Vapaus, February 26, 1952

              K Jm m f»(
SivaZ- Tust^na,lieTinamun26pl—Tuesday.Feb.26,1932
;;fi8vmaDd^ci!a2s;'inall'' b^-tlie 'Post
JtelMÄ^^ «eekly: Tuesdays.
iSi»'^sMÄji;*|!toBö^^ aadfiatonb^ tgr Vapaus
s t ' W«- föidbury; O n U ::casada^
TeJejAtcnes: Boslsess onXoe
Edltorial Oflioe A-mä, ISfmaea
a Suksi. Editor W. euuod. MaUins
addresa Bo» €9. Sudbuiy, OtOaxUi.
AdverUsIcsi rates opoa iapplkaUon;
snrapglatlon fiee of cliaige.
XOAUSBINNAT:
Canadaa»; 1 vk. 7X0 6 kk. 3.75
'..3kk.Z35
TbdyvTanoissa: 1 vk. SJOO 6 kk. 4 ^
Suomessa: l vk.:8.90 « kk. 475
• ;
I
K a i k k i merkit^ w^^^
**^^p|p^^|pi5np^ on
' uutusta saa j a osittain ^^^^^^^^^^
Kun perhon huoltajia Joutuu talvipäk^
silloin on leikki kaukana.
P ^ i f « ^ ; f l p | i C ^ » ^ ^ V«tpraant, ^Hanintonin ;;kaupungiri';en---.
I ^P^iiffil^^'^'"?'^ oikeassa kun. hän sähkötyöläisten unien CITE)
' pitämässään puheessa kiin-
SYNTYMÄ-pÄiviÄ
' Jfrm. Anni Laupioen AVahnapitaes-ta.
<Äit.,; täytti ellen,/tif.jas pnä 70
vuotta,.^-'
Itamiaksli K b ankarasti sitä kun uusia
tuotetaan tähän maahan vallitswärijpukkot
siirtolaisten tuonnin keske^^ kuUr
a: hiainkku työtä t y ö t t ä Vanhana^ ja kokeneena unio-nistina
Sam Lawrence lausui koko totuuden tilanteesta, sanoessaan
kbskadn tyytyväisiä, ellei porttien taka-b
l ^ sisäpuolella.: työn,: teki jöii^...
'&MtMiM'M^yfjä!Ua^^ eivät tällä kertaa haluajiiinkään paljoa ammattitaitoista
unaa kuin he haluavat saaäa^^^^m^^
I cK-f- Suomalainen sananlaskii sanoo, että ''yhden
siten, että tunteettomat
työttömyyttä miltei juirialan lahja-armeija
on, sitä julmemmin he voi-töteiittaa
sanomalla, että''tuolla portin
bn kyllä riittävästi miehiä, jotka ovat valmiina yrittämään."
Työttömyysongelma ei suinkaan rajoitu yksinomaan Canadaan.
^ V a i n Neuvostoliitto ja muut sosialismin tielle astuneet maat ja kansat
'^pUpa sodan tulos miJCä^l^hansa pn
yhdywallat lyhtyi^^ iiftaaifaian asf-otesa
iniperlallsmfn t l ö l l e .Parhaas­sakin
tapauksessa muodostuu £nglan.
nistai nuorempi osakas anglo-saksilal-scen
impcrlailsmlin.., Tolsin sanoen;
k im meidän tnaamriie ori ryhtynyt k e -
lilitämään ulkopolitiikkansa pääpli^^
teitä; on yksityisyrltteliäisyyden r u -
vettaVa kehittämät ulkopolitiik­kaansa,
alkaen kalkkein tärkelmmäs-tji
osallistumisesta, niisti
jotka ovat hallltuicsessa. . Tämä kos-
Itee myöskin sen kollmalsta ; politiik­kaa."
—- U S A r n tehtailijain puhemies
y i r g i l Jordan, puhuessaan jouluk. 10
priä Ä Sljbituspankkilrien^^ >^
tyitsen kokouksessa New Yorkissia.
lifSU
karisanjouk-työttömyyt-l
«®S^ ; * : i a ; ^ S a m a ]
jmtalnklkintoosta; ''Britannia uuden kriisin kouristuksissa, kol-msuioiK
ia. selläise^jiMdanypäättymise jälkec^h. Y^ikutuks^lta^n se
g^S||pf|-^ri»sk > ainoastaajn Ylidj^tynyitUi K koSko piinta- JÄSiii ly^uietta PunlH-öue(.;t'. on nyt suuremmassa vaarassa kuin»niilioiri-"
punhan arvon alentamisen s^ 1949^.,.,.
l ^ f g j ^ kitkalla kun korkeissa hallituspiireissä pursaaa
•^pvlllfiSlkatonl linen ' - ^
ÄppiireiUa bn k ä c i t t l f t ^
KJ ikki li^mä\ovat mielestämme seikkoja, .jotka viittaavat s i i -
ifffl, että tyÖttö^ maassa kehittynyt melkoi•
Ä i J ^ g f i i t i e t y s t i on, että esim. Kiinan ja Neuvostoliiton kriisivapaat ja ehty-jp|
fÄi|iln»ättömät markkinat; voisivat antaa pitkäksi ajaksi työmahdollisuuk-
*.!<,|r-*|a' ; canadalaisille työläisille, mutta toistaiseksi me olemme kansakun-ipääasiassa
Wall Streetin painostuksesta, kieltäytyneet siitä,
myös näyttää siltä, että ulkopolitiikkamme perustana on
iysiajtain sotavarustelu'ja se ei voi muuta kuin entisestään supis-huonontaa
kotimaisten kulutta-lisää
työttömyyttä. ^
huomioonottaen suuresti nousseet elinkustan-osakseen.
