Vapaus, October 22, 1968

              Tiistai, lollcak. 22 p. — Tuiesday,.Ocl 22, 1968
-^DEPENDENT LABOR URGA^
VAPAUS ^ I OF FINNISH CANADIAN6
UIBERTY) CstabU«tied Nov. 6, 1917
"^DITOR. W. EKLUlMfc.' . MAt4A<«BRr C flbläli
TELBPMONfft O f f i a k A M O E a h o k i i k j L dl74-4204
Published thrlce weekly: Tues4Ms,;;T3iursdays and Satuxdays by Vapaiis
Publishing C& LiiÄlted, lttÖ-102 miH Öt. W'est, Siidhury, Ontorio, Canada.;
MaDiin^address: döx 09 ''/^
Adltfrfcisingr rates iipon applicatlon, translatidij free of cbarg«.
K-A,uthorized as second class niail by. the,Post Office Department. OttAwa<
and, for payment of pb*tag«'"m-ica8ji* jt '
CANADiAN L A M G U A G F - P R E ^S :ic,LURi:
•lu.uo; ö idc. $5.25 trsAin.
9tck. 8.00 Suomeeni
ii^.9U.0O;eKIL«8.';b
1 vk. 11.60. «iiat. 6 ^
Presidentti f^e
Kosystnin vierä
HelslnU. — "Ystävyys-, yhteis­työ-
ja avunantosopimuksesta kes-ktfetölfaäme
i»äSmlhl6t^rt «diiygii:
niii lianssb vsirsin vähäii. Titti^nl^
me vain kuten tiedoitteessa on
iniiiftUt% että^maltrenMia sUlitfel-ften
petnistana on yya-soplmus. .
Tämä merkitä myös, ettU' se puo-lu€
ietto«luui4»oUtiikk8, jota olän-mO
noudattaKeet;; jatktltf' edellieen!
sellcdäbnar kuin tähän saakka. UI'
komaUla onisp^bUoitu slttä^ että
puolueettontuufiipvUtiikkattMtte oli­si
jollain tavalla muuttunut. Tässä*
et. tietenkään; ole- mitääh p ^ V
Näin sanor Suomen tasaVaU^m in;eJ
^identti V^h»' Kekkonen: viikko
sitten: torstaina ylejsvadioile'
myöntämäseään ; häastattöiussfr^
Presidentille^ esittivät kysymyksiä
utttispäälUkkö Ralf Friberg ja toi-mitttspäälUkkär
Erkki Hatakka.
KYSYMYS: Keskiviikkona päät­tyi
Neuvostoliiton pääministeri A.
N. Kosyginin kahden päivän epä­virallinen
vierailu Suimessa. Ta­savallan
presidentti Urho Kelikö^
nen on myöntänyt radiolle ja
tv:lle haastattelun. Herra presi­dentti
mitkä seikat johtivat ta-paamiseeniie
pääministeri Kosy­ginin
ikanssa näissä muodoissa ja
juuri nyt?
BucQettipälvän, mietteitä
• - LiMovaltion budjetin esKtys ori €tinä (huomattu medddlpäi-yiä
Canadassai. Silloin ovat kaniaiiieduisit'ai|at, jotka muiden is-tutfiitDHen
aifcama liilklfeuivat'ties iihiaBä,,-viirn!eistä sielua myöten
pffillr«.l!|fl. SiUoin täyttyvä/t ihyös iatutaasalin parvekkeen tuo­lit
vierailijoista, jbtfea halua(va(t saäcfe: "herikilöktolhitaisiesti kiuul-
1^ mitä "hyvSä" tai *^alhata"" on' budjetikta- odötettialvissa. Mai-
• Mtjtafcöon, että tkeömlotteluii väittäliiiistäfköitesessa pidetään
feudjeittia esityahetkeen asti taifeeäriä 'VäJtiiösalaislmtena'^ ja
efctä^seesitetääin- tavallisesti iltai jöHoin, pörssit ja f i -
naaifisjllaitolkseit ovait sulje|t)tuiina.
Mikäli ennakikottiedqt pitävät paikksBrfea, niin tänään, tiis­taina,
on tällainen erikMspäivä^ Saalhiijen ti mukaan ra-feHasEäin
nfiinlsteri Edgar B e n ^ esittltiää tänä iltainai' ensim-inäiseri
budljelttiinisa ja kuten tavalEsta, täitä neitsyt-sdlaista
odibiteltaain suurella! injelenikiinnidlla.
Jös. voitaisiin luotftiaa siiheri, ^ ö m r , Bensomn budjettia
poM.€ Väertöia pääministeri' Pieaire Eaiicftih vaalien 'aiUa lupaaman
•^DÖlIfJö^^ yihteisäcunMaii" tarpeita, niin silloin olisi
tana iltama odoitelttavissä vain "hyviä" uutisia.
