Vapaus, May 23, 1957

              i ^ J l Sivu 2 Torstaina, toukok. 23 p. — Thursday, May 23,1937
VAPAUS
talilidMd Mm 6. 1917. AuthariEed
M neood clfl»^i^^ bjr the Post
omct t>tvxt^^ Pob-
Uabed: tlulee weeldbr:
Tliiindlsys asd SatordajB tijr Vapaiis
IhittllRhing Comi»ny Lt(L, at 10O«li0Z
£Im 8t .W.^ Sadbuiy, Qot, Canada
TelepboD»: Bos. OffloeOe. 4^084;
Editoria! Office 08, «HBZtö. MJBJiager
JS-SiäcsL Kditor W. EklmuL UaiUl^
address; Box: es, Badbunr. Ontario.
ÄdFertlsing rates opon applicatlim.
Ttanslation fzee of charge.
TILAUSHINNAT:
Kanadassa: 1 «t. 7J(»'«r Wt 3.75
TbOysvamtKi: tyk 8JOO 6 kki iso,
Suomessa: 1 V I L 8Ä> 6 kk. 4.75
^4(f. iJttösikerid -^1957
kuntien liittokysymjrs on nyt entistä seka-jdlp
Ä t i ^ S t ^ ^ se^ on yhtä^^e^
tolin TOiUoir&Wei^ nimittäin on, ettätaloudelli-sesti
Vararrkon partaalla^^ olevat nikkelialueen kunnat eivät
suiiremmista uudistuksista puhumattakaan.
tilanne on nyt kerrassaan sekava, ja hämmennyk-
^ , toipuva suuri yleisö suhtautuu äärettömän terävästi
iiS|v arvosteUen Ontari(m kunnalla päätök-
* sittl^tcttujen juUdsteh kuulustelujen perusteella julisti Onta-
*r*5ii maakunnan,kunnallislautakunnan varapuheenjohtaja
5; ' j ] ^ Kennedy, että fciin NeeOon-Garson kunnalla ei ole juiiri
i h l^m^^tarj asukkaille?', niin hän ei voi
v- . a . v t ' - - ; ' - ; - - * r BU suKen, ^ttä viimeksimainittu yhtiön kauppala liite-
' m-^^arsöniin, kuten oli anottu.
m ''-'^ • ^•':^'^äi8a^^^ loukkaukseen''
^ v\ »Keuif»^ myönsi tämän kuulustelun perusteella kauppalan
^l|f - y l ^ f e ? i ^ asiallisesti puhuen, antaen
''Si^^PJ^cttsa-^ä ikui$tuteiensä yhtiön kunnan'olemassaololle!.
M3mchenm oikeudenkäynti afaixipli^ "^iflden fprak^
Slaananatins, (otikokaim 6 pnä t m>'ö!:emniin Ja oli kamtnottaran^i tuaiajia, Gr:553r Straascr. jonl:a kuo-iJiäl^
ett^isiin^M^ jotta saataisiin
§=Ki.^ ^M^öm'^a^^lllee tt uloja vi&isieh^ verpttamiseista. Niin PSä «|i>li V 1 väitettävä kuin tämä liittoanomuksen peruutus onkin, mei-i
d ä t t t a y ^ kuit€^lpn muistaa,, että Falcoribridgen kysymyk-
• i . ä . ^ i * ; . ! . . » ^ K M , « A « «xK4«,. ir-z^odih suhteen oUtttinyö^
kanta ön joten^n seli- ;
' alkoi Mrnebeniaö oikeodenkäynfi,
: jo»» kädtelSän bif-.
tod^n e t ä ^ vai­hetta,
ns. "pitkien pankkojen yötä".
Blainlttan» ^önä Adolf Hitler taUo^
ai henkilökohtaisen IdlpaUIJanss
Böhinin
(yston Ja ^ iarhiA näiia- fopuObcsti
benkll^ohtalsen valta-asemansa.
-Pitkien pnokko^n yön" rerllöy-r
' lyssä ganotaan; naiheeu, «annana
vähintään 2 ^ 8A-JohtaJaa Ja
Hitterin poliittista vastnatajaa.
Mynchenin ofkenrfmkäynti. Jossa
syytetmn BlUerin tannetfoja apu-,
reita, lt«nraaU. Sepp Oletrlcbiä ja
Dachaon kesldiysleiiin päällikkö»
Uppertiä mnrhlst». tnobee tnddn
oatta valoa Jo tannettuihln tosiasi­oihin,
matta opettavaisena mnis-tUnpalaatdksena
on paikallaaii sea>
raava yhteenveto tästä natslhallin-npn
enstmmäisestä, verisestä kSn-rfaitafcms^
maiden saaremiiileh:^^
kohtalqkka»niiden jbakoSsa.
