Vapaus, January 28, 1965

              M'
•iii'"
Sivu 2 Torstaina, tammik. 28 p. — Thursday, Jan. 28, 1963
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH C A N A D I A N S '
Estublislled Nov. 6. 1917,
M A N A G E R : E. SUKSI
O K F I C E AND E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
( L I B E R T Y )
EDITOR: W. EKLUND . ^
V _ TELEPHONE:
Publjshed tluicp weeklv: Tuesdays. Thursdaysand gatuvday.s by Vnpivus
Publishing CO; Limited", 100-102 Elm St. Wc.st.Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Adverlising rale.s upon application', translntlon fivc; of chaige.
Authorized as second class mail by Ihc Post Office Department, Ottawa,
and llor paymciit of pcstage in ca.sh.
M e m b . . o. C A N ADI AN llA N GUAG E" RR ESS
TILAUSHINNAT:
••Cariadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk..$4.75 USA:i-sa
3 kk. 2.75 Siiomo.'-sa:
1 vk: ,?10.00. C kk. $5.25
1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
ft e
••m
i
•M'
Suomen työväen yhteistyöstä
, i Salaten huonosti Suuren Rahan huolestumisen:^ SiK>nnen
työtätekevien yhteistyöpyrjnnöistä, jotka ovat viimeaikoina
- saaneet lisää pontta ja kannatusta Suomen kaikissa työläis-ja
talonpoikaispiireissä, Helsingin Sanomat lopetti erään äs-
" keltaisen toimituskirjoituksen tästä asiasta seuraavasti: "Va^
sommalla siivellä jälleen alkaneen keskustelun pitäisi kui­tenkin
antaa miettimisen-aihetta myös ei sosialistisille puo­lueille."
Toisin sanoen HeSä myöntää, että työtätekevien voimien
yhdistyminen Uhkaa Suomessa Suuren Rahan etuoikeutettua
asemaa— ja se on pahasta, mikäli asiaa katsellaan pienilu­kuisen
omistavan luokan näkökulmasta.
Tunnettu tosiasia onkin, että työväen yhtenäisyydessä
piilee suuri voima. Työtätekevien yhtenäisyyden estämiseksi
käytetäänkin omistavan luokan puolesta suuria rahasummia
ja voimamsäriä kaikissa kapitahstisissa maissa — eikä Suomi
ole siinä ilmeisestikään poikkeusasemassa.
Toi.saalta on kuitenkin ilomielellä todettava, että yhtcis-lyöajaius
on saanut todella suuren.kannatuksen Suomen työ­tätekevän
kaikissa rylvmissä, puolueissa ja järjestöissä. Yh­teistyöajatuksesta
keskustellaan työtätekevien järjestöissä Ja
puolueissa sekä työmailla ja tuttavapiireissä. Työväen poliii-tiset
puolueet, vaikka ovatkin vielä aivan liian usein käsivar­ren
ulottuman päässä toisistaan, löytävät tämän, tuosta yh­teisiä
tavoitteita maan eduskunnasta alas kunnallishallintoi­hin
asti. Ilmeistä myös on — mihin porvarilehtien äkäiset
älähtelyt työväen yhteistoimintaa vastaan viittaavat että
joitakin, kulissientakaisia yhteistyöneuvotteluja, on käytv; ja
voidaan käydä nytkin, eri työväenpuolueiden välillä.
Tässä yhteydessä kiintyy huomio Päivän Sanomni-lcliden
tammikuun 19 pnä julkaisemaan Suomen seitseniän työväen-
• järjestöjen johtohenkilön haastattelulausuntoihin vasemmis­toryhmien
yhteistyön edellytyksistä. Merkillepantavaa myös
on. että sosialidemokraattisen puolueen uusi puheenjohtaja
Rafael Paasio yksinään ilmaisi mielipiteen, ettei hän halua
puuttua "näihin asioihin tässä yhteydessä". Toisaaltaoii Paa­siokin
kuitenkin selittänyt.;että "yhteistyön tie-on joka hetki
• avoinna".
" Multa muut haastatellut — kan.sancdustaja Horlta Kufi-
. .sinen, puheenjohtaja Aarre Simonen, puheenjohtaja Vihtori
Rantanen, puheenjohtaja Aarre Happonen, puheenjohtaja
Pekka Martin ja järjestösihteeri Olavi Järvelä — antoivat
_myöntcisen vastauksen työväenryhmien yhteistoiminnan
tarpeellisuutta koskevaan kysymykseen. ;
Vasemmistoryhmien yhteisen vaaliliiton muodostami­selle
seuraavissa eduskuntavaaleissa antoivat kannatuksensa
Kuusinen, Simonen, Rantanen ja Martin. Happonen ja Jä.r-
/velä jättivät vastamaatta tätä asiaa koskevan, kysymyksen,
koska "olen ammattiyhdistysmies'' ja ''en' tunne sitä lähem­min".
Paasion mielestä tämä on asia jota "on tutkittava en­nen
kuin siitä mitään osaa sanoa".
: Mielenkiintoisia ovat myös , haa.stateltujen. vastaukset
työväestöä edustavien ryhmien yhteistyön tiellä olevista es­teistä.
