1922-02-11-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JITTfSlS YBTEEN. TEHM ON AMOAOTAAN lAHIÄNNP JA KOKO MAHIIA VOITETTATANAI 'f XYÖVÄEN VAPAUTOS TAPAH. TUU SEN ITSENSÄ KAUTTAI VAIN JÄRJESTVNEENX VQl TYÖVÄENLUOKKA VOITTAAI Lauantaina, helmik,llw;p>" Sateday, Fek llth. VI Vuosikerta-Voi. VI Kommunististen Internationalien juHttut. - Kommunistisen Internationalen ia Punaisen Ammatillisen Interna- J Punaise_n . itomiteat tionalen Toimeenpanevat ovat osoittaneet Icaikkie. n _ maid..e n työläisille julistuksen, missa osoitetaan, että kansainvälisellä kapitalistilla on suursodan jälkeen ollut kolme vuotta aikaa näyttää, kykenikö 56 vakauttamaan työtätekeville kansanjoukoille edes pienemmätkään inhimillisen elämänehdot. Näiden kolmen vuoden tuloksena on kuiten- Idn mailmantaloudellinen sekasorto: lirvittävää työttömyyttä kaikissa maissa, asuntopulan kasvamista, ve- Totaakan kasvamista Saksan kuristamista, kolme vuotta -kestänyttä aseellista sekaantumista Venäjän .asioitiin, jolla on tehty erämaaksi tämä Europan vilja-aitta,, WaAihg-tonin rauhanilveilykonferenssi,. palkkain poljentaa, työajan pidennystä, valtiovelkain vyöryttämistä. työtätekevän kansan harteille. Reformistinen politiikka on johtanut siihen, <ttä leivän, vapauden ja teollisuuden kansallistuttmisen sijasta kapitalismin herravalta harjoittaa useimmissa maissa petomaisinta valkoista terroria.' Reformistiset työväen in-ternationalet eivät ole voineet johtaa työläisiä taisteluun edes demo- Iratian ja reformien puolesta koska le liittonsa kautta porvariston kansaa voivat vain, tahtoivat taikka ei-yli, auttaa porvariston ylivallan lujittamista. Tähän astisten kokemusten — sanotaan julistuksessa — on (täytynyt jopa sokeillekin osoittaa,» kuinka oikeassa Kommunistinen Internationale oli sanoessaan teille: työväenluokka voi vapauttaa itsensä vain jos se murskaa porvariston vallan. ,ja pystyttää työväenluokan ylival-. Jani,..JP5 ,se, Jcansaiavälisesti>-.iuj^^^ liittyneenä raivaa sodan rauniot ja -alkaa uudelleenrakennustyön. Mutta me tiedämme, kuinka lujina men- .neisyyden kahleina vaikuttavat vielä koulu, sanomalehdistö ja kirkko. Tiedämme, kuinka arkoja ja pelkureja suuret proletaariset kansanjoukot ovat ottaakseen vallan käsiinsä ja tullakseen oman kohtalonsa sepäksi. Tiedämme, kuinka suuri kauhu vallitsee suurissa. proletaarisissa joukoissa tappioiden johdosta, joita kommunistinen vähemmistö on kärsinyt taistelussaan ,jota se on käynyt poistaakseen suuret joukot orjan kohtalosta. Tiedämme, kuin-ia koko maailman kapitalistinen 'distö mielii lannistaa teidän rohkeutenne osoittamalla haavoja; jotka Jfhdistynyt Venäjän proletariaatti •on saanut koko kapitalistista ^maail-maa vastaan käymässään taistelussa. Ja sen vuoksi sanoinme me teille: Jtte rohkene vielä i-ylityä uudelleen taisteluun, ette rohkene käydä kamp-jaijuun vallasta'ja diktatuurista ase iadessä, ette uskalla käydä hyöfe Jaamaan maailmantaantumuksen va- ^stusta vastaan. Yhtykää siis ^'nakm taistellaksefm^ silkasta eläj i ä n n e , taisteluksenne leivän-kannikasta, taistellaksenne rauhasta, ^okoontukaa tätä taistelua varten yhdeksi taistelurintamaksi, kokoon-tiilisiä ja vapaamielisiä ammattiyh-distysläisiä, kukaan teistä ei tahtone palkkain vähentämistä entisestäänkin. Ett»«tahdo kauempaa ahertaa tukaa proletaarisena luokkana maailman «'»fajiä- ja LäviliSjalaokkaa va.. »aan. kaivatkaa välillenne rakennetut kai- ]^et, ^asettukaa riveihin, olittepa sit- 2f.^Ja, anarkisteja taikka syndi- J^'feja, kaikki taisteluun hetken ™ vastaan! Kommunistinen Internationale on ^ati vaahnut työläisiä, jotka ovat tanaatin diktatuurin, neuvostosi ^^^j^"^' ™«°dostu-jaan Itsenäisiksi puolueiksi, ja se « ln'T^''" takaisin siitä, mitä Imi itsenäisten ^kommunistipuolueiden perustamises-nälässä'ja vilussa, ja sen vuoksi on teidän yhdistyttävä yhteiseksi rintamaksi työnantajain yleishyök-käystä vastaan. Kaikki työläiset, olittepa kommunisteja taikka sosialidemokrateja, syndikalisteja taikka vaikkapa kristillisiä ja vapaamielisiä ammattiyh-distysläisiä, ettehän tahdo päivästä toiseen kulkea tehtaanportilta toiselle työtä kerjäten. Kaikki te pelkäätte joutuvanne viskatuksi kadulle. Tästä syystä on teidän yhdyttävä taisteluun kaikkea vastaan, ^ i - kä synnyttää työttöniyyttä. Ja työttömyys ei ole loppuva missä.än teoUisuusmaassia, jos Saksan proletariaatista tehdään ententen ja Saksan kapitaalin orja, jos se häärää kansainvälisenä palkkainpolkijana, jotta saksalaiset kapitalistit viskaii sivat saksalaisia tuotteita pilkkahinnalla, maailmanmarkkinoille voidakseen siten maksaa Versailles'n pakkoverot. Työttömyys on kasvava, jos kapitalistinen maailma asettaa Neuvosto-Venäjälle orjuutuus-' ja alistumisehdot, ja se on pakotettu edelleen nälkiintymään taikka ase kädessä puolustamaan itseään. Siitä syystä yhtykää taistellaksenne sotavelkain mitättömiksi julistamisen puolesta, taistellaksenne Saksan kuristamista vastaan, taistellaksenne Neuvosto-Venäjän turinustamisen, puolesta ja uudisrakennustyön puolesta ehtojen pohjalla, jotka vastaavat kansainvälisen proletariaatin etuja. Eikä ainoastaan työttömyys iske proletariaattiin haavoja, sitä uhkaa tuotantoanarkia. sitä uhkaa se, että kapitalistit voivat tuottaa ja viedä maasta mitä mielivät. Köyhty-jiy t ,2n^ilm4 ^vaatii, suunnitelmanmukaista raaka-aineiden jakoa, niiden suunnitelman mukaista käyttämistä, se vaatii hintain kontrollia; kaikki tämä on mahdotonta niin kauan kuin työväenluokka ei ole vallannut tuotannon kontrollia, niin kauan kuin työläisten valitsemat elimet ei ole tilaisuudessa kontroUeeraaraaan kapitalististen teollisuus-sekasorta-jain toimintaa. Kaikkien työläisten on yhdyttävä tässä taistelussa tuo-tantokontrollista, mikä ei ole ainoastaan proletariaatin vaan myös laajojen pikkuporvarillisten kerrosten edun mukaista, jotka kerrokset voihkivat hintain hurjastelua. Kaikkien työläisten, olivatpa he kommunisteja, sosialidemokrateja, syndikalisteja taikka vaikkapa kristillisiä ja vapaamielisiä ammattiyh-distysläisiä, on oman etunsa takia estettävä, ettei kapitalistinen diplomatia sytytä uutta maailmanpaloa, mikä on heidän erikoisammattinsa; siitä syystä yhtykää taisteluun kapitalistista varustelua, kapitalistisia