Työ-isten
jär-rjestötoiniintaa
ei
^ömuqtoja työt-
' 4 f , ' -r my^s^akuutösmaksujen köröttämiseksi^^:ainakin Aviiddläkymm
§ Se^ auttaisi työttömien elinmahdollisuuksia ja samalla
iSlli'?'''*^^^ työläisten työmahdollisuuksia. Kolmas tärkeä seikka työt-
• Ä.p;p tomyystilanteen lieventämiseksi on työviikon lyhentämisvaatimus.
11 cj Työssäolevien inhimillisten velvollisuuksien lisäksi heidän omat etun-f'c;|||
k sakin vaativat työttömien käytännöllisen ja määrätietoisen toiminnan
^ |!|^i'f ' heidän omaa työttömyyttään
''vz-r^ln*' vastaan. \
Täten kutsumme kaikkia S C A U L :n
seuroja jäsentensä kautta osallistu­maan
Uiton hlihtomestaruuskilpailul-h
l i i . Jotka asianomaisella luvalla. jär-
JeirtÄmme South Porcuplnessa maalis­kuun
Brja g pnä 1952. '
Hilhtoterveisln.
r'-"'i; South Porcupinen viesti •
H. UI AKI. S. KOSKELA,
puheenjohtaja sihteeri '
KIIJPAlirOHJELMA:
Lauantaina & pnä kello 4 lp. suori­tetaan
10 km, hiihto seuraavissa sar­joissa:
Yleinen, alle 21 y. Ja ikämlc-het
(yli 35 v.) -lO km. joukkuehlihto,
Joss.ä kunkin seuran, kolmen parhaan
aika huomioidaan seuransa hyväksi,
l k m . hiihto alle 16 V. tytöille.
gunnuiitalna 9 ppä kello 2 lp. ylei­nen
20 km. hiihto, 5 km. hUhto y l l -
ikämlehiile Ja alle 18 v. pojille. Nais­ten
2 km. hiihto Ja naisten 4x1 km.'
viesti, seurojen välinen:
Afolmassaolevia ^jllhtosääntöjä hou-
.daMtaan. y iö^aspalkkakun taläisiiic
varataan^ vppa^' asuhto.' bsahottoil-moltukset
tehdvä vllmeistiiän •rnaai
llskuun; 6 päivään merincssä majolr
tusta vairtcn 'jä'osottettaVa siilteeriiic
•Box 753. : • •,. '.•
. , seurojen \alisessa'lö km;' joukkue-nosta,
ibisfa täten vielä' säurölile, "huoi"
r9iutetaan;^;;_.J-|;;^^
Toivomme" runsasiapsanoU " ,
•' V.- j a u.-seura "Viesti';; '
m
ff
turvaaminen
i i
Laulujiihlien valmistelu
Kuten lehtemme palstoilla on aikaisemmin kerrottu, ensi kesänä
, Sudburyssa pidettävästä CSJ:n laulu- ja soittojuhlasta odotetaan
' III > muodostuvan anrojuhla,joto^ tulee entistä ehompi ja monipuolisempi
;; ohjelmisto, sekä ennätysmäärä juhlayleisöä.
. Että asia näin on varsinkin ohjelmiston kohdalta, se ilmenee
muun ohella siitä, että laulu- ja soiltonumeroiden lisäksi, joita on huo-lella
harjoiteltu, ensi kesän musiikkijuhlassa esitetään kolme värikästä ^
] I kansantanhuakin, nimeltä "Pirunpojan polkka", "Kq^kkuri" j a "Tan-hiiyaarain
polkka''. Meidän tiedossamme ei tältä kirjoittaessa ole se
k ^ on ohjelmistoon hyväksytty eikä edes
t j sekään, minkä osaston tai ryhmän toimesta ne esitetään.Mutta me
'•{•i tervehdimme etukäteen tätä suunnitelmaa sydämellisen lämpimästi
j ä t b i T O ^ että näiden kansantanhujen harjoitukseen kiinnitettäi- •
; sim äivän yhtä paljon huomiota kuin kiinnitetään muidenkin loisto-
;r niimeroitten esittämiseen.
" ' lisääminen laulu- ja soittojuhlamme ohjelmis- ;
^ f, toon antaa lisää "silmänruokaa" ja väriä tälle ar\'okkaalle musiikki-juhlalle.
Tämä sellaisenaan on suuren yleisön etujen kannalta tär-
] f i ' ' fc^ edistysaskel, sillä meidän vikanamme tahtoo olla "jokapäiväisyys",
[ jolla sellaisenaan ei ole mitään kunnekohtaa työväenliikkeen kult-tuuritoiminnan
kanssa, jonka tähtäimessä on kauniimpi, valoisampi
)•< I ' j a onnellisempi huomen.
1^ Me Canadan suomalaiset— ja tässä me tarkoitamme keskuudes-
' , >' samme toimivia kaikkia poliittisia j a uskonnollisia suuntia — olem-
Toronto. — Toronton rauhanneu­voston
rahastonhoitaja Harold K i r k -
patrlck lausui, että Torontossa oh jo
Jaettu y l i kuusisataa kuponklkirjaa, ja
hän jatkoi että tämä on hyvä alku.
mutta vasta puolet siitä määrästä jo­ka
pitäisi olla rauhanpuolustajain kä­sissä..
Klrkpatrlck lausui:"Jokaisen r a u -
hanrakastajan pitäisi tuntea, että hän
on osa tästä rauhanliikkeestä Jonka
hyväksi antamassaan rahallisesta a-vusta
riippuu meidän yhteinen me­nestyksemme.
