Vapaus, May 28, 1963

              Sivu 2 . Tiistaina, toukok. 28 p. — Tuesday, May 28, 1963
VJAPAUS
(LIBfi^^TY)
•INDEPENDENT LABOR ORGAN
'• 'OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6 19ir
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Oftice OS 4-4m - w
Publiahed thrice wcekly: .Tuesdays, Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury; Ontario, Canada.
'•^ Mailing address: Box 69
Ädvertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second dass mail by the Post Office Department. Ottawa.
. ' • * and for payment.of postage in cash.
' "^"^ ' ~ ~ TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 klc 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
- CANADiAN LANGUAGE-PRESS
Mmkälainen vaara USAn vehnästä?
""^Viime viikolla kirjoittivat suuret päivälehtemme — ja
asiasta oli heijastusta myös meidän lehtemme uutisosastolla
viime'lauantaina — että Yhdysvaltain farmarien keskuudes­sa
viikko sitten tiistaina suoritettu yleisäänestys uhkaa Cana­dan
viljamarkkinoita dumpingilla .
Uutistiedoissa kerrottiin, että ensimmäisen kerran vuon­na
1933 Franklin D. Rooseveltin aikana järjestetyn "Uuden
jaon'^<ohjelman jälkeen, yhdysvaltalaiset farmarit äänestivät
nyt" hallituksensa vehnänkasvatusohjelmaa vastaan. Tosi-,
asiassa presidentti Kennedyn hallituksen ohjelma kärsi mai­nitussa
yleisäänestyksessä suorastaan murskaavan tappion:
Äänestykseen osallistui ennätysmäärä farmareita — y l i m i l ­joona
farmaria, Valtiovallan taholta selitettin etukäteen, että
hallituksen ohjelman tulee saada, jos se mielitään saada laki-voimaiseksi,
kahden kolmanneksen kannatuksen. Mutta kun
äänet o l i saatu lasketuksi niin silloin saatiin todeta, että kah­den
kolmanneksen kannatuksen saannin asemesta USAn hal­litus
ei saanut edes erifemmistön kannatusta! Tosiasiassa hal­lituksen
maatalousohjelmaa vastaan annetCiin 596,943 ääntä
ja sen puolesta vain 547,151 ääntä. Hallituksen maatalousoh­jelman
takana on siis tämän yleisäänestyksen perusteella
vain 47.8 prosenttia Yhdysvaltain farmareista! Eikä tämä­kään..
anna vielä täydellistä kuvaa tilanteesiä, sillä muistaa
tulee, että hallituksen esitysten puolesta käytiin hyvin voi­maperäistä
propagandakampanjaa samalla kun farmareita
uhkatltiin miltei vedenpaisumukseen verrattavilla onnetto­muuksilla,
ellei hallituksen esitys tule hyväksytyksi kahden
kolmanneksen enemmistöpäätöksellä!
MIStA OLI KYSYMYS?
Presidentti Kennedynvfarmiohjelman kahtena perustar­koituksena
oli: vähentää valtion menoja viljatuotannon vä­hentämisen
eli farmarien kustannuksella niin, että hallitus
selviäisi mahdollisimman "kivuttomasti" (myös farmarien
kustannuksella) maataloustuotteiden ja erikoisesti vehnän •
"ylijäämätuotteista"; toisaalta oli tarkoitus tasoittaa tietä
maataloudelliselle "yhteistoiminnalle" Euroopan yhteismark­kinoiden
kanssa.
Yhdysvaltalaisille farmareille esitettiin hyväksyttäväksi
— mutta se tuli hyljätyksi, kuten on yllä kerrottu — halli­tuksen
ohjelma, jonka lähitavoitteena oli saada hävitetyksi
yli 700,000,000 bushelia käsittävä vehnän "ylijäämävarasto"
ja samalla vähentää 300,000 dollarilla näiden "ylijäämävaras­tojen''
huoltomenoja.
Jos tämä suunnitelma olisi hyväksytty, se olisi tarkoitta­nut,
öttä vehnän kasvattajat olisivat joutuneet kaksipiippui­sen
kontrollin alaiseksi. Heiltä olisi vähennetty ensiksi eek-kerirnääräisesti
vehnän viljelysalaa ja sen lisäksi olisi vielä
rajoitettu sitä, kuinka monta bushelia vehnää he voivat tuot­taa,
eli myydä kutakiii eekkerinalaansa kohti.
(Sivumennen sanoen tämä ponnistelu"y li jäämä varasto­jen"
"hävittämiseksi tuntuu hirtehiseltä toimenpiteeltä aika­na
jolloin tiedetään kaksi kolmattaosaa ihmiskunnasta ole­van
^^yielä. jatkuvasti nälässä ja fiun Yhdysvalloissakin, itse
presidentti Kennedyn lausunnon mukaan menee joka ilta
17,000^000 amerikkalaista nälkäisenä nukkumaan! Meitä kiin­nostaa
nyt tässä yhteydessä kuitenkin eräät toiset seikat).
