Vapaus, October 2, 1924

              TOTstaina, fokak, 2 p . flair^ Qct
Sn
ajoista saaUo,
kapitaali p y r H kohoamaan
Iri^sadss^, nykyaikaan saaMca, on
pohjinjmainen, varma yhteys
piikoina vallinneiden liikeyritylcH
jjja välillä. Turkis- j a maakau­h
a tulivat ne omaisuudet, jotka
^55ie3iniin sijoitettiin tehtaisiin, j a
j i oä taas taottivat uusia rikkauk-
£8, jotka edelleen sijoitettiin. Jos
^jne tunne rikkauden alkulähtei-
» ja sen jatkuvaa kehitystä, emme
„ i täydelleen ymmärtää sen ny­kyisiä
ilmiöitä, j a monet täriceistä
tosasioista jäävät hämäryyteen.
MottÄ kun tutkimme historiaa ja
löydämme sen avulla perussyyt t a ­pahtumiin,
voimme ymmärtää :ny-iyisiä
ilmiöitä paremmin ja voim­me
hä^ttää mielestämme vanhat
iatsantokannat. Siten voimme luok;
tataistelussa käyttää tietojamme
taiken sen hävittämiseksi, j;b3ta on
ihmiskunnan täydellisen, kahleista
Tspaan teoUisen, yhteiskiinnallisen
ja henkisen kehityksen tiellä.
Jos Canadaa lähestyy varsinkin
gen itäiseltä rannalta, esim. St.
lawrenc€ jokea pitkin, ei se näytä
iBonnonrikkauksieiisa .puolesta ko­vin
lupaavalta.
Niinpä ensimäiset tuotteet johon
iäytiin käsiksi, olivat merestä eaa-dat
turskat, mursut j a muut valaat
Niitä vietiin Espanjaan, Englantiin,
Banskaan ja Hollantiin ensi aikoina
valkoisten löytöretkeilijäin saapues­sa
näille rannikoille. Oli todenna-köistä,
että meren rikkaus tulisi
osoittautumaan suunnattomaksi.
Nousi kysymys sHtä, mistä saada
inhimillistä työvoimaa, j o l l a ne nos­tettaisi
syvyyksistä j a sitten muu-t
e ^ i s i kappaletavaraksi
llShän tarkötukseen tuotiin van­keja
vanhasta maailmasta. Heidät
sullottiin mitä Icnrjimpiin oloihin
laivojen lastiruumiin, kuten karjaa
j a suurin osa heistä aina kuoli mat­kalla
nälkään tai tarttuviin tautei.
meni polldd yhden miehen juon
ollessa avaamassa snlkenotta paik­kaa
aoki j a toisen ollessa veneen
kanssa alapuolella, minne virta ko­vasti
painoL Miehet joutuivat ve­teen
puiden sekaan jossa he tais-telien
kovassa virrassa puiden se­assa
kuitenkin onnistuivat pelasta­maan.
TyöläiaMe tapahtuu aina
hin, jo&a. löysivät suotuisaa maa­perää
noissa saastan j a nälän riu-duttamissa
ihmisissä.
Vuoden 1585 seuduilla oli kalas-tuslaivojen
lukumäärä, kolmesataa,
nämä ollen espanjalaisia, ranskalai­sia,
englantilaisia j a hollantilaisia
aluksia, kaikki asestettuja mahdol­lisia
taisteliiita varten.
Näistä kalastusretkistä sukeutui
toisenkinlainen kauppa, joka myö­hemmin
tuotti jättiläismäisiä voit­toja,
aiheutti, sotia sekä suorasti et­tä
epäsuorasti, aiheptti jatkuvan
ihmishenkinen hukan. Tämä oli t u r ­kiskauppaa,
pääasiallisin ja kauas
kestävä x rikkauden lähe Canadassa,
joka rikkaus meni vuosisatojen kes­täessä
Europan kapitalisteille, jot­ka
sijoittivat sen maahan, kaup.
paan, tehtaisiin,, pankkeihin, kule-tussysteemeihin
sekä muihin liike­yrityksiin
Europassa ja Canadassa
sekä muissa maissa.
vaaroja j a sähen kiinnitetään niin
vähän huomiota sillä onhan työläi­sen
elämä niin halpa.
