Vapaus, February 5, 1963

              Sivu 2
•A
tiistaina, helniik. 5 p — Tuesday, Feb. 5, 1963
VAPAUS I N D E P E N D E J N T LA80R ORGAN
OF FINNISH CANAOIANS
(LIBERTY) \ Established Nov. 6. 1917
Editor: wJ.Eklund Mottager: E. Sukel
Tdephones: Office OS 4-4264 - Edltorlal OS 4-4265 -
4»«*lished thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
* *l*9bmhlng Co. Ltd.. 100-102 Elm St. WC8t, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address; Box 69
Advertising rates upon application. translntlons free of charge.
• VHtthorized as secon^ c ass mall/by the Post Office' Department. Ottawa;
and for i»aya»ent of postage in cash.
* T1L.%USHINNAT
Canädassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $455 OSArsSa: 1 vk. $9.00 8 kk. $4.80
; 3 kk. 2.50 " S u o i p ^ : , 1 vfc 8.50 6.kk. 64^6
CANADIAN LANGUAGEPRESS
• • • - .'inu-.
SYNTYMÄ-
HcarÄt, Ont..
helmikuun 6
VesivelUä'piiurm
"Syntiä*', se onkin '
' tiontoosta viime viiJfollaLtulleesöaV.efäässä^
.tiedossa kerrottiin sikäläisessä yliopistossa suoritetut• tMtHi-
Imuksen osoittaneen, että sen ylioppilaista yksi kolmannes
"elää sjmnissä" — eli yhteiselämää ikäänkuin he olisivat
>mies ia vaimo. , ,,
Tutkimus oli suoritettu 200 opiskelijaperheen ryhmässä* f
Opiskelijain sanomalehti "Senet" julkaisi tutkimuksen tulök-; >
set ja niistä ilmeni, että 40 perhettä (kahdestasadasta) oli
-virallisesti avioliitossa^ 95 oli kihloissa ja odotteli päästöto-
Tdistustaan ennen vihille menoa, mutta jälellejääneet 65 paria ^
telävät vain yhdessä. Viimeksimainituista Senet-lehti sanoo:
> "Keslj^inkertaisesta yhdessä,elävästä parista kehittyy jär-vkevä
perhe, joka on korkeasti tietoinen sosiaalisesta vastuus-^
• taan ja yrittää rehellisesti elää omien aatteidensä mukai-
-sesti." Opiskelijain keskuudessa suoritetut haastattelut ovat
-vahvistaneet, kerrotaan AP:n uutisessa, että tämä raportti
-prt totuudenmukainen. 2l-vuotiaan taloustiedettä opiskelevan
iHarry Daviesin kerrotaan sanoneep: "Se on hyväksytty elä»
Irtähtapa täällä. Asianomaiset opiskelijat eivät kersku siitä
:ei<»ätkä liioin yritä sitä salata."
; "''Ht.ikilön ei tarvitse olla mikään moraalikiihkoilija,vaik-
• ' Puoluejohtajan Johii Wintermeyerin; luvattua "^^f^
min oikeata "puuroa-' tarvitsevien tyydyttämiseksi, liberaa­lipuolueen
Ontarion jaoston kaksipäiväinen konferenssi päät­ti
viikko sitten Torontossa, että "vesivelliä" pitemmälle ei
puolue mene edes lupausten annossa kautta maakunnan ha­luttavan
ja tarvittavan terveyshuoltolain eli Medicare-lain
- tiimoilla.
* .. Viime lokakuussa Ontarion liberaalipuolueen johto lu­pasi,
jos se tulee edessäolevissa maakunnallisissa vaaleissa
valituksi, laatia yleisen, pakollisen terveyshuoltolain, minkä
' perusteella varattaisiin kaikille ontariolaisille lääkäri- jai sai­raalahoito,
laboratoriokokeet- ja muut terveystarkastuspalve-lut.
Lupäsivatpa liberaälijöhtajat silloin lääkärien määrää­mät
lääkkeetkin vapaasti ainakin vanhuudeneläkettä sekä
köyhyyden ja työkyvyttömyyden perusteella eläkettä naut­tiville.
Vähän toista viikkoa !?itten nämä "lupaukset" pantiin
kirjoitetussa muodissa liberaalien vaaliohjelmaan ja katso,
luvatusta terveyshuöltolaista tulikin jonkinlainen "köyhäin-
' äpiisuunhitelma"', jota ei voida oikeudenmukaisesti verrata
edes vesivelliin.
Liberaalien medicare-lain mukaan saisivat lääke- j a lää^
iärinhoitoa vain yli 65 vuotta täyttäneet avustuksen varassa
olevat työkyvyttömät ja työttömät, joiden maksuista vas­taisi
maakuntahallitus.
'Enää ei ole siis hajuakaan siitä, että tästä terveyshuolto-laista
tulisi yleinen ja siis kaikkia Ontarion asukkaita kos-
Jceva laki; pois ovat puheet siitä, että lain täyntäntöönpano
_ tulisi pakolliseksi.
