Vapaus, October 2, 1924

              'S
imi
'k
^1*
I
1^,
i l
w
1
i i i
5a 1*
Sen jälkeen kun kapitaEsmi on| Toines IC*ju«BTiKneB-laajcntnnnt
kansainväliseksi, ovati . _ . _,.
kaikkien kapitalististen maiden työ- Ensimmäisen K a n s a i n v ^ n ha-
Iäiset myös4 alkaneet tuntea kan- vi-nasen jälkeen perustettim nse-sainvälisen
järjestymisen tarvetta, j ^"»^ssa maissa ammattiumoita ja
Ensimmäinen epämääräinen yritys sosialistisia puolueita. Nämä ' työ-muodostaa
kansainvälistä työväen- jarjestot_alkmvat tuntea en-jäijestöä
oU "Suur-Britannian Yh-i^^^ kipeammast, kansainvälisen
dLctynyt Ammattiunio", joka perus-p^Je^ynnsen tarvetta. Nunpa
tettiin 1823. Sen periaatejulistuk- ^^tten v.l889 perustettiinkin Toinen
sessa sanottiin: "Älkäämme anta­ko
f okien, virtain tai valtakunnan
rajaja määritellä toiminta-aluettam­me.
Saattakaamme vuorovaikutuk­seen
toinen toisensa kanssa Lontoo
Kansainvälinen- Seuraavana vuon­na
sille avattiin vakinainen toimis­to
Brj-sselissä. Vaikka Toiseenkin
Kansainväliseen alussa kuului sekä
poliittisia että taloudellisia järjestö-
Eolmas Kansainvälinen on znaa>
ilman vallankomouksellisten työläis­ten
kansainvälinen järjestö. Kol­mannen
kansainvälisen voidaan sa^
noa alkaneen Zimmervaldin ja
Kienthalin konferensseista, jotka
pidettiin sotavuosina 1915—16.
Noissa kokouksissa jo kommunisti­set
astuivat etualalle. Mutta voi­makkaamman
sysäyksen sen lopul­liselle
muodostumiselle kntoi v.
renssi Lontoossa v.
zsnottajien vähyyden tabden jäi
se perustamatta. V . 1920 jndettiin
B^iinissä taasen syndikalististen
järjestöjen edustajien kokous sa^
Tnff^>i tarkotuksessa kttn edellinen­kin,
matta raukesi se samoin kuin
edellinenkin yritys. Vihdoin v- 1922
muodostettiin syndikalistien toimes­ta
eräänlainen kansainvälinen jär­jestö,
jonka pääkortteeri on Ber-linissä.
1917 tapahtunut Venajan vallanku- Sen päämääränä on ;k„u» kistaa,' a i -
mous, j.o nk. a seurauk, sena •, komm„u - t,o,-_s„yfn^d„i,k;a^h;s„t„i„s te,.n3 , oppien mukaan,
nistinen puolue -pääsi Venäjällä väl­jä
Lissabon, Liverpool ja Pariisi, ja. oli siinä sentään poliittiset j a r -
Manchester ja Rooma j-nnä kaikki I Jestöt määräävässä asemassa. Kan-muut
maailman teollisuuskeskus- sainvälisen johto oli sen voimak­kaimman
ryhmän, Saksan Sosiali­tat.>
Englannin työnantajat onnis­demokraattisen
puolueen käsissä.
tuivat kuitenkin murskaamaan tä­män
järjestön melkein heti alkuun-
'sa. •
Seuraavan hataran askeleen työ­väen
kansainväliseen järjestäytymi­seen
tapaamme Ranskassa vuoden
1842 luvulla. Eräs nainen kirjoitti
siellä sinä vuonna "Kansainvälinen
työväen järjestäjtyminen" nimisen
kirjan. Liike ei siellä kuitenkaan
saavuttanut huomattavampaa edis-tyneisyyttä
ja kun nainen kuoli pa­ria
vuotta myöhemmin, niin ku(^i
liike hänen kanssaan.
E n t i m m a i B e a Kansainvälinen.
Ensimmäinen päättäväinen yritys
muodostaa kansainvälistä työväen­järjestöä
tapahtui kuitenkin vasta
sen jälkeen kun tunnetut tieteelli­sen
sosialismin perustajat Karl
Marx ja Friederich Engels olivat
V. 1848 julkaisseet Kommunistisen
'Manifestinsa ja siinä tehneet tun­netuksi
tuon kuuluisan tunnuslau­seensa:
"Kaikkien maiden työläiset
liittykää yhteen. Teillä ei ole muu­ta
menetettävää kuin kahleenne,
jotavastoin teillä on koko maailma
voitettavananne." Kommunistinen
Manifesti sai vastakaikua kaikissa
kapitalistisissa maissa. V. 1862 pi­dettiin
Lontoossa neuvottelukokous,
johon otti osaa työläisten edustajia
useimmista maista. Nenvottelujeh
seurauksena alkoi sosildarisuus eri
maiden työläisten välillä kasvaa,
kunnes syyskuun 26 p. 1864 muo­distettiin
Ensimmäinen Kansainvä­linen.
