovat useita kertoja viime kuukausien .aikana: julistaneet poliittisia yleislakkoja ranskalaisia sllrto-maaorJuutlaJla3iyiastaan.;;:: j,Yleis menetelmää o\at käyttäneet mj-ös Nigerian, Sudanin ja muiden silrix»-: maiden työtätekevät. Palknnkoro-tyi vastalause Keski-Afrikan liiton rauodostaniiieen tähtää.via: suunnitelmia vastaan. .Kuten tunnettua, nc-i^i den suunnitelmien tarkoituksena ;;on riiston voimistaminen Englannin af-' rikkalaisilla siutomaa-alaellla. Etelä- ja Keski-Amerikan työväenluokka' myös voimistaa vastarintaa kapitalistien ; hyökkäystä kohtaan; ^Argentiinassa; Brasiliassa, Chilessä'ja muissa Etelä-Amerikan: tasavalloissa on tänä vuonna osallistunut • miljoonia -työtätekeviä joukkclakkoihiri; ja: mielenosoitoitukslin elinkustannusten kasvua^; vastaan seka .elintarkeitten taloudelkstcn vaatimusten;; tyydyttämisen puolesta; Yksistään Brasil-as-sa. on: rekisteröity toistasataa' suurta lakkoa. Kubassa on ollut yleisiäkkor: ja solidaarisuuden csoitukseksilakos-sa clleita sokeriruoko- ja tupakka-viljelmien työläisiä kohtaan, Chilessä on viime kuukausienaikana ollut voitokkaassa; lakossa 30.000 salpietari-kaivosten tyolfiista sekä 10,000; kun-: nalhslaitosten työntekijää. Chilessä Ja muissa maissa: on pidetty ':nalkä-marsseja". Jotka; ovat sujuneet mitä laajimpien / Väestökerrosten kanna-tuksenrnerkeissä. Lakotovat vallan-kuntia;: ;k<*onaislai::; teollisuusaloja. Yhtenäisen; ammatijyhdistyskonlede-ration vuonna-. 1952 perustaneiden työtätekeväm: painostamana Guatemalan - presidentin;on • ollut; pakko rj'htyä useihin .toimenpiteisiin ulkomaisten monopohybtymien herruuden rajoittamiseksi, sekä maauudisr tuksen suorittamiseksi. Kulunut vuosi on ollut: lakkotaistes. lunvilkastumisenaikaa myös Intiassa ja Indoneesiassa, missä työväen-, luokalla on suuret ' edistykselliset . joukkojärjestöt. ;r Esimerkiksi;:Indc-neesiassa Maailman. Ammattiyhdistysten Liittoon; kuuluva Ke§kus-Am-. -mattiyhdistysten:Lutto.. käsittää 2;5: miljoonaa :.tyola;sta ; ja .'• toimenhaltijaa; Vuonna 1952 oli Intiassa Kal-kuttan :rautatieläisten-ja; tekstiilityo-läisten yleislakot seka 300,000 työtätekevän yhden päivän vastalauselakko elinkustannusten kasvun; johdosta. Bombayssa; Maassa oli myös; lukuisia .esiintymisiä taloudellisin vaatimuksin,; Joihin osallistui nom .700,000, henkeä;: -Indoneesiassa : on ollut lakossa: 90,000 valtion; laitosten työlä.s-tä, jotka - ovat vaatineet: taattua vä-himmäispalkkaa.; sekä 100000 sokeri-teoll. suuden;työlaista, jotka:ovat..vaa-ehtojen: täyttämistä. Kuluvan, vuoden ensiramaisina:-kuukausiiaa oli useita suupria maatyöläisten ja lastaajien lakkoja. • • • ' ;: lakkoliikkeen• herkeämätön ; kasvu kapitalistisissa .maissa csoittaai:: että • imperialistien - ja; heidän' apureittensa el ole onnistunut eika onnistu estää työväenluokan : taloudellisen ;ja:;P3r liiuisentai.stelun kehitystä,.-.Pr.oleta- . riaatm lakkotaistelu on vaka vana es.