Hän Jatkoi, että Jokai­sen
rauhantyöläisen Ja hänen tove­rinsa
tulisi pitää rauhan kujjonkikir-
Jaa taskussaan Ja antaa Jokaiselle,
Joille' he puhuvat, mahdollisuuden
päästä osalliseksi tästä '•maaliman
parhaasta yoitto-oslngosta'*,
"Kotlkokouksissa. nimien keräämi­sessä,
satunhaisiss.i keskusteluissa,
meillä kaikilla on monta eri mahdol­lisuutta
saada kuponkeja myydyksi,
ihmiset ovat reiluja lahjdlttaessaan
rauiiah puolesta, mutta meidän pitää
heiltä ensiksi pyytää".
Meidän suunnitelmamme on saada
$7,500 ennen toukokuun ensimmäistä
päivää, joka tarkoittaa, että meidän
pitää saada $700 viikossa keskikertäi­sinä
tuloina. Me tykkäisimme ilmoit­taa
ensiviikolla sutirista alkusunimis-ta.
joka tarkoittaa, että pankaa ne
kupongit heti käytäntöön, ettei kirjo­jen
nurkat pääse kulumaan koiran­korvan
mallisiksi taskuissa".
Kez-iusteJussa '•Pravdan*' kirjeen­vaihtajan
kanssa, neuvostokansan
Jp^itaja J , V, S t a l in i-ubäl sitten k o ­rosti,;
ettei itse asiassa Y K ole n j t
•'riiin paljon kansainvälinen järjestö
kuin järjestö amerikkalaisia varten,
Jfria toimii amerikkalaisten sfgresso-rleh
mielKcsi". Näitä sanoja vahvis­taa
hayäihnoliisestl Y K m erään tär­keimmän
elimen — i'alöudelILsen ja
yhteL*kunniallL%ri neuvoston toiminta,
, Y K ' . n PenJLslcirjassa on sanottu,
että TaloiuIenL<«;n Ja yhtcL-kuhnalli-
£en neuvoston tehtävänä "on .saada
aikaan ta.sapaIno Ja otolliset ehdot-
Jotka oyäfc tarpecnkansaktmtlen räii-.
hanomaisme jä ystävällisille siihteille/
edistettäyäkaitsainvälisten v taloudel-l^
ten, yhtelskunhallisten "Ja muiden
humaanisten probleemien ratkaise-rnli-
ta, rohkaistava ihmisoikeulcslen
Ja perusvapauksien kunnioittamista".
Npuvostollitöh, PhJOlan Jä Töhekko-
.«^lovaljiiah edustajat TaloiidellLsessa Ja
yhiei-;;:unnalllsessa neuvostonsa ovat
sen tclniimian alusta läSitieh keholt-tantap
neuvo.ston toisia Jäseniä laati­maan
sellaiset töiniehpiteet. Jotka e-dL-
ätäislyUt rauhancmalsten suhteiden
Ja taloudellisen yhteistolminnari ke­hittymistä
kansojen; kesken. Mutta
neuvo-stoii a.merikiialaifmiellnen . e-nemmistö
on aina hylännyt Neuvos­toliiton
j ä kansandemokratian mai­den
edustajain tärkeät ehdotukset Ja
kannattanut aina ilmeisen agrcsslivi-slä
j a expanssionl-stisiä toimenpiteitä.
ELsinxexkiksi neuvoston XI Ja x n
.s-0.ssiassa vuoden 1950 loppupuolella
Jä vuoden l ^ l keväällä Yhdysvalto­jen
valtuusrkunta teki kaikkensa saa­dakseen
Yhdysvaltojen asresslolle
Koreassa muiden maiden taloudelli­sen
kännatuk.seh Jä lisätäkseen tähän
agressioon osallistuvien maiden l u ­kua.;
Samaa tarkoitu:sta ori ajanut
takaa myöskin Korean auttamisen ja
jälleenraikeniamisen • suunnitelma.
Jonka amerikkalaiset veivät 1^1 täs­sä
neuvostossa; Neuvostoliiton, Puolan
Ja Tshekkoslovakian edustajat sanoi­vat,
että parhaimpana apuna Kore­an
Icansälle biisi se, että Yhdysvallat
lopettaisivat heti agressiivisen .sotan­sa
Koreassa. Mutta neuvoston ame-rik"<
alai.smielihen enemmistö ei anta­nut
suoraa vastiasta tähän konkreet-tiieen
ehdotukseen. '
ji;i;:cision verhoam ja uijderi
;naailmah£Odan valmLstamLsen poli-
.tiilckga amcrikkaläismlelinen enem­mistä
.toteutti' heuvo.Hton' XIII ses-^ •
Neuvostjpiton edustaja : ehdotti,
että' k a i k & i Y K : n jäsenmaita ke-iioit*
ttaisiih lisäämään väestölle t a r -
'vittavien tavaroiden tuotantoa isota-teoHisuiideh
supistamisen kastannuk-selia,
rjlotj-mään toimenpiteisiin työr
tä tekeville väestökerrokillle sälytetyn
verorasituksen lieventämiseitsi ja;
hintojen alentamiseksi sekä IL-ää-.
mään varoja kansanvalistxik-seen, yh-teiskimnalllsiin
taripelslin j a asuin­talojen
rakentamLseeh soiamenöjen
supistamisen kastanriiikseUa.; Mutta
hsuvöstoh agressiivinen ydin Yhdys-;
valtojen edustajan jphdblia hj-ikä-si
tämänkin ehdotuksen.
