Vapaus, August 23, 1951

              Sivu 2 Torstaina, elokuun 2 3 p. — Thursday, August 23,1951
OUBEETK)' Independent Labor
Telephones: Busbu» OfOce 4-420f.
Editorial Office 4-426S^; Manager
E. Suksi. E^tor^W. EUund, JtfaUlng
address Boi^ 99, 'Bodbuty.- Ontatfo.
Olgan of stinlab Canadians. Es-tabUobed
Kov^.O, 1917. Autborlzed
M second class rnall bv the Fost
Advertifing. rates .iQKm applkatltm;
mranSIation free of dtaige/
XKOce Department^'Ottawa, Pub-
Uahed thrlce «eekly: Tuesdays,
HumdayB and Saturdays by Vapaus
Publishing Companjr Ltd., at 100-102
Etan S t W., Budbury, Oat., Canada,
Tn4AUSHXNNAT:
Canadaesa: 1 vk, 7JOO 6 kk. 3.75
3kk;2its
Vhdyavalloissa: 1 vk. 8J0O 0 kk. 430
Suomessa; 1 vk. 8 ^ 6 klc 4.75
i K^renskin uusi tuleminen
l Frankfortistä tuli tiistaina tieto; että Stuttgartissa, Laiisi-Sak-
I sassa on neljä päivää kestäneessä kokouksessa perustettu tsaarinai-
I kaisen Venäjän neljän pakolaisryhmän yhteinen komitea, jonka > j o h -
«tavana sieluna on Neuvostokansan hylkäämä Alexander Kerenski, T a ­mman
pakolaisryhmien ''yhteistoimintaa '-yaa-timatonV
tehtävä — "Venäjän kansojen vapauttaminen" kuten New
Y o r k Timesin kirjeenvaihtaja >Famsworth Fowle sanoi uutistiedossaan.
. : T ^ sietää pysähtyä miettimään eräitä seik*
j l o j a . ;
^ Mitähän sanottaisiin esitjn. Yhdysvalloissa tai C a n a d a s ^ , jos Ftä-,
i * Saksassa perustettaisiin j o k i n sellainen A^n, minkä tehtäväksi omak­si
» s u l a an Yhdysvaltain (tai Canadan) kansojen ''vapau
;*vO0nme kuvitella sen myrskyn j a raivon, minkä selhinen^^^^^^^^^^
aiheuttaisi eikä suinkaan suotta, kun otetaan huomioon eräitä mui­l
t a k i n , seikkoja.
Yllämainitun uutistiedon mukaan Kerenskin j a muiden pakolais-
V johtajien keskuudessa « l i kehitty^^ kun toiset
-pakolaisryhmät syyttivät; että Kerenskiisaa ulkomaista rahaa töiminr
tarisä tueksi. Nyt, jos olisi Itä-Saksassa muodostettu komitea " v a -
' ' paiitUniäan'' Canadan kansaa j a samalla tämän komitean jäsenet
: s ^ että sen johtaja saa ulkomaista raHaa toimintansa tueksi,
' n ^ luottamusta j a ystävyyttä sitä maa-iita^
koibiaanijo^ apu on lähtöisin!
M u t t a tällä asialla o n traagikoomillinenkin puoli. .Yllämainitus­s
a Fraiikförtin uutisessa vihjattiin, että nämä pakolaisryhmät eivät ole
koskaan kuulleet suomrfi'aista sananlaskua, jotta " e i saa nuolla ennen­k
u i n tipahtaa". Lähdettyään Kefenskin j a hänen ^ulkomaisten rähb-,
jensa johdolla "Venäjän kansoja vapauttamaan" ukrainalaiset j a muut
pakolaissankarit muistivat, että heidän täytyy esiintyä "Itsenäisyys-vniiehinäkin''
j a niinmuodoin siellä pohdittiin vakavalla naamalla sitä-
J c i n , k u i n k a suuri tehdään "vapautetusta Venäjästä". _01iko siellä o l -
?i-Iut puhetta tsaarin j a Rasputiinin henkiin herättämisestä, siitä ei mai-nitussauutbtiedossa
kerrota mitään. Kaiken lisäksi näyttää siltä,
'että suomalaisia pakolaisemigrantteja ei kok<?ukseen osallistunut, vaik-
^ Suomenkin itsenäisyyskauden lopettaminen. Syy, miksi suo­malaisia
emigranttipakolaisia ei Kerenskin kokoukseen osallistunut, e i
! v o l Olla yksinomaan sekään, että Mannerheim o n kuollut, sP/lä hänen
lisäkseen Suomi on tähän asti ollut hyvin rikas tuhatjärvistä isänmaa-tamnfekaupustelevista
maanpetoksellisista porvareista. Näinmuo-doin
voidaan hyvällä syyllä odottaa, että Kerenski saa ennemmin
tai myöhemrmin avukseen jonkun suoihalaisenkinvifkäheiton sota­herran
tai itse Väinö Tannerin, mikä olisi y k s i j a sama asia.^ ^ ^
Me emme luonnollisestikaan tiedä mistä maasta Kerenskin syy­tettiin
saavan rahallista apua — eikä se meitä suuresti liikutakaan.
M u t t a Yhdysvaltain valtiosihteeri Acheson piti toukokuussa "tärkeän
^^'puheen"^ jonka Amerikan ääni (Voice of America) laajalti Neuvosto-
' Georgian kansalle. Täsisä puheessa ei mainittu mitään Kerenskin uu-t
destatulemisesta> imutta siinä myös puhuttiin "<Jeorgian vapauttami-jsesta"
kehöittamalia georgilaisia "jakamaan Yhdysvaltain kanssa tule-
«vaisuuden mikä lupaa teille vapauksia joita teillä ei ole . . . missä'
' k a i k k i ihmiset voivat elää j a työskennellä vapaina j a onnellisina pelkoa
4 tuntematta j a omaten oikeuden pa*Ivella Jumalaa omalla tavallaan."
vi Juuri miten georgialaiset tähän vetoomukseen^ suhtautuivat, sitä
von sivullisten vaikea sanoa, mutta v i i k k o a myöhemmin yllämainitusta
'tapauksesta (kesäkuun 6 pnä) Timesin kirjeenvaihtaja tiedoitti
'.Georgiasta: " R u o k a a on runsaasti j a monenlaista ja se on halpaa.
jYleisesti puhuen Georgian talonpojat ovat korkeatuloisten luokassa.