Mutta jos näiltä vaaliHupauIksia ei ryihdytä käytännössä
toteuittamaan,- säilöin voidaan saada melko "huondja" uutisia
verokorbtusehdotusten mulodossa.
HMläL Itaiillaiaal ja nädicfeäi^.iHiftS' H a i e m m pitää: Mutta
tässä yliteydessä kiintyy hu<Mniö" kalhiteen »täirkeään seikkaan:
. 1. Mitä tairviltaan vaJlitseivain tilanteen korj^miseksd, ja
2. onko meilä kansafcumtana vanaa siihen ilman työtä-teteevien
verojen koajotaöta?
Cäxiädäa tafousneuvoston syyskesällä juiktaiisemassa lau­sunnossa
sanottaan: Canadassa on sitä (köyhyyttä) enemmän
mitär y h f t e d d k u i E r i a ^ ^ voi suvaittj^ enempi mitä talauselämäm-noie'
VW. kaataa^ ja einemmiän mitä voidaan nyikyisillä menetel^
millä käsitellä."
Mfainittu taHousneuvosto mQJäriHtielee "köyhälksi" ne per-fteet
kuten on Dominiton Buireaiu: of Staitistics alunpedn
menefceillyt — jottoa kuluttavat yli 70 prosenttia tuloistaan elä­män-
perustarpeisiin — ruokaan, vaatteisiin ja asuntoMi -r-jöttäienvvadn
30 prosenttia canadialaiisiista siiis 29 sadasta, eli
efiemimiänr kuin yksi neljäötä—^ köyfhien ryhmään kuuluvia!
Vaitfellä voidaan ehkä "siitä," pitääkö /tuo määrLtelmä paik-
Eiansa yhitä hyvin maaseujdulla M asuviin jne.,
siUä ihmisten jolkapäiväisettaiEpeetki^
• nääisiBr olomihteideln perusteella. ^ ^ ^ ^ ,
Varmiaa on (fcuitenlkin se, € ^ "oikeudenmukainen yhteis-k
«tttä" el' öle öallaisfösa r i a ^ ^ maassa kuin Ganadassa se,
mössä jo'kanefl3*äs ihminen lufeetilJuu köyhien ryhmään!
Ylhtä vainmaa dn se, että mikään budjdtti, missä ed huomioi­da
tätä per.ustavaa laatua olevaa talou^milmaa,, ei pyri '^oi­keudenmukaisen
yhJteiskunnan" rakenttiaimiseen, vaan päinvas-tJeiin>-
KaiMci libe(raalitlkin, työväenpiireistä puhumattakaan,
myöntävät yllamiäinitut tosiaäiiat paikkansapitävillesi. Mutta sit­ten
tulee se kmiipaisrtudd^ teysymiys siitä, m i ^ saadaan
vaiDOjar tilanitem lft)rja£iimiseksl.
Kaikfeein ensimmäiseksi omi syytä miuistaa, että halUtukr
sella on talousarvion meniopualellla sellaisia huikean suuria
iflieaitolj^ joista ei ole keneUekään anitään hyötyä. Modnitttakoon
vaM esimeriksi vaxu£Miimenoit,joid'en puitteissa meniee vuo-sitJtain
noin $1,700 miljoomaia kuiin kaivoon. Vähenitämällä tun-tu/
vasti tällaisia tarpeöttamia — oikeamlmin haasifcausmelnoja
VtodltaSfiiin vapauttaa suuria sumimia varoja todelliseen taiste­llun
kiöyhyyttä vastaan ja "oikeudenmukaisen yhteiskunnan"
taHcenitamdiseksi.
Mutta vailkka tällaista tuiki tärkieätäleiM vielä
haluttaisikaan tehdä, niin halliltus voisi tilannetta- parantaa
pötjon väfeentämiäMä vähäosaisten —- työläisten, farmarieni ja
ailefmpaan keskilubkkaian fcuuluivien — hiVattoanan suureta ve-rotaiakkaa
jakamalla ne osittain niiden kannettavalkisi, joilla
on. maksuihyvyn perusteella siihen paljon paremimajt mahdol­lisuudet
Yksistään se seikka;, jos haUitus ryhtyisi, töteutta- ,inin,is<;eriä, puolustusmi-nsaaa
Caiterin kulninkaallisen Hdomissiionin verotusjäirjestel- ^^^^^ Gerhard Schröder ja oi-män
uudistusehdotuksia-, sisältyen siihen "lisääntyvän pää- keusminidteri Gustav Heine-
KAnän" (Idi^eimistöjen «hakkeiden jto. salaisten hintttojen Todennäköisintä on, etitä
no/ususta tulevat suurbulot, jotka ovalt nyt verovapaita) vero- ^ ^ ^ ^ ^ presidentiksi tulee
tus km^aisi tuntuvasti tilannetta ja otettaisiin samaila näkyvä gchröder, joka on oUut ulkomi-
PRESIDENTTI: Asla on näin:
.viime kesäkuussa o l i n Neuvostolii­tossa
lomamatkalla, joka ulottui ai­na
Sahilinin saarelle saafcka. M i ­nua
oli seuraamassa Baikalin järvel­le,
josisa vietimme pari päivää, pää­ministeri
Kosygin. Kun me siel­lä
keskustelimme tuli ilmi, että pää­ministeri
Kosygin aikoi viettää
kesälomaa Eestissä; S i l l o in esitin hä­nelle
ajatuksen siitä, että. hän voisi
.«•aapua Suomenlahden ylitse, pariksi
päiväksi Tunm saaristoon kalasta­maan.