•«TMEN PlJUKkOJEN YÖTÄ"
KOHTI '•••V.'--:^':-'•.
kuun 30:s 1934 o l i e^TätavaUisen Jcau-nls:
j a . länunln kesäpäfv^. Tällöin
tf£ol ympäri. Saksaa — kwaaväa
fyllä,', natfiisn kahvilake^iisteluistaf
- levitä tietoja, että Myndhenlssä
>U ammuttu Hitlerin;; käskystä S A -
Jothtajia j a Bsrillnissä entinen valta.-
'TCunnanfcanslerJ, kcnr. Sc^lelcher. Jo
seuraavana ' päivänä, heinäkuun e h -
3in3Thäisenä. annettiin [ ehsinunäiset
/iralliset selostuksei; Hitlerin löytä­jän
Röhmin, SA-jo!htaJleri Sohleiche-rln
j a "taantumuksen salaliitosta se-
'«ä vöjjaUtiIn Röhniln j a eräiden
tointen SA-joihtaJlen homoseksuaalis-mlln.
Utkconais^ Idictet lisäsivät.
3enasatlota julkaiseniallä kuolleideii
luetteloja . . . . . ,,
Totuus tuli julki vasta 10 vuotta
IhikJItelialueen kunnatsiinä asemessa, että kotieriömistajat ja
jj pÖiikuliiikemiehet jöutiivät maksamaan • 90 prosenttia kurinal-
» * UsTCröistä sam^ kun rikkaat kaivosyhtiöt selviytyvät kqko-
* ' i K naan verovapaiksi. Ja tämä aikana, jolloin esimerkiksi Etelä­ni
£ On pe-
A,< • ritään 5-60 ;prosenttia teollisuuslaitoBten kunnallisveroista!
>M l Tässä on se huutava vääryys ja epäkohta, jonka perus-
•S S o» vaadittu nikkelialueen kunnille kaivosyhtiöiden
j iria^npäällyslaitosten venottaniisoikeutta. Mutta k^m Onla-n
non maakunnäh - kunnallislautakunnan varapuheenjohtaja
^jg, ^ a nu.jKenne<iy julisti nyt; ettei Neelon-Garson voi muka mitään
2 taogota Falonbridgelle, niin hän pani koko kysymyksen pää.
«laieUiBeni Kysymyshän oli ja on siitä, että Neelon-Garson
• kunta saisi tilaisuuden, verottaa Falconbridgen kaivoslaitok-
«sia»-^ ja tsumän bikeutei mr. Kennedy kielsi
•tekopyhän veriikkeen'avulla.
jj^jKysymys on liysiitä, että kielletäänkö Sudburyn kau-perusteeila
äribmiis nikkeli-
_ liittämiseksi korostamalla kunnallis-laiutakunnan
toimesta; että Sudbup^lla, McKimillai Water-
[ ja Neelon-G^:^nilla ei. ole muka "mitään annettavaa"
SYNTYMÄ-
PÄIVJÄ
Mätti tuilta,' 3öuth ",Porcupine>
pnä 70 vuotta. - ;"
l a a r i K^i^hrfa, jtfal^rtic,, Q i ^ , ;
tay^taaj)enant4iriä;' toukokuun 24
pna;7o^^ffä': 7,^-'"" -•
——»pivotuKsiIn,
URANUURTAJIA
TULISI MUISTAA
Me olemme hyvin halukkaita
*k.o. suiirille kaivosyhtiöille!
Tällainen fantaastinen mahdollisuus on olemassa. Mutta
huoflimaita m^us^komme, että liittovaatimuksesta ei pi-
^ j - i v , t,, j- « U U S I luopua. Tosiasia nimittäin on, että nikkeflialueen kun-
^^iä^^llftl^^'-tfnathirtetään värarikkoutuncina yksi,kerrallaan, jos nykyistä
* suuntaa jatketaan. Mutta jos näiden kuntien asukkaat kokpa-mm.
f yli; ' vat voimansa, niin ennemmin tai myöhemmin he saavat tah-
'AM:
M f- «tonsa kuulluksi ja voittavat oikeutetut vaatimuksensa tämän
Cjr. •, * alueen' suurten kaivosyhtiöiden'verottamiseksi kunnallisia
"tarkoituksia varten, kaikesta sekaiannuksesta, hämmingistä
ir?: ja 'oikeutetusta suuttumuksesta huolimatta" nikkelialueen
j väestön pitäisi mielestämme tehostaa entisestään taistelua
" * nikkelialueen kuntien liittämiseksi yhteen niin, että/voidaan
verottaa. ! • '^•••-•^:>--^ 7 ;?
t: Kuten lehtemme: uutisosastolla kerrotaan, Fagerholmin
' ^ thallitus on päättänyt "peruuttaa eronpyyntönsä" ja jäädä
'\ I edelleen hallituspUkille. Täten päättyi kolmisen viikkoa kes-
.•;7 f täiiyt hallituskriisi Suomessa — mutta kaikki inerSkit viittaa-ivat
Iniitenkin-siHieii, että maan talouq)oliittista kriisiä ei ole
||>7^n?itenkään ratkaistu; s^ jatkuu ja syvenee edelleen. Tosiasi-
8Bsa'-yb^ todeta, että tuskin on koskaan aikaisemmin Suo-i
/ ^ jnen mikään hallitusldriisi päättynyt. niin suriceasti, mihin
)r .fnyl^set "ohjelmat" näyttävät johtavan.
•|v'I Palautettakoon mieleenune, että Suomen hallituskriisi
^f;^piäfkesi7S^ puolueen johtajain välisestä
^ * "lä^ta.;Nyt saapuneet uutistiedot viittaavat siihen, että
Uttökriisi aiotaan ratkaista näiden riitelevien puöluejöh-
-<X|^jäi^ niin, että yitilut
jäijbtvatiyoläisten ja köyhempien*.talonpoikain maksettavaksi!
