Vapaus, September 27, 1928

              6ivii2
VAPAUS
T O I U I T T A I A T J
A> VAARA- B. A. TENHUSEN. H. S0LA- K . PEBKOSEM.
B c c k i a « d et tka P o « OWt* D c p s t s o t . Ocuvs. M «eeoai tiu» wtMm.
ILMOTCSHINNAT VAPAUDESSA:
« n » W s l : « c t SZJOO keit.. «1*0 fctU totM. - KtitatflmotalMct 11,00 kcrt». - K* o J « » » u » o « «.
• K . k s t a . U J » kolsa k a r t u . — TtftpiTr'*""»»-]''» Ia fimntiiM|»tt»an«o oa. rasdituaaaa. I i b « m i j ri
TILACSHrSNAT:
t tk. »4». 6 kk. «tSO. i ' k k . «.TS Ja 1 kk- « l i » . - Tk<ly«««Iurfki« )a Saonets adci aavOr
m m 1 »k. ««,00 t kk. « 3 J 0 . s kk- « 2 J » ia 1 Ufc. «1.00.
VAPAUS (UbcitT) ^ ^ ^
Tha oaly « e i a o£ Pinnldi Work«r» Ui CMOUM. Pahlabed «Uilr « SodtnaT. OnMTJo-
UMccD aiofBl ilmotakaet pitiä olla k o n t t o r i » , k«Uo * ip. l l i a « t y » i f p J J r t n «a-Ui^nS arkipai.uu.
Vapaadea toimitB»: Ubeity Baildi»«, SS Lor». Str«t. PokaUa S36V.
Tap^ide. konttori: Uberty BoiMin^ SS Loma St. Pnbali. 1»3». Po.tip«o«>: Bo. W. SaJbnrr. Ont.
Caa«r.J advertUlnc nUM lie. ftt coJ. Inch. MmJnm» dbMO / < « «i»»»» I»«Ttl<>« »Se- T»" ^ « P »"
• «M ad»«rfi«in« medinm «raonf tb* Fiaaufa Peopla Jo Cana<Ia.
loa «tt» BuHoia uhtou «aa waaw«£ «.«inJlioen kirjeeaecnna. kirjouakaa
iiaalU eaa»lU: J. V . KANNASTO. Mikkecaholula.
sdeUaes liikkceahoiujaa
Jack MacDonaldin lausunto edustaja-oikeuksiensa
kieltämisestä ammatti­järjestön
konventsionissa
The Worker on minulla pyytänyl
lausuntoa Canadan ammatti järjes­tön
konvenlsionin sen toimenpiteen
johdosta, millä minulta, yhdeltä To­ronton
ammattineuvoston sääntö­määräisellä
tavalla valitulta edus­tajalta,
kiellettiin edustusoikeus
mainitussa konventsionissa.
Itse luo toimenpide ei ollut ai­van
odottamaton. Vain se raakuus,
mikä sen toteuttamisessa ilmeni, oli
mahdollisesti ainoa yllättävä puoli
koko jutussa niille, jotka yhä us­kovat,
että Canadan ammatillisessa
liikkeessä — mikäli sen Amerikan
työväenliittoon kuuluva osa on ky­symyksessä
— olisi vielä voimassa
jonkunlaisia merkkejä "kansanval­lasta".
Toronton ammattineuvos-lossa
on näet Simpson, häntä ylem-päin
byrokraattisten johtohenkilöi­den
ohjeiden mukaan, pyrkinyt jo
pitkon aikaa kohti samaa päämää-
*rää, mikä seikka on hyvin tunnet­tua.
Nuo ylemmät johtoherrat o-vat
käyttäneet Simpsonia, kuulua
"perussääntöjen" toteuttajaa, kaik­kein
raaimman, perussääntövastai-simman
työn täyttämiseen, kuin mi­tä
Canadan ammattijärjestön his­toria
tuntee. Tämän takia on Simp­son
nykyään kaikkein halveksittavin
olio Canadan ammattijärjestössä.
Ammattijärjestön toimeenpaneva
komitea [kehotti tuon konventsionin
valtakirjain tarkastuskomitean huo-leUisesti
harkitsemaan, olisiko mi­nulle
edustajaoikeuksien myöntämi­nen
ammatiilisen liikkeen parhaiden
etujen mukaista. Tämä huolellisuus
siitä huolimatta, ^ ä toimeenpaneva
komitea hyvin liesi, ettei ammatti­järjestön
perussäännöissä ole ainoa»
- tajcaan sana^, mikä antaisi toimeen-
^ panevalle komitealle paremmin kuin
konventsionillekaan oikeuden kiel»
tää minkään alajärjestön valitsemal­ta
edustajalta edustusoikeuden, huo­limatta
valitun edustajan mielipi­teistä
tai edesottamisista. Jos tä-
V mänluontpisissa tapauksissa on ta­pahtunut
jotain perussääntöjen tai
asetusten rikkomuksia, niin on am­mattijärjestön
konventsionilla oikeus
ryhtyä käsittelemään kokonaisuu­dessaan
sitä Hittojärjestöä, minkä
toimintapiirissä rikkomukset ovat
tapahtuneet. Sillä ammattijärjestön
perussääntöjen se kohta, minkä mai­nittiin
antavan konventsionille erot­tamisoikeuden,
on tässä suhteessa
varsin selvä ja tarkka. Kun toi­meenpaneva
komitea tiesi tämän sei­kan,
niin juuri siksi viittasi se am­mattijärjestön
perussääntöjen "hen­keen".
