Vapaus, October 8, 1959

              S i v u 2 Torstaina; lokak. 8 p. — Thursday,- Oct. 8,'1959
VAPAUS
(UBESTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office "'Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice ve^kly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd:,'at 100-102
Elm St. •W.iSudbury,Ont:, Canada:
Telephones:Bus; Office OS. 4-4264; i
Editorlal: Office OS: 4-4265: Manager;
&. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address::=Box 69, Sudbury, Ontario^
:AdTertishig;:rates ;upon>;applic»tlon.>
Translatlon free of charge.
- TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk.~9.S0 6 kk. 5.25
"Tehkää itse" hiirenloukkuja!
.Haaskattuaan:s ehkä miljardeja dollar
r e i t a veronmaksajain varoja erinäisten tutKavaroitu^laittei-den
rakentamiseksi nimenomaan selittäen, että meil.e cana-dalaisille
.voidaan siten antaa varoitus ydinasehyf. xkäyksen
sstttuessaj ja.jmyös tilaisuus lähteä pois kaupungista^j a kai­vautua
maahan, puolustusministeri Pearkes tiedoitti nyt vii-kdn-
älussa, että näistä 'Varoitussysteemeisth" ei ole sentin­kään
iiyötyä, siU^ puheet Icaupunkien evEkrlmisesta ovat
Johnin joutava vätystelyä! Mutta sen sijaa:, että olisi vii­meinkin
kertonut Icansalle kaunistelemattoman totuuden,
puolustusministeri Pearkes pisti kamchl-.urjen l a i l l a päänsä
pensaaseen jä y r i t t i johdattaa canadrai-et ojasta allikkoon.
Tiedoittaessaan, että kaupunkien e-, ak loiminen ydinaseso­dan
alkaessa ön kokonaan inahdcicn.a ~ kuten rauhanpuo-luistajat
ovat alusta alkaen selittiineet — puolustusministeri
Pearkes esitti nyt, että kaikki canadäla: jet rupeaisivat v a l ­mistamaan
kellareihinsa jonkinlaisia rcianloUkkusuojia ato-misäteilyltä
pelastuakseen.
Tämän "uuden teorian" perustana on käsitys, että jos ve­typommi
pudotetaan sanokaamme Torontoon, n i i n kaikki to-rontolaiset
ja Toronton esikaupuhkilaiset- kuolevat ilman
mitään muuta, mutta jos Kingstonin ja Niagara F a l l s in asuk­k
a i l l a saattaa olla mahdollisuus jäädä eloon ainakin niin
pitkäksi aikaa, että näkevät sen surkeuden, mihin maamme
on joutunut, jos he rakentavat kellariinsa betoniset suojat
radioaktiivista säteilyä varten, ja ovat siellä pommituksen
jälkeen ainakin pari vuorokautta.
Puolustusministeriön viisaiden poikien laskujen mukaan
tällaiset kellareihin rakennettavat betoniset suojat tulisivat
h a l v o i k s i k in — hallituksen ei tarvitsisi maksaa niistä mitään,
vaikka liittohallituksen pitäisi olla vastuussa maanpuolus­tuksesta?
Yksilökansalaiset voisivat rakentaa kellariinsa täl­laisen
suojan $200—$1,000 hinnasta. Mutta kun suojaan olisi
varattava ruokaa, juomavettä, radio (tiedonsaantia varten)
j4 muita välineitä, n i i n lasku nousisi lopultakin melko suu­r
e k s i — semminkin k u n ruokatarpeita olisi jatkuvasti uusit-
•• tava. • •
Korostettakoon vielä kuitenkin sitä, että tällaiset kel­l
a r i i n tehtävät Suojat, joita nyt kehoitetaan virallisesti ra­kentamaan,
eivät anna mitään pommisuojaa; jos ne sattu­malta
ovat k y l l i n kaukana "pommituspaikalta", ne voivat
antaa hetkellistä suojaa ainoastaan radioaktiivista säteilyä
vastaan. Ainoa todellinen "hyöty" niistä, olisi se, että ihmi­set
saisivat jonkinlaisen " p i l v i l i n n a n " , eli harhakuvan mie­leensä
suojasta, mitä ei kuitenkaan olisi. Se olisi tarumaail-
'maa ja suurinta typeryyttä, mitä kuvitella saattaa, jos puo­lustusministeri
Pearkesin esitys tulisi hyväksytyksi.
• X- K u i n k a kelyoton tämä "tehkää itse" hiirenloukkuja eh­dotus
on, se näkyy mm. seuraavasta:
Olettakaamme, että pommitus tapahtuisi talvella, j o l l o in
esiin Sudburyn seudulla voi o l la 30 asteen pakkasia (F) ala­puolella'
nollan. K u i n k a kauan voitaisiin elää k e l l a r i in teh­dyssä
betonisessa pommisuojassa tällaisessa pakkasessa? J a
mitä. tapahtuisi sen jälkeen kun pommisuojista tulisimme
kuolleitten maailmaan missa kaikenlaiset kulkutaudit r u ­peaisivat
raivoamaan vielä henkiin jääneiden keskuudessa?
J a mistä saataisiin ruokaa, jos liikennelaitokset hävitettäi^
siin j a suuri osa maasta tuhottaisiin n i in ettei olisi kiveä
kiven päällä?