ITSU^^
3 K'' ^/ytoSr^^ onj valtion, talousaseman p^antamijnien'.
kSyttämään sanaa "kulttuuri* ja
panemaan sie toisinaan ' sellaiseen
kohtaan, millä nostetaan sitä omaa
roihää ja joukonkin minää. Tuskin
sen merkitystäkään aina oivalle­taan.
Sillä tarkoitettaneen keskuu­dessamme
sitä kun Canadassa ja
Yhdysvalloissa olevat suomalaisei.
. lähtivät aivan, erikoislaatuiseen ya-
;listustyöhön alkaen harrastamaan
täällä suomalaista .musiikki-, näyt­tämö
, urheilu- jms. toimintaa. Nä
mä toimintamuodot hostivat siirto­laisia
henkisesti. ylös ja" viitoittivat
hielle uutta elämää. Uranuurtajat
ovat unhoitettuja ja ehkä se • aika
onkin jo ylieletty. Työväen keskuu­desta
voi joskus nousta voimia, jot­ka
näitä asioita tuÄivat ja saäyat
siitä kuuluisuutta. Nuo uranuurta­jat
ovat tehneet siirtolaisoloissa erir
kpisen valistustyön. He edustavat
mleidän henkistä kermaamme,, mut­ta
valitettavasti he ovat unohduksis-
Y k i i tämän Porcupinen kulta-alu­een
uranuurtajista» John Hahto,
täyttää kesäkuun 30 pnä-jo 78 vuot­ta.
Hän on yksi niistä, jotka ovat o i
leet Canadan ja myös Yhdysvaltain
suomalaisten kulttuuritoiminhan u-ranuurtajia.
Hän on näyttämö ja
musiikkimies, ei vain .siinä mieles­sä,
että olisi niitä han-astanut, vaaui
ön myös opettanut, toisia. John
Hahto ei ole tehnyt sHä.itseään e-lättääkseen,
sillä hän on öllut k ir
vesmiehenä leipätöissä. : Jos ku­kaan
niin hän on niitä kulttuuri-ih­misiä,
joka fyysillisen fcuhtöhsa ai ­kana
vaikutti järjestö-, näyttämö^ ja
musiikkiriennoissa. Tällaisia uran­uurtajia
on meillä -hyvin monta. —
Mainari. ,'
2ttä.työtätekevät saisivat aino­astaan
kahden kqlmannesosan
hyvityksen hintojen housusta
ja tämä vajavainenkin hyvitys
tulisi tipottain, eli vähissä eris­sä!
Käytännön kannalta kat­soen
tämä tarkoittaa sitä, että
työtätekevien elintaso huonp-nesi
suurrikkaiden kahmiessa
yhä suurempia voittoja.
Tällainen "ratkaisu" ei tie­tenkään
paranna Suomessa ke­hittyvää
kriisiä —-vaan pahen­taa
ja ' syventää sitä.' Pahin
puoli asiasta.on se, että tällai­nen
"kokeilu" äärettö­män
raskaaksi kuormani niil­le,
joilla muutei^kih qOn äiyah
liian pieni tila; yhteiskunnalli-kuin
ensin luultiin. P a l j o n : p i t k i en
puukkojen yöstä" jää e»kä UculsikEi
ajoiksi hämäräksi, sillä kruuhpnto-distajat
Hitler. Hinmiler, .,Gdrlng,
Heydrlch. Höhm ja kenr. voa Tlel-chsnau
ovat kuolleet, mutta i»lJon
tiedetääi&in j a ainakin voJdaaa v a r -
muttdella-arvata. ; , > ,:\-'>';'.:V
Kesäkuun 29 pnä oleskeli* Hltici
Bad Godesberglsiä. "Vapaaehtoisen
työpalvelun" soittokunta esitti Hitle­rille
illalla serenadin. Hitler^ tkjrtti
hajainieliscltä, hänet kutsuttiin kes­ken
serenadinusein' puhelhneen fSin
mumisi eversti HlerllUe Böhmin suun­nittelevan
SAn kanssa vaUankaap-pattata.
Berliinistä Umoitettlln; että
8A jot^cot oli keskitetty hyöklcäysase-miin,
Myhöhenistä. että SA-Joiukot
oli kutsuttu kaduille tunnuksella
"Armeija aikoo hyökätä kimppuum­me".
Kä^yt o|i antanut Himmlerln
turvallisuuspalvjelu Ja proryokaation
tarkoituksena epäröivän Hitlerin p a -
lottamin^n. toimintaan.
JO kesäkuun 7 pnä o l i HltlerlMä
ollut tulokse-ton keskustelu Reiniin
tanssa 3 miljoonaa miestä käsittävän
3An asomasta valtakunnaspa. Röhmin
komentama 6A oli n i i n : voimakas,
ettei sen kimiH>uun uskallettu käydä.
ivoimestl. Gtetapo Ja siten- Hltter
tiesivät hyvin, että Röhm tavoitteli
sotaministerin, vieläpä sotilasdiktaat-
UjriiHkin asemaa Saksassa ja että iiä-asllä
oli mullistavia suunnitetlmia
3i\ian armeijan järjestämiselksi u i i -
leUeen. Valtaikunnan presidentti von
Hindenburg olC juuri kuolemaisillaan,
la kysymys. hähen seuraajastaan Pii
>hä avoinna, Berlijinissä laadittiin
-lypim^ti listoja uudesta hallltiikses-ta.