Viranomaisten laskelmien mukaan tämä ohjelma, jos se ;
olis^jtyllut hyväksytyksi, olisi hävittänyt Yhdysvalloista veh-nän*"
yli3äämävarastot** noin neljän vuoden kuluessa. Sa-m
a l ^ on selitetty, että itämän ohjelman hyväksymisen pe­rusteella
oHsi Washington voinut neuvotella maatalouskysy-mylssistä
"voima-asemista" Euroopan "liittolaistensa", eli
EurQopanyhteismarkkirfaliitcn kanssa!
JJuroopanyhteismärkkiiioiden j a Yhdysvaltain kesken
on jjjuvoteltu jo kauan kauppakysymyksistä, mutta vehnästä
on Ällut näiden neuvottelujen kompastuskivi sillä Yhdysvalr
lat woi valtion tukirahojen turvassa välittää markkinoille
paljlpn halvemmasta hinnasta vehnää kuin esimerkiksi Rans­ka,
^oka pitää kuitenkin tiukasti kiinni maatalouseduistaan.
3Suroopan yhteismarkkinoilla on Ranskan vaatimuksesta
pidäty kiinni siitä että vehnän hinta määriteltäisiin $2.25
bus^elilta ja Länsi-Saksan toimesta $3.15 bushelilta, jota vas­toin*
Yhdysvaltain nykyinen hintatukitaso on $1.82 vehnä-busiSelilta.
Yhdysvaltain nykyinen maatalousministeri Orville
L. teeman on arvioinut, että jos vehnän tukihintapcrustaksi
tulifi hyväksytyksi yllämainittu Ranskan vaatimus, se joh­taisi
siihen; että Ranskassa lisättäisiin vehnän kylvön pinla-aladj"
6,000,000 eekkerinalalla ja se luonnollisesti vaikeuttaisi
vastaavasti Yhdysvaltain vehnän myyntimahdollisuuksia E u - "
roopassa. ;• • . • . ' :
»Vaikka yhtcismarkkinänrton johtavat maat, Ranska ja
LäTitfi-Saksa sen kieltävätkin, tosiasia on kuitenkin^ että yh-
• teisfiiarkkinamaat pyrkivät vehnän tuotannossa Euroopan,
"onravaraisuutcen" niin, että markkinoilta suljettaisiin sekä
Yhdysvaltain että Ganadän vehnä. Yhteismarkkinamaat pe­rustelevat
eli puolustavat tätä tavoitetaan sillä, että Yhdys­valloista
myydään Eurooppaan y l i $1 jniljardin arvosta maata-lou^
uolteita samalla kun Yhdysvaltoihin ostetaan yhteis-maiikkinaliiton
maista maataloustuotteita vain $220,000,000
arvgsta, kuten Ranskan Kansallisen Maatalousliiton julkai­sussa
vuoden, alussa julkaistussa artikkelissa korostettiin.
;§['Cuten ylläolevista seikoista näkyy, Yhdysvaltain farma-riert'
keskuudessa viikko sitten suoritetussa yleisäänestys-pokicerissa
oli korkea panos — ja hävittyään pelinsä, Wash-;
ingfonilla on ilmeisesti nyt paha maatalouspulma purtavana.
n..yhyesti sanoen Yhdysvaltain hallituksen maatalousoh­jelman
hylkääminen tarkoittaa sitä, että yhdysvaltalaiset
:^;far^arit ovat nyt valtiovallan rajoitusten kannalta katsoen
^j^^^irajÄimpia lisäämään vehnäkylvöjen eekkerinalaa ja busheli-
^'"•**'*'*näistä tuotantoa enemmän kuin vuosikausiin. Ja tämä ta­lli
aikan^ jolloin hallitus pyrkii vehnätuotannon jyrk-yähennykseen
tuotantorajoituksia tiukentamalla!, ,
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Maiti Pelto, Pöi't Arthur, Ont,
täyttää sunnuntaina, kesäkuun 2
päivänä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Raakasokerin
huima hinnan­nousu
. Maailman räakasökerfpiila, joka
tällä hetkellä tuntuu pahimmin
USAssa, nostaa jatkuvasti hinta-noteerauksia
länsimaiden kahdes­sa
suuressa tavarapörssissä, New
Yorkissa ja Lontoossa. New York­in
tavarapörssissä on saavutettu
uusi ennätys 11.60 USA:n centtiä
paunalta. Nousu on ollut Kuu­ban
kriisin edeltäneistä päivistii
runsaasti yli 3 kertainen ja yk­sin
hulitikuun lopusta 40 prosent­tia.
Lontoonn noteeraukset ovat;
seuranneet perässä. Yksin vijme
viikon aikana nousu oli 13 puntaa
tonnilta ja loppunotccraus oli 90
puntaa.
Erikoisesti USA:n sokeripula on
nostanut hintoja. USA:n hallitus l i ­säsi
äsken tuontikiintiötä 600,000
tonnilla. Tarjonnan vähyyden vuok­si
tämä tarjous on heti nostanut
vorniakkaasti hintoja sekä New
Yorkissa että Lontoossa. Näköpii^
rissa c i ole mitään tekijöitä, jotka
saattaisivat pysäyttää raakasokerin
jatkuvan hinnannousun. Päätoivo
lännessä on nyt Länsi-Euroopan so­kerijuurikkaassa
ja Kuuban ruoko-sokerisadossa,
Tältäkin osalta vii­meisimmät
näkymät ovat heikot.