- V — Kaiken kukkuraksi on vedetty pois suunnitelmasta hal­litusvastuukin;
nyt puhutaan yksityisvakuutusyhtiöiden ja
erikoisesti Physician Service Incorporationin kanssa käytä-
"vistä neuvotteluista jne.
Lyhyesti sanoen liberaalipuolueen suurieleisesti loka-
,;^iji,\issa lupaama terveyshuoltolaki kuivui kuin lasareetin
suurus jo tässä puoluekonferenssissa, mikä sellaisenaan viit­taa-
Siihen, että liberaalit unhoittaisivat kaiketi koko hom-
>man, jos valituksi tulisivat. Parhaassakin tapauksessa, kuten
liberaalipuoluetta tukevat lehdet ovat myöntäneet, tämän
"'.suunniteiman tavoitteena ei ole valiiojrtitoisenterv^shtiöl--
toläin laatiminen, vaan yksityisliikkeiden varassa tehtävien
vakuutusten jossakin määrin laajentaminen maakuntahalli-t
i^sen rahallisen avustuksen varassa.
Selvää on, että tällainen "terveyshuoltosuunnitelma" ei
tyydytä ketään muita kuin niitä suurpääomapiirejä, jotka
vastustavat kynsin hampain kaikenlaisia sosiaalisia paran­nuksia.
Liberaalipuolueen "uusi terveyshuoltolakisuunnitel-m"
ä" ei ole yhtään parempi Ontariossa vallassa olevan kon-^
^' söi^vatiivipuolueen terveyshuoltorohjelmaa, jonka perimmäi-
J^enä tarkoituksena on sivuuttaa Ontarion väestön yleisesti
haluama ja vaatima terveyshuoltolain laatiminen silläj että
^laaditaan jonkinlainen korvikelaki, mikä ei paranna väestön
'terveyshuoltoa lainkaan^ paitsi ehkä vähän ihmisarvoa alen­tavan
"köyhyydentodlstuksen" perusteella.
Lääkäri-, lääker, sairaala ja muut hoitokustannukset
Toyät viimeaikoina tulleet ni:n kaiuiksi, että eneihmistölle ca-nadalaisista
on kunnollinen^ nykyhetken mahdollisuuksia
•vastaava terveyshuolto taloussyistä käsivarsien ulottuman
ulkopuolella. Siitä johtuu, että työläiset, farmarit ja muut
pikkueläjät menevät lääkärinapua hakemaan monesti vasta
.sitten kun heidän tautinsa on jo kehittynyt niin pahaksi,
ettei sitä voida enää parantaa tai jos voidaan parantaa, se
yaatii paljon aikaa ja varoja.
Yleistä, pakollista ja kaikkia asukkaita koskeva terveys-
• huoltolakia, mikä takaa nykyaikaisen jääkäri-, sairaala- ja lää­kehoidon
kaikille asukkaille, vaaditaan juuri sen tarpeelli­suuden
vuoksi kautta maan. Ja koska molemmat vanhat puo.-
. lueet kieltäytyvät vielä vaaliohjelmissaankin tällaisen uudis­tuksen
toteuttamislupauksen antamisesta, silloin ei ole valit­sijoilla
muuta keinoa, kuin antaa kannatuksensa ja tukensa
niille voimille, jotka ovat valmiina tällaisen tuiki tärkeän
, uudistuksen suorittamaan. Se tarkoittaa pääasiassa kanna-tiikisen
ja äänien antamista Uudelle demokraattiselle puo­lueelle,
jolle avautuu Ontarion tulevissa maakuntavaaleissa
kultainen voiton mahdollisuus jos se pyrkii yhdistämään
:..kajkki ne voimat, jotka tällaista uudistusta haluavat ja toi-
: mii päättävästi terveyshuoltolain ja muiden tarpeellisten uu-
; distusten ja reformien toteuttamiseksi. .
RelkU Vehkalahti,
täyttftft keskiviikkona
pnä 70 vuotta.
Anna Valpuri Mikkola, Cobalt,
Önt., täyttää' torstaina, helmikuun 7
pnä 95 vuotta.
John Iv Haacala, yancouvcr. B.C.
i täytti mBanantalna; helmikuun 4 pnä
= 83 vuotta.
> 'Mrs. Amanda Kahila. Toronto,
Ont, tfiyttäa torstaina, helmikuun
7 pglvShS 95 vuotta.
Yhäynime sukulaisten ja tutta-vain
oi^entoivotuksiin.