Jossa Hitleriä ei esiintynyt, miitta
hänen pahimmat kilpailijansa Röhm.
Soiilelcher 'Ja Gregor Strasser- olivat
hallituksen aivalnasemlssa. Hitlerlllä
Ja hänen lähimmillä uskotuillaan
(Görlhg, Himmler ym.) o l i siten syy-
,"ä levottomuuteen. (Laadittiin siis
suunhiteima. ; joka jöhtl ; "pitkien
•»uuTfköUen yöhön". , • v - v ' ; ;
VEBU.0YI«Y A L K A A 'V .
'Eklalj^ ma^i^itun. kcsskystelun Jälj-
'teen. 'liltier lomautti R^in^',..^joba
lahti ll^pitamaan Bed WIf9seEien..^ij«-
Ti^tismiaan. -r-. • hän pli^ Usäik^, ^l^es
äydellinen'alkoholisti:'. ^es^kmm^
.oäivä''isl kutsuttaa; Hitler shuie kc»oile
^/v!-^ohta-jl^n jkcäcouisen',-; J(»sa'
lijpasi pifliua. iHilfliBr ilnwi^aia sähi-ssjise
tulostaan 'Böhmilic rtja 'antäj^
^5amliäj!;?pöliisUl^
t'a.'kunitänmlnisteri Böhin' ön pfdä'-:
töttävä; J{^ M n ' aikoo slhiyä k^jan
y l i . ' . ; " ^ny,.M^^^^^^^^^
•Kesätoiun30"pnä' kello 4 aämuUä
Hitler?'saapuu' lefttoteitse Oötibeislh"
seurassa WeiTfmabhtln varinlstämaah
Myhaheniin Ja vangituttaa "salaliit­tolaiset":.
Sieltä hän Jatkaa pans­sarivaunussa
. matkaansa Bad Wies-seehen
j a saapuu kello 7 - aamulla
erääseen täyslholtolaan, jossa Röhm
oleskelee. Unestaan herännyt, kau­huissaan
oleva Röhm Ja kaildci Bad
WIes3eehen sjiapuneet SA-jobtajat
vangitaan, eikä kukaan heistä tee.
aseellista vastarintaa. Kaikki SA-!
Joukot riisutaan aseista.
Kello Srsta lähtien vaUitsi Mynche­nin
Stadelhelm-vartkilassa hälytysti­la.,
Konekiväärein aseistetut poliisi­joukot
miehittävät vankilarakennuk­set
j a sinne alkaa Virrata Hitlerin
"valtionvankeja". • Sibtemmin paikal­le
saapuu vahvistukseksi voiinakkai-ta
SS-Joukikoja. Keskipäivällä saa­puu
vankilaan SS-ryimiänjohtaja
Dietrich ja esittää vankilanviran-omaisiile
1IQ nimeä käsittävän lUet-!
telon. Luetellut SA-johtajat on Hit-;
lerin käskystä määrätty ammuttavik-i
sl. Ensimmäisenä eränä viedään 19
miestä vankilan pihalle. Josta väMl-tomästi
kajahtavat teloituslaukaukscU
Kenraali Dietrich johtaa teloitusta.
Berliinissä klo 5 aamulla. Vahvat"
poliisivartiot eristävät kaupungin.
Göring ajaa SA-pääiQajaän. Jossa
hän vangituttaa ja ammuttaa S A -
johtajia. Varakansleri voii Papen
kiirehtii Göringin puheille j a vaatii
'toimeenpanovaltaa Be^rliinissä Itsel­leen.
Göring ajaa hänet ulos. ja
wen sulkeutuessa von Papen kuulee
'äsnäoDeen Himmlerln sanovan puhe­limeen:
"Nyt voitte aloittaa . . SS-isastp
tunkeutuu varakanslerin v i ­rastoon
jä ampuu paikalle, von P a -
panin lehdistöpäälllkkön. Von Paperi
ftSe vanaltaan pistooli rintaa vaSteh
painettuna ja internoidaan. Kulku4
laltosmiuis!eriössä ampuv?.t SS-sbtil
laa: ministeriön hallinnollisen j o h -
lemasta. nfmshcmaan' Himmler ilöitr
5SS. Juut3laisia.;rsa^^ cmistaj^,
73. t. Ja ' *^yyilisten" Joukossa . paljon
joidsn lÄoJa/natsijohtajat hlmbitse-syyttanlä,
^oOa e l ole ollut mitään
tekemistä Btttfsrin Ja Hötemin i v a l t a -
•.stuintalstelu^a. mutta joita - h a t s i -
johtajat s^stä tai toisesta kadehti­vat.
••'Pij&eh puukkbjCTJ yön" terro­rissa
surmataan- vähintään ZfiOO i h -
mlstä.' Eräät,; pjlastjivat.: sattuman;
ansiosta t£^. pakmeinalla. u ^
aikondnl3t|älön}';; yaKiaisiiiteeri' von
3ylow siuiläitteä.henäe^^
riä, Jcka ' jostakin päähänpistosta
.jyyhki hänet "kuolleiden luettelosta".