Kansanedustaja Kuusinen totesi suurimmaksi esteeksi
sen. että vieläkään ei ole saatu selvyyttä halutaanko sosiali-
••-•demokraallisen puolueen. johdo.ssa yhteistoimintaa työväen
vai porvarillisten piirien kanssa. Puheenjohtaja Simonen kat­soi
puolestaan, että työväenryhmien yhteistyön tiellä ei ole^
'vakavia esteitä, jollei sellaisia haluta keinotekoisesti nostaa
esiin. Epäluuloisuus ja luottamuspulan nimesi tällaiseksi •
esteeksi puheenjohtaja Rantanen ja ehdotti kokeiltavaksr:
"onko yhteistyöllä mitään voiteltavissa". Luottamuspulan
..olemassaoloon viittasi myös puheenjohtaja Happonen tode­ten
sen erittäin tärkeäksi näkökohdaksi, jonka poistamiseksi
olisi työskenneltävä. Kuten sanottu, Paasio ilmoitli ettei hän
puutu näihin asioihin täs.sä yhteydessä lainkaan. Hän sanoi
kuitenkin asioiden ilmeisesti tulevan "joskus ajankohtaisiksi"
- Eräs suurin este työväenryhmien yhteistyölle on puhecn-jt)
htaja Martinin mielestä ollut tähän .saakka sosiaiidemo-kraatti.
sen puolueen ulkopoliittinen asennoituminen. Tosin
puheenjohtaja Paasion toimikaudella on puheitten avulla yri­telty
tilanhetla parantaa, mutta yksistään puheet eivät riitä,
vaan tarvitaan lekoja, joita valitettavasti ei ole nähty, sanoi
puheenjohtaja Martin.
Puhuen näistä haastattelulausunnoista ja erikoisesti pu­heenjohtaja
Paasion kummallisesta "pidättyväisyyde.slä",
SKDLn äänenkannattaja Kansan Uutiset kirjoitti viikko sit­ten
keskiviikkona ,toimitusarlikkelissaan mm. seuraavaa:
^ , . .Todisteena siitä, että työväenliikkeen ja työväen
yhteistoimintakysymys todella kiinnostaa ihmisiä on se, että
t y ö p a i k o i 11 a, ammattiyhdistys- ja_ urheiluliikkeessä,
rauhanjärjestöissä sekä SNS;ssä yiiteistyö eri puolueisiixL-FuV
keutuvien ja puolueisiin kuuluirrattomien kesken laajenee ja
voimistjuu. Samanlainen tendoissi on .selvästi havaittavi.ssa
monissa uusissa kunnallisvaltuustoissa ja -elimissä, jopa edus­kunnassakin,
. kuulen kansandemokraattien ja sosialidemo-kraältisteri
ryhmien edustajien yhteinen esiintymincn^porva-reita
vastaan mm. Aravan määrärahan korottamiseksi osoita
taa. Oikeassa on SKDLn edustaja lausuessaan Päivän Sano­mille,
että vaaliyhteislyö eduskuntavaaleissa innostaisi työ­väenpuolueiden
kannattajia, ja että keskustellen sekä julki­sesti
että järjestöjen edustajien kesken pitää pyrkiä poista­maan
työväenjärjestöjen yhteistoiminnan tiellä vielä olevat .
esteet. Toivottavasti Paasio pääsee ylös nykyisestä *'puutlu-matlomuuten.
sa" suosta ja yhtyy lopultakin kuuntelemaan
työmiehen ääntä kentällä.-
Jokaisen Suomen työtätekevän väestön, eli maan var.^^i-nai.
sen kan.san, ystävä seuraa lämpimällä myötä1,unnolla j.'i
ymmärryksellä Suorrien työväenliikkeen yhteistyöajatuksen
laiijcncmisesta ja voimistumisesta isiemme luhatjärvien
frtaassa- Se on paras tae siitä, että kovia aikoja kokeneen Suo­men
kansan ede.s.sä on nykyistäkin valoisat]npi,vaufaampi ja
-Vfl]>«ampi tulevaisuus ' mitä mo kaikin toivomme.
EHDOTUS VARSOVASTA: EUROOPAN
MAIDEN NEUVOTTELUr<OKOUS KOOLLE
Länttä varoitetaan ydinaseiden leyittämisestä
ja niiden antamisesta Länsi-Saksan käsiin
NATOn , valtiot kuitenkin vastoin
rauhan etuja toimien ryhtyvät tote­uttamaan
monenkeskisten ydinase-
Moskova. - Varsovan sopimusmaiden viikko sitten perjantaina jul- j vpimien muodo.stamissuunnitelmia
kisuutecnsaalcttii julkilausuma on vakava varoitus: NATO:n ydinvoi- i muodossa hyvänsä, nim Var.
mien perustaminen missä muodossa tahansa muodostaa vakavan uhan , «ovan sopnnusvjiltioiden, joudut^
rauhalle ja kansojen turvallisuudelle Euroopassa ja koko maailmassa., "»^«n vakavien seurausten
Jos niiden muodostamista koskevat.suunnitelmat toteutetaan, niin Var-j «teen, jotka kohdistuisivat Euroo.
sovan sopimusmaiden on pakko ryhtyä toimenpiteisiin turvalli-suutensa! P'.'" ' «"han asiaan ja turvallisuu-takaamiseksi.
Samalla lausunto on hiottainusta herättävä lupaus: liittoon ^^«n. O" P"kko :yhtya tarpeollisun
kuuluvat maat julistavat ulkopolitiikkansa päälinjaksi rauhan turvaami-1 .siio.K.luto.menpitf.siin tuivalli.suu-
S€n ja ihmiskunnan pelastamisen ydinasesodalta. ' «^'"f'' takaami.seksi.