öisen rintamäii päällikkö
sekatyömies Hugo Salmela
YLEI$ÖM
KIRJE
Helsinki, — (KU) — ^Täälliköiden tulee olla tarkoin
selvillä siitän missä ja kuinka suurill» voimilla yjairustet-tuna
vihollinen on .innostaa ja kehottaa alaisiiaanto^
rohkeuteen j a kylxnäverisTyteon- taistelussa sekä kaikin­puolin
auttaa ia kohdella hyvin iniehislöä. Jalo toveri me­nettää
ennemmin itsensä kuin ahtaa karisia töVeHenJBavV;-'^
Katkelma on loppuyhteenveto ihäalis^
45 vuotia sitten valmistuneesta asiakirjalta^
Punakaartiosastojen Järjestelmä", jossa fafiiunotei|u^^
nitelma punaisten pohjoisen niitaman tpiminnäx^ J
mlseksL Suunnitelman laatijana oli mies. joka ei pUni:)3aa->
nut päivääkään sotilaskoulutusta, henkilö, jonka ityöSräeti-r
luokan ja torpparien vaUahk^mousUllm.veti^e^ ia^^arotir
THTu.g,«o„ Scaolim« oei loa s« nyn,HtyHi Pi>aorviikvkvoailoacscsoa vastuuu..a..l„a.;i,s.e.',e n; tehtävään luokkasodatt, rätkaisiev.ä n rin. ia-kesäkuun
13 päivänä 1884. Hän oTI^ paallikoksu Han oh Hugo Salmela. 33-yuotia8 seka­työmies,
punaisten pohjoisen: rintaman komentaja. Tampe­reen
piiolustuksen organisaattori \
LAUTATARHAN TÖISTÄ
RINTAM.1N KOMENTAJAKSI
Luokkasotaa kädtteleväsä kfr-
. JalUsuudessa tapahtoneesta. smucs-ta
murroksesta hnolimaUa ovat
käsitykset ponakaaEtin . tätkeim-mistäkln
Johtajista vielä kovin ha­taria.
Tiedot Hugo Salmelasta, tulevasta
rintaman komentajasta.'ovat äärim­mäisen
niukkoja. Hänen n i m ^ n ei
juuri mainita historiankirjoissa huo- <
limatta siltä, että hänen tekonsa an­saitsevat
tulla ikiajoiksi kirjoitetuksi
Suomen historiaan.
S A N A N E N VA P A U r t E S TA
Olen lukenut tarkoin yleisön k i r .
joitukset ja on tullut joskus ajatus
pistää myös muutama rivi omia
mietteitäni, vaan aina se on teke­mättä
jäänyt. Toiset kirjoitukset
ovat olleet n i i n hyvin kirjoitettuja,
aina ajanmukaisesti ja asiallisesti.
On tullut mieleeni, kylläpä meillä
on "kunnon poikia".
Olen myös huomannut kirjoituk*
sen nimellä ' O l l i , Toronto", ja se
mielestäni o l i l i i an vaativainen Va­paus-
lehdestämme ,että mitä siinä
saisi ilmoittaa ja n i i n edespäin. Oli­si
otettava huomioon kuinka vas­tuunalaista
on olla pikkufarmarien
ja työtätekevien lehden toimittaja.
Ja kuinka suuren vastuun kanta to- .
tuuden ja rauhail puolustaja, sitä
on tämä meidän lehtemme Vapaus.
Eikö sanomalehti ole siksi, että
saamme siitä lukea tärkeimmät
ajan tapahtumat ja oikein tulkit­tuina?
Aikamme vakavimmat tapahtu­mat
liikkuvat Moskovaan ja Wash-ingtonin
välillä emmekä me pikku-ihmiset
voi sitä toiseksi muuttaa.
Ottaa vain suuren päivälehden kä­teensä
niin heti on . etusivulla kir^
joituksia Moskovasta ja usein on
vielä sisäsivuilla lisäkettä. Tarkoi­tan
sellaisia suurlehtiä kuin mitä
ovat esim. Toi-onto Star jp Globe
and Mail.
siis 33rVUotias joutuessaan hoita­maan
rintamankomentajan tehtäviä.
Hän el ollut saanut opillista sivistys­tä.
Parikkalasta hän siirtyi varhain
Kotkaan, jossa työskenteli s^työr
miehenä lautatarhoUla. Kaikki ..va­paat
aikansa hän käytti itseopiske­luun,
me.
Suurta mielenkiintoa hän tunsi
näyttämötaiteeseen. Kymmenen vuo­den
ajan hän kuului Kotkan työ­väen
teatterin etevimpiin näyttelijöi-j
hin ja kohtalokkaana vuonna 1917,
hänet valittiin Kymin työväen seura-1
näyttämön johtajaksL Myrskyisä ai-j
Usesta kurista, sen parhaat voimat
toivat punakaartiin iniUauaäa työ­väenyhdistysten
menettel3rtavat. nii-kertovat
niukat tietolähteen- ^en kansanvaltaisuuden, joka oli tie-
' tenkin armeijalle sopimaton.
Näihin vaibeujksiin : törmäni .Hugo
Salmelakin saapnessaan Tampe­reelle
iielmiknnn loppai^vinä.
Tnsidn hähdla itselläänkSän oli
alkuvaihcyiasa selvää käsitystä näi-dHi
panttdden. Ininitecsta. ;
ka tempasi hänet kuitenkin pian Alussa mamittu asiakhrja. suunni^
pois teatterilavalta; työväenliikkeelle | tehna Tampereen Punakaarti-osasto-uskollisena
hän liittyi punakaartiin jen Järjestelmäksi, jonka Salmela
ja siellä hän joutui yleistä luotta­musta
nauttivana pian johtotehtä­viin,.