Koko UivaaUtti mustaa siirap­pia
tuotiin Arthuriin. Laiva tuli
suoraan Halifaxista tänne tuoden
lastin mukanaan, joka on muutoin
ensi kerta että Atlantilta laiva suo­raan
tuo lastin tänne. Laiva on
tyypillinen rannikkolaiva kaikkine
laitteineen joka muutoin antaa näi­hin
sisämaan kaupunkeihin huomat­tavan
vaikutuksen.
Kappale Kunniavelka on viimei­siä
tuotteita kirjailijoilta. Kirjaili­j
a on hyvin onnistunut sen Idrjoit-tamisessa.
Se esitetään osaston
näyttämöltä, näiden tietojen mu­kaan,
lokak. 11 päivänä. Mutta
siitä enempi myöhemmin. — J .
isia
8ira7
luotaessa tulee teollinen, tuotanto
järjestettäväksi aivan toisille perus­teille
kuin mikä oli kapitalismille
ominaista. Kapitalistit kehittivät
teollisuutta kapitalistien j a kapita-listiluokan
etuja silmällä pitäen.
Sosialistisen tuotannon perhsteena
sen isijään tulee olemaan kokonai­suuden,
kaikkien työtätekevien tar­peet
ja vaatimukset. Siksi tule­vaisuudessa
teollisuutta järjestet­täessä
tullaan panemaan kokonai­suuden
etujen kalinalta pääpaino
sellaisiin kuin kulkuneuvoihin, r a u .
tateihin, laivoihin, ' vesireitteihin,
raaka-aineisiin, käyttövoimaan, val­miiden
tuotteiden kuletukseen j a i a -
iamiseen kuluttajille y. m. teollis­ta
tuotantoa ja työtätekevien hy­vinvointia
edistäviin tekijöihin.
Työväen diktatuurin alkuaikoina
toimintaan kuulua ei ainoastaan yk­sityiskohtainen
tuotannon säännös,
tely, vaan myöskin kansantalouden
järjestäminen kokonaisuudessaan
kaikkine moninaisine muotoineen,
alkaen kaikkein yksinkertaisemmas­ta
ihmistyön sovelluttamisesta, ja
lopettaen puhtaasti tieteellisiin lai­toksiin,
joissa ihmisäly kutoo uusia
elämän muotoja. J. L .
initisia
Eiköhän oIi>i taai näin syksyn
tullen ja metsätöiden alkaessa o-tettaya
huomioon mitenkä on mei­dän
järjestymisemme laita, miten­kä
olemme ' toimintamme järjestä­neet
ensi talvea varten. Työolot
ei luonnollisesti ole mahdollisuuttn j talven aikana näyttävät käyvän ko-xiittävästi
kiinnittää huomiota teol-l ko pieniksi j a : huonoiksi niin palk-lisen
tuotannon kaukaisempiin pää- kasuhteisiin kuin muihinkin katsot-niääriin,
vaan on ensi tilassa aja- tuna. Juuri nämä seikat pitäisi o l -
teltava vain keinoja, miten caatai- l a kannustamassa meidän toimin-aiin
kapitalismin luomat ieoUisunslai taamme. Ainoastaan pieni prosent-tokset
parhaiten pyörimään. Vasta
myöhemmän ajan Jqrsymykseksi jää
kansantaloudellisia näkökohtia sil­mällä
pitäen luoda j a kehittää so­sialistinen
teollisuus t-arkoitusta
vastaavine elimineen. *'
.Mutta heti tilaisuuden tultua on
työväen ruvettava säännöstelemään
ja keskittämään teollista tuotantoa
ja sen johtoa. Himan sitä ei ole
mahdollisuutta saada; asioita sao-tuisaan
ratkaisuun. Tässä suhtees­sa
on otettava kapitalisteista oppia.