\'ar.sovan sopimusvaltioiden pe­tata
amcrikkalai.sta linjaa sa;i kä-ijiiimäisenii päiimääränä on rauhan-siinsii
ydiniiseitar - 1 olojen takjiaminen sosialismin ja
Saksan liittotasavaHan pääsy osat-; kommunismin rakentamiseksi mäis-
1i.sek.srj<linaselstaj^ tapahtuipa se' saan ,ja ihmiskunnan vapauttami-sittcn
nionenkeskisten tai^ Atlantin ijjoirmiuiihnanla^^
yilinasevoiinien puitteissa, "on länsi- j vaara.^ kaikkien rauhantahtoisten
saksalaisille militaristeille vain y_k--Lkansojeii yhteisin ponnistuksin. -
Varsovau liiton lausunto sisäl­tää
kokonaisen rauhan ohjelman.
Siinä tuetaan ydinasevalfräan vyö­hykkeen
muodostamisia Keski-
Eurooppaan, ehdotetaau__Euroo-pan
valtioiden neuvottelua inaan-~
osan turvallisuuden takaamiseksi,
' ilmoitetaan, että liiton jäsenmaat
ovat valmiita tekemään h.vökkää-mättöniyyssopimukscn
NATO::n
jäsenmaiden kanssa, tuetaan eh­dotuksia
Saksan kysymyksen rat­kaisemiseksi.
Kiinan ehdotusta
valtioiden päämiesten kokoukses­ta
ydinaseiden kieltämiseksi ja
liittoutumattomien maiden ehdo­tusta
kansainvälisen aseistai lisun-takonfercnssin
järjestämiseksi.
Julkilausuma ja . muut Varsovan.
.sopimusm:iiden konferenssiin liitty­vät
päätökset ovit keskeisesti osil­ta
Neuvostoliiton lehdistössä. Prav­dan
etusivu on omistettu sille ko­konaisuudessaan.
Tiedonannon alu.ssa todetaan, et­tä
rauhanvoimien kasvu oiv maail-ma.
ssa kehittynyt edelleen .suotui-
.sasti, mutta toisaalta imperialistiset
»'oiniat pyrkivät yhä kiristämään
jännitystä, josta esimerkkeinä mai­nitaan
mm. U.<^A:n toimenpiteet
Vietiiami.s.sa ja sen vihamielinen po­litiikka
Kuubaa kohtaan sekä a«-
«iressiiviset ilmiöt Male-sias-^ia ja
Kongossa. . '
Poikkeuksellinen osa imperialis­min
hyökkäyspolitiikan toteutlami-
.se.ssa annetaan N.ATOn monenkes­kisten
ydinasevoimien miir)(lc).stamis-suunnitelmille.
\'aisovan sopimus­valtiot
ovat sitä mieltä, että .suun­nitelmat
N.ATOn monenkeskisten
ydinasevoimien muodostamiseksi,
jonka toleultamista U.SAn ja I-än.si-
Sak.san hallitsevat piirit ajavat.,
muodostavat vak;ivan vaaran rau­han
asialle Euroopassa ja koko maa-ilina.^
sa. Monenkeskisten ydinase-!
voimien muodostaminen missä muo­dossa'
tahansa merkitsisi ydinasei­den
levittämistä ja mm näiden asei­den
Itiovnttamisla länsisaksalaisille
' militaristeille.
I Tämä koskee -ekä Saksan liitto-
- ta.H.avallan tuen. saanutta monenke.s-kisiii
ydinasevoimia koskevaa US.'\n
suunnitelmaa e-llä Knfiliinnin .Miun-
^ nitelmaa ' Atlantin ydinasevoimis­ta".
Kumpikaan niistä ei vastaa kan-
.sojc;n ja rauhankilitoisteii vallioi-1
den p.vrkimyksiä vdinasekilpavarus- ;
telun lopettamiseen, ydinasesodan >
vaaran torjumiseen ja yleisen ja
täydellisen aseidenriisunnan toteut-tami.
secm. Ne eivät vastaa monien
kansojen ponnistuksia ydinaseelto
mien vyöhykkeiden luomiseksi maa­ilman
eri alueille:
VAAKALMNKN KAUPPA
NATOn monenkeskiset ydinase- ••
voimat tähtäävät Pohjois-Atlantin :
liiton si.sällä kehk<!ylyneen erityi-!
sen amerikkalais-länsisaksalai.sen i
liiton lujittamiseen. Tämä on erään- \
täinen kauppa, jonka avulla USA!
pyrkii turvaamaan oman sotiktallis-si
vaihe
.saantiin. r —
Tultuaan Pohiois-Allantin liiton
jäseneksi Saksan liittotasavalta sai
mahdollisuuden Hitlerin Saksan eh­dottoman
antautumisen jälkeen sol­mittujen
Potsdamin sopimu-sten rik-
I komjseen ja afiMressiivisen sotapo-tentiaalin
luomiseen. Osallisuus
ydina.^-eisiin epäilemättä kannustai­si
Länsi-Sak.san rcvanhististen voi­mien
pyrkimvstä Euroopassa toisen
maailmansodan jälkeen .syntyneen
tilanteen muuttamiseen ja .Saksan i
demokraattisen 'asavallan ja inui-!
den valtioiden suhteen esitettyjen
alueellisten vaatimusten toleuttami-;
seen. Mitkään' länsivaltojen vakuu-:
tuk.set eivät voi olla takeena tällais­ta
rauhaan kohdistuvaa vaaiaa vas­taan.
I
Sak.saii liittotasavallan tod-llisis.-
ta aikeista kertovat myös sellai.set
tosiseikat kuin Muiulesvvehrin )oli-don
esittämä provokatorinen suun
nitelma atomimiinax-yohykkeen luo­misesta
pitkin itärajoja ja ns.