Kas näin kuuluu toimeen­panevan
komitea4~iausunto;
"Nyt herääf ratkaistavaksemme
kysymys, olisiko^Jadc~MacDonaldin
valtakirjan hyväksyminen, minkä
vahakirjan Toronton ammatti- ja
sekatyöläisten neuvosto on konvent­sionille:
alistanut, oikeuden mu­kainen
menetelmä ammattijärjes­tön
.PERUSS.\ÄNTÖJEN HENGEN
MUKAAN.
"Näin ollen, jättäessämme tämän
asian valtakirjain tarkastuskomitean
käsiini kehotamme me tuon komi­tean
huolellisesti harkitsemaan, tä-
!ä juttua koskevat asianhaarat; ja
' siinä tapauksessa, jos komitea huo­maa,
että Jack MacDonaldin valta­kirjan
h\-väksj-mineii olisi vastoin
ammattijärjestön perussääntöjen
henkeä, eikä ammattijärjestön par­haiden
etujen mukaista, tulisi tuon
komitean esittää konventsionille, et­tä
MacDonaldilta kielletään edus­tusoikeus."
Paljoa enempää ei tarvittu. Sil­lä
valtakirjain tarkastuskomiteaan
on etsimällä etsitty luotettavat hen­kilöt.
Sen jäsenet eivät pitäneet
tarpeellisena ryhtyä edes tutkimus-toimenpiteihin.
Asiasta käydyssä
keskustelussa sivuutettiin tahallises­ti
kysymys perussäännöistä ja sen
sijaan keskusteltiin siitä, hyväksy­vätkö
konventsionin edustajat mi­nun
mielipiteeni ja katsantokantani
vaiko eivät. Keskustelua käytiin
siis tykkänään syrjäjutusta. Minun
katsantokantani, poliittiset yhteyte­ni,
ja menetelmäni ammatilliseen
liikkeeseen nähden ovat hyvin tun­nettuja.
Ne tuntee vallan hyvin To­ronton
ammattineuvoato, mikä mi­nut
valitsi edustajakseen. Minä kan­natan
.vankkumatta ja selvänselväs-ti
Canadan ammatillisen liikkeen
täydellistä järjestöllistä itsenäisyyt­tä
Amerikan työväenliitosta.
Minun edustajaoikeuksieni epäämi­nen
tietää sitä, että kaikesta hyvin
johdetusta,» järjestetystä, terävästä
arvostelusta tai oppositsionista, täs­sä
maassa olevien Amerikan työ-väenliiton
byrokraattien virallisiin
menetelmiin nähden, tullaan teke­mään
loppu. Minun edustajaoike-
'ukseni Ideltäminen on vain alkua
laajemmalle hyökkäykselle kautta
koko linjan, ja se on hyvässä sopu­soinnussa
kaikkien muiden maiden
ammatillisen liikkeen reformististen
byrokraattien edesottamisten kans­sa.
Nämä ammatillisen liikkeen re­formistiset
toimitsijat ovat porva--
riston julkisia ja tunnustettuja asia­miehiä.
Näinä päivinä, kun luok­kataistelut
yhä kärjistyvät, kun so­taa
valmistetaan Neuvostoliittoo vas­taan
ja kun ii^perialistineh sota no­peasti
kehittyy, sidotaan meidän^ am-matiJlinen
liikkeemme, sen suuhun
asetetaan kapula ja tehdään kyke-hemättömäksi
ei vain taisteluun so­taa
vastaan, vaan kykenemättömäksi
edes pienempiin työläisten puoles­ta
käytäviin taisteluhin.
Elleivät amriiatillisen liikkeen ri-vimiesainekset
ry^y itse liikehti­mään,
pyyhkäise syrjään kerta kaik­kiaan
ja ainiaaksi niitä harhtiluulo-ja,
joita heillä on "rtieidän" toimit­sijoistamme
— että nämä inuka
myöntyvät kansanvaltaiseen painos­tukseen,
sallimalla puhe- ja arvos-teluvapauden
ammatillisessa liik­keessä,
tai et^ä nämä toimitsijat
toimisivat työläisten parhaiden etu­jen
mukaan — ja elleivät työläiset
itse järjestä pohjasta alkaen sem­moista
taisteluhaluista liikettä, mi­kä
tulee huolellisesti turvaamaan
työläisten parhaita, etu ja ja tappele­maan
niiden puolesta, niin tulevat
nuo työläisten pettäjät nopeasti sil­pomaan
Canadan ammatillisen liik­keen
pieniksi palasiksi.
Edustajaoikeuksieni kieltäminen
toimitettiin nimenhuutoäänestyksen
kautta. Semmoiseen toimenpiteeseen
ryhdytään tavallisesti vasta silloin,
kun määrätty määrä edustajista si­tä
vaatii. Mutta tällä kertaa ei ku­kaan
sitä vaalinut. Kaikki näet
saattoivat havaita sen, että valtakir­jain
tarkastuskomitean esitys tulee
hjväksytyksi suurella äänten enem­mistöllä.