vehk*eilyjä vastaan. Saksalainen yhtiö saanut suuren kaapeli-kontrahdin Berliini. — Felton & Guilleaume, yksi Saksan suurimpia sähköfirmoja on saanut suurimman ulkomaisen kontrahdin mitä tämä maa on saanut sitten sodan syttymisen. Kontrahti joka tulee Amerikasta, käsittää kaapelin laskemisen Emdenistä, Pohjanmeren satamasta Yhdysvaltoihin. Urakan arvoa ei ole ilmoitettu, mutta että Yhdysvallat ovat luovuttaneet mainitulle firmalle useita miljooneja markkoja luottoa tämän työn suorittamiseksi, viittaa siihen että se on suuremmoinen. o Ralddian Eootsin^i-raasta sy&iestä Tukholmalainen kurjuuskuva lukemattomia. yk-ai Lakkolaiset ilmottavat ryhtyvänsä runnaamaan rautateitä. Cork. — Gorkin rautatielakossa on saavutettu huippukohta, sillä laklcolaiset ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä runnaamaan rautateitä itse omalla vastuUaan. South Munster on kokonaan erotettu muusta osasta maata, joka on tehnyt suuren vahingon kauppaliikenteelle. ta .1, ; Fci uauaiuisesr teS-^ • vakun- ^ ^ ' ^ ihnTT-^ toiminnassaan ollut ^"t^ kaikesta siitä huolimatta mi- Jnieidat eroittaa sanoo se: Kait- =1- Sulkekaa rintama taijtel- «"WIaluenne «iio, minkä te kaikki « Ä r . sosialidemokrateja. ^^^>3teja taikka vaikkapa kris^ Yhteinen rintama työmailla ja kaikkialla. K o m mun istinen Internationale vaatii kommunistisia työläisiä, vaatii kaikkia rehellisiä työläisiä kautta mailman versteissa ja kokoussaleissa liittymään yhdeksi työtätekeväin perheeksi, joka kaikissa ajan koettelemuksissa seisoisi yksimielisesti kapitaalia vastaan. Luokaa proletaarisen yhteyden rautainen tahto, joTion kilpistyy jakainen proletariaatin eroittamiskoe, tapahtuipa tämä sitten miltä taholta tahansa. Vain jos te proletaarit olette yhteenliittyneinä työpajoissa ja taloudessa, tulevat kaikki puolueet, jotka nojautuvat proletariaattiin taikka pyrkivät sen suosioon, pakotetuiksi.liittymään yhteen käydäkseen' yhteistä puolustustaistelua kapitaalia vastaan. Vai» täten tulevat ne pakotetuiksi rikkomaan liittonsa kapitalististen puolueiden kanssa. Niin, jos proletariaatti sulkeutuu yhteen, niin kykenee se Jcäyttämään niitä vähäisiä oikeuksia, mitkä kapitalistinen muotodemokratia on sille jättänyt, taistellakseen proletariaatin aseman parantamiseksi ja saa-votustensa lujittamiseksi. Me sanomme teille: porvarillisen kanako-pin katon alla ei proletaarinen jätti voi oikoa jäseniään, ei kohottautua koko pituudelleen. Kerran ryhdyttyänne taisteluun tulette te huomaamaan, että tarvitsette voittaak-senne' diktatuurin kalvan. : Mutta me tiedämme, että tämä diktatuuri Porvarillisten uutistoimistojen valheita Associated Press niminen uutistoimisto levittää tiedonantoa kuinka muka Genoan konferenssiin meneville Neuvosto-Venäjän edastajille LOH'-annettu- määräys ^»ukea. itsensä. niinkuin muutkin ihmiset.. Piika tukka,, jota bolshevikien sanotaan käyttävän, kuin myöskin pitkävartiset saappaat ovat jätettävä pois ja sensijaan hankittava uudet samanlaiset kuin muissa sivistyneissä- maissa käytetään. Kaikkien edustajain sanotaankin jo ostavan uusia vaatteita, näyttääkseen muka muitten maitten edustajain silmissä ihmisiltä. Myöskin rahaa on järjestetty siltä varaltä, että edustajat voisivat lisätä vaatevarastoaan Genoag-sa. Tietenkin edelläoleva uutinen on tavallisia porvarillisten uutistoimistojen omia keksintöjä, sillä ovathan bolshevikit aina olleet niitten mielestä jotain muuta mutta eivät ihmisiä. Tässä sopinee kysyä, että miten Leninin paljaasta päästä tukka lyhennetään, joka toimenpide taitaa olla vaikea probleemi, jos nimittäin Lenin tulee menemään tuohon konferenssiin. o '. / . Woolworth komppania tehnyt huikeita voittoja New York. — F. W. Woolworth komppania, jolla ympäri Amerikan mannerta oh ketju 10 ja 5 sentin kauppoja, virallisessa raportissaan selostaa tehneensä $20,04 voittoa jokaiselle osakkeelle osakepääoman olleTssa" $65,000,000.'"" Vuoden 1920 tulos oli $13.87 osakkeelle. Ei sopisimoittia huonosta liikeajasta, kun edellämainittuja huikeite summia voi ostajilta riistää. on mahdollinen vain jos proletariaatin suuri enemmistä omasta koke-muksesteail siihen turvautuu, ja siität syystä haluaa Kommunistinen Internationale, haluavat kommunistiset puolueet marssia fcärsivällisesti veljellisesti kaikkien muiden proletaarien kanssa,—jopa vaikka nämä taistelisivat kapitalistisen demokratian maaperällä. Tiedämme, että jos te yhdytte, jos koko proleteriaat-ti rientää yhdessä, niin tulee se kokemaan voimansa suuruuden, tulee näkemään, että porvaristo, joka maailman raunioilla tuntee itsensä herraksi, on surkastuva, pieneksi teidän edessänne, lausutaan julistuksessa. (Ratkaiskaa, odotatteko toisaalta julistusta kokonaisuudessaan). Olot ovat huomattavasti parantuneet, toteaa ruotsalainen porvarillinen tilastomies. , Ajakaamme vain demokraattista reformipolitiikkaa, kuuluu sosialidemokratisten halli-tusherrain mielilause. Taistelkaamme, sillä muuten ei panna salpaa maamme äärettömälle kurjuudelle, kehottaviat kommunistit. Ja tode;;! totta, Ruotsin työläisten olot eivät ole parantuneet vaan huimaavasti faap|iontuneet. Toden totta, sosialidembkratien reformipolitiikka ei olöWoinut tätä kehitystä estää vaaita on päinvastoin sitä jouduttanut.'';^ Toden totta, muu kuin taistelu el. voi tehdä loppua kurjuudesta, niis|ä tähän näytteeksi täpaus — yksi lukemattomista. Muutaman Bäqan metrin päässä kuninkaallisesta ^inhasta ja upeasta valtiopäivätalosta, köyhäinkortter leissa, missä. ryyViset olennot nyt liikkuvat kuin varjot vanhoissa kivitaloissa, joissa jennen muinoin viettivät iloisia päiviä toimettomat aateliset ja'muu V^äluokka. Sisään ahtaasta, keskiaikaisesta portista, yli likaisen ja |aisevan pihamaan, kapeita ja pimeitä portaita ylös neljänteen kerrojtseeri ja sitten sisään ahtaaseen; ja mustaan huone-pahaiseen, missä |:öhtaamme vanhan, huolten ja surujen leimaaman naisen, josta juuri ön tullut leski. Pieni huone on mUsta ja noettunut. muutamia yksinlciertaisia huonekaluja, risaisia vaatekappaleita ja laatikoita noen tahraamina sikin sokin siellä täällä. |tikkinäiset, paperi-kaistaleilla paikatut ikkunat, yks* huoneen kummassakin päässä. Valoa virtaa niukasti mutta ei kuitenkaan niin niukani, että se kaihtaisi