Vapaus, September 2, 1965

              Sivu 2 Torstaina, syysk. 2 p. — Thursday, Sept 2y 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 19;7
EDiTOR:W. E K L U N D ^ MANAQER! E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thurs<Jays and Saturdays »)y Vapjii»
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West; Sudbury/On|ario, Panama-
Mailing Address: Box 69 r .
Adv^ertislng rates upon application, translation free of cbarge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottava,
and flor payment of poetage i n casfa.
M . n , b e r o, C Ä N A DIA N L Ä N G U ÄG E • R R E SS 'CLUB
TILAUSHINNAT:
Canadassai: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00, 6 kk. » . 26
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.60, 6 Mc. 6.75
Niin Suomessa ja pohjoismaissa • • .
Jos meillä päädyitäisiin siihenrtilanteeseen, joka nyt jo
on vallalla useissa muuten ehkä hyvinkin kansanvaltaisissa
maissa, että sanomalehdistö on vain muutaman harvan suu­ren
lehtiyrityksen käsissä (Canada on ilmeisesti yksi niistä
maista — V), tämä itse asiassa rajoittaa demokratiaa ja on
kansanvallan vastaista. Näin kirjoitti Suomen Sosialidemo­kraatti
vähän toista viikikoa sitten ja selitti asian edelleen:
Sananvapaus on kuitenkin meille periaatteellisesti tärkeä
asia ja erilaisia mielipiteitä esille tuovan samomalehdistön
olemassaolo puolestaan on tärkeä asia sanavapauden kan­nalta.
Huomaamme, että asia koskeekin koko meidän yhteis-kuntarakenteemme
perusasioita, eikä sitä näinollen voida­kaan
ratkaista kylmällä liikemiesmäisellä tavalla. Kysymyk­sessä
on suurempi etu, kansanvaltaisen yhteiskunnan etu.
Eikä asia liioin koske vain työväenlehdi^töä, vaan lehdistöä
kokonaisuudessaan niin meidän maassamme kuin pohjois­maissa
yleensä. Ei suinkaan kaikkien porvarillisten lehtien
taloudellinen tila ole horjumaton. Myös ne ovat kokeneet
lehtikiuolemia, useampia kuin työväenlehdet.
Mitä sitten voitaisiin tehdä asian hyväksi, sanomalehdis­tön
taloudellisten toimintaedellytysten parantamiseksi, sana­vapauden
varjelemisen nimessä? Emme näe muuta tietä kuin
sanomalehdistön tukemisen valtion varoista. Tiedämme, että
tämän esityksen vastustajat, etenkin kun heillä on käytettä­vissään
sangen tehokkaita tiedoitusvälineitä eivätkä he epäröi
hetkeäkään niitä käyttää, tekevät kaikkensa saadakseen tä^
män esityksen näyttämään huonolta suuren yleisön silmissä.
Mutta kun he näin tekevät, tulee suuren yleisön myös tietää,
että nämä samat piirit toimivat vain oman taloudellisen etun­sa
vuoksi. Heidän oma taloudellinen etunsa on kuitenkin ristir
riidassa yhteiskunnan edun kanssa,-vastoin meidän perustus­lakimme
henkeä. Sen vuoksi onkin pohjoismaiden työväen-lehdistön
piirissä vahvistunut käsitys sanomalehdistön tuke­misen
välttämättömyydestä valtion varoista. Asia on Ruot­sissa
ollut esillä, ja sillä on suurten lehtikonsernien levittä­mästä
sumuverhosta huolimatta enemmistökannatus. Se on.
valmistelujen alaisena myös muissa pohjoismaissa, emmekä
epäile, etteikö se ole ajankohtainen niyös meidän maassamme
(Suomessa).
Näin kirjoittaa Suomen Sosialidemokraatti perustelles­saan
pohjoismaiden kaikkien tyvöäenlehtien omaksumaa kan­taa,
että sananvapauden takaamisen kannalta on välttämä­töntä
saada valtion rahallista tukea sanomalehdistölle.
4 . . Entäs meillä Canadassa?
Meillä täällä Canadassa, missä demokraattinen ajatus-kanta
sananvapauden tiimoilta on paljon pinnallisempaa kuin
useissa eurooppalaismaissa, esitystä sanomalehdistön avusta­misesta
valtion toimesta voidaan pitää ventovieraana toi­menpiteenä,
joka ei muka sovi mitenkään eanadalaiseen elä­mäntapaan.