M e i l l e sanottanee, että suotta on tähän vetää sudbury-l
a i s ia sillä jos sota syttyy, niin ilman muuta on selvää, että
N o r t h Bayhin sijoitettavat jenkkien ohjusasemat joutuvat
ensimmäiseksi pommituksen kohteeksi j a siinä rytäkässä
pyyhkäistään myös Sudbury pois maankamaralta. Vastauk­sena
tähän on sanottava, että kysymys ohikin ylempänä vain
kotoisesta esimerkistä, mikä soveltuu ~:mthins=.tahansa kau­p
u n k i i n tai yhdyskuntaan. Sitä paitsi Subduryn seudun asuk­k
a i l l a on myös elämisen halu!
Tosiasiassa on muistettava, että suurkaupunkien asuk­kaista
on valtaosa sellaisia ihmisiä, j o i l l a ei ole mitään mah­dollisuutta
suojaa kellariin rakentaa siitä yksinkertaisesta
syystä, että^ heillä ei ole k e l l a r i a ! Suurten vuokratalojen
asukkailla ei ole mitään kellareita eikä mahdollisuuksia k e l -
larisuojieh rakentamista, varten. Vastikään esim. Montrealis­sa-
suoritettu tutkimus osoitti, että noin 80 prosenttia koko
tämän miljoonakaupungin asukkaista on vuokralaisia — n i in
"kotienomistajien maa" kuin Canada onkin! M i h i n voivat
nämä Montrealin vuokralaiset kellarisuojia rakentaa?
- Tämä:^-^ kellareihinne
• ohjelma on n i i n typerä ja: mieletön, että sellaista leikkiä voi ^•
suositella vain alaikäisille lapsille. K o r k e i n sotilasjohto tair
ta olla n i i n tottunut "sotaleikkien'V.järjestämiseen, että v oi
esittää j o t a k in näinkin lapsellista muka "rnaanpuolustuksen"
nimissä.
. - / M virallisesti myön­tänyt,
ettei mitään evakuoimismahdollisuuksia ole atomiase-.x
^ödan syttyessä, meillä canadaläisilla on entistä s u u r e m p i_
^ y ja velvollisuus vaatia todellista suojelua joukkokuole- -
^maaiKastaan:Ja.kuten k a i k k i vähänkin tähäni asiaan syventy-r^^^^
neef^henkilot tietävät, ydinaseita vastaan on olemassa ai-rioiiEtaan
yksi suojakeino —'se, ettei niitä koskaan käytetä.
Sen sijaan että puolustusministeriö suosittelee "tehkää itse"
}|iircnloukkuja ohjelmaa, siltä on vaadittava selvää ja j o h ­donmukaista
'ohjelmaa ydinaseiden k
sekäkaikkien ydinaseiden hävittämiseksi;; Jos Ganadan edus-r
tajat y K : s s a . j a t u l^
suvat selvän asenteen j a vaativat päättävästi ydinasekokei-
(Jen lopettamista sekä kaikkien ydinaseiden pannaanjulista-mista^
niin se antaa tuhat kertaa paremman turvan canadalai-
' sille kuih -joutavat puheet kellareihin rakennettavista, "suo­jista",
jotka eivät mitään suojaa anna.'
o fl'6a"<r<rfl"g"fl o'fl'6 fl'fl a e a"OT<mr^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
klJUlJLflJtJUULiUUUJL^ g
M. A. Oikarainen, Mattawa, Ont,
täyttää lauantaina^ lokakuun 10 pnä
73 vuotta.
; Ilmari Sivunen, Timmins, Ont.;
täyttää lauantaina, lokakuun 10 p.
73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Argentiinan
Suurlähettiläs Ralph EnckeU:
"Suomi kannattaa kaikkia
aseriisuntatöimenpiteitä"
Buenos Aires. —Taloiisministeri
Msogaray sanoi radiopuheessaan
perjantai-iltana hallituksen suunnit­televan
ammattijärjestöjen kassojen
Ja rahastojen ottamista valvontaan­sa
j ^ ryhtyvän muihinkin toinfienpi-teisiin
ammattiyhdistysten toimin­nan
rajoittamiseksi. Ministeri leima­si
"kumoukseliseksi" jiiuri päätty­neen
kaksi vuorokautta -kestäneen
yleislakon.
Emme voi sallia työläisten varojen
käyttämistä "pommien valmistami­seen"
ja "ammatillisten johtajien hu­vimatkoihin",
Alsogaray lausui ja l i ­säsi,
että lakko-oikeus aiotaan säilyt­tää,
vaikkakin "hieman tarkistettu­na".
"Maan yli kulkeneen terrorite­kojen
aallon lopettatniseksi kaikkia
sylllsiä rangaistaan ankarasti. 13 hen­kilöä
on jo toimitettu maan etelä­osassa
oleviin syrjäisiin vankiloihin,
joihin lähetetään muitakin." Alsoga­ray
ilmoitti sitten, että eräs lihatyö-läisten
johtaja oli pidätetty syytet­tynä
siitä, että hän oli sijoittanut
kaksi pommia valtion lihanpakkaa-
New York. — Suomen YK:ssa
oleva pysyvä edustaja suurlähet-
. tlläs Ralph Enckell osallistui is-
Iiettäin yleiskokouksessa käynnis­sä
olevaan yleiskeskusteluun. Hän
selvitteli puheenvuorossaan Suo­men
ulkopolitiikan periaatteita ja
ilmoitti Suomen valtuuskunnan
uudistavan sen ilmoituksen, että
Suomi kannattaa kaikkia aserii­suntaa
^edistäviä toimenpiteitä.