kurjuuden, minkä tuli on viho viimeiseksi silanijut noella. Taakkansa alJa taipunut mutta ei murtunut vaimo kertoo onnettomuudesta, jokff-'ön'*feohdannut huoneen asukkaita, kertoo arastellen, kärsien siitä, että kurjuutensa on vieraan silmän katseltavana. Olivat olleet naimisissa 26 vuotta, tulleet keskenään hyvin toimeen: Mies oli ennemmin ollut rakennus^ työläinen ja kulissimies. Mutta sairaudet ja työtapaturmat olivat tul-eet ehtimiseen ja tehneet elämän sietämättömäksi hoille. Kerran putosi miea rakennustelineiltä ja aai maata monta kuukautta. Htinellä oli hirvittävät tuskat, niin etteivät hänen hermonsa olleet sietäneet pienintäkään liikettä huoneessa, minkä vuoksi vaimon oli pitänyt istua tun tikaupalla liikkumattomana tuolillaan, miehen vääntelehtiessä tuskissaan vuoteella. Mies parani sitten vähitellen sen verran että kykeni kaupittelemaan sanomalehtiä. Joka aamu kello kolme meni vaimo hakemaan lehtiä miehelleen, joka sen jälkeen lähti Ritarihuoneen torille, missä tuolillaan kyhjötellen myskenteli niitä. Itse vaimokin oli lehdenkantaja saaden jonkun kruunun kuukaudessa hänkin. Mutta sitten tuli loppu. Toista viikkoa sitten palasi mies kotiin väsyneenä ja vilusta hytisten. Heittäytyi vuoteelle. Huoneessa oli kolkkoa ja kylmää. Vaimo pantuaan puun tähteet uuniin lähti sen jälkeen asioilleen ulos. Mies nukahti. Uunista putosi tulta lattialle, mistä se pian levisi. pitkin huonetta. . Perheen koirapahainen pelasti silloin miehen hengen, joskin vain viikon päiviksi. Alkoi vinkua ja haukkua, kunnes naapurit kurkistivat ovesta sisään, jolloin näkivät huoneen olevan täynnä savua ja tulta ja 67 vuotiaan vanhuksen makaavan tajuttomana lattialla. Tuli sammutettiin ja mies saatettiin sairaalaan. Hänellä oli suuria palohaavoja kasvois.?a, koko tukka palanut. Kun hänet oli sidottu, sai hän palata kotiinsa. Täällä vallitsi hävityksen kauhistus; kaikki oli noen ja lian vallassa, molemmat ikkunat olivat rikki, ja niis-sä liehui pa-perikaistaleet, joilla vaimo oli koettanut tukkia reijät; viima vinkui esteettä läpi huoneen. Mies jälleen vuoteelle. Mutta öiset viimat tekivät pian tehtävänsä. Mies sai keuhkokuumeen ja oli viikon perästä loppu; Kuolema pelasti hänet enemmistä kärsimyksistä. Ja nyt istuu leski yksinään autiossa huoneessa koettaan turhaan tiivistää särkyneitä ikkunoita. «Ihmiset säälivät minua, kun Loordi Curzon vastustaa allianssia Ranskan kanssa Lontoo. — Puhuessaan Washing-tonin konferenssin tuloksista, jon ka hän sanoi poistaneen kaikki-' eri mielisyydet EngSannin, Yhdysvaln' tain ja Japanin väliltä, lausui että hän pitäisi epäviisaana hyökkäys- ja puolustus-allianssia Ranskan kans sa. Hän arveli että mikä hallitus hyvänsä tekisi esityksen sellaisen al-liansin muodostamisesta, ei tulisi saamaan parlamentin eikä Englan nin kansan kannatusta. Ja hän varotti että hallituksen on parasta olla tekemättä mitäiln siinä suhteessa. —o— - öljytankkivaunuja ja muita tavaroita saapunut Venäjälle. Novorossisk. •— Kolme sataa yhdeksänkymmentä neljä öljytankki-vaunua on saapunut tänne Canadas-ta, ja 304 on vielä matkalla, Hyö-rylaivat Canadian Seymou? ja Canadian Roger toivat tankkivaunut ja samalla muita tavaroita, kuten kenkiä, ruokatarpeita ja maanvilje-lyskaluja. o Islannin porvarien ilo ennenaikainen Reyjavikistä ilmoitetaan, että työväenpuolue on valtuuston ja valtioneuvoston täydennysvaaleissa saavuttanut vakaisen enemmistön. Vaalien tulokset ovat herättäneet tavatonta huoiniota ja voidaan niitä pitää työtätekevän väestön vastalauseena • valkokaartilaisterorria vastaan, mikä alkoi tunnetusta venäläistä pakolaispoikaa koskevasta jupakasta. Luihut porvarit saivat rie-poitettua saarelta sairaan ja nälkäisen pikkupakolaisen, mutta saarella jäänyt valveutunut työväestö^kosi taa. ~ TKT, —:——o - • . Pitääkö siihen asti vielä kärsiä nälkää Toronto. — Maaliskuun lopulla ^noo täkäläinen hallituksen työnvälitystoimiston johtaja William Meath Ontarion fnrmoHlo tarvittavan vähintäin 2500 maanviljelystyöläistä. Saahan tuohon vielä odottaa enemmän kun puolitoista kuukautta, jolloin edelläsanottua työtä olisi saatavissa palkoilla, jotka eivät ole muuta kun nimeksi palkkaa. O Bostock valittu senaatin puheenjohtajaksi Ottawa. — Entinen yleisten töitten ministeri senaattori Hewitt Bostock on valittu senaatin puheenjohtajasi. Edustajahuoneen puheenjohtajan valitsee edustajahuone hallituksen suosittamista ehdokkaista. Senaatin puheenjohtajan valitsee hallitus suoranaisesti. sä luoldcansa etsa Tehokasta apua Venäjän nälkäisille. täytyi aina niin aikaisin retuuttaa lehtien kanssa, Mutta minä, joka olin istunut öitä hänen vuoteensa vieressä, missä hän tuskissaan vääntelehti, minä tiesin, että hän se oli eniten säälittävä, ja koetin voimieni mukaan auttaa häntä.» Kyyneleet vuotavat hänen silmistään ja hänen kuihtunut olemuksensa värisee huomauttaessaan edessäole-vasta köyhäinhautauksesta ja siitä, että hän tavallaan oli miehensä kuolemaan syypää jättäessään tulen pesään. Keskellä nokisia riepuja värjyy hän siinä talviviimassa epätoivon ruumiillistumena. Niin toivottoman kurjaa on Tukholman köyhäinkortteleissa, mutta jossakin rikkaiden kaupunginosassa hieroo tyytyväisenä kahta kämmentänsä herra, joka omistaa talon, missä on näytelty tuo ja monta muuta murhenäytelmää, herra, joka näiltä onnettomilta demokratian ja reformismin uhreilta kiskoo sellaiset vuokrat, että voi itse elää rauhassa yltäkylläisyyden päiviä, joita ei häiritse pieninkään, jokapäiväishuolen varjo. Ja ehkäpä istuu hän valtiopäivillä lujittamassa demokratiaa ja ajamassa reformipolitiikkaa, jotta porvarilliset taloustieteilijät voivat todeta olojen huomattavaa paräntu-minun mista, — TKT. Tammikuun 21 pnä jätti toveri Kiibom toiselle kamarille koko kom-muniatisen valtiopäivämiesryhmän allekirjoittaman esityksen valtion määrärahan myöntämisestä Venäjän näjkääkärsiville. Esityksessä viitataan Venäjän nälänhädän suunnattomaan laajuuteen, minkä vuoksi ei mitkään yksityiset ponnistukset sen torjumiseksi ole riittäviä. «Maailmansota vaati kuolleissa ainoastaan 6—8 miljoonaa, lausutaan esityksessä. Salliiko sivistynyt mailma, että yhtä monta miljoonaa ehkä kuolee nälkään. Samaan aikaan kun Venäjän kadon kohtaamat miljoonat