Käytännön kannalta asia on kuitenkin vallan toisin. Val­tiovaltamme
luovuttaa veronmaksajain yhteisiä varoja mo­nella
eri tavalla sanomalehtien hyväksi ja tueksi. Vika on
vain siinä, että leijonan osuus näistä valtiovaltamme sanoma­lehdistön
tukemiseksi jatkuvasti luovuttamista varoista me­nee
suurpääoman omistamille lehdille, jotka eivät asiallisesti
puhueri sellaista avustusta tarvitse., Mitä pienempi on lehti
— olkoon se sitten porvarillinen tai työväenlehti— sitä vä­hemmän
.se saa prosentuaalisestikin tätä valtiovallan tukea.
Canadan kaikki sanomalehdet saavat valtiovallan varois­ta
tukea sikäli, että niiden postimaksut on alennettu melko
alhaiseen tasoon. Kukaan ei ole tällaista "valtionapua" mei­dän
tietääksemme Canadassa moittinut.
Paljon suurempaa valtioapua saavat suurpääoman lehdet
kuitenkin välillisesti ilmoitusten muodossa. Kun yhtiöille ja
liikkeille myönnetään vissi määrä verohuojennusta liiketoi­mintansa
mainostamisesta, niin se tarkoittaa asiallisesti pu­huen
sitä, että valtion varoista maksetaan osa näiden yhtiöi­den
ja liikkeiden ilmoituksista. Toisin päin käännettynä, suxu:'-'
lehdet saavat valtiolta suuria tuloeriä niiden ilmoittajien
kautta, jotka mainostavat suuremmin ja useammin tuottei­taan
nimenomaan siksi, kun ne saavat siitä verohuojennusta.
Kaikki Canadan sanomalehdet saavat nyt tällaista välillistä
valtion apua toimintansa tukemiseksi. Vika on vain siinä,
että asiallisesti puhuen suurlehdet~rohmuavat itselleen kai­ken
sen valtioavun, minkä kansakunta on sananvapauden
yhteisellis ruokapöydälle asettanut, jättäen vain joitakin mu­rusia
pikkulehdille yleensä, ja vain murujen murusia työ-väenlehdille,
joilta on asiallisesti puhuen suuryhtiöiden ilmoi­tukset
kielletty. ; _
Lisäksi on otettava huomioon valtion omat ilmoitukset,
joilla on melko usein poliittisluontoinen tehtävä. Ottakaam­me
esimerkiksi liittohallituksen työministeriön viime kesäi­set
kansalliset ilmoitukset uudesta työsuhdelaista, jota mai­nittujen
ilmoitusten mukaan, sanottiin aluksi mr. MacEachen-iksi,
liittovaltion työministeriksi.
Nyt, jolloin pääministeri Pearson on aikaisemmista "ei-vaaleja"
lupauksistaan huolimatta valmistamassa yleistä
mielipidettä pian pidettäviä liittovaaleja varten, on hallituk­sen
toimesta aloitettu erikoinen eläkelain mainoskampanja,
jonka pohjimmaisena tarkoituksena tuntuu olevan se, että
voidaan valtion — veronmaksajain — varoilla mainostaa li-,
beraalipuolueen hallituksen hyvyyttä, eli tehdä mainostyötä
liberaalipuolueen hyväksi. Toisinsanoen, valtiovallan eli ve-ronniaksajain
varoja käytetään mielivaltaisesti yksilökansa-laisten
naielipidettä kysymättä liberaalipuolueen vaalikam­panjan
rahoittamiseksi.
Vielä kurjempaa on moraaliselta kannalta katsoen se,
että valtiovallan toimesta käytetään veronmaksajain varoja
taloudellisessa ahdingossa olevien vissien vieraskielisten leh-;
tien kustantajien ja toimittajien lähj^omiseksi ja turmelimi-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Anni Palo, R.R. 1, Whitefish,
täyttää 68 vuotta perjantaina, syys­kuun
3 päivänä.
Antti Ranta, Pikku-Penage-järvel-tä
(Whitefish) täyttää lauantaina
syyskuun 4 päivänä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Avaruuden käyttöä koskevat on­gelmat
ovat useiden vuosien ajan
kuuluneet Yhdistyneiden kansa­kuntien
yleiskokouksen ja erikois-komite<
oiden asialistoille. Vuosien
aikana ori Y K — j a yleensä yksi­mielisesti!
— hyväksynyt joukon
päätöslauselmiaj joissa vahvistetaan
avaruuden rauhanomaisen käytön
periaate ja jotka siten ovat jyrkäs-sä
ristiriidassa Yhdysvaltain ilmoi­tuksen
kanssa aloittaa puhtaasti so­tilaallinen
MOL-avaruusohjelma.
