Vapaus, November 16, 1967

              Sivu 2 Torstai, marradh. 16 p. — Thursday, Itov. 16, 1967
VAPAUS
( L I B E R T Y )
EDITORI W. EKLUND
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
, Batabllshed Nov. 6. 1917
; MANAQER: B . : 9 U K SI
TELEPHONEi OFFICE AND^DITÖRrAL Ö 7 4 - 4 2 64
PubUshed thrl6e vetekly: Tuesdays, Thursdays and Öaturdaysby Vapaus
Publishing C o . Xiimlted, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
, Mailing address: Box 69
, Ad1«tt!Qing mtea upon appllcation, traoslaUoh free of
Authorlzed as second claaa mail by the Post Office Department Ottawa,
and for payment of post£«e 1B caah. A 1
^„.„..,...... CANADIAN LANGUÄGE:PRESS CLUB
TILAVSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.26 USAtn:
3kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
Ivk. 11.50, 6 kk. 6.25
Hymyilevä kuriingas jä
irvistelevä fasismi
"Liikaherkl^tä"
Jos pitää paikkansa vaniha suomalainen sananparsi, että_
"se älähtää mihin kaldlkka sattuu", uliin silloin on ilman muuta
selvää, että CBCri viime sutiminjteinien "The Way It Is"-ohjel-män
yhteydessä esitetty kuvaus Sudbuiryn ilman saastutta­misesta
osui melko ärkaian paikkaani. Paikallinen päivälelhti
julkaisi asian johdosta pitkän liaadtattelulausunnon, minkä
avauspuheessa moitittiin CBC:ta "puoluteellisuudesta" ja sitten
annettiin sen omista haasta'ttelulausunnoislta: Hflerrassaan tois-silmäineh
yhteenveto.
Samalla nudtilla on asiaa käsitelty paikallisessa televisios­sa
ja radiossa.
Mutta tosiasiat ovat erittäin iitsepintaisiai, ja tosiasia on,
että Sudburyssa on vakava ilman saastutustilanne. Sitä ei
liioin korjata olemalla ikäänlkuin asiasta^ ei tiedettäisi mitään
tai työhtäiiiällä koko pulmakysymys joihonkin komiteahyllylle
tomuuttuimaan ja pois sutilren yleisön nähtävistä Sellaista
menetelmää on harrastettu jo vuosikymmeniä ja tulokset ovat
kaikkien nähtävinä — ilman saastutus jatkuu edelleen seikä
fcaiVosyhtiöidten työläisten että koko Sudburyn seudun asuk­kaiden
terveyden, maihdollisesti eläunän ja varmasti luonnon-käuheudeh
raiskaamisen hinnalla. Sen sijaan, etttä arvolstellaan
jä Iftoititäan CBC^n "The Wiay It Is"-<yhjelmaa, meidän kaik­kien
tulisi olla kiitollisia siitä, että se nosti tämän pulman
kansallis^tikoikio kansakunnan niäfhtävälksi. Vain epäkohtien
paljastaminen johtaa tarpeellisiin korjauksiin ja kukaan jär­kevä
ja! vastuuntuntoinen sudburylainen ei voi väittää toiseksi
sitä, että korjausta täällä tarvitaan.
[ •*•: • •••• *•:. 4 . . • • .
GBC:ta on syytetty täällä "yliampumisesta", "yksipuoli­suudesta"
ja "puolueellisuudesta" ilman saastutuskysymyksen
paljastamisessa. On väitetty, että GBC ei pyrkinyt antamaan
"tasapuolista yleiskuvaa", vaan korosti ilman saastutukseni
aiheuttamia seikkoja.
Tosiasia on tietenkin tarua kummempi. CBG:n mainitussa
dhjelmanumerossa ei haluttu kuvata Sudburyn kaupunikia ja
sudburylaistä elämää yleensä; kuvauksen kohteena oli vain,
eräs osa, tärkeä osa kaupungimme elämästä — se, missä mää­rin
Sudburyssa on todettavissa ilmatn saastutusta ja mitä va­hinkoa
se on aiheuttanuit ja edelleen aiheuftitaa,
Tällaisenaan GBGin dhjelma ei suinkaan oUut "loukkaa­va"
meitä sudburylaisia kohtaan, vaan meidän kaikkien yh­teistä
hyvää tarkoittava. Luonnollisesti voidaan sanoa, että
tätäkan kysymystä olisi televisio-dhjelman yhteydtessä voitu
käsitellä yksityiskohtaisemmin, syvenimin ja tyhjentävämmin
Mutta yksistääih se seikka, kun GBG:n toimesta paljastettiin
tämä huutava epäkohta kansaBiÄessa mittakaavassa, on tyy^
dytyksellä merkillepantava hyvä yritys. Me myös uskomme,
että sudbiuylaiset yleensä tulevat antamaan sitä suoiremmain
arvon viime sunnuntaiselle paljastukselle mitä enemmän tätä
asiaa käsitellään julkisissa piiieissa ja kirjöitiiksissa. , Yksi
hyvä puoli tämän ohjelman esityksessä olikin se, etitä se veti
tämän vakavan kysymyksen kaikessa karmeudessaan yleise,n
keäbustelun piiriin — ja siitä ei voi olla muuta kuin hyötyä.
