Vapaus, August 28, 1962

              Sivu 2 Tiistaina, elok. 28 p.Tuesday, Augr-28, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) ' Established Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Edltorial OS 4-4265
Publisiied thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application. translations free of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Post Office Department. Ottawa,
—: and for payment of postage in cash. '
: TILAUSHINNAT
Canadässa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
I vk. 9.50 6 kk. 5.25
, n - = . . , CANAÖIAN LANGUAGEPRESS
Tyqnpaivana 1%^
Työnpäivää vietetään tällä mantereella perinteellisesti
syyskuun ensimmäisenä maanantaina, _siis syyskuun-3 pnä
tänä vuonna.
Yhdysvalloissa vietetään nyt 80:ttä työnpäiväjuhlaa, sil­lä
Yhdysvaltain nykyisen ammattiyhdistysliikkeen edeltäjän,
New^ Yorkin osavaltion Knights of Labor järjestön johdolla
järjestettiin Yhdysvaltain ensimmäinen työnpäivän paraati
vuonna 1882.
Canadässa vietettiin ensimmäistä Työnpäivää kymme­nen
vuotta aikaisemmin, eli v. 1872 Toronto Trades Assem-
Ihlyn johdolla. Toronton kirjaltajat lakkoutuivat mainittuna
vuonna — ja he olivatkin siksi vallankumouksellisia eli pu­naisia,
että rohkenivat vaatia peräti 9 tuntista työpäivää! Ei
ollut lainkaan ihme että kirjaltajien union johtokunnan 24
jäsentä vangittiin sen syytöksen perusteella, että he olivat
yhteisvoimin vaikeuttaneet teollisuutta?
*' Vaikka Työnpäivän viettämisen yhteyteen liittyy eräs
kauasflcantoinen hajoittavakin piirre — nimittäin pyrkimys
tämän mantereen työläisten eristämiseksi työväen kansain­välisestä
vapunpäivän vietosta, niin muistaa kuitenkin tulee,
että työläisten ja yleensä edistyksellisten ammattiyhdistys-miesten
toimesta on Työnpäivän viettoon kiteytyneet myös
työväenliikkeen arvokkaita taisteluperinteitä.
Totta on, että Työnpäivän juhlien miltei leimaa-antava­na
piirteenä on ollut paraatit, mi.ssä mainostetaan miltei yhtä
paljon vissien yhtiöiden tuotteita kuin työläisten vaatimuk­siakin^
mutta siitä huolimatta Tj'önpäivän juhlat ovat muo­dostuneet
entistä selvemmiksi työväenliikkeen taistelujuh-liksi.
• • • , •
Työnpäivän juhlien yhteydessä julkaistaan eri työväen­järjestöjen
katsauksia vuoden aikana saatuihin kokemuksiin
ja hahmoitellaanedessäolevien taistelujen kulkua. Näin me­netellään
myös juhlapuheissa sittenkin, vaikka suuret johta-
• jat ovat aivan liian monesti jäsenjoukkoja jälessä sosiaalisis­ta
ongelmista keskusteltaessa.
Me saamme olla vakuuttuneita myös siitä, että tämän
vuoden työnpäivän juhlissa kiinnitetään maanlaajuisesti huo­miota
kansakunnan ja erikoisesti työtätekevien edessä ole­viin
vakaviin asioihin.
Työnpäiväjuhlissa tullaan vaatimaan päättäviä toimen­piteinä
työttÖmyysitilanteen korjaamiseksi ja talouskriisin
laax^emisen välttämiseksi. Lukemattomilta puhujalavoilta
tullaan epäilemättä palauttamaan suuren yleisön mieliin pää­ministeri
Diefenbakerin vaalien aikana antama lausunto, et­tä
elokuuhun mennessä tulee työttömyysongelma ratkais­tuksi!
Samalla tullaan esittämään vaatimuksia siitä, että to-rypuolueen
velvollisuus on täyttää tämä lupaus, tai muussa
tapauksessa sille käy seuraavissa vaaleissa vieläkin hullum­min,
mitä tapahtui kesäkuun LS pnä.
Työnpäivän juhlissa tullaan nytkin, kuten 90 vuotta sit­ten
Torontossa, vaatimaan työpäivän lyhentämistä ja palk­kojen
korottamista niin, että .saadaan varastoihin kertyvät
"ylijäämätavarat" niitä tarvitsevien käyttöön, ja automati­soinnin
sekä tekniikan muun kehtiyksen vuoksi työttömiksi
joutuneille tuhansille canadalaisille luovaa työtä.
Työnpäivän juhlissa tullaan vaatimaan sosiaalisen huol­lon
parantamista, vanhuudeneldkkeen kohottamista, työttö­myysvakuutuksen
parantamista ja ennenkaikkea kansallisen
terveyshuoltolain laatimista.