Kesäkuun; 30 päivän * illalla lentää
i n g Ja^Hhuthier ovat: häntä vastassa.
3chleldherih v a s t ä vakoiliipäälii^ö
/on Bredow •' noudetaan autolla.- ja
«un hän. saapuu Göringin kuulustei-avijksl,
pn häh.jö pahölnpit^yn seur
•auksehä .kuollut? Heinäkuun 1, 2 jä
? pnä jät/kuvat murhat ja väriiöylj'
-ksitoikkoisena kaikessa kaamcuaes-
-.2an. Stadelheimin ; vartkilasellissä
•mpuu SS-mies Eicke nj-t Mynche-lis.
ä Jätettävän Lippertin ayusta-nana
Röbmiin' joka kieltäytyy teke-nästä
Itsemurhaa, pistoolilla, joka. 10
niniiutlksi oli jätetty hänen SRUinsä
»öydäUe. ^ - : '^'^,;[ ^C.
Heinäkuun 4 pnä iceSkeytti: Hitler
>erilöylyn rätahattomana ulkomaiden
•2a4 tioista;; JHeinäkuun ,13 pnä Hi tler
litää yalUopäiyulä :p^^^^
Imoittaa 53 henkilön tulleen teloitie-uiksi
ja 19. saaneen muulla tavoin
urmansa seka sattuneep eräitä y ä k l -
'a,ltateikoJä, jöefca aniieltalsiin pikeu-len
tutkittaviksi (niitä ei kuiteiötaah
'.oakaan annettu f tuomioistuimille).
Ohrien luku ] nousee kuitenkin tähän
hennessä käytettävissä olevien puut-'
teellisten tietojen inukaan 1.076 i c -
loitettuun j a l,i?4 pidäitetty^^ jot&a
'litlerln määräyksestä tuomittiin e r i
pituisiin. yankeusrangaisti/ksiin. To-gittH}
a bi^acQattavasU enemmän.
dellisuudessa teloitettuja arvellaan p l -
een ypitntään 2,000
reihinV j ä j j e t ^ ^ vao-yfESSPMACBTiN:
JA «ENB A A U E N ;
voixTpi S A » ( i Ä k % h ' ; ^
Jo edellämainittujen >ylden lisäksi
lienee täitkeimpäna ^rynä SA-jptiia-j|
5n ja sitten SAn, Jotka kuitenkin
asstivat Hitlerin valtaan. Ja^ ätteh
varmistivat hänen valtansa, likyldoi-iniseen
armeijan SAn. ,antagonlsmL
Pyrkiessään sotilasdiktatuuriin JE^äbm
laaveill SAn.. nostamisesta'- ä^flCÖaix.
iödellisen Wäinna^
3An maine ^jt -tfiiitp^Vtn t i i i n T i n SfLle-san
' k a i mn
fTt sinänsä ö»i haavemielinen ja y a i -
•allinen j a : lisä&sl isek4 kä>i ristiin
'Hiaerin maailaianvalioUfissuunrltel-nien
kanssa. Jotka parhaiten, kykfc
i l . i toteuttamaan ; jhlenäineii, äin-
T i a t t i m i e s t e n (kanraalienj johtama
iotavoima eikä mikään lähinnä ama-iäörimäinen,
"Joskin suuröukiiinen
;r?KcrijäTjcstÖ. mitä S A oli. tVflir-machtiri
- kerjaalikuttta ' k^öinaisun-
Icssaan nuoren j a IsunnlanhiinJq^eh
/on Reichenaun, puolustuSmhiisterI
.•/pn -•• Blombergin • • j a •; kenraali . von
Pritschin jc*dolIa kannatti S An
nixrslcaämlsta SaksOT aseellisten v61-~
.Tien yhdi rtamiieksi; mikä ainoastaan
-.aattol turvata riittävän tel^cfidcaan
•atilaskorielston 8uunnitell;^jen yailof-
.uksien toteuttamisiksi^ ; "Pitkien
juukkojen' yö" oli tosiasiassa Isotllas-dikin
ja S A n terrorijärjestön välinen
ilinteko, jossa Hitler'siitä-huolimatta,
!ttä hän oli päässyt vai taan.SAn^ka,-
; literrorin avulla, uhrasi Röhmta. S A -
johtäjat ja SA-joukot korkeamman
päämäärän hyväksi - — "tuhatvuoti-
5Dn valtakunnan"- mäailmanhegenjo-nlan
liyvälcsir Kansainvälisessä suh­teessa
Wehrmaciit ' ja Gestapo oli
määrätty esittämään samaa osaa nUtä
3A oli esittänyt: nMsiyaitakunnan pe­rustuki
ien lacikemlsessä - sisäpoilittl-sesli.
Näin SA likvldbitiin ja sula­tettiin
anmeijaan, mUcäsaniallä-mer­kitsi
föhtölaukäusta Hitlsrio - valta-kunnan
suurille Ja tuhoisille.Vttlico-:
m a i s : l l 3 sMkkailuille. -i
23 VUOTTA TTÖVÄENL II Ii M K
Kilpailuhalu
JiÄiin^ omaavat
.knp^u^^fQD.' EifissS, ihmisissä
ilmCTee:;kUi>ailu'Ä^o kaik s^ä tebtä-Ipppuuii
a.