USA:n osalta pahentaa tilannctla,
paitsi Kuuban sokerin ostokicllo.
myös Australian sokcrivilJclmilUi
viime aikoina sattuneet tuhoisat pa­lot.
Chilen terveydenhuoltoviranomais-ten
laatimat maan terveydellistä t i ­lannetta
koskevat selostukset osoit­tavat,
että Chilen väestöstä 10%
elää nälässä j a että tätäkin suurem­pi
osa kansasta kärsii 'piilevää näl­kää",
millä tarkoitetaan vallankin
alimpien tuloryhmien piirissä" esiin­tyviä
L^aliravitsemustiloja.
Trijv!^afi('e4d:^i(iuQ^nen.. mukaan;
— ja hän on virallisia auktoriteet­teja
i^^Vjäestört. ruokavaliossa esiin-
-tyvä proteiinin'"puute on viime vuo­sikymmenien
aikana aiheuttanut
hidasta mutta jatkuvaa fysiologista
tuhoa. Tämä puutosilmiö : näkyy
seuraavina~oireina: A) orgaanisen
vitaallisuuden huomattava vähenty-minen^
B) työläisten keskipituuden
lasku ja koululasten kitukasvuisuus
(n. 60% heistä on normaalia lyhyt-kasvuisempia)
ja C) korkea ime­väiskuolleisuus.
Maan 7,7 miljoonasta asukkaasta
(edelleen Chilen tei^veydenhoitovi-ranomaisten
v. 1961 selostusten
mukaan) 10% eli siis' 770,000 hen­keä'
kärsii suoranaista nälkää ja
3,38 miljoonaa (melkein puoiet
väestöstä) on laskettavissa n i i h i n,
joilla on ''piilevä nälkä". Vain 2.31
miljoonaa eli 30% väestöstä saa
riittävästi ravintoa. Luokittelun u l ­kopuolelle
jää 1,24 milj. asukasta.
Aliravitsemus- ja nälkätilojen
syntymiseen vaikuttavat seuraavat
kolme päätekijää: 1) Chilen maata­lous
ei kykene tuottamaan riittävää
tallista; Chile ostaa, amerikkalaista
vehnää ja maksaa escudoilla, joilla
USA vuorostaan maksaa kulunsa
Chilessä. Eikä tämä riitä: loput es­cudot
lainataan Chilelle USAn
suostumuksen saaneiden suunniteK
mien rahoittamiseen; Velka ja sen
lyhennykset on suoritettava takai­sin
dollareis.sa., Maa saa siis ;tUJOn^
tiiisa rahoiftamiseen- ylen nivjkiisti
dollareita. , .
LASTEN RAVlTSEMtJSTILA
Chilen torveydenhoitoviränomai-,
set ovat kiinnittäneet ;hupmiota vii-,
japerustaisen ravinnon aiheuttamjjn
seurauksiin, proteiinin puutteeseen^
Ilavinnon yksipuolisuus.jiäkyy eri­tyisesti
imeväiskuolleisuutena, joka
on 119 tuhatta kohden koko maassa
mutta 160 tuhannesta Valdivian,
Osornon ja Llanquihuen maa­kunnissa
pikkulasten • kuollei­suuslukuihin
vaikuttavat kaupun­geissa
: myös huonot asunto-olot,
maaseudulle» on pääsyynä aliravitse-muslila.
•
Torveydenhoitoviranomaisct ovat
ryhtyneet toimenpiteisiin torjuak­seen
jo havaittuja fysiologisia ilmi­öitä
kuten kitukasvuisuutta ym. He
ovat kehitti'noet jauhoseoksen, jos­sa
vehnän ohella on thiamiinia, kaU
siuniia. .riboflavinia ym. Odottavat
nidit ja alle 3-vuotiaat lapset tarvit­sisivat
tämän-ohella maitojauhetta,
nuitta sen /aantia ei ole vielä kyet­ty
järjestämään. Kouluikäisten pii-ravit.
scmustilaa, mutta
vaikutuspiiriinsä vain
scvista.
on saanut
tarvit-
VASTUUVELVOLLISUUS
YDINVAHINGOISSA
ON MÄÄRITELTY
Wion. —r Kansainvälisen atomi-eiieri^
iaelimcn ]Al!:A:n n. (50 jiiscji-v'altiola
on yksimielisesti hyväksy­nyt
sopimuksen vasluuvelvolli.siTu
desta ydinvahingoissa, ilmoitti eli­men
edustaja 'Wienistä viime viikol­la.
, ; :
Aatomienergiaelim'cn V johdolla
pidety.ssä, viime kuussa aloitetussa
konferenssissa aikaansaatu sopimus
edellyttää vahingot, peittävää va
kuutussummaa, joka ei saa olla 5
m i l j . Yhdysvaltain (iollaria pienem­pi
ydinlaitosta kohti.