VETOVOIMAKESKUS
Neuvostoliiton pääkaupunki elää
ptpijiqieuksellisen myrskyisää dip-
IpmaattisesonUa.
Tuskin yksikään toinen pääkau­punki
on joutunut, kuluvan vuo­den
alkupuolen aikana ottamaan
vastaan niin runsaasti tärkeitä
vierifitfi kuin Moskova. Tänä aika­na
ovat Neuvostoliitossa viralli­sesti
vierailleet Jugoslavian pre­sidentti
Tito; Pakistanin presi­dentti
Akub Khan, Intian päämi­nisteri
Shastri, Iranin shaahi, Gui­nean
Pfesldcintti Sekou Toure,
Ugandan pääministeri Obote ja
Afganistanin kuningas, Turkin
pääministeri Urguplu ja elokuuu
lopussa moskovalaiset ottavat vas
taan korkean vieraan Yhdisty­neestä
Arabitasavallasta — presi­dentti
Nasserin.
Onko tämä Moskovan diplomaatti-sesonki
satunnainen ilmiö? USAn
lehdistö huomuuttaa levottoman3,
e t t ä Valkoisen talon ulkopuoliset
kontaktit ovat viime kuukausina las
keneet käytännöllisesti katsoen nol
lapisteeseen. Eräitä valtiomiehiä
Washington välttää kutsumasta, toi
sia se kieltäytyy vastaanottamasta
j a kolmannet välttävät itse vierailua
valtameren toiselle puolen. Syy on
yhteinen — Washingtonin aggres­siivinen
ulkopoliittinen linja, joka
on selvemmin näkynyt interventios­sa
Dominikaanisen tasavallan sekä
Vietnamin likaisessa sodassa.
Valkoinen talo välttää vastaanot
tamasta niitä valtiomiehiä Ja polii
tikkoja, joilta se pelkää kuulevan
sa oikeutettuja moitteen sanoja.
Siksi peruutettiin Intian pääminis­terin
ja Pakistanin presidentin
Washingtonin vierailut.
USAn poliitikot ovat osoittaneet
avoimesti väheksyvänsä maailman
yleistä mielipidettä. Sama vähek
syntä kuultaa USAn presidentin
vastauskirjeessä Ghanan presiden­tille
Kwame Nkrumahillc, joka ve­tosi
presidentti Johnsoniin ja ke
hotti tätä lopettamaan Pohjois Viet­namin
pommitukset aikana, jolloin
Ghanan johtaja aikoi vierailla Ha­noissa.
Mitä arvoa on: tämän' jäl­keen
amerikkalaisten lupauksilla tu­kea
mitä aloitetta hyvänsä, joka
tähtää Vietnamin konfliktin rat­kaisuun?
On selvää, että monet
katsovat hyödyttömäksi pitää yllä
kontakteja VVashingtoniin, joka tor­juu
kaikki kansainvälisen kehityk
sen tiet sodan -ekslaat.ota" lukuun
ottamatta.
Ei siis ihme, jos Moskova, jonka
ulkopoliittisen toiminnan sanelee
huoli rauhan säilyttämisestä, on
muuttumassa rauhaa rakastavien
valtioiden vetovOimakeskukseksi.
Kuvaavaa on, että tiedonanno^ineu;
vostohallituksen neuvotteluista kor­keiden
vieraiden kanssa osoittavat
mitä laajinta keskinäistä ymmärtä
mystä, vaikka Neuvostoliiton neu
vottelukumppanit edustavatkin eri
laisia yhteiskuntajärjestelmiä. Tä
seksi, myöntämällä niille kannatusil­moituksia
niin kauan kuin niiden toi­mituspolitiikka
miellyttää vai lassaole-via.
Vaikka raamatussa sanotaan, et­tä
parempi olisi, että myllynkivi, ripus­tettaisiin
sen kaulaan, joka pahentaa
yhden näistä pienemmistä ja upotet­taisiin
meren syvyyteen, valtavaltam­me
käyttää kuitenkin veronmaksajain
varoja tällaisten henkisesti pienem­pien"
ostamiseksi ja turmelemiseksi.
Kuten huomataan, valtk>valtamme
antaa nykyään todella laajakantoista
j a samalla monipuolista rahallista tu­kea
Canadan sanomalehdistön vissille
osalle — nimenomaan suurlehdistölle,
joskin mOhija putoaa pöydältä joille­kin
pikkulehdillekin.