: Useis^.naenime kun' ytiti9t:' ^^^^f^
yät:'iätä v^UpaUuintoa _^<iälcseen
txöiS|seÄ$ä'.>tuottJ^
Kun jtyolaäai. sallii jitsensä "näin
lj*y^g}s^pä'Cja '
j yiä^öäp^^ii^ pn,
että - k i l p j a^ amostaa paranpuksiin.
Jos se.j^i p|e yahiiigoilista henkilölle
tai hän.eQ ^kavereilleen,, se oh. hyvä
äsisL.^li^tj^;t^^ on vaikea
Noin.kjanmenen vuotta sitten mi-niiHe.
annettiin osuusliikkeen- leipo­mon
johtajan tehtävä TiihminsJssä.
Siihe» 'aikaaii teräsunio hyökkäsi
Mine-Milli uniöta vastaan Tlthmins-issäi:
iOsai^Mine-Mili linibn johto-miehistä
r:Wrtyl; teräsiihiopn sen
jälkieeh kun.aiettiih avoin punakau-hun
ilietstmta : j a Mine-MiU .-union
jäsenmäärä»väheni tuntuvasti^: >
MiniB-Miir uhipn pääjärjestäjänä
Tiijnam^^ pii Bill- Kennedy ja
hättvkuoiui^mySs jösiius^
tökuiitaän^ s Eräänä- päivänä - hän
tiili tphäisfÖönL ja hänen miikaiiaan
o l i t d i n e i i -järjestäjä AI Lachance.
Kennedy meni suoraan a^aaii. •
^'Ajatterepas hyf, Jim, tilanne
uhiossa pn!vakava;tällä,kertaa, em^
mPkä Sykcntie pitämään Lachancea
uhiöijt^^paiklcalistalla. VÖisitkP sinä
järjeäfätf liähelle työpaikan leipo-mbssä?"-':':''!-';-
»"-. •: -
Me' tariritiälrnmp ieiyänajurla ja
selvähän oli, että Iiaiusin auttaa
Mine-Miii uniöta. Silmäilin tarkasti
Lachancda jä pudistin päätäni. *'Ei,
A i , ei)'lisko' että sinä voit; tehtävää
suorittaaiJ?»''
AI: hetiiKmetteli: "Mitä tarkoitat,
ettehkö hiittä kykene?" / . :
"Nö, 'licats» itseäsi", sanoin kun
• - . . r ^ ^ : ^ ; » ^ .:•s irihäitiH-^ibäheh ra.s..k.a..s.t.a. ..r.u..h..o.ä a.n...
SCHLEICHEft AMMUTAAN — ]
ROHM KVSLtATTTY ' i
ITSEMURHASTA
Keskipäivällä pysähtyy ruskea auUrt
Jossa Istuu 6 SS-miestä, kenraali
Schleiicherin ° asuimnon edustalle;
Käiksi heistä tm&eutuu kenraalin
yaiuoneeseen ja kysyttyään, onko
hän kenraaU Schleicher, ampuu hä­net
siihen paikkaan. Kenraalin rouva
syöksyy huoiteeseen. j a hänetkin am-mutaanC
Poliisit (kiirehtivät paikalle,
mutta tutkimukset määrätään keSrt
keyteet&v&sL
Iltapäivällä aloittavat teloituäko^
mexmu^imnat verisen raadantansa
Stadelheimin vankilassa Mynchenissli
sekä Göringin poliisiviraston Ja Ges-^
tapon kälarelssa Berliinissä. :^u4
kaulBöstst;. iyyW5tyvät 6emeniti!a,tU^,
:bme: eArt^ohtiijat, "nuortuitidlaläsV-^
i(T9iMasi^^ taricpitus huonontaa tayaÖiscÄ^ _ _ e l i . RÖiunIn anneijarpfonnin
1sän;elintak)ä. Ky^ julkaistujen tietojen mukaan näy^^ sen ruokapöydän' ääressä. laakkreitä. Sitleriä po^ttisiä'
"Sinä olet vain 5 jalkaa ja 7 tuu
Rittä ja painat ainakin 240 pau
Kuinka ön mähdoUista, että i
sinun kunnossasi voi ajaa leipij
leivoksia ih^eidra pisimmälä ja^
käimmalla jakeliireitillämme?'*
Yksinkertaiseti häh vastasi:'
kenen' iscn suoritaraaan."
•^Miitta ole usc
pääh^vuöieen tehnyt mitään koy
paa' fjrysilli^ työtä. Miksi et ^
, yjbinkeftaisesti tuniiusta että täi
isen iiytiÄ^ iiuorittÄninea on mai
tbfi. Ä i i ^ ? " '
'Hän 'vastasi päättävästi: "Ai
rainuUiB tjrlfusuu niin kyllä m
näytän."
.tjarjpsih kättäni ja sanoin: %
koettaa A L Otamme sinut pai
luukseemmc kahden viikon k
ajaksi." / .