- teenä • työtätekeväin elintason, painamiseksi ja; demokraattisten saavutusr ten -hävittämiseksi: suunnatun mono-pooUyhtymien hyökkäyksen tiellä: Se antaa tuntuvia -iskuja-^ militansointi-jaäsevarustelupolitiizalle.;; Taistelun: kulussa katoaa;vähitellen-työvaenliik-keieseen •• soluttautuneiden - kapitalis-.; tien asiamiesten vaikutus: työväestön pyrkimys yhtenäisyyteen - sekä :lu;k-ka-.: jä yleiskansallisten .etujensa, akr. tiiviseen suojaamiseen. kasvaa; :;-,',, • KIHLOISSjl — Kun sinä, EUa olet o£ den kihloissa, niin etko ole menn» pian naimisiin? — Eihän silla min kiiretai — Sittenkö sinä vasta aiot-kun tulee kiiie? — Oletko sinä purkanut Oskarin kanssa? — Olen ja pahmta jutusta''; etta han tahtoo sormukseiiäai sin ja mma en tieda m^ä oai Elokuvamies Palmu kuollut Windsorissa :,;;;;,Winäsor:sta; ilmöitetääh^^ej . iäisten ensuiiinäinen ^sodaiiji elokuvamies Arvi Vihtori ' •yu.Gden; ikäisenä. :'-!Mr;; Palmii^ Suojatessaan elinetujaan seka ta is- j lut muutamia päiv^a e.inea tellessaan demokratian , j a - kansojen ^maani^a sairaalassa. ,: Hää oli kansallisen riippumattomuuden ;pup- j nyt:.;'.Vehkalahdella; ja toLiii iestä työväenluokka vaikutt-aa: suures-. f. Jana ;. Jämijarvella, Heinolassa neet kckonaisia kaupunkeja-'ja maa- I tmeet;.: työehtosopimukses.sa. olevien t l koko 'kansainvälis.=en::tilanteeseen ja lujittaa rauhanpualuscajaln.nntar maa. Lopi-u Suomen kustannuskriisin keinotekoisuus tulee ilmi suomen Vapaa Sana kirjoitti ;beinäk.: lopulla maan kustannus-kriisistä seuraavaa: . . Hallituksen kustarmustasoesltys.. ten Joutuessa lähipäivinä ratkaisevaan käsittelyyn eduskunnassa on .syytä vielä;kerrata, mikä on ns; kus^; tannuätasotoriism todellinen:luonne Jä miten'tällainen kriisi olisi parhaiten ratkaistavissa. , Kustannustasokrilsin sanotaan pää- 'aiiässa ' keskittyneen-;- puunjalostusteollisuuteen, maamme . päavientiar-tikkeleita • :.tuottavaan; : tecillsuuden iiaaraan.::Väitetään':kustannusten .-^ jQista;:vpalkkojen:<osuutta -luonnotta- -masti paisutellaan— nousseen;.'niin: :korkeiksl.'että-vienti; eiikannata. Kysymys ei ble"la,nkaan siitä, etteiko vmäaisamme.;:: tuotetulla: puunjalos-telllä- olisi kysyntää- määilmanmark- Iririoma, vaikkakin päävientmmamme;; Englannin:' aikoinaan; aiolttaina _ ns,; •kaupipasöta tuontisupistuksineen on-: •kin';;vaikuttänut kysyntää heikentä- .västi;;*Puunjalostusteollisuuden johtomiehet tunnustavat Itsekin, ' e t tä kysyntä on vilkasta,: mutta valittavat samalla, etteivät he pysty tuottamaan; puunjalosteita, niillä hinnoilla, joita' maailmanmarkkinoilla ; ; maksetaan.- Sen vuoksi he ovat sulkeneet; tehtai^ taan tai supistaneet: nhden tuotantoa jopa niin; että kotimainen papen-teolllsuuÄkin on sen vuoksi Joutunut raakarainepulaan Ja: sen on: tarvm-nufc tuottaa selluloosaa Ruotsista! Tehtaiden sulkeminen. ei luonnollisestikaan vaikuta niiden omistajien; elin-' tasoa alentavasti. Muttasltäklpeämi , min: se koskee laajoja ; teollisuus työväestön Joukkoja.. Jotka Joko pakkolo-mautettuina tai ,kokonaan työstä erotettuina Joutuvat kamppailemaan jokapalväisen toimeentulonsa puoles-t- a. Ktm muistetaan, että vain vajaat pari. vuotta: Sitten Suomen puunalos-tusteoUisuus niitti voittoja, jolle • ei voitu ilöy tää - vertoja- edes miltään; aikaisemman nousukonjunktuurin ajal. ta. min tuntuu käsittämättömältä ny^ kyinen:: valitus tämän; teollisuuden yhtäkkisestä-kannattamattomuudesta. ;.Pikemminkin näyttää; olevan kysymyksessä eräänlainen .sulkutila. eduskuntaa • etta hallitusta. painostamalla hankkia ennennäkemattö.mia etuja puunjalostuskapitalisteilleva-httämatta:.;: vähääkään .;;siitä, .rmiten suuria tappioita samalla aiheutetaan kansantaloudelle ja koko yhteiskunr: nalle. ta 'paperiteollisuuuellemme;; maksaa ne kalliilla valuutalla ja iLsata-kus-uannukäiin viela- rahtikulutkin,; ellei uei-ran spHulco.?antu3tanto edes kotimaan tarvetta tyydyttävästi kannata cmassa maassa 1, Kaiken edella-selostetun ptriLsteella Erittäin elävä esimerkki tilanteen on paicko todeta ku::,;anmiSiusoKni.sin nunnkm-isuudesta ja koVo - kustan-nastasokrirsin irvokkuudesta . on se, että; paperiteollisuutemme —-; kuten edellä vuttasimme — on ollut: pakko: tuojtaa: Ruotsista selluloosaa, koska ei, sita ole tehtaitten sulkemisen, johdosta : ;oUut kotimaasta saatavissa. Kun äskettäin suoritettu tutmmus osoitti; etta kustannustaso puunjalosr; tusteoUisuuden osalta: Ruotsissa tuskin on.; meikäläistä paljoakaan' -aU haisempi-^i:^.-:ainakin työpalkat ovat; sieija: -; esim'i metsätois.sa- ; huomatta.; vasti korkeanunat kuin meillä—'.niin ei voi muuta kuin ilimetella; miten • taysm keinotekoinen' luonne. On sel- :vaa,: etta tallaLsen kniäiii ratkaisemiseksi ei.tarvita verohuojennuksia eika ',tyollisyy£luottoja,::vaaii- valtiovallan lujia otteita.suurkeinottelijainpalaut tamiseksi-; päiväjärjestykseen. Otetta- 'koon ..•'Kannattamattomat" :teollisuus- •lait-3k.set-;viipymattä-ytei&kuhnan hallintaan, pantakoaiv ,,ne; käyntien :,:täy-dellä- kapasiteetiUaari ja;katsottakoon tuottavatko ne tappiota.' Työllisyya- :puL'na -ja- kako kustannustasokriisi -r-- niin uskc.-n.me" — ohsi talla yksivii. vaiserid vaikkakin rohkeutta -ja päättäväisyyttä , kysyva:lä,; toime-npi-: Lappeenrannassa, , jossa hän; Sa.maan Puutyö OY:n jonka' , -jana, hän- ;oli; sulien saakka: lähti V. 1947 Canadaan. Vv. P.almu matkusteli-monissa eri j opmtomakollla. ; Koko talvisodan ajan tonni Kaijalan kunnaksella etulinjaa sccim tehtävissä ja on toisesa .das?a-Syvärin- rintamalla, Joätaj s.irtyi ian p-rusteella kapteeruE»' sei vnn. "Pakkorauhan tultua viholLgt^ koi painostamaan niitä m,ehia,j mnokkaa.mmin ottivat osaa f?)'j men hyväksi. Silloin monet jäu :kot.maan.- Silloin Arvikin pe:< jätti: kotimaan ja tulivat tänne ( da-an"i< sanotaan torontolaisen Vaj Sanan Palmun kuolemaa kosken Windsorista -lähetetyssä liuti osoittaen että ilmeisetibn hänen heisit ystävänsä: pitivät 'nu:. 'P eiaaniaisena-vsotapakoiaiseria. iielta-kannattaa tuottaa raaka-aineir teellä kertakaikkiaan ratkaistu:- OSUUSTÖIMINTÄKILTÄ RUVENNUT TOIMIMAAN FORT WiLLIAMISSA tusta vaatineiden Pohjols-Rhodesian; Port Arthur, Ont. — Fort WilUamin dsuiistoimint^ Jean Cooper oli avaxinut kotinsa kiitän syyskauden ensimmäistä kokousta. varten mUtä. pidettim elok; 27 pnä. ipsiiustoiminallisen lasten kesäleirin johtajana toiminut; mrs.: M. Stratford antoi kiinnostavan selostuksien ; täs-tä yrityksestä, johoh; osallistui 43 las. ta heinäk. 