: Ensimmäinen Kansainvälinen tun­nettiin
Työmiesten Kansairfvälisen
"Yhdistyksen nimellä. Se oli jon­kunlainen
sekalainen liittoutuma,
kuuluen siihen työläisten poliittisia
järjestöjä, ammattiunioita, propa-gandaryhmiä
ja jossain määrin
myöskin tasavaltalaista hallitua-
/muotoa ajavia järjestöjä. Sen kies-kusvirasto
oli Lontoossa. Marx oli
sen keskuskomitean jäsen. V. 1867
Ensimmäisen Kansainvälisen j^en-määrä
oli korkeimmillaan, kuuluen
siihen noin 300,000 tySli^istä^ Suiji-rimman
huomionsa kiinnitti se työ­läisten
taisteluihin taloudellisella a-xeenalla.
Se auttoi työläisten lak-
:\koja kaikissa maissa ja onnistui suu-
.'fT«BW.'' määrässä estämään rikkurien
•ikalettamisen yhdestä maasta toi-
^fieeii/mikä silloin oli yleistä,
" A m e r i k a n kanssa ei Ensimmäi­sellä
l&uisainvälisellä ollut kovin-
':• i kaan kehuttavaa yhteyttä, mutta
oli siUä tääUäkin kuitenkin huomat­tava
määi^ jäseniä. . Useampia ta­loudellisia
järjestöjä perustettiin
: Pohjois-Amerikassa Ensimmäisen
Kansainvälisen toimesta, m. m. Q
Päinvastoin kuin Ensimmäinen Kan­sainvälinen,
oli Toinen Kansainvä­linen
suuressa määrässä taipuvai­nen
reformisraiin. Se oli j*ärjestet-ty
löysälle liittoutumisperustalle.
Toinen Kansainvälinen oli kansain­välinen
järjestö vaan sangen rajp-tetussa
määrässä. Useat järjestöt,
jotka siihen kuuluivat, olivat kan­sallishengen
läpitukemia, eivätkä
halunneet antaa mitään valtaa it­sensä
yli kansainvällBdle järjestöl­le,
joka itseasiassa ei ollut mikään
muu kuin siihen kuuluvien järjesr
töjen tiedonantotoimisto.
Maailmansota oli se salakari, jo­hon
Toinen Kansainvälinen murs­kaantui.
Vaikka sen kokouksissa
IntpanimotyÖIäisten järjestö, leipu­rien
järjestö, y.m.
Heti ^usta alkaen Ensimmäistä
^ Kansainvälistä raateli sisäiset rii­taisuudet
Jotkut tasavaltaista hal­litusmuotoa
ajavat jäsenet halusivat
tehdä tästä järjestöstä salaisen jär-
'jestön, jonka pääasiallisimpana teh?
täyänä olisi ollut järjestää halUt-
. sijain murhia ja toimeenpanna val­tin
Proudhon yritti
saada Ensimmäistä Kahsainviaistä
luottopankki-yrityksensä taakse ja
Bakunin yritti sen ohjelmaan liit-tää
tunnetun anarkistisen mielilau­seensa:
Ei jumalaa, ei valtiota, ei
( politiikkaa. Marx edusti koUektii
"vista eli sosialistista ryhmää. Vu<v-sia
kestävä ankara taistelu kehit­tyi
Marxin ja-Bakininin välille.
V. 1871..puhkesi Pariisin kommuu­ni.
Tällä oli suuri merkitys en-
. simmäiseen kansainväliseen. Van­ha
riita Marxin ja Bakuninin vä­lillä
jäi hetkeksi syrjään. Mutta
kun kommuuni oU oh?, riita kehittyi
,^ tiudellcen j a entistä katkerampanai.
Ja seuraavana vuonna tämän saman
: riidan seurauksena Ensimmäinen
/Kansainvälinen jakautui kahtia.
; Marxilainen ryhmä, joka edusti e-nemmistöä;
muutti suuresti^^^^^^ h
tnneen järjestSn pääkortteerin New
Yorkiin. Viimeinen Ensimmäisen
> EansainrSliBen konventsioni pidet­tiin
Philadelphiassa 1876. jol­loin
sen toinuanaii voidaan katsoa
päattynedbd; -vaikka vielä useita
f v n o ^ f s e a Imj ryhmiä öli
toinrinnnis» eri maissa^' v
oli kerta toisensa jälkeen hyväksyt­ty
päätöksiä, joilla vastustettiin so­taa
ja vaikka Kansainvälinen oli
järjestävinään työläisiä sotaa vas­tustamaan,
ei sen taholta tehty mi­tään
sodan estämiseksi kun se vih­doinkin
tulL Kansallishengen läpi­tunkemana
ei Toinen Kansainväli­nen
voinut tehdä mitään sodan es­tämiseksi.
Koko sodan ajan mel­kein
jokainen Toiseen Kansainväli­seen
kuulunut puolue innöMaasti
auttoi maidensa hallituksia sodan
käynnissä. Ja kUn . sota vihdoin
loppui ja vallankumouksellinen työ­väenliike
alkoi nostamaan päätän­sä
eri imaissa, olivat ne samat Toi;
sen Kansainv^isen johtajat, jotka
asevoimalla kukistivat kaikki val­lankumousyritykset
ja siten toistai­seksi,
pelastivat kapitalistisen jär­jestelmän
lopulliselta häviöltä.