Suurläliettiläs Enckell sanoi Suo­men
valtuuskunnan haluavan
myös yhtyä edellisten puhujien
ilmaisemaaj^ toiveikkuuteen pre­sidentti
Eisenhoweriit ja päärayl-nisteri
Hruslitshevin äskeisen ta­paamisenjohdosta.
iPuheensa lop­puosassa
hä|i toivoi vältyttävän
ontoilta päätöslauselmilta, mutta
korosti samalla, etteivät eräät
viimeaikaiset tapahtumat ole vä­hentäneet
YK:n merkitystä.
Suurlähettiläs Enckell lausui pu­heessaan
mm. seuraava:
"Useimmat ennen minua tässä
keskustelussa esiintyneet puhujat
ovat jo todenneet Neuvostoliiton
valtionpäämiehen äskettäin Yhdys­valtoihin
tekemän vierailun merki­tyksen,
Presidentti Eisenhovverin
ja pääministeri Hruslitshevin tapaa­misella
onkin epäilemättä ollut sy­välle
käypä Vaikutus kansainväli­seen
ilmapiiriin ja näin ollen myös
tähän yleiskokoukseen. Suomen val­tuuskunta
haluaa yhtyä siihen toi­veikkuuteen,
jonka niin monet mi­nua
edeltäneet valtuutetut ovat i l ­maisseet.
Näiden-tapaamisten tu­losta
voidaan pitää tärkeimpänä
niistä toimenpiteistä, joihin tähän
mennessä on ryhdytty yleiskokouk­sen
12. ja 13. istuntokausillaan yksi-jossaelämme,
jakaantuvan erillään
oleviin ^valtioryhmiin: j a huomautin,
että; mielestämme sellaisten käsit­teiden
kuin itä ja länsi t u l i s i kuu­lua
yksinomaan maantieteen piiriin.
Näin puhuessani en ilmaissut pel­kästään
hurskaita tunteita. Tote-sm.
sen, mikä on Suomen kansallis­ten
etujen mukaista. Selittääkseni
mitä tarkoitan, minun sallittaneen
palauttaa mieliin eräät Suomen ul­kopolitiikan
periaatteet, jotka eivät
ole vailla mielenkuntoa nykyisessä
tilanteessa.
Suomi on viimeksi kuluneideii 15
vuoden ajan pyrkinyt perilstämaan
turvallisuutensa — e i sotilaallisten
keinojen varaan, vaan naapurinaan
olevan suurvallan luottamuksen
saavuttamiseen ja ystävällisten suh­teitten
ylläpitämiseen kaikkiin mai­hin
sekä edistämään tätä päämäärää
sanoutumalla irti muitten eturisti­riidoista
ja täyttämällä tunnollisesti
kaikki tekemänsä sitoumukset. Puo­lueettomuuspolitiikkamme
asettaa
— kuten olemme sanoin ja teoin
toiyoakseni voineet täällä YK:ssa
osoittaa — Suomen kiistattomasti
ulkopoliittisten spekulatioiden ulko­puolelle.
Valoisampi kansainväli­nen
Ilmapiiri on omiaan lujittamaan
uskoamniie tämän politiikan jatku­vaan
menestymiseen.
Kanlakuntien välisten ystävällis­ten
ja rauhanomaisten suhteiden
tulevan kehityksen mittana on suu­ressa
määrin olevan se. edistytään^
kö aseriisunnap alalla. Suomen
me. suomen valtuuskunta • pitkää
ihyÖSvtärko
vaiheessa jpäätöstä aseriisuiitäneu-
;vottelujen uudellöeh; aloittainisesta.
10 vailah. köiniteassä:^^^^^^^^^:T
men perustaminen vei tietenkään
vähenriä ; Y K : n vastuuta tässä kysy­myksessä;
Nähdäksemme tulee päätehtä­vänämme
YKssa olla se, että pyri­tään
luomaan mahdollisimman ^o^
tuisa ilmapiiri tuleville neilvptte-iuille.
Tämä on inielestämme par­haiten
saavutettavissa keskittymällä
rakentaviin ehdotuksiin, jotka voi­sivat
saavuttaa laajimman mahdolli­sen
kannatuksen himenomaari nii­den
taholta, joita asia lähinnä kos­kee.
Tällainen menettely olisi var­maan
tehokkain tapa edistää yhtei­sen
päämääränrtme saavuttamista.
Kansainvälistä luottamusta voi­daan
raker\taa vain hitaasti ja as-tieettain.
Tiedämme sen Suomesta
omasta' kokemuksestamrne. Ihmis­kunta
ön n i in kauan elänyt jänni­tyksen
ja k r i i s in maailmassa, että
on ymmärrettävää, jos rohjetaan
vain varovasti toivoa tähän tilan­teeseen
parannusta. Kukaan täällä
ei varmaan väheksy niitä vaikeuk­sia,
jotka liittyvät nyt edessä ole­vaan
ehkä pitkäjaksoiseen neuvot­teluvaiheeseen.
Uskomme^ että
Y K l l a tulee olemaan näitten neu­vottelujen
yhteydessä erittäin tär­keä
osansa. Suomen valtuuskunta
on johdonmukaisesti ollut sitä miel­tä,
että meidän kaikkien tehtävänä
hallitus on monessa yhteydessä niin j täällä on lieventää erimielisyyksiä
täällä kuin muuallakin ilmoittanut j a pyrkiä sovinnollisiin ja sovittele-oi
oi
o
O'';
.'if.O
KODIN PIIRISTÄ
TOIMrrTANUT EEVA
Permanentti edelleen puheenaiheena
moon.
