Vapaus, November 14, 1969

              Sivu 2 Pferjantai, imaiTask. 14 p. — FriÖay, Nbv. 14, 1969
INDEPENDENT LABOR ORGAN
V A P A U S OF FINNISH CANADIANS < LIBERTY) Bstalblishj«i Nov. 6,1917
BdHtar: W. EKLUND Mamager: E. SUfeSI
Teilephane: Office aoKl EdltcndaJ 074-4264 '
Puljillshed troiloe weekly: Tuesdays aaid by Vapaus PubUslhing
Co. Limdted. 100-102 Mm St. West, StCdlbury, Otaitaito, CaSiada.
MaläQg eiddreso: Box 69.
Advertising iBites upoiaei.pp1kiBJäc^
• Seoond Olass MaU regdstraitian Numlber 1076
3fCANADIÄNfliÄNGUAGWPRESS
TILAtrSHlNNAT:
Oamadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk..$5.25 USA:n: '
3 kk. $3.00 Suomeeai:
1 vk. $11.00. 6 kk. $5.75
1 vk. $11.60, 6 kk. $«.25
52 vuotta kansanvaltaa
Viikkp sitten tuli kuluneeksi 52. vuotta Neuvostoliiton suuresta
lokakuun vallankumouksesta ja, siitä kun Neuvostoliiton kansa
vapautui tsaarin ikeen alta.
Jos me canadalaiset, maailman muiden kansojen keralla, tu-lemrne
välttymään kolmannelta maailmansodalta, niin suurin kiitos
tästä lankeaa Neuvostoliitolle ja muille sosialistisille maille.
Voimakkaan Neuvostoliiton olemassaolo on ollut se tekijä, joka
ön ehkäissyt imperialistien aikeet ryhtyä suursotaan j a katkonut
kolonialismin kahleita sekä tehnyt mahdQlliseksi kansojen kehitty­misen.
Kansanvaltainen Neuvostoliitto on seisonut järkkymättömästi,
niiden kansojen rinnalla, jotka ovat etsineet itsenäisyyttään, kehi­tystä
ja rauhaa sekä antanut niille pyyteettömästi taloudellista ja
moraalista tukea, tavalla jota ei voida verrata muiden maiden
suorituksiin.
Neuvostoliiton kansanvallan olemassaolo on saavutuksillaan
innoittanut muita maita ja vaikuttanut maailman kaikkiin taloudel­lisiin
sekä poliittisiin tilanteisiin, mukaanluettuna meidän elämääm­me
täällä Canadassa.
Useat uudet valtiot voivat kiittää olemassaolostaan Neuvos­toliittoa
ja sosialistista yhteisöä sen tosiasian perusteella, etteivät;
imperialistit ole tehneet niitä vastaan hyökkäyksiä. Tällaista apua
on mm. saanut Vietnmin kansa, joka taistelee USA:n imperialiste-
' ja vastaan.
Neuvostoliiton kansanvalta on ensimmäisenä rakentanut sosia­lismia
j a on asettanut nyt päämääräkseen kommunismin. Neu-.
vostoliiton kommunistisen puolueen ohjelmassa sanotaan: "Kommu­nismi
suorittaa historiallisen tehtävän vapauttaessaan kaikki ih-^
miset sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta, kaikenlaisesta sor­rosta
ja riistosta, sodan kauhuista sekä julistaa rauhan, työn, va­pauden,
tasavertaisuuden, veljellisyyden ja onnellisuuden kaikille
maailman ihmisille."
Toivomuksenamme on, että Neuvostoliiton kansa tulee onnistu­maan
yhteiskuntansa rakentamisessa ja turvaa pysjrvän rauhan
yhdessä kaikkien niiden maailman ihmisten kanssa, jotka taiste­levat
sen saavuttamiseksi.