.Työnpäivän juhlien yhteydessä tullaan kuulemaan en-r
tistä'voimakkaampia vaatimuksia yhdysvaltalaisen pääoman
määräysvallan rajoittamiseksi ja vähentämiseksi maassam­me
niin, että canadalaiset voisivat olla isäntinä ja emäntinä
omassa kansallisessa talossaan.
Työväenliikkeen piireissä käsitetään, että kaikki talou­dellinen
ja sosiaalinen edistys — mitä kansakunnan "^suuri
enemmistö haluaa — on mahdollista vain rauhan olosuhteis­sa.
Siksi tullaan tänä työnpäivänä vaatimaan entistä voima-peräisemmin
liittohallitukselta itsenäisen ulkopolitiikan
omaksumista, siis Yhdysvaltain imperialistisen ulkopolitii­kan
tukemisesta luopumista ja puolueettomuusasenteen
omaksumista mikäli on kysymys nykyisestä kylmästä sodas-
\:ta, että maamme voisi antaa mahdollisimman hyvän panok-
"^Seh ihmiskunnan suurimman unelman toteuttamiseksi, ylei­sen
ja täydellisen aseistariisunnan saavuttamiseksi ja ihmis­kunnan
vapauttamiseksi siten ikuisiksi ajoiksi sodista ja so­tien
pelostakin.
Tervehtiessämme kansalaisiamme tänä Työnpäivänä me
toivomme, että osallistuisimme yhteisin voimin ja_yhteistoi-
_ minnan hengessä-työnpäivän juhlien viettoon muiden cana-dalaisten
kanssa kaikista poliittisista, uskonnoUisista-ja muis-
.ta mahdollisista erimielisyyksistämme huolimatta. "
Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee
Suurpääoman omistama ja kontrolloima valtalehdistö,
mikä tutkii ja tulkitsee kaikkia yhteiskuntaluontoisia kysy­myksiä
tiukkojen luokkanäkökantojensa perusteella ja luon­nollisesti
suurpääoman voimaan perustuvan harvainvallan
puolesta, joutuu jatkuvasti siihen asemaan, että "vasen käsi
ei tiedä mitä oikea tekee". Käytännöllisesti katsoen se tapah­tuu
useimmiten siten, että esimerkiksi uutistoimittajat eivät
tiedä, mistä toimitusartikkelien kirjoittajat pauhaavat.
Viimeisin esimerkki tästä saatiin torontolaisesta Star-lehdestä,
minkä toimituspalstalla (elok. 18 pnä) myönnetään
hanfimasta purren, että Neuvostoliitolla ön sekä oikeus että^
aihettakin juhlia avaruussaavutuLsiaan, mutta heti sen jäl­keen
itketään sitä "surkeutta" kun Neuvostoliitossa ei ole va­rastohuoneisiin
sullottuna yhtä paljon myymättömiä parta­veitsien
teriä kuin on Yhdysvalloissa. Tämän asetelman jäl­keen
mainittu lehti ottaa juhlallisen asennon ja luennoi Neu-
Puheenjohtaja­paikat
jaetaan
maanosittain
YK, New York.—Kaksi afrikkalais.
aasialaista, kaksi etelä'amerikkalais
ta, kaksi länsi-eurooppalaista ja
yksi itä-eurooppalainen valitaan
melko varmasti toimimaan yleisko'
kouksen seitsemän päävaliokunnan
piiheenjohta ,ina tulevan 17. istun­tokauden
aikana, sanoivat asioista
perillä olevat lähteet viime viikolla.
Maantieteellinen jako seuraa
suunnitelmaa; jota "herrasmiesten"
sopimuksen pohjalla on sovelletettu
jo neljän vuoden ajan.
Sudanin päävaltuutettu Omar
Adeel- toimii yleispoliittisen valio­kunnan
puheenjohtajana, sanoivat
tiedottajat.
Ecuadorin päävaltuutetun Leopol-do
Benitesin odotetaan hoitavan
puJieenjohtajan tehtäviä poliittises­sa
erikoisvaliokunnassa, jonka työ­järjestyksessä
on mm. Israelin ara
bipakolaisten kysymys sekä Etelä-
Afrikan rotupolitiikka, molemmat a-sioita,
jotka aiheuttavat kiihkeitä
väittelyitä.
Puola hoitaneet talousvaliokun
nan puheenjohtajan tehtävät. Eh
dokkaana tälle paikalle Puolan ta­holta
lienee Jerzi Mihalovski.
Sosiaalivaliokunta, jossa naispuo­liset
valtuutetut ovat enemmistönä,
saanee puheenjohtajakseen intialai'
sen N. C. Kasliwalin, sanoivat dip-lomaattilähteet.