^Kaupunkilaiset elävät myös mukavuudessa . . . Kansa elää flmei-
'sesti terveellisesti, onnellisesti j a helposti." Näyttää siis siltä, että
(Georgian kansa elää vapaasti, onnellisesti j a pelkäämättä ilman val-ttiosihteeri
Achesonin apilakin!
• M e i s t ä tuntuukin, että Kerenskin komitean "vapauttamisaikeet"
'ovat vaikeanlaisesti toteutettavissa, mutta kysymys on kuitenkin täs-
Jtä: Parempi olisi, että k a i k k i a l l a perustettaisiin j a rohkaistaisiin pe-
^rustettavaksi sellaisia komiteoita, jotka edistävät ystävyyden j a yhteis­ötoiminnan
asiaa kaikkien kansojen j a kaikkien järjestelmien väliFiä
»kansainvälisen rauhan vakauttamisen hyväksi.
Läntistä ^'sahanvapauttako'7
* Meille on kerrottu, että "rautaesiripun" itäpuolella sanomaleh­teen
toimittajat ovat niin kurjassa asemassa, että he eivät saa kirjoit-
Jtaa vapaasti, oman harkintansa mukaisella tavalla,' kuten sanotaan
;asian olevan täällä-ränsipurtella.
I . M u t t a silloin tällöin on saatu merkkejä siitä, «ttä lännen sano-
.malehtiftliesten "vapautta" rajoitetaan melkoisella tavalla niiden toi-qnesta,
jotka maksavat sanomalehtimiesten palkat. Jos e i kirjoitus-
;ten laatu tyydytä 'lehtien miljoneeriomistajia; niin sanomalehtimie-
,helle sanotaan, että " M a u r i on työnsä tehnyt. M a u r i saa nyt mennä".
: Eikä tämä sanavapauden diktaattorimainen rajoitus jää yksino­maan
yksityisten sanomalehtikuninkaiden synniksi. Juuri Bonnis­ta,
Länsi-Saksan pääkaupungista saapunut tieto viittaa siihen, että sa-navapauden
sankareina esiintyvät jotkut hallituksetkin ovat mesta­reita
tällä alalla.
. Mainitussa uutistiedossa kerrottiin, että Länsi-Saksassa toimivan
"kansainvälisen nuorisokämpän Kämppä-nimisen lehden toimittaja
,,on erotettu sen vuoksi k u n hänen lehdessään ori ilmennyt "voimak­k
a i t a kommunistisia'^ piirteitä. Tämä väite "perustellaan" selittä­mällä,
että erotettu toimittaja W i l l i Kreiterling Oli julkaissut, ei v a in
aseistumiskilpaliuararvostelevaa artikkelia, vaan vielä hautausmaan
•kuvan j a sen a l la tekstin: "Olemmeko me menossa tänne?"
V Jo on aikoihin eletty! S a i j a n uudelleen aseistumisen vastusta­minen
on muka "kommunismia"! '
J a pohjalla OTTvielä pahempaa. Yllämainittua nuorisolehden toi­mittajaa
ei erotettu " p a h a n " Neuvostoliiton toimesta j a vaatimuksesta
vaan Yhdysvaltain j a sen liittolaisten aloitteesta, koska k.o. nuoriso-kämppä
on saanut avustukseksi yhdysvaltalaiselta laitoksdita 200,000
markkaa j a lisäksi lainaksi Yhdysvaltain armeijan telttoja j.n.e.
" S e joka maksaa viulut, määrää myös t a h d i n ! " tavataan sanoa.
M u t t a mitä sillä on tekemistä sanavapauden kanssa, se on enemmän
mitä me voimme käsittää.
Kuka on hyötynyt
sotavarustelusta
- Tofonta — Tämän vuoden enslm-
' tnftllM^n Vp^d^^-^fln kuulffliud^n aikana
keräsivät osakkeiden omistajat 20
pros. enemmän voittoa kuin iviime
vuonna samaan aikaan. Tänä vuonna
summa oli 4332.180,106 Ja viime vuon­na
1277.406,604.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mn. TUn» FcMiien Beaver Lake,
Ont: täyttää eoivuotta, elokuun 25 p.
Baibaimtnat onnittelmnäbe täJIe pir-teälle
vanhukselle syntymäpäivänään.
lUBtä miiut
BAN8B:ALAI8TA
BiSNESNEROVrrA
W M l i l i v t o i i . — Taiou Yh-telstoimintaliallinnon
lupaldrjaosasto
on mainostanut .ranskalaisen Rivolier
Co. of St. Etiennen ehdotusta kun
imainittu liike iialuaisi antaa Jollekin
aaierikkalalseUe liikkeelle luvan val­mistaa
"erikoisia kevyitä käsh^utoja.
Joista tneillä on amerikkalainen, pa-tetitti.
Me olemme rvabniit JakanrjTan
voitot, vastaanottamaan palkkion tai
neuvottelemaan muista tyydyttävistä
fInartssijärjestelyistä". sanotaan rans-'
kalaisen liikkeen «ehdotuksessa.
Täiöä ranskalainen lUke on epäile­mättä
kuullut työväenlui^kan Johtajain
^inhimUlislstä. vangitsemUIsta, ta-kausöikeuksien
kieltämisestä Ja kar­koituksista
Ja pitää siksi Yhdysvaltoja
hyvänä käsirautojen myyntipaikkana.
— Daiiy WoriEer, N. Y. uutistieto.