vitkaan kuolevat nälkään leiviin puutteessa, käytetään Amerikassa maissia polttoaineena ja Ruotsissa syötetään kotieläimille ruista. ErUät hallituksot ja parlamentit ovat päättäneet avustaa Venäjää. Mutta, kuten Nan-sen on sanonut: kaikki mitä tähän asti on tehty, on liian vähän. Ruotsin hallitus on jo luovuttanut miljoona kruunua ja nyt ehdotetaan, että luovutettaisiin vielä miljoona. Mutta tätäkin määräU pidämme me riittämättöi>iunä. On ehdoton velvollisuutemme tehdä kaikki mitä voimme. Meidänhän pitäisi voida myöntää ainakin 2 miljoonan määräraha. Kun tällä'summalla ostettaisiin esim. ruotsalaista ruista koituisi tämä määräraha Ruotsin maanviljelyksenkin hyväksi. Sen nojalla mitä tässä on esitetty, ehdotetaan: että valtiopäivät päättäisivät myöntää 2 miljoonaa kruunua Ve näjän nälänhädän lioventämiseksi.» Työttömyys» ja tuotantokurjuuden torjuminen. Toveri Kiibom teki niinikään yh dessä koko koihmunisHsen vä^ päivämiesryhmän kanssa seuraavan esityksen työttömyyskysymyksessä! että valtiopäivät työttömyyden torjumiseksi, etukädessä järjestä-miillä tuottavaa työtä, vuoden 1022 lisämenosääntöön varaisivat kor« kcintaan 150 miljoonaan kruunun nousevan määrärahahan; antaisivat hallituksen tehtäväksi vahvistaessaan sekä hätäaputyöpalk-coja että työttömyyavustuksen suuruutta koskevat määräykset ottaa momoioonsa kutakin paikkakuntaa koskevat' elinkustannukset; sekä että valtiopäivät antaisivat halli uksen tGhtävilksi niinikään poistaa työttömyysmäärärähart jakamisen suhteen kaikki määräykset, jotka voivat palvella työnostajia taiste-ussaan - työläisiä vastaan.» Edellä olevan esityksen lisäksi te-dvät kommunistit sekä' ensi että toisessa; kamarissa ehdotuksen 15 miljoonan kruunun määrärahan myöntämisestä sellaisten teollisuus laitosten käyntiiinpanemiseksi, jotka ovat joko kokonaan taikka osittain seisauksissa, ; Samoin tehtiin esitys ^5 miljoonan kruunun myöntämisestä asuntotuotannon edistämiseksi, esitys metsäin, kaivosten ja vesiputousten ottamisesta valtion huostaan, ja vihdoin esitys tehokkaisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi oikeusbyrokratiaa vastaan. Viimeksi mainitussa esityksessä vaadittiin, että oikeusval-tuusmies velvoitettaisiin ja valtuutettaisiin entistä tarmokkaammin valvomaan ja saattamaan rangaistukseen virkamiesten ja viranomaisten tekemiä virheitä ja loukkauksia yleisöä kohtaan, niin että tuomai reistä ja muista virkamiehistä tulisi kansan palvelijoita sen sijaan, etta nyt ovat sen herroja, — TKT. o ' Äienkan osanotto Ge- Pitää parempana Mannerheimin kuta ' Daton kohtaloa. paatetaan Washington, — Presidentti Har-ding tulee ilmoittamaan Amerikan osanotosta joko myönteisesti tai kielteisesti lopullisesti viikon lopulla pidettävässä kabinetin kokouksessa, • / ] 'i Presidentti on nähtävästi jo tehnyt päätöksen, mutta ei halua sitä ilmoittaa ennen kuin edellämainit-tuna aikana. ^Viikko viikolta toistuvat Unkarin-kansalljskokouksessa hyökkäykset «kristillistä» ryövärihallitusta ja sen piiUtä, Horthyä, vastaan. Hyök-käyssarjan alkoi entinen sisäministeri Behiczky, kirjelmällä, jossa vaiti-onhoitajaa ilman muuta nimitettiin «veriseksi matruusiksi» ja «joukkomurhaajaksi ». Hänen jälkeensä esiintyvät liberaalit ja kristillisso-sialistit vaatien horthyläisten ayr-jäyttämään vallasta ja käyttäen yhtä paikalle sattuvaa kieltä ' kuin ent. sisäministerikin. Ajan merkkinä voidaan pitää, että nämä hyökkäykset ovat sujuneet Ilman mitään oikeudellista jälkinäytöstä. Kätke-ruus sotilaallista pahantokijätprroria vastaan on niin suuri, että Horthyn ja hänen hallituksensa on pidettävä hyvänään nämä hyökkäykset Ilman että uskaltaisivat turvautua minkäänlaiseen kostoon. Mutta samaan aikaan kun Unkarissa odotetaan Horthyn pyövellhal-lltuksen kukistumista, ovat maan sosialidemokrätiset johtajat tchi neet rauhansopimuksen nykyisen ministeripresidentin, B a t h i o n i n, kanssa, YksinpK vapaamielisten porvarienkin piirissä on tämä aito. spsialidemokratinen tekö leimattu; tökeröksi petokseksi. Mutta niinpä, ovatkin sosialiluopiot tehneet sopimuksia «ilman isäntäöi.. Kaikkialla missä työväenluokka on voinut ko.» hottaa äänensä on se tuominnut tä-män sopimuksen, mikä ei tuota mitään huojennusta vaan ainoastaan häpeää ja kärsimystä heille. TUmS mieliala on hämmentänyt sosialldQ-mokratisen puoluejohdon niin, että se on itse kiirtihtanut solittämään. että sen rengintoimllla on vain vähäinen merkltya, Jopa se loppujen lopuksi on, k^^^^ parhaaksi pcli^- ettei puoiuo oio sitoutunut mihinkään! Kelpaahan QO valhekin silloin kun «i ele puolustukseksi esi-tcttäyM pienintäkään kunniallista^ tosiasiaa. Kummakps sitten, jos tämä epä* miellyttävä tilanne on alkanut teh- ' dä Horthyn rauhattomaksi. Hänen ' perheensä on jO ;ko««n oll«t pelois» saan hänen henkoiisä tähden, ^ft hä- ; nen mlnisterinaä aukaisevat palvit-,' fäln tusinoittain klrjoltä, Jotka" sl- 6ältävä|^ mitä, raskaimpia uhkauksia tä vastaan. Horthy aikonee pian Juopua omasta aloitteestaan. Veres, espanjalainen Dato-eslmcrkkI cl Juuri houk^uttele. Mannerheimin kohta» lo on parempi..' Eräälle ruotsalaiselle sanomaieli^ timiehelle on Horthy lausunut, että hän kalpasi kovasti merelle ja Skandinavian tuntureille. Hän .lausui mm.: «Heti kohta' kun voin jättää nykyisen ; paikkani toteutan minä vanhan suunnitelmani ja matkustan Ruotsiin. Ehkä tulen silloin viipymään elellä kauemminkin,» Kuten näkyy, kaihoaa Horthy mahdollisimman kauas omasta maastaan. Eteläisestä Unkarista matkustaa hän luonhölliscstl kauas pohjoiseen. Mannerheim puolestaan matkusti pohjoisesta etelään. Ja kuten muistettaneen, lausuivat Ranskan ja Italian työläiset hänet tervetulleeksi — omalla tavallaan, «Italiassa on muutakin katseltavaa kuin Riviera; on esini, ruumlshuoncito.» ' Sen kummempaa vastaanottoa ei Horthy saan^ Skandinavian työläisiltä. Mutta Unkarin polittisissa piireissä — lukuunottamatta Horthyn hei-tukoita —- on hänen eroamistuuman-sa otettu vastaan peittelemättäraäl- Jä ilolla. — TKT. Sun Yat Senin armeija huonossa kunnossa^ Canton. — Presidentti Sun Yat Sentn- armeijan hyökkäys Pekingin hallitusta vastaan on onnettomassa tilanteessa. Etelä-Kiinan tasavallan presidentti ja hänen sotajoukkonsa ovat nykyisin Kweilinifi8ar Kvangsin maakunnassa, ja ellei hän saa. aikaan sopimusta kenraali WnPeiFu*un kanssa, niin uskotaan häneii hankkeittensa ^ menevän varojen puutteessa myttyyn, sillä Kwan-tungin kuvernööri ei ole ollut tai-'' puvainen avustamaan banta.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 11, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-02-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220211 |