Eh ole koskaan näiinyt mieh
ryiityyan tehtäviinsä niin tanhi
käästi ja innokkaasti. Ilän hii
juoksien trokilta taloihin. Kalid
viikon kuluttua hän oli painan
päahärisä kaikki paikat, missä I
neii ^ i t r käydä. Hän järjesti m
kansa' • kokonaan eri tavalla ja \
iiejisi työaikansa 9 tunnista 6 tn
tällä jakeiureitiliä p i i aiiia olii
ajurin apulainen. Lacliance v
kuutti, ettei hän tarvitse apulaisi
Hänen apulaisensa pantiin toisii
tehtäviin. ' Lachance suoritti yfej
tehtävän entiseen- aikaa
' Sitten hänen myyntinsä alkoivj
lisäätityä. Hän jatkoi tehtävissiä
päivä" toisensa jälkeen ja kolme:
kuukauden kuluttua hänen painot
sa oli laskenut 160 paunaan. Häi
kuihtui aivan silmin nähtävästi. '
; -^Ajatelkäa^ että hän menetti 61
paunaa kolmen kuukauden kulues
sa! Häh;r^äjtti ja' väkiiutti tunto
varisa aivan) toiselta mieheltä. Sei
lisäksi häh saavutti kaikkien aika
jen myyntlennätyksen ja hänestä
tuli osuuslcipomon parhaiden pal­kattu
työläinen.
Sliinä, mintirivmieiestähi, on mal-
[liö esimerkki Itilpailuinnosta!
PPin oppositio-itftii
ii*«:<i3^l><« I » 1 u » l i i t i 1.1 , t , l i i , ! i fK 0
. T o n ? ^ ^ | | ^ | i ^ s M e ^ Joseplj
J Salsberg, Ste'wärt Smitii, Harry
CGP*:ri. johtaja eoIdAveHl^^^
lu kohtuutonta verotusta vastaan. Esiintyässään East Yorkissa ehdokkaana olevan
William Scf tönin puolata hän kertoi ikuinkanykyääriion mahdollisia vaikka mii-mupdost^
ii^ta piipipel^ta. eikä niQuf
lakaain jänesioä, jdlca iInieisestJkiii
johtuu: ^iitä, ettei heillä ölc riittä­västi
kannattajia. : - ? C
. Viime .kuussa: pidetyssä LPPm'
edustajakokouksessa edellämainituf
jäivät vailitsematta puolueen kait
säliiseeii keskuskomiteaan kanna­tuksen
puutteessa. He olivat kamp­pailleet
pitkän aikaa ennen edusj
tajakokousta puolueen johtajan Tim
Buckin ""ja hänen kanattajiensa syr­jäyttämiseksi
puolueesta tarkoituk­sella
ohjata puolue oikeistolaisiin
iiomiin. .
t Salsberg oli-Ontarion lainlaatija
kunnan jäsen vuodesta 1943 vuoteen
ä955. SteVart Smith oli monta vuot-
•ta Toronton. kpntroUilautakunnaii
'jäsen. Harry B'nder toimi puolit
:eensa kansallisena rahastonhoitaja-
-na ja sitä ennen oli puolueen järjes-
"jänä Quebecissa. SamLipshitztot
i sihteerinä IiPP:n juutalaisten ixk
1. \ ei synny, niifiä
Kuten tieiietään, • sankareita '\ ci.
synny—^.niltä tehdään. -Sankareita
tehdään ^ kaikessa: vaatimattomuu­dessa
. seilaiäi^a . tilanteissai. missä
sankaruutta'vaaditaan ja missä löy­tyy
miehiä^ täi. naisia^ jotka 'pysty-'
vat sinoin': riPuseniaän sänkäruutfai
vaativien tekojen tasolle.. Mutta san­kareita
teljdään .niyös muussakin
t a r k o i t b l s e ^ ' i ; ^^
Meillä on siis todellisia sankarei­ta,
eläviä miehiä; ja - riaisia, san^^
reitä; jotka pyati suorittaneet mai­nehikkaita-
tekoja pääasiassa . rau­han
töissä ja olosuhteissa, mutta
myoskih södfssa. . ••"'y'^"
Lisäksi on sellaisia "tilauksesta
tehtyjä sankareita" joita käytetääii
sen tai tämän asian hyväksi.
Ja kullakin on tietenkin omat
;sankarinsa j a ihanteensa, jonka
kaltaisiksi sitten kasvatetaan julki­sen
sahan avulla timneherkkää nuo­risoa.
.
V Rajan eteläpuolella pn —: kiitos
nykyiselle; poliittiselle suunnalle —^
"sankarien" ^ ylimmällä portaalla
"alamaailman, päämunisteri' Frank
Costello, joka "kuhhianarvoisuiitta".
etden ;as,uu'Ilev? Ym-kin halittu­jen"
kaupunginosassa, 'tekee, iahjpi-tiiksiai-^
ihyväntekeyäisyystarkoitak-
Minkälainen ..sauruusj ja -korketis,
tämä herra alamaailman' gangsteri-kuningas
—kieltolain aikana sah^
viinakauppiaana piiinalle ^ hpuisiai
suuruus on; se näkyy^niistä Iltkemät-tomista
:yllstysliäuluista^' n)ifö'\ sa^P^
mälehdet'ovat:julkaisseet vielä-^
kin julkaisevat. /' - / V; '
Näin esim. < kii;joitti Viiine : ^ i ;
kolia , Lohdpi^ Oteeitvjer iäfr^tkn
kirjeenvaititaja Patirick O'bonövän
tästä sankaristamme: -
: "Eräänä: iltäiaa,^ ioitakin päiviä
sitten,,, hyviti puettu, vanhemman;
puoleinen mies, mustassa hatussjä
ja tilauksella teetetyssä englanti-laispuyussa
sai ampumahaavan tul-tuaah
asuntoonsa New Yorkin sp^
siaallsesti hiyväksiHtävien kadiilla.