• • •
' ^ E H A A AJAN HAAVSKAUSTA"
K u n Ylidistyneiden Kansakuntien
Taloudellinen Ja Sosiaalinen Neuvosta
ryhtyi vuonan 1949 kirjoittamaan kanr
sainvälistä v sopimusta sanomalehtiya-paudesta.
n i in tällä palstalla huomau­tettiin,
että tämä yritys on turhaa
ajan haaskausta. Tapahtumat x^vat
nyt vahvistaneet tämän katsantokan­nan.
Toimien epäilemättä Ottawan
ohjeiden mukaisesti Canadan edustaja
tässä Neuvostossa hylkäsi Oenevassa
sopimuksen "luonnoksen 'kokonaan
epätyydyttävänä'^ USA:n edustaja
on meneteUyt samoin. Mikään län-sbnaa
ei todennäköisesti allekirjoita
tätä asiakirjaa . . .
— Olobe and Mail.
ME MAKSAMME TE
TAISTELETTE
Kun Yhdysvaltain puolustusminis­teri
O. C. Marshall puhui senaatin u i -
komaasuhteiden komitealle heinäkuun
27 pnä. sanoi hän mm. että sota Neu­vostoliittoa
vastaan on tarkoitus tais­tella
Yhdysvaltain dollareilla, mutta
Britannian, Canadan Ja Euroopan
maiden miehillä.
Seuraavassa mitä hän sanoi:
u"Me\ olemme luvanneet dollareita
muiden kuin meidän omien miestem-oie
aseistamiseksi. Me haluamme
mieluimmin antaa dollareita; kuin
miehiä, vaikka olemmekin Joutuneet
käyttämään omiamme Koreassa.
"Toinen puoli (Atlantin paktin eu-rooi)
palai£3et jäsenet, paktiin kuuluu
myöskin Canada) varaavat miehet.
He haluaivat aseita; mutta hankkinrat
miehet."
Vähän sen Jälkeen kun hän oli a n ­tanut
lausuntonsa yritti Marshall
poistaa sen raporteista. Se o l i kuiten­k
i n myöhäistä, silä se o l i ehtinyt tulla
lähstetyksi sähkeUlä. SltA el ole k u i ­tenkaan
Julkaistu eSlm. Canadan päi­välehdissä.;
Puolan kansat
m päämäärää
Quebecin munalukkolaki
Austraaliaa vartan
Montreal — K u n Austraalian ter­veysministeri
Sir Earlie Paige yieraUi
Duplessisin luona toisella viikolla,
n i in pyysi hän Ja sai myöskin kopion
Duplessisin kuuluisasta munalukko-laista.'
Todennäköisesti sitä haluaa
Austraalian pääministeri Menzies. JOT
ka on pannut syyskuun 22 pnä toimlr
tettavissa vaaleissa ratkaistavat
kommunistipuolueen laittomaksi Julis-tamlskysymyksen
Ja imioiden alista­misen
hallituksen kontrolliin. , Koska
on todennäköistä, että hänen esityk­sensä
tulee kärsUnään tappion, suun­nittelee
liän Jo muita toimenpiteitä.
Kaivosmiehet vahvisti?
vat rauhanvetoomiiksen
Michel, B . C. — Että rauhan Ja pa-temman
elintason puolesta tapahtu­van
taistelun perinteet elävät yhä
Crows Nest iPassIn kaivostyöläisten
keskuudessa, todettiin täällä pidetyssä
Michelin osaston kokouksessa. Kokous
vahvisti yksimielisesti viklen suurval­lan
rauhansoplmusyaatimuksen ' Ja
päätti keholttaa Icalkkia osaston Jäse­ntä
tekemään parilaansa rauhat) toi­minnan
edlstämlseksL , ,
'lJM;W:n Olace Bayn osasto teki vä­hän
alkaa sitten samanlaisen päätök­sen,
•. •
Rautateiden voitot
lisääntyneet paljon
MöntreaLRautatieläisten palkat
ovat Jäädytetyt, mutta ybtöiden- voi­tot
kasvavat jatkuvasti. K u n rauta­tieläiset
ovat tällä kerralla'Jotakuin­kin
kaikkein alimmln palkattuja työ-.
Iäisiä keräävät yhUöt lisääntyviä voit­toja.
• :*
I Kuluvan vuoden kuuden ensimmäi­sen
kuukauden aikana oU C N R : n net­tovoitto
$19,784,000, eli kohne mUJoo-^
naa suurempi kuin vastaavana, aika­na
liime vuonna.
— Ensimmäinen lännen aavikoi­den
vehnälähetys Eiirooppaan tapah­tui
Canadasta vuonna 1876.
K
Bfolatov t4^ P t t i f l ^ l e i j a l l e mä^^
•ostobaliftalura kansan tenreb-dyfcset
Ja; sydämeniMi «nnlttebit
nitdcn Puolan: penutantoen seli^:
semännen Tooslpäiyän (heinak. 21)
Johdosta. Täoiä jnbJalstimto'pi­dettiin
Varsovassa. Molotovla pa­heen
sisäitdpääpliiielssään^ m
raavana (Työkansan Sanomain
mukaan).
7 VUOTTA SITTEN alkoi Puolan
kansan uusi iiistoria, alkoi,^todellinen
Puolkn kansallinen Ja sosiaalinen uu­destisyntyminen.
Tämä uusi. histo­ria
sai alkunsa päivänä. Jolloin:pe­rustettiin
Puolan kansallinen vapau-tuskomitea.
Suurin osa Puolan val­tion
alueesta oU vielä H i t l e r in Jouk­kioiden
hallussa, k u n maan vapautus
fasistimieliityksestä alkoi neuvosto­armeijan
volmaklcaasti iskiessä, :Puo-lan
uuden armeijan osastojen edetes-
8:i käsi: kädessä neuvostoarmeijan
kanssa. Siinä vaiheessa Puolan kan­sallisen
vapautiiskomitean muodosta­minen
loi kirkkaan valon Puolan ican-san
tielle vapauteen, kansalliseen r i i p ­pumattomuuteen,
sosiaaliseen uudes­tisyntymiseen.