Sillä sota .pakotti kapitalistit eri
maissa mobilisoimaan teollisuuden,
alettiin säännöstelemään hintoja,
muodostamaan valtioelimiä varusta^
mistä, jakoa, kontrollia y. m. ^var­ten.
Muodostui tilanne, jonka val­litessa
valtio varusti tehtaita raaka-aineilla,
polttoaineilla, antoi niille
tilauksia, johti tilausten suoritusta
ia jakoi tuotteet kuluttajien kes­ken.
;< ^
Mutta jos sodan aikana kapita­listinen
valtio oli 'pakotettu tar­mokkaasti
sekaantumaan kansan-talousasioihin
j a muodostamaan lai­toksia,
joiden piti järjestää tuotan­to
— kuten Jastrshembski lausuu
sodan j a kapitalistien luokan
etujen vaatimusten mukaisesti, etu­jen
joiden - vuoksi sotaa kä-ytiin,
niin vallankumouksen aikana taas,
yhteiskunnaUisen: vallankumouksen
aitana, jolloin kapitalistinen valtio
«n luhistunut j a valta siirtynyt pro­letariaatille,,
ei kaupunki- j a maa-
«eutuproletaarien valtio voi tyytyä
pelkkään ikansantalousäsioihin : se­kaantumiseen
— sen täytyy koko­kaan
ottaa haltuunsa kansantalon-
<Jen johto. Tämä on työväenhalli­tuksen
perustehtävä^ ainoa tehtävä,
joka antaa sille -elämisoikeuden sen
iäTKeen, kun kapitaUstiluokka on
yoitettii ja sulatettu ytySiätekevien
joukkojen keskuuteen. Tämän teh­tävää
ratkaisemista varten työtä-
« « ^ e n inhimillisen tarmon Mon-
«oUisten rikkauksien ' järkiperäistä
Käyttämistä ja henkiiacöhtaisten
«rpeitten järkevää tyydyttämistä
on muodostettava kansan-ja
«osneuvo«f,ja vanhojen tootan-
™a säännöstelevien laitosten si­jaan,
ifun oHeni tidee yhteiakunr
i^"^ taoiAsen aikana mnodö»-
««ttjea. kansantatoasneovostojen
t i , mitätön murtoosa on -nykyään
järjestyneitä siitä metsämiesjou-kosta,
joka oh tässä Arthurin ym­päristöllä
metsätöissä.'. Ja sama
suhde on melkein joka paikassa
ympäri Ontarion j a koko itäran­nikon
metsätyöläisten keskuudessa.
Millään tavalla eivät he ole yhteis­toiminnassa
keskenään, ei kuiten­kaan
hiin paljoa, että siitä olisi
minkäänlaista^ tulosta.
Eiköhän olisi nyt aika t a i ^ suu­remmassa
mittakaavassa ruveta jär­jestymään,
että voisimme sillä taval­la
näyttää toiminnallamme että me­kin
olemme ihmisiä j a vaadimme i h ­misoikeuttamme.
Tänäkin syksynä
bn käynyt muutamilla työmailla e-siin,
että työläistä ei pidetä koi­rankaan
asemassa. Ja järjesty­mättömänä;
ollen eivät työläiset
mahda mitään alaspoljetulle ase­malleen.'
Vahvasti järjestyneenä
taasen työläiset, olkootpa he sit­ten
metsätöissä tai tehdastöissä
-kaupungissa, voivat korjata olosuh­teitaan
jonkun verran siedettäväm­mäksi.