Häntä- tuntui tämä ajatus
miellyttävän ja n i in sovittiinkiUv että
hän käyttää kc^lomastaan pari; päi­vää
Suomessa kalastamiseen. Kui­tenkin
minä sain loppukesästä tie­don,
että hän enempää kuin muut­kaan
Neuvostoliiton johtajat eivät
kansainvälisten kysymysten takia
voi tänä kesänä kesälomaansa lain­kaan
pitää. Syyskuussa esitin kui­tenkin
täällä Neuvostoliiton suur­lähetystölle
tiedustelun siitä, eikö
pääministeri Kosygin voisi saapua
myöhemmin syksyllä Suomeen. Tä­hän
sain periaatteessa myöntävän
vastauksen. Lokakuun 2 päivänä mi­nulle
esitettiin Neuvo.stoliiton suur­lähetystön
taholta ilmoitus, että pää­ministeri
Kosygin oli valmis; saapu­maan
Suomeen parin päivän vierai­lulle
7 päivänä lokakuuta. Tämä
ajankohta näytti sopivan meille ja
siksi ilmoitin, että hän on tei-vetul-lut
Suomeen. Me ryhdyimme valmis-l!
fRHO K £ : K K O I V EN
vedot. Myös oli sovittu, että tapaa­minen^
tapahtuu- maanantaina 7^ päi­vänä
lokakuuta Suomen aluevesi­rajalla
Hangon edustalla kello 13
päivällä. Nyt on paljon ihmetelty si­tä,
että tästä tapaamisesta ei annet­tu
etukäteen tiedonantoa. Tähän on
olemassa kaksi syytä. Ensiksikin me­hän
tiedämme, että Suomessa o l i
vaalit, kunnallisvaalit 6.. ja 7.
päivänä lokakimta, ja jos nyt ennen
vaaleja olisi' ilmoitettu, että pää­ministeri
Kosygin saapuu Suomeen
7. päivänä, n i in varmaan sekä meil­lä;
että maailmalla olisi alkanut
niuri häly tämän käynnin johdosta-
Sen vuoksi olisi ollut mitä epätar-koituksemukaisinta
saattaa tiedoksi
Iätä vierailua ennen kunnallisvaa­leja.
Seitsemäs päivä sopi senkin
PRESIDENTTI:
moata;
Vaikka' kuijHJä-teluihin
ija valitsimme kalastuspai­kaksi
Hiittisten saariston, jonka tie­detään
erittäin sopivaksi sen Vuoksi,
että siellä on erittäin hyvät hauki-
SYNTYMÄ;
PÄIVIÄ m
—
Wi!ho Hakanen, North Bay, Ontario,
täyttää torstaina, lokakuun 24 pnä 84
vuotta..
Ki Hendrikson, Toronto, Ontario
täyttää sunnuntaina, lokakuun 27 päi­vänä
79 vuotta.
Ihnari Vähäpukkinen, Sudbuiy, Ont.
täyttää maanantaina, lokakuun 28 pnä
75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
askel "oikeudemmuikaista yhteiskuntaa" kohti.
Tässä on vain eräitä tärkeimpiä seikkoja tämäniltaista
budjettia arvosteltaiessa.
Lybke-tarinan^lc^pu
18—5 Lybke tarinan loppu
nisteri Adteniauerin ja Ludv^rig
Brhatrdin hallituksessa.
Kuten sanottu, Lybken ase-mal
liänsi^SaÖcsan/ valtiorapää-miehenä
on viimeisten koi-mienvuoden
aikana käynyt"vä-hi
telien kestämälftömäiksi sen
valioksi ettei hän ole pystynyt
Vifene v i J ^ tuli Bohniisrtia tielto, että natsilaiskaudten , .i,„„,,w,o«,nofj i f i n » ; i , , « , d d « « M ,
edesottmnisistaan yi& voim^aMtätona; arvostelun kohte^ksi^ - S!!::;;f**!L'lL!T.Tl^^ 21:.
vmaeiaikiaina joultunut Länsi-Saksan presidentti, Heintich Lyb-kie
etroaa ennien virkakautensa päättymistä, eM' 30 pnä kesäkiuu-ta^
ponesddie&itin; virasta.