7 vuotta sitten Puolan työväen­luokka
nousi oman Työväenpuolueen­sa
johdolla Puolan J^ansan Johtavak­si
voimaksi. Orjuutetusta sorretusta
luokasta. Jollaisena se i o l i vanhassa
porvarillisessa tilanomistajien Puo­lassa,
työväenluokka nousi uuden,
Icansandemokraattlsen , valtion • luo­jaksi;
Liitossa työtätekevän talon-polkalston
Ja demokraattisen sivisty­neistön
kanssa Puolan työyäenluokka
yhdisti riveissään kansan parhaat
voimat Ja aloitti uuden, todella .de­mokraattisen
valtion pystjrttämisen.
NYT K A I K K I NÄKEVÄT
että Puolan Työväenpuolue — nykyi­sin
Yhdistynyt Työväenpuolue —; io-ka
on etevän johtajansa toveri Bieru-'
tln Johdolla koonnut riveihinsä Puo­l
a n työväenluokan. Puolan kansan
parhaat voimat, valitsi oikean tien
ryhtyessään rakentamaan uudelleen
synnyinmaataan. Kuten tunnettua,
kysymys maan hankkimisesta työtä­tekevälle
talonpoikaistolle oli tärkein
uuden valtiovallan eteen nousseista
kysymyksistä. "^akavarikoidessaan
maat suuromistajilta : Ja luovuttaes­saan
sen talonpojille Puolan kansan­demokraattinen
hallitus ratkaisi .tä­män
: peruskysymyksen kansan fiy-.;
vaksi Ja turvasi siten uuden valUor-vallan
Jatkuvan menestyksen. Se
kaimatti rohkeasti talonpoikaisten
syvimpiä toiveita Ja siten voltti t a -
lonpolkaiston luottamuksen. Siitä
lähtien kansandemokraattinen Jär­jestelmä
alkoi nopeasti voimistua, se
sai kansan enemmistön kestävän k a n ­natuksen.
On myöskin ymmärrettä­vää,
että sivistyneistön parhaat f i l -
koivat vakaasti siirtyä uuden kan­sandemokraattisen
vallan puolelle. •
Tuo kalkki l o i edellytyksen Puolan
valtion pikaiselle taloudelliselle Ja
poliittiselle uudestisyntymiselle. Puo­lan
kansa suoriutui menestyksellisesti
ensimmäisestä taloudellisen Jälleen­rakennustyön
kolmivuotissuunitel-mastaan.
minkä ansiosta teollisuus­tuotanto
nousi nopeasti Ja Jo vuoima
1929 ylitti kaksi Ja puoli kertaa so-danedellisen
ajan tason. tHuomatta-vasti
lisääntyi myös maataloustuotan­to.-
•
KOLMIVUOTISSUVNNITELMAN
TULTUA
täytetyksi ennen suunniteltua määrä­aikaa
PUolan Icansa ryhtyi toteutta-:
maan hyväksymäänsä kuusivuotis-suutmltelmaa.
Sen toteuttaminen su­juu
menestyksellisesti nyt Jo toista
vuotta. Kuuslvuotlssuunnltelman to­teuttaminen
edellyttää, etta teollir
suustuotanto lisääntyy suunnitelman
täyttyessä y l i kaksi Ja puoli kertaa,
maataloustuotanto — 50 prosentilla.
Näitä valtavia tehtäviä on voitu ottaa
yksinomaan sen ansiosta, että Puolan
kansandemokraattinen valta toteutti
vallankumouksellisen maareformin
luovuttaessaan tilanherrojen maat t a -
lonpoikaistoUe, kansallisti suurteol­lisuuden,
keskisuuret tuotantolaitok­set,
fukennelaitoksen Ja pankit, to­teutti
valtion monopoolln ulkomaa-kaupan
alalla. Siten nujerrettiin k a ­pitalismin
Ja riistojärjestelmän Juu-,
ret. Se merkitsee sitä. että Puola on
vakaasti astunut sosialistisen raken*r
nustyön tielle, sosialismin perustan
luomisen tielle.
Me neuvostoUmiiset tiedämme l i y -
vin, että kyseisten suurien tehtävien
toteuttaminen laskee suuren vastiiun
työväenluokalle, työtätekevälle talOh-polkalstolle,
edistykselliselle sivisty­neistölle
Ja varsinkin JPuoIan valtion
johtaville voimille, ennen kaikkea •—-
Yhdistyneelle Työväenpuolueelle, Jo-ika
johtaa sosialismin rakennustyötä
Puolassa.
Värä^ääiiiinisteH V. M. Mblötbvin puh^
Publsdti 7. vuosipäivän juhlaistunnossa
paljon palkattuja • asiamiehiään, n e
eivät sure varpj[a palkate&saan-vakoi-lijoita.
tmutiröntekiJöitä.;^ovokaat-toreita.
Mutta me tiedänune myös
sen, että Puolan työväki Ja talonpojat
ovat tehneet Jo himo niatkan kan­sandemokraattisen
valtion rakenta­minen
tiellä Ja hankUneet siinä nihi
suuren käytännöllisen kokemuksen,
että he suoriutuvat menestyksellä
tehtävistään Ja voivat varmoina k u l ­kea
kohti sosialismin voittoa. T^llä
tiellä' kansandemokraattisen Puolan
kestävänä tukena on ollut; on Ja on
edelleenkin liitto Ja ystävyys Neu­vostoliiton
Ja Puolan tasavallan vä­lillä.