Viimeinen Canadan ammattiunioi-den
kvnventsioni osoitti meille mi­kä
suuri työ meillä vielä on unio­nistisessa
liikkeessä, mutta samal­la
osoitti se, että meillä on mah­dollisuudet
saada tilaa toiminnal­lamme
jos vain toimimme sillä oli­han
meikäläinen kommunistinen a i ­nes
siellä kaikista vastuksista huor
limatta j o koko voimakkaasti edus­tettu.
Se ainoastaan todisti että
jos me olemme nnioissakin niin mei­dän
pitää olla siinä toimivia jäse^
niä eikä sivulta katsojina, kuollei­na
muumioina. Siirtäkäämme ne
muumioiden joukkoon jotka sinne
kuuluvat ja ottakaamme itse hei­dän
paikkansa- Vahvistakaamme
kommunistinen j a unionistinen l i i ­ke
mahtavaksi voimaksi Canadassa,
n i i n voitto on-meidän.
Työläisen vaaroja. Uittomiehet
I[aministikwiassa ollessaan uitossa
joutuivat taisteluun elämästä ja
knolemastai Viimeisten sateiden
aikana, jolloin Ted oH noussut t a ­vallista
korkeanunaHe Kakabega
FaSbfbi j^puolella, olivat miehet
siellä paperqranlaottansa - kanssa;
Panmi; joka^ puita pidätti koossa
Suomalaisten lasten vanhemmille
Torontossa. Niillä suomalaisilla
perheillä, jotka asuvat Peder,- Ade-laide,
Widmer ja Richmond kaduil­la
ja lähiympäristöllä, on kaikilla
lapset käymässä koulua Ogden kou­lussa
Spedinä avenuen kulmala.
Kaikki lapset joutuvat kulkemaan
Peder katua myöten y l i Queen k a ­dun.
Nyt tämä Queen kadun kulmaus
on erittäin vilkas liikekulma, j u u ri
päivällisaikaha ja iltapäivällä jol­loin
lapset pääsevät koulusta. Tuo
kulma on näinollen lapsille hyvin
vaarallinen. Allekirjoittaneen seit­senvuotias
poika on tullut siinä tä­nä
vuonna kumoonajetuksi. Sen
jälkeen on pienen tytön yli ajettu
samassa kuriiauksessa.
_ H i l j a t t a in joutui taasen erään
suomalaisen pieni tyttö yliajetuk-säämään
sitä levottomuutta ja pel-massa
kulmauksessa, oli se k u i -
tenkin omiaan järkyttämään suo­malaisten
vanhempain mieltä ja l i ­säämään
sitä levottmuutta j a pel­koa
jota äidit tuntevat, lähettäes.
sään lapsiaan kouluun.
Kun useat äidit ovat vielä päivi­sin
työssä, eivätkä niin ollen ole
itse tilaisuudessa saattamaan lap­siaan
kouluun tuon vaarallisen kul­mauksen
y l i , saavat he sydän kur-j
kussa lähettää lapsiaan yksin kou­luun
peläten että milloin taasen
joku jää autojen ruhjottavaksi.
Että tuo kulmaus on vaarallinen
pienille lapsille, sen huomasivat
koulun opettajatkin sen jälkeen kun
poikani- tuli yliajetuksi, koska lä­hettivät
isommat pojat tuonne k u l ­maan
taluttamaan pienempiä sen
yli. Mutta tuota ei kestänyt kun
vähäsen aikaa. Väss^vätkö isot po­jat
täi unohtuiko se opettajilta kun
ei uusia onnettomuuksia tapahtu­nut,
on tietämätöntä. *Mutta aina­kin
lapset ovat oman onnensa no­jassa.
Kaikki lasten vänhenimat ovafl
myöntäneet, että tälle epäkohdalle
täytyisi saada jotain parannusta.
Mutta miten?