Lytofce antoi tiedon eroaikeistaan haMltuksen ja puioluei-
(feft edustajille, jottlfea olivat viikko sitten saapuimeöt maianan-taina
onnittelemaan häntä- 74-syntymiäpäivänsä-JGhdlosta.
^^^^ päälttänieensä erota kesällä, gotlia Mitttofcunnan-
'koScoius voitaisiin kutsEua jo keväällä koolle valitsemaan uiutta
pGEieeiideattiä; Jos ptiesidenttivaalit pideltttäisiin huhtikuun puo-
MliBfl&, jäisi ndfldtä ridttävä välimatka liittopäivävaaleihin,
jdtflka piUeltÄäln' syyskuussa 1969, hän' seMitti-.
Lybke valittiin ensimniiäiseln laerran presldenttilköi vulonna
töksiä, joiden miukaan hän osal­listui
viilme stodan aiflöana mm.
natsien Ikesödtysleirien suunnit-telkiun
ja rakenniukseen,
" Aluksi Lybke kielsi jyrlkästi
osalMialtuneensa keskitysleirien
sufunnitteLuun ja yritti kiistää
olmiat nimjildrjoituksensakin kes
kitysleiriten rakennussuunnitel­milla
koslkievissa vasialkirjbissa.
Myöhemmin hän turvautui jo­pa
sellaiseerikdn väitökseen,
että sodan aikana hänen oli al-
1959; Hart oli sitä ennm ollut maaW , n
Ademau^rin halHMcsessa. Vuomm 1964 kridtillisdemöferaaUt le&irjoiltettava nnn paa^on asia^
ja soeialidfimofcraatit kannattivat yhdessä hänen uudelleen- P ^ * * ^ ' f ^ ^ ' } ^ -
taMaansä, j « Lybk» voiltti täten ylivoimaisesti vapaan d e - ^ ^ ^ , ^ ^ f ^ r t ^ r " ^ ''
n*)(kiraÄttisen, puolueen ©hd»äa(n/ EwaM Buch«rli^. KaiKKiien sisällöstä!
Lybkeii mahdollisena seuraajana on mainittu käiksi ny- .—-—^
puolesta erittäin hyvin, että vaalit
oivat vielä silloin olleet päättyneet
ja vaalitulokset eivät olleet tiedos­sa,
ei siis voi tehdä minkäänlaisia
-spekulaatioita siitä, että tämä vie­railu
tapahtuu vaalitulosten johdos­ta.
Tämä tästä puolesta.
j Muuten meillä ei todella ollut a i -
haa seurata radiointia ja televisiota,
josta on hyvin palljon kuulemma pu­huttu.
Minä sain ensimmäiset tiedot
vaalien tuloksista tiistaina 8. päivänä
lokakuuta lounaan aikana ja silloin­kin
ainoastaan prosenttiluvut koko
m.aasta eri puolueitttcn saamisia ää­nistä
ja kerroin tietenkin vieraalle
ne. Näis-tä vaihdettiin pari sanaa ja
myöhemmin ei koko asiaan palattu.
Kun sitten maanantaina, siis 7. päi­vänä,
klo 13. menin tarlcastusalus
Saaristolla merirajalle, niin kävi sel­ville,
että viei-aamme ei voinut siir-
•,vä hävittäjästä, jolla hän oli tullut,
tarkastusalus Saaristoon sen vuok­si,
että valliisi seitsemän, kahdek­san
boforin myrsky. Ja tämän ta­kia
annettiin Saaristosta lippumer-kein
neuvostoliittolaiselle hävittä­jälle
kehotus seurata meitä- Han­gon
satamaan, jossa sitten siirty­minen
hävittäjästä Saaristoon tapah­tui
saarten suojassa varsin mukavas­ti
j a vaivattoma-sti. Ja niin sitten a l ­koi
matka Hiittisten vesille. Me ma­joituimme
siellä olevaan Tarmo-nimiseen
jäänsärkijään ja kohta sa-
'mana iltana läksimme sitten kalaan.
Ja m e todella kalastimme koko ajan
aamujsta myöhään iltaan niin kauan
kuin näkii j a me todella saimmekin
kalaa. Päivällä kävimme nopeasti
syömässä lounasta.ja taas töihin. M i ­nun
täytyy lausua pai-haat kiitokseni
hiittisläisille kalastajille, jotka erin­omaisella
tavalla, asiantuntemuksel­la
j a paikallistuntemuksella auttoi­vat
meitä kalastuspyrkimyksissäm-me
ja niin kuin tiedetään, tulos oli
kohtalaisen hyvä. Ainakin, kalastaja
Fagerholm ja minä olLmmvj selvillä
kuinka monta kalaa saimme.
KYSYMYS: Herra presidentti,
sopiiko tähän hiukan vielä tehdä
lisäkysymyksiä?
KYSYMYS: Oliko koko halUtus
tietoinen.tästlvlerailusta; .