Bonnin ^^uudesta ulkopolitiikasta''
Helsingissä ilmestyvä Kansan uutiset lehti kirjoitti äskettäin
toimituspalstallaan Länsi-Saksan "uudesta ulkopolitiikasta" mm.
seuraavasti:
Puheisiin . muutoksista Länsi-Saksan politiikassa hallitu.svaih-doksen/
ja uuden liittokanslerin valtaannousun jälkeen on syytä
suhtautua varsin varoen, kuten uuden hallituksen ensi-esiintymiset
osoittavat. Niin pitkäaikaisesti ja syvälle kanavoituja ulkopoliit­tisia
linjoja kuin mitä Bonnin ulkopolitiikka on kulkenut ei hevillä
käännetä, vaikka siihen löytyisi haluakin. Mitään näytettä ei ole
vielä käytännössä edes siitä, mitä Willy Brandtin uudella idänpoli-tiikalla
ylipäänsä tarkoitetaan. Lähinnä näyttää olevan siirtymisen
oireita aikaisemmista ehdottomuuksista j a jäykkyyksistä hieman
joustavampaan tapaan suhtautua DDR:n olemassaoloon ja toisen
maailmansodan luomiin tosiasioihin Saksan valtiorajojen kohdalla.
Odotettavissa on varovaista kosketuksen ottoa, joka saattaa johtaa
keskusteluihin ja neuvotteluihin Puolan ja Neuvostoliiton ja mah­dollisesti
myös DDR:n kanssa aiempaa korkeammalla tasolla.
Bonnin "uuden ulkopolitiikan" sanelee tarve kehittää taloudel­lisia
suhteita Itä-Eurooppaan; jonka puolella myös on halukkuutta
kauppavaihdon parantamiseen teollisesti Voimakkaan Länsi-Saksan
kanssa. Tähänkin saakka on kauppa kulkenut politiikan edellä, jos­ta
on muodostunut,yhä pahempi riippa. Länsi-Saksa ei ole onnis­tunut
missään niissä tavoitteissaan, joita se vuodesta vuoteen on
hoivaillut Saksan demokraattisen tasavallan nujertamiseksi. DDR:n
voimakas teollinen j a maataloudellinen kasvu, ulosmurtautuminen
Länsi-Saksan sille luomasta ulkopaliittisesta paitsiosta sekä elin­tason
ja kulttuurin kehitys ovat vieneet pohjan Bonnin doktriineil­ta.
Willy Brandt ja länsisaksalainen sosialidemokratia ovat kuiten­kin
niin sidottuja ihonopolipääomaan, militaristeihih ja konserva­tiiveihin,
etteivät edes opillisetkaan poikkeamat ole juuri mahdol­lisia,
mikäli niihin sitten todella pyrittäisiinkään. Sen sijaan mer­kitsee
jo jotain aiempaan verrattuna sekin, jos muutosta syntyisi
paljon puhutulla Brandtin "joustavammalla" tavalla hoitaa käy­tännön
suhteita ja soveltaa vanhoja oppeja, sekä enemmän vaieta
kuin puhua niistä.
Tärkeintä nyt olisi se, ettei Länsi-Saksan hallitus aserfteillaan"
saisi aikaan esteitä Euroopan turvallisuuskonferenssin valmistami­selle
ja koollekutsumiselle.
Yleisen rauhan puolesta
Lehtemme Vapaus ilmestyy tänään Vietnamin sodan vastaisten
maailmanlaajuisten mielenosoitusten aattopäivänä. Näiden mielen­osoitusten
ja rauhanmarssien on ennustettu ohittavan kaikki USA ;-
ssa ja Canadassa aikaisemmin saavutetut ennätykset rauhanpuol-tajien
toiminnassa. Tämä johtuu osaltaan presidentti Richard Nix­onin
marraskuun 3 päivänä pitämästä puheesta, joka murskasi rau­haa
rakastavien ihmisten toiveet pikaisesta Vietnamin sodan lo­pettamisesta.
' • .
USA:n hallitus teki vakavan "laskuvirheen" aloittaessaan ri­kollisen
sotansa Vietnamissa. Seh päätös jatkaa ja laajentaa sotaa
on saanut aikaan levottomuutta Yhdysvalloissa ja ulkomailla.