Tämän Jälkeen MolotovsUrtyi kä­sittelemään
kuusi vuotta sitten sol­mittua
Puolan j a Neuvostoliiton ys­tävyys-;
yhteistyö j a avunantosopir
musta. Jonka suurta poliittista mer­kitystä
hän sanoi erikoisesti korosta­van
sen seikan, että sopimuksen on
allekirjoittanut Neuvostoliiton puo­lesta
Stalin. Hän lainasi Stalinin
lausuntoja sopimuksen solmiamisen
Johdosta, mm.-seuraavan: ^
" N i i l i kauan KUIn maittemme vä­lillä
ei ollut Uittoa. Saksa ^ t t o i
käyttää hyväkseen yhteisrintaman
puuttiunista meidän välillämme, saat­toi
asettaa Puolan vastakohdaksi
Neuvostoliitolle j a päinvastoin Ja sit­ten
lyödä molempia yksitellen.; Asia
on perusteellisesti muuttunut sen jäl­keen,
kun maittemme välille on syn-,
tynyt liitto. Nyt maillamme on y h ­teistä
vihollistamme, saksalaista i m ­perialismia
vasitassa yhtenäinen: r i n ­tama
Itämereltä Karpaateille".
Molotov Jatkoi:
"SUtä lähtien, kun Puolastf^ tuli
kansandemokraattinen valtio Ja se
vapautui tilanherrojen j a kapitalisti­en
vallasta, Neuvostoliiton j a Puolan
välille ovat; vakiintuneet kestävät ys­tävyyssuhteet
— veljellinen yhteis­työ
kaikilla talous-, sivistys- Ja po­liittisen
elämän aloilla sekä kansain­välisellä
näyttämöllä. Tämänkin y h ­teistyön
tulokset kuhmeelta lyhyeltä
ajalta todistavat vakuuttavasti mei­dän
suhteittemme kehittyvän molem­pien
osapuolien eduksi Ja kansojem­me
parhaaksi.
ENNEN PORVABILLISEN
valtlorakenteen .vallitessa. Puolan ta­lous
oli rappiotilassa, sen teollisuus
koki useita tuhoisia pulakausia kaik­kine
työläisUle j a työtätekeväUe sivis­tyneistölle
tuholsine työttömyyden
hätäilmiöineen. ; Talonpolkalsto Jou-.
tui elämään kurjuudessa ilman tule­vaisuuden
toivoa. Ulkoisissa talou-
'dellislssa siditeissäan' porvarillinen t ir
lanherrojen Puola oli täysin riippu­vainen
Johtavista, kapitalistisista
maista Ja epävakaasta • kapitalisesta
markkinataloudesta. ^ Neuvostovastai­sia
tarkoitusperiään noudattaen se
ei tahtonut pila tekemisissä Neuvos­toliiton
kanssa. Jouduttiin .jsiihen.et-
; tä: .yuoima -1938 \ ^ o ^ ; . j a Neuvosto­liiton
kauppavaihto laski. minimiin,
suoranaiseksi vahingoksi etenkin Puo­lan
valtiolle. '
NYT. KANSANDEMOKBAATTISEN
järjestelmän vallitessa. i»uoiä kulkee
nopean Järkähtämättömän taloudel­lisen
nousun tietä; ;KdJittyy^iteolli-,
suus, sekä raskas että. kevyt; Tulok-:
sellisesti toteutetaan maan sosialis­tisen
teollistamisen suuntausta. Jat­kuvasti
nousee työväenluokan hyvin'
vointi. -Myös maatalous kehittyy
nousdsuunnassa. (Maaseudulla on a l ­kanut
maatalous-osuuskuntien kehit­tyminen;
Ne ••• saavat valtiolta yhä
suurempaa avustusta suuren osuus- l
toiminnallisen maataloustoiminnan
järjestämiseen tarvittavien traktorien
j a maatalouskoneiden muodossa. So-danedelliseen
tasoon verrattuna t a -
lonpoikaiston elintaso on huomatta­vasti
noussut. Kaupunkiväestön elin­tarvikehuollon
j a teollisuuden. varus­tamisen
mahdollisuudet maatalous­raaka-
aineilla paranevat Jatkuvasti.
PUOLAN TALOUDELLISEN
NOUSUN
kannalta on ollut suurimerkitykselli-
SITÄ!
Maailman nuorison festivaali
rauhan ja ystävyyden merkeissä
OMAN K O K E M U K S E M ME
PERUSTEELLA
me tiedämme, että luokkavlholllnen
kaupungeissa Ja maaseudulla, varsin­kin
kulakit, tekevät vielä useita y r i ­tyksiä
estääkseen Ja Jarruttaakseen
Puolan kansan liikettä kohti sosialis­mia;
Meidän ei tule hetkeksikään
unohtaa sitä. että imperialististen val­tioiden
hallitukset ovat valmiit kalk­keen,
kaikkiin mahdollisiin salajuo­n
i in Ja- kataluuksiin, soluttaakseen
mieldän maihimme mati<TftHi.HtnTn«"
Kirj. Ahti Vesterback
Berliini. — imdysvaltain miehitys-alueen
asukkaatv ajattelivat varmaan,
että sota oli syttynyt. Sota se taval­laan
olIlEin! Mutta vain sotaa toises­sa
vaUieessa niitä vastaan, Jotka aiko­vat
syöstä ihmiskimnan uuteen so­taan.
Se oli Saksan nuorison mie­lenosoitus
sotavoittoilijolta vastaan.
Jotka yrittävät uudelleen aseistaa
Saksan.