"eteenpäin 'yönnettyjen asemien
strate^iian' julistaminen, strateuiaii
joka vaatii ydinaseiden käyttöä alus­ta,
lähtien minkä tahansa Keski-Ku-roopas,
sa sattuvan sotilaallisen koi(
riiktin yhteydessä. .Tämä' on todis­tuksena
siitä, että S.iksan liitlota-savallan
revansliistiset voimat: pyr­kivät,
tekemään IJSAsta ja muista
N.XTOn maista seikkailusuuniiitel-miens.
i osallisia
USAn ilmavoimat
pois. Jaipgnistä
'^ofciii,. yhdysvaltam ilmavoimien
5; iefitolalvdston. kaksi JapanKssa ole­vaa
.lijiyittäjäUiivuetta silrrjetään poljs
Japapista' hehiäkuun loppuun tnen-iiesflä,
ilmoitettih) Tok;os.sa. Siirto
liofikee noin' neljääkymmentä P 102r
jUihkuhävitttljäil .vi'kä 535 miestä.
Mitä muut^ s^nov^t
"SYNNISS;! ELÄVÄT'' VAARIT JA MUMMOT
Sellainenkin havainto kuulutaan tehdyn täällä keinutuoli-ikää viet­tävien
valtio.ssa, tarkemmin sanoen Miamissa vai oliko: se itse Miami
Vllmi; vuoden kcsukuuliun iaanka i Beachilla, siellä yhteiskunnan ylemmillä orsilla istuvien asuinalueilla.
Japanis.sa oli kolme laivuetta joLsta Tarkkasilmäiset moraalin vartijat ovat havainneet, etä Social.Secu. S^^i^Tv^^f^iVn , Tr' "ly-l-i^^" «" ammottava aukko, joka tekee mahdolliseksi "säädytlörpän;
neiden laivueiden siirrosta on sovittu : J^.^„ geeuntylla elävien vanhusten keskuudessa. Ja he"esit.
lävät, että aukko olisi tukittava mahdollisimman joutuisasti, tai muutoin
se muodostuu kokonaisuudessaan avioelämän vaaraksi ja sitä tietä,'kbko
yhteiskuntamme perustan horjuttamiseksi. '/ . :
Tuhannet vanhukset Miamissa kuuluvat asiiyan yhdessä ilmsin, ta­vanmukaista
avioliittosidettä sen vuoksi, että uusi avioliittaside katka!-
maiden halUtuntcn
vottfeluissa.
kcskei-sts^a neu-
IConscrvatiiveilie
uujsi johtaja , .
Lpijtbo. Edwaid du Cann. joka i sisi Social Securityn hyötymaksutp-^Täten laki pakoittba nämä yanlftikset
toimi apulniskauppamlnistcrinä 'Eng••^! veiäfMän synni.ssä — täi mitä he synniksi olettavat", sanoo Max Pried-lanniri'entisen
pääministerin sir Alec j/^on; iäkkäiden -Kansalaisten Neuvoston päämies. Probleeman hän sanöp
DoUKlas-Homen liallituk.s-f!s.va, on ni-1 olnjjaii^niin painavan, että^muuär^^^
_ i i » - * t . i , ntit epävirallisesti siunauksensa sellaisille kuppikunnille , — • - -
tiellä ^jmien ydina.seiden : Varsovan sopimli-svaltiöiden po- j
niltettj^ konservatiivisen puolueen uu,
dek.si_ puheen johtajakfiT,
Lontoo.';ta viralhscsti.
ilmoitettiin
Asarias, Floridan-kiijees_sä, Työmies-Eteenpäin lehdessä.
liiltinen neuvottelukomitea pitää ai­kamme
kiireellisenä vaatimuksena
taata Kuroopan turvallisuus, jota
monenkeskisten ydinasevoimien
muodostamissuunnitelmat vakavas­ti
uhkaavat. Tätä päämäärää palveli­si
se. että toteutettaisiin ehdotus
ydinaseiden jäähdyttämisestä sekä
USA AIKOO LISÄTÄ
KAUPPAANSA ITÄÄN
USA hajoitti
raservejään
US.\:n hallitus aikoo aminattiyh
.'hdotus ydinaseettoman vyöhykkeen 1 distysliikkecn ja liike-elämän tuke ; An yleinen mielipie. Tämä johtuu
muodostamisesta KeskiFIurooppaan.
Kannattaen 1'uolan kansantasa­vallan
aloitetta poliittinen ncu-vottclnkoniitra
ehdottaa, että kut­suttaisiin
koolle Euroopan valtioi­den
neuvottelukokous kä.sittele-määii
toimenpiteitä turvallisuu­den
kollektiiviseksi takaamiseksi
Euroopassa.
Varsovan sopimusvaltiot ovat
edelleenkin vulniiit solmimaan
hyiikkäämättömyyssopimuksen
NATOn jäenvaP.ioiden kanssa, mi­kä
suuresti edi>'täisi jännityksen
laukeamista Euroopassa ja koko
maailmassa.
mana tutkia keinoja rauhanomai siitä, että virallinen korkein johto
sen kaupan lisäämiseksi ltä-p]uroo i j a kaikki v propagandaelimet ova;
.Mutta kaikki yritykset liinsisak-
.salaistrn revanshislieii vaafiinus-ten
toteuttamiseksi ydinaseiden
avulla saattavat niitä suurimpaan
vaaraan Saksan kansan, sillä ne
kasvaisivat väistämättä ydinases».
daksi, jonka tuloksena ei olisi
Saksan yhdistäminen, vaan sen
muuttuminen atomiaavikoksi
Varsovan sopimuksen osanotta^
javaltiot vastustavat mitä jyrkim-nun
ydinaseiden luovuttamista
. .Saksan liittotasifvallalle, olipa ky­symys
mistä muodosta tahansa:
välittömästi tai välillisesti jonkin
valtinryhmittymäii kautta sen eh­dottomaan
hallintaan luovuttami­sesta
tai joissakin tietyissä muo­doissa
tapahtuvasta näiden usei­den
hallintaan osallistumisesta.