13 — 26 p. aikana. .Hän :5anoi, että leirin vapaaehtoinen työ^ kiinta,: nilkä käsitti kaikkiaan 13 heri-kieä, teki mainion työn. ieirille saatiin hakemuksia enenimän:Ljain sieir lä oli lapsia, mutta useita piti hyljätä nukkiunatilojenpuuutteert takia. Selostuksesta ilmeni, että tämä vuon-: na ostettiin rautasänkyjä, patjoja, peitteitä yms. 50 henkeä varten ja että ne maksettiin leirikomitean va-roista. Hän esitti sellaisen toivomuksen, etta tule\'an kesän aikana voitaisiin Järjestää .vielä suurempi Ja: parempi-lasten kesäleu-iJärvienpään lakko, jonka voimalla,yritetään>sekä lapsille. .1 .Osuustoiminnallista ; • : ke.säjuhlaä koskevasta; selo.stuksesta. ilmeni,: että o s u u s to.mmtakuningatarkilpailusta .saatiin: -ylijäämäksi noin: 400:"dolla-* ra,'.milja::luovutettiin, leirikomiteälle; Kuluvan vuoden kuningattareLyi kruunattiin mrs. -Lucy Pelletier Ge-räldtonista;:, [Han: oli International-'! si^ osuusliikkeen sikäläisen edustajana Killan rahastonhoiajan {.elostuk- -se.=;ta-;ilm.eni, että: kilta on lahjoittanut S30 00 lasten kesäleirin hyväksi. Mrs. Mae Wilker ja mrs. A. Anderson -, valittiin kiitän -edustajiksi' siihen komiteaan, joka jarjesiaa ^lyys-teekutsut; lokakuiissa:t£inssiluokan:r,'i-hoittamis ta'varten Tcthän kom.tean valitsevat edustajansa myöskin osuusliikkeen vai stustyokoniitea ja C3J:n naisten kerho. Lokakuussa vietettävän osuustoi- Venäläirien abakus 011 parempi kuin yhtccnlaskukone ;, Vancouver. — Erään West Vai :v.eriri liikeyrityksen kirjanpitäjä :1 dcmar Janz on todermut kaikille pailijöille, • että:: yksinkertainen Iäinen "äbakus cn parempi kuin nji aikainen yht^enlaskuköne; .'Abakus on;sellainen; laskulaite,} sa: on seitsemän,; n via ra utälan olevia -'puuhelmia, kymmenen: sakin: rivissä. Tällä,venaläiseöä 1 teellä-, voitti Jaiiz- laskukoneen n op e u t een: ku in tarkkuuteenkin i den. Han käytti aikoinaan laskiessaan: yhteen eraan länsirai kon metsäkämpan 600 työläisen j kat. :, Mr. Janz sanoo venäläisen abal sen olevan paljon yksinkertaii kuin^ sitä kuuluisampi khnalainen bakus sillä venäläinen laite ei! "tuskin mitään henkistä ippn Jokainen tavallisen alvn on saattaa pikaisesti; oppia; sitä maan ja saavuttaa joutuin vauhdin." mintalnkkeen per-Uita-misea' 109.- vuosipäivän Johosta.paatti ;:k:ltä:järjes:. taa filminaytAtinon lökak. 13 paiväk- Tarkoltuksena on saada jäsenistön i; tcban" vchnärenkaalta • "What is- Co-rOp"-niminen filmi sitä, varten., ••:'Kokouksessa tehtiin myösöii; tavia: suunnitelmia , joulukuussa dettaviä' myyjäisiä; varten, selle ilmoitettiin, : että, tänä ,pidetään vounisteluharjoitufcsiä U si kertaa viikossa osuuslliklteen i koushuoneessa mx. Josefsenin joa la. Mrs. M. Stratford ilmaisi suutensä kaikille jäsenille sen^. mion-ja ystävyyden, johdosta osoitettiin hänelle ;sairautensa jä i kuneen: toipumisen aikana. ; Seuraava; ktltan kokous syysk; 15 pnä; — S, •. PÄIVÄN PAKINA Kuinka kaukana . . . Kuinka kaukana ovat: työläisistä oikeistolaiset