-PRESIDENTTI: Me ilmoitimme
vierailusta pääministerille, joka hoi­taa
myösv ulkoministerin teJitäViä,
vierailusta ilmbiitetitlih > myöskin*
ulkominlsiteriölle j a myöskin puo-
) ustuslattoksen korkeimmalle joh­dolle.
^
KYSYMYS: Meitisiitime nyHa*
hän viralliseen puoleen näin Juli^
kisen sanan l^annaltaiTiedotiee»^
sa näistä keskusteluista, joita Te,
»erl'a^ Presidentti, kävitte päämt-nisl^
ri; Kosygiäin kanssa tode­taan;
että te vaihdoitte mielipi­teitä
ajankohtäisis^ kansainväli­sistä
kysymyksistä. Iftansainväli-nen
lehdistö on esittänyt arve^
luita Saksaik' kysymyksen . esillä­olosta
erityisellä tavalla. Halua!'-
sitteko antaa vähän tarkempia
tietoja?
PRESIDENTTI: No, kansainvä­linen
lehdistö näyttää esittäneen
monia muitakin arvioita. Mitä n i ­menomaan
Saksan kysymykseen,
tulee, niin siitä puhutaan suhteel­lisen
vähän, ja se johtuu tielen-kin
siitä, että pääministeri Ko-syginillä
on hyvin selvästi tie­dossa
se, että minä tunnen Neu­vostoliiton
kannan Saksan kysy­myksen
suhteen varsin hyvin. Me
olemme aikaisempina vuosina siitä
useasti keskustelleet, ja sen vuoksi
ei asia tällä kertaa antanut ai­hetta
laajempaan m i e l i p i t e i t t en
vaihtoon. Samaten Neuvostoliiton
hallitus j a pääministeri Kosygin
tietävät myöskin Suomen kannan
Saksan kysymykseen, niin että sii­nä
yhteydessä ei sekään antanut
aihetta mielipiteitten vaihtoon.
KYSYMYS: Herra Presidenttii
Isvestija oli aivan ennen vierai-
I lua kirjoittanut Saksan kysymyk-
' sestä ja liittänyt sen kehityk­seen
Pohjolassa. Antoiko tämä
erityistä syytä iisäkeskusteluun?
PRESIDENTTI: Niin, minä olen
nähnyt nyt perästäpäin, että
Izvestija on kirjoittanut Saksan
oletetusta tunkeutumisesta Poh­jolaan.
Minä en tuntenut tätä ar­tikkelia
tapaamisemme aikana,
eikä siitä lainkaan tullut puhetta.
KYSYMYS: -Me .toimittajat
olemme tutkineet tätä tiedotetta,
joka annettiin hyvin tarkoin; ja
olemme todenneet että siinä on
mainittu Euroopan J a maailman
yleisen turvallisuuden vahvistami-
.sesta tämän kysymyksen olleen
esillä keskusteluissa. Keskustel­tiinko
myös keinoista, millä taval­la
näihin päämäärUn voitaisiin
pyrkiä?
PRESIDENTTI: Tässä tiedottees­sa
todella mainitaan siitä etlä Suo-
1 ^ jH) .mrnvmi^
m'ä}m nouitivtit^^ kansainvSlibi»:'
tilli ](j^yk^ä^:^ämää' r i a,
t!i(i<iätt^ii<( 'im^- s&yttämiseyil'^ 0.
niin Euroop>ai^/lcuiii< yleisenkUi ^
jVtiilisuudeitf H M s t M e ^ jj»; M i ^
kien fcansotjen välisen itauhonbmai-j
»e^ yhteistyön kehittäfnlsecnV Mis­tään
erikoisista keinoista ei tässä
asiassa oUut keekustelua-, ehkä sen
tafcia että Suomen osuus tällaisten;
keiii^e)!' lö^M^iäeen ja käyttämi­seen
el ole ttetenikaanf varain- suuvi;
kun puhutaan näin yleisistä asioisr
ta. Mutta se kyllä oli pantavissa
merkille, että pääministeri' Kosygin
kii'nhitti' aivan erikoista' huomiota
\^ihsUllhi3Öl)4ihulQsein hyväksymi­seen
ja minun ymmärtääkseni tämä
oHsi Neuvostoliiton hallituksen kär
; ^ \ b e n m M s a f e t U i M M , jäka.
näitä tässä tiedotteessa mainittuja
jäämääriä olisi palvelemassa.
KYSYMYS: Suhtautuiko päämi-liisterl
kosygin luottavaisesti mah-dolUsnukslin
että tämä tultaisiin,
ratifioimaan kaikissa suurvalloiissa
lähiaikoina.
^RESIDENTTI: Kyllä, Ityllä hä­nellä
oli positiivinen kuva asian
•mimses^. \^il^kd iBi»gt;ä!|»I8^ fay-tietää
my(ifeädn esmH jotka
tiellä'o^at. MJltäitiiiiöfe Juuri
]rääM!t kansainvälislib.|;,<{q^yk8iin,
me kähdmme. läj^i oiic^aä^n icah-i
s & i v f f ^ m poUtiiikiaint isiolkiH sekto­r
i n , j a , siellä nyt jouduttiin s i t ^ i
tarkastelemaan maaiil^nan poliittista
tiljannetta hyvin monelta kannalta.