Vahingon saUucssa on kaikilla
ihmisillä, myös • naapurivaltioiden
kan.salaisilla ja asukkailla, oikeus
esittää vahingonkorvausvaatimuk­sia.'
•
Sopimus määrää myös vakuutuk­set
ydinmateriaalin kuljctuitsiile.
Tämä päätös on erittäin tärkeä sa­tamille,
joissa ydinrahtiahikset ot­tavat
polttoainetäydennysfä.
ti ravintoaineita, 2) työtätekevän ! iissä v a i k u t t a v a apujärjestö puoles,-
väestönosan köyhyys ja työttömyys ' yiitlää parantaa koululasten
(ansiotöissä olevien tulot henkilöä
kohden ovat laskeneet) ja 3) maa­taloustuotteiden
markkinoimisjärjes-teimäUi
rahoitussysteemin ja tuon­tipolitiikan
kieroontuminen. (Maa- i
han tuotetaan tarpeettomasti suuria '
määriä USAn ylijäämäluolteita
vain yhden pcrusartikkelin vil­jan—
muodossa).
Suurten tuottamattomien Uilifun-diain
olemassaolo, primitiiviset
maatalousmenelelmät Ja maanomis-tajain
muuttuminen " a s f a i t t i v i l j e l i -
j o i k s i " ovat alhaisen niaatalouskelii-tyivsen
syitä. Viimeisten 150 vuoden
aikana on Chileen muodostunut
.«VNKKÄA TILASTOA
L -Vi!japerHs(ai.scn ravinnon nautti­misen
seurauksena on todettu, että
o.'3;^.000 tutkitusta alakoululaisesta
(>0%:lla oli havaittavassa aliravitse­muksen
iiK-rkkojä (kaloriain puu-totia),
54% kärsii proteiinin puut­teesta.
98 kalsiumin puutteesta, 43
r.iiidan.. {;2. .X-vilamiinin, 90 B-vita-miinin
ja 05%. C-vitamiinin puut-,
loosia. Aliravitsemus on yleensäkin
pahinta lasten keskuudessa.; 33%;
ipaanomistaialuokka. ioka elää k a u - l ' ' ' ^ ' ^ " kuolemantapauksista johtuu
kana tiloiltaan, u.scin phäkaupungis ; "'"''vilsenuiksesta, 75%:.ssa tai.auk-
Tämä tilanne voi — puuttu-;
matta nyt asian yksityiskohtiin
— aiheuttaa melkoisen kaaok­sen,-
ellei kongressi laadi pika-marssissa
uusia rajoituslakeja,
kuten on. melko varmasti odo­tettavissa.
VAARA CANADAN
VEHNÄMYYNNILLE
Mikäli tässä äänestyksen tu­los
johtaa vehnätuotannon ra­joittamattomaan
1 i s ä ä ntymi-seen
rajan eteläpuolella, se tu­lee
luonnollisesti vaikeutta­maan
Canadan vehnämyyntiä
Euroopassa. Sen 'melko varma­na
seuraamuksena on vehnän
myyntihintojen lasku kansain­välisillä
markkinoilla j a se
puolestaan lisäisi Canadan
v e h n ä kauppojen vaikeuksia
Euroopassa. Tältä pohjalta on
ymmärrettävissä Canadan Far-
.marien Union kansallisen pre­sidentin
Alfred Gleaven Regi­nassa
viikon lopulla .asian joh­dosta
ahtama hätääntymistä
osoittava___vetoomus, että ryh­dyttäisiin
järjestämään "kau'^
jainväliso.s.sä m^i t t a kaavassa
maailman ruokatavarain ja­koa".
_
Canadalaiscn No. 1 vehnän
m y y n t i hinta Järvienpäähän
luotuna, on tällä kertaa $1.96
bu.shelilta ja pääministeri Les­ter
Pearson lupasi vaalikam­panjan
aikana, että liberaali­puolue
tulee kohottamaan veh­nän
hinnan kahteen dollariin
bushelilta — ja sokin juttu liit-^
tyy tavallaan tähän äänestys­tulokseen.
Lyhyesti sanoen näyttää sil­tä,
että oikeassa ovat ne piirit
jotka olettavat, että Yhdysval­tain
maatalousohjelman kriisi
ennakoi lisävaikeuksia canada-laisille
vehnän kasvattajille —
ja nämä vaikeudet tulevat l i ­sääntymään
moninkertaisesti,
jos esimerkiksi Britannia liit­tyisi
Euroopan ^yhteismarkki-noihin,
jota siirtoa liberaali­puolue
on ainakin aikaisemmin
kannattanut.
sa, missä sillä on. suuri poliittinoii
vaikutusvalta. ; /
NURMETTUNEITA PELTOJA
Ciiilcn tuotantokykyisen^ maan
pinta-ala on 27 miljoonaa ha, tästä
6n vilicllyn maan osuus vain 17
m i l j . ha. Vaikka maanomislajäin ko-konoislukumäärä
on 151,082, 'omis­taa
669 suurmaanomistajaa viljel­lyn
maan 17 miljoonasta hehtaarista
kokonaista 15 .miljoonaa helitaaria;
Kuitenkin on tästä 15 miljoonasta
hehtaarista vain 648,000 tällä het­kellä
viljelyksessä, toisin sanoen
näiden suu!-omi.stajain maista vain
vajaa 2 procentlia on täyslchoisossa
käytössä.