imiopomot? , Tämä on luultavasti ajankohtainen kysj-mys näin työnpäivän aikoina. Vastauksena voitaisiin tietysti lyhyesti sanoa, että "nlm kaukana kuin yö on päivästä"; "aurinko kuusta" tai "työmies porvarista". Me emme nyt puhu ammattiunlol-den .pääjohtajien ruhtinaallisista- pal^ koista. Totta on; että ; suurituloiset miehet löytitväfr etujen yhtäläisyyden" vielä • suurempltuloisten porvarien. va - navedestä. mutta sittenkin on nähty, että; n.s. parempiosaistenkin joukosta on; tullut uskollisia; työväenmiehiä; Joe- Mitä tarvitaan on se, että säilytetään yhteydet muiden unioideri kanssa ja myötävaikutetaan siihen, että kirvesmiesten unibn kirouk-k. i'ivosmiesten äskeiseen lakkoon lUt- V* ^^^^ on-yksi parhain vaikkei suinkaan ainoa esimerlcki. ' l • Tissä'yhteydessä on syytä tutustua sena vuosikausia'ollut iiniopomojen pyrokraattinen hallitus\'alta lope-tetaäh:- ja,union;asiainikäsittoly otetaan jäsenjoukkojeriii^^ ± lemmi, ettei heidän kannata vuodattaa vhtäan ainoata kjynelti moihin'käsiin.," •mm 5ös8; autotyöläisten union monivuotisen johtajan Walter Reuterin äskettäin Itsestään . kertomaan tarinaan. Joka huvittavaisuiitensa : lisäksi ^ paljastaa,' että tämä autotyöläisten Johtaja ei tavat itseään) Cadillac-autoUla. - Mutta antakaamme mr. Rieutherilje suun vuoro. Sanottakoon, että han myöliästyLjonkin verran saapuessaan Torontoon Royal York hotellissa pidettyyn Amalgamated Lithographers Unlonln./kaiisalnvällseen' konventio-^: niin. ;,.Tämän myöhästymisen- vuoksi mr. Reuther antoi seuraavanlaisen meriselityksen: Häntä (Reutheria) vastaan oli tullut; Maltonln lentokentälle sekä: Lithographers- että autotyöläisten 'union edustajat. He saattoivat hänet suureen punaiseen Buick-autoon. Autonajuri kopeloi avajntensä kanssa, mutta joutui lopulta kasvot pu-nastuneitai tunnustamaan;':;;ettei:hän osaa aloittaa tämän komean Buickin konetta. Selitykseksi ajuri sanoi, että Buick .lainatuin tätä erikoistarkoitusta- varten Ja, matkalle lähdettäessä kone oli käynnissä, • ja niinmuodoin hän" ei saanut tietää, miten tällaiset autot pannaan käyntiin. Lopuksi mr. Reuther, myönsi, ettei hänkään-osannut, aloittaa >mainittua BuickrautoawJa-,'«titä johtui'myö- Tämä "mojova" selitys meni luulta-yästi^. täydestä mainitun ;union edustajakokouksessa — tama siitäkin huo- Umatta vaikka mr. P„eutherin .sanotaan.-; luulleen :olleensa: Montrealissa-jonka johdosta hän "paikallistutti" torontolaista puhettaan sivumennen mainiten montreahlaisesta Mount Royal hotellista ja McGill yiopistosta! Se ettei autotyöläisten union keisan tiedä miten aloitetaan Buick auton kone,,:ei,; suinkaan johdu siitä, etteikö hänellä ole varoja Buickin patoon, vaan siitä, ettei han yksinkertaisesti tiedä juuri muutakaan autoalan ammatista. , , - Reuther el suinkaan ole tässä poikkeustapaus. Koko oikelstolatssosiali- ,demokrattiscn:;maailniarikatsomuksen perustana on se. että työläiset ovat liiari typeriä omia asioitaan ajamaan. Siitä johtuu, että valtaosa oikeistoso-stalidemokraattien toimitsijoista ja' ehdokkaista ,on joitakin "nappiher-roja", jotka