Guatemalan Guillermo Flares A-venfano
valittaneen huoltohallinto
valiokunnan puheenjohtajaksi.
Joku länsieurooppalainen valtio
täyttää talousvaliokunnan puheen­johtajan
paikan, ja jäljellä oleva
lainopillisen valiokunnan puheen-
"ohtajuus joutuu AVreikan hoidella
vaksi.
Avaruus ja oikeus':
Suomea häpäissei­den
ainesten kuu­lustelua
jatketaan
Helsinki. — Maatamme festivaa­lin
aikana häpäisseiden hulinoitsl-jain
ki:-ulusteluja jatketaan edelleen.
Apulaispäällikkö Kaarlo Korkealeh-to
Helsingin rikospoliisista kertoi
perjantaina, että vielä ei voida sa
noa syytteeseen asetettavien luku
määrää,, koska vuosilomien vuoksi
todistajien kuulustelut ovat kesken.
Hän mainitsi kuulusteltujen joukos-sa
olleen myös ulkomaalaisia ja in-veli
syytetoimenpiteisiinkin ryhdyt,
tävän joidenkin uJkomaalaisten koh­dalla.
Levitettyen maamme suhteita u l ­kovaltoihin
vahingoittavien julkai­sujen
osalta tutkimuksia on alkuvai
heessa hoitanut Helsingin rikospo­liisi.
Perjantaina sieltä kuitenkin i l ­moitettiin
tutkimusten siirretyn
Keskivsrikospoliisiile. Täältä taas to.
dettiin. että asiaa ei ole annettu
heidän hoidettavakseen, vaan arvel­tiin
tämän tehtävän jätetyn Suoje­lupoliisille.
vostoliitolle näin:
"Missä tahansa maas.sa, mitä
hallitaan hallittavien suos-
• • -Il
tumuksella, kansalla on oikeus
ja voima päättää, pitääkö se
edullisempana lähettää ava­ruuslaivoja
maapalloa kiertä­mään,
vai haluaako se lihaa,
saippuaa, säädyllisiä asuntoja
— ja vielä partakoneen teriä­kin
. . ."
Multa saman lehden saman-päiväisessä
numerossa oli Lon­toosta,
Englannista lähetetty
uutistieto, mi.ssä sanotaan:
"The Daily Express ennusti
tänään, että amerikkalaisten
U-2-vakoilukoneiden saapumi­nen
Britanniaan tulee aiheut­tamaan
poliittisen myrskyn
Lontoossa . . . U-2-koneiden
saapumista koskevat uutistie-dot
pidätettiin niin, että ne an­nettiin
juuri niiden tultua, jot­ta
voitiin välttää vasemmisto­laisten
mielenosoitukset . . ."
Tällä tavalla sitä "hallitaan
hallittavien suostumuksella",
kuten Star-lehti toimituspals-tallaan
niin ylevää omahyväi­sesti
selittää! Ihmiset pannaan
tapahtuneiden tosiasiain eteen
silloin kun on kysymys todella
jo.stakin ei-halutusita — ja "va­paa
lehdistö" tekee työtä käs­kettyä
— pidättyy uutisten an­tamisesta
siihen asti kunnes se
on liian myöhäistä!
Yksi lisäperustelu siihen,
miksi nyt tarvitaan työväen-lehtiä
V ä 111 ä mättömämmin
kuin koskaan ennen — ja mik­si
Vapauden ja Liekin haaste-ryntäyksen
onnistuminen alit­taa
sanavapauden ja itse to*
tuudenkin säilyttämistä!
Ennen Neuvostoliiton ensim­mäisten
Sputnikien lähettämistä^
korkeuksiin "käyttäytymissään-nöi-
stä" avaruudessa puhuttiin
pääasiassa mielikuvitusromaanien l
tekijäin pöytien ääressä. Nyt kun,
avaruutta ^ halkovat: eivät vain
sputnikit ja lunikit, vaan myös a-varuuslentäjät,
on asia toinen. A-varuuden
valloitus avaa toisaalta
ihmiskunnalle valtavla^näköaloiia,
mutta toisaalta-kuuluu jo puheita;
sodan avaruudessa" tai "sodasta
avaruudesta". "Avaruusoikei|den"
pykälistä eivät nykyisin väittele
enää vain kirjailijat ja tieteisro-maaniep
luojat, vaan tiedemiehet,
diplomaatit ja sotilaat.
Neuvostoliittolainen viikkojuK
kaisu "Nedelja" on haastatellut
tästä erittäin mielenkiintoisesta
kysymyksestä Neuvostoliiton Tie­deakatemian
avaruusoikeuden ko
mission puheenjohtajaa E. A. Ko-rovinia,
joka seuraavassa va.staa
kirjeenvaihtajan kysymyksiin. — •
Lyhennykset ja väliotsikot KU:n.