K a h d e n j a P o o l e n KansaiBväliqen.
Seurauksena Toisen Kansainväli­sen
petturuudesta oli kapina sen
omissa riveissä, tai oikeammin-.nii­den
keskuudessa, jotka vielä siinä
pysytteli\(ät sen jälkeen kun ^maa­ilmansota
oli päättynyt. Toiseen
Kansainväliseen kuuluneiden puo­lueiden
keskuudessai melkein kai­kissa
maissa jakautuivat työläiset
kolmeen eri. leiriin: reformisteihin,
radikaaleihin ja vallankumoukselli­siin.
Reformistit jäivät edelleen­kin
Toiseen -Kansainväliseen, radi­kaaliset
ainekset muodostivat itsel­leen
n. 8. Kahden ja Puolen Kan­sainvälisen
ja vallankumoukselliset
työläiset liittyivät Kolmanteen Kan­sainväliseen,
josta puhumme myö­hemmin.
Vaikka radikaaliset at
nekset kivaasti vastustivat Toisen
Kansainvälisen natsionalistista hen­keä,
'eivät he kuitenkaan olleet kyl­lin
kypsiä liittynRän K6':nanteen
Kansainväliseen • vaan jäivät sille
välille. Kahden ja Puolen Kan­sainvälisen
selkärankana oli Saksan
Itsenäinen Sosialidemokratinen puo­lue,
joka sota-aikana muodostui
niistä työläisistä jotka eivät hyväk­syneet
oikeistolaisten sosialidemo­kraattien
äärimmäisiä sotaisänmaal-liauutta.
Samallaisia ryhmiä muo­dostui
sitten sodan jälkeen toisissa­kin
maissa ja näiden toimesta v.
1920 muodostettiin Kahden ja Puo­len
Kansainvälinen.
Sen jälkeen ovat Kahden ja Puo­len
Kansainvälisen johtajat kuiten­kin
oppineet, että heillä itseasiassa
ei olekaan niin suuria periaatteel­lisia
enempi kuin taktillisiakaan eri
mielisyyksiä Toisen Kansainvälisen
periaatteiden ja menetteljrtapojen
kanssa kuin he ensin luulivat ja
väittivät olevan. Aste asteelta on
Kahden j a Puolen Kansainvälisen
taholta lähennelty Toista Kansain­välistä
ja kulettu yhä kauemmaksi
Kolmannesta Kansainvälisestä. Vih­doin
toukokuussa V. 1923 Toisen
ja Kahden ja Puolen Kansainväli
sen yhteinen kokous pidettiin Ham-buriasa,
Saksassa ja päätettiin liit­tää
nämä kansainväliset yhdeksi
järjestöksi. Siten muodostettua
uutta kansainvälistä järjestöä kut:
sutaan Työläisten ja Sosialistien
Kansainväliseksi, oUen sen pääkort­teeri
Lontoossa. Pääasiallisesti kuu­luu
siihen k a f l i i vanhat Toiseen
Kansainväliseen maailmansodan jäl­keen
kuuluneet puolueet ja onkin
se sekä kokoonpanoltaan että peri­aatteiltaan
sama vanha Toinen Kan­sainvälinen,
vaikka mrnsä on hie­man
muutettu.
taan. Kommunistisia puolueita ja
ryhmiä alettiin heti Venäjän vallan­kumouksen
jälkeen perustaa monis­sa
muissa maissa. Huomattavin ja
samalla voimakkain lukuunottamatta
Venäjän Kommunistipuoluetta, niis-oli
niin sanottu Spartakusryhmä
Saksassa, jonka perustajia olivat
Karl Liebknecht ja Rosa Luxem­burg.
Maaliskuussa v. 1919 pidettiin
näiden eri maiden kommunististen
ryhmäin edustajain kokous Mosko­vassa
ja tuossa kokouksessa lopul-liseshti
muodostettiin Kolmas Kan­sainvälinen.
Sen jälkeen on Kol­mas
Kansainvälinen kasvanut no­peasti,
ulottuen vaikutusvaltaansa
m. m. Aasian maihin, joissa ei en­nen
ole minkäänlaisia kansainväli»
siin työväenjärjestöihin kuuluvia
ryhmiä ollut.
Sen sijaan kun Toinen Kansain­välinen
oli löysä erimaiden puolu­eista
muodostettu liitto, bn Kolmas
kansainvälinen todellisuudessa val­lankumouksellisten
työläisten kiin­teä
ja kurin tunteva maailmanpuo-lue,
jolla on osastoja jo melkein
kaikissa maailman maissa. Kolman­nesta
Kansainvälisestä on kehitty­nyt
voima, jota maailman kapitalis­tit
kauhulla katselevat ja jota vas­taan
he ovat koonneet kaikki voi­mansa.
kapitalistinen järjestämä pelkällä
taloudellisella toiminnalla, etupääs­sä
suurlakolla ja sen j ^ e e n perus­taa
valtioton yhteiskunta, jota kont-rolleeraavat
yksinomaan taloudelli­set
järjestöt Syndikalistinen Kan­sainvälinen
vastustaa kiivaasti työ­lasten
'poliittisia järjestöjä ja tais­telee
kaikin voimin niitä vastaan.