Taloudellinen ;ä y:»;eakunnallinen
neuvosto ori riioilessa sesslas-saari kä­sitellyt
heikosUiehittjmeiden Aasian
Ja; Latinalaisen: Ariierikän maiden
taloudellisen edistyksen kysymystä.
Tätä kysymystä käsiteltäessä Yhdys­valtojen
edustajat koettivat käyttää
neuvostoa; talpudellisen. expanssiorisa
puolusilkseksl Ja nyk>'ioen siirtomaa­järjestelmän
ikuistani iseksi, riiikä bn
tuonut Aasian j a Afrikan kansoille
kansalllssorron, \kurjuuderi ja kult­tuurin,
taantumisen.
Vastusta.en ; län.sivaltbjen edusta­jain
yritystä salata maailman; ylei­seltä
mielipiteeltä siirto- " j a riippu­vaisten
maiden todellisen tilan Neu-r
vo.stoliiton edustaja osoitti kirkkailla
esimerkeillä näiden riialden kauhean
^taloudellisen takapajuisuuden. Jota
länsivallat . iahalllsesti Säilyttävät
niiiää. Esim. Gambiassa (Englannin
siirtanäa; Afrikassa» ^^Uolee joka
vuosi aliravitseinlsen tuloksena t u ­hansia,
ihmisiä, .sillä paikallinen
väe.s,to bn <kirjaimelllsesti nääntjTiyt
verotaakan alle,. Afrikkalaisissa s i l r -
tomaissa: Nigeriassa Ja , Sierra L e o -
nissa kaivostyöläiset elävät nälässä
j a 'kurjuudessa tavattoman pienen
paikan • takia, Nigeriassa on j-ksi
lä äkäri 1^3,000 asukasta kohti- P a ­kistanissa,
joka tuottaa 80 prosenttia
koko maailman juutista, e i ole y h ­tään
juuttia muokkaavaa teollisuus­laitosta,
LUonnoliJölsta ; yolriialäh-teistä
huolunatta Aasian maissa tuo­tetaan'^
sähkövoimaa ainoastaan 7
vattiä asukasta kohti.
Tällainen tilanne, sanoi Neuvosto-;
liiton edttstaja, on. voinut muodos­tua
vain siksi, että poliittinen Ja t a ­loudellinen;
valta . kuuluii ' näissä
maissa kekonaan ulkomaisille -kapi­talisteille.
Jotka drlLstävät petoriial-sestl
niiden kansälllsrikkauksia ja
tuovat niistä raakaTafnetta voitto­jensa
kohottamiseksi jä agressiivisen
sotakoneensa varustamiseksi strategi­sella
raaka-aineella, .
, E-sL-nerkiksi Yhdysvallat ovat saa­neet
viidessä vuodessa (1946-^1950)
voittoa pääomasijoituksistaan ulko­mailla
7 miljardia dollaria, mm. hei--
kosti kehittyneistä niaista,.; Yhdys-v^
lat tuovat; näistä raaista raaka-ainetta
yhä enenunän. Esimerkiksi
vuonna 1950 YOidysyailat toivat .Ka.-
sian maista tinaa' 35 prosenttia ja.
villaa 40 prosenttia eneaimän kuin
vuonna 1948. Yhdysvallat ovat tuo­neet
Latinalaisen Amerikan maista
naftaa 38 prosenttia, lyijyä 55 pro­senttia
j a kuitua ja villaa 39 prosent­tia
enemmän kuin vuonna 1948;
Lujittaakseeh herruuttansa heikas-ti
kehittyneissä maissa' länsivaltojen
edustajat ovat ehdottaneet Talou­delliselle
'jä yhteiskunnalliselJe neu­vostolle/
että se edistäisi kaikin kei­noin
ulkomaisen «pääasiassa ame­rikkalaisen)
pääoman vientiä näihin
maihin. Neuvostoliiton edustaja sa­noi,
että heikoisti kehittyneiden mai­den
taloutta bn kehitettävä pääasias­sa
sisäisten voimavarojen; käyttämi­sen
kustannuksella. Osallisti^obn
ijikcöaainÄ pääbrii^
talouden kehittämiseen, mutta se tä-pähtukobn
sillä elidoUa,; ettei fiiians'-;
siapua antava maa vaadi mitään t a -
Icudelllsia. poliittisia,taikka strate­gisia
etiiBikeuksia eikä puutu näiden
maiden sisäisiin asioihin.; Neuvosto­liiton:
edustaja sanoi, .että heilcbsti
kiehittyneiden maiden taloudelliselle
kehitykselle tulee olemaan sangen
suiuri, merkitys teollisuuskaluston Jä
muiden tekiiillisten tarpeiden vien­nin
lisäämisellä taloudellisesti kehit­tyneistä
maista, niihin niiltä saata­vien
tavaroiden vastineeksi. Tälläineri
kaupankäynti edistäisi näiden mai­den
teollisuuden ja maatalouden ke-hittj-
mistä ja niiden; talbudellisten
riippumattomuuden lujittumista.
Neuvoston a m e r i kkalaismielirien
enem-Tiistö hylkäsi kaikki: Neuvosto­liiton
ehdotukset tSstä kysymyksestä
ja hyväksj'i päätöksen, Jossa.heikosti
kehittyneiden maiden liallittiksia ke-höitetaan
ryhtymään itOimenpiteisiin
"esteiden; poistamiseksi ulkCmaisen
ylisitylspääoman virtaukselle*', Ar-.
vioiden neuvoston X i i I sessiari pää­töksiä
Intian edustaja sanoi aivan
oikein, että ne auttavat 'Yhdysvajtoja
"heittämään kahleet" riiuiden mai­den
'kaulaan. '
JNADEZnblN
TÄJÄ.