Niinpä useat teeskentele­mättömät
edustajat ihmettelivätkin.
että miksi tuhlata aikaa nimenhuuto­äänestykseen,
kun kukaan ei ollut
sitä vaatinut. Tuota ninienhuutoää-nest)-
5tä ei toimitettu mitään muuta
kuin sitä varten, että saatiin kir­joihin
jokaisen edustqjan nimi, jo­ka
vastusti minun edustajaoikeuk­sieni
kieltämistä, että saataisiin jon-
Proletariaatin luokkaetujen kan­nalta
on nyt välttämättömämpää kuin
koskaan ennen teollisuusproletariaatin
yhtenäisyys siirtomaiden työtätekevien
joukkojen kanssa. Kuitenkin sosiali­demokraattiset
puolueet ovat tässä ky­symyksessä
asettuneet sortajien, im­perialistien
puolelle, imperialististen
ryövärivaltioiden Ja niiden agenttien
puolelle. Ranskan sosialistit tukivat
hallitustaan, kun se tykkiensä hir-mutulella
lakasi riffien kyliä, Syyrian
kaupunkeja, MacDonaldin hallitus
avoimesti kuristi Intiaa, ja nykyään
työväenpuolueen jäsenet suorittavat
Intiassa Britannian porvariston anta-niia
suoranaisia tehtäviä. KaHfin so­sialistiset
puolueet teoissa tukevat hal-lituksiajm
Kiinan kyssmiyksessä, teh­den
jotikkojen painostuksesta poik­keustapauksissa
polvillaan arkoja ar­vostelevia
huomautuksia.
Sosialidemokratiasta näin muodoin
on tullut päävoima, joka hajoittaa
teollisuusmaiden työläisiä ja siirtomai­den
työtätekeviä, '
Vihdoin proletariaatin luokkaetujen
kannalta on nyt välttämättömämpää
kuin koskaan ennen itse'työväenluokan
yhtenäisyys. Taistelussa mahtavaa,
järjestynyttä vihollista vastaan, taiste­lussa
jäjftiläistrusteja vastaan, taiste­lussa
pääoman valtiovaltaa vastaan,
joka vartioi finansslkapitalistlsen har­vainvallan
etuja, — on työväen rivien
maksimaalinen yhtenäisyys välttämä­tön.
Mutta juuri nykyään, imperialis­tisen
porvariston suoranaisesta tilauk­sesta,
sen sosialidemokraattinen asioi-misto
lohkoilee työväenrivejä. Sosiali­demokraattisten
puolueideij Ja reior-mististen
ammatjtiliitojen Johtajat, yh-tenälsyyssaamaajat
porvariston, sen
trustien Ja valtion kanssa, teollisuus-rauhan
apostolit ja saamamiehet lU-ton
puolesta pankkien ja pörssien pö-söjen
kanssa tekevät kaiken mahdolli­sen
erottaakseen kommunistit — ja
yleensä vallankumoukselliset proletaa­rit
— kaikista Joukkojärjestölstä. He
lohkovat ammattiliittoja, murtavat ur­heilujärjestöjä,
lyövät hajalle "vapaa-ajattelevien"
työläisten' rivejä. Sitä
päättävämmin esiintyvät he yhtenäi­syyden
puolesta porvariston kanssa,
mitä räikeämmin taistelevat proleta­riaatin
yhtenäisyyttä vastaan. Kom­munistinen
Intematsionale kehoittaa
kaikkia työtätekeviä lujittamaan ri-
(LYHENNETTYNÄ)
(Jatkoa).
valkoisten, keltaisten, mustien, troo­pillisista
maista maapallon kaukai-s1nir<<"
kolkkiin saakka — taistelussa
tehtaissa jä plantaaseilla, kaivoksissa
ja rautateillä, metsissä, avarilla aroil­la*
— kaikkialla, missä luokkataistelu
on käyneissä. Se on ohjelma työ­väenluokan
yhtenäisyydestä ja vim­matusta
-taistelusta porvaristoa vas­taan.
Se on proletariaatin kiertämät­tömän
mnailman diktatuurin ohjelma.
Kranmunistinen Intematsionale kutsuu
kaikkia työtätekeviä tUvistämääh ri­vinsä
luokkataistelun, proletaarisen
vallankumouksen, työväenluokan dik­tatuurin
lipun alla. kapitalistinen
maailma, äärimmäisesti jännittäen
voimansa, painaa työläiset hirvittä­vään
riistopuristukseen, orjanmoskan-sa
vinkuessa, on ryöminvt ylös ensi-mäisen
imperialistisen sodan läjää­mistä
rauniokasoista. Mutta se jo
,taas alkaa huokua ristiriltojensa taa­kan
alla. Historiallinen kohtalo ve-
• vää pääomaa vastaan, taisteluim ar-
'motonta riistoa vastaan, proletariaatin
orjuuttamista vastaan, imperialistien
poUtiikkaa vastaan, sotaa vasiaan.
Kommunistinen Intematsionale «rjt-suu
kaikkia työtätekeviä ja sorrettuja
julkisesti puolustamaan Kiinan vallan­kumousta,
jonka marttyyrien ja san­karien
päät putoilevat pyövelien kir-veitten
iskusta.