•
laati Jo maaliskuun 5^ päivänä, i l -
pyrkimystä Sotilaallisen kurin Iiibmi-mentää
joka tapauksesi vakaata
Marraskuun 13. päivänä — marras- j seen joukko-osastoihin. Siinä esitel-k
i ^ suurlakon aattona—r asiakir-; lään esikunnan rintamapäällikön ja
joissa mainitaan hänen osallistimeen' hänen alaistensa velvoituksia ja teh^
Kotkan rykmenthi pataljoonan ja: täviä. Suunnitehna oli laadittu L j r l y n k u i n eräitten hänen työto-koinppanien
pääUiköiden kokouk- j rintamaa varten, mutta sen raken- i ^ereittensa. jotka jättivät "viime het-seeh;
hän Oli tohninut Kotkan ryk-i teestä näkyy, että se-oli tarkoitettu kessä saarrostusuhkan alaisen kau-mentin
3. pataljoonan toMnentajana. j sovellettavaksi laajemmassakin mi- P^^*^-, "Viekää Helsingin herroille
Hän o'i sihteerinä tässä kokouksessa.! tassa. Ihmeen kautta säästynyt asia-! *«"«>siä ja kertokaa, millaiseen t i ­la
«seurasi epäonnistuminen toistaan.
Pitäjä toisensa jälkeen joutui valkoi­sille.
Apujoukkoja lähetettiin rinta­mille,
mitä kokoon saatiin, mutta
käännettä ei kyetty aikaansaamaan.
Maaliskuun 16—18. päivänä valkois­ten
onnistui saada VUppulan rinta­ma
liikkeelle Ja punakaartin joukko­jen
yleinen peräytyminen Tamperet­ta
kohti alkoL Valkoisten onnistui
katkaista Tampereen—Porm yhtey­det.
Saartorengas, kiristyi yhä tiu­kemmin
punaisen Tampereen ympä­rille.
.
Hugo Salmela ymmärsi, millaista
menetystä merkitsisi Tampereen ku­kistuminen
: työväenluokan asialle.
Hän hylkäsi ajatuksen paosta ja jäi!
seen. Kaikki hänen kykynsä pääse­vät
vasta nyt oikein ilmenemään.
Hänen lähimmiksi työtovereikseen
jää Pispalan komppanian .päällikkö
AtteKoivunen ja Ali Aaltonen, joka
oli T^pereen puolustajien .Joul^ossa
ainoa' «sotilaskoulutusta saanut, mut­ta
hänb^in sotilaalliset tietonsa olir
vat' |>öräi6in Venäjän—Japanin so­dasta').','';;
H u ^ : Sfiltvielan toimenpiteissä Jää­vä
fc BA(tisii{iij4n punakaartin toimin­taa
hul^g^lj^nemmis^päätökse^
Tampereelle, vaikka koko rintaman
ylipäällikkönä hänen siirtymisensä
pois kaupungista olisi ollut luonnol-jossa
hänet myös määrättiin Kymin; kirja päättyy alkukappaleessa mai-armeijan
komendantiksi. Inittuun päälliköille osoitettuun ve-
Luokkasodan alkuvaiheissa hänet | to<Mnukseennuesten kohtelusta ja
tavataan Savon rintaman ylipäälU- oman velvollisuuden tajuamisesta:
kön apulaisena, mutta tässä tehtä- Käänteen aikaansaaminen muuta-vässään
hän viip3ri vain parisen viik- massa päivässä punakaartin sota-koa.
Hehnikuun 18. päivänä anne^- joukkojen toiminnassa oli yllvoimal-tlm
päiväkäsky, jolla punainen rin-j nen asia. Enemmistöpäätökset, ku-i
tama Jaettiin kolmen osaan. Hugo rin puute ja Johtajien valinnaisuus
Salmelan summitelma
man komentajaksi. Tämä rintamaKuhmoisten ja Jämsän valtaamisek-!
Salmela nimitettiin pohjoisen rinta-1 säilyivät.
tis- ja urheilutapahtumien tasolla
-pienuudestaan'huolimatta:
Vapauden ystävä.
Sault Ste. Marie.
Ont.
• • •
Miehestäni tämä Vapaus-lehtein-i ulottui Päijänteestä Pohjanlahteen., j si epäonnistui;^ Satakunnan rintamal-me
on kokolailla tärkeimpien uu- p„hj„fc«,te rintamasta tuli taok-. j
kasodan ;tärkein näyttänö ja sUUX
Ra«6 SaUnda ^»biriim snttrto nrdi.'
työnsä, siellä, erityisestt
reen pnolnstuksessa, pääsivät oi­keuksiinsa
hänen luontaiset organi-^
saattorin lahjansa. i;
lanteeseen me olemme joutuneet.
Kuinka mielelläni minäkin lähtisin
teidän mukaanne, jos se olisi minul­le
mahdollista", sanoi Salmela ase­malla
eräälle nuorisokomppanlalle.
PUOLU9ITUK8EN
ORGANISAATTORI
- Yksin jäätyän narmdjan komen­taja
alkoi toimia. Kaikki hänen
ponnistuksensa kohdistnivat nyt
Tampereen pnolnstnksen lajittami-
'rättiin asepalvelukseen. Lisävoimia
pyydettiin Helsingistä, Turusta ja Rii­himäeltä.