Meidän käsityskantamme siis on,
että pohjoismaissa yleensä. Suomi
mukaanluettuna, nyt keskusteltavana
oleva avoin j a rehti valtiovallan rahal­linen
tuki sanomalehdille olisi maan
ja kansakunnan sekä saiianvapauden
kannalta katsoen paljon edullisempaa
ja toivottavampaa, kuin on nykyinen
välillinen ja mielivaltainen avunanto,
mistä hyötyy valtaosalta suurpääoman
omistama ja kontrolloima lehdistö.
Valitettavasti tässä epätäydellisyyk­sien
maailmassa noudatetaan vielä
suurporvarien moraalikäsitteitä: "oi­kein
tai väärin kokoon käärin". Siksi
on sananvapauden ystävien ja kan­nattajien
toistaiseksi huolehdittava
omien ^ehtiensä, kuten Vapauden ja
Liekin rahoittamisella haastekampan­joiden
ja muiden toimintojen muo­dossa.
• •
Antakaamme siis haasteiden vyöryä
etteivät lehtemme joudu talousvai­keuksiin
vain^sen vuoksi, että ne eivät
saa suurpääoman lehtien lailla valtion
j a suuipääoman avustusta.
män keskinäisen ymmäitämyksen
perustana on yhteineTf^rkimys lie­ventää
kansainvälistä jännitystä ja
normalisoida valtioiden väliset suh­teet.
Moskovan korkean tason neuvotte­lut
ovat merkittävästi edistäneet
suhte.den jatkuvaa lujittumista ja
kehittymistä Neuvostoliiton ja Af­ganistanin,
Iranin, Pakistanin sekä
Turkin välillä. Erityisen merkittävä
on käänne, joka on selvästi havait
tavissa Neuvostoliiton ja Turkin vä­lisissä
suhteissa. Hyvät naapuruus­suhteet
Neuvostoliiton eteläisillä
rajoilla vaikuttavat kansainvälisiin
suhteisiiln koko tällä alueella.
Moskovan neuvottelut ja vierailut
kuvastavat myös Neuvostoliiton ta­lous-
ja kulttuurisuhteiden kasvua
.Aasian ja Afrikan kehitysmaiden
kanssa. Kuluvan vuoden alussa Neu
vostoliitolla oli taloudellisia ja lek
n..siä yhteistoimintasopimuksiaan
lähes 30 Afrikan ja Aasian maan
kanssa. Näissä maissa rakennetaan
parhaillaan kuuttasataa erilaista lai­tosta
.Neuvostoliiton tuella. Neuvos
toliiton Aa.sian ja .Afrikan maille
myöntämien luottojen yhteissum­ma
on y l i 3,5 miljardia ruplaa Neu­vostoliitto
käy laajaa kauppaa mo
nien .-Xasiaii ja Afrikan maiden
kanssa.
Neuvostoliiton eri yhteiskuntapii:
reillä on aihetta olla tyytyväisiä
Moskovan nykyiseen "diplomaatti
sesonkiin". Neuvostoli.ton johdon­mukainen
ju rauhanomainen ulko­politiikka
saa osakseen yhä enem
män ymmärtämystä koko maailmas
sa. , . ••
. \ P N : n tarkkailija, Dmitri Gudkov
KANNATTAKAA LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
Esimerkiksi joulukuun 12. päivänä
1959 hyväskyi yleiskokous yksimie­lisesti
päätöslauselman, jonka joh­dannossa
tunnustetaan, e t t ä "ihmisr
kunnalla on avaruuden raulian-omaisessa
käyttämisessä ybteinen
etu edistettävänään". Merlcittaviri
Y K : n päätös avaruuden käytön alal­la
on^ joulukuussa 1963 hyväksytty
yhdeksän kohdan säännöstö avaruu­den
tutkimuksessa j a käytössä nou­datettavista
yleisistä oikeudellisista
periaatteista. Erityisesti tätä pää­töslauselmaa
Yhdysvallat rikkoo
alistaessaan avaruuden sotilaalli­seen
käyttöön.
—Yhdistyneiden Kansakuntien
yleiskolcouksen 13. istuntokaudella
tehtiin päätös erikoiskon^itean pe­rustamisesta
avanradSn rauhan­omaisen
käytön tutkimiseksi, mutta
tämän komitean kokoonpano uhkasi
muodostua siinä määrin yksipuoli­seksi,
että sekä sosialistiset maat
e t t ä Intia j a Yhdistynyt Arabitasa­valta
kieltäytyivät osallistumasta
sen toimintaan.