muka j-mmartavat työläisten asiat paremmin kuiri tvöläiset itse! Kuinka naurettavaa tämä on se nä-k>- y siitä. jQs^ otetaan pari ajatus-koeatta. Kuka on koskaan kuuliut, että esimerkiksi lakimiesten yhdistyksen Johtajaksi on,nimitetty pappi? ^ Tai että kirkoUlsten järjestöjen johtajana toimi lakimies tai joka muu tavallinen kuolevainen? i / . rv k;KutoM^ko*kaatiiku PmUmI kärlenyhdistyksen päämiehenä oai paremmin lakimies, pappi tai ri? Ilman muuta on selvä, että yllämainituissa tapauksissa johtajäpalkan V täyttä jän kelpoiJ vaatimuksena, että • hän on alansa asiantuntija, eli yksi joukosta. Mutta tavallisten työläisten 1 ta on,: jonkun ihmeellisen kasit; nan mukaan asiat siten, että täytyy muka saada tolmitsji johtajansa Ja muut kellokkaansa. takin "paremmista piireistä" työläisistä muka Voi kehittyä työtoveriensa vkyvykkäitä yal.tu^t ja jne. Olkoon meistä. kaUkana opu ja oppineiston aliarviointi, nen ja valitettava seikka onkim että iUan harvat työläislapsei j»,^ ret saavat' tilaisuutta opiskeluuft^ tä surullista on se, että suht vähän oppineistosta on täällä enlilkkeen puolela — ja maan, kunnes voimasuhteet «no» vat työväelle edullisemmiksi. plneistonv tulevaisuuden; det Uittyvät Järjestyneeseen työ^ ja ne molemmat tarvitsevat toistensa tukea: - Mutto tämä ti' tarkoita sitä, ett^i'- työväki keftc huolehtimaan öinista Se kykenee siihen Ja sen täyt^ vielä; tukemaan multakin;' ' '"^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 3, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-09-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530903 |
Description
Title | 1953-09-03-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, syyskuun 3 p. ~ Thursday, Sept, 'i, 1953
:>; i— • Independent Xabor
Onean of Finnish Canadian». TA-tabllflbed
Kov. 6, 1917. Aiithorizcd
M «eoond,class mall by tbe Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Utfied tbrlce «eekly: 'Tue«days
Tliundays and' Saturdays by Vapaus
Publishing Company; Ltd., at 100'*102
Elm 8t. W^ Sudbuiy, Ont.., Canada.
Teiephones: Busineis Office «-«SM
Editoria] Office 4-42«S, BCanager
E.Suiui. Editor W,Catlund.J«»iUng
addreaa: Box 69;. Sudbury, Onterio.
Advertlslng rate» ,;upon «ppJicatlon.
"Translaiion free of cbarge.
— TILAUSHINNAT;,:^.—
CanadaEsa: 1 vk. 7i)0 6 ltk. S.75
yhdysvalloiaa»;
Suomessa
3 kk. 225
1 vk. 8i)0 6 kk. 4.30
1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
S'5
'>;.v.
Kaksinkertainen vääryys
Ontarion kunnalli.syhfJit.ty.s, on ehdotlacut maakunnan hallrtilk-selle
ja lainlaatijakunnaiie ehdotuksen laiksi, jonka mukaan kunnal-lishalliiuksfct
voi«,ivat mätkäistä ^l--60-i'uotjai)ie yksinäisUfe (joilla
) .ei ole kiinteimistöäH-ikä ••omalaloutta'' inifita niaksavat erik.seen. vesi-ja
valola-skunsa; n.s. ''kansalaisvfron''- . | •
Tosiasi.-Lssa tämä 'kansalaiivero" on jo käytänniissä monessa
liunijassa yksityi.sten miesten kolidaha..Mihin tällä kauniilla"kan-salaisvero"*-
nirnellä ".'arustfctuHa Iakitek'.'k-eliä pyritään on lodcllisuu-
• dessa :se> että Poli Taxia ruvf-taan keräämään myö.s. yksinäisiltä naisilta.