Kommunistinen Intematsionale kut­suu
knikiHa. rehellisiä proletaareja luo­maan
tiivis, rautainen muuri Neuvos-toUiton
ympärille, jonka yllä imperia­lismi
pitää miekkaansa. Kommunis­tinen
Intematsionale kehoittaa mitä
suurimpaan valppauteen ja suoranai­seen
taisteluun pasifistista valhetta Ja
petkutusta vastaan. Kommunistinen
Intematsionale kehoittaa katkaise­maan
välit täydellisesti porvariston
kanssa ja kaikkien työväenrivien yh-vinsä
mahdollisimman tiiviiksi, koko
työväenluokan yhtenäisyyteen työtäte­kevien
joukkojen kanssa, proletariaa­tin
yhtenäisyyteen siirtomaiden sor­rettujen
kansojen kanssa, sortajia
vastaan, kaikkia luokkayihollisia vas­taan.
Kommunistinen Intematsionale on
hyväksynyt kansainvälisen ohjeläian,
Joka on yhtä sitova kaikille sen osas­toille.
Ensimäiseii kemm vallanku­mouksellisen
työväenliikkeen olemassa­olon
aikana työväenluokka saa käsiin­sä
ohjelman, jonka määrittelyt ovat
lakina miljoonille järjestyneille prole-tää
sitä Jälleen valtavalla voimalla
Jättllälskatastrooflen pyörteeseen, joi­den
tuhoaennustava hengitys huokuu
maailman yllä. Peläten omaa his-torijjlista
kohtaloaan, uskaltamatta
päästää sodan henkiä valloilleen ja sa
maila tehden kaikkensa, että ne ir­taantuisivat
kahleistaan ja alkaisivat
verisen tanssinsa, hämäten kalkkia
rauhan lörpöttelyillään ja hypistellen
pika-aseitten hanoja. Imperialistiset
klikit Jäll^eri saattavat maailman kler-tämättömyyden
rajalle.
Kommuidstinen Intematsionale kut­suu
kaikkia työtätekeviä vastarintaan.
Jo nyt täytyy väsymättä joka päivä
järjestää taistelijairi rivejä, tiivistää
joukkoja, lähettää työväenluokan luo­tettavia
pikalähettejä armeijaan ja
laivastoon, sotilaiden ja matruusien
luo, valmistautua sinä päivänä ja
tuntina, jolloin imperialistit kutsuvat
proletaareja keskinäiseen teurastuk­seen,
kääntämään raskaat tykit ja
kiväärien piiput imperialistien otsaa
kohden —tuohon parhaimpaan maa­liin
imperialistisessa sodassa,
"Imperialismin peto. joka samein sil­min
tuijottaa vain historialliseen men-nelsj^
yteen. "kykenemättä kohottamaan
tulevaisuuden verhoa,, lohduttelee it­seään
suhteellisen rauhallisuuden
harhakuvilla. Europassa. joka . aika
taareille maailman kaikissa osissa ja
maan kaikkien rotujen ja kansojen
keskuudessa. Se el ole asiakirja ^rau­hallisesta
matelemisesta porvariston
edessä ja rauhasta sen kanssa. Se
ei ole farlsealainen, mädännyt Ja hal­pamainen
julistus yhtenäisyydestä por­variston
kanssa, yhtenäisyydestä, joka
ei merkitse muuta kuin pakenemista
porvariston leiriin, karkuriutta, ka­vallusta,
petosta.
Se on opas miljoonien sorrettujen
taistelussa sortajia vastaan, proleta­riaatin
taistelussa, työtätekevien —
aijottain saa kultaisen elämäimesteen
annoksia valtameren takaiselta Ame­rikan
vamp3ryrilta, ' Mutta proletaa­rin,
joka hartioillaan kantaa kapitialis-,
tisen ratsionalisoimisen kaiken taakan
Ja "teollisuusrauhan" kaiken pilkan,
selvä katse erottaa ristiriitojen jätti­läismäisen
kasaantumisen Ja luokka­taistelun
kasvun kaikkialla. Lakko
Englannissa. Wienin kapina, lakot
Saksassa, vaalien tulokset Ran.skas.sa
ja Saksasisa, saksalaisten työläisten
suhde "panssarilaiva"- spsialidemokra-tian
uuteen petokseen, Kiinan työ-
Iäisten Ja talonpoikien sitkeä vasta­rinta,
vallankumouksellisten tulivuo­rien
kasvava kuohunta Intiassa, Jos­sa
signaalisavu jo liitelee, yhä kas­vava
työttömyys Etelä-Amerikassa,
neekerien itsetietoisuuden' kasvu Ja tu­hannet
muut merkit — eivätkö nämä
piihu siitä, että historian myyrä kai­vaa
hjrvin?
Kommunistinen Intematsionale kut­suu
kaikkia työtätekeviä ja ennen
kaikkea teolUsuustyöläislä taisteluun
jokaisen pienemmänkin valloitetun
aseman puolesta, taisteluun hyökkää­mistä,
ellei hän itse myös ole "pa­ha
ja turmeltunut." Kun otetaan
huomioon, että nykyään ei ole kysy­myksessä
vain yhdistysten jäsenyy­destä
erottaminen vaan myös työ­paikan
menettäminen, niin saatetaan
käsittää, että vain kaikkein, rohkeim­mat
edustajat saattoivat vastustaa
minun edustajaoikeuksieni kieltämis­tä,
ja nämä edustajat olivat miltei
kaikki pajoissa ja tehtaissa työsken­televiä
rivimiehiä,
Porvarilehdet kertovat Mooren,
ammattijärjestön esimiehen, sano­neen
että minun edustajaoikeuksieni
kieltäminen oli välttämätöntä siksi,
että siten saatetaan "kansalle" osot-taa
Canadan työväenliikkeen olevan
terveellä pohjalla. Juuri niin.