Muutos saatiinkin aikaan yleisko-koulcsen
14. istuntokaudella 1959,
j o l l o in perustettiin 24 valtion ko­mitea
kehittelemään asiaa eteen­päin
Komiteaa valittaessa hyväksyt­t
i in päätöslauselma, josta mm. ai-kukappaleessa
mainittu sitaatti on.
Kun päätöslauselmasta keskustel­tiin
yleiskokouksessa, USA:n edus­taja,
suurlähettiläs Lodge korosti
kansainvälisen yhteistyön tarpeelli­suutta
ylimalkaan toiminnan järjes-tämisek.
si avaruudessa. "Kenties
avaruuden yhteisessä säännöstelys­sä
saavutetut kokemukset voitaisiin,
hedelmällisellä tavalla siirtää aseis­tariisunta-
alalle", arveli Lodge, jo­ka
puheenvuorossaan viittasi siihen
seikkaan, että avaruutta saatettai­siin
käyttää myös sotilaallisiin tar­koituksiin.
Hän ilmoitti samalla, et­tä
Yhdysvallat olisi halukas neu­vottelemaan
avaruuden sotilaalli-mintaa
avaruudiän e r i tutkimusaloil­la.
Näistä kysymyksistä i>v»t yhdys­vallat
j a Neuvostoliitto tehneet mo^
j i i a eriUissopimtiksiaHin ^viime vuo­sien
aikana, mmv säSsptelllittien an­tamien
' kuvien sekä. a y a n i u 8 l ä ^&
tieteellisten. havaiptojen- vaihtoa
koskevia.
Huomattavasti vaikeampi ongel­ma
on ollut y h t e i s t ä pieFiaatteiden
löytäminen avaruusoikeuden alalla.
Niinpä vuoden i 9 ^ yleiskokous jou­tui
toteamaan, v^tteiypt. j ä s e p n a a t
olleet päässeet tässä ;8tihteoss8 yk­simielisyyteen.-
'Ponnistuksia ^ava-mu
»a»^ism!iten i^r^n kebftjtä-jDoisek^'
pj^iettiii^ kuitenkin 'jatkaa
j ä s e o m ^ d e n e h ^ o ^ t e ^ pohjalla.!^
Joulukuun^lS. päivänä 1903 hy­väksyi
yleiskokous vihdoin yksimie­lisesti
ayäruvdeh tutkimisessa J9
käytössä noudatettavia oikeusperi­aatteita
^ k e v a n , p S ä t < i s l a u 9 e l m a o.
Siinä luetellaan yhdeksän tärkein­t
ä periaatetta, joita on noudatetta­va
avaruustoiminnassa: Tässä yh­t
e y d e s s ä m i e l e n k i i n t o i s i n on en­simmäinen
kohta, jossa sanotaan:
''Avaruuden tutkimisen j a käytön
tulee tapahtua koko ihmiskunnan
hyväksi".
Tämä päätöslauselma merkitsi
ensimmäistä oikeusperiaatteiden
määrittelyä avaruuden käytön ja
tutkimisen alalla. Yhdeksän kohdan
päätöslauselmassa ei kielletä ava­ruuden
käyttöä sotilaallisiin tarkoi-jiP^
ia^^
B o n ^ Länsii<eaU^ kuuluvilrV;
la Scbliesurig-HolstehiialuiBillö aivai\:.
rajan tuntumassa rakennetaan jäl-ii
leen niinsanottuja "miiinakäivoja",
joissa säilytetään räjähdysaineita.
Näitä töitä, suoritetaan useiden Län­si
Saksan teiden ja vai-sinkin tie
no. 209:n varrella niin suuressa saV
laisuudessa, etteivät niistä väestön
ohella paikalliset. .viranomaisetka^
tiedä iriitgän. . . : i
Sosidlildemokraattiep liittopäivä-:
edustaja F. Zenger mm. laii^^lv
Beuchenin kaupungissa puhuessaan,'
e t t ä hänen ei ole kaikista- y r i t y l^
sistään huolimatta onnistunut saada
tietoja valtatie n:o 209:n yarrella,
suoritettavien poraustöideii. todeili-'
sista tarkoitusperistä.rSamansutiifrV
täisen lausunnon antoi Lauehburgin
pormestari F r a n k . , '
Stuttgerter Zeitung korostaa tä-,
nään, että ^miinakaivojen" pdratis-työt
herättävät suurta levottopiuuttai
Schlesvvig-ilolsteinin raja aluefd^n
väestössä, joka niiden kautta kat-:i
soo joutuvansa sidotuksi enpeO'
i jcaikkea atomiraiinavyöhykkeen vaa-r
a l l i s i in muodostamissuunnitelmiin.
fuksiin ja muodollisesti voisi presi­dentti
Johnson vedota t ä h ä n puo-lustellessaan
sotilaallista MOL-ava-ruusohjelmaansa.