Taloudellisissa järjestöissä se päin­vastoin
kuin punainen Taloudellinen
Kansainvälinen, kannattaa kilpaile­vaa
unionismia yrittäen sen avulla
saada hajaanihista aikaan eri mai­den
taloudellisessa työväenliikkees­sä.
Jäsenmääräänsä nähden Syndika­listinen
Kansainvälinen oh heikko,
kuuluen siihen ehkä puolitoiste mil-j
Joonaa työläistä.
Jokainen
on joulu tulossa.
, joka on viettänyt joulun Suomessa,.muistaa aina tämän sourimman johia
lossa, tulevat mieleen omaiset j a ystävät siellä kotona vanhassa
kaipaa: kotiin —- kotun rakastetulla lapsuuden seudulle, omaisten luo, joulurauhaa^ ^
Matkustakaa tänä yaonna — siePa kotona Suomessa odotetajm
Anna heille ilo, että saavut kotiin joulupyhiksL Ihaile vielä kerran Suomen talff^
elä vanhoja muistojasi — täyttäen aikanaan antamasi lupauksen, että tulet kerran ^ 7 ^ . *
luksi kotiin.
Matkustakaa tänä vuona suomalaisten suuresti suosimaa
A m s t e r d a m i a KantaiBvälineB.
Kansainvälinen Ammattiunioiden
liitto eli Amsterdamin Kansainvä­linen,
ei oikeastaan ole mikään muu
kuin Toisen Kansainvälisen telou-dellinen
osasto. Alkuperin Toiseen
Kansainväliseen kuului taloudellisia
järjestöjä yhtähyvin kuin poliitti­sia
puolueitekin. Sittemmin v. 1910
muodostettiin Toisen Kansainv^i-sen
yhteyteen erikoinen taloudellis­ten
järjestöjen osasto, jonka pää­kortteeri
oli Berlinissä. Tuon toi­miston
muodostivat eri maiden joh-tavinunat
henkilöt Sillä ei ollut
nunkäänlaista kiinteää ohj'elmaa ja
olikin se paremmita - ^jonkinlainen
tiedonantotoimisto kuin mikään kan­sainvälinen
järjestö. Maailmanso­dan
jaloissa sekin kuitenkin hävisi,
johtajien asetuttua kukin maansa
. porvareita auttamaan sodan käyn-,
nissä.
iilaailmansödan jälkeen v. 1919,
samat reformistit ammattiunioiden
johtajat perustivat nykyisen Ams­terdamin
Kansainvälisen, joka itse
asiassa on jatkoa ennen sotaa toi­mineelle
Toisen. Kansainvälisen am-mattiunioosastolle.
Amsterdamin
Kansainvälinen seuraa uskollisesti
Toisen Kansainvälisen periaatteita
ja menettelytapoja. Heti perusta­misestaan
asti on se auttanut re­formisteja
- kapitalistisen järjestel­män
jälleenrakentamisessa ja val­lankumouksellisten
työläisten vai­noamisessa.
Amsterdamin Kansain­välisen
johtajat erottelevat kommu
nistit piois kaikista Europna am
mattijärjestöistä, tai hajottavat sel­laiset
järjestöt joissa kommunistit
ovat päässeet enemmistäksi.
P u n a i n e n T a l o a d e l l i n e n K a n s a i n ­välinen.
Punainen Taloudellinen Kansain­välinen
on vallankumouksellisten
teloudellisesti järjestyneiden työläis­ten
kansainvälinen järjestö, jonka
pääkortteeri on Moskovassa. Silloin
kun Kolmas Kansainvälinen perus­tettiin,
liittyi siihen sekä taloudel­lisia
että poliittisia työväenjärjestö­jä.
Ennen pitkää kävi kuitenkin
selväksi, että taloudelliset järjestöt
ovat järjestettävä omaan kansain­väliseen
järjestöönsä. V. 1920
muodostettiin väliaikainen taloudel­listen
järjestöjen neuvosto. Tähän
neuvostoon kuuluvien jäi^jestöjen e-dustajien
kokous pidettiin Mosko­vassa
v. 1921, jossa Punainen Ta­loudellinen
Kansainvälinen lopulli­sesti
perustettiin.
Punainen Taloudellinen Kansain­välinen
muodostuu kahdenlaisista
ryhmistä; täloiidellisiste järjestöis­tä
ja taantumuksellisten ammatti­unioiden
edistysmielisistä vähem­mistöryhmistä.
Kaikissa maissa on
Punainen Taloudellnien Kansainvä­linen
saavuttanut työläisten keskuu­dessa
voimakasta kannatusta ollen
sen jäsenmäärä kajppaleen toista­kymmentä
miljoonaa.
S y n d i k a l i s t i n e n K m a s a i n V i l i n e n.