Multa kansalla tässä tapauksessa tär-kotetaan
työnantaj ai nokkaa ja Ca­nadan
hallitusta,
Toronton porvarillinen lehdistö il­man
poikkeusta onnittelee ammatti­järjestön
konventsionia tämän ai­kaansaamisensa
johdosta ja arve­lee,
että juuri tämän aikaansaannin
lakia saattaa työväki olla varma sii­tä,
että sen vaatimukset tulevat saa­maan
osakseen suurempaa huomio­ta
"kansalta'",
Moore ja Simpson olivat myös
tenäisyyteen säälimättömässä taiste-lusa
proletariaatin vihollisia vastaan
Vastaan sosialidemokraattista yhte­näisyyttä
porvariston kanssa — pro­letaarien
luokkayhtenäisyyden puo­lesta!
Sosiali-imperialismla vastaan —
siirtomaiden veljien rohkean puolos-tamlsen
puolesta!
Pasifista valhetta vastaan — horju­mattoman
taistelun ptiolesta impe­rialistista
sota vastaan! ^
Beformismia ja fascismia vastaan
— proletaarisen Vallankomonksen puo­lesta!
Eläköön proletari^tin diktatunri
Neuvostoliitossa!
Eläköön proletaarinen maailman
vallankiunoiis!
KOMMUNISTISEN INTEENATSI-ONALEN
KUUDES KONGRESSL
Moskova, 1 p. syysk. v. 1928.
asioita käsiteltävänä. Rikosasioita on
ainoastaan yksi, koskien Walter Luch-kaa,
jonka syytetään murhanneen ^vai­monsa
viime joulukuulla. Sen lisäk­si
on pari muuta huomattavampaa
Juttua. Yksi ollen vahingonkorvaus­vaatimus.
Jonka rouva Mallnnin ja
neiti Cotterin mnaiset ovat nostaneet
Canadan kansallista rautatietä vas­taan,
sen johdosta kun CJ^JR. juna
viime uudenvuoden aattona eräällä y-li^
ytävällä ajoi auton päälle, jossa
edellämainitut henkilöt ajoivat, sur­maten
heidät. Tcdnen on Red Lake
Transport Co:n ja Pacard Gold Mi-nes
CJo:n välinen riitajuttu, koskien
rahtin kuljetusta.
PYÖRIEN PÄÄLLÄ OLEVA KOULU
saapui ellen tänne Winnipegistä. jossa
se on rakennettu Canadan kansallisten
rautateiden toimesta. Tämä kuleksiva
koulu tulee toimimaan Conmee Junc-tionin
Ja Superior Junctionln väli­sellä
rataosalla, viipyen joitakin päi­viä
paikassaan, riippuen sUtä kuinka
Port Arthurin uutis»
VALTAKUNNAN PARLAMENTAA­RIKKOJA
Brittiläisen valtakunnan eri osien
parlamenttiedustajista ^muodostettu
lähetystö, joka on viime aikoina kier­rellyt
ympäri Canadaa, seisahti täällä
järvien päässä Jonkun tunnin viimes
lauantaina matkallaan itään. He te­kivät
laivalla kiertomatkan kaksois-kaupunkien
satamassa, tarkastellen
viljasäiliöltä y.m. nähtävyyksiä. Loor-di
Feel, Jonka ilmoitetaan toiminnan
lähetystön "päänä", pitämässään pu­heessa
ylisteli Canadaa, sen saavutuk­sia
ja mahdollisuuksia. Uudisasukkais­ta
Ja heidän vaikeuksistaan puhues­saan
tämä" arvon herra asetti britti­läiset
etutilalle, kuten sopii odottaa­kin,
selittäen että ne ovat ainesta,
monta oppilasta kullakin paikkakun­nalla
on. Sen ensimäinen pysähdys-palkka
on Flett, Jossa se aloittaa toi­mintansa
syyskuun 26 päivän aamuna
Sen toiminta-alueella ilmoitetaan ole­van
kaikkiaan 46 kouluiässä olevaa
lasta. Jotka pitkien matkojen takia ei­vät
voi käydä varsinaisissa kouluissa.
Näille lapsille tulee tämä kuleksiva
koulu epäilemättä olemaan suures^
merkityksestä. Muuten näyttää vähän
siltä, kim täällä Canadassa alettaisiin
matkimaan noiden kirottujen bolshe-vlkien
menettelytapoja. Niillähän on
siellä NeuvostoUitossa ollut tällaisia
kuleksivia kouluja käytännössä jo pi­temmän
alkaa. — S.
VOIMISTELUJOHTAJAKURSSIEN
PÄÄTTÄJÄISET
Suuret . volmistelujohtajakurssien
päättäjäisjuhlat vietetään Fort WiUi-amin
suomalaisella haaUlla lauantai­na
lokakuun 6 p:nä ja Port Arthurin
suomalaisella haaUlla 316 Bay st. maa­nantaina
lokakuun 8 p:nä. Ohjelma
tilaisuuksissa on ensiluokkaista, sillä
onhan koetfeltu saada parhaat voimat
voimistelujohtajakursseille mitä meil­lä
on ollut saatavissa näistä kaksols-kaupungelsta
ja tältä ympäristöltä.