Xiilkueeseen osallistui kaksi mil­joonaa
luiksisataatuhatta saksalaista
nuorta. Meitä tdkomaalaisia edustajia
oli 25.000 korokkeella odottamassa
mielenosoituskulkueen alkamista. '
Me tulimme yllätetyiksi spöntaani-sen
ilotulituksen Johdosta. Peläten,
että Jäisimme näkemättä Joitakin i h a ­nia
Ilotulltulcsen värivirahduksia tai­vaalla,
me yritimme katsella kaikkial­le
samalla kertaa. Me emme voineet
muuta kuin tuijottaa nähdessämme
miten valorakeUt räjähtivät Ja niistä
tuli "ulos lippuja. Jotka laskuvarjojen
avulla tulivat maahan. Se oli ihana
nähtävyys I ^ Taivas oli koristeltima
eri maiden monivärisillä lipuilla; siel­lä
oli myös Demokraattisen Nuorison
Maailmanliiton Ja Vapaan Saksan
Nuorison j a rauhanliikkeen liput, se­kä
suuria valkoisia kyyhkysiä, Jotl^
Jollakhi tavalla töyttyivät ilmalla va-lorakettlen
räjähtäessä, Ja leijasivat
hiljaa lippujen seassa maata kohti.
lAkkiä takanamme tapahtunut t u ­hansien
kyyhkysten lentoon lähtö sai
koihin Ja kantaen tuoreita kukka­vihkoja,
oli Jnhlakalkueen etujouk.
kona. Nämä lapset kantoivat kor-/
keaOa viirejään. Joissa o l i klrjol-tettona
heidän j a kalkkien rehel.
Ilsten saksalaisten syvällisin toivo­mus:
"Me haluamme elää yhdisty­neessä
Ja rauhaarakastavassa Sak-
. .'sassa.". .•• .
.• '.r ,• . •
Sen Jälkeen tuli maailman kalkkien
maiden llppujoukot. Kulkueessa mars­si
70 henkeä rinnan katsomon ohi
missä istui Saksan Demokraattisen
meidät entistä enemmän hurraamaan
Ja käsiämme taputtamaan. Lentäen
tummana pilvenä aukion poikki, nä­mä
kyyhkyset aloittivat tämän paraa­tin.
Satoja-nuoria pioneereja, kaikki
paettuna sinivalkoisiin jnhlapn.
Tasavallan presidentti Wilhelm Pieck.
j a Demokraattisen: Nuorison Maail­manliiton
presidentti Enrico Berllg-nuer.
se oli komea nähtävyys — val­tava
meri siäisiä paitoja, värikkäitä
lippuja, tunnuslauseita Ja kukkia.
Monet marssijat kantoivat xnaail-manlaajulsta
rauhan symbolia,
kyyhkystä. Toiset kantoivat erittäin
suuria tauluja, nUssä oli mielenkiin­toisia
maalauksia.: Niiden Joukossa
oli ranskalainen sankaritar, Raymon-de
DIen; istumassa rautatiellä, py-säyttääkseen
Junan Joika oli lastattu­na
Viet Namiin vietävillä i aseilla. O l i
kuvia (Ranskan rauhaarakastavista
satamatyöläisistä. Paras kuva minun
mielestäni oli se missä idän Ja lännen
työläisten voimakkaat kädet tervehti­vät
toisiaan ystävyydessä, mimskaten
väliinsä imperialistiset sodanlietso­jat.
Kulkueessa oli n i i n paljon muu­ta,
että minä en voi edes aloittaakaan
sen kuvausta. Yleisö antoi mjnrskyi-set
suosionosoitukset Adenauerin ja
hänen kumppaniensa normaalinkoikoi-sille
kuville, mitä Yhdysvaltain Elsen-hower
ajoi kuin aasivaljakkoa. Sitä
seurasi valtavan suuri mainos. Jossa
oli vaatimus: " E i yhtään miestä, ei
yhtään penniä, ei yhtään eekkerlna-laa
maata Amerikan sotaa varten!
Alas Adenauer Ja hänen Schumache­r
i n s a !"
* Valtavien saosianosoltusten rai­kuessa,
heidän lippansa liehuessa
Ja heidän rauhantunnuksensa kor-keaUa^
LänsirSaksan 35,000 tyttöä
Ja poikaa marssi aakioUe. He o l i ­vat
tulleet festivaaliin kaikista
kielloiista Ja terrorista huolimatta
mitä Länsi-Saksan hallitus oU
: käyttänyt heidän tulonsa ehkäise­miseksi.
Sitten tulivat urheilujärjestöt. N i l - '
tä oli useita, kaikki omissa puvuissaan
Ja ne marssivat komeasti suorissa r i ­veissä.
Yksi ryhmä kantoi pesäpallo­ja;
toinen ryhmä kantoi kuulantyön-tökuulia;
kolmas sukeltajan hyppy-lautoja,
neljäs ajoi polkupyörillä Jne.
Nämä nuoret ihmiset. Jotka, muodos­tavat
huomispäivän Saksan, osoitti­vat
myös mieltään rauhan puolesta,
sillä he tietävät, että rauhan olosuh­teissa
heillä on mahdollisuus työsken­nellä
Ja huvitella sekä kehittää urhel-lukykyjään.
Tämän kulkueen ohimarssi kesti
kahdeksan tuntia — kello kahdeksasta
aamulla kello neljään illalla. K a k s i -
miljoonaa kaksisataatuhatta nuorta
ihmistä. Saksan kaikista osista, osal­listui
tähän mielenosoitukseen. Sotaa
vehkeilevät voimat olivat tehneet k a i ­ken
voitavansa.tämän mielenosoituk­sen
estämiseksi. Ja nyt k u n ne epäon­nistuivat
siinä, sodanlietsdjain täytyy
ottaa tämä tosiasia huomioonsa en­nenkuin
tekevät uusia sotasuuiyiitel-m
i a . . . Niin; sodanlietsojat kärsivät
' TÄTÄ.
P A L I O N TILAA VTEL»
Miljoneeri "Minä en tapaa kir«
kirkossa. Olette kai huomlomutSv
Pappi: "Kyllä, «utta nuks, e « ! ^ '
kirkossa?" ""»euekjj
MUJ.: -Se Johtuu suiä, eita siellä „
n i in paljon tekopyhiä tyhmyrei«-
Pappi: "Siellä kylk on aina tlh.
vielä yhdelle."
TODELLAKIN IHMEELLISTÄ
Ijähetyspappi oh joutunut ihmlssvä.