E r ä ä n maatalousvii-anom;iisten
suorittaman tutkimuksen mukaan
oli Santiagon ja Valparaison maa­kunnissa
36% maasta, jonka kastelu
oli järjestplly," jätetty nuimottu-maan,
koska "omistaja ei ole k i i n ­nostunut";
VILJAN VIEJÄSTÄ
SEN OSTAJAKSI
: Chile käyttää vuosittain 120 mil­joonaa
US-dollaria elintarvikkeiden
maahantuontiin.' Maatalouden tuo­tannon
nousu alittaa väestön kas-'
vun ja karjatalouden tuotanto on
pysähtynyt, paikalleen.: Tilanteen
jyrkkä huononeminen käy kenties i
parhaiten" esille siitä tosiasiasta; j
että Chile vielä joitakin aikoja sit-i
ten oli maataloustuotteiden (viljan)
viejä. Chileläiset maanviljelijät saa-vata
tuotteistaan hinnat, jotka ovat
12% kansainvälisiä hintoja alhai­semmat,
samalla kun US.\sla tuote­tusta
ylijäämäviljasta maksetaan
vanit.sevien hintojen mukaan.
. Chilen hallitus on riippuvaisuu­dessaan
Yhdysvalloista ollut kyke­nemätön
luomaan kestävää maata­louspolitiikkaa.
Tätä mieltä ovat
myös hallituksen kannattajat. Ny­kyisen
hallituksen aikana Is. viimei­senä
kolmena vuotena on tilanne
jatkuvasti pahentunut. Elintarvik­keiden
tuontikäyrä on nou.ssut seu­raavasti:
V. 1958 tuotiin maahan l i ­haa
ja lihajalosteita 8,3 miljoonan
US-dollarin arvosta, 1960 jo y l i kol­minkertainen
määrä eli 29,2 miljoo­nan
US-dollarin arvosta. Vuonna
1958 tuotiin mahan 442 miljoonaa
kiloa vehnää ja vuosina 1961--62 jo
1,880 miljoonaa kiloa Gregorio
Amunatcgui Weberin, Chilen maa­taloudellisen
tutkimuslaitoksen joh­tajan,'
arvioiden mukaan.
LIIAN PAL.ION VEHNÄÄ
RUOKAVALIOSSA
Chilen ter-^-eydenhuoItomiiiislo-riön
antamien tietojen mukaan on
Chile latinalaisen Amerikan suurin
vehnänkuluttaja. Vuosimäärät hen­keä
kohden ovat: Chile 172 kg, A r ­gentiina
150 kg ja Peru 40 kg. Chile
on suhteellisesti laskien myös maa­ilman
suurin vehnänkuluttaja. Tor-veydelliseltiv
kannalla näin suuri
vehnänkäyttö edustaa 43 kg:n ' Ijj-kamäärää"
henkeä ja vuotta kohden.
Amerikkalaisen vehnän osto olisi,
jos maan maatalouspolitiikkaa hoi­dettaisiin
järkiperäisesti, täy.sin
tarpeetonta. Mutta se on myös hai-
.sia sisäelinlon saii'audcl ovat yh­teydessä
ravitsemushäiriöihin.
Ylliiniuinitun kouluavustu.sjärjes-
' un iap;)rtti'>nmukaan 70%:lla ehi-loläi-
sistä lapsista ravinto perustuu
sokeriin, perunaan ja viljaan. A l a -
-coitluien oppilaista on. 60% alikas-v
u i s i a , : 60% alipainoi.^ia. j a il2.%Ha
on punaisten verisolujen vähyyden
aihOHHamaa. anemiaa . j a •. 19%lla
esiintyy hemoglobiinin puutetta ja
SG%lia on huonot hampaat. ,
Ylläolevat luvut, jotka on poi­mittu
Chilen virallisista lähteistä,
ovat ka;mair,evia, multa silti ei Chi­le
:<de, kaikkein pahimmassa asemas
sa-ol^cvia maita, '
KUOANSULATUSELIMtEN
SAIRAUDET . \
A i k i i i s t c n ; keskuudessa on tilan­netta-
huonontavana tekijänä vielä
mainittava erittäin runsas viinin
käyttöi joka yhdistyneenä puutteel­liseen
, ja !• yksipuoliseen ravintoon
on useiden vaikeasti hoidettavien
sairauksien, aiheuttajana. Eräiden
tilastojen; mukaan koskee alkoholis­mi
; -JOK)' miespuQJisesta, > väestöstä;
Sairaalatapauksissa:-.on maksan ku-tistiimis/
tapäuksiai^rittäin runsaasti;,
ilfepatic ci<vhosisieIi edellä mainittu
maksasairausja ^vatsakatarri alira­vitsemuksen
yhtejydessä -esiintyes­sään
ovat maan, kuolemansyytilas­toissa
sangen korkeissa prosenttilu­vuissa,
niin korkeissa, että Chilellä
on tässä suhteessa toinen sija koko
piaailmassa.