Heidät on nyt erikoisjohtajan avul­la
harjoitettu entistä kykenevimmiksi.
ei yksinomaan rivimiehen tehtäviä
varten, vaan kykeneviksi voimistelu­seurojen
johtajiksi. Tilaisuus siis on
erikoisesti harvinaisuus näissä kau­pungeissa,
jotenka ei kenenkään pidä
jäädä niistä pois, sillä ne ovat enem­män
kuin katsomisen arvoiset. Tar­kastakaa
ilmotusta tästä lehdestä
myöhemmin, — X,
Jotka helpommin Ja nopeammin sulau­tuvat
heitä ympäröiviin uusiin olosuh­teisiin
kaikkialla maailmassa. — Eipä
taiimut loordi silloin muistaa viimeistä
mainari-harvesteri-tragediaa —-, Mut­ta
helppohan näiden herrojen on ylis­tellä
Canadaa ja sen mahdollisuuksia, suunnitelma tullaan toteuttamaan.
PUOLUSTUSLIITON TOIMINTA
Canadan työväen puolustusliiton
täkäläinen englantilainen osasto uu­delleen
järjestettiin runsaslukuises­sa
^ ja innostuneessa kokouksessa
syyskuun 24 päivän illalla, Earls-courtin
työväentalossa, 1927 St.
Clair Avenue West. Virkailijat va-
Iittiin tulevalle vuodelle ; ja keskus,
teltiin osaston toiminnasta työväen
puolustuksen edistämiseksi. Työläis­ten
näytelmäseuran muodostamista
kannatettiin ja syyskuun 29 päiväk­si
järjestettiin kokous, jossa tämä
No. 210 — 1928
Rajakanpnnkieii poliisi
avustaa
Perustamisestaan saakka (HX Raja<
kaupunkien fasdsmivastainen lätto o-soittanut
hyvää menestystä taistelus­saan
fascismia Ja Mussolinin kannat-tajia
vastaan. Että vasta perustetun
IJiton työ on saanut vastakaikua laa­joissa
työläispiireissä, osoittaa se. et­tä
kun sunnuntaiksi t.k. 16 p. oh kut­suttu
yleinen Idjkous koolle, niin osal­listui
siihen suuri Joukko inncstimeita
italialaisia työläisiä. Ennen kokouksen
alkamisen määräaikaa saapui sinne
myöskin kaksi salapoliisia. Jotka ää­nekkäästi
Julistivat ketä he ova:; ja i l .
moittivat haluavansa tietää kokouksen
asioista. He kulkivat läpi saapuvilla
olleen joukon ja kyselivät heiltä, että
ketä he olivat ja missä syntyneet jne.
Ilmeisesti nämä urkkijat oli lähettä­nyt
kokoukseen Mussolinin paikallinea
agentti, määräyksellä peloitella ko-koontimeita
työläisiä, lotka ovat ha­lukkaat
organisoimaan työläiset taiste­luun
kaikissa muodoissa ilmenevää
fascismia vastaan. Nämä kak.sl sala­poliisia
istui kokouksessa koko ajan.
toimien' toinen, joka oli italialaineni
tulkkina toiselle, selittäen kokouksen
menoa.
Kokouksen avasi tov. H. Murphy,
joka osoitti, etta taistelu fascism'*
vastaan ei ole ainoastaan taistelua
Mussolinia vastaan, mutta se on sa­malla
taistelua kapitalismia vastaan
yleensä. Edelleen piainltsi puhuja, et­tä
nämä italialaiset työläiset, jotka
ovat tämän fascismlvastaisen liiton
perustaneet, voivat \ parhaiten kohdis­taa
taistelunsa Mussolinia vastaan
lujan järjestäj^misen hautta ja kul­kemalla
käsikädessä Canadan työväen,
luokan kanssa sen taistellessa Cana­dan
kapitalismia vastaan, Eder.een
selitti hän, että kansainvälinen kapi­talismi
oli auttanut Mussolinia ku­ristamaan
Italian työväenluokkaa; ja
>että fascismi on kapitalismin viimei­nen
vaihe, jolloin hallitseva luokka
ei enää, kykene demokraattisen ilveilyn
avulla pitämään valtaansa, vaan tur­vautuu
se silloin avoimeen väkival­taan;
fasclsmlln. Kapitalismi yU koko
maailman, Canadassäkin, on valmis­tautumassa
siirtymään fasclsmlln. ku­ten
se on Italiassa siirtynyt.
Toveri Buckaloni Detroitista selitti
yleis-amerikalaisen fascismin vastaisen
liiton päämääriä ja suuntaviivoja ja
miten tarpeellista italialaisten työläL^-
ten on Järjestäytyä fascismia vastaan.
Puheiden Jälkeen liittyi paljon lyö-
Iäisiä vastaperustettuun Rajakaupun­kien
fascismin vastaiseen liittoon.