OSA ASEISTARIISUNNASTA
KYSYMYS: Onko olemassa mi­tään
kaikkia valtioita sitovia mää­räyksiä
toiminnasta avaruudessa?
VASTAUS; Avaruuden valloituk
sen ensimmäiset vuodet eivät joh­taneet
kan.sainväliseen sopimukseen
avaruuden hallinnan kysymyksistä.
Lännen poliitikot, rahamiehet ja ju
ristit väittelivät siitä, missä ilmake­hä
päättyy ja mi.ssä varsinainen ava
runs alkaa, vaikka niiden välillä ei
ole olemassa mitään luonnollista ra­jaa.
He keskustelivat siitä, miten
Maan asukkaiden on käyttäydyttävä
muiden planeettojen asukkaita koh­taan,
jos he tapaisivat sellaisia, yrit­tivät
kaupata Kuun pintaa jne.
Neuvostoliiton hallitus ehdotti
jo vuonna 1959 Yhdysvallain halli­tukselle
kansainvälisen sopimuk­sen
solmimista avaruuden käyttä
misestä yksinomaan rauhanomai­siin
tarkoituksiin. Neuvostoliitto
piti tätä askeleena ylei-sen ja täy­dellisen
aseistariisunnan toteutta­misessa
ja liitti siihen sotaluki-kohtien
hävittämisen vieraiden
maiden alueilta. USAn hallitus.tor-jul
Neuvostoliiton ehdotuksen ja
laati suunnitelman aseistariisun­nasta
avaruudessa ilman a.seista-riisuntaa.
Maan pinnalla.
On selvää, että US.An hallitscv.it
piirit yrittävät tällä tavalla mitätöi
dä Neuvostoliiton mannerlenvälisct
ohjukset, joiden rakentaniiscs.sa Yh­dysvallat
on jäänyt jälkeen, ja su­maan,
aikaan säilyttää Neuvoslolii
i tQn.-ja muiden sosialististen maiden
'ympärillä lyhyen ja keskipitkän
matkan ohjuksilla varustettujen so
tatiikikohtien renkaan. On selvän,
ettei Neuvostoliitto voinut siostua
lällai.seen yksipuoliseen, vain US
A : l l e edulliseen aseistariisuntaan,
Näin ollen kysymys avaruuden oi
keudellisesta järjestyksestä jäi rat­kaisematta;
"MAALLISET LAIT" ULOTTU­VAT
AVARUUTEEN
KYSYMYS: Merkitseekö tämä,
että jokai.sella valtiolla on avaruu­dessa
täydellinen ja rajoittamaton
toimintavapaus?.
VASTAUS: E i . Jokaista valtiota.
Jolla on rauhanomaiset suhteet mui­hin
maihin, sitovat yleisesti hyväk
sytyt, kansainväliset säännökset, jo
ko tapaan tai sopimuksiin peruvstu-vat.
Rauhan ajan oloissa ne eivät
saa uhata toiminnallaan toisen vai
tion turvallisuutta tai aiheuttaa va­hinkoa
sen kansalaisille ja omaisuu
delle.
Tämä on nykyaikaisen kansainvä­lisen
oikeuden peru.ssääntö. Sitä ori
sovellettava samalla tavalla maalla
ja merellä, ilmakehässä ja avaruu
dessa.
RAUHANOMAISEN RINNAK-KAINOLON
PERIAATE
AVAHUUDESSA
KYSYMYS: Millaisessa valheessa
on avaruuden hallinnon ongelma
tällä hetkellä?
VASTAUS: Y K n yleilskokouJ<sen
XVI istuntokauden aikana saavulet
tiin määrättyjä.edistysaskeleita ava-ruiu.
soikeuden kehityksessä.
Joulukuun 20 päivänä 19G1 hy­väksyttiin
lykslmieliesti 24 valti­on
— niiden joukossa Neuvosto­liitto
ja USA — ehdotus paätös-
Iau.sunIaksi"kansainväli.scsläyh•
teistyöstä ko.smlsen avaruuden
rauhanomaiseksi käyttämiseksi".
Tämä on tällä hetkellä ainoa kan­sainvälinen
juridinen asiakirja jo­ka
määrittelee avaruusoikeuden
perustavat ja yleisesti hyväksytyt
suuntaviivat. Päätöslau.selman
mukaan avaruuden tutkimuksen
ja hyväksikäytön tulee tapahtua"
"vain ihmiskunnan hyväksi ja
kalkkien valtioiden etujen mukai­sesti".