Description
Title | 1922-02-11-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | JITTfSlS YBTEEN. TEHM ON AMOAOTAAN lAHIÄNNP JA KOKO MAHIIA VOITETTATANAI 'f XYÖVÄEN VAPAUTOS TAPAH. TUU SEN ITSENSÄ KAUTTAI VAIN JÄRJESTVNEENX VQl TYÖVÄENLUOKKA VOITTAAI Lauantaina, helmik,llw;p>" Sateday, Fek llth. VI Vuosikerta-Voi. VI Kommunististen Internationalien juHttut. - Kommunistisen Internationalen ia Punaisen Ammatillisen Interna- J Punaise_n . itomiteat tionalen Toimeenpanevat ovat osoittaneet Icaikkie. n _ maid..e n työläisille julistuksen, missa osoitetaan, että kansainvälisellä kapitalistilla on suursodan jälkeen ollut kolme vuotta aikaa näyttää, kykenikö 56 vakauttamaan työtätekeville kansanjoukoille edes pienemmätkään inhimillisen elämänehdot. Näiden kolmen vuoden tuloksena on kuiten- Idn mailmantaloudellinen sekasorto: lirvittävää työttömyyttä kaikissa maissa, asuntopulan kasvamista, ve- Totaakan kasvamista Saksan kuristamista, kolme vuotta -kestänyttä aseellista sekaantumista Venäjän .asioitiin, jolla on tehty erämaaksi tämä Europan vilja-aitta,, WaAihg-tonin rauhanilveilykonferenssi,. palkkain poljentaa, työajan pidennystä, valtiovelkain vyöryttämistä. työtätekevän kansan harteille. Reformistinen politiikka on johtanut siihen, -.iuj^^^ liittyneenä raivaa sodan rauniot ja -alkaa uudelleenrakennustyön. Mutta me tiedämme, kuinka lujina men- .neisyyden kahleina vaikuttavat vielä koulu, sanomalehdistö ja kirkko. Tiedämme, kuinka arkoja ja pelkureja suuret proletaariset kansanjoukot ovat ottaakseen vallan käsiinsä ja tullakseen oman kohtalonsa sepäksi. Tiedämme, kuinka suuri kauhu vallitsee suurissa. proletaarisissa joukoissa tappioiden johdosta, joita kommunistinen vähemmistö on kärsinyt taistelussaan ,jota se on käynyt poistaakseen suuret joukot orjan kohtalosta. Tiedämme, kuin-ia koko maailman kapitalistinen 'distö mielii lannistaa teidän rohkeutenne osoittamalla haavoja; jotka Jfhdistynyt Venäjän proletariaatti •on saanut koko kapitalistista ^maail-maa vastaan käymässään taistelussa. Ja sen vuoksi sanoinme me teille: Jtte rohkene vielä i-ylityä uudelleen taisteluun, ette rohkene käydä kamp-jaijuun vallasta'ja diktatuurista ase iadessä, ette uskalla käydä hyöfe Jaamaan maailmantaantumuksen va- ^stusta vastaan. Yhtykää siis ^'nakm taistellaksefm^ silkasta eläj i ä n n e , taisteluksenne leivän-kannikasta, taistellaksenne rauhasta, ^okoontukaa tätä taistelua varten yhdeksi taistelurintamaksi, kokoon-tiilisiä ja vapaamielisiä ammattiyh-distysläisiä, kukaan teistä ei tahtone palkkain vähentämistä entisestäänkin. Ett»«tahdo kauempaa ahertaa tukaa proletaarisena luokkana maailman «'»fajiä- ja LäviliSjalaokkaa va.. »aan. kaivatkaa välillenne rakennetut kai- ]^et, ^asettukaa riveihin, olittepa sit- 2f.^Ja, anarkisteja taikka syndi- J^'feja, kaikki taisteluun hetken ™ vastaan! Kommunistinen Internationale on ^ati vaahnut työläisiä, jotka ovat tanaatin diktatuurin, neuvostosi ^^^j^"^' ™«°dostu-jaan Itsenäisiksi puolueiksi, ja se « ln'T^''" takaisin siitä, mitä Imi itsenäisten ^kommunistipuolueiden perustamises-nälässä'ja vilussa, ja sen vuoksi on teidän yhdistyttävä yhteiseksi rintamaksi työnantajain yleishyök-käystä vastaan. Kaikki työläiset, olittepa kommunisteja taikka sosialidemokrateja, syndikalisteja taikka vaikkapa kristillisiä ja vapaamielisiä ammattiyh-distysläisiä, ettehän tahdo päivästä toiseen kulkea tehtaanportilta toiselle työtä kerjäten. Kaikki te pelkäätte joutuvanne viskatuksi kadulle. Tästä syystä on teidän yhdyttävä taisteluun kaikkea vastaan, ^ i - kä synnyttää työttöniyyttä. Ja työttömyys ei ole loppuva missä.än teoUisuusmaassia, jos Saksan proletariaatista tehdään ententen ja Saksan kapitaalin orja, jos se häärää kansainvälisenä palkkainpolkijana, jotta saksalaiset kapitalistit viskaii sivat saksalaisia tuotteita pilkkahinnalla, maailmanmarkkinoille voidakseen siten maksaa Versailles'n pakkoverot. Työttömyys on kasvava, jos kapitalistinen maailma asettaa Neuvosto-Venäjälle orjuutuus-' ja alistumisehdot, ja se on pakotettu edelleen nälkiintymään taikka ase kädessä puolustamaan itseään. Siitä syystä yhtykää taistellaksenne sotavelkain mitättömiksi julistamisen puolesta, taistellaksenne Saksan kuristamista vastaan, taistellaksenne Neuvosto-Venäjän turinustamisen, puolesta ja uudisrakennustyön puolesta ehtojen pohjalla, jotka vastaavat kansainvälisen proletariaatin etuja. Eikä ainoastaan työttömyys iske proletariaattiin haavoja, sitä uhkaa tuotantoanarkia. sitä uhkaa se, että kapitalistit voivat tuottaa ja viedä maasta mitä mielivät. Köyhty-jiy t ,2n^ilm4 ^vaatii, suunnitelmanmukaista raaka-aineiden jakoa, niiden suunnitelman mukaista käyttämistä, se vaatii hintain kontrollia; kaikki tämä on mahdotonta niin kauan kuin työväenluokka ei ole vallannut tuotannon kontrollia, niin kauan kuin työläisten valitsemat elimet ei ole tilaisuudessa kontroUeeraaraaan kapitalististen teollisuus-sekasorta-jain toimintaa. Kaikkien työläisten on yhdyttävä tässä taistelussa tuo-tantokontrollista, mikä ei ole ainoastaan proletariaatin vaan myös laajojen pikkuporvarillisten kerrosten edun mukaista, jotka kerrokset voihkivat hintain hurjastelua. Kaikkien työläisten, olivatpa he kommunisteja, sosialidemokrateja, syndikalisteja taikka vaikkapa kristillisiä ja vapaamielisiä ammattiyh-distysläisiä, on oman etunsa takia estettävä, ettei kapitalistinen diplomatia sytytä uutta maailmanpaloa, mikä on heidän erikoisammattinsa; siitä syystä yhtykää taisteluun kapitalistista varustelua, kapitalistisia vehk*eilyjä vastaan. Saksalainen yhtiö saanut suuren kaapeli-kontrahdin Berliini. — Felton & Guilleaume, yksi Saksan suurimpia sähköfirmoja on saanut suurimman ulkomaisen kontrahdin mitä tämä maa on saanut sitten sodan syttymisen. Kontrahti joka tulee Amerikasta, käsittää kaapelin