• • .TEnOKASTA • IJMKfilTJl''" '-^
, Kaksi faämfiläistä isäntää tapas!.'
vat toisensa maantidläT;
'Jussi, minun tammallani CQ
pääntauti. Mitä sinä annoit sinua
hevosellesi kun se o l i safeaana?;
— Minä annoin sille tärpättiä»
. —'Vai'4ä2Tättiä!;v^
afiehet tapasivat jälleen parin rti-kon
kuluttua samoilla mato.
— Kuulehan Jussi Minä annoin
sille tammallani tärpättiä Jä se kuok
— Niinhän se tappoi minimkinhe-
Yoseni, vastasi siihen Jussi.;
•••'v';^'i'-'^-'^ V:;.;:;
, VÄHÄPUHEINEN" ;
'Äiti — Mitä isäs sanoi kun hän ajoi
autonsa murskaksi?
p o i k a — Pitääkö iättää »kirosanat
pois?; :;•'•":> -''l- \.
Äiti —, Varmasti, .,
Poika; — Hän ei sanonut mitään.
Vicfömssai
toimii
"Hirviherrät" vierailevat Port Arthurissa
pikku-haalilla maaliskuun 2 päivänä
.siassa, viime kesänä. / Käsiteltäessä
selostusta :,';Kan|airlvälisestä,,' .talpu-^',
delllses^aj Ulasta vuosina ' 1949--^"
länsivaltojen .^ja; ennen kaikkea'
4y^yaltgj'eri ediUtaVat kwVtiyaiL'Jc'a^
i ö l r i ' & p l rt
talouden! kehitj-ks^li; yksipuoli^uttä
'ja militaristista luonAettä, minkä- tio-'
teuttamiseh tuloksena ori niiäen mai­den
työtätekevän väes't'öri asema"jj':^|
kasti huonontunut. Selostuksessa el
mainittu sanallakaan siltä, että erää­nä
suuregtipäna svjyriä .kaipltalistlsten
fnaide^; italoui^eUisteri^/ValkÄk^h
kasvuun bh ollut* se. "että Yh„dys*al-tojen
militarististen' pih-Ien sanelun
mukaan' on rajoitettu jyrkästi talou­dellisia
yhtej-^kslä Idän Ja Lännen yä-llllä.
•Neuvostoliiton edustaja kertoi rau-hano.
Tiai^ta rakennustyötä tekevieri
Neuvostoliiton kansojen hyvinvoinnin
herkeämättömästä .kasvusta. Hän
todisti tosiasioiden ja niunerotieto-jen
avulla, kuinka katastrofisiin t u ­loksiin
työtätekevät Joukot johtaa
aLselstauturriisen kiihkeä kasvu länsi­maissa.
Työläisten ja farmarien
kannettavaksi on pantu ylivoimainen
verotaakka, joka dn Yhdysvalloissa
1951—52 varainhoitovuonna kasvanut
19-kertalscsti vuoteen 1939 verraten
j a Englannissa jo 1949-^0 varainhoi­tovuonna
8-kertaa suuremmaksi so-danedellLstä
tasoa.
Korean .sodan alu.sta lähtien Y h -
dj-svallolssa ovat ruokatavaroiden
hinnat koihonneet 47 prosentilla.
Ranskassa ovat elinkustannukset
kasvaneet yli 20-kertaisesti vuoteen
1938 verraten. Elinkustannusten
nousu on jatkunut myöskin Cana-dassa.
Englannissa, Belgiassa, Hol­lannissa
Ja muissa kapitalistisissa
maissa. Aseistautumlsklihko el ole
pelastanut näitä malta tj-öttömjyden
kasvulta.; sillä talouden militarisoi­minen
on supistanut sivliliteolli-sUutta.
F.-.imerkLksi Belgla-ssa oli
viime vuoden alussa työttömiä yli
kolme kertaa enemmän kuiri vuonna
1947; Tarusikassa kolme kertaa enem-fKän,
Hollannissa 25 kertaa enem­män
ja Itävallassa 7 kertaa enem­män
kuin vuonna 1947.
— — • • ——«
North Branch. — Täältä e i nyky­ään
näy usein kirjoituksia Vapaudes­sa,
kuten vuosia sitten, silloin kun
täällä oli kaikenlaista haali toimin­taa.
Onhan täällä yritetty ylläpitää
nililoiri mitäkin kerhoa, mutta pitkää
elinikää ei niillä ole ollut. Urheiiu'-
seura Elo on kuitenkih toiminut 'sen­verran.
eLtä nimensä on pitänyt ehkä
jo 20 vuotta. Usein'on kuitenkiripi-;
tänyt' puhaltaa; melkein* sammunut
iifillos'uudelleeri'hehkuriiaarii ' ''"'r.
. • • ; : •!.('•;;:-. ' i . ' - • : : •. J l . ;;V
.. Viime ;syksynä, kun toiminta oli,
melkoisesti, Jamassa, ysai i liijttp jyhl^kou
,hu;saonl i n pojat;.ini^ostun}fi^ri.^,vHe
alkoivat kulkea Iskun voimisteiuhart
Coituksissa, mikä onidn. oikein, siijä
liian pienenä Joukkona ja! ;vaiilä ;ky;
vykästä johtajaa eivät h e ' o l i s i ; voi­neet
liittpjuhlaohjelmaa harjoitella.