Jo pitemmän ajan on syndikalis-tisten
järjestöjen taholta puuhattu
kansainvälistä järjestöä , Siinä tar­kotuksessa
pidettiin m. m. konfe-
Valtiomiehiä on aikojen kuluessa
ollut suunnattoman suuri liuta,
mutta valtioviisaita valtiomiehiä on
ollut sangen vähän. Sen huomaa
kohta, jos umpimähkäänkin selailee
uusimman historian lehtiä. Oliko
Englannin <great old man>, Glad-stone,
vapaamielisten suuri joht^'a
valtioviiisas valtiomies? Epäilemättä
Hän kulki ajan mukana; hän huo­masi,
että Englannin suuri vaalire­formi
•1830-luvuIta ei mitenkään e-nää
tyydyttänyt ja varsinkin työ­väen
ponnistuksien johdosta liän
melkoisesti laajensi sitä Ja senta­kia
tuo «kunnon vanhus valköpää»
syystä ansaitsee sen kiitoksen, jon­ka
Kasimir Leino on hänelle suonut
kauniissa runossaan. Entäs tuo äly.
käs juutalainen Disraeli' (loordi
Beaconsfield), vanhoillisten johtaja
Englannissa, ansaitseeko hänkin yal-tioviisaan
nimen? Varmasti, sillä
hänldn jrmmärsi ajan henkeä j a laa­jensi,
härkävanhoiliisten periaattei-
'ta vastaan, samoin kuin Oladstone*-
kin, äänioikeuden. Hänen silmänsä
näki, kuten ennen häntä Robert
Peelkin, kauyemmaksi kuin, härkä­päiset
vanhoilliset^ J a 'Stafkin,Adoaf
Hedinin rinnalla, todellisen vapaa­mielisyyden
luoja Ruotsisa, ansait­see
täydellä syyllä sen kuyapatsaian,
minkä Ruotsin kansa on hänelle,
pystyttänyt. Ja meilläkin täällä ori
ollut tähän asti yksi suuri valtiomiep
Leo Mechelin,N joka, tosin työväen
esiinryntäyksestä, ymmärsi ajan
hengen nyt olevan toisen ja että
äänioikeusasiassä oli peräydjrttävä
ja injjöskin ymmärsi, että kansan e-nemhiistön
kielelle — vaikka kuului­kin
ruotankieliseen , vähemmistöön
— öli annettava laajempi toimiala
(esim. Raahen kauppakoulun kieli­asiassa)
— kaukonäköisyys, joka
oli lähellä maksaa hänen johtaja-paikkansa
ruotsinkielisessä puolu­eessa.—
Ja suuret 'sosialistijohtajat
sitten! Heidän kaukonäköisyytensä
ulottui vieläkin kauvemmaksi tule-vaisuuteen:
Marx, Lassalle, Mac=
Donald, Branting,Lenin y.m.
Toiselta puolen on niiden Valtio­miesten
luku, kuten sanotaan
«legio», jotka eivät valtipviisaan n i ­meä
ansaitse. Mainittakoon tässä
vaan suunnattoman suuresta jou­kosta
ainoastaan muutamia. Robert
Vapole Englannissa hoiti valtioko­neistoa
hävyttömillä lahjomisilla;
Estrup Tanskassa johti hallitusta
lainvastaisilla prQvisorioilla, kunnes
kukistui kunnottomasti. Ja Bismarc.
kille Saksassa kävi samoin, kun hän
koetti jatkaa «rautapolitiikkaansa>
ja viedä nuoren keisarin yhä loi­tommaksi
siitä; sovinnolHsesta
suunnasta, jota hän hallituksensa
alussa yritti kulkea; Ja samoinhan
kävi Venäjän «pienelle BIsmarckffle»
StolypiniUe, joka menettelit yhtä
viekkaasti kuin Bismarck ja koet­ti
mir-laitoksen hävittämisellä hank­kia
suurtalolliset puolellensa, mutta
todellisuudessa loi yhä suuremman
määrän maattomia proletaari jouk­koja,
jotka sitten avustivat Venä­jän
suurta vallanfiaimoustä. Ja mi­tä
maksaa puhua de Riverasta ja
Mussolinista: he ovat nuorallatans­sijoita,
joiden satujäHdmäisen ihr
meteltävän suuresta oveluudesta
huolimatta, tavalla tai toisella koh­ta
on lopussa. \
Kuka siis on todellisesti viisas vai.
tiomies? Vastaus pn,ylläolevim^ esi­merkkeihin
vedoten,, sangen lyhyt.
Valtioviisas valtiomies on se, joka
paremmin kuin muut ymmärtää a-jan
henkeä ja tehden sille myörinyr
tyksiä, toimii tämän hengen;hyväk­si.
