1963-02-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 •A tiistaina, helniik. 5 p — Tuesday, Feb. 5, 1963 VAPAUS I N D E P E N D E J N T LA80R ORGAN OF FINNISH CANAOIANS (LIBERTY) \ Established Nov. 6. 1917 Editor: wJ.Eklund Mottager: E. Sukel Tdephones: Office OS 4-4264 - Edltorlal OS 4-4265 - 4»«*lished thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus * *l*9bmhlng Co. Ltd.. 100-102 Elm St. WC8t, Sudbury. Ontario. Canada. Mailing address; Box 69 Advertising rates upon application. translntlons free of charge. • VHtthorized as secon^ c ass mall/by the Post Office' Department. Ottawa; and for i»aya»ent of postage in cash. * T1L.%USHINNAT Canädassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $455 OSArsSa: 1 vk. $9.00 8 kk. $4.80 ; 3 kk. 2.50 " S u o i p ^ : , 1 vfc 8.50 6.kk. 64^6 CANADIAN LANGUAGEPRESS • • • - .'inu-. SYNTYMÄ- HcarÄt, Ont.. helmikuun 6 VesivelUä'piiurm "Syntiä*', se onkin ' ' tiontoosta viime viiJfollaLtulleesöaV.efäässä^ .tiedossa kerrottiin sikäläisessä yliopistossa suoritetut• tMtHi- Imuksen osoittaneen, että sen ylioppilaista yksi kolmannes "elää sjmnissä" — eli yhteiselämää ikäänkuin he olisivat >mies ia vaimo. , ,, Tutkimus oli suoritettu 200 opiskelijaperheen ryhmässä* f Opiskelijain sanomalehti "Senet" julkaisi tutkimuksen tulök-; > set ja niistä ilmeni, että 40 perhettä (kahdestasadasta) oli -virallisesti avioliitossa^ 95 oli kihloissa ja odotteli päästöto- Tdistustaan ennen vihille menoa, mutta jälellejääneet 65 paria ^ telävät vain yhdessä. Viimeksimainituista Senet-lehti sanoo: > "Keslj^inkertaisesta yhdessä,elävästä parista kehittyy jär-vkevä perhe, joka on korkeasti tietoinen sosiaalisesta vastuus-^ • taan ja yrittää rehellisesti elää omien aatteidensä mukai- -sesti." Opiskelijain keskuudessa suoritetut haastattelut ovat -vahvistaneet, kerrotaan AP:n uutisessa, että tämä raportti -prt totuudenmukainen. 2l-vuotiaan taloustiedettä opiskelevan iHarry Daviesin kerrotaan sanoneep: "Se on hyväksytty elä» Irtähtapa täällä. Asianomaiset opiskelijat eivät kersku siitä :ei<»ätkä liioin yritä sitä salata." ; "''Ht.ikilön ei tarvitse olla mikään moraalikiihkoilija,vaik- • ' Puoluejohtajan Johii Wintermeyerin; luvattua "^^f^ min oikeata "puuroa-' tarvitsevien tyydyttämiseksi, liberaalipuolueen Ontarion jaoston kaksipäiväinen konferenssi päätti viikko sitten Torontossa, että "vesivelliä" pitemmälle ei puolue mene edes lupausten annossa kautta maakunnan haluttavan ja tarvittavan terveyshuoltolain eli Medicare-lain - tiimoilla. * .. Viime lokakuussa Ontarion liberaalipuolueen johto lupasi, jos se tulee edessäolevissa maakunnallisissa vaaleissa valituksi, laatia yleisen, pakollisen terveyshuoltolain, minkä ' perusteella varattaisiin kaikille ontariolaisille lääkäri- jai sairaalahoito, laboratoriokokeet- ja muut terveystarkastuspalve-lut. Lupäsivatpa liberaälijöhtajat silloin lääkärien määräämät lääkkeetkin vapaasti ainakin vanhuudeneläkettä sekä köyhyyden ja työkyvyttömyyden perusteella eläkettä nauttiville. Vähän toista viikkoa !?itten nämä "lupaukset" pantiin kirjoitetussa muodissa liberaalien vaaliohjelmaan ja katso, luvatusta terveyshuöltolaista tulikin jonkinlainen "köyhäin- ' äpiisuunhitelma"', jota ei voida oikeudenmukaisesti verrata edes vesivelliin. Liberaalien medicare-lain mukaan saisivat lääke- j a lää^ iärinhoitoa vain yli 65 vuotta täyttäneet avustuksen varassa olevat työkyvyttömät ja työttömät, joiden maksuista vastaisi maakuntahallitus. 'Enää ei ole siis hajuakaan siitä, että tästä terveyshuolto-laista tulisi yleinen ja siis kaikkia Ontarion asukkaita kos- Jceva laki; pois ovat puheet siitä, että lain täyntäntöönpano _ tulisi pakolliseksi. - V — Kaiken kukkuraksi on vedetty pois suunnitelmasta hallitusvastuukin; nyt puhutaan yksityisvakuutusyhtiöiden ja erikoisesti Physician Service Incorporationin kanssa käytä- "vistä neuvotteluista jne. Lyhyesti sanoen liberaalipuolueen suurieleisesti loka- ,;^iji,\issa lupaama terveyshuoltolaki kuivui kuin lasareetin suurus jo tässä puoluekonferenssissa, mikä sellaisenaan viittaa- Siihen, että liberaalit unhoittaisivat kaiketi koko hom- >man, jos valituksi tulisivat. Parhaassakin tapauksessa, kuten liberaalipuoluetta tukevat lehdet ovat myöntäneet, tämän "'.suunniteiman tavoitteena ei ole valiiojrtitoisenterv^shtiöl-- toläin laatiminen, vaan yksityisliikkeiden varassa tehtävien vakuutusten jossakin määrin laajentaminen maakuntahalli-t i^sen rahallisen avustuksen varassa. Selvää on, että tällainen "terveyshuoltosuunnitelma" ei tyydytä ketään muita kuin niitä suurpääomapiirejä, jotka vastustavat kynsin hampain kaikenlaisia sosiaalisia parannuksia. Liberaalipuolueen "uusi terveyshuoltolakisuunnitel-m" ä" ei ole yhtään parempi Ontariossa vallassa olevan kon-^ ^' söi^vatiivipuolueen terveyshuoltorohjelmaa, jonka perimmäi- J^enä tarkoituksena on sivuuttaa Ontarion väestön yleisesti haluama ja vaatima terveyshuoltolain laatiminen silläj että ^laaditaan jonkinlainen korvikelaki, mikä ei paranna väestön 'terveyshuoltoa lainkaan^ paitsi ehkä vähän ihmisarvoa alentavan "köyhyydentodlstuksen" perusteella. Lääkäri-, lääker, sairaala ja muut hoitokustannukset Toyät viimeaikoina tulleet ni:n kaiuiksi, että eneihmistölle ca-nadalaisista on kunnollinen^ nykyhetken mahdollisuuksia •vastaava terveyshuolto taloussyistä käsivarsien ulottuman ulkopuolella. Siitä johtuu, että työläiset, farmarit ja muut pikkueläjät menevät lääkärinapua hakemaan monesti vasta .sitten kun heidän tautinsa on jo kehittynyt niin pahaksi, ettei sitä voida enää parantaa tai jos voidaan parantaa, se yaatii paljon aikaa ja varoja. Yleistä, pakollista ja kaikkia asukkaita koskeva terveys- • huoltolakia, mikä takaa nykyaikaisen jääkäri-, sairaala- ja lääkehoidon kaikille asukkaille, vaaditaan juuri sen tarpeellisuuden vuoksi kautta maan. Ja koska molemmat vanhat puo.