Naiset, miehet ja lapset, jotka tavalla tai toisella osallistuvat
Vietnamin sodan vastaiseen moratoriumiin tänä viikonloppuna, an­tavat
oman pysyväisen panoksensa maailman historialle. Ainoastaah
miljoonien taistelu rauhan puolesta tulee saavuttamaan tuloksia ja
takaamaan ihmiskunnalle rauhallisen tulevaisuuden. ^
Perinleelliseii
yleisMeuorsokoopvpna,.l ai-b\c.n T aniläeu vhoettkteelluifkt okoonu kksaeink ki piptäemruissteenet seadretollay,t yketsteftt perialisminvastaiselle taistelulle,
öVat kypsyneet, lausui Neuvostoliiton korkeimman neuvoston pur
hemiehistön puheenjohtaja Nikolai Pod-jornyi puhuessaan Loka­kuun
vallankumouksen 52. vuosipäiv".'b onistetussa juhlakokouk­sessa
Ki^e^lissii.
Eräänä viipymättä ratkaistavar:vo:i-c!-^ana on nykyään alu­eellisten
turvallisuusjärjestelmien luumiiicn rhaailman eri alueilla,
ennen kaikkea Euroopassa, jatkoi Podgomyi. Tämiin vuoden ke­väällä
Varsovan liiton jäsenmaat tekivät ehdotuksen Euroopan
maiden neuvottelukokouksen järjestämisestä, jotta voitaisiin kii-siteliä
ajankohtaisia Euroopan rauhan j a turvallisuuden varmis­tamisen
ongelmia. Tämä ehdotus on herättänyt maanosan demo-kraattisten
j a edistyksellisten voimien keskuudessa laajaa vasta­kaikua
ja tukeai. ^ ,
Tämä tärkeä aloite on saanut
osakseen suotuisan , vastatlnoton
myös useiden Länsi-Euroopan
maiden hallituspiireissä. Meidän
pohjoinen naapurimme Suomi on
ehdottanut tällaisen konferens^
sin käytännön valmisteluihin ryh­tymistä
ja sen pitämistä Helsin­gissä.
Hiljattain Suomeen suorit­tamani
virallisen vierailun aika­na
käydyt keskustelut vahvisti­vat
sen, että Suomen johtajat
ovat edelleenkin valmiit aktiivi­sesti
myötävaikuttamaan Euroo­pan
turvallisuusjärjestelmän luo­miseen
liittyvien kysymysten rat-caisemisessa.
Suuri merkitys on muutamia
päiviä sitten Prahassa päättyneel­lä
sosialististen maiden ulkomi­nisterien
neuvottelukokouksella.
He tekivät hallitustensa nimissä
konkreettiset ehdotuksensa yleis­eurooppalaisen
neu vottelukokouk
sen työjärjestyksestä, ajasta ja
järjestämispaikasta. On selvää,
että me olemme valmiit käsitte­lemään
• näistä asioista myös
kaikkia; muita esityksiär^^joita
muut valtiot mahdollisesti teke­vät.^
Me ymmärrämme^ että Euroo­pan
kestävän turvallisuusjärjes­telmän
luomisen tiellä on paljon
vaikeuksia voitettavana ja paljon
vaikeita kysymyksiä ratkaistava­na.
Tässä kansoille elintärkeässä
asiassa voidaan saavuttaa me­nestystä,
mikäli kaikki valtiot
osoittavat vilpitöntä pyrkimystä
Euroopan rauhan lujittamiseen ja
tunnustavat Hiller-Saksan tuhon
seurauksena Euroopan maanosas-
.sa tapahtuneiden muutosten py­syvyyden.
Neuvostoliitto työskentelee sit­keästi
: ja o kärsivällisesti yhteis­työn
solmimiseksi erilaisen yh­teiskuntajärjestelmän
omaavien
valtioiden kesken rauhanomaisen
rinnakkainolon periaatteen poh­jalta.