Varsovan sop.imnkson osanottaja­valtiot
tukevat Saksandemokraatti-sen
ta.savallan rauhantahtoista |)Oli-tiikkaa
ja ovat sitä mieltä, että Sak­san
liittotasavallan osallistuminen
NATOn monenkeskisten ydinasevoi­mien
perustamiseen merkitsisi sitä.
että Saksan liittotasavallan hallitus
jättää laskelmistaan pois Saksan
yhdistämisen. V ' i n jännitystä lie­ventämällä
ja te.hokkain Saksan j ; i
Varsovan sopniuisvaltiot kannat­tavat
pyrkimvksii". Saksan kysymyk­sen
rauhanomaiseen järjestelyyn
rauhan turvaamiseksi Kuroopassa.
Tämän päämäärän saavuttamista
edistäisi nykyisten rajojen vakiin­nuttaminen,
toisen maailmansodan
jätteiden poistaminen sekä molem­pien
Saksan valtioiden sitoutumi­nen
olla varustamatta asevoimiaan
ydinaseilla ja aseidenriisuntatoimen
pileiden suorittaminen,
Var.sovaii sopimuksen osanottaja­valtioiden,
ixtliittuien neuvotteluko­mitea
kannattaa myös .. Sak.saii de­mokraattisen
tasavallan tekemää
eluloliista että molemmat Saksan
valtiot luopuisivat ydinaseista.
Varsovan sopimuksen osanottaja-v!
iItiöt kannattavat Kiinan kansanta'
I savallaii hallituksen ehdotusta, että
maailman valtioiden päämiehet kut-
'.sjfttaisiin koolle käsittelemään ydin-
•iseiden J ä y d e s l l i s i ä : kieltämistä ja
t äy (I e 11 i s t ä • 11 ä V i 11 :i m i s t ä. sek ä e IIN i m -
mäisenä askeleena taiiiän. näiden
aseiden käytön kieltämistä. .
Varsovan sopimuksen osanottiija-
: valtiot kannattavat myö.s yleismaa-
; ilmallisen aseriisuntakonfercn.ssiii
.koollekutsumista, mitä sitoutumat­tomien
valtioiden Kairon konfe-reiissr
ehdotti.
Poliittinen neuvottelukomitea il­moittaa,
että imperialistisen uhkan
1 (^de.ss-j sosialistiset maaat ovat täy­sin
yhteniiisiä ja solidaarisia ja et-pan
maiden ja Neuvostoliiton
kan.^JSif lausui presiäentli .lonhsor
IJSAn valtion lilaa käsillelevä.s.sä
puheessaan, .-amerikkalainen News
vveek-lehli tekee tästä toteamuk.sen
että presidentti on pääUänyt ava
ta ovet idän markkinoille, mitä
markkinanälkäiset liikemiehet o
dottav;il vesi kielellä. Neuvo.slolii
tossa on 230 miljoon.ia ja muiss;i
Itä Kuroopan maissa 120 miljoonaa
kuluttajaa.
. Tä.ssä yhteydessä Newsweek viit­taa
IJS.-Xn Romanian kanssa jokin
aika .sitten tekemään kauppaan
jonka mukaan 2 amerikkalaista fir
maa toimittaa Homaniaan 10 inil
Joonan dollarin arvoisen öljynjalos
tamon ja 40 miljoonan dollarin
arvoisen aiitorenj^astehtaan koneis.
tot. Mutt;i tämä on vasta alkua, >;i-noo,
lehti: j ; i keitoo, että kevääll;-
presulontti .'li.koo an ;ia koiiLjres-iille
erityis-ielostuksen i(l.,n—lännen vä
lisestä kaupasta.
Kaupan esteinä ovat 1'SAn omat
rajoittavat määräykset, jotka koske
vat varsinkin normaaliin Iiikt.'toi-miiii
kuuluvia liiottoiT. Kongressi
han on. tunnemuisti v.istaliakoinen
kaikkiin, muutoksiin. Pi-.esi;!enlillä
3n kuitenkin oikeus hellittää kau-
Wa.shinKton. — Pentagon ilmoitti ^
viime viikolla kolmen .sotilaallisen .re-jentami.
ses.sa ovat konKre.ssi ja uijve'viykfiikon hajottamltcsta. Saman-
^ikai.se.sti viltisentuhatta hallit^vsvirr
.iailijaa siirrettiin varsinaiseita re-
:ervi.stä varare.serviin. ' •:';..^:J.':..,.^':i,
Päätös" kc'rkee us3ita kongresSiv^är
;eniä. muun muäsipä entistä sanaat-cria
Barry,
irääh
• suursodan oäättymisestä lähtien
: harjoittaneet kiihotu.sta idänkaup
! paa vastaan. Nyt on vaikea selit­tää
kongressissa ja suurelle yleisöi
le päinvastaista. Lupaavaan alkuun
ollaan kuitenkin pääsemä.ssä. Kun
•'•'>s-'r'";'iHnen iännitys laskee, niin
sen tilalle astuu kauppa. Täm.
,j...-4i;.j.r.<iii vanvi.siaa lajiiaa. Vain
rauhanomaisissa oloissa normaali
kansainvälinen kauppa voi kukois^
taa ja laajentua kaikkien osapuo-;
iien hyväksi. — Libra.