laskemisen Emdenistä, Pohjanmeren satamasta Yhdysvaltoihin. Urakan arvoa ei ole ilmoitettu, mutta että Yhdysvallat ovat luovuttaneet mainitulle firmalle useita miljooneja markkoja luottoa tämän työn suorittamiseksi, viittaa siihen että se on suuremmoinen. o Ralddian Eootsin^i-raasta sy&iestä Tukholmalainen kurjuuskuva lukemattomia. yk-ai Lakkolaiset ilmottavat ryhtyvänsä runnaamaan rautateitä. Cork. — Gorkin rautatielakossa on saavutettu huippukohta, sillä laklcolaiset ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä runnaamaan rautateitä itse omalla vastuUaan. South Munster on kokonaan erotettu muusta osasta maata, joka on tehnyt suuren vahingon kauppaliikenteelle. ta .1, ; Fci uauaiuisesr teS-^ • vakun- ^ ^ ' ^ ihnTT-^ toiminnassaan ollut ^"t^ kaikesta siitä huolimatta mi- Jnieidat eroittaa sanoo se: Kait- =1- Sulkekaa rintama taijtel- «"WIaluenne «iio, minkä te kaikki « Ä r . sosialidemokrateja. ^^^>3teja taikka vaikkapa kris^ Yhteinen rintama työmailla ja kaikkialla. K o m mun istinen Internationale vaatii kommunistisia työläisiä, vaatii kaikkia rehellisiä työläisiä kautta mailman versteissa ja kokoussaleissa liittymään yhdeksi työtätekeväin perheeksi, joka kaikissa ajan koettelemuksissa seisoisi yksimielisesti kapitaalia vastaan. Luokaa proletaarisen yhteyden rautainen tahto, joTion kilpistyy jakainen proletariaatin eroittamiskoe, tapahtuipa tämä sitten miltä taholta tahansa. Vain jos te proletaarit olette yhteenliittyneinä työpajoissa ja taloudessa, tulevat kaikki puolueet, jotka nojautuvat proletariaattiin taikka pyrkivät sen suosioon, pakotetuiksi.liittymään yhteen käydäkseen' yhteistä puolustustaistelua kapitaalia vastaan. Vai» täten tulevat ne pakotetuiksi rikkomaan liittonsa kapitalististen puolueiden kanssa. Niin, jos proletariaatti sulkeutuu yhteen, niin kykenee se Jcäyttämään niitä vähäisiä oikeuksia, mitkä kapitalistinen muotodemokratia on sille jättänyt, taistellakseen proletariaatin aseman parantamiseksi ja saa-votustensa lujittamiseksi. Me sanomme teille: porvarillisen kanako-pin katon alla ei proletaarinen jätti voi oikoa jäseniään, ei kohottautua koko pituudelleen. Kerran ryhdyttyänne taisteluun tulette te huomaamaan, että tarvitsette voittaak-senne' diktatuurin kalvan. : Mutta me tiedämme, että tämä diktatuuri Porvarillisten uutistoimistojen valheita Associated Press niminen uutistoimisto levittää tiedonantoa kuinka muka Genoan konferenssiin meneville Neuvosto-Venäjän edastajille LOH'-annettu- määräys ^»ukea. itsensä. niinkuin muutkin ihmiset.. Piika tukka,, jota bolshevikien sanotaan käyttävän, kuin myöskin pitkävartiset saappaat ovat jätettävä pois ja sensijaan hankittava uudet samanlaiset kuin muissa sivistyneissä- maissa käytetään. Kaikkien edustajain sanotaankin jo ostavan uusia vaatteita, näyttääkseen muka muitten maitten edustajain silmissä ihmisiltä. Myöskin rahaa on järjestetty siltä varaltä, että edustajat voisivat lisätä vaatevarastoaan Genoag-sa. Tietenkin edelläoleva uutinen on tavallisia porvarillisten uutistoimistojen omia keksintöjä, sillä ovathan bolshevikit aina olleet niitten mielestä jotain muuta mutta eivät ihmisiä. Tässä sopinee kysyä, että miten Leninin paljaasta päästä tukka lyhennetään, joka toimenpide taitaa olla vaikea probleemi, jos nimittäin Lenin tulee menemään tuohon konferenssiin. o '. / . Woolworth komppania tehnyt huikeita voittoja New York. — F. W. Woolworth komppania, jolla ympäri Amerikan mannerta oh ketju 10 ja 5 sentin kauppoja, virallisessa raportissaan selostaa tehneensä $20,04 voittoa jokaiselle osakkeelle osakepääoman olleTssa" $65,000,000.'"" Vuoden 1920 tulos oli $13.87 osakkeelle. Ei sopisimoittia huonosta liikeajasta, kun edellämainittuja huikeite summia voi ostajilta riistää. on mahdollinen vain jos proletariaatin suuri enemmistä omasta koke-muksesteail siihen turvautuu, ja siität syystä haluaa Kommunistinen Internationale, haluavat kommunistiset puolueet marssia fcärsivällisesti veljellisesti kaikkien muiden proletaarien kanssa,—jopa vaikka nämä taistelisivat kapitalistisen demokratian maaperällä. Tiedämme, että jos te yhdytte, jos koko proleteriaat-ti rientää yhdessä, niin tulee se kokemaan voimansa suuruuden, tulee näkemään, että porvaristo, joka maailman raunioilla tuntee itsensä herraksi, on surkastuva, pieneksi teidän edessänne, lausutaan julistuksessa. (Ratkaiskaa, odotatteko toisaalta julistusta kokonaisuudessaan). Olot ovat huomattavasti parantuneet, toteaa ruotsalainen porvarillinen tilastomies. , Ajakaamme vain demokraattista reformipolitiikkaa, kuuluu sosialidemokratisten halli-tusherrain mielilause. Taistelkaamme, sillä muuten ei panna salpaa maamme äärettömälle kurjuudelle, kehottaviat kommunistit. Ja tode;;! totta, Ruotsin työläisten olot eivät ole parantuneet vaan huimaavasti faap|iontuneet. Toden totta, sosialidembkratien reformipolitiikka ei olöWoinut tätä kehitystä estää vaaita on päinvastoin sitä jouduttanut.'';^ Toden totta, muu kuin taistelu el. voi tehdä loppua kurjuudesta, niis|ä tähän näytteeksi täpaus — yksi lukemattomista. Muutaman Bäqan metrin päässä kuninkaallisesta ^inhasta ja upeasta valtiopäivätalosta, köyhäinkortter leissa, missä. ryyViset olennot nyt liikkuvat kuin varjot vanhoissa kivitaloissa, joissa jennen muinoin viettivät iloisia päiviä toimettomat aateliset ja'muu V^äluokka. Sisään ahtaasta, keskiaikaisesta portista, yli likaisen ja |aisevan pihamaan, kapeita ja pimeitä portaita ylös neljänteen kerrojtseeri ja sitten sisään ahtaaseen; ja mustaan huone-pahaiseen, missä |:öhtaamme vanhan, huolten ja surujen leimaaman naisen, josta juuri ön tullut leski. Pieni huone on mUsta ja noettunut. muutamia yksinlciertaisia huonekaluja, risaisia vaatekappaleita ja laatikoita noen tahraamina sikin sokin siellä täällä. |tikkinäiset, paperi-kaistaleilla paikatut ikkunat, yks* huoneen kummassakin päässä. Valoa virtaa niukasti mutta ei kuitenkaan niin niukani, että se kaihtaisi kurjuuden, minkä tuli on viho viimeiseksi silanijut noella. Taakkansa alJa taipunut mutta ei murtunut vaimo kertoo onnettomuudesta, jokff-'ön'*feohdannut huoneen asukkaita, kertoo arastellen, kärsien siitä, että kurjuutensa on vieraan silmän katseltavana. Olivat olleet naimisissa 26 