SUHTEET L-SAKSAAN
Neuvostoliitto on u.seasti il­moittanut
olevansa valmis suh­teiden
kehittämiseen Saksan
liittotasavallan kanssa. Viime
aikoihin saakka tämä ei ole saa­nut
asiaankuuluvaa vastakaikua
Bonnis.sa. Hiljattain pidetyt liit-topäivävaalit
todistavat, että yhä
suurempi o.sa Länsi-Sak.san kan­sasta
alkaa tiedostaa, kuinka vaa­rallinen
ennen kaikkea Saksan
liittotasavallalle itselleen on Eu­roopan
asioissa jännityksen kiris­tämiseen
tähtäävä linja, josta
Bonn on pitänyt itsepintaisesti
kiinni kaksi vuosikymmentä.
Yksikään valtio ei voi luottaa
politiikkansa menestykseen kään­tämällä
kasvonsa menneisyyteen
ja sivuuttamalla ne todelliset olo­suhteet,
joissa sen on elettävä
yhdessä muiden maiden kanssa,
Neuvostoliiton pyrkimyksenä on
ollut ja on jatkuvasti Euroopan
rauhan lujittaminen, j a olemme
vakuuttuneita siitä, että tämän
päämäärän saavuttamista voisi
Länsi-Saksan uusi hallitus edis­tää
suuresti noudattamalla poli­tiikkaa,
joka perustuu Euroopas­sa
todella vallitseville reaalitee­teille.
Me olemme kannattaneet
ja kannatamme yhä suhteittem­me
parantamista Saksan liitto-tasavallan
kanssa tältä pohjal­ta,
lausui presidentti Podgornyi.
NL:n JA KIINAN SUHTEISTA
Nikolai Podgornyi sanoi, että
•neuvostoliittolaii5-kiinalaisten neu
vottelujen myönteinen lopputulos
edistäisi Neuvostoliiton ja Kii­nan
suhteiden normalisoitumista
edelleen ja maailman sosialismin
ja koko vallankumouksellisen
liikkeen lujittumista.
Annamme suuren merkityksen
suhteille Kiinan kansantaeavalr
taan. jonka 20-vuotisjuhlaa vie­tettiin
äskettäin. Ensimmäisinä
vuosina vallankumouksen voiton
jälkeen Kiinan kansa nojautuen
Neuvostoliiton ja muiden sosia­lististen
maidon apuun, saavutti
suuria menestyksiä maansa uu­distamisessa.
Viime vuosien aikana ovat Kii­nan
kan.santasavallan yhteydet
Neuvostoliittoon ja muihin so-
.sialjstisiin: maihin valitettavasti
supistuneet meidän kaikkien tun­temista
syistä ja suhteet ovat
ajottain kärjistyneet jyrkästi.
Tämä ei tiety.sti ole hyödyksi im-vaan
tuottaa vieläpä tyydytystä
yhteisille luokkavihollisillemme.
PODGORNYI
VIETNAMISSA
Valitettavasti Yhdysvaltain
preisdentin 3. marraskuuta pitä­mä
puhe osoitti, että järkevä suh­tautuminen
Vietnamin kysymyk­sen
ratkaisemiseen ei ole päässyt
vielä vallalle Yhdysvaltojen joh­tavissa
piireissä, sanoi Nikolai
Podgornyi puheessaan.
Vietnamin tilanteen kehittymi­nen
osoittaa vakuuttavasti sen,
että Vietnamirrkysymyksen oikeu
denmukaiseein- ratkaisuun tarvi­taan
valh yhtä amerikkalaisten
joukkojen poistamista Vietnamis­ta
ja sen kansan sisäisiin asioihin
puuttumisen lopettamista.
Sallikaa minun jälleen kerran
ilmoittaa, että Neuvostoliitto on
tehnyt ja edelleenkin tekee kai­ken
mahdollisen^ auttaakseen
Vietnamin veljeskansaa sen oi-r
keutetussa taistelussa amerikka­laista
imperialismia vastaan, lau­sui
presidentti Podgornyi.
PUOLUSTUSMINISTERI
TIJRVALLISUUDESTA_
Neuvostoliiton pyrkimystä Ehi-roopan
kollektiivisen turvallisuus­järjestelmän
luomiseen, USA:n
Vietnamin-politiikan kestämättö­myyttä
ja arabikansojen taiste­lun
kasvua korosti Neuvostoliiton
puolustusministeri marsalkka Anr
drei Gretshko puhuessaan perjan­taina
Moskovassa; lokakuun val­lankumouksen
52. vuosipäivän
juhlallisuuksissa.