Kaikki huomio kohdistet­tiin
Tampereella olevien ^ukkojen
taistelukunnon parantamiseen. Pro­pagandaa
.tehostettiin. Yksityiset
kaartilaiset palautettiin joukko-.osas-toililnsa.
Rakennettiin katusulkuja
ja piikkilankaestein. Punahien pääl­likkö
oli kaikkialla Itse. uurasti yötä
päivää.
— Tampereen puolustuksen lujit­tuminen
on laskettava kokonaan Hu­go
Salmelan ansiolcsl. Hän työsken­teli
yötä päivää, neuvotteli, antoi
määräyksiä, kehotti Ja uhkasi . . .
Tämän taistelukyvyttömyyden tilas­sa
olevan armeijan muuttaminen kä­denkäänteessä
talstelukykyisieksi se­kä
Tampereen puolustuksen nopea
organisointi ovat töitä, joista kuka
tahansa sotapäällikkö voisi ylpeillä.
Sitä suuremmaksi on niiden arvo
laskettava, kun suorittajana oli soti-lasslvlstystä
. saamaton tavallinen
työmies . . Vaikka Jättäishnme Hu­go
Salmelan kaiken muun toiminnan
huomioonottamatta, riittää Tampe­reen
puolustuksen organisointi yksin­kin
säilyttämään hänen nimensä his­torian
lehdillä, kirjoittaa kenraalir
majuri E. W. Kukkonen, Joka on teh­nyt
jälkipolville arvokkaan palveluk­sen
1930-luvulla suorittamallaan tut­kimuksella
Hugo Salmelasta Tampe­reen
puolustajana.
RINTAMAN LUJITTUMINEN
Tulokset näkyivät pian. Kon val­koiset
aloittivat maaliskuun 25.
päivänä ratkaisevaksi tarkoitetmi
hyökkäyksensä Tamperetta vas­taan,
he havaitsivat seinän olevan
edessään. Puolustastaistelussa pu­nakaarti
oli kuin natfestisyntynyt.
Valkoiset voivat saavuttaa menesr
^ksiä, vain > taistelemäVai t « ^ italolt^
Ja''.|[ftlu kadulta; läeidän oli pakl^
mtid^]^ tektiikkäansä >Ja
piii^stal^teluupv" V He^' suuntasivat
Jcaupunkiin tykli^tötulen, Tulipalot
.^vosivat. ' '' *
'. 4 ^ " S 0 ^ahnelaik 'elämän viime pä}^
• on Jäänyt Jäljelle "kaksi kirjei­tä.
Molemmat on kirjoitettu Eli\9
ilBahjaUe, joka taisteU Lempääläs^
yrittpten saada yhteyttä: Tampereejr
lä^^iätelevlln joukkoihhi. Niistä k i^
väiituu ^Salmelan mielenlujuus sarmr,
nattomlen vaikeuksien keskellä, '-f-.
^En ole koko piirityksen aikana unta
'silmiini saanut;''sanoo hän toisessa
kirjeessään ja toinen i^uuluuf --f
^ "Pikainen apu on taipeen, ainoas­taan
muutamasta 'tunnista rilppUu
pelastus; Koettakaa joutifa pian
apuun. Lempäälän tietä jodotanune
auki:" •
Tilanne kävi yhä nhkaavammaki
si. Vihollinen tunkeutui kaupnngltf
sisään. Alkoivat varsbialset katni
taistelut ja nekin kestivät toista
^viikkoa.. Punakaarti pttolnsti sit-r,
fceästi jokaista katua ja .ialoa. Vasf
ta/huhtikuun 7. päivänä oli bauv.
pnnbi kokonaisnudessah valkoisten
käsissä.
SODAN J A L K O I H IN
" L U P A A KYSYMÄTTÄ"
* Fort A r t h u r . — Nyt meillä on
jokapäiväisenä ruikutuksena sano­malehdissä,
TVssä, radiossa ja par­lamentissa
nuo atomikärjet, jotka
meidän pitäisi ottaa Amerikasta ja
k a näkeekin tällaisessa kehi­t
y s s u u n n a s s a — perhesuhtei­den
j o u k k o m i t t a i s e s s a " s y n n i s ­sä",
• k u t e n Senet-lehti sanoo
— eräitä h u o l e s t u t t a v i a p i i r t e i - joiden sanotaan maksavan kahdek-
SOTILASKURIN LUOMINEN
Muutaman knnkanden ja viildio-jen
kalaessa hKHmonvrimaisesti
^ maasta kohonnut työläis- ja toi^-
pariarmeija on historiallinen ilime^'
Mutta tällaisella armeijalla. Jolta
kaiken llsäfcd panttni sotilaallisen
koulutuksen saannt päällystö, oU
vakavia puutteita. '
Se el ollut tottunut aseiden käyt­töön,
sillä el ollut käsitystä sotilaal­ta
ja ominaisuuksia.
Mutta mikä on tämän "syn­nin"
juuri ja perusta?