"Hallituk-^ella on todi.steet siitä, et- j mielisesti hyväksymien, valtioiden
tä lihatyöläisten liitossa toimiva ko- j välisiä rauhanomaisia ja hyviä naa-mitea
on yllyttänyt terroritekoihin", I puruussuhteita koskevien päätöslau-väitti
ministeri, joka kertoi matkus-i selmien toteuttamiseksi. Näiden
tavansa ensi viikolla Yhdysvaltoihin ! päätöslauselmien samoinkuin it.se
neuvottelemaan luotosta Argentiinan | peruskirjankin perimmäiset pää^
taloudellisten vaikeuksien selvittämi- • määrät kuvastuvat valtionpäämies-seksi.
(!) • j ten keskustelujen päättye.ssäjulkai-
_ : — j .sem;;ssa tiedonannossa, jossa he sa-olevansa
valmis kannattamaan ja
mikäli mahdollista helpottamaan
kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jot­ka
ovat omiaan edistämään todel­lista
ja asianmukaisen valvonnan
alaista aseriisuntaa. Suomen ^^al-tuuskunta
haluaa uudistaa tämän
v i in ratkaisuihin eikä kärjistää tai
aiheuttaa ristiriitoja. Suomen val­tuuskunta
puolestaan tulee jatku­vasti
parhaansa mukaan noudatta­maan
tätä suhtautumista. Mieles­tämme
Y K n vaikutusvallalla ja sen
nauttimalle arvonannolle olisi va-ilnioituksen
tässä istunnossa. Tar- • bingoksi, jos me täällä omistaisim-koitahime
tällä yhtä hyvin päätä- me aikariime .sellaisille ehdotuksil-voitteena
olevaa yleistä aseriisun-; je ju päätöslauselmille, jotka osoit­taa
kuin myös sellaisia osittaisia tai tautuvat ontoik.si sanoiksi yritettä-a.
steettaisia toimenpiteitä, joita voi- , eä.ssä niitä soveltaa maailmassa
MIELUUMMIN • noutuvat irti väkivallan käylö.stä j a , daan pitää askeleina kohti lopullis- . viillilsovii,] realiteetteihin. Tämä
— t u l e nyt Matti tänne kamariin I sitoutuvat selvittämään kaikki rat-'ta päämäärää. Suomen valtuuskun-; ^ali ei ole oikea paikka epäoleelli-katsomaan
pikkusiskoa, jonka hai- kaisemattomat kansainväli.set kii.sta-! ta kannattaa kaikkia toimenpiteitä, i suuksien esittämiseen.
kara toi. i kysymykset rauhanomaisin keinoin
— En minä siitä siskosta välitä., neuvotteluteitse. Käsitellössäni ta-mutta
näytä minulle se haikara, i tä aihepiiriä ensimniäi.sessä komi
— — — i teassa yloiskokouk.sen 12. istunto­kaudella
totesin, että mc Suomessa
emme mielellämme näe maailman.
Puolan taideaarteet kotiin
Quebecista viimepäivinä saapuneet uutistiedot viittaavat
siihen, että Quebecin maakunnassa laittomasti pidetyt puolan
taideaarteet voidaan lähettää pian takaisin Puolaan, j a että
siten saadaan korjatuksi eras seikka, jota ei mitenkään voitu
puolustaa ihmiskunnan yleisen mielipitfeen edessä.
" , ..Kuten tiedetään, Puolasta lähetettiin sodan alkaessa vis- .
sejä korvaamattoman arvok­kaita
taidetuotteita säilytettä­väksi
tänne Canadaan. L i i t t o ­hallituksen
alaisuudessa olleet
puolalaiset taideaarteet palau-^
l e t t i in pitkän epäröinhin ja po^
l i i t t i s en laskelmoinnin jälkeen,
mutta Quebecin pääministeri,
edesmennyt Maurice Duplessis
p i i l o i t t i siellä olevat Puolan
kalleudet ja j u l i s t i avoimesti. . es
jotka aseriisuntaa edistämällä lisää-, , •
vät kansojen välistä luottamusta ja I . .„
kaikkien kansojen turvalli.^uutta. I Sauli bte. Marie
Mitä kauaskantoisempia nämä toi-j pyj^jj^ Marian Ev. Lut. kirkossa
menpiteet ovat, sitä suuremmalla
tyydytyksellä me niitä tervehdim-
Kenraali De
c:i .siinnunt.iiria, lokak, 11 pnä pyhä-ja
rippikouJu klo 9.45. Suomenkieli­nen
jumalanpalvelus on klo 7.30 i l ­lalla.
' : -
Kiitcspaivänä, maanantaina, lökak.
12 pnä klo .5—7 iltapäivällä kirkon
alasalis.sa on kalkkuhapäivällirfen
ompelu euran järjestämänä. "
Paniopöjiit kokoontuvat maanan-laisin
Jä torstaisin klo 6.30 i.p.
"Junior Lndies Aid" kokoontuu
Kenraali de Gaullen Algerialle De Gaulle on varustanut "Jtsemää-I [jistaina. lokak 13 pnä klo
itlamä "rauhansuunnitelma" on ;raämisoikeuden"kaikin mahdollisin ; g m^in^ Rva Laura Armstrong tär-että
niitä ei m u k a palauteta ' ^^^""^ «^f^f<^" '''»^''«'""^ arvoste-1 varauksin ja
.. , , , . • , ^ 1 i liia arabialaisessa maailmassa,' täytyy neuvoi
n i in kauan kuin Puolan kansa
samaan aikaan kiel-neuvollelemasta
..MKenan to-i
YK;ssa ja vieläpä itse Ranskassa-' dellisten edustajain kanssa.
ei valitse hänelle, mr. Duples-I kin. | Kairosta tiedoitctaan. että de '
sisille, poliittisesti mieluista I Ranskan presidentti paljon mai-QauUe yrittää estää YK:ssa keskus
hallitusta!