Neuvostoliitto tekee kaikkensa
ehkäistäkseen ennakolta imperia­listien
' aggressiiviset suunnitel­mat
J a huolehtii samaan aikaan
asevoimistaan, jotka suojaavat
rauhaa ja sosialismia, sanoi mar­salkka
Gretshko edelleen.
KOLMIPÄIVÄISET
VK-JIJHLAT
Tänä vuonna suurta lokakuun
vallankumouk.sen 52. vuosijuhlaa
vietettiin kolmena päivänä ja
Kremlin kongressipalatsissa pi­dettiin
vuosipäivän valtakunnal­linen
kokous sekä muissa tasaval­tojen
keskuksissa järjestettiin
vastaavanlaisia tilaisuuksia. Mos­kovassa
nähtiin vallankumous-juhlallisuuksien
yhteydessä mm.
perinteellinen sotilasparaati.
Yritys litim
Toratito. Attention, ali Yri­tys
members, young and old, plus
the middle aged ones.
Important notice, the club Yri­tys
has set the date för the nomi-nation
meeting. i
So the date to remember is
Wednesday Dee. 3/69, time 8 p.m.
Sharp. Be sure t o be there in
person to nominäte the dtndidatö
that you think may serve the
club best. POT thls iö the^ only
Wäy this club wili ever ^ t to, be
hm llke, a club should be «im. So.
folks cqme outand nominate the
candidate of your chAice, ätid be
thefe to vote on the feieetion däte
IVhich is tö be annöUnced Ifttäf.
(Election äometimi In Januftry
19170) think thiB IB a ffood time äs
any to let eome members know
What this fall season has been
like SO far. The boys änd girls
B.)te making tegular appterances
at the club evefy Sunday at noon.
Oh you heard that we had a little
mix up. Heck don't let that worry
you, 'ev6tythini^ Is O.K. n6W. The
dnly thing tö worry now is the
^«ather. Reason is that our nien
folk are ali set now, agreeing
tö go änd measure and stake out
the new träck, and I'm sure It
willbe in A.l. shape next summer.
Our new track is at a place called
Palermo, you'll hear more about
this place in week8 to come ,1 äm
sure.
The most current event that is
going to take place at Don-Hall,
I nearly forgot to mention ali
to-gether, With Palermo and the
coming election on my mind, but
pleaae take note.^^ Club^-Yritys
dittner is on Sunday Nov. 23/69
at 1 o'clock noon. Price^ is only
$1.50 per person, 1/2 price for
the" 12 yeärs and undef age group.
Hoping you'llsupport the cauöe,
and cöme öUt and enjoy yourself
and the good food that Yritys is
noted for, as in the past, that
little extra they will do to make
your day a pleasant one, so ydu*ll
rettirYi again and again. Brlng
your friends along, room for ali,
See you there Nov. 23/69 a t 1
p.m. Remember.
K.P.
w w w » Maailman turuUta
MUMMUTAUTIA
Eihän toki enää si^ä pennteistä,
vaan tätä . uudenaikaista epidc-mialuontoista!
Mummi on ehtoopuolelle ehtinyt,
useimmiten työssä käyvä naishen­kilö.
Perjantai-iltana hän tekee
kiireesti viikko siivouksen. Her-ranterttuset,
mumminkullat saa­puvat
lauantaiaamuna ani vara-hin.
Nuori perhe siivoaa silloin.
Käy ostoksilla, tapaa tuttuja, pis­täytyy
teatterin iltapäivänäytän-nössä.
Sunnuntaina mummi laittaa li­hapullia
tai kaalikääryleitä 10
hengelle. Ei kukaan o.saa tehdä sei
laista ruokaa kuin mummi!
Hän tiskaa välillä, keittää kah­vit.
Illalla häntä koskee sinne, pis
tää tänne ja hän päättää käydä
lääkärissä. Lääkäri tutkii;, Yrmeä-nä
tokaisee: "Vika on teidäirher'-
moi.s.sannc."