Yltsinäisten miesten Poli Tax on tuomittu kaikis-sa demokraattisissa
piireissä sen käsity.-.kannan mukaan, c-ilä kun heille ei ole
, myönnetty^^^^k äänioikeutta; niin lieitaetliioinsaa verottaa-kaan.
Jos •^kiinteimi.stötV' ääne.stärät kunnallisvaaleis.sa. niin maksa-
>;koot kiintciirtistöt verotkin, sanovat kaikki 'Poli Taxin vastu.stajat. .
Mutta jos tämä yksinäisten henkilöiden Poli Ta.K-rangaistus ulo-
•tetaan myös yksinäisiin: nai^^
ei -V
: kertaisesti, vaan myös, ja ennenkaikkea .siksi, että yleisesti puhuen
.naiset ovat paijon^^-h miehet,ja niinmuodoin
heille tulisi siitä jjaljon .suurempi kuorma kannettavaksi, mikä
on nyt yksinäisten mie.sten J'oll Tax,
Poli Tax, jota voidaan asia!lise,li verrata koiraveroon, jonka
perusteella yksinäisellä henkilöllä on oikeus kävellä kunnan kaduilla
: m
ja millä tavalla hoidetaan kirnuan laitoksiav on ehdottomasti t^
tava veroperusta. Sen laajentami^-yrity?^ on merkki/ia porvarillisen
' "valtiomiestaidon" rappcutunciauudtsia.
; • Yleisesti tiedetaan,:että kuntien talousasemat ovat huonossa kun-.
nossa. Vitmeaikainen kehitys on johtanut siihen, että kunnat eivät
•voi antaa rahapulan vuoksi asukkaiilce^^ sita - palvelusta mita niiltä
odotetaan ja mitä iiiidcn nifäi.si antaa. Kouluissa'on huutavan,kova
tilanpuute, ei siksi ettci ole riittävästi ammattitaitoisia rakennustyö-
:Iäisiä ja hja^ää rakennu.s;iinetta, vaan siksi kun kunnilla ei;ole rahaa.
Muita samanlaisia esiinerkkcjä on miltei loppiiniatlomasti. Tämän -
tilanteen - korjaamiseksi kiuitien porvarilliset hallinnot turvautuvat
sitten .sellaiseen rahoittamisyritykscen kuin 'foll Taxin; eli '"henki-rahanV
perimiseen myös naisilta! Sita voidaan jo pitää porvarilli-..
sen "vaItiomies\'iisaudcn" huippuesilyksenäl
Tosiasiassa miltei kaiki.ssa kunni.ssa on .•.uuromistajia, jotka eivät
maksa lainkaan: kunnallisveroa tai inak.saval sitä aivan luvattoman:
vähän.. .Esimerkiksi täällä Suclburyssa 011 suuri miljoonayhtidinco,
Joka ei maksa yhtfiiin senttiä' kunnalliäveroa. CPR' on toinen suur-,
yhtiö; jolla on arvokkaita maa-alueita jä suuria kiinteimistöjä- täällä,
multa ei tiiaksa senttiäkään kunnallisveroa: .Onko sitten ihme jos •
.pikkuihmisten>yerotaakha on .ylötön?^^^ ,T
ja niihin verrattavat tulisi maksaa kokonaanniaakuntahallituksen toi-:
mesta. 'Muissa kunnissa vallitsee sajnansuuntain('n tilanne. Naista
lähteistä yksinään saataisiin kaikille kunnille, huoniattava
jennus — mutta kuntien ]}orvarillistH hallinnot katsovat niitä kädet
ristissä, ihmettelevät niitä ja yksityisesti kiroilevatkin:niiden joh(lo.s-v
ta, mutta kieltäytyvät kuitenkin; teUeniastäniitäänrakeritavaa tämän
tilanteen korjaamiseksi, koska siitä voi joutua "punaisten'' kirjoihin
TTT ja niin/sitä turvaudutaan sitten .sellaisiin tempaisiiihin:kuin ."kanr.
sälaisvero" ehdotuksiin, mikä tarkoittaa sitä että yksinäiset naisetkin
joutuisivat maksamaan']'ol Taxia'.