Kuten sanottu, tällainen
omavaltaisuus toisen maan
nostetu.ssa TV-lahetyksessä esiUi ä.s- teUm Algerian kysymyksestä.
Ranskan komniuni.stipuolueen
johtaja Jacques Duclos sanoi ra­diopuheessaan,
. että (ie Gaullen
kcttäin kauan odotetut "ratkaisun"
ns. Arabian ongelmas.sa.Hänisn esi-tyksonsa
avainkohtana oli, etta " mm
kalleuksien pidättämisessä ja { pja^ kuin rauha palaa" niin pian
s i l le annettu "perustelu", oli I kuin Ranska voittaa sodan, tullaan
läpeensä kestämätön ihmis^
kunnan yleisen mielipiteen
edessä. K a i k k i oikeamieliset i h ­miset,
mukaanlukien enemmis­tö
canadalaisista, on o l l u t alus­ta
pitäen sitä mieltä, etta nämä
taideaarteet pitää palauttaa
l a i l l i s e l l e omistajalleen, \Puo-l
a n 'kansalle, huolimatta lain^
kaan. siitä, minkälaisen halli­tusjärjestelmän
Puolan kansa
omaksuu.
Quebecin maakunnan halli-^
tuspiireissä on ilmeisesti tapah­tunut
myös kylmän sodan
lauhtumista, koska tässäkin
asiassa on tapahtumassa - muu­tosta
parempaan, päin, Londo­n
i n (Ont.) roomalaiskatolinen;
p i i s p a - M o s t R e v . J . G. Cody i l ­maisi
Puolaan tekemänsä viev
r a i l u n : : jälkeen toivomuksen,
että Quebecissa- piiloitettuna
olevat Puolan taideaarteet p i ­täisi
palauttaa takaisin oikeal­le
omistajalleen. Nyt on "mr.
Duplessisin seuraaja; Quebecin
maakunnan pääministeri Paul'
Sauve lausunut, että jos P u o la
esittää normaalia:diplomaatti-:
tietä pyynnön näiden taideaar­teiden
palauttamisesta, niin
hän on valmis ' esittämään
asian ,ko; maakuntahallituksen
ratkaistavaksi.
Tämä on lämpimästi terveh­dittävä
toimenpide. Me toi-vommejyhdessä
muiden oikeu­dentuntoisten
canadalaisten
kanssa, että tämä maamme hy­vää
nimeä tahraava kysymys
saataisiin mahdolliBimman.snor
peasti pois päiväjärjestyksestä
lähettämällä , Puolaan ^ sille
kuuluvat taideaart-eet.
neuvottelemaan kansan kanssa.
Hän määräsi ajaksi "neuvotella
yleisestä äänioikeudesta" korkein­taan
neljä vuolta senjälkeen kun
tehokas rauha on palautunut, e l i
silloin kun ei enempää 20Q ihmistä
tapeta vuoden aikana.
De Gaulle viitla-si Algerian ar­meijaan,
että se on "ryhmä agitaat-,
toreita", ja sanoi, ettei ole mah­dollista,
jotta "tasavalta tulisi myön­tämään
heille oikeutta määrätä A l ­gerian
tulevaisuudesta"
New Yorkissa Aasian V K : n edus­tajista
tuntui, että lausunnossa on.
liian monia ehtoja ja että de (HKille.
olisi voinut mennä pidemmälle koh­datakseen
Algerian vapausliikkeen
vaatimukset.
Marokon radiossa sanottiin, että
isuunnitelmassa ei ole mitään uutta.
Ranskan oikeisto
: Altfcr. — l i i aarimmai.soikelstolaisr
ta ranskalaista vkansallusjarjestoäv ja
algerlala^t-ftaiylidlstystä on JdhctLänyt
kalkille Ranskan kansalliskokouksen
algerialaisille edustajille kirjelmäni
jossa hellä kehoitetaan lukemaan
cpaluotlamuslausealoteLla, joka on
tähdätty de Gaullen hallitusta vas­taan.
Nama aktivistijärjcstot ja -ryhmät,
jotka- tahtovat luoda ''ranskalaisen
Algerian", korostavat'. klrjelmässäiln,:
ettei kukaan ole velvollinen tottele­maan
sokeasti Ranskan presidenttiä
^"Me näemme nyt, kuinka kaikki,
minkä armeija; on luonut; .sortuu. jj)rt>
Icen j a kuinka se mies, jonka;me au­toimme
valtaan, käyttää hänelle an-•
tamiamme aseita .tehdäkseen ;meidät
voimattomiksi. Vaadimme,,että;te p i ­dätte
huolta siitd.f että hallitus, jää
vähemmistöön •• äänestettäessä i n l o i t -
teesta, ennenkuin se on myöhilsiä",
kirjelmässä sanotaan.
V,Kirjelmän, lähettäjien .joukossa: on/
mm. entisten sotaveteraanien Järjes­tö,;
AlBcrlanrhyvinvolntlvaliokuniujrt*
poujadi&tillike.
julistus merkitsee sitä, että sota
AlgeruLssa tulee jatkumaan pitkän
aikaa.