Jie^ keskuuteen. Tuli oli jo sytyuttr
suuren padan alle ja kannibaalit vsj.
mistautuivat nostamaan pappman.
pataan, suioln kamubaalleii päälhr
kö sanoi:
"Jos kykenet näyttämään" minuik
Jotakm mitä minä en ole koskaan tn.
nen nähnyt, niin saat kävellä 'vk
vapaana miehenä." ' ;
: I^ppi otti taskustaan savukkeen jyi
tyttäjän, painot peukaloUaari ja
massa leimahti tuli sydämestä.
"Olet vapaa", sanoi päällikkö, «suii
se oli enshnmälnen kerta kun cätn^
tuon vehkeen syttyvän ensimmäiseM
yrityksellä."
HÄNEN AINA
Tuomari: "Miksi ette luovutUnut
löytämäänne sormusta poliisille heti'"
Löytäjä:"Koska siihen oli kaiver-rettu
slsäouolelle 'Sinun ikuisesti'"
yhden uuden tapploiil
senä tekijänä se seikka, että" Puolan,
Neuvostoliiton ja kansandemokratian
maiden välille ovat vakiintuneet kilh.;
teät taloudelliset suhteet, jotka teke­vät
mahdolliseksi suunmtella varmuu-della
Puolan kansantalouden kehitjs-tä
Neuvostoliiton ja kansandemokra­tian
maiden voimakkaaseen ja jatkii-;
vastl voimistuvaan kannatukseen tu-kien.
E:>imerkiksi riittää toteamus
että sodanjälkeisinä vuosina Puolaa:
Ja Neuvostoliiton tavaravaihto on vii-;
sikertalstunut ja sen laajuus on nj-kyisin
sellainen, mika on ominaista
suurille taloudellisessa suhteessa ke- -
hittyneille valtioille.
Puolan ja Neuvostoliiton yhteutyä
kehittyy useilla linjoilla. Paitsi kaup-pasuhteita,
yhteistyö kehittyy teknil­lisen
ja tuotannollisen kokemuksa
vaihdon alalla, kasvavat maitteaune
kulttuurisuhteet, yhteydet maittemme
tiede- j a taidemaailman valiM, uw
riso- j a naisjärjestöjen välillä. Kos­ka
Neuvostoliitossa sosialistinen yh­teiskunta
on jo muodostunut ja siel­lä
on rikkaita kokemuksia sosulisti-sen
rakennustyön alalla, on tällaisel­la
maittemme, kasvavalla lähestymi­sellä
erikoisen suuri merkitys sosialis­min
rakentamiselle Puolassa.
Kaikki tämä on käynyt. maMoEir
seksi ja voitu toteuttaa sen ansiosta,
' että suhteet maittemme vahllä kehit­tyvät
nyt proletaarisen kansainväli­syyden
periaatteiden pohjalla, leni­nin
jä Stalinin periaatteiden pohjal­la,
joiden johdolla on laskettu kapi­talistisesta
orjuudesta vapautuneiden
kansojen yhteistyön perusta ja kai-kinpuoUnen
kehitys. Tämä yhtCL»-
työ perustuu suurten ja pienten kan­sojen
tasa-arvoisuuden, niiden ve.-
jelllsen yhtelsavun tunnustamiseen,
yhteiseen taisteluun sosialismm voi­ton
puolesta Lenin-Stalinin lipim al­la.
•
K A I K K I E N NÄHTÄVISSÄ ON
JUGOSLAVIAN KOHTALO.
Jugoslavian, joka petoksen kautta on
joutunut vakollljain ja provokaaatto-rien
käsiin. Nämä kansaansa pettä­vät
vakoilijat ja provokaattont oval
myyneet Itsensä anglo-amenkkalai-sille
imperialisteille. W l^aikö M-kevät,
että Titon-Kardeljm-Hanio-vitshin
joukkio on jo palauttanut en-tiseUeen
kapitalistisen jarjestelnäa
Jugoslaviassa, ryöstänyt kansalta sa
(Jatkoa seuraavalla sivulla)
PÄIVÄH PAKINA
Kukin ahertaa omalla sarallaan
Varmaankaan ei ole yhtään väärin
sanottu Jos sanotaan, että maailmassa
on tällä kerralla, käyimlssä sumin
taistelu mitä ihmiskunta on koskaan
ennen nähnyt tai tuntenut.
Se on maailman laajuinen sodan.Ja
rauhan voimien kamppailu.
. Rauhan voimien puolella on ihmis­kunnan
^valtava enemmistö, käytän-hölliisesti
sanoen kaikki työtätekevät
Ihimiset, lukuunottamatta Joitakin i t ­sensä
myyneitä j a kanssaihmistensä
luottamuksen pettäneitä luikureita Ja
pehmeäpäisiä mätämunia. Jotka pal­velevat
sotaa ilumnoivia suurraha-miehiä.
Ja kuolemankauppiaita.
Rauhan puolustajain taholta esite­tään
pyrkimykset suoniin^ JfA' peittele­mättä,
mikä tietenkin on helppoi' £u-ten
aina slUoIn kun puolustetaan hy­vää
Ja oikeaa asiaa.
Mutta samaa ei suinkaan voida sa­noa,
vastapuolueesta Ja yleensä sotaa
kannattamaan intoutuneista yksilöis­tä,
Koska ilmiisiin on kerta kaikkiaan
Juurtimut lujasti Ja syvälle, käsitys,
että sota ei ole koskaan tuottanut eikä
tule milloinkaan tuottamaan onnea
Ja hyvinvointia, eivät sodan valmis­telijatkaan
ota sellaista riskiä, että
väittäisivät sotaa hyväksi Ja suoraan
sanoIsinra!t pyrkivänsä syöksemään
maailman kansat murhäamaitn toi­siaan.