- . lueet kieltäytyvät vielä vaaliohjelmissaankin tällaisen uudistuksen toteuttamislupauksen antamisesta, silloin ei ole valitsijoilla muuta keinoa, kuin antaa kannatuksensa ja tukensa niille voimille, jotka ovat valmiina tällaisen tuiki tärkeän , uudistuksen suorittamaan. Se tarkoittaa pääasiassa kanna-tiikisen ja äänien antamista Uudelle demokraattiselle puolueelle, jolle avautuu Ontarion tulevissa maakuntavaaleissa kultainen voiton mahdollisuus jos se pyrkii yhdistämään :..kajkki ne voimat, jotka tällaista uudistusta haluavat ja toi- : mii päättävästi terveyshuoltolain ja muiden tarpeellisten uu- ; distusten ja reformien toteuttamiseksi. . RelkU Vehkalahti, täyttftft keskiviikkona pnä 70 vuotta. Anna Valpuri Mikkola, Cobalt, Önt., täyttää' torstaina, helmikuun 7 pnä 95 vuotta. John Iv Haacala, yancouvcr. B.C. i täytti mBanantalna; helmikuun 4 pnä = 83 vuotta. > 'Mrs. Amanda Kahila. Toronto, Ont, tfiyttäa torstaina, helmikuun 7 pglvShS 95 vuotta. Yhäynime sukulaisten ja tutta-vain oi^entoivotuksiin. öisen rintamäii päällikkö sekatyömies Hugo Salmela YLEI$ÖM KIRJE Helsinki, — (KU) — ^Täälliköiden tulee olla tarkoin selvillä siitän missä ja kuinka suurill» voimilla yjairustet-tuna vihollinen on .innostaa ja kehottaa alaisiiaanto^ rohkeuteen j a kylxnäverisTyteon- taistelussa sekä kaikinpuolin auttaa ia kohdella hyvin iniehislöä. Jalo toveri menettää ennemmin itsensä kuin ahtaa karisia töVeHenJBavV;-'^ Katkelma on loppuyhteenveto ihäalis^ 45 vuotia sitten valmistuneesta asiakirjalta^ Punakaartiosastojen Järjestelmä", jossa fafiiunotei|u^^ nitelma punaisten pohjoisen niitaman tpiminnäx^ J mlseksL Suunnitelman laatijana oli mies. joka ei pUni:)3aa-> nut päivääkään sotilaskoulutusta, henkilö, jonka ityöSräeti-r luokan ja torpparien vaUahk^mousUllm.veti^e^ ia^^arotir THTu.g,«o„ Scaolim« oei loa s« nyn,HtyHi Pi>aorviikvkvoailoacscsoa vastuuu..a..l„a.;i,s.e.',e n; tehtävään luokkasodatt, rätkaisiev.ä n rin. ia-kesäkuun 13 päivänä 1884. Hän oTI^ paallikoksu Han oh Hugo Salmela. 33-yuotia8 sekatyömies, punaisten pohjoisen: rintaman komentaja. Tampereen piiolustuksen organisaattori \ LAUTATARHAN TÖISTÄ RINTAM.1N KOMENTAJAKSI Luokkasotaa kädtteleväsä kfr- . JalUsuudessa tapahtoneesta. smucs-ta murroksesta hnolimaUa ovat käsitykset ponakaaEtin . tätkeim-mistäkln Johtajista vielä kovin hataria. Tiedot Hugo Salmelasta, tulevasta rintaman komentajasta.'ovat äärimmäisen niukkoja. Hänen n i m ^ n ei juuri mainita historiankirjoissa huo- < limatta siltä, että hänen tekonsa ansaitsevat tulla ikiajoiksi kirjoitetuksi Suomen historiaan. S A N A N E N VA P A U r t E S TA Olen lukenut tarkoin yleisön k i r . joitukset ja on tullut joskus ajatus pistää myös muutama rivi omia mietteitäni, vaan aina se on tekemättä jäänyt. Toiset kirjoitukset ovat olleet n i i n hyvin kirjoitettuja, aina ajanmukaisesti ja asiallisesti. On tullut mieleeni, kylläpä meillä on "kunnon poikia". Olen myös huomannut kirjoituk* sen nimellä ' O l l i , Toronto", ja se mielestäni o l i l i i an vaativainen Vapaus- lehdestämme ,että mitä siinä saisi ilmoittaa ja n i i n edespäin. Olisi otettava huomioon kuinka vastuunalaista on olla pikkufarmarien ja työtätekevien lehden toimittaja. Ja kuinka suuren vastuun kanta to- . tuuden ja rauhail puolustaja, sitä on tämä meidän lehtemme Vapaus. Eikö sanomalehti ole siksi, että saamme siitä lukea tärkeimmät ajan tapahtumat ja oikein tulkittuina? Aikamme vakavimmat tapahtumat liikkuvat Moskovaan ja Wash-ingtonin välillä emmekä me pikku-ihmiset voi sitä toiseksi muuttaa. Ottaa vain suuren päivälehden käteensä niin heti on . etusivulla kir^ joituksia Moskovasta ja usein on vielä sisäsivuilla lisäkettä. Tarkoitan sellaisia suurlehtiä kuin mitä ovat esim. Toi-onto Star jp Globe and Mail. siis 33rVUotias joutuessaan hoitamaan rintamankomentajan tehtäviä. Hän el ollut saanut opillista sivistystä. Parikkalasta hän siirtyi varhain Kotkaan, jossa työskenteli s^työr miehenä lautatarhoUla. Kaikki ..vapaat aikansa hän käytti itseopiskeluun, me. Suurta mielenkiintoa hän tunsi näyttämötaiteeseen. Kymmenen vuoden ajan hän kuului Kotkan työväen teatterin etevimpiin näyttelijöi-j hin ja kohtalokkaana vuonna 1917, hänet valittiin Kymin työväen seura-1 näyttämön johtajaksL Myrskyisä ai-j Usesta kurista, sen parhaat voimat toivat punakaartiin iniUauaäa työväenyhdistysten menettel3rtavat. nii-kertovat niukat tietolähteen- ^en kansanvaltaisuuden, joka oli tie- ' tenkin armeijalle sopimaton. Näihin vaibeujksiin : törmäni .Hugo Salmelakin saapnessaan Tampereelle iielmiknnn loppai^vinä. Tnsidn hähdla itselläänkSän oli alkuvaihcyiasa selvää käsitystä näi-dHi