Hän sai pitkän naarmun pääkal­loonsa,
ei mitään sen vakavan^paa
"Maayoittuiiiut mies oli Frank
Costello, joka pn kuvattu Amerikan
rikollisten pääministeriksL Hän!on
täällä kansallinen hahino. jota kbli-dellaan
ystävällisesti ja i^ltei
kaikki, mitä hän tekee, nienee sa­nomalehtien
palstoille (Eivätpä
pääse työväemhiehet i ja ^järjestöt
-—k.) Hani pn hyvin tunnet^ jää-mJstSmenneestä
elSmasta : . . Ker-
Hänea-f ^nimestään ei ole tarkkaa
tietoa .; . . Tuotiin New Yorkin
slumi^iMul^lle ja kasvoi toisten siir­tolaisten
kanssa . ':-,'.V'' r-
"Hänei^Vahgittiih v..igo8 pahoin
pitelystäj.^-^. .V. I9i5 hänet tuomit­tiin
: Iiiyatfomasta; ampiima-aseen
kuljettamisesta saaden; ytipden. tpö-mipii
siitä! Vuoteen 1952 mranes^ä
oli kuva. /muuttunut. Siiioih häh
sat yiiPden^
.valtaiii senaatin balveksuinisesta
Hän; kipjtäytyi, tod^n)as|!ä;^naat-tön
Eätes K^faiiverih 'kPiiniteassä
:seh twikiessa i^jan^
suutta; .-^.vq^ma tatkiihus oli-TV;ssa
Niistä? saiikefauverVinameensa;. . ,
3a 9^>inosti Costellon-maineensa
konpieroon.r;.: •. .•'••^f Ä'v^J
"Hänen suuruutensa j ^ ^
tolain päiyim.. Hän oli rommin sa­lakuljettaja..
.
•'V; 1929 tapahtui rChitagössa
kaikkein knulaisin joiikkuemurba.
St Valentine's, päivän joukkomur­ha,
kun v7j^ gangsteria viekoteltiin
erSasee^ autoyajaah ja murhattiin
siellä. Tämä nosti esiin Costellon
suuruuden. Hän kutsui joukkue-johiajaln
konferenssini Atlantic C i ­tyyn.
X^^ysvaUat jaettiin roska^
joukkojen (mote) kesken niin, että
tällainen haaskaava väkiv^taisuus
voidaan välttää . ^ V ; : , .
"NcHR Orleansissa hSn-^^ieki' $2,-
500.009' knutta-joutui siitä antamaan
:Psah inuille. Hän oli älykä^ mies.
joka yarpi tarpeetonta (?)>väkivai-'
vossapidetyksi. Sanotaan, että hän
on tämän vuoksi käynyt psykologien
(sielutieteen edustajain) luona.
Psykologisti kehoitti häntä seurus­telemaan,
vaikutusvaltaisten ja koit-turellisteh'
ihmisten kanssa. Cos-telipä
qtfliyyä juomarahojen antaja.
Häiftä rsanötaan niie^^^^ m^:
heksi joka lahjoittaa paljon hyvän;
tekeyäisj^stärkoituksiin ja hän käy
myös kirkossa, , • ','
'?V. 1955 hänelle annettiin 5 vuor
Ae^, /^ys^kiiatpömio tuloverojen
kiertämisestä. Hänen tulonsa ovat
salaperäisyyden verhossa, kuten oa
.kököVhäiheh 'äämänsä ... . ' Hän p |
taicausta vai5t • f
Sitten häneUe annettiin 30 päivän
vankilatuomio oikeuden halveksi^
raisesta' .kuri häh '.kieltäytyi yasta%
naasta uhkapeluutä koskeviin k}'^
. rayksiiii; ? oikcuskulustelussa. HäB
pptee sydänvikaa ja syöpää • - |
•miiahen: mies pääsee Yhdysva^
loissa "sosiaalisesti hyväksyttävien,
kaupunginosaan asumaan. Hän saa
nimensä lehteen aina kun hän teke^
jotakin sellaista, mikä kestää päi*
vänvalbakin. Ja kun suiuret päi«*
lehdet kertovat jatkuvasti juttig
tästä alamaailman sankarista, jonla
kirjat e i ^ t ole ehkä erikoiseniinn?
suositeltavia, mtitta joka kakföi?
huolimatta on "edistynyt" suoraf
m o i t t i varallisuuden, mainecB Jfl
vaikutusvallan hankkimisessa, tm
ei ole ihme, vaikka; jotkut beikm
malia' harkintakyvyllä . varusteta
n^noret yrittäisivät tarpoa häaö