Opiskelijain kertoman mu­kaan
on pahennuksen aiheut­tajana
raha ja raha-asiat! Opis­kelijat
voivat saada yksinäisi­nä
enemmän hallituksen avus-i
tusta, mitä he saisivat viralli­sen
avioliiton solmimisen jäl­keen.
Saadakseen enemmän ra-liaa
eli valtion avustusta, opis­kelijat
tekevät mieluimmin
"syntiä", kuin kärsivät suu^
rempaa talouspuutetta.
Mutta kuka on sitten suurin
"syntinen"? Raamatussa aina­kin
iJanotaan: "Parempi olisi,
että hänen, joka pahentaa yh­denkään
näistä pienimmistä,
kaulaansa ripustettaisiin myl­lynkivi
ja hänet upotettaisiin
meren syvyyteen".
Tämä" vetää meidät vastatus­ten
kummallisen jutun Ttanssa.
On.' tietenkin epäjohdonmu­kaista;
ja epätieteellistä puhua
'^kristityistä hallituksista" ja
"jurilalankieltäjähallituksista",
kuteh"nykyaikana niin paljon
vätystellään,;,
Mutta niissä "jumalankieltä-jähallitusten"
maissa ei opiske­lijan
tarvitse tehdä "syntiä"
näiltäkään tiimoilta; heidän
opiskelu- ja toimeentulomah­dollisuutensa
on taattu huoli­matta
siitä, ovatko he yksinäi­siä
tai solmivatko avioliiton!
Tältä pohjalta katsoen näyt­tää
suurinialta "synniltä" se,
jos jatketaan sellaisia menet­telymuotoja
ja elämäntapoja,
mitkä ajavat rahan voimalla ja
raha-asiain vuoksi nuoria ihmi­siä
"syntiin".
sansataa miljoonaa dollaria ja lisäk­si
niillä sanotaan poistettavan sodan
vaara.
Onko meillä sodan vaaraa? Se!
riippuu meistä itsestämme., sillä mi- j
tä en^män aseistumme, sen suu­rempi
on sodan vaara. Sen todistaa
eletty historia.
Vaara, joka uhkaa meitä, on it­senäisyytemme.
Nyt j o määritellään
ja painostetaan rajanaapurimme ta­holta
mitä saamme tehdä j a mitä
emme. Me emme saisi myydä vil­jaa
eikä traktoreita Kiinaan, joka
on meidän aavikkofarmareidemme
elämänkysymys. Me emme saisi
myydä teollisuustarpeita Kuubaan,
eikä myöskään sahatavaraa Amerik­kaan,
mutta meidän pitäisi ostaa i l ­malaivoja
atomikärkineen Ameri­kasta
biljoonien dollarien edestä,
jonka johdosta rahamme arvo las­kee
laskemistaan. Kansakuntamme
velka kasvaa, ei ainoastaan meidän
maksettavaksemme, mutta myöskin
tuleville sukupolville, jos heitä
enää on olemassa.
Me emme enää saa l i i k k u a omilla
pohjoisilla alueillamme ilman Ame­rikan
lupaa. Päämme päällä lentää
amerikkalaisia ilmalaivoja atomi-pommeineen
melkein joka päivä ja
ne ovat vaaraksi meille. Amerik­kalaisia
sotaherroja tulee vieraak­semme
ja he määräävät mitä mei­dän
on tehtävä. Parlamentissamme
väitellään olemmeko nöyrästi totel­leet
lupauksia j a määräyksiä joihin
olemme sitoutuneet. Me emme kan­sakuntana
tiedä mitä meidän halli
tuksemme valtuutetut tekevät, mut­ta
tekivätpä he mitä hyvänsä niin
meiltä ei neuvoa kysytä, mutta mei­dän
on maksettava laskut..
En tiedä tuleeko sota tai ei, mut­ta
jos se tulee niin meidät viedään
•siihen lupaa kysymättä. Sen jo
osoitti Kuuban k r i i s i ; Meitä jo syy­tettiin
siitä, että emme olleet kyl­l
i n nopeasti naapurin mukana .so­taa
sytyttämässä, jossa kaikki oli­simme
hukkuneet tuohon naapurin
kaivamaan kuoppaan. — I. S.. Port
Arthur, Ont, •
Muutamia päiviä sitten ilmoitettiin Canadan parlamentaarikkojen piireistä, että
oli hankkeilla heidän palkkansa korottaminen. Nuorten konservatiivien taholta
ehdotettiin, että palkat olisi ehkä kaksinkertaistutettava. Uutinen saattoi Tele-gram
News Servicen pilapiirtäjän huomioimaan: "Sanokaa vielä, että he eivät
voi olla yhteistoiminnassa". \
KOMENTAJAN KOHTALO
I iP^joisan rintaman komentaja*FH<t-
^^aäcibnela oli kuitenkin ennen tä'^
tavannut kohtalonsa. Maaliskuun^.
^I^äjv^^ taistelujen riehuessa kiiiMui
T^niUlseltä Opistolta (jossa öo'Hj8l-sen
rintaman esikunta sijaltsi):^valr
tava' räjähdys, jota seurasi t ö ^ .