Joutaahan suurfempiin liikekulma-uksiin
j a toisten koulujenkin kul­mauksiin
aina joku poliisi järjestys­tä
pitämään h i i n miksikä ei myös­kin
tämän koulun kulmaukseen a i ­nakin
siksi ajaksi kun lapset tule­vat
j a menevät kouluun. Allekir-jottanut
on ainakin hartaasti toivo­nut
sitä, ei ainoastaan sen tähden
että oma poika tuli kumoonajetuksi,
vaan koska sainasta kulmauksesta
täytyy kaikkien viisi j a kuusivuotis­ten
leikkikoululastenkin kulkea y-
Jitse. On todellakin säälittävää näh­dä"
miten nuo pienokaiset arkaillen
juoksevat tuon pahan kulmauksen
ylitse.
Otaksun että kaikki "myönnänjme;
tämän suureksi epäkohdaksi j a vaa­raksi,
johon lapsemme ovat alttii­na.
Ja kun sen myönnämme, niin
emmekö me suomalaiset äidit voisi
omasta alptteestamine tehdä jota­kin
tuon asian eteen, koskapa kie­liset
eivät ole mitään tehneet
Jos yhteisesti neuvottelisimme
asiasta j a ehkä kirjöttaisimme ano­muksen
koulun johtokunnalle tai
k o u l u h a l l i t u kselle pyytäen
heitä puoltamaan meidän vaa­timustamme
poliisin saannissa
tuohon kulmaukseen- Tämä ei ole
kohtuuton vaatimus j a luulisi kou­luhallinnon
mielellään' asettuvan tä­män
äitien vaatimuksen taakse, v a r -
Näytelmä neljässä näytöksessä. Näytökseksi muodostanut F. Hyrske
esitetään
. SJTiDoninsin Os. Talolla
Lauantaina, lokakuun 4 päivänä, 1924 ~^
HENKaöT:
Pavel Shinsky, kapteeni puna-armeijassa
Balabek, hänen velipuolensa ,
Ivan Dolohoff, pankinjohtaja
Sonja Ivanovna, hänen tyttärensä
Polja Ivanovna, hänen tyttärensä
Boris Korshakov, nuori lääkäri
Sergei Shuvalov, kone-insinööri......
Tohtori Naljutin
Stephan T a t m n o f f , vanha palvelija Eridd Pai
Lona, Balabekin armeenialainen vaimo
Ensi näytös Moskovassa, muut nänökset lähellä Bakun kau­punkia,
Kaspian meren rannalla.
John Virta
......Antti Matson
.......A. Manaiacn
Naimi Jnnell
Aino EUmea
Ölii Rönkkö
iMaaao Valo
.lanen
Eeva Salomaa
Alkaa kello 8 UlaUa. Oviraha 47c ja »otavero.
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R JA
On aina valitettu kunnollisen, meikiilaisen runokirjan puu.
tetta, eikä ilman •]r)rta,>iiilla todellakaan el ole ollut mitaan uu*
dempaa runokirjaa saatavissa ohjelman esittäjillemme, lukunnot»
tamatta vanhempia Päiviön runoja. .Nyt on tiillainen puute pois­tettu,
julkaisemalla tämä "MURROSAJAN LAULUJA", joka kii*
sittila parhaiten tyoläisrunoilijoideti tuotteita, niinkuin Aku Fal-vion,
Mikael Rutasen, Wm. Lahtisen ja Eemeli Rautiaisen sepit»
tamat, parhaiksi tunnustetut runot.
Päättäen siitä kysynnasti, mika tämänlaatuisella runokirjalla
on ollut jo vuosia, luulisimme tiiman uutuuden nyt loytavan tien*
•a jokaisen tyolaism&outta harrastavan kotiin.
ASIAMIEHET! Heti toimeen ja levittämään tati kirjaa
kaikkialla nyt kun se on uusi.
Sivuja on tässä kirjassa vähän yli 200 ja maksaa se vain
$1.25 sidottuna aistikkaisiin kansiin.
V A P A U S ,
BoK 69, SUDBURY, ONT.