Talven aikana iM'kök(ibkset pidetty
säännöllisesti. Viime kokoiikseen oli
myöskin saapunut toista vuotta l a ­massa
'.olleen käsityökerhon _ Jäseniä
keskustelemaan Jälellä olevista käsi­töistä
ja haalikiysymyksesiä. Haali
onkin rappeutunut ja tarvitsee ke­väällä
korjausta. Jos siellä vähääkään
aijotaan toimia. Mainittu käsityö­kerho
toimi aikoinaan haalin sähköis­tämistä
varten. Rahaa el kuitenkaan
saatu silloin läheskään niin paljon,
että sähkövaloja olisi voitu laittaa,
kun häaliin piti tehdä uusi kattokin.
Jatkuvat hintojen nousut riistivät
myöskin sähkövalon saannin mahdol­lisuudet.
Kartuttaaksemme haalin
karjaus- jä valorahastoa, päätettiin
toukokuussa pitää jonkinlaiset mark-kinatanssiti
joissa myydään jälellä-olevat
arvokkaat käsityöt. Miesten
pitäisi tämä tilaisuus, huomioida, s i l ­lä
myytävänä on vlel.ä villasukkia ja
liivejäkin.
Elo päätti myöskin toimeenpanna
ohjelriiailtaman toukokuim 10 pnä
liittojuhlien hyväksi. Iltamassa on
näytelmä Ja muuta ohjelmaa, sekä
tanssia. Musiikkitilanne täällä lie­neekin
parempi ensi kesänä, k u n Suo­mesta
on tulipt sblttpniekkpja.' Aivah|
•hurmääyia , iansslsäveleitä kutdljyät
hinttaristaan. , iimpiile.. vetelevän ne
^ O l r i e S t a .tUlll^etJ • , ; , , / , - , ; ,:
' Mufstakjiipas sitten kaupungissa, ja
ympäiristöllä ;asuYat, että maaliskuun
tbisena. päjyänä. saapuvat Port Art-;
hurin •: pikku-haalilie 'fHirviherrat",
'Nämä herrat kuuluvat .olevan,iältään
^ y y i n nuoria/,nilri'-että synnynriäi-rieri'
uteliaisuuskin vetää meitä heitä
katsomaan.''todetaksemme kuinka h y ­viä
ampujia niissä nykyajan niibrissä
mahtaa olla. •;Siellä sitten tavataan.
— S.- ••:;';,;;,;' ; :^.>.,- v,;..-v.-
Wlnnipeg:.. — Juuritauti aiheuttaa
vakavaa tuhoa preeriamaakunnissa
vehnälle Ja ohralle, ilmoittaa t r i L . E .
Tyrner, poriilnion pataloogisesta l a -
boratorista Edmontonista..
. Kaisvipatalogistlt nykyään käähty-yät
biokemistien Jä genetistien puo­leen
saadakseen selville mikä aiheut­taa
sen, että'toiset käfevlt (ivat vastus-'
tuskykylsiä • tähän' tautiin nähden j a '
toiset eivät ole.'• ^; V:' -^'vV.
/rri..S.: Chin Saskatoonan. pataJbgi-sesta
iajooratorista läUfetii, että vastUs-:
. t t i s ^ - y n vaihtelu voi johtua' siitä.
Jotta, ivissit bakteerit valitsevat toiset
kapv^jjä hylkäävät toiset.- On^ ole--
Victoria, B. C, --- Täällä tuntui an­kara
maanjäristys viime perjantama.
Tämä o l i kolmas kahden päivän ai­kana.-
Keskiviikkona ja torstaina; tunju-rieet
maanjäristykset eivät olleetniin
voimakkaita. . •
•Maanjäristys, joka tapahtui varhain
äämullä, herätti ihniiset unestaan.
L a s i t tärisivät sekä astiat helisivät ja .
maanjäristys kesti noin puoli riiinuut-tiä.;;;,
'. 'A,:^-'
•Perjantai-iltaan mennessä ei ilmoi-;
teitu aiheuttiko maanjäristys mitään
vahinkoa.',•
Kuusi henkilöä kuollut
mellakoissa Libyassa
Tripoli, Libya. — Täällä ilmoitettiin
lauantaina, että e r i puolilla maata ta­pahtuneissa
mellakoissa oh kuusi.
henkilöä saanut surmansa.;
: Mellakat sattuivat juuri pidettyjen
vaalien aikana.
Japanilaisia sotarikollisia
Jälleen vapaaksi
Tokio, -j- Täällä ilmoitettiin lauan­taina,
että jälleen on vapautettu 19
sotarikollista. Vapautettujen mukana
ori kenraaliluutnantti Hiroshi Nukata.
.massa,myös vissejä-li^^^^
ysupjelevat joltakin kasveja juuirliäu-'
(Jiri; bakteereilta. Näitä
voi, pllä yhdessä kasvissa enemmän
/kuin.toisessa,;;:; ;•;
ENGLANTI PAINAifi^ ÄLÄS
SELLULOOSAN HINNAT
Myös Ranska yhtynyt "hintasotaan" pohjoismaita
vastaan —- pikkuvallat seuraavat esimerk.
tun, että keskiviikkona määrätyt r a -
jahinnat ovat lopulliset. ; Suomen
koii;daita Jatketa'an! neuvotteluja
maaliskuun 3 päivänä' alkavissa' 4ä-mari'
vuoden tavaranvaihtba; koske­vissa
jätkorieuyotfielulssä, -jöUohi ^ tar^.
ki^tjQ^an kuinka suureksi Suomen
;\ue^ntl.-Englantiin muutt;^
ku|it]ei4sa muodostuu.' 'räB'tä.taaö'.eli-..
meili*>ystl jriippuu Suomen tuonnin
määrä Enilarinista. ;:' ;
. (V31 Suomalaiseri selluloosan vien­tihinnat
ovat maailmanmarlikLnoilla
valiinneen suuren kysynnän vuoksi
olleet jatkuvasti korkeammat kuin
esLnierkiksi ruotsalaisen selluloosan
hinnat. ' Äskettäin' ovat 'kuitenkin
suomalaiset selluloösanviejät menek-kipulan
pelossa alentaneet hintan.sa
ruotsalaiselle tasolle. Uusi hintojen
putoamirieri pn kuitenkin nyt odotet­tavissa,
siliä Englannin hallitus on
keskiviikkona tehnyt päätöksen aset­taa
tuontitavaroille rajahinnat, jotka
selluloosan kohdalla menkitsevät noin
20:0 alennusta nykj-isiin hintoihin.