"Senjälkeen kun kieltäydytään
neuvottelemasta poliittisista asiois­ta
algerialaisten kanssa", sanoi hän,
"kenraali de Gaulle on .sulkenut
ovet neuvottelulle rauhalta.
"Itsemääräämisoikeuden lupaa-minen
neljä vuotta sodan jälkeen,
jonka loppu ei ole nählävi.ssä., on
manööveri ajan voittamiseksi ja
Y K : n harhaanjohtamiseksi ja yritys
saada se aikaan sekasorron ja mä­dännäisyyden
avulla mitä ei ole saa­tu
voimakeinoin."
joaa kahvit.
Kirk.\OKuoron harjoitus on keski­viikkoisin
klo . 8 illalla.
Ompeluseuran kokous on torstaina,
lokak. 15 pna klo 8 illalla. Rouvat
Mimnn Ojii ja Hilda Sorsa järjestä­vät
tarjoilun.
Seurakunnan kokous on sunnun­taina,
lokak. 18 pna klo 3 iltapäi­vällä.
Esillä tärkeitä asioita. .
Haudattu: Kaarlo ; Johannes M y l -
lym. synt. syyäk. 23 pna 1905 K a l a ­joella
Suome-ssa. Tuh tahan maahan
V. 1929. Kuoli sydanhalvaukseen Sud-bury.
ssa syys'.:. 26 pna 1959. Haudat-
.tun Sault Ste. Mariessa Greenwood-
.calmistoon Arthurin hautaustoimis­ton
kautta. Lahinna kaipaa taalla
puoliso, Lyyli Myllylä, o.s. Tiihoneni
ja poika Lauri perheineen; Suome.ssa
poika Jaakko ja. tylar, rva Aini Kar-.
vonen, seka heidän perheensä. Myös
laaja ystävien joukko kunnioittaa
poisnukkuneella muistoa:
. — Martti Ahonen.
Permanentin onnistumiseen t a i
epäonnistumiseen vaikuttavat mo­net
seikat, jo'lle kampaaja ei voi
mitään; Ammattitaitoisen kampaa­jan
tekemä permanentti onnistuu
sataprosentticesti; jolleivät asiakv
kaan hiukset ole syystä tai toisesta
huonos:a kunnossa*
Huonokuntoisuuden syitä on
monta. Saattaa olla sairaus, joka
heikentää tukkaa, jopa saa sen läh-temäänkin.
sellaisia ovat esimerr
kiksi struuma, anemia, tms. Joskus
asiakas voi oUä tietämättään sairas,
ja .ihmettelee hiustensa huonoa
kuntoa pannen sen permanenfn
syyksi. Ammattitaitoinen kampaa­ja
huomaa kyllä heti "kotihoidon"
jäljet, vaikka asiakas ei mainitsi-kaan
kokeilustaan. Ahtibiottikuu-re
sta on puhuttu paljon julkisuu­dessa,
mutta ka'kki naiset eivät näy
sittenkään tietävän, ettei kuurin
jälkeen kannata ottaa permanent­tia.
Tukka ei yksinkertaisesti taivu
kiharoille, vaan jää hapsottamaan
suorana.
Moni na-nen voi permanentin ot­tamisen
jälkeen olla eräänlainen it-cesuggestion
uhri. Hiuksethan uu­distuvat
jatkuvasti, normaalistakin
tukasta lähtee joka päivä hiuksia,
ja permanentin ottamisen jälkeen
voi joku ryhtyä epäillen seuraa­maan
tällaista aivan normaalia hius­tenlähtöä,
josta sitten tietenkin
syytetään permanenttia.
Moni haluaa kovan permanentin
taloiidellisista syistä./Minulla ei ole
varaa käydä ottamassa permanent­tia
joka kolmen kuukauden päästä,
hän sanoo. Haluaa sellaisen per­manentin
joka kestää kauenimin.
Mutta hiusmenot lyövät silti yksiin,
sillä tämän permanentin hoito tulee
suhte-illicen kalliiksi.
Jotkut asiakkaat haluavat perma-nenttinsa
tehtäväksi jollakin tie­tyllä
aineella, mutta ilmoittaako
nainen ompelijattarelleen, minkä­laisella
ompelukoneella hän haluaa
pukunsa ommeltavan? Tavallises­ti
kampaaja tuntee asiakkaansa
tukkalaadun perusteellisesti ja tie­tää
minkälainen aine parhaiten so­p
i i.
Neutralisointi on, kuten tiede-tään,
aikaa vievää ja ikävää hom^
maa j a moni asiakas pyrkiikin tus­kastumaan
koko 'juttuun; •
" E i sitä tarvitse niin kauan lät­kiä"
; saattaa joku sanoa neutrali--
soinnin aikana^ mutta kylläisitä^on
lätkittävä;: muuten 'permaneritieta
tulee sellainen, joka on kihara vaan
märkänä, .mutta suöra kuivana.,.,
[ Suomalainen nainen ei änna^tar-peeksi
ärvo^ tukalleen — hyväile
leikkaukselle, kampaukselle ja
hiusten hodoUe.
Jos nainen ei välitä ollenkaan
hoitaa^itse tukkaansa, n i i i i kuinka
hän voi olettaa pelkän permanen­tin
parantavan tällaiset huonoisti
hoidetut hiukset? Permanentti­han
on vaan apukeino^ pohja, jolle
kampaus luodaan. Mutta na?sen
on myös itse hoidettava tukkaansa.