PALKAT ALAMÄESSÄ
Yllämainittu viljapcrustainen ra­vinto
on myös yhteydessä palkka­tasoon.
Erään yliopistollisen tutki­muksen
mukaan maatalouden pii­rissä
maksettujen palkkojen osto­voima
aleni US-dollareissa laskettu­na-
vuoden 1954 tasosta eli 227 US-dollarista.
vuodessa vuoteen 1959
mennessä 147 US-dollariin vuodes­sa.
Perheident keskimääräinen jäsen-uku
on 5,4 henkeä. K u n lasketaan
Chilen tei-veydenhoitoviranomaisten
arvioiden mukaan minimiravinnon
linnaksi 0,3.4 ;escudoa päivää ja
lenkeä kohden, tarvittaisiin 5-hen-dsen
perheen elättämiseen 1,8 es­cudon
vähimmäispäiväpalkka. Mutta
Santiago de. Chilessä on minimi-päiväpalkka
1.5 escudoa.— Ja päi­väpalkalla
on toki ostettava j a mak­settava
muutakin kuin vain ravinto.
VAARALLINEN KRIISI
Ylläkuvatut olosuhteet, jotka ovat
paljossa samanlaisia muiden latina­laisen
Amerikan maiden olosuhtei­den
kanssa, ovat omiaan luomaan
jännitystiloja;"Piilevä nälkä" on
myös 'piilevä vaara", joka saattaa
puhjeta äkkiä arvaamattomiin tekoi­hin
ja joka voi kukistaa koko vallit­sevan
järjestelmän: Tämän myöntä­vät
suurtuottajain omat järjestöt,
jotka it.se ovat lausuneet, että Chi­len
maatalouskriisi on vaarallinen
siksi, että maas.sa on myös yhteis­kunnallinen
k r i i s i . - :
Tito sosialistimaiden
yhtenäisyyden kannalla
Bcl;^rad. — Presidentti Tito ke­hotti
Jugoslavian kommunisteja ^
lopettamaan Neuostolllton häirit­semisen
ja välttämään keskeisiä
erimielisyyksiä sen johdosta, että'
Belgrad on nyt parantanut suh­teitaan
Moskovaan ja muihin
kommunistimaihin.
Jugoslavian vallionpiiäinies sa­noi
kommunistien liiton keskus­komitean
täysistunnolle, että vai-kutti
siltä kuin eräät puolueen jä­senet
"eivät tajuaisi näiden mai-
' dcn kanssa solmittujen ei ainoas­taan
normaalien vaan hyvien suh-tcidcil
valtavan positiivista mer-^
kUystä".
TitO: sanoi, että Jugoslavian tuo­mitseminen
81 kommunistipuolueen
kokouksessa Moskovassa vuonna
1960 ."kuului menneisyyteen". "Mei­dän
kommunistien on ajateltava
nykyisyyttä ja tulevaisuutta" hän
sanoi. .
"Näiden menneiden asioiden
vuoksi meiJän ei pitäisi suhtautua
epäluoltanuiksella Neuvostoliittoon
ja muihin sosialistimaihin j a puo­lueisiin".:
\
Presidentti Tito sanoi, että Jugo­slavian
kommunistien täytyy ym­märtää
että he muodostavat osan
kansainvälisestä työväenluokan val-lankumousliik.
keestä ja että he eivät
ole sen ulkopuolella.
Presidentti, joka on myös liiton
pääsihteeri, selosti JugosKivian
kommunistien liiton asennoitumista
kansainvälisiin kysymyksiin ja kan­sainvälisiin
työväenliikkeen tehtä­viin
taistelussa rauhan ja sosialis­min
puolesta; ,
Hän sanoi, että vakavia pcriaat
teellisiä erimielisyyksiä oli .syntynyt
kansainvälisen työväenluokan vai:
iankumousliikkccn keskuudessa Kii­nan
kommunistipuolueen ja ' eräi
dcn muiden' kesken samoin kuin
useiden muiden sosialistimaiden ja
kommunislipuolueiuen kesken.
Presidentti lisäsi: "On luonnollis­ta,
että mc olemme niiden kommu­nistien
ja työväenpuolueiden puo­l
e l l a , jotka taistelevat kommunisti
liikkeen vapauttamiseksi dogmatis­mista
ja stali/fiytlsista menetelmis­tä,
niiden puolalla/jotka taistelevat
rauhan ja' kiistiiinalaisen kansainvä­listen
ongeljhien rauhanomaisen
selvi Itä miseh'puolesta'.
—Hyi^ät' söhteet ja yhteistyö
Neuvostolijfun ja muidön sosialisti­maiden
kanssa' ei ole ristiriidassa
meidän nöudäitämamme politiikan
kanssa, jokia tähtää yhteistyöhön
kaikkien-niiden maiden kanssa, jot­ka
ovat -valmiit työskentelemään
yhteistoimihnassa meidän, kanssam­me:
tasa-arvoisuuden poljjalta, täh­densi
presidentti'.