••
Päätöksessä osoitetaan; että "YKn
sääntöihin sisältyvä kansainvälinen
oikeus laajennetaan käsittämään
kosmista avaruutta ja taivaankappa
leita". Näiden molempien tulee oi
la avoimia "kaikkien valtioiden tut
kimuksille", "eivätkä ne voi tulla
minkään valtion omaisuudeksi". Tä
män lisäksi samassa päätöslausel
massa edellytetään, että kaikki lait
teet, jotka 'lähetetään kiertoradalle
Maan ympä"ri tai-kauemmas" on re
kisteröitävä-YKn komiteassa, ja li
saksi suositellaan kansainvälistä yh­teistyötä
avaruusmetereologian. yli
pitkien ^yhteyksien ja muiden tä
mänkaitaisten tieteenalojen tutki:
m uksessa.
Yhteenvetona voidaan sanoa, et­tä
päätöslauselma edellyttää rau­hanomaisen
rinnakkainolon peri­aatteiden
ulottamista avaruuteen,
ko.ska juuri nämä periaatteet ovat
YKn sääntöjen perustana, ja itse
kansainvälinen oikeus sen nyky­vaiheessa
on eräänlainen rauhan­omaisen
rinnakkainolon lakikirja.
VAARAA TULKINTAA
Kysymys: Voidaanko katsoa, että
YKn yleiskokouksen hyväksyttyä tä­män
päätö.slauselman avaruuden
kansainvälinen hallinta on jo lopul­lisesti
ratkaistu?
VASTAUS: Ei, näin el voida sa
noa: Mainittu päätöslauselma muo­toilee
nimittäin vain perusperiaate
teet, otka on myöhemmin eritellä
vä yksityiskohtaisemmin ja vahvis
tettava kansainvälisillä sopimuksil­la
avarusuoikeuden erillisten ongel­mien
osalta. Monet näistä ongel
mistä ovat jo nyt päivänpolttamia.
Tällaisista voidaan mainita esim. a
vunanto avaruudessa vauaioitunei-den
avaruusalusten ja niissä ollei­den
lentäjien etsimisessä ja pelas
lumisessa, vastuu vaurioista, joita
aiheutuu avaruude-ssa suoritetuista
toimenpiteistä, toimenpiteet, joihin
on ryhdyttävä avaruuden biologisen
saastumisen ehkäisemiseksi jne.
On myös todettava, että kutep
viimeaikojen kokemus osoittaa^
eräät hallitukset ja erikoisesti U-SA:
n hallitus tulkitsevat YKn
päätöslauselman eräitä kohtia ta­valla,
joka on kaukana päätöksen
kirjaimesta ja hengestä.
Niinpä avaruuden käyttämistä
"vain ihmiskunnan hyväksi ~ a kaik
kien valtioiden etujen mukaisesti"
Yhdysvallat soveltaa siteii,.jttä se
lähettää avaruuteen'salaisia ''vakoi
Ivisputnikkeja", kylvää sinne metal-lineuloja,
suorittaa siellä ydinräjay
tyksiä. On tuskin tarpeen osoittaa,
että tällainen toiminta qn yhtä kau
kana' rauhanomaisesta yhteistoimin­nasta
avaruuden tutkimisessa kuin
taivas maasta. Itse apierikkalais
tenkin taholta — esim. "Plight" leh­dessä
maaliskuun 15. päivänä 1962
— tunnustetaan että: tämä tuskin
heijastaa sitä "rehtiä kansainvälistä
käyttäytymistä" avaruudessa, johon
kehotti USAn YKn edustaja Steven-son.
Tämän vuoksi oli N. S. Hrustshe
vin ehdotus presidentti Kennedylle
maaliskuun 20. päivänä 1962 oike­aan
aikaan tehty: hän ehdottaa sopi
muksen solmimista siitä, että "suo
rittaessaan kokeitaan kosmisessa a-varuudessa
ei kukaan rakentaisi es
teitä m M iden maiden tutkimuksille
ja avaruuden käyttämiselle rauhan
omaisiin tarkoituksiin". Tämän eh­dotuksen
pohjalla neuvostovaltuius
kunta esitti YKn komiteassa julki
lausumaluonnoksen valtioiden toi­minnan
perusperiaatteista kosminen
avaruuden tutkimise.ssa ja hyväksi­käytössä.
RIKOKSIA KANSAINVÄLISTÄ
OIKEUTTA VASTAAN
KYSYMYS: Miten on voimassao­levan
kansainvälisen oikeuden kan­nalta
katsottuna arvioitava amerik­kalaisten
"vakoilusputnikien" lähet­täminen
ja ydinräjäytysten suoritta­minen
avaruudessa?