panttdden. Ininitecsta. ; ka tempasi hänet kuitenkin pian Alussa mamittu asiakhrja. suunni^ pois teatterilavalta; työväenliikkeelle | tehna Tampereen Punakaarti-osasto-uskollisena hän liittyi punakaartiin jen Järjestelmäksi, jonka Salmela ja siellä hän joutui yleistä luottamusta nauttivana pian johtotehtäviin,. • laati Jo maaliskuun 5^ päivänä, i l - pyrkimystä Sotilaallisen kurin Iiibmi-mentää joka tapauksesi vakaata Marraskuun 13. päivänä — marras- j seen joukko-osastoihin. Siinä esitel-k i ^ suurlakon aattona—r asiakir-; lään esikunnan rintamapäällikön ja joissa mainitaan hänen osallistimeen' hänen alaistensa velvoituksia ja teh^ Kotkan rykmenthi pataljoonan ja: täviä. Suunnitehna oli laadittu L j r l y n k u i n eräitten hänen työto-koinppanien pääUiköiden kokouk- j rintamaa varten, mutta sen raken- i ^ereittensa. jotka jättivät "viime het-seeh; hän Oli tohninut Kotkan ryk-i teestä näkyy, että se-oli tarkoitettu kessä saarrostusuhkan alaisen kau-mentin 3. pataljoonan toMnentajana. j sovellettavaksi laajemmassakin mi- P^^*^-, "Viekää Helsingin herroille Hän o'i sihteerinä tässä kokouksessa.! tassa. Ihmeen kautta säästynyt asia-! *«"«>siä ja kertokaa, millaiseen t i la «seurasi epäonnistuminen toistaan. Pitäjä toisensa jälkeen joutui valkoisille. Apujoukkoja lähetettiin rintamille, mitä kokoon saatiin, mutta käännettä ei kyetty aikaansaamaan. Maaliskuun 16—18. päivänä valkoisten onnistui saada VUppulan rintama liikkeelle Ja punakaartin joukkojen yleinen peräytyminen Tamperetta kohti alkoL Valkoisten onnistui katkaista Tampereen—Porm yhteydet. Saartorengas, kiristyi yhä tiukemmin punaisen Tampereen ympärille. . Hugo Salmela ymmärsi, millaista menetystä merkitsisi Tampereen kukistuminen : työväenluokan asialle. Hän hylkäsi ajatuksen paosta ja jäi! seen. Kaikki hänen kykynsä pääsevät vasta nyt oikein ilmenemään. Hänen lähimmiksi työtovereikseen jää Pispalan komppanian .päällikkö AtteKoivunen ja Ali Aaltonen, joka oli T^pereen puolustajien .Joul^ossa ainoa' «sotilaskoulutusta saanut, mutta hänb^in sotilaalliset tietonsa olir vat' |>öräi6in Venäjän—Japanin sodasta').','';; H u ^ : Sfiltvielan toimenpiteissä Jäävä fc BA(tisii{iij4n punakaartin toimintaa hul^g^lj^nemmis^päätökse^ Tampereelle, vaikka koko rintaman ylipäällikkönä hänen siirtymisensä pois kaupungista olisi ollut luonnol-jossa hänet myös määrättiin Kymin; kirja päättyy alkukappaleessa mai-armeijan komendantiksi. Inittuun päälliköille osoitettuun ve- Luokkasodan alkuvaiheissa hänet | to<Mnukseennuesten kohtelusta ja tavataan Savon rintaman ylipäälU- oman velvollisuuden tajuamisesta: kön apulaisena, mutta tässä tehtä- Käänteen aikaansaaminen muuta-vässään hän viip3ri vain parisen viik- massa päivässä punakaartin sota-koa. Hehnikuun 18. päivänä anne^- joukkojen toiminnassa oli yllvoimal-tlm päiväkäsky, jolla punainen rin-j nen asia. Enemmistöpäätökset, ku-i tama Jaettiin kolmen osaan. Hugo rin puute ja Johtajien valinnaisuus Salmelan summitelma man komentajaksi. Tämä rintamaKuhmoisten ja Jämsän valtaamisek-! Salmela nimitettiin pohjoisen rinta-1 säilyivät. tis- ja urheilutapahtumien tasolla -pienuudestaan'huolimatta: Vapauden ystävä. Sault Ste. Marie. Ont. • • • Miehestäni tämä Vapaus-lehtein-i ulottui Päijänteestä Pohjanlahteen., j si epäonnistui;^ Satakunnan rintamal-me on kokolailla tärkeimpien uu- p„hj„fc«,te rintamasta tuli taok-. j kasodan ;tärkein näyttänö ja sUUX Ra«6 SaUnda ^»biriim snttrto nrdi.' työnsä, siellä, erityisestt reen pnolnstuksessa, pääsivät oikeuksiinsa hänen luontaiset organi-^ saattorin lahjansa. i; lanteeseen me olemme joutuneet. Kuinka mielelläni minäkin lähtisin teidän mukaanne, jos se olisi minulle mahdollista", sanoi Salmela asemalla eräälle nuorisokomppanlalle. PUOLU9ITUK8EN ORGANISAATTORI - Yksin jäätyän narmdjan komentaja alkoi toimia. Kaikki hänen ponnistuksensa kohdistnivat nyt Tampereen pnolnstnksen lajittami- 'rättiin asepalvelukseen. Lisävoimia pyydettiin Helsingistä, Turusta ja Riihimäeltä. Kaikki huomio kohdistettiin Tampereella olevien ^ukkojen taistelukunnon parantamiseen. Propagandaa .tehostettiin. Yksityiset kaartilaiset palautettiin joukko-.osas-toililnsa. Rakennettiin katusulkuja ja piikkilankaestein. Punahien päällikkö oli kaikkialla Itse. uurasti yötä päivää. — Tampereen puolustuksen lujittuminen on laskettava kokonaan Hugo Salmelan ansiolcsl. Hän työskenteli yötä päivää, neuvotteli, antoi määräyksiä, kehotti Ja uhkasi . . . Tämän taistelukyvyttömyyden tilassa olevan armeijan muuttaminen kädenkäänteessä talstelukykyisieksi sekä Tampereen puolustuksen nopea organisointi ovat töitä, joista kuka tahansa sotapäällikkö voisi ylpeillä. Sitä suuremmaksi on niiden arvo laskettava, kun suorittajana oli soti-lasslvlstystä . saamaton tavallinen työmies . . Vaikka Jättäishnme Hugo Salmelan kaiken muun toiminnan huomioonottamatta, riittää Tampereen puolustuksen organisointi yksinkin säilyttämään hänen nimensä historian lehdillä, kirjoittaa kenraalir majuri E. W. Kukkonen, Joka on tehnyt jälkipolville arvokkaan palveluksen 1930-luvulla suorittamallaan tutkimuksella Hugo Salmelasta Tampereen puolustajana. RINTAMAN LUJITTUMINEN Tulokset näkyivät pian. Kon valkoiset aloittivat maaliskuun 25. päivänä ratkaisevaksi tarkoitetmi hyökkäyksensä Tamperetta vastaan, he havaitsivat seinän olevan edessään. Puolustastaistelussa punakaarti oli kuin natfestisyntynyt. Valkoiset voivat saavuttaa menesr ^ksiä, vain > taistelemäVai t « ^ italolt^ Ja''.