Ranska on seurannut E?iglannin esi­merkkiä,
j a aina.kin Belgian ja H o l -
laxmih odotetaan, yhtyvän "hintaso-;
taan" tuontimaiden • yhteisrihtaman
nimissä.
Suomen ulkoministeri Sakari Tuo-oiioja,
joka bn saapunut Lontooseen
osallistuakseen Suomen hallituksen
ediLstajana kuningas Yrjö VI hauta­jaisiin;
on saanut tehtäväkseen neu­v
o l l a Englannin hallituspiirien
kanssa synt3meestä tilanteesta. Hä­nen
kerrotaankin olleen jo neuvotte­lukosketuksessa
Englannin ulko­maankauppaministeri
H o p kinsonln
j a ulkoministeri Edenin; kanssa,
miitta neuvotteluista el ole annettu
tiestöjä .Julkisimteen. Englannin t a ­holta
Ijerrbtaari kuitenkin vakiiute-
: Tukholmia: — Ruölsih; 'sellulbösa-r
teoilisuudeh taholta ei' o l l a ' vielä eh­ditty
omaksua 'ka ntaa uudessa t i -
lanteessa eikä osata arvioidasen seu­rauksia.
Joiden pelätään vaikuttavan
voimakkaasti niin kauppataseeseen
kuin yaluuttareservelhin. Kauppa-ministerl
Eilcssori mainitsi Svenska
Dagbladetin .tiedusteluun, että halli­tus
harkitsee 'Ruotsin kauppäpolitii-:
k a n uutta tutijhnusta. .
Dagens Nyheter kirjoittaa puoles­taan,
että Euroopan ostajien toimen-pice
voi aiheuttaa' massan viennin
lisäystä dollarialueeHe. mikä kan­santaloudelliselta
kahinalta olisi leh­tien
käsityksen mukaan edtillista.
Vientitulojen pieneneminen korvau-/
tulsi dollarivarojen ikasvuUa, mikä'
taas olisi erittäin edullista tuonnin
suhteen. . ;
Muut maat; joiden odotetaan seu­raavan
Englannin j a Ranskan esi­merkkiä
ovat lähinnä iBelgia, Hol­lanti
j a Italia.
"Marshalloitua" sananrieskaa Canadassa
me syyllistyneet anteeksiantamattomalla tavalla kansantanhujen ja
kansallispukujemme aliarviointiin. Kuinka naurettavia ovat ylimieli­set
viitteet, ':eitei meidän Canadassa kannata sellaisiin seikkoihin k i i n ­nittää
huomiota", se ilmenee erittäin konraantuntuvalla tavalla jos
tutkimme m\iiden kan.<alHsuusryhmien tapoja. Mikään slaavilaisen
mahn ryhmä c i v 6 l i ; u v i t c l l a k a a n sellaista kulttuurijuhlaa missä el ole
nähtävinä heidän omia kansallispukujaan. Skotit, irlantilaiset ja
j n u u t kaivavat kansallisina merkkipäivinä kansalliset juhlapukunsa
esiin. M i k s i emmevttwsuQmalaiset?
Tämä ei suinkaan ole turmiollista kansalliskiihkoihia, vaan ole­vain
tosiasiain tunnustamista j a omien kulttuuriperintcidemmc; kunni­oittamista,
jot.i nie j'öudumme auttamattomasti AVall Streetin
propagandistien 'maailmankansalais-sotapropagandan" tahdottomik­si
uhreik.si. Tämä on kysymys, joka koskee koko kans:illista ryh­määmme,
mutta edistyksellisten kulttuurijärj'estöjemme tulee viedä
tietoista j a johtavaa o.<;aa taistelussa kansallisten kulttuuriperintei-demnie
uudelleen arvostamiseksi.
Viime lauantaina julkaistiin lehr
temme uutisosastolla uutistleto toista
vuotta melko hyvin salatusta asiasta.
Tarkoitamme uutistietoa, jossa ker­rottiin,
että tässä maassa ilmestyviä
j a ilmeistä verenvähyyttä potevia
taantiunuksellisia vieraskielisiä lehtiä
on ryhdytty työnantajam rahoilla a -
•vustamaan ja tietysti myös sa­maistaan
kannutctulla alnehlätolla
tätä sananricskaa lähetetään 59 vie­raskieliselle
sanomalehdelle Joka viik­ko
niiden'omalla kielelle käännetty­n
ä . ' - ; /
Tätä kannutettua tekstiä — Ja kan-nuttajana
toimii Canadian Scene (C-S)
niminen uutistoimisto — on jo lav
hetctty ja julkaistukin Canadan kah­dessa
suomenkielisessäkin lehdessä,
multa vaikka esimerkiksi Toronton
Vapaa Sana puhuu kovin mielellään
edullisista liiketoimistaan, niin se el
vielä tähän päivään mennessä ole l u ­kijoinaan
varoittanut, että heille tar­joillaan
"sanavapauden" nimissä A b i -
tibln Ja muiden työnantajapm-icn r a ­hoittaman
puljun tarinoita.