Kuitenkin on hy­vin
vaikea sovittaa yhteen tällaista
sotilasohjelmaa periaatteeseen, että
"avaruuden tutkimisen tulee tapah­tua
KOKO ihmiskunnan hyväksi".
ENGLANNIN JA EGYPTIN
TAISTELU ARABIASSA
Rajoiltaan ja valtaoikeuksiltaan se­kavampaa
aluetta kuip Arabian niemi­maan
etdä- ja itärannikot saa maa­palloltamme
turhaan Itakea. Nämä
alueet ovat (rileet j a yhä ovat toisaalta
seen puoleen liittyvistä näkökohdis- monenkirjavien sheikkien, imaamien
ta irrallaan aseriisuntaneuvotteluis-1 ja sulttaanien ja Englannin hallinnas­ta.':
Edellämainitun 24 valtion muo­dostaman
komitean mietintöä käsi­teltiin
yleiskokouksessa vuoden
1962 joulukuussa. Silloin Yhdysval­lat
ja Canada esittivät päätöslau­selman,
jossa korostetaan "kansain­välisen
yhteistyön tärkeyttä koko
ihmiskunnan hyväksi koituvan ava­ruuden
rauhanomaisen käytön alal­la".
..
Asian käsittelyn aikana ilmeni,
että 24 valtion komitea oli päässyt
suhteellisen hyviin tuloksiin kysy­myksissä,
jotka koskivat yhteistoi-
Miten pitäisi minun äänestää? Tarkoitatko sinä sitä,
että naisetkin ovat saaneet äänioikeuden?
sa. Viime vuosikymmeninä on kaiken
tämän vallan yläpuoldla ollut öljyn
mahti, so. amerikkalaiset ja englantir
laiset öljy-yhtymät, jotka ovat olleet
valtmina vakioissa.
Etelä-iVralHa on näinä viikkoina mo­nestakin
syystä huomran kohteena.
Kolmisen vuotta sitten tasavaltalaisen
AI Salialin vallanotosta alkanut sisäl­lissota
Jemenissä on päättynyt. Saudi-
Arabian kuningas Feisalin läsnäolles
sa solmittu imaamin ja tasavallan
kannattajien välinen' rauhansopimus,
jonka Feisal ja-Nasser ovat. siunan­neet,
edellyttää 7-miehisen presiden-tinneuvoston
asettamista välivaiheen
ajaksi. Sen jälkeen on kansanäänes­tyksen
määrä päättää hallitusnraodos-ta.
Näyttää siltä, että tässä kahakassa
on imaami ja häntä tukenut Saudi-
Arabia vetänyt pisimmän korren ja
että niin tavoiteku arabien yhtenäi­syys
tältä osin sen nasserilaisessa dy­naamisessa
muodossa on kärsinyt ta­kaiskun.
Jemenin etelä- ja itäpuoldia ran­nikkoa
kiertävä, kartoilla yhtenäiseksi
merkitty alue — Etelä Arabia — on
jälleen ollut tapeetilla Lontoossa, mis­sä
ns. perustuslakineuvottelut ovat
ajautuneet karille. YKn yleiskokouk­sen
1963 joulukuussa hyväksymässä
päätöslauselmassa kehotettiin Eng­lantia
antamaan Adenille ja sitä ym­päröivälle
monenkirjavalle sulttaani-ja
. sheikkikunta alueelle itsenäisyys.
Englanti on' halunnut liittää sheikki-kunnat
samaan yhteisöön Adenin
kanssa viimemainitun tukik(Atakau-pungin
asukkaiden enemmistön vaa­tiessa
omaa erillisvaltiotaan. koska
sheikkikuntien ylivoima vetäisi sen
järjestyneen työväestön takaisin ara­bialaiseen
takapajulaan. ;
Egypti on myös täällä kuten Jeme-nissäkin
pyrkinyt arabien yhdistämi­seen
j a Englannin karkottamiseen tu­kien
erilaisia vapausliikkeitä. Viime­aikoina
on kuitenkin Adenin maltilli­nen
sosialistijohtaja AI Asnag päässyt
Kairon suosioon j a ' itse Adenissa ta­pahtunut
u u d e l l e e nryhmittymisiä.