|[ftlu kadulta; läeidän oli pakl^ mtid^]^ tektiikkäansä >Ja piii^stal^teluupv" V He^' suuntasivat Jcaupunkiin tykli^tötulen, Tulipalot .^vosivat. ' '' * '. 4 ^ " S 0 ^ahnelaik 'elämän viime pä}^ • on Jäänyt Jäljelle "kaksi kirjeitä. Molemmat on kirjoitettu Eli\9 ilBahjaUe, joka taisteU Lempääläs^ yrittpten saada yhteyttä: Tampereejr lä^^iätelevlln joukkoihhi. Niistä k i^ väiituu ^Salmelan mielenlujuus sarmr, nattomlen vaikeuksien keskellä, '-f-. ^En ole koko piirityksen aikana unta 'silmiini saanut;''sanoo hän toisessa kirjeessään ja toinen i^uuluuf --f ^ "Pikainen apu on taipeen, ainoastaan muutamasta 'tunnista rilppUu pelastus; Koettakaa joutifa pian apuun. Lempäälän tietä jodotanune auki:" • Tilanne kävi yhä nhkaavammaki si. Vihollinen tunkeutui kaupnngltf sisään. Alkoivat varsbialset katni taistelut ja nekin kestivät toista ^viikkoa.. Punakaarti pttolnsti sit-r, fceästi jokaista katua ja .ialoa. Vasf ta/huhtikuun 7. päivänä oli bauv. pnnbi kokonaisnudessah valkoisten käsissä. SODAN J A L K O I H IN " L U P A A KYSYMÄTTÄ" * Fort A r t h u r . — Nyt meillä on jokapäiväisenä ruikutuksena sanomalehdissä, TVssä, radiossa ja parlamentissa nuo atomikärjet, jotka meidän pitäisi ottaa Amerikasta ja k a näkeekin tällaisessa kehit y s s u u n n a s s a — perhesuhteiden j o u k k o m i t t a i s e s s a " s y n n i s sä", • k u t e n Senet-lehti sanoo — eräitä h u o l e s t u t t a v i a p i i r t e i - joiden sanotaan maksavan kahdek- SOTILASKURIN LUOMINEN Muutaman knnkanden ja viildio-jen kalaessa hKHmonvrimaisesti ^ maasta kohonnut työläis- ja toi^- pariarmeija on historiallinen ilime^' Mutta tällaisella armeijalla. Jolta kaiken llsäfcd panttni sotilaallisen koulutuksen saannt päällystö, oU vakavia puutteita. ' Se el ollut tottunut aseiden käyttöön, sillä el ollut käsitystä sotilaalta ja ominaisuuksia. Mutta mikä on tämän "synnin" juuri ja perusta? Opiskelijain kertoman mukaan on pahennuksen aiheuttajana raha ja raha-asiat! Opiskelijat voivat saada yksinäisinä enemmän hallituksen avus-i tusta, mitä he saisivat virallisen avioliiton solmimisen jälkeen. Saadakseen enemmän ra-liaa eli valtion avustusta, opiskelijat tekevät mieluimmin "syntiä", kuin kärsivät suu^ rempaa talouspuutetta. Mutta kuka on sitten suurin "syntinen"? Raamatussa ainakin iJanotaan: "Parempi olisi, että hänen, joka pahentaa yhdenkään näistä pienimmistä, kaulaansa ripustettaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen". Tämä" vetää meidät vastatusten kummallisen jutun Ttanssa. On.' tietenkin epäjohdonmukaista; ja epätieteellistä puhua '^kristityistä hallituksista" ja "jurilalankieltäjähallituksista", kuteh"nykyaikana niin paljon vätystellään,;, Mutta niissä "jumalankieltä-jähallitusten" maissa ei opiskelijan tarvitse tehdä "syntiä" näiltäkään tiimoilta; heidän opiskelu- ja toimeentulomahdollisuutensa on taattu huolimatta siitä, ovatko he yksinäisiä tai solmivatko avioliiton! Tältä pohjalta katsoen näyttää suurinialta "synniltä" se, jos jatketaan sellaisia menettelymuotoja ja elämäntapoja, mitkä ajavat rahan voimalla ja raha-asiain vuoksi nuoria ihmisiä "syntiin". sansataa miljoonaa dollaria ja lisäksi niillä sanotaan poistettavan sodan vaara. Onko meillä sodan vaaraa? Se! riippuu meistä itsestämme., sillä mi- j tä en^män aseistumme, sen suurempi on sodan vaara. Sen todistaa eletty historia. Vaara, joka uhkaa meitä, on itsenäisyytemme. Nyt j o määritellään ja painostetaan rajanaapurimme taholta mitä saamme tehdä j a mitä emme. Me emme saisi myydä viljaa eikä traktoreita Kiinaan, joka on meidän aavikkofarmareidemme elämänkysymys. Me emme saisi myydä teollisuustarpeita Kuubaan, eikä myöskään sahatavaraa Amerikkaan, mutta meidän pitäisi ostaa i l malaivoja atomikärkineen Amerikasta biljoonien dollarien edestä, jonka johdosta rahamme arvo laskee laskemistaan. Kansakuntamme velka kasvaa, ei ainoastaan meidän maksettavaksemme, mutta myöskin tuleville sukupolville, jos heitä enää on olemassa. Me emme enää saa l i i k k u a omilla pohjoisilla alueillamme ilman Amerikan lupaa. Päämme päällä lentää amerikkalaisia ilmalaivoja atomi-pommeineen melkein joka päivä ja ne ovat vaaraksi meille. Amerikkalaisia sotaherroja tulee vieraaksemme ja he määräävät mitä meidän on tehtävä. Parlamentissamme väitellään olemmeko nöyrästi totelleet lupauksia j a määräyksiä joihin olemme sitoutuneet. Me emme kansakuntana tiedä mitä meidän halli tuksemme valtuutetut tekevät, mutta tekivätpä he mitä hyvänsä niin meiltä ei neuvoa kysytä, mutta meidän on maksettava laskut.. En tiedä tuleeko sota tai ei, mutta jos se tulee niin meidät viedään •siihen lupaa kysymättä. Sen jo osoitti Kuuban k r i i s i ; Meitä jo syytettiin siitä, että emme olleet kyll i n nopeasti naapurin mukana .sotaa sytyttämässä, jossa kaikki olisimme hukkuneet tuohon naapurin kaivamaan kuoppaan. — I. S.. Port Arthur, Ont, • Muutamia päiviä sitten ilmoitettiin Canadan parlamentaarikkojen piireistä, että oli hankkeilla heidän palkkansa korottaminen. Nuorten konservatiivien taholta ehdotettiin, että palkat olisi ehkä kaksinkertaistutettava. Uutinen saattoi Tele-gram News Servicen pilapiirtäjän huomioimaan: "Sanokaa vielä, että he eivät voi olla yhteistoiminnassa". \ KOMENTAJAN KOHTALO I iP^joisan rintaman komentaja*FH<t- ^^aäcibnela oli kuitenkin ennen tä'^ tavannut kohtalonsa. Maaliskuun^. ^I^äjv^^ taistelujen riehuessa kiiiMui T^niUlseltä Opistolta (jossa öo'Hj8l-sen rintaman esikunta sijaltsi):^valr tava' räjähdys, jota seurasi t ö ^ . Samalla alki>l koulun IkkunolQta^ tulvia- savua. Tulipalo sammut€ttiin''4ä haavoittuneita kannettiin pois. ään joukossaan oli myös Hugo ^Salmela. Häntä lähdettiin kuljettapjifln sairaalaan, mutta se oli myöhälstJL. Punainen komentaja menehtyi haiu-voihinsa. ^^.