Tämä koskee nimenom'äan: suoma­laisen
naisen tukkaa, joka tavalli­sesti
on laadultaan phiit ja helposti
rasvoittuva.
Tällä itse hoitamisella ei suin­kaan
tarkoiteta kötipermanenttia
ta' -värjäystä. Harjaus ja peisu kuUr
luvat ilman muuta ensimmäisiin
hoitokeinoihin, mutta viimeksimai-nitussakin
voidaan mennä l i i a l l i ­suuksiin.
Myös hius-shampoot. pyr­kivät
kuivattamaan tukkaa, joten
kymmenen päivän tai viikon väli
olisi ehdottomasti pdettävä.
Tukkaa voi taivuttaa kotonakin.
Kaupoista saa hyviä muovipapil-jotteja,
joiden ympäri tukka on
helppo kääriä.
N i i n hyvää kuin lauantaisauna
muuten tekeek'n koko ihmiselle,
tukalle se on vaarallinen. Tukkaa
on suojattava, jottei se kuivuisi.^
Tietenkin voi saunan kuivattaman
tukan "meikata" jälestä päin hius:
rasvalla, muitta se on pelkkä hius­ten
tilapäinen make-up, mutta seu­raavalla
seoksella voi sUojellä hiuk­sia
kuivan löylyn kuivattavalta vai­kutukselta:
20 gr. oliiviöljyä, 20 gr.
pähkinöljyä, ja 30 gr. aprikoosiöl-jyä
sekoitetaan ja hierotaan tuk­kaan
tuntia ennen saunaan menoa.
Hiukset ovat naisen kruunu, sa­notaan.
Mutta kuinkahan tämän
kruunun laita useimmissa tapauk­sissa
on?
Nimikirjoituksista
Mssä joku kuuluisa henkilö liik- levät etten kirjoita heille shekkiä
kuui siellä hänet heti piirittävät n i ­mikirjoitusten
keräilijät. On ehkä
hauskaa kuulla mitä siitä ajattelee
filmitähti Cary Grant. Sanomaleh­timies
on häntä haastatellut juuri
tästä asiasta ja näin hän kertoo:
Minä en tiedä miksi ihmiset ha­luavat
nimikirjoituksia. Olen ky­synyt
sitä heiltä satoja kertoja^,
mutta en ole saanut kunnollista
vastausta. Kerrankin m'es t u li
luokseni sanoen "anna minulle n i ­mikirjoituksesi".
"Miksi sitä ha­luat",
kysyin. Hän mutisi jotakin
ennenkuin vastasi. ''Vaimoni ei us­ko
että . olen tavannut sinut, jos
minulla ei ole näyttää nimikirjoi­tustasi".
Kysyin minkälainen per­hesuhde
teillä on, eikä hän usko
mitään mitä sanot.
Kerran taas naishenkilö työnsi
lapset syrjään tieltään työtäen l i ­kaisen
paperipalan: käteeni sanoen
"tyttäreni tappaa minut ellen vie
hänelle nimikirjoitustasi." Jos hän
sen tekee niin olen ensimmäisenä
häntä onnittelemassa".'.
A i n a on, sellaisia, jotka pahoitte-ja
se on olevinaan paras vitsi.
Teatterista on pahinta jos jään k i r ­joittamaan
nimiäni minua syyte­tään
näytöksen viivyttämisestä, jos
taas kieltäydyn h i in sanotaan suuri
herra, ei v^oi edes nimikirjoitustaan
antaa. Lapset ovat erikseen, heille
se on olevinaan jotakin ystävilleen
näytettävää;
Minä en välitä mainostaa ylei­sölle
ja olen huomannut, ettei f i l -
miosälla ole mitään tekemistä sii­nä
jos yleisö pitää tähdestä. Frank
S-natraa on moitittu sanomalehdis­sä,
mutta hänellä on. s i l t i kansan­suosio
puolellaan ja h e sanovat " e i
hän voi olla noin paha" eikä
hän olekaan. Lukijat tekevät hä­nestä
sankarin mitä ei pitäisi teh­dä.
Ennen minua kiusasivat ihmiset,
jotka ottivat minusta kuvia kadul­la,
mutta se e i kiusaa enää. S y y
tähän on se että ainoa keino . o l i
ostaa filmiyhtiön osakkeita. Nyt jo­ka
kerran kun j o ku ottaa minusta
kuvaa ajattelen, että se tuo. lisää
reuhaa filmiyhtiölle ja sitä tietä mi­nullekin^
lopettaa Gary Grant :
PÄIVÄN PÄKINÄ
Sellaista on kehityksen kulku
Samaan aikaan kun koko ihmis­kunnan
huomio kiintyi-viikon alus
sa Sputnikin toisena-^vuosipäivänä
tapahtuneeseenravaruuslaivan kuun
ympäri-, ja valokuvausmatkaan,saar;
tiin; myös pari;muuta merkittävää
uutistietojaf j o i l l a o n omamerkityk
sensä. - ^ ^
• Ottakaamme ensin rajan ctclä."
puolelta,, Vallejo, Calif. lokak. 4
p:nä saapunut AP:n uutistieto mis
sä meille kerrottiin:
"Uusi atomivoimakäyttöincn ve­denalainen,
Theodore Roosevelt,
luisui lauantaina vesille. Tämä ve­denalainen
: v o i ampua Polaris-bal-listisia
.ohjuksia: -veden :alla olles­saan.