Kol^p kokouksen ajan osoittivat pai­kalla
olleet työläiset innostusta ja
kiintymystä fascismia. vastustavalle
toiminnalle. Joten palkalla olleet polil-siurkkijat
saavat tiedottaa Mussolinin
mustapaidoille, että Canadassa olevat
italialaiset eivät hyväksy fascismia.
hajotuksessa ja kaaoksessa, minä
olen ulkokultainen, minä palvelen
työnantajain etuja^ vaikka teeskente-len
taistelevani työläisten puolesta
—\ mutta kaikesta: siitä huolimatta
heillä ei ole mitään minun persoo­naani
vastaan. Pötyä. Nukkuisi­vatko
he paremmin tuon tekonsa
jälkeen, jos minä olisin saanut iso­rokon.
Sallikaa minun vakuuttaa
noille herroille, että minä tahdon
kaikilla keinoin vastustaa heitä per­soonallisesti,
sillä he ovat fakiireja,
Canadan työläisten pettäjiä. Minim
kiiilainen luettelo ammattiliitoissa niin ystävällisiä, että lausuivat, "el-oleA-
ista punikeista; ja tämä vasta
sen jälkeen, kun ensin oli luotu
semmoinen yleis\'aikutelraa, ettei
yksikään edustaja saata vastustaa
minulta edustajaoikeuksien kieltä-tei
heillä ollut mitään minua vas­taan
persoonallisesti". Kuinka jou­tavaa
tolkuttomuutta. Minä olen
työväen herjaaja, minä tahdon sär­keä
ammattiliitot, minä mässäilen
halveksumiseni Mooreen ja Drape-riin
nähden on niin suuri, että vain
halveksumiseni Simpsonia ja Bruceä
kohtaan ylittää sen. Kaksi viime­mainittua
on näet voittanut työläis­ten
luottamuksen siksi, kun he ovat
muka vastustaneet taantumusta, o-v^
t ainakin sanoin vastustaneet ka­pitalismia,
saarnanneet luokkatais­telua,
mutta Simpson ja Bruce eivät
ole ainoastaan itseään myyneitä ja
rintamalta karanneita nj-t, kun väki-valtait^
n taantumus kohdistuu kaik­kien
maitten työläisiä ja erikoi­sesti
Neuvostoliiton työläisiä vas­taan,
vaan he toimivat tämän maan
työväenliikkeen vallankumouksellis­ten
ainesten hirttäjinä.
Mutta taistelukenttä puhdistuu,
työläiset oppivat, vallankumouksel­liset
voimat keskittyvät ja rynnistä­vät
kohti voittoa Kommimistisen
kansainvälisen johdon alaisena.
JACK MacDONALD.
Heidän täällä olonsa kim on ollut jat­kuvaa
huvittelua Ja mässäilyä, kulkien
kaupungista toiseen, ollen Jatkuvasti
Canadian klubien, kauppakamarien Ja
muiden liikemiesyhdistysten kestittä­vänä,
kuten täälläkin. Tällä tavalla he
ovat tutustuneet Canadaan, sen a-sukkalsiln
ja täällä vallitseviin olosuh­teisiin.
Palattuaan takaisin kotimaa­hansa
he tietysti esittävät Canadan
olosuhteet mahdollisimman valoisassa
muodossa, ollen täten apima siirtolai­suuden
kiihoittamisessa Canadaan. Ja
sehän se näiden tällaisten matkuei-den
pääasiallisin tarkotus lieneekin.
VÄHÄN TYÖTÄ TUOMAREILLAKIN
Täällä tänään sjryskuun 25 päivä
alkavilla ylioikeuden syysistunnoilla i l ­moitetaan
olevan harvinaisen vähän
Joukko uusia jäseniä yhtyi osas­toon,
valmisteluita tehtiin ryntäyk­sen
toimeenpanemiseksi uusien jä-senien
hankkimiseksi,
'Seuraavat toverit valittiin virkai­lijoiksi:
esimieheksi toveri H. Hat-field;
sihteeriksi, toveri A. E. Smith;
toimeenpanevan komitean jäseniksi
toveritar Ramsay, tov. William Pur-ser
ja H. Shapiro.
Keskusteltiin tovierien Moonejm ja
Billingsin vapautustaistelun johdos­ta.
Kansainvälisen työväenpuolus-tusliiton
(joka on Kansainvälisen pu­naisen
aVun yhdysvaltalainen osa)
toimintaa Mooneyn jutun suhteen
kannatettiin ja seuraava päätöslau­selma
hjrväksyttiin lähetettäväksi
työväenlehdistölle, Kansainväliselle
työväen puolustusliitolle y.m.:
Koska voimakas ryntäys on nyt
IskoD näköMmasta
Luppovaaralainen on haastettu a-reenalle.
UrheiUjat sen tekivät. Näke­vät
nimittäin nasunan juonteistaMn.
että olemme vanha urheilija ja siis
lämmin ja Innokas urheilun' ja voi­mailun
kannattaja vielä näinäkin ikä­vuosilla,
jolloin' housumme löksöttä-vät
alemiiana r kuin silloin parhaina
vuosinamme. Niinä vuosina, kun tun­simme
ettemme ole köyhä emmekä k i ­peä.
Eipä sillä, että olisimme oUeeL
viinan juoja ja kylän ruoja, joista
tuollainen sananlasku tunnetaan, sillä
odota, nälkä ei ole niin suuri herra,
etteikö se Jouda hetkistä odottamaan;
tässä sattuu olemaan tärkeimpiä teh­täviä.