KYSYMYS: Tämfl vaiTOaan sf.
sJiSkym mytfg TslielilioBltt^akiata Ht
rahteen tarkasteTun:
. PRESIDENTTI: KonOueettinein
Pääministeri Kosygin seloitir varsin
laajasti niitä motiiveja jotka ovat
olleet johtamassa; " Neuvosläoliitön
politiikkaa suhteessa Tshekkoslova^
kiaan. Minun osani tässä o l i ainoasi
taan kyseleminen .ja jninä esitin var­sin
molnla: kysymyksiä' tässä yfatQ^-
dessä j a - sain kaikkiin- n i i h i n vas­tauksen
joka tietysti oli oidiaan
valaisemaan- Neuvostoliitori politiik­kaa.
Kävi selville mm^ se, että Neu­vostoliitoni
johto oli ollut Tshekko­slovakian
politiikan suhteen täysin
yksimielinen' mistä esitin' nimen­omaan
kysymyksen.
(Jatkuu)
NIXON & CO.'MIEHET
TUilYUOREN HARJALLA
Rich^dNijron, Hubert Humph
röy ja George Wallace ovat ne ni­met,
joiden poliittinen ominais-paino^
i;SA:n presidentinvaaleissit
marraskuun 5/ päivänä: on nyky­näkymien
valossa ratkaiseva. Näi­hin
kolmeen nimeen on kytkey­tynyt
mittely Yhdysvaltain ja sa­malla
koko läntisen teollisen im.
periumin poliittisesta johtajuu­desta.
Osittain on näyttänyt siltä, kuin
mitään kamppailua ei enää olisi­kaan,
sen jälkeen koin nimet Robert
Kennedy, Nelson Rockefeller ja
Eugene McCarthy on yiksl toisensa
jälkeen pyyhitty ylitse, Rockefel­ler
j a McCartihy ainaikin näiden vaa­l
i n i poliittisesta kuvasta, Kennedy
lopullisesti.
USArssa on tämän vuoksi Nixonin
H\iittphreyn j a Wallacen kannatta­j
i en ohella joukko ihmisiä, joiden
mielestä nuo kolme nimeä ovat ku­k
in yhtä vastustettavia tai yhden-i
tekeviä. Heitä on värillisten j a nuo­rison
kes'kuudessa, sekä erityisesti
sivistyneistössä. Monien aikaisem­pien
vaalien' kärkkyjinä j a us^kolllsi-na
statisteina kolme pääehdokasta
oivat vastaa heidän toiveitaan siltä
että USA:n olisi pystyttävä uudis­tumaan
poliittisesti näissä vaaleissa.
poliittista uudistumista pidetään
yhä eräänlaisena ydlnlkysymyiksenä
Vietnamin sota ja suurkaupunkien
ongelmat ovat näkyvimmät aiheet
vaalien alla käydyssä keskustelus­sa.
Vietnam on k r i i s i , joka 'koette­lee
koko imperiumin perustuksia,
suurkaupunkien levottomuudet osa
samaa ilmiötä. Ilmapiiri on talou­dellisessa
ja poliittisessa kriisitilan­teessa
huomattavasti radikalisoitu­nut.
KIRJOITUKSIA "JOULUUN"
Kuten onnenkin, Canadan j a Yhdysvaltain suomalaisten
yhteisesti valmistama " J O U L U " julkaisu ilmestyy siksi hyvissä
ajoissa ennen pyhiä, että se ehtii kaukaisempienkin lukijain
käsiin jouluksi.
I Julkaisu ottaa kiitollisuudella julkaistavakseen kertomuk­sia,
lyhyitä novelleja ja muita kirjoituksia, mukaanlukien mie­lenkiintoisia
suomennoksia (alkuperäinen lähetettävä mukana)
sekä runoja j a niiden yhteyteen sopivia kuvia jne.
' Työvoimavaikeuksien vuoksi on sitä parempi mitä pikem­min
aiotut kirjoitukset ja kuvat saapuvat. Ne pitäisi tulla j u l -
ka sun toimitukselle viimeistään marraskuun 1 päivään men­ne
;sä; Kaikki kuvat palautetaan pyydettäessä.;
" J O U L U N " ainehisto tulisi lähettää osoitteella:
Joulu, Box 69
Sudbury, Ontario
Vaalien todelliseksi tskulauseeksi
on t u l l u t " l a k i ja järjestys". Räi.
ikeimmin tuo "slogania" esiin Walla-ee,
ijaka el häfpeile esittää pelkis­tettyä
militarismlaan Vietnamin ky.:
symyksessä eilkäl rotusortoajatutai-aan
. kansalaisoikeuskysymyksissä.