Kun minä olin Mosko\ra^ kut­sui
minut siljäläinen sanomalehti-liitto
vieraaksi erääseen" sanomaleh-joka
tyydyttääkseen monen Canadan suomalaiseq toivomuksia on päättänyt järjestää
H Ö Y R Y L A I V A L LA
'^STOCKHOLM", joka lähtee Haiifaxista ioulukuun 4 Däiväai
Matkustajat saapuvat Suomeen joulukuun 14 pnä. Valtamerimatka käy Haiifaxista
raan Göteporiin, dletä pikajunalla Tukholmaan, missä RUOTSIN-AMERIKAN LINJAN omat t
vat odottavat matkustajia j a vievät heidät heti suoraan'Suomeen.
, Pilettihinnat
Haiifaxista
C a b i n Inokatsa $1SS.00
K o l m a n n e s s a luokassa ^ 1 1 0 . 50
Lisäksi $5.00 .
Canadan veroa.
M a t k a l l a R u o t s i s s a e i o l e m i t ä i n t a l l i t a r k a s t u k s i a , e i m i t a i o passiviseeranksia eikä mitään riiTTtriiä
V o i m a s s a oleTia passeja e i S u o m e n l o m missSin leimauttaa.
NE JOTKA MATKUSTAVAT RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
Suurella Joulumatkalla Suomeen saavat todellisen huvimatkan kaikkineen mitä siihen kutdniL
suomalaisen ruuan, suomalaisen musiikin ja kaikki mikä voi herättää oikeata jonlutnnnelmu.
M A T K U S T A K A A TÄNÄ V U O N N A . Päätä asiasta nyt, ja tiedustele heti hyttipaikkoja, pilet.
tejä, passiasioita y. m. lähimmältä lipjan asiamieheltä tai jonkun alla olevan osötteen mukaan:
SWEDISH AMERICAN LINE
21 State Street,
N E W Y O R K . N . Y .
T e m p l e B u i l d i n g,
D E T R O I T , M I C H.
S18 S t . C a t h e r i n e St., W . J. V . Kannuto,
M O N T R E A L , Q U E . Box 69 SUDBURY, Oat
nen syntymäpäivänsä —. Vertasin
häntä Marxiin, leimaten Marxin,
etupäässä sosialismin suureksi teo.
reetikoksi,kun taas Leniniä ötupääs-sä
olisi katsottava sosialismin ete­väksi
praktikoksi — oltakoon hä­nen
suunnastaan muuten mitä miel­tä
hyvänsä. Silla hän juuriymmärsi
oikean hetken, kun vielä Sinovjev
ja muut epäröivät ja hän myöhem­minkin
ymmärsi tätä ajan henkeä,
kun hän, hengenheimolaistensa vas­tuksestakin
huolimatta, tiesi, poiketa
alkuperäisestä , suunnastaan.
Kaikella tällä ei ole sanottu, et­tei
suuri jä valtioviisas valtiomies
tu-keimmissäkin kysymyksissä voi­si
erehtyä Niin esim. Gladstone en.
sin kiivaasti vastusti irlantilaisten
vapautumista, mutta myöbenfinin
tuli hän tämän kysymyksen itsetie­toiseksi
puoltajaksi. Marx ja Engels
oUyat V. 1850 vakautuneet siitä, et­tä
kohta Ranskasta alkaen ,suuri
maailman .vallankumous puhkeaisi
ilmi^ Lenin eli myös tässä harhaluu­lossa.
Ja Mechelin ei kuolemaansa
aisti voinut oikein ymmärtää työ­väen
pyrinnöltä. En tahdo muuta
kuin viittaamalla kosketella Lassal-
Ien erehdystä, joka vei hänet kuo­lemaan:
ettei- tahtonut Lemminkäi­sen
tavoin siepata tyttöä mukaansa
tämän suostumuksella, vaan ^aito-siivolla
» tavalla pyytää häntä isäl-tä
s$n takin ja samanlaiset liivit. Mut­ta,
hyvä isä — missä ovat housut?
Niitä e i . ollutkaan paketissa. Nii­den
tilalla oli siellä viain anteeksl-pyyritökirje,)
jossa räätäläi selitti,
että häh ei ^ennättänytkään saada
housuja valmiiksi. Ne lähetettäi­siin
kyllä seuraavana päivänä.
•Ei,tiedetä mitä mi{»s sanoi ja te­ki
tämän jälkeen. Mutta seuraa,
valla Ruotsiin menevällä lautalla ei
'ainakaan näkynyt housutonta mies­tä."
Luultavasti:hän oli jäänyt vielä
Saksaani' ödoBelemaäri'' hoQsujalän..
Eri paikkaki
E C K V I L L E , A L T A.
Se siis ei ole mikään valtioviisas
valtiomiies, joka nyt meidän aika.
namme tahtoo vääntää ajan, se on-edistyksen,
pyörän taaksepäin: hän
kaatuu kyllä kohta ja ehdottomasti,
kuten esim. Kerenski, Clemenceau,
Poincare, de Rivera, Mussolini y.m.
muut tilapäiset vallanpitäjät.