Suoranainen matinistaiareitU Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDELLEEN NEW YORKIIN)
Lahti Kristianiasta. NepuUa. aykyaikaisitla koyrylaiveillat
BERGENSFJORO Syysk. 26, Ukak. 29. Joolnk. 5
STAVANCERFJORO Lokak. IS, Marrask. 21
Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
V * " f ~ r ^ » J***" tunnetta erinomalsist» mukavuuksistaan, hy­västi
hoidosU matkalla j a muuterfdn tunnoUisesta palveluksesta.
P l l e t m ^ n a t SuomesU Halifajuin tai New YorkUnf Crf.in4uok.
»109.60. Täältä Suomeen I H
luokka 1110.50 Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan j a Y h d y l i
valtoihin, perille asti,
U h e m p U tietoja j a pflettejä palkaUis-aslaralehiUi Uhi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 Whitehall St.
Ne» York
REIDAR GJM.ME CO
919—2 Av*.
SeatUe, Wash.
Hobe & Co.
319—2 Ave,*So.
MinneapoU», Minn.
J. V. KANNASTO
Liberty BIdf.
Sudbury, Ont.
109 No. Oearbora St
Cbicaio, IIL
ERICK J . KORTE
Port Arthur,
Ontario.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
"HOWDyVuusi juoma.
SAKLETTIA. KANTIA Ja WESTON PISKETTIX aina varastossa.
STAR mm f ORKS
P. o. Box 1028 Sudbury, Ont. Phona 946
i i i •• j I I II
TEEN KAIKKIA
työtä
köhtuhinnalla, sopivaisuus taataan. Puhdis­tus
jä silitys tehdään huolellisesti.
K O I V U L A
Box 1504 Sudbury, Ont
NYLAND GROGERY
Parhain paikka on tehdä kauppaa meillä. Välitetään kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa,
Huom.l Vaihtaa j a ostaa kaikkia farmituotteita.
* P. N Y L A ND
229 GrandwaII A T e i Port Arthur, Ontario.
Juokaa Orange ja Lemon
«GOO-GOO'* y.m, y. m.
hyviksi tunnettuja virvoitusjuominmmo.—- Lähott&kfiä tilauksenne
osoitteella
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 MINNESOTA S T — F O R T WILLIAM, ONT.
tai puhelimella South 2100.
V. TuomL K. A. Merikallio.
Omistajat.
ERICK PimAISEN
Partnriiiilrt Tupakkakauppa Ja Pai-loruuma
sijaitsevat
17 Laog St. CobaH, OnL, Can
sinkin kun näkisivät että lasten van­hemmat
ovat ninuKrjoituksillaan
anomuksen takana.
Toivon että joku tämän perus­teella
ottaisi j a kutsuisi kaikki äi­dit
yhteiseen neuvottelukokoukseen
asian suhteen. Älköön kukaan kat­soko
asiaa . toisarvoiseksi Vaan
päättäkäämme t&yttää että äiditidn
voivat ontasta alotteestaan jotain
aikaan saada. , v
H i l j a Korpivaara.
Täten lausumme lähipimät kiitpk-set
Copper Cliffin ja ympäristön
tovereille Ja toverittarille kun niin
runsaslukuisina yllätitte meidät, a l ­kavan
yhdyselämämme johdosta,
syyskuun 21 päivänä tuoden mu­kananne
maukkaat syömiset j a juo­miset
sekä kallisarvoiset lahjat, jot­ka
säilyy muistossa. Siis toivomme
kaunista yhteisymmärrystä välillem­me
kansojen taloudellisella taistelu-areenalla.
Hilja Kusti RUtimäki.
Copper Cliff, Ont,
javaiiDO
haluaisi paikan paperipuu kämpällä.
Nainen ruuanlaittajana ja mies
hakkurina.
K. Johnson.
Whitemoutb, Man.
New BaMng Co.
Box 1306, Timmins
— Ont —
valmistaa korppuja,
kuivaa leipää, y. m.
leipurin alalle kuulu­via
tuotteita.