Goldwateria. joka ^oh
hajotetun yk.'.ikön komentaja.
Toimenpide liittyy osana puolustus-minlsterl
Robert McNamaran p j ^ i -
.-nvkfiin .-;upisjaa, puolu.'.tusmenoja.
Var.sinai-een re.<:epviin kuulwat
«lavat .säännölli; .^n koulutuksen*^
ituk.scn kustannuk.seHrf. Varareaer-
;iln kuuluvat '.iivät/saa kouiil^usti,
mutta j c v he halusivat he voivat t*h-.
dä .'-n omalla ku.stannufecllaan. V
HAASTERYNTÄYSTULOS
OLI NYT $7,988.03
Tavoite täytettiin 114-prosenttisesti;
lehtien ilmestyminen on jälleen taattu;
Pohjois-Ontario voitti reilusti aluekilvan
Ilmaisten lehtiliikkeen sydämellisen kiitoksen kaikille Vapauden ja
Mekin haasterahastoon lahjoittaneille. Vapauden liikkeenhoitaja Edwin
Suksi sanoi uskovansa, että jos ei mitään odottamatonta tapahdu, i^h-tiemme
ilmestyminen on jälleen taattu ensi syyskesääh asti; Sanavapdu^^
den hinta vaatii meiltä työväenlchtien kannattajilta jatkuvia ponnlsie-luja,
mutta yhteisvoimin toimien voidaan vaikeudet voittaa, kuten s^a-
,tiin todeta tämänkin haastekampanjan yhteydessä. Tavoitteena oH vä-paii
i:ijoitiik.sia. mikaii tällainen on hintaan S7,fl00 suuruisen rahamäärän hankkiminen karhujen karkoitta-kansallisten
etujen mukaista, miseksi lehtiemme kimpusta ja tämä alin tavoite täytettiin reilusti, eU
lUproscnttisestl. Suurkiitos vieläkin kaikille lahjoittajille, sanoi Suksi
selittäen lopuksi että kampanja onnistui suurennioisrsti, vaikka muiiia-mat
lehtialueet eivät voineet syystä tai toisesta tällä kertaa alinta tavm^
tettaan täyttää. Toisaalta on erikoisesti todettava, että joiltakin I^M^^^
alueilta saatiin suorastaan loistavia tuloksia: PohjpiS^Ontario täytit ta­voitteensa
228.64-prosenttisesti ja Man.—Sask. alue Vl70.43-pros;enttisesiti.
Aikaisemmin ilmoitettujen' lisäksi lehtiemm^haasterah^toon on
saapunut vielä seuraavat - lahjoitukset: ^ •- :
HEIKKI MÄKI Port Arthur, Ont:, lahjoittaa $1.00 Vapauden talous­aseman.
tukemiseksi.
MARION MARTIN, Fort William, Ont;, vastaa S2.0() Joe Murray'h
haasteeseen.; ,•
OTTO LYYTIKÄINEN, R.R. 1, Cöbourg, Ont, lahjoittaa 76 Senttiä
Vapauden hyväksi.
F. KUUSISTO, RR. 1, Whitefish,Oht.. lahjoittaa $3.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi ja haastaa V. Ylisen, Sault Ste. Marie, Ont. v '
Suuren amerikkalaisen liikemies-valtuuskunnan
tutustumisniatkii
Neuvostoliittoon viime vuoden- lop
pupuolella antoi saneen myönteisen
vaikuttilmaiv Tämä on omiaan roh'
•kaisema;in kaupankäynnin lisäämi
< e n n ä Ky m i ä. 1 .e h d e n ni i el es t ä • U S
A; voi toimittaa Nc^nvoistoliittoon
kemian tehtaita,' tekokuituja, kas-vismyrkkyjä
sekä paperiteollisuu­den
koneita. Neuvostoliitto voi toi­mittaa
puutavaraa, turkiksia, mine­raaleja,
kromia, rodiumia. palladiu
mia. Lehden mielestä IJS.A vo-
;myydä enemmän Neuvostoliittoon
: Neuvostoliitto enemmän Länsi-Ku
i rooppaan ja Länsi-Rurooppa puo-
; lestaan enemmän USAhan.
; Lännessä pyritään antamaan ko
poliittisen hegemoniansa Länsi-Ku- p:,,,,,^,,;,» a.seidenriisuntaa koske-roopa.
ssa la .Saksan liittotasavalta
puolestaan suostuessaan tukemaan
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
ii
vin .sopimuksin voidaan luoda edel­lytykset
molempien olemassa ole­vien
suvereenisten ia ta.savertaisten
.Saksan valtioiden .yhdistämiselle
Potsdamin sopimusten periaattei­den
henf^essä.