N. R. av Ursin.
Housuton mies junassa
Korkeavaluuttaisten maiden kan-salaisten
kannattaa kyllä tehdä os­toksia
Saksassa. Sitä mieltä oli
myös eräs ruotsalainen, matkailija,
joka palatessaan joku aika sitten
Berliinistä tekaisin Ruotsiin, oli
matkallaan ostanut aivan satumai­sen
halvalla itselleen uuden hienon
puvun. Junassa Sasnitziin mennes­sään
aikoi hän muuttaa pukua eri­koisessa
vaunuosastossa. Hänellä
ei ollut aikaa tehdä sitä hotellis­saan,
joten uusi puku oli vielä pa­ketissa
aivan sellaisena kuin se
suoraan räätäliltä oli tuotu. Hän
iloitsi tästä edullisesta vaihdokses­ta
jo etukäteen ja sanoi eräälle toi.
selle matkustajalle aikovansa heit-akkunasta.
Tullimiehet eivät kai
tää vanhan pukunsa ulos vaunun
voine pakottaa minua riisuutumaan
ja menemään alusvaatteisillani ta­kaisin
Ruotsiin sen takia että pu­kuni
on uusi, arveli hän. .
T a a s p i t a a h l l j a s u n s lopettaa ja
antaa: vähän tietoja paikkakunnal­tamme,
kun ei paremmatkaan kynä­miehet
näy perustavan mitään,
vaikka kyllä olisi kaikellaista aine-histoa,
josta voisi antaa yleiskatsa­uksia.
T a a l l a on taasen farmareilla ko­va
kiire koota rehujansa kokoon
talven varaUe. Tänä syksynä ei
kyllä paljoa tule viljaa, kun ra­keet
löivät alas laihot niin eivät
ne . voineet kasvaa - täyttä uutta vil­jaa,
vaan karjan rehuja tulee run­saasti,
jos vaan riittää kesää että
saadaan ne kokoon.
Ilmailnkentälläkin on taasen ol­lut
liikettä kun on yksi ilmalaiva
ollut täällä viikonpäivät. Se on teh­nyt
lentomatkojakin ympäristölläm­me
kierrellen: metsäseutuja, vaan
ei ole vielä ainakaan kuuluntit et­tä
olisivat löytäneet korven kyyne­lien
juoksua, vaikka huhut kertovat
että niitä pitäisi näillä paikoin ol­la.
Osastomme pyrinnöistä myös vä­häsen.
Nyt on osastomme päässyt
uuden talonsa rakentamisessa niin
pitkälle että avajaisjuhlat on pää­tetty
pitää lokakuun 2 ja 3 päi­vänä.
Kyllä siinä on «Uut paljon
paikkakuntamme farmareilla tou­hua,
taloustöidensä väliUä raken­taa
niinkin iso haali. Vaan suo­malaisen
sitkeyddlä sitä - on täyty­nyt
yrittää ja nyt ollaan voiton
puolella kaaliin nähden.
( Kun pysähdymme hetkiseksikiri
ajattelemaan kuinka paljon ener­giaa
j a tarmoa l&nä meidän talom­me
ylösrakentaminen on vaatinut
j a sen i^brusteella vertaamme sitä
siihen, että kuinka paljon voisivat-kaan-^
saada aikaan kaikki työläiset.
Osaston toiminta on ray3s kolj.':
lailla vilkasta. Kahdesti kmsaJ
säännöllisesti on kokoukset ja flti:?
mia tämän tästä.
Haalia me on suurennettu iontv
Ia kiireellä, tehdään puhvetti j i|
pukuhuone lisää, joten haaliin tt
lee paljon lisätilaa. Vaan se u-:|
rattomuus tekee pialjön haittaa n--
kentamisessa. Me osaston jiseull
joka mies olemme tehneet kaksi
päivää työtä vaan ei se vielä taidil
sillä valmistua. Siksi minä ehdo­tankin
että käydään vielä jokaiin^;
tekemässä yksi päivä, että saatti--
siin haali talveksi kuntoon. Oo a '
saatu sivustakin vähän- tySvoinuI
Henry Siren ja Lauri SaoudsMU
tekivät 1 pährän kumpikin. San»;
ten Wm. Jukola 1 päivän.
S y y s k . 7 p. pidettiin mielenosf-;
tuskokous Suomen hallituksen
meaikaisen kommunistista pnolt*
te vastaan harjotteman vainon i«¥
sen toimitsijoille langettamien 1M1-;
katuomioiden johdosta.
Kylämme väestö on taasen lisää-'
tynyt • kahdella ihmisaluUa. Ko'
Mrs. Blom pistäytyi Saksassa, innv
hän toi Vihtorille tyttären. Sanoii|
teki Mrs, Hutt tuoden HeodoriBe'
tyttären. Äidit ja tyttäret konlnnt I
voivan hyvin. Toivon hyvää vöinä
vaan.