Niinpä sitä toimittilnkin oikem
sakilla myöskin sillä kantilla taistehi-linjaa.
Jossa oli leipävaatimukset ja
olosuhteiden parantaminen etumaisena
kysymyksenä. Olimme nimittäin am­matillisen
liikkeen mukana. TJrheilira-r
me, opetimme lihallista ininäämme
kestämään ajaft myrskyjä ja näitä
avuja hyväkseen käyttäen hyökkäsim­me
porvaria vastaan. Sattui toisinaan
syntymään pitkäaikainen lakkokin, ja
leipä tietysti oli lyhyenä, mutta ei
siitä huolittu, vihellettiin vain ja sa­nottiin
nälälle. että odota, tässä ensin
käynnissä toverien Mooneyn ja Bil­lingsin
vapauttamiseksi, jotka ovat
olleet vuosikausia vankeudessa, Yh­dysvaltain
kapitalistiluokan julmuu­den
ja epäoikeudenmukaisuuden uh­reina;
Ja koska on tiedotettu varmoilta
tahoilta, että tuomari Franklin P.
Griffith, joka tuomitsi Mooneyn kuo­lemaan,
on lausunut: "Nyt tiedän,
että väärä mies havaittiin syyllisek.
si ja tuomittiin";
Jä koska, lautakunnan esimies Mc-
Niven on lausunut: "Jos me olisim­me
tienneet sen mitä nyt tiedämme
valtion todistajista, ei yksikään meis­tä
olisi havainnut syytettyä syylli­seksi."
Kaikki nämä lausunnot pal­jastavat
niin kutsutun "oikeuden"
selvästi valheellisen luonteen, jota
jaetaan työläisille kapitalistisen yh­teiskuntajärjestelmän
vallitessa;
Olkoon päätetty, että tämä Cana­dan
työväen puolustusliiton Toron­ton
englantilainen osasto tekee kai­ken
voitavansa edistääkseensä tätä
ryntäystä toveriemme vapauttami­seksi,
ja että kirjotamme Yhdysval­tain
kasainväliselle työväen puo­lustusliitolle
tervehtäen heidän yri­tyksiään
ja ilmottaen,meidän kanna­tuksemme.
A. E. Smith.
me emme kärsineet viiiiaa lähellem-mekään
toisiu-heilijan tapaan. Nyky­päivinä
kyllä olemme huomanneet, et­tä
monet urheilijoistamine toisinaan
urheilevat ja voimistelevat, mutta mojautetaan porvaria kuonoon ja riis-enunmakseen
rehvastelevat täytenä kä-i tetään häneltä leipäaitan avain — "
kena pitkin kyhen kujia ja rapa- Niin, urheihjat manasivat allekir-koita.
AUekirjottaneen se tunne, et-1 jottaneen korottamaan äänensä ol-johtui
siitä yksinkertaisesta syystä, letlkin __urheilijoille keskeisissä kysy-että
tunsimme itkemme urheilijaksi,
terveeksi ja voimakkaaksi. Köyhyyttä
emme myöskään tunteneet, vaikka
nälkä toisinaan kumikin suoUssjunme.
mutta senkin olimme opettaneet sel­laiseksi,
että viittasimme sille, jotta
myksissä. Sen teemmekin. Siksi kir-jotimme
tuon yllä olevan pätkän
ikäänkuin esipuheeksi niiltä ajoilta
kuin allekirjottanut, nykyisin kompura
urheilijan rinnalla, oli aktiiviurheilija.
Esipuheen Mrjotimme pääasiassa sen
vuoksi, että olemme huomaimeet, VEU--
sinkin tämän canadalalsen työläisur-heiluväen,
alkavan karsinoitua omaan
sokkeloonsa, Josta niitä ei muun työ­väenliikkeen
tolmintahaarat saa liik-keeUe
ilveellä eikä millään. Ollaan
vain urheilijoita, ei yhtään enempää,
Allekirjottaneella on sellainen käsitys,
että työväenluokan urheilija, ellei se
ota tarmokkaasti osaa muillakin rin­tamaosilla
toimintaan, ei oikeastaan
olekaan mikään työväen urheilija,
joutava painolasti vain, joka koput­telee
itserakkaana rintoihinsa, että
katsokaa, tässä on sellainen manu, et­tei
niitä joka mamman torpasta öls
lähtenytkään. —
Vaikka meidät» urheilijoiden puolel­ta
tähän haastettiinkin, niin olemme
kuitenkin niin julkea, että haukum­me
ensiksi urheilijat. Urheilijat ovat
nimittäin enimmäkseen' sellaista vä­keä,
että jos niitä sllittelee helläkäti­sesti
ja kuiskii niiden korvaan heh­kuvia
kiltossaqoja, ttiip ne luutuvat
vähitellen paikoilleen. Mutta jos nifl-le
toisinaan hihkasee, että mitäs saa-keliif
toljakkeita' täime urheiliiseksuu-naan
on oikein karttunut, niin he
suutturat. He ^vät salli, että heitä
haukutaan kulmureiksi. Urheilijat
ovatkunniantimtoista väkeä, ibaQ
kuin sotilaskasvatuksen saaneet. So-tilastakin
jos haukkuuj että häh oa.
vain kasarmin puhdistaja (vaikkai^
hän olisildn), niin r kirkastuu tämä