Ovatko kaikki mainiot puisto­tädit
jo kuolleet? He voisivat py­säyttää
tämän "mummutaudin".
USA:n MONOPOLIEN
"OMA MII^" KIULÄAN
Bill Paul, Michael Aspe (keskellä) ja Rex Loring on
so iloinen koimil<(ko, joka toimii Sound of Britain-ohjelman
isäntänä. Ohjelma kuullaan GBC.n radio-verkoston
välityksellä joka lauahtai.
Samaan aikaan kun Länsi-Sak­sa
revalvoi D-markan, tapahtui
USA:n finanssimaailmassa mitä
tärkein vahdinvaihdos. USA:n kes
kuspankkineuvoston 18 vuotta
tointa hoitanut johtaja Ghesney
Martin sai eron, ja hänen tilalleen
presidentti Nixonin nimittämänä
nousi Amerikan suurfinanssin *'o-ma
mies"' Arthur Burns, 65.
USA :88a on 12 keskuspankkia
ja näiden edustajat muodostavat
yhdessä ns. keskuspankkineuvos-ton
(Federal Reserve feoard). Se
on ainoa paikka, missä eri suun­tiin
keskenään tempovat monopo­lit
saavat aikaan kompromisseja,
jotka koskevat niin hyvin USA:n
kotimaan taloutta kuin maailman
talouttakin.
Maailmanfinanssin eräälle tär­keimmälle
paikalle noussut Burns
oli Ei8enhowerin taloudellisen neu
vonantotoimiston päällikkönä vuo
sina 1953—56, mutta riitaannuttu-aan
suhdannepolitiikassa sihtyi
Columbian yliopistoon opettajak­si.
Hän ei katkaissut kuitenkaan
suhdettaan varapresidenttiin, pre­sidenttiehdokkaaseen
(1961) ja
nykyiseen presidenttiin Nixoniin.
Hänestä on yritetty ludda erään­laista
keynesimäistä taloudellisen
liberaalisuuden kuvaa. Todellisuu­dessa
Burns on USA :n rahamaa­ilman
arkkikonservatiiveja. Hän
on kylmä ja itsepäinen. Kun hän
on tehnyt ratkaisunsa, pitää hän
siitä kiinni loppuun asti.
Burns pitää USA :n sisäisiä ta­loudellisia
ja sosiaalisia uudistus­ohjelmia,
kuten mm. neekerighet-tojen
saneeraamista, turhana dol­larien
haaskauksena. Hintojen
vakavuus ja dollarin arvon tiuk­ka
säilyttäminen on tärkeämpää
kuin täystyöUisyj^ ja talouden
kasvu^ Burns sanoo. Hän pyrkii
torjumaan pelättyä lamaa anti-inflatorisin
keinoin, sanotaan. Hä­nen
ideoittensa toteuttarhisyrityk-set
saattavat kuitenkin jouduttaa
taloudellista kriisiä. Työttömyy­den
kasvu ei ole mikään käyttö­kelpoinen
väline talouden tasapai­nottamiseksi,
sanotaan toisaalta.
Mielenkiintoista Euroopan kan^
naita on, miten oletettu "bumsi-lainen"
talouspolitiikka vaikuttaa
Euroopan kapitalististen maiden
talouteen. On aihetta palauttaa
mieleen, että nimenomaan Länsi-
Euroopassa on odotettu, minkär.
lainen on oleva Nixonin talouspo­litiikka.
Tähän asti siihen ei ole
saatu vastausta sen paremmin kau
pan kuin finanssipolitiikankaan
osalta, vaikka Nixon on ollut val­lassa
jo yli yhdeksän kuukautta
ja vaikka perinteellinen "kuher-rusaika"
uuden presidentin ja
kongressin välillä on katsottava
jo päättyneeksi.