. T o v . M. K i v a r i on joutunut bDB-leen
tulleen syövän tähden tum»-.
tumaan lääkärinapuun. Se on i^,
vä asia kun työläinen joutuu o>
rastamaan ja maksamaan väHsi»
varoistaan lääkärin kustaanuksu-
Ja useinkin on siltä vielä epa«r- |
maa, josko lääkäri voi s«w5tt«-
parantaa. — Uutistenkirjottai«;_j
Puolan metsätalous
Puolan maatalousministcriöäsij
toimitettujen laskelmien
metsämaiden pinta^ala
noin 9 «iii. hehtaaria. Kayt«^
sä vuorohakkuuta, jossa bert»^
on 75 vuotta, v-^^aan v j » ^ .
käyttää hakkuuseen mOW
taarin suuruinen alue. Yhdenbeij
taarin tuotto !^«;!«^^f.^JJS>i-kuutiometrin
vahlla. « « f ^ ^^
sen antamien tietojen mnmj'
tuinen hakattujen Pui<Jen_ra8^J^.|
Vaunuosastossaan hän nopeasti
riisui päältään ja tyhjennettyään
taskunsa lennätti hän päättävästi
vanhan pukunsa ,ulos akkunasta;
timiesten juhlaan. Pidin siellä pu- Riemuiten avasi hän suuren pake-heen
LemnBte—koska seoU- hä- tin vetäen sieltä - -
jos he liittyisivät yhtä uutteraan
yhteistoimintaan,' kun me pikkufar-maritolemme
olleet haallamme ra-kentaissa,
niin tulosten!'täjrtyisi ol­la
snurenunoiset.-— BakkL V
F I N L A N D , O N T .
' a j o s p a . annan,: ^nUiua': tietoja maa­ilmalle
täältäkin kantokyläs& £ -
lejiään; sitä taällfikin vaikka ei s i i -
e ^ e siBddvnori- ta paljoa maailmaUe- hnodeBa. r
tuinen naiiati-ujc» y W>W(V*
kaantuu' seuraavaUa taralU. PO»
puut 8,500,000 J£""t'°f5lVs^ 1
jaulcset 5.000.000. s a h a j u ^ ^ ^^
400,000 rautatiet MOO.OO;1^V^
set 5,000,000. ^e""^«°^;„;Loii»ä»-
kutehtaat 270,000. f ^ ^ ^ j , ,
te 800_,000, sekalaiset ,'
vienti 5,430,000 kuutiometna.
Tuhoisia tulvia Ita-liassa
Rooma. - ^ ' ' ^ Ä ^ ^^
linneet tulvat ovat ^f^^^gj^e».
alneaia ja Adige-joea
Tl
Työvieniärj
1 vk- 5
Työväen U
^ vk.
Liekki. Kai
vk. $1.
Iti j« Lä»
$4.00, % V
Taiskn, p i li
The Daily
% vk.
Sbviet Rnss
$2.00 1
F*rmar L a l
$1.25-1
The Labor
Young Wor
Young Coni
The Liberal
Ny Tid, ru<
% vk.
The Worket
Young Wor
Työmies, pä
Toveri, päiv
iEteenpain, p
Toveritar, n
P n n i k k i . kui
Vapaus, 3 kt
Kuten tunnet
i-otsky tässä m
•nen viikon ajai
Imaaliskuulla v.
jluennoite ja toi
henä. New Yo;
luottain julaissut
J mainittuna aik
llehtiartikkeleista.
Inattakoon joitak
Maaliskuun 3
[ti hän pätkän
Inassa>, seuraava
«Toimitushuom
lavautuu eteeni i
Iky: Eräs vänhi
[pukineessa, väsyi
[kaisen harmaine
[taa jätekannun
jtensä kannuun si
[kuivan leipäkann
Itää taittaa kani
[mutta se ei mv
[purra sitä mutta
[Hän lyö sitä u
[nun laitaa vaste!
[nikasta palaa loh
[vapaa, mutta nt
kansalainen katsa
I paristoon joka <
[keen pistää kann
jkihsa lahkeen: ai
[ilarks katua pitk
Me ehdottaisim
Ikannattajia, jotki
|muksiheen mem
[presidentti WilBoi
Itämaan tämä elo'
[ne partoineen mi
|si oiva nykyään
[Talossa. Presider
[oivallinen tilaisui
I Iäisilleen mitkä o^
iliset oikeudet» ja
|niansa>, joita Yh
j ia laivasto van
maan. On myösk
tä tämä vanhus i
[kaansa sen leipj
I iän löysi jätekan
[tilan ja kenkäraji
Maaliskuun 6 p
Itikkelin otsakkee]
kaa vallankumo
I Osalta sisälsi kii
«Vakavat päivät
[varalliset hallituki
bikelle kysymyks
I ti: Meidän kanss
taan?» Monet ni
j «in ovat lähellä
1 lääkäreitä y.m.,
tään jättämään :
yhtyäkseen tinker
iioihin suurin osa
[josta he ovat ;rii
vallankumouk
[ ^nnymme laajdj
jen puole«n,. joi
pyörteessä ovat 1
j ^en elämään. SJ
feiset militaristit
ioja kaikissa maisB
^ pikaista opettii
varustautukaa vall
tilaat» •
Seuraavan päiyi
_ioitti Trötsky sei
•örjoituksen: i •
«NimeUisesti pi(
•at puolueettomänt
Joäiasiallisesti ori
°*ssa liittolaisten':
tietää tämäiu
«mittaisesti varust
ampumatarpein
*^nto Belgiaa ja
«a suhteellinen
J ^ j e n kanssa: •
oKrivat kyn
kumpaist