Hän on mies tulivuoren harjalla.
Wallacen kannatus on Sralkoiseri
Amerikan" protestiliikettä; Sen juu­ret
ovat syvässä etelässä, siellä m i t
sä valkoiset onaatilanomistajat ai­koinaan
nousivat) orjien •vapautta­masta
vastaan ja jossa rotusuhteet
vuosisatojen ajan ovat olleet kär-
]istyneimmät. Nykyisissä vaikeuk­sissa
Wallacen liikkeen lonkerot;
ovat ulottuneet kauas pohjoisen
suunkaupunkeihin.
Nixon ja Humphrey puolestaan
ovat vanhan puoluekoneiston esiln-työntämlä
ehdokkaita. Pitkään h a i -
linneen demokraattisen rpuolueen
ehdokkaana Huimiphreylla pitäisi.;
teoriassa olla paremimat; lähtökoh.
dat presidentinvirkaan kuin' Nixo.
nilla, joka on republikaanien ehdo­kas.
Todellisuudessa asiat näyttä­vät
nykyisellään olevan päinvastoin.
Demokraattien osakkeet eivät ole
väreinkään Chicagon verisen puolue­kokouksen
j aikeen enää entisellään^
Toiseksi, myös presidentti. Johnso­nin
sanotaan suosivan enemmän.
Nixonia kuin oman puolueössa dh-.
dokasta. Johnsonin Vietnamin poli-tilkan
linja lienee tämän arvovalta­kysymykseksi
nimitetyn kiistan ydin
Sisäipolitiiikjassa: Nixonin ja
Humphreyn linjat eivät ainakaan
päältä katsoen eroa toisistaan.; Mo­lemmat
pitävät kiinni laki j a jär­jestys
^ohjelmasta; Sen puitteisiin
ei kuitenkaa mahdu Wallacen pro­pagoima
ohjelma, joka kilpakump-panien
käsitykisen mukaan veisi
maan "anarkiaan". ^
Nixonin ajatuksena näyttää tällä
hetkellä olevan systeemi, joka Sak­san
liittotasavallassa on saanut ni­mekseen
"die formlertc Gesellsc-haft".
"muotoiltu yhteiskunta", jäi*-
jestelmä, jossa sekä republikaani-nen
että demoOcraattinen puolue yh­dessä
ammattiliittiojen kanssa olisi
valjastettu palvelemaan yhteiskun­nan
sisäisen ja ulkonaisen vakaur
den säilymistä, SO. itse järjestelmää.
Esimerkkinä tästä Nixon onkin eh­tinyt
jo (luvata demokraateille paik­koja
tulevassa hallituksessaan mar-rasQciUun
vaalien jälkeen.
Ilpo Halonen.
NÄKÖKANTA
Naiset eivät ole sitä mitä he olivat
ennen. He olivat ennen tyttöjä.
PÄIVÄN PAKINA
USA 2 - 3 V. P O L I I S I N H A L T U UN
"Jas minut valitaan presidentiksi
j a jos tämän jälkeen joku mielen­osoittaja
(anarkisti) asetituu minun
autoni eteen, nilim ae on oleva vii­meinen)
auto, Jonka eteen hön aseit-tuu."
"Olen sanova liilttotailsillemme (siis
myös Canadälle): Joko autatte mei­tä;
Vletniaimlssa loi emme. lopeta
ainoastaan ulkomaai-aipua vaan
aC.am me kerätä heiltä (Canadalta-kin?)
jokaisen lantin; jonka.ne ovat
meille velkaa, aiina) ensimmäisestä
maailmanBodasta lähbien." :
TälSBä ovat USAn kolmannen v i ­rallisen
pnesidentbichdokkaan, Ame­rikan
itsenäisyyspuolueen johrtajanj
entiseni ammattinyrkkeilijän, enti­sen
Alabamoin kuvernöörin Gem-ge
Wallaoen vaallknmpanjan itumnuk-aet.
Walflace ipltää saman puheen.joka
..vaalltllalsuudesaa, totoni. jokin aika
slt;ten nimimerkki "PUkki" 'Kansan
Uutiiset lehdessä Ja selitti: Kieli on
rahvaanom'aiiatft ja rniakna. Hän
vetoaa Ihmiiatfini iietämä/(rt:ömyyteeii
ja ennakkoluuloihin. 'Muatat kUholt-tajat,
kailltenlalscb nuorlsomlelen-osolttiajat,
kommunistit, nykyisdt ol-keusifltuimofc
Ja It.-» esfcnlbllffilhmcnit
cli nykyinen hallinto on mursknt-haltuun
2—3 vuodeksi, julistaa Wal­lace.