^ , Räjähdyksen syistä on esitetty erilaisia olettamuksia. Toisten tle)»^n mukaan sen aiheutti valkoisten a m mus, erään suusta suuhun kulkeo.ee}! tiedon mukaan räjähdyksen l ^ J l ^ l - llsen Opiston ammusvarastossa'iiai-heuttl eräs punakaartin päälliköiltä. 'Kiirjaillja Matti Kurjensaari .huji.- pentaa ajatuk^nsa Hugo Salmelasta perusasettamukseen, että Tampe|?pelT la seisoi vuonna 1918 vastakkain kak- .gl ylipäällikköä, selMtyömles Sahneli! ja'^^ vapaaherra Mai^nerhelm. J a hän| ;kysyy: Missä on se Inhlnjtlllinen oi-! jkeusistuln, joka. uskaltaa ratkaista! ,kumpi heistä oli suurempi? ; Sellaista oikeusistuinta ei tieten^ •kään ole. ; ^ • ; ' • Arkipäi^n maailmassa olisi k n i - , tenkin jo paljop voitettu,'jos- v i - ) ralltoen historianktrjoitoa edes; tie- ; täisi sekatyömirä Hngo Salmdan, pohjoisen rintaman ylipäällikön,! ' nimen ja kertoisi hänen pyrkimj^-^ > < mistään. Vastapuolen, voittajan, < , teoista on kerrottu tynqieentyml-': seen saakka. w \ Ja Hugo Salihela on. ^faio. yiosi '* , työväenluokan ja torpparien s a n - ' i kareista neljäakymmenenviJdeik vuoden takaa. Kninba monta-tan-'-. tematonta Hugo Salmelaa Ilmanen työväenluokan valianknmouäUike :* synnyttikään? — Erkki Kanpidla. . VOI SURKEUTTA • • • • ; 1 , 'Pikku Plkka tulee koulusta ko-' t i i n ja istuutuu ruokapöydän ää-« reen; Kun on syöty, puhkeaa Pek-! ka puhumaan: "* ' — TaTaskaan ei ollut pannukak-, kua; i Jo maanantaina sinä lupasit v pannukakkua, eikä ollut,; ja eilen i lupasit, eikä ollut, eikä tänäänkään, saatu pannukakkua . . . Koko elä* mä kuluu, enkä minä vain saa pan- ' nukakkua. ' ' PÄIVÄN PAKINA Kannibalismi ei miettytä —Vancouverista toista viikkoa sitr ten tulleissa uutistiedoissa kerrott i i n , että. Uuden- Demokraattisen puolueen (NDP) huomatut johtohenkilöt olivat siellä tuominneet armottomasti terästyöläisten unionin^ johtajiston kannibalismiin ver rattavan hajoitustyön toisten työ-läisteif,' j a erikoisesti kaivostyöläisten rivien hajoittamiseksi. Me emme luonnollisestikaan tiedä m i t C ajattelevat asiasta täällä Sud-buryssa mainitun puolueen napamiehet, jotka sitoivat itsensä, tai s i dottiinko heidät — mikä on loppu kädessä yksi j a sama juttu — luj i l l a napanuorilla niihin terästyö Iäisten union virkailijoihin, jotka ihmisiä häpeämättä j a Jumalaa pelkäämättä ovat täällä hajoitustyötään tehneet kaivosmiesten taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden hu.o^ nontamiseksi ja jättiläiskokoisen amerikkalaisyhtiön voittojen kartuttamiseksi. Mutta tulokset puhuvat puolestaan:'; ••• B r i t i sh Colämbiassa nauttivat suurten kansanjoukkojen luottamusta ne Uuden demokraattisen puolueen jäsenet, jotka toimivat työtätekevien hyväksi ja puolustavat heidän yhtenäisyyttään hajpitta-jia vastaan. He ovat tulleet sieltä valituksi sekä maakunnallisiin lain-laatijakunnan että liittovaltion alahuoneen jäseniksi. Täällä hajoitustyötä tekeviä voimia puolustaneet Uuden demokraattisen puolueen kellokkaat saivat kyllä päänsilitystä j a kiitosta Suuren Rahan miehiltä, mutta kun t u li vaalipäivä kesäkuussa., n i in he sai vat tavallisten ihmisten tuomiori ii jäivät pitämään tyhjän i ääninäkin suuta. , -a ? ; ^ l / r hr Ainoa ^'tulos" ja " e t u " [incon työläisten rivien hajoitt<in]()i^ta.Q]i^^ että kaivos- j a sulaitioJtii^isftSiv» ole vieläkään saaneet uutta työehtosopimusta; IhcO on pääs^t,^ k i i tos hajoittajille','kuuTcjfusi' kUiÄäU-den perään kuih köifä' veräjä^äV tarvitsematta maksad alati kohbavia elinkustannuksia vastaavia palkan korotuksia. Kannattaa siitä nyt ylpeillä sekä 'suurin rikkauksiinsa' perustuvista voimistaan kerskuneiden terästyöläisten union pomojen että hei' dän poliittisten avustajiensakin. Mutta vierailkaamme nyt luline- MiU unionin läntisen piirin 19. edustajakokouksessa.. Siellä esiintyi Miiie MiUin yksi perustava jäsen, Uuden demokraattisen puolueen ehdokaana j a edus' taja British Columbian lainlaatija-kunnan jäseniksi Crahbrookista valittu mies, joka tunnetaan työväen- liikkeessä erittäin hyvin, -Hänen nimensä on Leo Nimisick. Puhuessaan mainitussa kaivosi miesten kokouksessa Nimisick k i i t t i sitä ai-vokasta työtä, mitä Mine M i l l on suorittanut j a korost i : - On helppo mennä virran mukana, mutta hieman vaikeampaa mennä vastavirtaan ja hyljätä konformismin (yhdenmuotoisuuden eli samanlaisuuden). r Tuomittuaanjyrkin sanoin teräs-työläisten unionin hajoitustyön Mine-Milliä jvasta^nl Nimsick vetosi jäsenistön ^^oUdai^j^i^teen ja ke' hoittr heitä '[ s u i k e a a n rivinsä kaikkia u'äl)lä liiajolP^s^ri^ksiä vas-l aikana jolloin tuhannet järjestymättömät odottavat järjestämis^yön auttajia! ' / :v; Tämä oli epäilemättä ajankohtainen varoitus, sillä eräät merkit viittaavat siihen, että terästyöläisten unionin oikeistojohdon tarkoitukse no on tehdä yritys myös Länsi- Canadan kaivosmiesten "vapauttamiseksi" kollektiivisen 'työehtosopimuksen turvastaija tuesta. V. Mine^Millin piirikokouksessa puhui myös toinen BC:n lainlaatija-kunnan jäsen, Qedric Cox, Burna-bysta. joka sai äskettäin känsalUs; ta mainosta Kuuba |nat|(anfla joh^' dosta. Mr.vGojc on vsiVumeHneh sa> noen myös >Mine-MlUlnJ&}en. HSn kfjc^ kokaulue&sa. Kuubau. tekeinist^än' hävainnoista.