Neuvottelujen katkeaminen johtui siitä
että Englanti ei suostunut IqKttamaan
Adenin poikkeustilaa ja vapauttamaan
vankeja, jota toinen osapuoli vaati
ennakkoehtona neuvottelujen aloitta­miselle.
Etelä-Arabian suunnitellusta liitto­valtiosta
itään sijaitseva Muscat ja
Oman on viime aikoina ollut taka-alal-la
uutisissa. Virallisesti tämä alue on
nyt suvereeni valtio, joka on liitossa
Englannin kanssa. Tosiasiassa se
koostuu seitsemästä sheikkikunnasta.,
jonka jokainen hallitsija ajaa lähinnä'
omia etujaan yrittäen keinotella Nas-/^'
serin edustaman arabiyhtenäisyyden'
ja Englannin, j a Saudi-Arabian välillä.
Sisämaassa on täällä, kuten ns. Etelä-
Arabian alueella myös käynnissä tasa-valtalais-
nationalistinen vapaussota,
joka kohdistuu sekä sheikkejä että '
Englantia vastaan. Vuoden päivät sit-^
ten alueella tehtiin melkoinen öljy­löytö.
Egyptin ja Englannin kilpajuoksu,
joka pelaa kaikkialla Arabian niemi­maalla
on saanut Umestymänsä myös
Kuwaitin öljyemiraatissa. Maan edus- '
tuslaitos, emiirin "kumileimasin", on :
kieltäytynyt liittymästä arabimaiden '
yhteismarkkinoihin jja r y h d y t kar- •
kottantaan maasta egyptiläisiä j a hei­dän
kannattajiaan. Myös lehdistö on .
asetettu valvonnan alaiseksi lailla, jo- •
ka oikeuttaa lakkauttamaan "vieraan
valtion etuja palvelevat lehdet" - • '
lehdistö on miltei yksinomaan Egyp- ;
tin ja baathistien kannattajista koos- •
tunut. Oppositio esiintyy pariamen-tissa
11 miehen vahvuisena. Siihen lu­keutuu
myös nuori polvi, joka piankin
antanee kuulua itsestään.
Taistelu Englannin kanssa liittoutu- ,
neiden öljysheikkien ja Nasserin ja
baathismin edustaman, arabiyhtenäi­syyden
välillä jatkuu joka kolkalla
tätä omalaatuista niemimaata.
- H. A.
PÄIVÄN PAKINA kunnilla toimivia maksullisia toi- . esimerkkinä sen, mitä sanoo asias-
HÄJOITTAJIA KIVESTÄÄ
Ammattiyhdistysliikkeen riveis­sä
Sudburyssa vuosikausia hajoi-tus-
ja "valloitustyötä" tekeviä
voimia kivestää aina vain pahem­min,
sanoi eräs Falconbridgen
palveluksessa olevs kaivosmiesys-tävämme.
— Jumala tautia-lisätköön, huo­mautimme
me-puolestamme.
— Amen, sanoi tuttavamme, jo­ka
sivumennen sanoen_on ollut
kaivosmiesten unioa rakentamas­sa
silloin, kun siitä "rikoksesta"
voi joutua työstä erotetuksi ja
Sudburysta "maanpakoon" karkoi-tettavaksi.
Hän on siis nähnyt ja kokenut
kaikki ne parannukset mitä on
kaivosmiesten union avulla voitet­tu
ja saavutettu. Luonnollisesti tä­mä
ystävämme on vankkumaton
Mine Millin jäsen ja kannattaja.
; Avarakatseisena miehenä ystä­vällämme
ei ole mitään kaunaa
terästyöläisten unioa vastaan sel-laipenaan.
Sillä on paljon tehtä­vää
ja työtä oman alansa työläis­ten
keskuudessa ja hän toivottaa
sen omalle työlle kaikkea onnea
j a menestystä.
Mutta terästyöläisten union tääl­lä
Sudburyssa suorittama hajoitu.s-ja
valloitustyö on asid erikseen.
Sitä ci jvoL kukaan asioista tietoi­nen
työläinen hyväksyä, eikä edes
suvaita.
Yhden union toimesta toista
vastaan suoritettava hajoitus- ja
valloitustyö on kannibalismia sa­nan
varsinaisessa mielessä. Se
heikentää kummankin union toi­mintaa,
huonontaa työläisten mah­dollisuuksia
ja auttaa työnantajia,
selitti ystävämme.