Hän vetoaa »Tempaaai keskiluok-kaan
Ja hänen ohjelmassaan on aH-
• 'mlinplstävlä yhtäläisyyksiä oatlsden
ohjelman kanssa. Hän puhuu "unoh
detuille ihmisille". Tämä 'unohdet-ifcujen
iihmlBiten""ipuolesta puhumtaen
el sila oJe suomaflalatai alkuperää,
toteaa edeMämainilttu "FUkkl".
Aluksi odotetitdln, että. Wailacen
demagogia tehoaisi vain syvässä ete­lässä,.
mlösä rotukJUhkoillJat :BftaVat
rankallsemaftta riehua. Mutta vihne
viikkojen vallaoeMsuus on levinnyt
kuin kulovalkea yMi koko USAm
Bräfiit garaupit oaoltfcavat. etitä hän
saaötaisl saada jopa 34 prosenttia
vaaitslijakuninian äänistä marraskuun
5 pn..prfedldentti(vaialeilä5a. Tätä p i ­detään
kulbenklni . yldammubtnm*.
Mutta vaikka W'ail!lace- el Böddikaan
~ kuten el Varmoan saakaan —
ehdobonta enenrnnistöä vaaleissa,
niin itaakeeen eaaftnillaain valitsija^
miehillä, voit kulbenldn. edtätt pää­puolueiden,
repubJikanalen Nixonin
ja die^okraattlen HUmpMresm,' eaa^
masta ehdotontar oniemmilititöä. Täl­löin
on kaksi mahdolUsuufcta: joko­han
ryhtyy käymään kauppaa' an-tomaaia.
valitsijoanlehenaä ääanet s l l .
le, joka; suostuu hänen ehtoihfaisa
te* vöaiU £*Urtyy kongressdHe. Vii­meksi
koneressift suorittama, presi-dentfatvaali
on itaipahtim'ut 144 vuot­ta
altten.
ÄDatä Johtuu. Wallacen menestys?
Kumpikin pääehdokas, Ndxon ja
BunH>hrey ovat aekä henkilökohtai­sesti
että vaallohjeOmdenfia pu6!esta
värittömiä, vähän innostusta herät­täviä
jne.
• TKtamteeHe on sangen kuvAavaa,
että Xouls HatriMn jokin aika sdit-t
m 1»dm^ paneman tutkhnuksen
mukaan sillä' hetkeQä smerlkkalai-adsta
ääneMäjLstä kanneittl Nixonia
22 profc Hän o » (ja on) enslm-mäieellä
tilalla. Toinen pääehdokas
Humphre^' oli vastaa vMttemveUä s i ­jailla
fl prosentin ijanudsa. Harrisin
tuitkimukfie» mukaan Waillace oli
knlmflsiitiena j a hänen takxuaaan oli
vain 13 proch Yhbeetisib kofanelLa v i -
mlllsella ehdokkaalla olU 6tlk>in tä­män
tutkknuttsen' .pemsteeilila vailn
43 proeentin kasmatutf valitsiJakun-nan
Iceskuudesaa; VaeMkturapanjan
ulkopuolella olevien Ted Kennedyn,
fbovfl/. Laki- jo. järjestyä palautuvat,
kwi jätämme tämän maain pcHiiiislen
Nelson iRockefcOleFlni ja McCarthy n
takana oli silloin 38 pros. j a mieli­piteitä
vailla 19 pros.
Maa, joka väittää oaevanaa maa­ilman
demokratian päälinnoltus,
tarjoaa nyt vaHtsijakunnaUeen epä-demokraatUseabi
ajatettuja ehdok­kaita.
AmerlkkalliaiiSten enemmistö
ei tunne helatä ketään omakseen'.
Harrisonin tutkimuksen mukaan
vam vähemmistä-eli 46 pros. repub­likaaneista
pitää Nixonia-paitiaana
miehenä. DemokraatelBta vain 3»
pros. pitää Hubert Humphreyta
parhaana puollue-ehdokkeana.
Kuiltenkin pairlm viikon päästä
USA rUa plibädislolla uusi presLdent-i
i — ja todennäköisestä onkUi. I l ­meisesti
on (Nixon, sil<Iä aika
näyttää vievän Humphreyn tausta-mieheltä,
pres. Johnlsonllta mahdol­lisuuden
rauhan tekoon Viebnamls-sa,
mikä yksinään oUsi — ainakhl
alkartsemmasBa vadheessa —voinut
pdafertaa demokraatti* näyryybtävästä
vaaJihävlösta.
Ametrikkalaiaet lehtimieheb ovat Jo
poisbaneeb sanastostaan , "Tricky
Dick" j a '-'Ikuhtoi häviön mies",-
malnhmat, millä alemmin ledmalbtiirt '
Nixonin poiUHtblsta pokerhijj^ä. M i ­tä
seuraa perästä, ae on vielä a r ­vaillun,
mutta marraskuun 'viiden-benä
nähdään, voiko presidentti
Johnson BotapolitUkallJaan auttaa
mitkailsevastl republikaanilfen vaaH-voittoa?
- KäH^lBiMu^.