-mm. sei raavaa: "Tapaturmassa loukaantuhe^tv kuubalaiset työläiset saavat ensim^ v maisena vuonna loukkaantumisen' jälkeen 100-prosenttisen palkan' korvauksen, sen jälkeen loukkaan*' tumisen vuoksi työky vyttön^J^ | tullut työläinen saa 70 prosenttia, >{^alkastaan ynnä 5 prosenttia pai -' kastaan jokaista lastaan kohti tosin • sllla<rajoituksella, ettei häneii^ta-; patiifmakorvauksensa voi nousta; alkuperäistä palkkaa korkeammak-! $i: Kaikki., silikoosista: kärsivät k a i - ; vosmiehiet; saavat lopuksi elämäknr ^een 100-prosenttisen palkkakoir^; vauksen. "Minä eYi tunne Cänadassa hii- • tään tapaturmasuunnitelraaa, mikS i tulisi lähellekään tätä. (edelläkeiv ; roftua)", sanoi mr. Cox, . i Tämän ijälkeen, niih' kerrotaan! uutistiedoissa, Cox antoi. Mine Mii- • Iin läntisen p i i r in tuiineiulle johto-• henkilölle, Harvey Murphe^Ue | erään kuubalaisen kaivosmiehen^ kuvan sanoen: ." 'J "Olen erittäin iloinen voidessani ^ ,olla:,yälittäjänä niin, että BrUish i^oUimbian kaivosmiehet saavat:!tS-,| mäti ;ltuvan(, mikä oU lähetetty iKont-1 ibato kaivosmiesten k t i n n i a n o s o f ^ -l sen merkiksi." . . ' . • ' Nostamme Itattua näille Uuden ] iD^if&raattisen puolueen <ennafc^; • / :| Heidlinlaisiaan miehiä tarvittai-' 'MiT^iina iSudburyssakln, jötfa voi- < siili antsa tosiniielössä tulevissa-|- ^ialelssa taisteluliaastei molemmille < .•anholHe puolueille. — KänsäkoMcac!
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 5, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-02-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630205 |
Description
Title | 1963-02-05-02 |
OCR text |
Sivu 2
•A
tiistaina, helniik. 5 p — Tuesday, Feb. 5, 1963
VAPAUS I N D E P E N D E J N T LA80R ORGAN
OF FINNISH CANAOIANS
(LIBERTY) \ Established Nov. 6. 1917
Editor: wJ.Eklund Mottager: E. Sukel
Tdephones: Office OS 4-4264 - Edltorlal OS 4-4265 -
4»«*lished thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
* *l*9bmhlng Co. Ltd.. 100-102 Elm St. WC8t, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address; Box 69
Advertising rates upon application. translntlons free of charge.
• VHtthorized as secon^ c ass mall/by the Post Office' Department. Ottawa;
and for i»aya»ent of postage in cash.
* T1L.%USHINNAT
Canädassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $455 OSArsSa: 1 vk. $9.00 8 kk. $4.80
; 3 kk. 2.50 " S u o i p ^ : , 1 vfc 8.50 6.kk. 64^6
CANADIAN LANGUAGEPRESS
• • • - .'inu-.
SYNTYMÄ-
HcarÄt, Ont..
helmikuun 6
VesivelUä'piiurm
"Syntiä*', se onkin '
' tiontoosta viime viiJfollaLtulleesöaV.efäässä^
.tiedossa kerrottiin sikäläisessä yliopistossa suoritetut• tMtHi-
Imuksen osoittaneen, että sen ylioppilaista yksi kolmannes
"elää sjmnissä" — eli yhteiselämää ikäänkuin he olisivat
>mies ia vaimo. , ,,
Tutkimus oli suoritettu 200 opiskelijaperheen ryhmässä* f
Opiskelijain sanomalehti "Senet" julkaisi tutkimuksen tulök-; >
set ja niistä ilmeni, että 40 perhettä (kahdestasadasta) oli
-virallisesti avioliitossa^ 95 oli kihloissa ja odotteli päästöto-
Tdistustaan ennen vihille menoa, mutta jälellejääneet 65 paria ^
telävät vain yhdessä. Viimeksimainituista Senet-lehti sanoo:
> "Keslj^inkertaisesta yhdessä,elävästä parista kehittyy jär-vkevä
perhe, joka on korkeasti tietoinen sosiaalisesta vastuus-^
• taan ja yrittää rehellisesti elää omien aatteidensä mukai-
-sesti." Opiskelijain keskuudessa suoritetut haastattelut ovat
-vahvistaneet, kerrotaan AP:n uutisessa, että tämä raportti
-prt totuudenmukainen. 2l-vuotiaan taloustiedettä opiskelevan
iHarry Daviesin kerrotaan sanoneep: "Se on hyväksytty elä»
Irtähtapa täällä. Asianomaiset opiskelijat eivät kersku siitä
:ei<»ätkä liioin yritä sitä salata."
; "''Ht.ikilön ei tarvitse olla mikään moraalikiihkoilija,vaik-
• ' Puoluejohtajan Johii Wintermeyerin; luvattua "^^f^
min oikeata "puuroa-' tarvitsevien tyydyttämiseksi, liberaalipuolueen
Ontarion jaoston kaksipäiväinen konferenssi päätti
viikko sitten Torontossa, että "vesivelliä" pitemmälle ei
puolue mene edes lupausten annossa kautta maakunnan haluttavan
ja tarvittavan terveyshuoltolain eli Medicare-lain
- tiimoilla.
* .. Viime lokakuussa Ontarion liberaalipuolueen johto lupasi,
jos se tulee edessäolevissa maakunnallisissa vaaleissa
valituksi, laatia yleisen, pakollisen terveyshuoltolain, minkä
' perusteella varattaisiin kaikille ontariolaisille lääkäri- jai sairaalahoito,
laboratoriokokeet- ja muut terveystarkastuspalve-lut.
Lupäsivatpa liberaälijöhtajat silloin lääkärien määräämät
lääkkeetkin vapaasti ainakin vanhuudeneläkettä sekä
köyhyyden ja työkyvyttömyyden perusteella eläkettä nauttiville.