SlJO,IKLUT(>IMi: NPITEH A
Kaikkien kansojen perimmäiset;
edut vaativat kieltäytymistä NATOn
Wi monenkeskisten ydinasevoimien pe-i o.saliisliivaii^a
* ^ ^ . . : ^ I rustami.ssuunnitelniista. Mutta jos; nayltolyyn vu
tä imperialististen piirien yritykset |''ostetu.sti sellainen kuva kuin vain :
horjuttaa tätä .solidaarisuutta ovat ' ' t ä pyrkisi kaupan li.säämiseen ja
tuomilut epäonnistumaan. l vain itä ,siitä hyötyisi. Tällainen :
-: lon harhauttavan. Kyllä länne.ssä
I löytyy voimakasta vetovoimaa idän : Tiesittekö 6 t t s l • • • •^''"PP'"' •'ohtaan yhtä lalUa kuin :
' ' ' ' idässä lännenkauppaan. Ja lisäksi j
YkKi ^railona m e r i v e t t ä .si.saltaii nom j ei mikään normaalikaupankäynti ja :
iieljamie.'paunan .suolaa. Kaiki.stii ' sen,, laajeneminen ole turvattu, jos ]
maailman mcrisia voitai.sim .saad:i n. siitä hyötyy vain toinen osapuoli, i
4..'jno.0()0kiiutiomailia suolaa. • . ; Käytettäköön idän ja lännen, Neu- 1
-- N(\v Yorkin valtio oli eiLsimmai-ivostoliiton ja USAn kaupankäyn- ^
neii Poh,i(jis-;\merikan o.savaltio, jas-i nistä vaikka US.An presidentin
il kayuitim aanteiilaskukonctta v.j "kansallisten etujen" nimi.ssä ta- >
1H!)'J ja ,iiyt iiiitaon .•--.ima.s.sa o.saval-! pahttivaa .; penistehia, niin näiden |
t.i(.-;.^:i k^iytetiavaiia yli 100,000 kap-1 etujen on oltava molemminpuolisia,]
l>i»l''":i- i kaupankäynnistä ei muuten tule mi j
-- .Sveitsi oli 27. valUo, loka ilmoitti itään.
Tässä katsaukse.ssa
Akaiseminin Vapaudessa julk. ..
Liekin lahjoitukset . . . . . - — ..
Yhteensä
S 6.76
6,825.75
6.832.51
1.155.52
$7,988.03
LOPULLISET TULOKSET ALUEITTAIN OVAT SEURAAVAT:
iMoiiti-ealin maailman- Vaikeimpina esteinä presidentti
Johnsonille USAn idänkaupan laa
Pohjois-Ontario ...
Manitoba ja Sask.
British Columbia
Alberta
Keski-Ontario ... ^.
<)uebec .
Länsi-Ontario
Etelä-Ontario
U.S.A.
Tavoite
$1 250.00
.15.00
' 61.5.00
75.00
1.800.00
225.00
1,700.00
1,300.00
Vapaus
§2,717.25
35.00
465.00
38.40
1,685.16
171.50
939.32
775.88
5.00
Liekki
$140.70
24.65
260..'>0
40.70
186.10
33.00
346.50
99.00
24.37
Yhteensä Pros.
$2,857.95
59.65
725.50
79.10
1,871.26
204.50
1.285.82
874.88
29.37
228,64
170.43
117 J96
105J16
103.96
90^8
75.63
67J3
7,000.00 6,832.51 1,155.52 7,988.03 114,»11
. Kalle. Palo, Whil,cnsh, Ont., (.ayttäii
t ä n ä ä n , tammlkuuiv 28 pnä Ib vuolta.
Klias Kaartinen, Port .^rtluiiiii .seu­dulta,
t ä y t t i tiif-taina. tammikuun 2f>.
p ä i v ä n ä 74 vuotta.
' Yhdymme .'Ukuiaisten .jii luttiivain
onnentoivotuksiin.
PÄIVÄN PAKINA
SANAVAPAUS JA RAHA
Suomen sosialidemokraatit ovat _ sä yhtt^yde.s.sä puhe;
USA jatkaa yhä ^
DDRn syrjimisiä
Itii-FJerliini — Itii-Saksan l'iiiste-luliitto
ilmoitti viime lauantaina,
että Vh(l,Ysvaltain Länsi-l5(Mliinin
konsulaatti on kieltäytynyt myöntä­mästä
viisumeja itäsaksalaiselle ^
luistelujoukkueelle. j
Itä-Saksan uutist9imisto ADN il- \
moitti lauantaina että joukkue ha-:
hiaa osallistua Colorado Sprinnsis-j
.sä 2. maaliskuuta alkaviin, kauno-|
luistelun MM-ki.';oihin.
Uutistoimisto ADN: :n mukaan
Vhd.vsvaltain konsulaatti kieltäytyi
in,yöntämästä viisumeja poliittisista
Itä-Saksan luisteluliitto on lähet­tänyt
vastalauseen kansainviilisen
luisteluliiton puheenjohtajalle tri
James Koehille sanottiin ilmoituk­sessa.
tehneet aloitteen, ellti valtio ryh­tyisi
lukemaan puolueiden jiilkai-
.sein i.T^sa noma leht i i F ^ - m ikä sei -
Iäisenään on mielenkiintoinen ja
epiiilemättä oikea aIdiTe huolimat­ta
lainkaan siitä, mikä |)uolue 011
-sen alkuunpanijana.
Koska ky.symys saiiava|)au(len ja
rahan suhteista kiinnosta;i m y ö s
täkäliiisiä kansalaisiamme,, lienee
syytä tutustua Suomen sosiialide-mokraatt
i(!n aloitteen merkityk­seen
täälläkin.
Kmme halua syventyä tässä yh­teydessä
Suomen ja Caimdan sa-'
nomalehdistön omistussuhteiden
suureen erilaisuuteen. Tod(ftta-kooi)
vain, että samalla kun kau-pallimm
lehdistö on täällä asialli­sesti
puhuen inonopoliasenia.ssa,
Suome,ssa on vähemmän sellaisia
kaupallisia lehtiä, kuin on: esi­merkiksi
Krkon IleSa. '
Suomen eri poliittisilla puolueil­la
on omat äänenkannattajaleh-lensä
yhteiskuntarakenteen eri
portaissa ja niistä yleensä on liis-
KaupalliM't lehdet ja MeSa tie-.