Samalla alki>l koulun IkkunolQta^ tul­via-
savua. Tulipalo sammut€ttiin''4ä
haavoittuneita kannettiin pois.
ään joukossaan oli myös Hugo ^Sal­mela.
Häntä lähdettiin kuljettapjifln
sairaalaan, mutta se oli myöhälstJL.
Punainen komentaja menehtyi haiu-voihinsa.
^^.^ ,
Räjähdyksen syistä on esitetty eri­laisia
olettamuksia. Toisten tle)»^n
mukaan sen aiheutti valkoisten a m ­mus,
erään suusta suuhun kulkeo.ee}!
tiedon mukaan räjähdyksen l ^ J l ^ l -
llsen Opiston ammusvarastossa'iiai-heuttl
eräs punakaartin päälliköiltä.
'Kiirjaillja Matti Kurjensaari .huji.-
pentaa ajatuk^nsa Hugo Salmelasta
perusasettamukseen, että Tampe|?pelT
la seisoi vuonna 1918 vastakkain kak-
.gl ylipäällikköä, selMtyömles Sahneli!
ja'^^ vapaaherra Mai^nerhelm. J a hän|
;kysyy: Missä on se Inhlnjtlllinen oi-!
jkeusistuln, joka. uskaltaa ratkaista!
,kumpi heistä oli suurempi?
; Sellaista oikeusistuinta ei tieten^
•kään ole. ; ^ • ; '
• Arkipäi^n maailmassa olisi k n i - ,
tenkin jo paljop voitettu,'jos- v i - )
ralltoen historianktrjoitoa edes; tie- ;
täisi sekatyömirä Hngo Salmdan,
pohjoisen rintaman ylipäällikön,!
' nimen ja kertoisi hänen pyrkimj^-^ >
< mistään. Vastapuolen, voittajan, <
, teoista on kerrottu tynqieentyml-':
seen saakka. w
\ Ja Hugo Salihela on. ^faio. yiosi '*
, työväenluokan ja torpparien s a n - '
i kareista neljäakymmenenviJdeik
vuoden takaa. Kninba monta-tan-'-.
tematonta Hugo Salmelaa Ilmanen
työväenluokan valianknmouäUike :*
synnyttikään? — Erkki Kanpidla. .
VOI SURKEUTTA
• • • • ; 1
, 'Pikku Plkka tulee koulusta ko-'
t i i n ja istuutuu ruokapöydän ää-«
reen; Kun on syöty, puhkeaa Pek-!
ka puhumaan: "* '
— TaTaskaan ei ollut pannukak-,
kua; i Jo maanantaina sinä lupasit v
pannukakkua, eikä ollut,; ja eilen i
lupasit, eikä ollut, eikä tänäänkään,
saatu pannukakkua . . . Koko elä*
mä kuluu, enkä minä vain saa pan- '
nukakkua. ' '
PÄIVÄN PAKINA
Kannibalismi ei miettytä
—Vancouverista toista viikkoa sitr
ten tulleissa uutistiedoissa kerrot­t
i i n , että. Uuden- Demokraattisen
puolueen (NDP) huomatut johto­henkilöt
olivat siellä tuominneet
armottomasti terästyöläisten unio­nin^
johtajiston kannibalismiin ver
rattavan hajoitustyön toisten työ-läisteif,'
j a erikoisesti kaivostyöläis­ten
rivien hajoittamiseksi.
Me emme luonnollisestikaan tiedä
m i t C ajattelevat asiasta täällä Sud-buryssa
mainitun puolueen napa­miehet,
jotka sitoivat itsensä, tai s i ­dottiinko
heidät — mikä on loppu
kädessä yksi j a sama juttu — lu­j
i l l a napanuorilla niihin terästyö
Iäisten union virkailijoihin, jotka ih­misiä
häpeämättä j a Jumalaa pel­käämättä
ovat täällä hajoitustyötään
tehneet kaivosmiesten taloudellisten
ja sosiaalisten olosuhteiden hu.o^
nontamiseksi ja jättiläiskokoisen
amerikkalaisyhtiön voittojen kar­tuttamiseksi.
Mutta tulokset puhuvat puoles­taan:';
•••
B r i t i sh Colämbiassa nauttivat
suurten kansanjoukkojen luotta­musta
ne Uuden demokraattisen
puolueen jäsenet, jotka toimivat
työtätekevien hyväksi ja puolusta­vat
heidän yhtenäisyyttään hajpitta-jia
vastaan. He ovat tulleet sieltä
valituksi sekä maakunnallisiin lain-laatijakunnan
että liittovaltion ala­huoneen
jäseniksi.