VASTAUS: Niin edellinen kuin
jälkimmäinenkin nierkitsevät kan
sailtvälisen oikeuden räikeää rikko
mistä. Vakoilu on. poikkeuksetta
kaikkien valtioiden lakien mukaan
rikos. Erikoisesti mainittakoon, et-rajavartijan
surn^äitä
Berliini. — Saksan demokraattisen
tasavallan, varaulkoministeri Paul
Vandel otti viime viikon vaihteessa
vastaan Bulgarian, Puolan, Roma­nian,
Neuvostoliiton, Unkarin ja
tä eräässä. Amerikan valtioiden 'är
jestön ^OASn) päätöksessä vakoilu
määritellään 'poliittiseksi hyökkä
ystoimenpiteeksi", toisin sanoen
kalkkein raskaimmaksi kansainväli­seksi
rikokseksi.
Mitä tulee amerikkalaisten suorit
tamlin -ydinräjäytyksiin avaruudet
sa, jotka ovat nostattaneet laajojen
piirien suuttumuksen ja vastalaur
seen,-niin niiden luonteesta kansain
välistä oikeuitta vastaan suunnattu­na
rikoksena ei ole epäilystä- Nämä
räjäytykset rikkovat myös YKn
sääntöjen lähtökohtaa, joka velvoit
taa Kn jäsenmaita rauhanomaiseen
ja ystävälliseen k^nsaipväliseen yh­teistyöhön.
Ydinräjäytykset ava
ruudessa, jotka asettavat uusia es­teitä
avaruuden tutkimiselle ja vai
lolttamiselle 'a uhkaavat avaruus­lentäjien
henkeä ja turvallisuutta,
rikkovat räikeästi YKn päätöslau
Selmaa joulukoun 20. päivältä 1961,
jota USAn hallitus oli hyväksymäs­sä.
Ja vihdoin ne ovat jyrkässä ris
tiriidassa USAn vastuunalaisten
johtajien ja itse presidentti Kenne
dyn jatkuvasti toistamien virallisten
julistusten kanssa. Näiden räjäy­tysten
sotilaallista loynnetta on vai
kea soveltaa Kennedyn puheisiin
laajan Ja ystävällisen yhteistyön
välttämättömyydestä Neuvostoliiton
ja USAn kesken avaruiuden valloit­tamisessa,
hänen vaatimuksensa
kanssa, e t t e l " k y l m ä ä sotaa" saa
päästää avaruuteen.
AVARUUSOIKEUDEN
KEHITTÄMINEN
KYSYMYS: Voitteko sanoa, mitkä
valtiolliset, tieteelliset ja yhtelskun-hailiset
järje.stöt tällä hetkellä
johtivat "avaruusoikeuden" kysy­myksiä?
VASTAUS: Ensi sijalle on asetet
'ava Yhdistyneet Kansakunnat. Y-Kn
yleiskokouksen 13. 12. 1958 teke­män
päätöksen mukaisesti on muo
dostettu ja toimii kosmisen avaruu
den rauhanomaista käyttöä valvova
komitea. Komitealla on kaksi ala­jaostoa
tieteellisteknillisiä ja jurii
Jatk. 4. siv.
•Tshekkoslovakian Saksan demo­kraattiseen
tasavaltaan akkreditoi-'
dut diplomaattiedustajat ja luovutti
heille Jäljennöksen nootista, Jonkj^
Saksan demokraattisen*'' tasavallan
halYitus lähetti 'Lärlsiiaksan'
ministeriölle.
Ministeri Vandel selosti heille sa­malla
yksityiskohtia provokaatiosta;
Jonka. .länsisaksalainen' rajavartiosto
järjesti 14: 8. DDRn rajalla. Kaha-ka8.
sa sai: surmansa Saksan demo­kraattisen
tiasavallan rajavartio-^
Joukkojen kapteeni. Rudi Amstadt.
DDRn hallitus esittää nootissa jyr-*
kän viista^äuseensä' tämän lähellä
Wiesenfeldiä Järjestetyn selkkauksen
Johdosta Ja vaatii Länsi-Saksan hal­litusta
asettamaan' tappoon 8yyllis-<
tyneet edesvastuuseen 4ekä huolehti­maan
siitä, etteivät tällaiset hyök­käykset
uusiutuisi.
Noofissa sanotaan Länsi-Saiksan
hallituksen kantavan täyden vastuun
tämänkaltaisten provokaatioiden at;-
heuttamista seurauksista Ja koroste­taan,
että Länsi-Saksan toimesta ^i-me
.aikoina tapahtiiheet rajaselk-kaufe.
«et Johtuvat siitä 'rauharivastai-sesta
politiikasta, jota DDRn hallia
tukien kalkki sovitteluehdotukset
jatkuvasti torjuva Länsi-sikaan
hallitus itsepintaisesti noudattaa.
SITÄl
JA
TÄTÄ
, Konttoripäällikkö tuli ruskettu-neenävj^
levänneenä lomalta ja sa­noi
toimitusjohtajalle: ;
—- Toivottavasti kaikki on mennyt
täällä hyvin sillä aikaa kun olio
poissa.