vuotta, tulleet keskenään hyvin toimeen: Mies oli ennemmin ollut rakennus^ työläinen ja kulissimies. Mutta sairaudet ja työtapaturmat olivat tul-eet ehtimiseen ja tehneet elämän sietämättömäksi hoille. Kerran putosi miea rakennustelineiltä ja aai maata monta kuukautta. Htinellä oli hirvittävät tuskat, niin etteivät hänen hermonsa olleet sietäneet pienintäkään liikettä huoneessa, minkä vuoksi vaimon oli pitänyt istua tun tikaupalla liikkumattomana tuolillaan, miehen vääntelehtiessä tuskissaan vuoteella. Mies parani sitten vähitellen sen verran että kykeni kaupittelemaan sanomalehtiä. Joka aamu kello kolme meni vaimo hakemaan lehtiä miehelleen, joka sen jälkeen lähti Ritarihuoneen torille, missä tuolillaan kyhjötellen myskenteli niitä. Itse vaimokin oli lehdenkantaja saaden jonkun kruunun kuukaudessa hänkin. Mutta sitten tuli loppu. Toista viikkoa sitten palasi mies kotiin väsyneenä ja vilusta hytisten. Heittäytyi vuoteelle. Huoneessa oli kolkkoa ja kylmää. Vaimo pantuaan puun tähteet uuniin lähti sen jälkeen asioilleen ulos. Mies nukahti. Uunista putosi tulta lattialle, mistä se pian levisi. pitkin huonetta. . Perheen koirapahainen pelasti silloin miehen hengen, joskin vain viikon päiviksi. Alkoi vinkua ja haukkua, kunnes naapurit kurkistivat ovesta sisään, jolloin näkivät huoneen olevan täynnä savua ja tulta ja 67 vuotiaan vanhuksen makaavan tajuttomana lattialla. Tuli sammutettiin ja mies saatettiin sairaalaan. Hänellä oli suuria palohaavoja kasvois.?a, koko tukka palanut. Kun hänet oli sidottu, sai hän palata kotiinsa. Täällä vallitsi hävityksen kauhistus; kaikki oli noen ja lian vallassa, molemmat ikkunat olivat rikki, ja niis-sä liehui pa-perikaistaleet, joilla vaimo oli koettanut tukkia reijät; viima vinkui esteettä läpi huoneen. Mies jälleen vuoteelle. Mutta öiset viimat tekivät pian tehtävänsä. Mies sai keuhkokuumeen ja oli viikon perästä loppu; Kuolema pelasti hänet enemmistä kärsimyksistä. Ja nyt istuu leski yksinään autiossa huoneessa koettaan turhaan tiivistää särkyneitä ikkunoita. «Ihmiset säälivät minua, kun Loordi Curzon vastustaa allianssia Ranskan kanssa Lontoo. — Puhuessaan Washing-tonin konferenssin tuloksista, jon ka hän sanoi poistaneen kaikki-' eri mielisyydet EngSannin, Yhdysvaln' tain ja Japanin väliltä, lausui että hän pitäisi epäviisaana hyökkäys- ja puolustus-allianssia Ranskan kans sa. Hän arveli että mikä hallitus hyvänsä tekisi esityksen sellaisen al-liansin muodostamisesta, ei tulisi saamaan parlamentin eikä Englan nin kansan kannatusta. Ja hän varotti että hallituksen on parasta olla tekemättä mitäiln siinä suhteessa. —o— - öljytankkivaunuja ja muita tavaroita saapunut Venäjälle. Novorossisk. •— Kolme sataa yhdeksänkymmentä neljä öljytankki-vaunua on saapunut tänne Canadas-ta, ja 304 on vielä matkalla, Hyö-rylaivat Canadian Seymou? ja Canadian Roger toivat tankkivaunut ja samalla muita tavaroita, kuten kenkiä, ruokatarpeita ja maanvilje-lyskaluja. o Islannin porvarien ilo ennenaikainen Reyjavikistä ilmoitetaan, että työväenpuolue on valtuuston ja valtioneuvoston täydennysvaaleissa saavuttanut vakaisen enemmistön. Vaalien tulokset ovat herättäneet tavatonta huoiniota ja voidaan niitä pitää työtätekevän väestön vastalauseena • valkokaartilaisterorria vastaan, mikä alkoi tunnetusta venäläistä pakolaispoikaa koskevasta jupakasta. Luihut porvarit saivat rie-poitettua saarelta sairaan ja nälkäisen pikkupakolaisen, mutta saarella jäänyt valveutunut työväestö^kosi taa. ~ TKT, —:——o - • . Pitääkö siihen asti vielä kärsiä nälkää Toronto. — Maaliskuun lopulla ^noo täkäläinen hallituksen työnvälitystoimiston johtaja William Meath Ontarion fnrmoHlo tarvittavan vähintäin 2500 maanviljelystyöläistä. Saahan tuohon vielä odottaa enemmän kun puolitoista kuukautta, jolloin edelläsanottua työtä olisi saatavissa palkoilla, jotka eivät ole muuta kun nimeksi palkkaa. O Bostock valittu senaatin puheenjohtajaksi Ottawa. — Entinen yleisten töitten ministeri senaattori Hewitt Bostock on valittu senaatin puheenjohtajasi. Edustajahuoneen puheenjohtajan valitsee edustajahuone hallituksen suosittamista ehdokkaista. Senaatin puheenjohtajan valitsee hallitus suoranaisesti. sä luoldcansa etsa Tehokasta apua Venäjän nälkäisille. täytyi aina niin aikaisin retuuttaa lehtien kanssa, Mutta minä, joka olin istunut öitä hänen vuoteensa vieressä, missä hän tuskissaan vääntelehti, minä tiesin, että hän se oli eniten säälittävä, ja koetin voimieni mukaan auttaa häntä.» Kyyneleet vuotavat hänen silmistään ja hänen kuihtunut olemuksensa värisee huomauttaessaan edessäole-vasta köyhäinhautauksesta ja siitä, että hän tavallaan oli miehensä kuolemaan syypää jättäessään tulen pesään. Keskellä nokisia riepuja värjyy hän siinä talviviimassa epätoivon ruumiillistumena. Niin toivottoman kurjaa on Tukholman köyhäinkortteleissa, mutta jossakin rikkaiden kaupunginosassa hieroo tyytyväisenä kahta kämmentänsä herra, joka omistaa talon, missä on näytelty tuo ja monta muuta murhenäytelmää, herra, joka näiltä onnettomilta demokratian ja reformismin uhreilta kiskoo sellaiset vuokrat, että voi itse elää rauhassa yltäkylläisyyden päiviä, joita ei häiritse pieninkään, jokapäiväishuolen varjo. Ja ehkäpä istuu hän valtiopäivillä lujittamassa demokratiaa ja ajamassa reformipolitiikkaa, jotta porvarilliset taloustieteilijät voivat todeta olojen huomattavaa paräntu-minun mista, — TKT. Tammikuun 21 pnä jätti toveri Kiibom toiselle kamarille koko kom-muniatisen valtiopäivämiesryhmän allekirjoittaman esityksen valtion määrärahan myöntämisestä Venäjän näjkääkärsiville. Esityksessä viitataan Venäjän nälänhädän suunnattomaan laajuuteen, minkä vuoksi ei mitkään yksityiset ponnistukset sen torjumiseksi ole riittäviä. «Maailmansota vaati kuolleissa ainoastaan 6—8 miljoonaa, lausutaan esityksessä. Salliiko sivistynyt mailma, että yhtä monta miljoonaa ehkä kuolee nälkään. Samaan aikaan kun Venäjän kadon kohtaamat miljoonat vitkaan kuolevat nälkään leiviin puutteessa, käytetään Amerikassa maissia polttoaineena ja Ruotsissa syötetään kotieläimille ruista. ErUät hallituksot ja parlamentit ovat päättäneet avustaa Venäjää. Mutta, kuten Nan-sen on sanonut: kaikki mitä tähän asti on tehty, on liian vähän. Ruotsin