Nosseri. sodanlietsojat eivät ole t y -
periä. •
Mutta koska sodan kannattajain Ja
lietsojaln suhteellisen pieni ryhmä
muodostuu suurrikkalsta tehtailijoista;
asetuotantoruhtlnaista Ja aseiden
myyjistä'. Joiden "heinäalka" on aina
silloin kun mahdollisimman paljon
aseita valmistetaan, niin on heillä
myöskin jnahdollisuus • panna rahaa
likoon Ja palkata, valtavat armeijat
kaikenlaisia propaganda- Ja hämäys-nikkareita
toimimaan, saadakseen
näyttämään asiat sUtä. että Juuri so-danvalmisteUJat
ovatkin kaikkein Iha-nimpia
rauhanenkeleitä.
Korean sodasta on esim. syötetty
ihmisille valtava määrä sellaista pa-
Juköyttä, että Neuvostoliitto Joka el
ole lähettänyt sinne yhtään sotilasta
on siihen pääsyyllinen. Edelleen, että
Yhdysvallat, Joka alkoi sodan korea­laisia
vastaan Ja Jolla siellä on toimin­nassa
kalklci aselajit, on kokonaan
sjrytön. ihana rauhanenkeli.
Siihen samaan malliin käännetään
asiat kaikkialla muualla. Kun ame-r
i k k a l a ^ t fiodanUetsoJat Ja nUlitaris-tit
rakentavat hyökkäysarmeljoita en­tisistä
natseista ym. marshalkuvun
kautta peukalonsa alle likistämiensä
maittenihmlsiBtä Ja perustaa hyök-käysasemia
kaikkialle työkansan hal­litsemien
maitte^ ympärille, syytetään
Neruvostoliittoa Ja sen liittolaisia
hy^ckäysvalmistelulsta.
J a kuitenkaan Neuvostoliitolla ei ole
yhtään hyökkäysasemaa Atlantin täl­lä
puolella, mutta Yhdysvalloilla on
kymmeniä rapakon tuolla puolen.
Jos sitten Jokin ihminen uskaltaa
asettaa tuollaiset häränpyllyä heittä­vät
väitteet kyseenalaisiksi, on ole­massa
hyvä kehiojhänen suunsa tuk­kimiseksi
Ja väitteensä vaikutuksen
heikentämiseksi.
Se pn sellainen, että leimataan hä­net
"kommtmistlksi" Ja epämieluiseksi
kansalaiseksi.
K u n sitten kaikkea tuoda vatkataan
Ja sekoitetaan päivästä päivään, kuu­kaudesta
kuukauteen Ja vuodesta vuo­teen,
niin onpa ihme ettei Joltakin
heikompia saada mi^utetuksl sodan
kannattajain leiriin.
Onhatr asia niin, että "kynä on
miekkaa voimakkaampi':'.. Onneksi
kuitenkin myöskin rauhanvoimat voi­vat
käyttää kynää. Joskaan ei kapi­talistisissa
maissa läheskään siinä
määrässä kuin sodanlietsojat. '
Mutta loppujen lopuksi, hyivä asla
ei tarvitsekaan päivästä päivään sa­man
toitottamista. Totuus kelpaa
vähemmälläkin Ja siksi Juuri rauhan
puolustajain rivit ovatkin kasvaneet
Jatkuvasti, muodostuneet valtavaksi
voimaksi J a saattaneet sodan lietso-
Jat Ja heidän agenttinsa suoranaiseen
raivoon.
On todella Joskäs aivan huvittava
katsoa Ja kuulla minkälaisiin nouret-tavaisuuksiin
j a suorastaan hulluuk­s
i i n varsinkin pienemmät sodanllet-
Eojain hiinnystelijät saattavat mennä.
Joka esim. lukee viime lauantaina
Toronton suomalaisessa sbta-avilslssa
Julkaistun Kiviperän Pekan vuoda­tuksen
Suomi-rannan laulujuhlista,
ei voi fiylkäisemättä siirtyä puhumaan
muista asioista.
Pekka näki siellä juhliUa tavatto­man
paljon «punaista" ja koko lantti
kuului haisseen ryssältä, vaikka vara
on, että yhtään "ryssaa" - » » a l ia
rauhan ja yhteistoimimian kanMU
olevia hyvää tarkoittavia ihmisiä lue­ta
kalkkia "ryssiksi" tai "komrouw
teiksi" - ei juhlissa ollut. ^_ ^ ^
Siltä muusta "liasta' mmka
purkaus sisälsi ei vahankaan k u i a^
tuntoa omistavan lehden pals^J
kannata edes mainita. Joten sanoi^
vain, että säälimme sitä suurta J«W^
yleisöä, joka Joutui sotavillitf^
valtaaman Pekan räävittömän toitJ
syöksyn uhriksi. , _^
Mutta on niitä muitakin ehW^^
paljon sota villityksen hf^^
mla suurten soUkuninkaiden-^
Jolta. Sellainen on f f f S
Ilmestyvän Etelä-Saimaa-leM»
"Peilaaja". , „M xeH-
. Tämä "Peilaaja" kuuluu nF*
seen selville, että "lentävät f " » ; ^
ovat tulleet Venuksesta i^jf^
tassafööreUlä" on " O " ^ ^ " 7 ^
Edelleen "Peilaaja" i e ^ J
"Amerikan armeija halusi ^
ville lentävien lautasten k a f ^^
maata, josta otaksuttiin s a a U ^ ^
ta,vaton energia kommunisaiia ^
^ ^ a n i a l s l a hullaantuneita(»J
tenkln paljon muitakin. ^
"haisujen" kanssa, kuu;n P<**
nen "lentävien lautasten v^i^
jne., kukin omalla BBTZO^
selväjärkiset ^ ' J ^ ^ -
koan anna enää hämätä
sltuinpä kuinka
tahansa Ja a s e t e t t a k o o n ^^
j a in propagandassa '^K^TT^
ka päälaeUeen. vaan »«J^'»V^
maan toimintaansa rauhaa
MksL — K u l k u r i .