Vähän toista viikkoa !?itten nämä "lupaukset" pantiin
kirjoitetussa muodissa liberaalien vaaliohjelmaan ja katso,
luvatusta terveyshuöltolaista tulikin jonkinlainen "köyhäin-
' äpiisuunhitelma"', jota ei voida oikeudenmukaisesti verrata
edes vesivelliin.
Liberaalien medicare-lain mukaan saisivat lääke- j a lää^
iärinhoitoa vain yli 65 vuotta täyttäneet avustuksen varassa
olevat työkyvyttömät ja työttömät, joiden maksuista vastaisi
maakuntahallitus.
'Enää ei ole siis hajuakaan siitä, että tästä terveyshuolto-laista
tulisi yleinen ja siis kaikkia Ontarion asukkaita kos-
Jceva laki; pois ovat puheet siitä, että lain täyntäntöönpano
_ tulisi pakolliseksi.
- V — Kaiken kukkuraksi on vedetty pois suunnitelmasta hallitusvastuukin;
nyt puhutaan yksityisvakuutusyhtiöiden ja
erikoisesti Physician Service Incorporationin kanssa käytä-
"vistä neuvotteluista jne.
Lyhyesti sanoen liberaalipuolueen suurieleisesti loka-
,;^iji,\issa lupaama terveyshuoltolaki kuivui kuin lasareetin
suurus jo tässä puoluekonferenssissa, mikä sellaisenaan viittaa-
Siihen, että liberaalit unhoittaisivat kaiketi koko hom-
>man, jos valituksi tulisivat. Parhaassakin tapauksessa, kuten
liberaalipuoluetta tukevat lehdet ovat myöntäneet, tämän
"'.suunniteiman tavoitteena ei ole valiiojrtitoisenterv^shtiöl--
toläin laatiminen, vaan yksityisliikkeiden varassa tehtävien
vakuutusten jossakin määrin laajentaminen maakuntahalli-t
i^sen rahallisen avustuksen varassa.
Selvää on, että tällainen "terveyshuoltosuunnitelma" ei
tyydytä ketään muita kuin niitä suurpääomapiirejä, jotka
vastustavat kynsin hampain kaikenlaisia sosiaalisia parannuksia.
Liberaalipuolueen "uusi terveyshuoltolakisuunnitel-m"
ä" ei ole yhtään parempi Ontariossa vallassa olevan kon-^
^' söi^vatiivipuolueen terveyshuoltorohjelmaa, jonka perimmäi-
J^enä tarkoituksena on sivuuttaa Ontarion väestön yleisesti
haluama ja vaatima terveyshuoltolain laatiminen silläj että
^laaditaan jonkinlainen korvikelaki, mikä ei paranna väestön
'terveyshuoltoa lainkaan^ paitsi ehkä vähän ihmisarvoa alentavan
"köyhyydentodlstuksen" perusteella.
Lääkäri-, lääker, sairaala ja muut hoitokustannukset
Toyät viimeaikoina tulleet ni:n kaiuiksi, että eneihmistölle ca-nadalaisista
on kunnollinen^ nykyhetken mahdollisuuksia
•vastaava terveyshuolto taloussyistä käsivarsien ulottuman
ulkopuolella. Siitä johtuu, että työläiset, farmarit ja muut
pikkueläjät menevät lääkärinapua hakemaan monesti vasta
.sitten kun heidän tautinsa on jo kehittynyt niin pahaksi,
ettei sitä voida enää parantaa tai jos voidaan parantaa, se
yaatii paljon aikaa ja varoja.
Yleistä, pakollista ja kaikkia asukkaita koskeva terveys-
• huoltolakia, mikä takaa nykyaikaisen jääkäri-, sairaala- ja lääkehoidon
kaikille asukkaille, vaaditaan juuri sen tarpeellisuuden
vuoksi kautta maan. Ja koska molemmat vanhat puo.-
. lueet kieltäytyvät vielä vaaliohjelmissaankin tällaisen uudistuksen
toteuttamislupauksen antamisesta, silloin ei ole valitsijoilla
muuta keinoa, kuin antaa kannatuksensa ja tukensa
niille voimille, jotka ovat valmiina tällaisen tuiki tärkeän
, uudistuksen suorittamaan. Se tarkoittaa pääasiassa kanna-tiikisen
ja äänien antamista Uudelle demokraattiselle puolueelle,
jolle avautuu Ontarion tulevissa maakuntavaaleissa
kultainen voiton mahdollisuus jos se pyrkii yhdistämään
:..kajkki ne voimat, jotka tällaista uudistusta haluavat ja toi-
: mii päättävästi terveyshuoltolain ja muiden tarpeellisten uu-
; distusten ja reformien toteuttamiseksi. .
RelkU Vehkalahti,
täyttftft keskiviikkona
pnä 70 vuotta.
Anna Valpuri Mikkola, Cobalt,
Önt., täyttää' torstaina, helmikuun 7
pnä 95 vuotta.
John Iv Haacala, yancouvcr. B.C.
i täytti mBanantalna; helmikuun 4 pnä
= 83 vuotta.
> 'Mrs. Amanda Kahila. Toronto,
Ont, tfiyttäa torstaina, helmikuun
7 pglvShS 95 vuotta.
Yhäynime sukulaisten ja tutta-vain
oi^entoivotuksiin.
öisen rintamäii päällikkö
sekatyömies Hugo Salmela
YLEI$ÖM
KIRJE
Helsinki, — (KU) — ^Täälliköiden tulee olla tarkoin
selvillä siitän missä ja kuinka suurill» voimilla yjairustet-tuna
vihollinen on .innostaa ja kehottaa alaisiiaanto^
rohkeuteen j a kylxnäverisTyteon- taistelussa sekä kaikinpuolin
auttaa ia kohdella hyvin iniehislöä. Jalo toveri menettää
ennemmin itsensä kuin ahtaa karisia töVeHenJBavV;-'^
Katkelma on loppuyhteenveto ihäalis^
45 vuotia sitten valmistuneesta asiakirjalta^
Punakaartiosastojen Järjestelmä", jossa fafiiunotei|u^^
nitelma punaisten pohjoisen niitaman tpiminnäx^ J
mlseksL Suunnitelman laatijana oli mies. joka ei pUni:)3aa->
nut päivääkään sotilaskoulutusta, henkilö, jonka ityöSräeti-r
luokan ja torpparien vaUahk^mousUllm.veti^e^ ia^^arotir
THTu.g,«o„ Scaolim« oei loa s« nyn,HtyHi Pi>aorviikvkvoailoacscsoa vastuuu..a..l„a.;i,s.e.',e n; tehtävään luokkasodatt, rätkaisiev.ä n rin. ia-kesäkuun
13 päivänä 1884. Hän oTI^ paallikoksu Han oh Hugo Salmela. 33-yuotia8 sekatyömies,
punaisten pohjoisen: rintaman komentaja. Tampereen
piiolustuksen organisaattori \
LAUTATARHAN TÖISTÄ
RINTAM.1N KOMENTAJAKSI
Luokkasotaa kädtteleväsä kfr-
. JalUsuudessa tapahtoneesta. smucs-ta
murroksesta hnolimaUa ovat
käsitykset ponakaaEtin . tätkeim-mistäkln
Johtajista vielä kovin hataria.