Jos Burnsin ajattelu tulee
USA:n talouspolitiikan punaisek­si
langaksi, niin edessä on työttö­myyden
kasvu USA:ssa ja mah­dollisesti
taloudellinen takaisku
(recession) ensi vuonna, kirjoit­taa
englantilainen kommentaatto­ri
M. Fisher. , .-Av;
USA pyrkii ehkä tasapainottar
maan maksutasettaan hillitsemäl­lä
taloutensa kasvuvauhtia'; tai
kaupan rajoituksilla. Tämä vai­kuttaa
suoraan ensi sijassa Lansi-
Euroopan maihin, joista useiden .
olisi revalvoitava valuuttansa. On
syytä palauttaa mieleen, että Nix­onin
kauppaministeri McCrack<en
kierteli viime keväänä Länsi-BJu-roopan
metropoleissa painostus-matkalla,
jonka tarkoituksena öli
lisätä USA:n vientiä Eurooppaan.
Burnsin nimitys tukee tätä suun­tausta.
Omon lukunsa muodostaa se,
miten pitkälle ja miten menstyk-sekkäästi
Burns pystyy ajamaan
ideoitaan käytännön talouspoli­tiikassa.
Suuret ajatukset j a pu­heet
eivät yksin määrää tapah­tumien
kulkua, kun osatekijöinä
on muitakin, vastakkaisia voimia.:
USA:n maksutaseen vajaus on
niin suuri ja krooninen, että sen
tasapainottaminen ei ole mahdol­lista
lyhyessä ajassa. Näin sitäkin
suuremalla syyllä^ kun Vietnamin
sotalaskujen supistamisesta ei ole
toiveita vielä pitkään aikaan.
Libra. - :
PÄIVÄN PAKINA
TTaulrtivoanll isleunut5ofllcfcetiijtuä He
Tokio. .-Tokion kansainväli­nen
lentokenttä suljetaan sun­nuntaina
ja maanantaina kaikil­ta
henkilöillä, lukuunottamatta
matku.stajia, mielenosoitusten eh­käisemiseksi
Japanin pääministe­ri
Eisaku Satoa Washingtonin
matkan johdo.qta.
Ammattiyhdistykset, oppilaat
ja vasemmistopuolueet suunnitte­levat
mielenosoituksia ^atön
Washingtonin matkaa vastaan.
Matkan sanotaan alkavan maa­nantaina
ja Saton ilmoitetaan
keskustelevan presidentti Richard
Nixoniin kanssa Okinawan saa­resta
Sekä .Tapanissa olfjvi.stnUS-A;
n tukikohdista.
J E N K I T SIELLÄ - J E N K I T TÄÄLLÄ
"Tosiasioiden hakumatkoilla"
aikaisemmin tänä vuonna latina-lai.
sen Amerikan maissa vierail­lut
Nixonin erikoislähettiläs, öl-jypohatta
Nelson Rockefeller an­toi
toimeksiantajalleen jo syys­kuussa
salai.sen raportin huomi­oistaan,
mutta raportti tehtiin
julkiseksi vasta viime viikonlo­pulla.
Siinä raportissa-maalataan la­tinalaisen
Amerikan taloudelli­nen,
sosiaalinen ja poliittinen ti­lanne
jatkuvasti pahenevaksi ja
varoitetaan "uusien Castrojen
syntymisestä" myös mannermaal
la; Raporti.ssa sanotaan mm.
"Tällä hetkellä kaikkiaan 26
latinalaisen Amerikan maassa
on vain yksi Castro, mutta sin­ne
voi niitii ilmestyä useampia.
tulevai.suude8.sa ja mannermaal­la
'Castro', joka nauttii sosialis­tisilta
mailta tulevasta sotilaal­lisesta,
taloudellisesta tuesta, tu­lee
olemaan kaikkein pahin uhka-läntisen
pallonpuoliskon turval­lisuudelle
ju aiheuttaa erittäin
vaikean probleeman Yhdysval­loille."
Rockefeller ehdottaa tämän
"taudin" pnrnntnmiscksi siniri-suuntal.
ita kaupan ja tariffin
muuntamistd, täydellistä uudel­leenjärjestelyä
Washingtonin oh­jelmien
suunnitteluissa ja asei­den
hankkimista latinalaisen
Amerikan diktaattorihallituksil-le,
että ne voivat taistella ku­mouksellisia
vastaan.