Juuri terästyöläisten hajoitus-ja
valloitustyön takia on Sudbu-ryn
seudun-kaivostyöläisten j a sen
ansiosta myös toistenkin alojen
työläisten palkkataso jäänyt sy­vään
kuoppaan verrattuna siihen
tasoon,. missä sudburylaisten pal­kat
olivat silloin kun kaikki kai­vosmiehet
olivat Mine M i l l i n jä­senyydessä
ja saivat nauttia Mine
M i l l i n avulla saavutetuista palkka-j
a muista työolosuhteista, sanoi
ystävämme.
Samalla kertaa hän ilmaisi suu­ren
tyydytyksensä siitä, että Fal­conbridgen
työläisiä ei ole voitu
puijata "suuren" union suurilla
valheilla punaisuudesta ja muiista
hölynpölystä.
Hajoittajat eivät ole kerta kaik­kiaan
saaneet riittävästi jäsenano-niuskortteja
Falconbridgen työläi­siltä,
vaikka ovat tuottaneet tänne
kokonaisen armeijan ulkopaikka-mitsijoitaan.
Heiltä puuttuu vielä kymmen­kunta
prosenttia lain määräämäs­tä
(45%) jäsenanomusmäärästä ja
todennäköistä on, e t t ä hajoittajat
eivät saa mitenkään näin paljoa
lisää anomuskortteja syyskuun
kolmanteen päivään mennessä,
johon mennessä heidän täytyy
osoittaa mihin pystyvät.
M u t t a ^ entäs . anomuskorttien
=^äärenriytket, 'sanomme me? •
Mahdollisesti hajoittajat turvau­tuvat
niinkin epätoivoiseen tekoon:
saadakseen hetkellisesti näyttä­mään,
että Falconbridgenkin työ­läiset
muka haluavat äänestystä.
Mahdollisesti se vaikuttaisi joten­kin
Incon työläisten tulevaan ää­nestykseen.
Mutta jouduttuaan kerran aikai­semmin
kaakinpuuhun tällaisista
väärennyksistä, hajoittajien täy­tyy
olla vieläkin epätoivoisempia
miltä nyt näyttää, jos he sellai­seen
yritykseen uskaltavat nyt
turvautua.
Mielenkiintoista onkin, että ne
henkilöt, joiden jäsenanomuskort-tien
väärentämisestä hajoittajat
joutuivat 1962 "luopumaan" Fal­conbridgen
työläisten edustusää-nestyksen
vaatimuksestakin, ovat
nyt aktiivisesti taistelussa teräs­työläisten
unioa vastaan.
Local 598 News-lehti julkaisi
: maanantaisessa numerossaan kah­deksan
tällaisen henkilön lausun­not,
joista lainaamme tyypillisenä
ta 57-vuotlas William Lang, joka
on ollut Falconbridgen palveluk­sessa
vuodesta 1948 alkaen:
"Kuten minä asian näen, teräs-uniolle
voitto Falconbridgessa oli­si
välttämätön. Sen edesot^nyis
edustaa epätoivoisuutta. Bridgen
työläiset eivät kannata teräsunioa.
Siinä on syy, m i k s i sen on täyty-
Xiyt tuottaa kaikenlaisia seikkaili­joita
maan eri kolkilta tänne.
Minun mielestäni, minun, nimeni
väärennys oli kaikkien aikojen en-:
nätysmataluus uniotoiminnassa.
Me yritimme saada maakunnan oi--
keusministerin tutkimaan asiaa ja
vetämään syylliset vastaamaan täs­tä
vakavasta rikoksesta. Jos he
olisivat tehneet väärän kymme­nen
dollarin setelin, he olisivat
joutuneet siitä nopeasti vastaa­maan.
Miehen maine on sentään
arvokkaampi kuin kymppidoUari.
Tässä tilanteessa minä en anna.
koskaan yhdistää nimeäni sellai-.
sen roskaväen kanssa."
Tuli mitä tuli, sanoi kaivosmies-ystävämme
lopusi, hajoittajat ei- ^
vät voi koskaan saada enemmistön
kannatusta Falconbridgen työläi­siltä,
vaikka he jotenkin saisivat
puliveivatuksi ääniestj^päätÖksen,
jota epäilen.
Jos koskaan, niin nyt on aika
kaikkien rehtien ihmisten j a en­nenkaikkea
kaivosmiesten, sanoa
hajoittajille. että riittää j o.
— känsäkoura. •