Täällä hajoitustyötä tekeviä voi­mia
puolustaneet Uuden demokraat­tisen
puolueen kellokkaat saivat
kyllä päänsilitystä j a kiitosta Suu­ren
Rahan miehiltä, mutta kun t u li
vaalipäivä kesäkuussa., n i in he sai
vat tavallisten ihmisten tuomiori ii
jäivät pitämään tyhjän i ääninäkin
suuta. , -a ? ; ^ l / r hr
Ainoa ^'tulos" ja " e t u " [incon työ­läisten
rivien hajoitt<in]()i^ta.Q]i^^
että kaivos- j a sulaitioJtii^isftSiv»
ole vieläkään saaneet uutta työ­ehtosopimusta;
IhcO on pääs^t,^ k i i ­tos
hajoittajille','kuuTcjfusi' kUiÄäU-den
perään kuih köifä' veräjä^äV
tarvitsematta maksad alati kohbavia
elinkustannuksia vastaavia palkan
korotuksia.
Kannattaa siitä nyt ylpeillä sekä
'suurin rikkauksiinsa' perustuvista
voimistaan kerskuneiden terästyö­läisten
union pomojen että hei'
dän poliittisten avustajiensakin.
Mutta vierailkaamme nyt luline-
MiU unionin läntisen piirin 19.
edustajakokouksessa..
Siellä esiintyi Miiie MiUin yksi
perustava jäsen, Uuden demokraat­tisen
puolueen ehdokaana j a edus'
taja British Columbian lainlaatija-kunnan
jäseniksi Crahbrookista va­littu
mies, joka tunnetaan työväen-
liikkeessä erittäin hyvin, -Hänen
nimensä on Leo Nimisick.
Puhuessaan mainitussa kaivosi
miesten kokouksessa Nimisick
k i i t t i sitä ai-vokasta työtä, mitä
Mine M i l l on suorittanut j a koros­t
i :
- On helppo mennä virran mu­kana,
mutta hieman vaikeampaa
mennä vastavirtaan ja hyljätä
konformismin (yhdenmuotoisuu­den
eli samanlaisuuden).
r Tuomittuaanjyrkin sanoin teräs-työläisten
unionin hajoitustyön
Mine-Milliä jvasta^nl Nimsick vetosi
jäsenistön ^^oUdai^j^i^teen ja ke'
hoittr heitä '[ s u i k e a a n rivinsä
kaikkia u'äl)lä liiajolP^s^ri^ksiä vas-l
aikana jolloin tuhannet järjestymät­tömät
odottavat järjestämis^yön aut­tajia!
' / :v;
Tämä oli epäilemättä ajankohtai­nen
varoitus, sillä eräät merkit viit­taavat
siihen, että terästyöläisten
unionin oikeistojohdon tarkoitukse
no on tehdä yritys myös Länsi-
Canadan kaivosmiesten "vapautta­miseksi"
kollektiivisen 'työehtoso­pimuksen
turvastaija tuesta. V.
Mine^Millin piirikokouksessa pu­hui
myös toinen BC:n lainlaatija-kunnan
jäsen, Qedric Cox, Burna-bysta.
joka sai äskettäin känsalUs;
ta mainosta Kuuba |nat|(anfla joh^'
dosta. Mr.vGojc on vsiVumeHneh sa>
noen myös >Mine-MlUlnJ&}en.
HSn kfjc^ kokaulue&sa. Kuubau.
tekeinist^än' hävainnoista.-mm. sei
raavaa:
"Tapaturmassa loukaantuhe^tv
kuubalaiset työläiset saavat ensim^ v
maisena vuonna loukkaantumisen'
jälkeen 100-prosenttisen palkan'
korvauksen, sen jälkeen loukkaan*'
tumisen vuoksi työky vyttön^J^ |
tullut työläinen saa 70 prosenttia,
>{^alkastaan ynnä 5 prosenttia pai -'
kastaan jokaista lastaan kohti tosin •
sllla<rajoituksella, ettei häneii^ta-;
patiifmakorvauksensa voi nousta;
alkuperäistä palkkaa korkeammak-!
$i: Kaikki., silikoosista: kärsivät k a i - ;
vosmiehiet; saavat lopuksi elämäknr
^een 100-prosenttisen palkkakoir^;
vauksen.
"Minä eYi tunne Cänadassa hii- •
tään tapaturmasuunnitelraaa, mikS i
tulisi lähellekään tätä. (edelläkeiv ;
roftua)", sanoi mr. Cox, . i
Tämän ijälkeen, niih' kerrotaan!
uutistiedoissa, Cox antoi. Mine Mii- •
Iin läntisen p i i r in tuiineiulle johto-•
henkilölle, Harvey Murphe^Ue |
erään kuubalaisen kaivosmiehen^
kuvan sanoen: ." 'J
"Olen erittäin iloinen voidessani ^
,olla:,yälittäjänä niin, että BrUish
i^oUimbian kaivosmiehet saavat:!tS-,|
mäti ;ltuvan(, mikä oU lähetetty iKont-1
ibato kaivosmiesten k t i n n i a n o s o f ^ -l
sen merkiksi." . . ' . • '
Nostamme Itattua näille Uuden ]
iD^if&raattisen puolueen <ennafc^;
• /
:| Heidlinlaisiaan miehiä tarvittai-'
'MiT^iina iSudburyssakln, jötfa voi- <
siili antsa tosiniielössä tulevissa-|-
^ialelssa taisteluliaastei molemmille <
.•anholHe puolueille. — KänsäkoMcac!