hallitus on jo luovuttanut miljoona kruunua ja nyt ehdotetaan, että luovutettaisiin vielä miljoona. Mutta tätäkin määräU pidämme me riittämättöi>iunä. On ehdoton velvollisuutemme tehdä kaikki mitä voimme. Meidänhän pitäisi voida myöntää ainakin 2 miljoonan määräraha. Kun tällä'summalla ostettaisiin esim. ruotsalaista ruista koituisi tämä määräraha Ruotsin maanviljelyksenkin hyväksi. Sen nojalla mitä tässä on esitetty, ehdotetaan: että valtiopäivät päättäisivät myöntää 2 miljoonaa kruunua Ve näjän nälänhädän lioventämiseksi.» Työttömyys» ja tuotantokurjuuden torjuminen. Toveri Kiibom teki niinikään yh dessä koko koihmunisHsen vä^ päivämiesryhmän kanssa seuraavan esityksen työttömyyskysymyksessä! että valtiopäivät työttömyyden torjumiseksi, etukädessä järjestä-miillä tuottavaa työtä, vuoden 1022 lisämenosääntöön varaisivat kor« kcintaan 150 miljoonaan kruunun nousevan määrärahahan; antaisivat hallituksen tehtäväksi vahvistaessaan sekä hätäaputyöpalk-coja että työttömyyavustuksen suuruutta koskevat määräykset ottaa momoioonsa kutakin paikkakuntaa koskevat' elinkustannukset; sekä että valtiopäivät antaisivat halli uksen tGhtävilksi niinikään poistaa työttömyysmäärärähart jakamisen suhteen kaikki määräykset, jotka voivat palvella työnostajia taiste-ussaan - työläisiä vastaan.» Edellä olevan esityksen lisäksi te-dvät kommunistit sekä' ensi että toisessa; kamarissa ehdotuksen 15 miljoonan kruunun määrärahan myöntämisestä sellaisten teollisuus laitosten käyntiiinpanemiseksi, jotka ovat joko kokonaan taikka osittain seisauksissa, ; Samoin tehtiin esitys ^5 miljoonan kruunun myöntämisestä asuntotuotannon edistämiseksi, esitys metsäin, kaivosten ja vesiputousten ottamisesta valtion huostaan, ja vihdoin esitys tehokkaisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi oikeusbyrokratiaa vastaan. Viimeksi mainitussa esityksessä vaadittiin, että oikeusval-tuusmies velvoitettaisiin ja valtuutettaisiin entistä tarmokkaammin valvomaan ja saattamaan rangaistukseen virkamiesten ja viranomaisten tekemiä virheitä ja loukkauksia yleisöä kohtaan, niin että tuomai reistä ja muista virkamiehistä tulisi kansan palvelijoita sen sijaan, etta nyt ovat sen herroja, — TKT. o ' Äienkan osanotto Ge- Pitää parempana Mannerheimin kuta ' Daton kohtaloa. paatetaan Washington, — Presidentti Har-ding tulee ilmoittamaan Amerikan osanotosta joko myönteisesti tai kielteisesti lopullisesti viikon lopulla pidettävässä kabinetin kokouksessa, • / ] 'i Presidentti on nähtävästi jo tehnyt päätöksen, mutta ei halua sitä ilmoittaa ennen kuin edellämainit-tuna aikana. ^Viikko viikolta toistuvat Unkarin-kansalljskokouksessa hyökkäykset «kristillistä» ryövärihallitusta ja sen piiUtä, Horthyä, vastaan. Hyök-käyssarjan alkoi entinen sisäministeri Behiczky, kirjelmällä, jossa vaiti-onhoitajaa ilman muuta nimitettiin «veriseksi matruusiksi» ja «joukkomurhaajaksi ». Hänen jälkeensä esiintyvät liberaalit ja kristillisso-sialistit vaatien horthyläisten ayr-jäyttämään vallasta ja käyttäen yhtä paikalle sattuvaa kieltä ' kuin ent. sisäministerikin. Ajan merkkinä voidaan pitää, että nämä hyökkäykset ovat sujuneet Ilman mitään oikeudellista jälkinäytöstä. Kätke-ruus sotilaallista pahantokijätprroria vastaan on niin suuri, että Horthyn ja hänen hallituksensa on pidettävä hyvänään nämä hyökkäykset Ilman että uskaltaisivat turvautua minkäänlaiseen kostoon. Mutta samaan aikaan kun Unkarissa odotetaan Horthyn pyövellhal-lltuksen kukistumista, ovat maan sosialidemokrätiset johtajat tchi neet rauhansopimuksen nykyisen ministeripresidentin, B a t h i o n i n, kanssa, YksinpK vapaamielisten porvarienkin piirissä on tämä aito. spsialidemokratinen tekö leimattu; tökeröksi petokseksi. Mutta niinpä, ovatkin sosialiluopiot tehneet sopimuksia «ilman isäntäöi.. Kaikkialla missä työväenluokka on voinut ko.» hottaa äänensä on se tuominnut tä-män sopimuksen, mikä ei tuota mitään huojennusta vaan ainoastaan häpeää ja kärsimystä heille. TUmS mieliala on hämmentänyt sosialldQ-mokratisen puoluejohdon niin, että se on itse kiirtihtanut solittämään. että sen rengintoimllla on vain vähäinen merkltya, Jopa se loppujen lopuksi on, k^^^^ parhaaksi pcli^- ettei puoiuo oio sitoutunut mihinkään! Kelpaahan QO valhekin silloin kun «i ele puolustukseksi esi-tcttäyM pienintäkään kunniallista^ tosiasiaa. Kummakps sitten, jos tämä epä* miellyttävä tilanne on alkanut teh- ' dä Horthyn rauhattomaksi. Hänen ' perheensä on jO ;ko««n oll«t pelois» saan hänen henkoiisä tähden, ^ft hä- ; nen mlnisterinaä aukaisevat palvit-,' fäln tusinoittain klrjoltä, Jotka" sl- 6ältävä|^ mitä, raskaimpia uhkauksia tä vastaan. Horthy aikonee pian Juopua omasta aloitteestaan. Veres, espanjalainen Dato-eslmcrkkI cl Juuri houk^uttele. Mannerheimin kohta» lo on parempi..' Eräälle ruotsalaiselle sanomaieli^ timiehelle on Horthy lausunut, että hän kalpasi kovasti merelle ja Skandinavian tuntureille. Hän .lausui mm.: «Heti kohta' kun voin jättää nykyisen ; paikkani toteutan minä vanhan suunnitelmani ja matkustan Ruotsiin. Ehkä tulen silloin viipymään elellä kauemminkin,» Kuten näkyy, kaihoaa Horthy mahdollisimman kauas omasta maastaan. Eteläisestä Unkarista matkustaa hän luonhölliscstl kauas pohjoiseen. Mannerheim puolestaan matkusti pohjoisesta etelään. Ja kuten muistettaneen, lausuivat Ranskan ja Italian työläiset hänet tervetulleeksi — omalla tavallaan, «Italiassa on muutakin katseltavaa kuin Riviera; on esini, ruumlshuoncito.» ' Sen kummempaa vastaanottoa ei Horthy saan^ Skandinavian työläisiltä. Mutta Unkarin polittisissa piireissä — lukuunottamatta Horthyn hei-tukoita —- on hänen eroamistuuman-sa otettu vastaan peittelemättäraäl- Jä ilolla. — TKT. Sun Yat Senin armeija huonossa kunnossa^ Canton. — Presidentti Sun Yat Sentn- armeijan hyökkäys Pekingin hallitusta vastaan on onnettomassa tilanteessa. Etelä-Kiinan tasavallan presidentti ja hänen sotajoukkonsa ovat nykyisin Kweilinifi8ar Kvangsin maakunnassa, ja ellei hän saa. aikaan sopimusta kenraali WnPeiFu*un kanssa, niin uskotaan häneii hankkeittensa ^ menevän varojen puutteessa myttyyn, sillä Kwan-tungin kuvernööri ei ole ollut tai-'' puvainen avustamaan banta. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-02-11-01