, Canadan Uutisten kohdalta on p i ­dettävä
itsestään selvänä asiana, cttii
yksitylsyrittcllälsjTdcn julkisena kan­nattajana,
ottaa toimltusapua siel­tä
mistä sitä ihnaiseksi tarjotaan.
Totuuden vuoksi on myönnettävä
sekin, että Vapaalla Sanalla, joka
toisinaan ilmojen edellä esiintyy Jon­kinlaisena
työväenlehtenä, on asian
johdosta ollut ainakin sen verran 0-
mantunnon t\iskia, että se on vaite­liaana
ja ilman mitään tavanmukais-tjjinunmutusta
julkaissut työnantaja-puljun
artikkeleita. E l edes yhtiöko­kouksen
raportissa mainittu mitään
tästä "uudesta lapsesta" — j a toden­näköistä
on, ettei siitä raportcerattu
Vapaan Sanan yhtiökokoukseen osal­listuneille
osakkeenomistajille
Globe and Mall-lehden toimittaja
Bruce West, Jota ei amakaan punai­suudesta
voida syj'ttää, on kovin i n ­nostunut
_ tämän , työnantajapuljun
"uutiskannatukseen" ja kehoittaa
työnantajia lahjoittamaan sen rahas­toon,
koska he saavat näistä lahjoi­tuksista
veroalennustakin. Työuan-tajäpih
ien rahoilla kannutcttavat t a ­rinat
menevät "hyväntekeväisyystar­koitukseen"
ja niinmuodoin lahjoitta­jat
saavat siltä verovapautta, selittää
mr. West. Ei siis ole ihme, vaikka ve­ro-
Ja muita alennuksia kärkkyvät
paperipuu- Ja muut yhtiöt rientävät­kin
kilvalla lahjoittamaan tähän " h y ­väntekeväisyystarkoitukseen".
.
Mutta niiksi tällaista hyväntekeväi­syyttä
Vaikka tältä työnantajapii-rien
puljulta tarinoita saanut j a n i i ­den
alkuperää lukijoilleen selittämät­tä
julkaissut eräs suomenkielmen lehti
kerskuu alinomaa suurista varoistaan,
niin mr. West antaa kuitenkin toisen­laisen
kuvauksen "autettavista vieras­kielisistä
lehdistä. Hän sanoo:
; " . . . Toisella puolen ne vieraskieli­set
Julkaissut, Jotka yrittävät tehdä
rehellisen työn informoidessaan vas-tatulevia
tästä maasta, ovat vakavan­sa
pulmassa käyttövarojen suhteen
joilla voisivat ostaa uutisia ja palve­luksia,
mitkä antaisivat yleiskuvan
Canadasta. Sanomalehtensä pieni l e ­vikki,
hänen varojensa puute, hänen
aikansa puute käännöstöitä vaiten
ovat vieraskielisen toimittajan estee­nä
joka käänteessä . . ."
Tässä tilanteessa,* kertoo mr. West,
"lyhmä ylelshyvää tarkoittavia cana-dalalsia"
r>-htyi toimenpiteisiin näiden
puutteessa J a tuskassa kamppailevien
ulkomaalaisten toimittajien avusta­miseksi
siten, että näille toimittaja-poloisille
varataan nyt " v o h n i i k s i
käännettyjä (suomennettujakin) m-formoivia
canadalalsia uutisia ja ker­tomuksia,
valmiina latomoon vietäväs­sä
kunnossa."
No. mikäli me olemme mr. Westin
kirjoituksia seuranneet — Ja siihen­kin
syntiin olemme vähän langenneet
— niin hän pitää itseään muun ohella
uskonnollismlellsenä henkilönä Joka
oletettavasti seuraa Raamatim oppia.
että "eivät terveet tarvitse parannus­ta,
vaan sairaat". Siksi hari vetoaa
työnantajapltreihin Ja kehoittaa heitä
seuraamaan Abitibin herrain esimerk­kiä
— varsinkin kUn siitä kbituu ve­roalennuksia—-
j a lahjoittamaan ai­nakin
S2Ö,000 Canadian Scene-nimi-sen
propagandajuttujen käännös-kan-nutus-
ja-samalstamlspuljun hj-väksi.
Vapaus on ilmeisesti Icatsottu — ja
se kunniaksi lehdellemme sanavapau­den
itsenälskesi edustajaksi. Jolle el
kannata edes tarjota työantajapllrien
dollareilla rahoitettua samaistettua
kannutavaraa. Mahdollisesti meille
irvistellään jahka taas muodostuu sel­lainen
tilanne missä Joudumme kään­tymään
lukijain puoleen lehtemme
talousaseman tukemiseksi — mutta
lohdutuksena on kuitenkin tieto siitä,
ettei Vapauden sisältöä ole "marshal-lol^
u* — vaan että sen smmnasta Ja
sisällöstä määrää viimeiseen kirjai­meen
saakka ne Ihmiset, Joiden lehte­nä
se esimtyy, eivätkä mitkään vie­raat
"hyväntekijät'-. — Känsäkoura.
J , ' K . - ; -
Sen Jälkeen kuin ylläoleva oli Jo
kirjoitettu, saapui Torontosta lauan­tainen
Vapaa Sana j a sen "Siltanle-men
Santeri" (sinäkin Brutulcsenl!)
kiirehti selittämään, että Canadian
Scene-nimlncn laitos Jakaa "marshal-lolduille'
lehdille ulosantojaan.. Sala­ten
täydellisesti lukijoiltaan mahiitun
"kannutuslaltokscn* 'olemuksen. Va­paa
Sana siunaa mainlttm yrityksen
sanomalla: ''Canadian Scene on aloite
oikeaan suuntaan." Ament