Rapoitin loppulausunnossa sa­notaan,
että "muutosten kiivas
ja nopea tahti, laajamittainen
inflaatio, kaupungeissa esiinty­vät
väkivaltaisuudet, suunnötoh
köyhyys, katkera epäoikeuden­mukaisuus
ja leimuavat kansal-liäuustunteet"
ovat johtaneet la­tinalaisen
Amerikan j a samalla
koko läntisen pallonpuoliskon
teiden risteykseen.
Rockefeller tuli myös huomaa­maan
matkojensa aikana, ettei
latinalainen Amerikka enää us­ko,
jotta Yhdysvallat "pitävät
siitä huolta". Nähtäväksi jää.
auttaako öljy pohatan ehdotukset
latinalaisen Amferikan asevoi­mien
avulla kurissapitämiseksi.
Israelin ja USA :n yhteistyö
tai paremminkin Yhdysvaltojen
tuki Israelin hyökkäävälle • toi­minnalle
ci ole enää mikään sa­laisuus.
Golda Mair oli äsket­täin
.Waahingtonissa kumarrus­matkalla.
Nyt on Israelille lu­vassa
USA: n "taloudellista a-pua",
joka Israelille annettuna
merkitsee samaa kuin sen. soti-laspotentiaalin
lisääntyminen. Ei
kä USA:n "apu" rajoitu Vain
taloudelliseen puoleen, tulossa on
ilmoitettu olevan myös kuuman
sodan välineitä. '
Arabimaissa on kuohuttanut
mieliä USA:n suurlähettilään
hiljattain Tel-Avivissa esittämä
läUiliunto. Su(b-lähtittilä« julldti,
että Yhdysvaltojen kansalaiset
voivat säilyttää kansalaisuuten­sa
i vaikka heistä tulisi Israelin
kansalaisia.
Kairossa tämä tulkitaan siten,
että amerikkalaisilla on nyt ai­van
laillinen oikeus taistella Is­raelin
armeijassa, koska ame­rikkalainen
pysyy USA:n kan­salaisena
vaikka hän onkin Is­raelin
kansalaiinen. Kansalaisuu­den
ottaminen on vain "pieni
juttu", eikä kukaan voi sanoa,
että USA osallistuisi sotatoimiin
Israelin puolella.
• 4. * ' '
CIA:n toiminnasta pulpahtaa
aina esille jötäkln uutta. Tämä
amerikkalainen vakoiliielln on
myöä kunnostautunut F^llippii-nelUä.
Maahan myötäilee ulko-pölltilkasöftan
Yhdydvaltoja, tnut
ta sen presidentti Ferdinand E.
Marcos on joutunut USA:n mo­nopolien
silmätikuksi.
Hän on nimittäin suorittanut
joitakin tosin arkoja toimenpitfei
tä hillitäkseen hiukan ulkomaa­laisten,
pääasiassa amerikkalais­ten
yhtymien suoranaista > ryö-
Väystoimintaa.
Voimakkaan painostuksen ja
ennen kaikkea lahjonnan avulla
Washingtonin likaisen työn teki­jät
GIA:n asiamiehet — yrit­tivät
saada presidentin paikalle
tällä viikolla pidetyissä vaaleis­sa
"oman miehensä"^ erään jyr­kästi
kommunismia vastustavan
senaattorin. - ;
CIA :n työkintaana on toimi­nut
Filippiinien salaisen palve­lun
päällikkö, kenraali Ismail La
pus. Mutta tämä kenraali joutui­kin
selostamaan senaatille toi­mintaansa
lehdistön tehtyä pal­jastuksen.
Kenraali tunnusti ol­leensa
jo monta vuotta CIA:n
palveluksessa.
Ilmeistä tietenkin on, etteivät
jenkit ole vehkeilemässä ainoas­taan
lähi-idä&sä, latinalaisessa
Amerikassa ja Filippiineillä se­kä
muissa Kaakkois-Aasian mais
sa, vaan voi olla hyvinkin pai­kallaan
olettaa, että jenkit veh-keileVät
siellä, täällä ja missä
vain sattuu olemaan heidän "dol-laritehtalti^
an." - Nyrkki.