U-nkin etupäässä, vastustavat~3ial-liTniicseii
avun antamista puolutL-lelidille,
vaikka~nSuomenkin kau­palliset
lehdet käyttävä! mielihy--
. vin hallituksen apua postietui--
jiiiiiksien tiimoilta jne.. •
Mutta mitä sanovat Suomen
siiuiimpien puolueryhmien: omat
lehdet asiasta?
- - H e l s i n g i n S;inomat vastiisla;;
- - kuinkas muuten —ajatusta, et-lii
maan kaikille mielipiteille, tur­vattaisiin
mahdollisuus saada jul­kisen-
sanan • villityksellä e.sjin kä­sityksensä,
kirjoittaa asiasta Sosia-lidemokra.
itti. — Sosialidcmok-
. r.iatij. ovat nimittäin ehdottaneet,
että valtio tukisi sanomalehdistöä,
Näinhän on laita eräi.ssii mui.s.sa
maissa . . ,•
— 1'iioluelehtien ja "riippumat
lomienkin" äänitorvien sananva­paus
kiu.saa aina vastapuolta, siitä
emme pääse mihinkään, kirjoittaa
Maakansan "Atipas" Iselittäcn: —-
Sitiipaitsi voidaan sano;i, että tiit­iäistä
tukemistii tarvittaisiin juu­ri
sanavapauden säilyttämi,sen
vuoksi. Jos meille pääsee "lehti-kuoloma"
yhtä laajak.si kuin es)m.
Tanslta.ssa ja Ruotsissa, merkiisee
se . . . erilaisten mielipiteiden
julkij)ääsymahdolIisuuksicn kaven­tamista.
Kansan Uutiset lehden "Juor-kunnan
Jussi" pakinoi asiasta noin
nimeensä.
.— Aloitteen lehdistön avu.sja-miseksivaltiovjillan
toimesta) oli­si
voinut tohdä vaikkapa kokoo-inus'siksi,
että myös kokoomuspuo­lueen
lehdot kuolevat. Vanhat ou­lulainen
Kaiku ja turkulainen Uu­si
Aura ovat kuolleet tapj)ioksi
Suomen lehdistön perinteille ja
monipuolistiudelle. Mutta koska
kokoomuslaisella väellä on käytet­tävissään
rahaa — jota se to.sin ei
käyttänyt vanhoja perinteitä yl­läpitäneiden
lehtiensä tukemisek­si
— .se voi julkaista muuUimia
lehtiä tappiollakin.
Tyiiväellä ei ol<; sellaisia varo­ja.
Työväenlehtien tappiot mak­setaan
työväenjärjestöjen. jäsen-mak.
suilla, arpojen myynneillä ja
muilla penninhirtttämisillä.
Miksi puoluelehdet sitten pär
jäävät niin huonosti? . Kun taan­noin
näillä asioista oli radiossa -
jokin keskustelu, en sitä tosin ko­konaan
kuunnellut mutta korvaa­ni
sattui repliikki: "Ihmiset tilaa­vat
.sellaista lehteä joka on hyvä.
lehdissä tunnetaan myös seilaillen
ilmiö kuin tilaamisen pelko. Pe­losta
että työnantaja tai miap|iri
paheksuu jätetään työväenlehti.ti­laamatta,
vaikka äänestetäänkin
Hyvä lehti tulee toimeen ilman tu- - - työväenpuoluetta.
• m
kea." _ -—
Parhaitir lehtiä Suome.s.sa ovat
tämän -rtriikjian Aku Ankka, Pecos
B i l l , , Rejiina, Max Strong, B i l l ja
Ben, Jerry Cotton jne. Kttä mitär
"kö ne ovat? Ne kuulkfia ovat sar­jakuva-,
seikkailu- ja rakkausker-
Lehdet ovat puolueitten-aiiioa
Julkinen areena. JRadiotnrja lölc^ -
visioon puolueet pääsevät esiinty--"^
mään hai-voin ja lyliyesti .',. .'
.-Sosialidemokraattien aloitteen "'
taakse, kun se ehtii ^eduskunnan
käsittelyyn, tullevat muut ityöyä-tomuslehliä
jotka ovat monen jo- ^enedustajat, mutta porvarien-kan-
I)a aikuisenkin ihmisen ainoana
heiifienravintona television ohella.
Ja ne tuottavat julkaisijalle voit­toa.
Ajattelemisen vaiva on monille
ihmisille vastenmielinen ja kau­pallinen
lehdistö armahtaa heitä.
Jos kaupallinen lehdistö saa tape­tuksi
puoluelehdet ja pääsee mo­nopoliasemaan,
niin suuri yleisö
pää.see lopullisesti ajattelemiser.
vaivasta. Saman tien oääsee yh­teiskunta
demokratiasta, sillä ih­misiä
jotita eivät ajattele voidaan
kyllä hallita ilman demokraatia-kin,
•
Puoluelehtien on vaikeampi .saa­da
ilmoituksia kuin" niiiisanottu-jen.
"riippumattomien". TyövHen-nast.
a minulla ei ole tietoa; Voi
olla että he ovat valmiit tekemään
uhrauksia omiin lehtiinsä, hehän
voivat sen tj.'iidä, ja vastustavat
valtiona|)ua tappaakseen mahdol­lisimman
monta työväenlehteä tai
ainakin pitääkseen niiden talouden
mahdollisimman, heikkona, jotta
ne eivät pystyisi kilpailemaan
kaupallisten ja poi-varilehticn
kanssa. Jos he näin menettelevät,
niin se merkitsee sitä että^iRaha
taas kerran kuristaa Sanaa, sanan­vapautta
ja demokratiaa. '
Mitä tähän nyt lislittäisiirt olisi
vain pahasta. Känsäkoura. •
•'ii
lm
''M
i