Tiedot Hugo Salmelasta, tulevasta
rintaman komentajasta.'ovat äärimmäisen
niukkoja. Hänen n i m ^ n ei
juuri mainita historiankirjoissa huo- <
limatta siltä, että hänen tekonsa ansaitsevat
tulla ikiajoiksi kirjoitetuksi
Suomen historiaan.
S A N A N E N VA P A U r t E S TA
Olen lukenut tarkoin yleisön k i r .
joitukset ja on tullut joskus ajatus
pistää myös muutama rivi omia
mietteitäni, vaan aina se on tekemättä
jäänyt. Toiset kirjoitukset
ovat olleet n i i n hyvin kirjoitettuja,
aina ajanmukaisesti ja asiallisesti.
On tullut mieleeni, kylläpä meillä
on "kunnon poikia".
Olen myös huomannut kirjoituk*
sen nimellä ' O l l i , Toronto", ja se
mielestäni o l i l i i an vaativainen Vapaus-
lehdestämme ,että mitä siinä
saisi ilmoittaa ja n i i n edespäin. Olisi
otettava huomioon kuinka vastuunalaista
on olla pikkufarmarien
ja työtätekevien lehden toimittaja.
Ja kuinka suuren vastuun kanta to- .
tuuden ja rauhail puolustaja, sitä
on tämä meidän lehtemme Vapaus.
Eikö sanomalehti ole siksi, että
saamme siitä lukea tärkeimmät
ajan tapahtumat ja oikein tulkittuina?
Aikamme vakavimmat tapahtumat
liikkuvat Moskovaan ja Wash-ingtonin
välillä emmekä me pikku-ihmiset
voi sitä toiseksi muuttaa.
Ottaa vain suuren päivälehden käteensä
niin heti on . etusivulla kir^
joituksia Moskovasta ja usein on
vielä sisäsivuilla lisäkettä. Tarkoitan
sellaisia suurlehtiä kuin mitä
ovat esim. Toi-onto Star jp Globe
and Mail.
siis 33rVUotias joutuessaan hoitamaan
rintamankomentajan tehtäviä.
Hän el ollut saanut opillista sivistystä.
Parikkalasta hän siirtyi varhain
Kotkaan, jossa työskenteli s^työr
miehenä lautatarhoUla. Kaikki ..vapaat
aikansa hän käytti itseopiskeluun,
me.
Suurta mielenkiintoa hän tunsi
näyttämötaiteeseen. Kymmenen vuoden
ajan hän kuului Kotkan työväen
teatterin etevimpiin näyttelijöi-j
hin ja kohtalokkaana vuonna 1917,
hänet valittiin Kymin työväen seura-1
näyttämön johtajaksL Myrskyisä ai-j
Usesta kurista, sen parhaat voimat
toivat punakaartiin iniUauaäa työväenyhdistysten
menettel3rtavat. nii-kertovat
niukat tietolähteen- ^en kansanvaltaisuuden, joka oli tie-
' tenkin armeijalle sopimaton.
Näihin vaibeujksiin : törmäni .Hugo
Salmelakin saapnessaan Tampereelle
iielmiknnn loppai^vinä.
Tnsidn hähdla itselläänkSän oli
alkuvaihcyiasa selvää käsitystä näi-dHi
panttdden. Ininitecsta. ;
ka tempasi hänet kuitenkin pian Alussa mamittu asiakhrja. suunni^
pois teatterilavalta; työväenliikkeelle | tehna Tampereen Punakaarti-osasto-uskollisena
hän liittyi punakaartiin jen Järjestelmäksi, jonka Salmela
ja siellä hän joutui yleistä luottamusta
nauttivana pian johtotehtäviin,.
•
laati Jo maaliskuun 5^ päivänä, i l -
pyrkimystä Sotilaallisen kurin Iiibmi-mentää
joka tapauksesi vakaata
Marraskuun 13. päivänä — marras- j seen joukko-osastoihin. Siinä esitel-k
i ^ suurlakon aattona—r asiakir-; lään esikunnan rintamapäällikön ja
joissa mainitaan hänen osallistimeen' hänen alaistensa velvoituksia ja teh^
Kotkan rykmenthi pataljoonan ja: täviä. Suunnitehna oli laadittu L j r l y n k u i n eräitten hänen työto-koinppanien
pääUiköiden kokouk- j rintamaa varten, mutta sen raken- i ^ereittensa. jotka jättivät "viime het-seeh;
hän Oli tohninut Kotkan ryk-i teestä näkyy, että se-oli tarkoitettu kessä saarrostusuhkan alaisen kau-mentin
3. pataljoonan toMnentajana. j sovellettavaksi laajemmassakin mi- P^^*^-, "Viekää Helsingin herroille
Hän o'i sihteerinä tässä kokouksessa.! tassa. Ihmeen kautta säästynyt asia-! *«"«>siä ja kertokaa, millaiseen t i la
«seurasi epäonnistuminen toistaan.
Pitäjä toisensa jälkeen joutui valkoisille.
Apujoukkoja lähetettiin rintamille,
mitä kokoon saatiin, mutta
käännettä ei kyetty aikaansaamaan.
Maaliskuun 16—18. päivänä valkoisten
onnistui saada VUppulan rintama
liikkeelle Ja punakaartin joukkojen
yleinen peräytyminen Tamperetta
kohti alkoL Valkoisten onnistui
katkaista Tampereen—Porm yhteydet.
Saartorengas, kiristyi yhä tiukemmin
punaisen Tampereen ympärille.
.
Hugo Salmela ymmärsi, millaista
menetystä merkitsisi Tampereen kukistuminen
: työväenluokan asialle.
Hän hylkäsi ajatuksen paosta ja jäi!
seen. Kaikki hänen kykynsä pääsevät
vasta nyt oikein ilmenemään.
Hänen lähimmiksi työtovereikseen
jää Pispalan komppanian .päällikkö
AtteKoivunen ja Ali Aaltonen, joka
oli T^pereen puolustajien .Joul^ossa
ainoa' «sotilaskoulutusta saanut, mutta
hänb^in sotilaalliset tietonsa olir
vat' |>öräi6in Venäjän—Japanin sodasta').','';;
H u ^ : Sfiltvielan toimenpiteissä Jäävä
fc BA(tisii{iij4n punakaartin toimintaa
hul^g^lj^nemmis^päätökse^
Tampereelle, vaikka koko rintaman
ylipäällikkönä hänen siirtymisensä
pois kaupungista olisi ollut luonnol-jossa
hänet myös määrättiin Kymin; kirja päättyy alkukappaleessa mai-armeijan
komendantiksi. Inittuun päälliköille osoitettuun ve-
Luokkasodan alkuvaiheissa hänet | to |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-02-05-02