^;^- : S uutta verta, järjestyneen
työväen edustajia.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Mr*. TUda Enkvist Long Lakelta
'kyttää Tb vuoTta tinaan,
Abel Vauhkoneo, Wanup, Ont.,
täsrttää "JS vuottaJensi sunnuntaina,
t.k. 6 pna.
Y.^idymme sukulaisten • ja tutia vien.
onnentoivotuksiin»
Mitä iintMit sanovat
" A M I G O H Ö S V I E "!
"Eui-cripassa jä erikoisestlkln Brl-tannissa
on. tämä.-hiljainen.,.mutta
Lurvas: vastenmlelisyyä : Yhdy.?valtain
politiikkaa jaxnikä .vielä :;:pahempi,
•Yhdysvaltain ' kansaa vastaan /niin
syvällinen :Ja on vnme aikoina kasT.
väniit niin Joutuisasti. et;ta valtiomiehet
tuskin usk^iltavat mamita .siitä
Julkiiuudetsa Ja yrittävät naamioida
sen puheilla ja eleillä.
"Matku-steituani automobiililla
••seit;';enriamuhatta. inaiiia: ikahdek.-van,
lirisl-Eur&opan- rnaan. .halJd- kuu|in
.L'.'rta toisensa jälkeen :saman synkän
tarinan amerikkalaiset ovat huono.sti
kasvatettuja jä typeriä lapsui, :heiT
dän .'Sivistyksensä on rikkauden,, mädännäisyyden,
Coca-Colan Ja senaattori
; McCarthyn; :yhdistelmä ja : heir
dän^ hallituksensa johua:, maailman
mahdollisesti sotaan. Tapasin ainoastaan
yhden miehen, englantilaisen
polltiikori. Joka on liian huomattu
ldentllioint:a varten, jolla oli sanotta-vanaari
klitGllisuuden saria , Yhdysvaltojen
puole.s ta''. -—Bruce-Hutche-
.«on. Macl^ean-s Magazinessa syysk,
1 pna.
SITÄ
— J A -
Kirj. D. Monin
Kirvesmiesten tsaarin uloskävely
Suuri osa täkäläisistä maanmiehistamme on rakennustyöläisiä
sja luonnollisesti myös oman ammattialansa union.jä^en
^vän:aktiivisia.:unioIniehiä.ovat olleet Canadan suonialaiset
het, jotka ovat;A'I'Tv: n vkuuluvaivkirvesniiestenuiiion. jäseniä: :^rA
: anihar\'at. jos kukaan heistä tietävät; että heidän uniensa Veduslaja*'.:
• ~ raavaan miehen ikään pärissyt ----k
•Hutcheson suoritti elokuun eräällä kunniana päivänä ;kirvesmiesten
-puolesta uloskävelyn AI'T:n johtokunnasta'ja uhkasi kirvesmiesten
'union 825,000: jäsenen nimissä aloiitaa^^"^^
Tässä uloskävelyssään ci tsaristista valtamenetelmää käyttävä
Hutcheson: tar\*innulniifaiinniuodollisia päätöksiä unioltaan.^^^^^^^,^^^^^^^
isikään täkäläinen maanniieheniine, joka kuuluu kirvesmiesten:unioon,
ei saanut etukäteen tilaisuutta sanoa puoleen eikä toiseen siitä, kävelläänkö
pois: AFL:sta, vai• Jäädäänki) sen jäsenyyteen.: Täkäläiset
maanmiehemme eivät siinä ole kuitenkaan poikkeusasemassa, sillä
vanha^Hutchesonoii tottunut, korkean: onvakätisesti päättämään kirvesmiesten;
asioista,.: eikä häii tässäkään :tehnyt mitään poikkeust
•Kukaan kirvesmiesten uiiion jäsenistä ei saanut cnnakoUä:;tietää, että,
hän aikoo suorittaa täritän iiloskävelyn.
Syyt vanhan HutcKcsonin vlll)^kavelyyn ovat vielä vajanaisten
uutistietojen mukaan;; niin :"ra. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-09-03-02