Hän huomautti, että Jugoslavian:
aktiivinen ösa j a yhteistyö muiden
iiiUoutumattoYnien maiden kanssa
on maailm"art^kakkien valtojen etu­jen
mukaista, Valtojen, jotka halua­vat
välttää uuden, koko maailman
käsittävän selkkauksen:
> Jugoslavian johtaja korosti, et­tä
kansainvälisen kommunistiliik-'
keen keskuudessa syntyneet syvät
periaatteelliset e r i m i e lisyydct
' voivat johtaa hajaannukseen ja
"edistyksellisten voimien taiste­lun
heikentymiseen'. Hän lisäsi,
että tämän välltämiseksi on tar­peellista
selvittää kommunistipuo-'
lueiden väliset mielipide-eroavai­suudet.
Tito mainitsi, että Kiinan kom­munistipuolueen
johtajat ovat omak
suneet dogmaattisen asenteen kont;
munistiliikkeeri vastaiseen kehityk­seen
j a trotskistisen kannan sotaa •
ja rauhaa koskeviin kysymyksiin.
PresidenUi torjui Kiinan syytök­set
joiden hän sanoi olevan seuraus
kansainvälisiin .pngelmiin j a aattej-,
siin omaksutusta asenteesta, joka ei
ole ristirii^^assa ainoastaan Jugosla-'
vian kommunistien näkökannan
vaan myös muiden kommunistipuoT,
lueiden ja koko työväenliikkeen
mielipiteiden kanssa.
Keskustelun jälkeen, johon k a h -.
doksan edustajaa otti osaa, yleisko­kous
hyvälj^i-urcsidentt Titon ra.-.„
poriin ja^-i^n^äKsyi siinä esitetyt'^
suuntaviiv^it-'.puolueen tulevan toir.
minnan pc^^akjsi. '
— Taikauskoinen pelko lukua 13
kohtaan on erittäin suuri Englan­nissa
j a USA:ssa, joskin sitä esiin:
tyy eräi.ssä muissakin maissa. Niin­pä
Lt)ntoossa ei käytetä tätä lukua
lainkaan asuntojen numeroinnissa
eikä elokuvateattereissa ole 115
tuoliriviä.
C00PER8LLA JANO JA -
NÄLKÄ LENNON AIKANA
Cajjo fanavefal. — Amerikkalais­t
a astronanttis Gordon Gaopcria vai­vasi
" k u i v u u s " hänen 22 kierrosta
k ä s i t t ä i K i O j l ä ja-34 tuntia 2J minuut-,
Ua- kestäneellä avarui;:smatkallaan.
.sanottiin lauantaina C;:pii Canavera •
rissa.
Näiden ennakkotietojen mukaan
Coopci- on valittanut, että hänellä
Tähän aikaan vuodesta kesäasukkaat saapuvat kesäasunnoilleen ja talviasukkaat kiirehtivät
pois. — TNS-kuva.
oli syömis-, -ja juomisvaikeuksia;
avaruu.saluksessaan.
l ^ i c r f ^ i ^ S ^ s a n o i v a t , : että • täni^V
. tieto johlajjpc s u,varuuskapselivarus-leiden
uudelleenarviointiin. Näitä
uusia tuloksia voitaisiin sitten ko­keilla
'ensi'*VtT(Jlina Mercury-ohjel- .
nian puitteissa suoritettavan ava-iuuslennpij
aikana.
Lentokoneiden tukialus Kear-
.sage. joka poimi Cooperin merestä,'
voi Cooperin'Havaijille, jossa tämä.
kohtaa perheensä; Astronautti piti *
ensimmäiseen Tehdistökonferenssin-sa
Pearl Haibourissa Havaijilla sun-nuntai-
iltapäivällä.
Lääkärit' 3'iinoivat Cooperin me­nettäneen
huomattavasti nestettä
avai liusmatkan aikana, jolloin hä­nen
painonsa alqni yi ikolme kiloa.
Cooper ei- voinut tyydyttää nor
maalia ncsteentarvettaan avaruus­kapselin
vesisäiliön mekaanisen
vian johdosta. .Vesisäiliö on erityi­sesti
suunniteltu' juomisvaikeuksien
eliminoimiseksi.
Cooper ei uskaltanut koskea hä­tätapauksen
. varalle tarkoitettuun
nesteeseen...Hapen kiinteä ruokan­sa
oli kuivattua ja se o l i suljettu
astioihin, jotka o l i varustettu eri­tyisellä
lisälaitteella ravinnon neste-pitoisuuden
palauttamiseksi nor­maaliksi.
Tämä lisälaite meni myös
epäkuntoon, joten Cooper ei saanut
tarpeeksi ruokaa ja vettä.