— Miten miellyttävää, te olette
ollut poissa, en minä ole huoman­nutkaan.
\
, • • . 1
4 • • .•
Kaverukset, jotka olivat vastikään
tutustuneet vlisivuotiaitten nopsal­la
ja mqtkattomalla tavalla keskus­telivat
jännittävän leikin ? aikeen,
jo&sa toinen oli saanut repeämän
housuihinsa. c
— Kun isä näkee sut^ niin se sa9
harmaita hiuksia..
— Takuulla ei saa, se on kalju.
tihtkaa Vapaus!
Neuvostoliitto on tähän mennessä lähettänyt maapalloa
kiertämään neljä kosmonauttia, jotka ovat yhdessä suorit­taneet
138 kierrosta Yhdysvaltain kahta avaruuslentäjää Ja
heidän suorittamaa 6 maapallon kierrosta vastaan. Kahdek­santoista
kuukautta sen jälkeen kun Neuvostoliitto lähetti
Juri Gagarinin kiertämään maapallon ensimmäisellä mie­hitetyllä
avaruusmatkalla, se lähetti kaksi kosmonauttia
lähes 24 tunnin väliajalla, joilla lennoilla he kohtasivat
toisensa avaruudessa.. Yhdysvaltain presidentti Kennedy
on tunnustanut; että Yhdysvallat on jälessä avaruudeh
tutkimisessa, mutta vakuuttaa, että se tulee jatkamaap
yrityksiään.
PÄIVÄN PAKINA
Sudburylaisitla erikoinen syy juhlia
Joka kerta kun me kuulemme
jonkun "työväenmiehen" selittävän,
että se tai tämä paikkakunta tai työ
ala on "poikkeusa-semassa" Canadan
muihin paikkakuntiin verraten,
meille tulee vastustamattomasti
mieleen, että se vekkuli yrittää vai
keuttaa työväen yleishyvää tarkoit­tavia
toimenpiteitä joidenkin veru.k-keiden
perusteella.
Ja se pitää paikkansa useimmm
kuin luullaankaan.
Siitä huolimatta meidän vakaa kä
sityksemme on nyt, että sudburylai
silla on tänä,työnpäivänä poikkeuk-
.sellinen_.syy osallistua työväen juh­lintaan
—^nimenomaan kalvostyö
Iäisten juhlintaan.
Khmut vuosi rnjLodostul ratkaise
vaksi ajankohdaksi täällä Sudbuirys-sa
kannibalismiksi aivan oikein sa­notussa
reittauksessa kaivosmiehiä
vastaan. _
Milloinkaan ennen Canadan työ
väenliikkeen historiassa ei ole mi i
tään työväenliikkeen osaa vastaan
heitetty niin suuria hajoitusvolmia,
mitä heitettiin Incon ja Falconbrid-gen
työläisiä vastaan tässä taiste­lussa.
Ja milloinkaan ennen canadalai
set työläiset eivät ole puolustaneet
oikeuksiaan, uniotaan ja työväen
liikkeen periaatteita niin urheasti,
niin peräänantamattomasti ja niin
ihailtavan itseuhrautuvasti, kuin
Mine Millin jäsenet puolustivat uni.
otaan ja työväenliikkeen perijEiattei-ta
tcräsuinion, huippujohdon paha.
maineista rcittiiusta vastaan!
Mine-Millin jäsenillä on todella
syylä juhlia nyt voittoaan — ja
kaikkien sudburylaisten vähäväkis­ten
kannattaa liittyä MineflMillin
jäsenten juhlintaan.
Palauttakaamme mieliimme se
tosiasia, että' MineMill selviytyi eh­dottomana
voittajana tästä taiste­lusta.
Siitä ei ble mitään epäilyä.
Terästyöläisten unio joutui esim.
luopumaan vaatimuksesta, että Fal
conbrldgen työläisten keskuudessa
suoritetaan edustusaänestys, silld
työsuhdelautakunnan Istunnossa esi­tettiin
niin päteviä todisteita siitä,
että reittaajilla ei ollut mitään poh­jaa
tälle vaatimukselleen — sen oh
esitettyjen todistuslausuntojen pe­rusteella
turvauduttava jouikkomi
tassa "bridgen" työläisten nimien
väärentämiseenkin ' jäsenkortteja''
kirjoittaessaan.
Näitä rivejä kirjoitettaessa el ole
vielä tiedossa, minkälaisen lausun­non
Ontarion työsuhdelautakuntn
tulee Incon työläisten keskuudessa
suoritetusta äänestyksetä antamaan
— mutta lopputulos on selvä: HU^Q
limatta siitä, mitä joissakin piireis­sä
aatellaan ja sanotaan, MineMill
selvisi voittajana myös Incon työ­läisten
edustusSänestyksessä ja tä
mä siitäkin huolimatta, vaikka reit-taajien
apuna olivat työväenliikkeen
kaikki viholliset.