" Y l i 300 jalkaa pitkä, 6.700 ton­nin
kantoinen Theodore Roosevelt
on yksi niistä, yhdestätoista atomi­käyttöisistä
vedenalaisista, joista
on rakennusurakka annettu."
Toinen uutisemme on myös loka­kuun
neljänneltä päivältä, ja myös
A P : n välittämä, mutta se tulee
Moskovasta, ja siinä kerrottiin:
"Tass tiedoitti Jauantaina, että
atomivoimakäyltöiicn;.'juumurlajan
Leninin neitsyt-koematkaosoittaur
tui täysin onnistuneeksi.
" K a i k k i koneet, järjestelmät l a .
laitteet — joista koneet ovat ensi
kertaa käytössä • laivarakennushisto-rian
aikana-^/toimivat- moitteetto-inastija;;
luotettavasti'; tiedoitti mai^
nittii uutistoimisto.
^'Sanomalehti : Neuvoslolaivaston
kerrotaansanoncen, että:yksi: polt­toaineen
otto kestää toista vuotta.
Lenin voi matkustaa, useita kertoja
maapallon.,ympäri ilainkaanmaihin
laskematta ja voi mennä jatkuvasti
y l i 7 jalkaa vahvan jään läpi."
Nämä uutistiedot rinnastettuna
antavatkin oivan kuvan kahden eri­laisen
yhteiskuntajärjestelmänr;>--^
sosialistisen:ja: kapitalistisen maail"
nianosan johtavien maiden perus­pyrkimyksistä.
Sosialistisessa maa-r;
ilmanosassa: korostetaan ; jatkuvasti
rauhanomaisia pyrkimyksiä ja ta­voitteita.
Totta, että sosialistinen
maailmanosa-.onimyös'"pakoitettu
varustautumisen tielle; mutta siellä
korostetaan kuitenkin jatkuvasti va-:
rustclukilpailunilopcttamista j a t i e -
teellisten suurkcksintöjen käyttä­mistä
yksinomaan : rauhanomaisia
tarTtoituksia varten.
:: Joissakin -piireissä on tästä tilan­teesta
pyritty selviytymään, sillä,
että on leimattu; NL:naseistariisu-misehdotuksetja
muut rauhanasiaa
edistävät esitykset-"propagandaksi
Mutta kysyä sopii, miksi ei Yh
dysvalloissa; harjoiteta i samanlaista
"propagandaa"? Tosiasiassa tällai­sia
kysymyksiä on tehty melko • pal­jon.
Vei j esiehtomme Työmies-
Eteenpäinikiinnitti huomiota tähän
seikkaan äskettäisessä toimituskir-juituksessaan,
missä säinottiin:
" P i a n sen jälkeen:.kun pääininisteri
Hrushtshov oli pitänyt 'hämmästyt-^
tävän puheensa' :(täydellisen - aseis­tariisumisen
hyväksi — K ) Y K : s sa
. . . NBC;n-verkoston johtava kom­mentaattori
Chet Huntley huokaili
televisiokameroiden edessä: . . Se
panee toivomaani: että me olisimme
sen esitäneet ensimmäisenä sen si­jaan
että hän (Hrushtshev)'.".
Todellakin, miksi tällaisia,täydel­lisiä
aseistariisumisesityksiä ei: ole
esittänyt sen paremmin Yhdysvallat
kuin muutkaan: kapitalistiset: maat?
Yksinkertaisesti siksi, että niillä
ei ole "värkeissä varaa". Sanoja
täytyy seurata teot, tai muuten ru­peaa
: kansa i kysymään, että puhut'
teko herrat^ politiikot vain omaa
ääntännekuullaksenne?^^^'J^
ole/pienintäkään V halua aseistarii­sumiseen,
niin silloin täytyy kapi­talistimaiden
johtajainpuhua näiltä
tiimoilta pääasiassa naurismäan a i * ;
dasta s i l l o in kuin pitäisi puhua nau-rismaasta
— e l i "aseistariisumisen
kontrollista": tai "aseistariisumisso-:
pimuksen" suurista vaikeuksista r -
j a unhoittaa varsinaisen aseistani*
sumiskysymyksen?
Kuvaava on, että samalla k u n
sellainen ammattiyhdistysbyrokraat-i
t i .kuin esim. Wslter-;Reuther kers-;
kuu sanoneensa p ä ä m i n i s t e ri
Hrushtsheville, että amerikkalaiset V
työläiset ovat erottamattomasti' ny-^
kyisen,: e l i : kapitalistisen; yhteiskun-:;
tamuodon kannalla,: koska se^on: so-.
sialismia parempi'yhteiskuntamuoto':
— niin mr. Reuther' ei ilmeisesti
uskofitsekään omiavpuheitaan, kos-'
kapa hän vaatii varustelukilpailun
jatkumista nimenomaan sillä perus­teella,
että vain se antaa työtä t u ­hansille
työläisille. .Yhdysvaltain
nykyisestä iyhteiskuntajärjestelmäs-:;
tä::ei voida - antaa sen'murskaavam-::-
paa tuomiota kuin on mr.Reutherin
taktillinen myönnytys, että USAn
on haaskattava 40 miljardia dollaria
vuodessa varustelukilpailuun pää­asiassa
siksi, että se hyvistä yhteis­kuntamuodoista
paras voisi antaa
työtä. Luulisi hyvän yhteiskunnan
pärjäävän ilman sotatarvetehtaili-joita
rikastuttamattakin? , .
Tällaisin on kehityksen kulku •—
j a totuus "propagandasta". -
— Känsäkoura.