Tilatkaa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
Tannerin "löosungif'
Ylliiolcvalla otsikolla kirjoitti puolet pitänevät "paikkansa, niin
llolsingissä ilmestyvän Suomen laa- varsin vaatimattomalta' Tanner ei
jimmin leviävän työvtien .päiväleh- haastattelunsa perusteella vaikuta,
(fon, SKDLn äänfcnkflnnattajanv Kan^i ' T a n n e r sanoo nimittäin 'tehneen-s;
tn Uuli.set-lehden. pnkiinoitsija sä'sellaisen johtopäätöksen. eUä so-
"Taavolti", viime viikolla seuraa-dan jälkeen toimeenpantu sotä-vaa:
. . . syyllLsoikeudenkäynti pantiin itse
Sosiali-stinen aikakauslehti on asiassa toimeen vain siksi, että saa-viimcnumcro.
ssaaii julkaissut Väinö tiin hänet — Tanneer -^' 'pois"
Tannerin haastattelun , 'Tannerin leikistä".
•loosungil'". Toivottavasti niihin Itse asiassa haastattelu eli "loo-ei
haastatellun taholla tehdä jälki- sungit" on melko, mitännsanomaton
käteen tavanmukaisia oikaisuja): j u t t u . Siinä toistuvat ne pääväitteet
Ky.symyksessä lienee eräänlainen ja päähänpinttymät, joita Tanner
vanhan miehen viimeinen tahto, on sodan jälkeen ja ennen sotiakin
Onhan Tamier itse ilmoittanut, että jatkuvasti toistanut,
hän ei enää ensi kesän puolueko- Hän valittelee sosialidemokraatti
koukscssa tule asettumaan puolueen sen puolueen hajanaisuutta ja sitä,
puheenjohtajaehdokkaaksi vaikka että kommunistien vaikutusvalta on
pyydettäisiin. , • niin suuri kuin on. Samalla hän
Haastattelija tekee ennen varsi-kuitenkin tuo jullÄ toiveensa, siitä,
naista haastattelua eräänlaisen että "kansa järkiintyy". Tällä jär-luonnckuvan
Tannerista: Vahva ni kiintymisellä hän nähtävästi tahtoo
mi, kirottu nimi, vaatimaton ja ai- sanoa, että. sos.dem.puolueesta
to. ei'onneet, kansan demokraatteihin
Miten hyvin muut luonnekuvan j ^ kommunisteihin sekä sos-dem-opyositioon
liittyneet henkilöt muka välittäkö tommoisista. He (ne Itä-
Karjalan valtaamisesta innostuneet
s a n k a r i p o j a t T ) ovat huithapelei-tä:
Suomeni virallineri ulkopolitiik­ka
on ihan selvää." —-
vielä palaavat sos.dcm. puolueen
helmaan. Väinö Tanner ei varmaan
koskaan ole tullut tehneeksi sellais­ta
johtopäbtöstä, että sos.deni. puo-liiecsta
tapahtuneet eroamiset ovat
j u u r i sitä kansan järkiintymistä. ' .7
Tanner kantaa valtavaa' kauna:(
kommunistien ohella myös maalais­liiton
nykvisiä johlomiehiä koh­taan.'
llaa-staltoliissäaii hän muisto
Ice kaiholla sitä aikaa, jolloinmaa-laisliiton
johdo.ssa olivat toiset mie-hot,
joiden kanssa yhteistyö kävi
päinsä. Nyt se ei kuulemma käy
sillä:"Jos sopua halutaan maassa
rakentaa on maalaisliiton täydelli­sesti
luovuttava ilmiantajan asen-leest<
pn,"
Ulkopolitiikasta Tanner puhuu
haastattelussaan. Hän vakuuttaa
piiolueeiisia aina olleen ystävällis­ten
suhteiden kannalla kaikkiin ul­kovaltioihin
nähden ja kertoo, mi­ten
monet lounaat on yhdessä syö­ty'
niiden Neuvostoliiton lähettiläi­den
kanssa, jotka olivat ennen so­taa
Suomessa. Lounaspuheiden hän;
sanoo usein kosketellen sitä vouho
Husta,: jota Itä-Karjalan valtaami»
sesta maassamme innostuneet san-^
karipojat silloin harjoi(tivat. Tanner;
kertoo aina vakuuttanechsa huoles-,
tuneille lähettiläille jotta:
Lisäksi haastateltu on intoutunut
todistamaan, e_ttä sos.dem. puolueen
paperit ulkopolitiikkaan nähden
ovat puHtaät, vaikka puolue ei
kuulemma jatkuvasti vakuutakaan,
sitä, miten hyvät suhteet meillä on
Neuvostoliiton kanssa.
Niinpä niin. Ne Jtä-Karjalan val­taamisesta
innostuneet "huittapelit"
taisivat kuitenkin olla vakavammin
otettavia kuin Tanner sanoo vakuut­taneensa
. . .
Lopuksi haastattelija kertoo kysy-.^
neensä, mitä Tanner toivoo. Jos
joku. luulee,!ettÄ tämä vanha "sö-"
sialisti" esitti toivomuksen työkair-;
san yhtenäisyydestä ja sosialismista'
n i in siihä hän'eriBhtyy. ;'/""^
Tanner sanoo nimittäin toiyovah-sa
ja odottajansa: aikaa,;ui^l
mma olen y k s i t y i n ^ ^ k^
ne