Reittaajien apuna ja tukena oli
ensinnäkin Gillisin'johtama valapat
tojen klikki'— miesryhmä, joka oli
.antanut juhlallisen valan puolustaa
Minc-Milliä kaikkia vihollisia vas
taan, mutta työskenteli kuitenkin
porvarilehtienkin selostusten mu­kaan
reittaajien voiton hyväksi! Te
rästyöläisten reittausta tuki tory
puolue j a sen hallitus ja sen lisäksi
vielä Yhdysvaltain työministeri ra­jan
eteläpuolelta saakka.
Incon työläisiä vastaan heitettiin
todella siinä taistelussa kaikki, milä
työväen vihollisten asevarastossa
heitettävää oli.
Mutta siitä huolimatta Incon työ-
Iäiset seisoivat lujina.^ja horjumatto
mina linionsa ja työväenliikkeen pe
rusperiaatteiden — työväen solidaa­risuuden
ja yhtenäisyyden puolesta.
Onnitelkaamme sydämemme poh­jasta
Incon työläisiä ja heidän mai
nehikasta Mine Mill uniotaan!
Mr: Gilllsin surkea häviö Hitto-vaaleissa
viime kesäkuussa on varoi­tuksena
myös niille politiikoille jot­ka
luulevat, että kaikista tosiasioii
ta välittämättä valtiovalta voi lop­pumattomasti
ratsastaa reittaajien
ontuvalla kaakilla työläisä vastaan
— ja Ontarion lyösuhdelautakunta,
jonka maine on pahoin kärsinyt työ­väenliikkeen
piireissä — pitänee
mielessä tämänkin tosiasian sem
minkin kun Ontarion vaalit ovat lä
hestymässä.
Sivumennen sanoen on mukava
seurata reittaajien kelkkaan lyöttäy­tyneiden
suurten "johtajien", mr.
Gillisin ja kumppanien nykyisiä
kotkotuksia.
JuJkisena salaisuutena on, että
Empire teatterissa pidetyssä teräs-union
kokouksessa, mihin pääsivät
"vain teräsunion jäsenet"^ oli yhte
nä puhu.ana Don Gillis. Samassa ti
laisuudessa aiheutti kuulema nau­run
rähäkän se kun entinen vara­presidentti
McNabb ilmoitti, että
hänkin "yhtyy nyt teräsunioon".
Yleisesti vielä muistetaan erään
torontolaisen jfiäivälehden selostus,
ennen kesäkuussa pidettyjä liitto-vaaleja,
että Gillis ori tarkoitus pot­kia
yläkertaan, eli lähettää "kansan­edustajaksi"
Ottawaah ja hänen ti­lalleen
on kruunattu osasto No 598
presidentin virkaan nu*.i McNabb. "
Kaiken kukkuraksi on selitetty,
että Mine Mill öh "kuollut laitos",
joka ei voi mitään teräsunioUe, jol­la
on 20,000,000 dollarin pankkitili
— ja $100,000 vuosipalkalla ja siitä
vähän pienemmillä palkoilla toimi­via
'suuria" johtajia, jotka veljeile­vät
miljoneerityönantajien kanssa
samoissa yöklubeissa :a samojen
"kesäheilojenkin" kanssa.
Mutta nämä "suuret" paikallisjoh­tajat
on kuitenkin nyt nimitetty tä­män
"olemattoman" Mine-Mill osas­ton
No 598 johtokunnan jäseneh­dokkaiksi?
Noin yhdeksänkymnieiien ehdoin­kaan
joukosta olemme iiähneet m.
m. seuraavat presidentin ehdokkaat:
Gillis, D. ja McNabb D. A. Vt. pre­sidentti
T. P. Taylorin muina vasta­ehdokkaina
ovat McDonald, J.-Febc,
Milton H. Soden T. -
Näyttää siis. siltä, että reittaajien
kaverit ja apurit eivät ole lainkaan
varmoja siitä että MineMill on niin
olematon, miksi he sitä kuvittelivat,
että reittaajien "voitto" on kaikkea
muuta kuin varma, ja että siitä lei-päpaikkojen
jaostakin taisi tiilla
pannukakku — äänestä ät kun eivät
pahukset hyväksyneet sitä takaka-marin
sopimusta. ,
Kun lisäksi muistamme että kysy-mys
on noin 15,000 työläisen nSin
vaikeissa olosuhteissa ja niin kovas­sa
taistelussa saavuttamasta voitos­ta,
niin totta kai meillU sudburyalal-silla
on tänä Työnpäivänä tavallista
suurempi syy juhlia — työyfteulUk-keen
suurta voittoa. — känsäkoura.