Tilauksia lili«t«tiia aiyoskia
BIOC Palvelus täsmällinen ja no­pea.
Ylläoleva kuva on paljon puhuva.
Äiti tervehtii ilolla poikaansa, joka
palaa vierailta mailta, kodin läm­pimiin
suojiin joulua viettämään.
Eikö teidänkin sydämenne läm­pene
ajatellessanne omaisianne -siel­lä
Suomessa? Kuinka monasti he
ovat turhaan teitä odottaneet sen-jälkeen
kuin kotoa maailmalle läh­ditte.
MATKUSTAKAA TÄNÄ VUONNA.
KOTONA ODOTETAAN!
Saatte jälleen nähdä rakkaan ko-tirakennuksen,
saatte nauttia kodin
joulurauhasta ja -ilosta. Seuratkaa
sisäistä ääntänne j a siten vapaudut­te
lupauksestanne kun joskus sa­noitte:
"Tulen kotiin jouluksi."
Matkustakaa tänä vuonna. Ruot­sin
Amerikan Linjan suuret JOU-LUHUVIMATKAT
ovat järjestetyt
seuraavasti. S, S. Stockholm lähtee
New Yorkista joulukuun 2 p. ja
Halifaxista jouluk. 4 p. j a Drott-ningbolm
lähtee New Yorkista suo-raan
jouluk. 10 p. Seuratkaa Im-jan
ilmoituksia lehdestä.
Kaillii sen jo tietävät
•tta parhaimmat Ja monipuolisemmat virvotusjuomat Tbundar Bay
alueelU saa kun tilaa i^e Interaationsl Bottliag WorluUta.
Phone 2003 North. • — -
International Bottling Work8
157 Machar Ave. Port Arthur, Önt
JOHN AARNIO MEAT MARKET
V A N H I N S U O M A L A I N A LIHAKAUPPA.
319 Bay St. Puhella N . 1724,
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, Nofian rasvasilllä. puo­lukoita,
ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän hälvimpim bmtoihio.
Hinnat kohtuulliset Ja kohtelu Uikilla yhtäläinen.
John Aarnio, Port Arthur, Ont
Asialan & Seppälän S A UN A
Avoinna 4 kertaa viikossat Tiistaina, keslitvl{klu>na, perjantaina Ja
lauanuina kello 1 J.pp. kello 12tta yöllä.
Spruce St. Puhelin 1107 Sudbury, Oat
Lähellä Vapauden konttoria.
Valmistetaan laillisia kauppakir-j
poja, valtakirjoja j a muita asJa-j
papereita.
IJCANADAN KANSALAISPAPERI
hakemuksia
J. JÄRVI S, ^
! iBöx 1181 Sudhnry, Ont.] [
Konttori Bank of Commcrce
rakennuksessa
»
I
I
r
•
Ruokaa Ja Kahvia
ELGIN LUNCH
12 EIgin St., Sudbury.
Vastapäätä C. F. R. sähkösanp-makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
Joha Reipas.
Farmille aikovat otta­kaa
huomioon*
Minulla on myytävänä asutulta
j a aJBumattomia maita kauniin k a ­larikkaan
Doe Laken ympärillä.
Valtion tie on juuri valmistumas­sa
maiden läpL Tulkaa katsomaan
j a ostamaan. Vapaa kyyti autolla
maan katsojOle asemalta.
Lähempiä tietoja antaa
Timo Konttila
G. T. B., Sprocodaie, OtX
T:ri H. Quackenbush
Hammaslääkäri
107 Cutbbertsoa BIk. ;
FORT WILLIAM, ONTARIO^
Auki iltasin: sopimuksella
— - P h o n e S, 2334 —
BUstejS huonetta saatavana.
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lana
SUDBURY, ONTABia
L&helU C. N . E . asemaa .
Telefooni 58f
Kotiin JooloksL