Todistaakseen, että po. GBG:n ohjelmassa annettiin muka
virheellinen ja kerrassaan tuomittava kuvaus Sudburyn ilman
saastuttamisasiasta, paikallinen päivälehti jtdkaisi oman paa-tostavan
Vuodatulksensa hsäksi 29 haastattelulausuntoa asiasta.
Merkillepantavaa kuitenkin on, että yksikään haastattelulau-/
Bunnon antajista — häränpaäkasta (bull shit) puhujaa ehkä
lukuunottamatta — ei väittänyt perättömäksi selostusta Sud­buryn
ilman saastuttamisesta. Nokin harvat, jotka Tony So-denin
lailla tahfcosivalt tässäkin yhteydessä 'kirvestään tory-publueen
hyväksi ja NDPta sökä erikoisesti terästyöläisten
Mikään ei ole muuttunut jip^eerijuntan hallitsemassa Kreikassa:
maan poliittiset johtajat muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta
ovat edelleen juntan vankeina Jarps- ja Leros-saarilla. Ulkonaisesti on
rauhallista, mutta pinnan alla kytee!
' Vaarallista on se, että muu n^aailma on tottumassa Kreikan fasis­miin,
jolle kuningas Konstantin antaa tiettyä ulkonaista edustavuutta.
Juuri vedoten kuninkaan paikallaa^ pysymiseen UiSA uudisti suhteensa
Kreildtaan, ts. vallan kaapanneesjeeh junttaan aukaiste|i8Jiten tien muille­kin
suhteille. Tämä oli kenties etukäteen laskettua.
Kreikkalainen maisteri Theodor
Kallifatides, joka on asunut viis^
vuotta Ruotsissa opettaen filosofia^
eräässä tukholmalaisessa oppikou­lussa,
toistaa sen mitä monet vapaat
kreikkalaiset ovat häntä ennen sano^
nieet: Kr^äkan perustuslaki sanelee
kuninkaan velvollisuudet kansaansa
kohitaan. Kuriiii'kaain olisi pitänyt ja
pitäisi asettua junitan diktaituuria
vastaan tukemaan demokratiaa. Se
ef.iei hän tätä tee "osoittaa jotain".
Ki-eikkalainen sanomalehden kus­tantaja
Christos Lambrakis (kuusi
lehteä, joukossa tunnetut Virna ja
Nea) sanoo saman asian vielä sel-vemmia
lokakuun 15 pnä julis­tetussa
vie&tissään. Lambrakis kir­joittaa
vgnkeudestaan: "Kuningas
Jokainen saa tietenkin lausua mie­lipiteensä
Vapaus-lehden sisällöstä
ja sen tulevaisudesta. Minun ajatuk­seni
on ainakin se^ että kyllä Va­paus-
lehden pajassa on jokainen pa­rastaan
yrittänyt j a jos j o l l a k in on
takanapäin pulisemista niin kehoi-tan
heitä menemään vaikkapa kol­meksi
päiväksi paikan päälle sitä
touhua seuraamaan. Tämä niille,
joiden olen kuullut sanovan, että
•'siellä vain näkyvät istumalla päi­vää
vieitävän ja uusista autoista
haaveilevan".
Kyllähän se tiedetään, että e.si-merkiksi
koneella kirjoittamisesta ei
tule seisoma-asennosta sitä eikä tätä
— ei ainakaan sitä hyvää luettavaa
mitä lehdistämme saamme.
Tämä on meidän lehtemme ja se
on pidettävä pystyssä vielä ainakin
toisen 50 vuotta. Helppoa se ei ole
ja siksi olisi mielestäni joutavat ham
mastelut heitettävä ilman muuta syr­jään.
Asiallinen arvositelu on tieten­kin
toinen asia. Mutta kuten sanottu
katteettomat heinät saadaan heittää
vaikka sinne "kööpelivuorten taak­se",
mistä ennenvanhaan laulussa
puhuttiin. — 'Tiketti taskussa":
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
John E. Koski, Emo, Ont. täyttää
sunnuntaina; marraskuun 19 päivä­nä
80 vuotta.
Sam Rautanen, Redbridge. Ont,.
täyttää lauantaina, marraskuun 18
pnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
: teollisuusfkaasun johdosta. Ir-voikasta
tässä yhteydessä on
tämä: Ontarion maakuntahalli-tmiössa
olevia' NDPn jäseniä vastaan, joutuivat kuitenkin tuksen maiden ja metsien mi-myöntämään,
öttä SUdburyssa vallitsee vakava ilman saastu- nisteriö yrittää kaikin mahdol-tustilanne.
lisin keinoin säilyttää _ järvien
Televisioruudula esiintynylt pormestari. Grace Hartman ranta-alu^eilla ja maanteiden
pahiditteli CBG:n paljastulksen "yksipuolisuutta" ja sitä, kun ei varsilla olevat metsät ja esim.
Incon 'Tcträäsän" polttamien alueiden lisäksi näytetty kaupun- valko-männyn kaatamiseen ei-gin
eräitä hienompia osia, mutitä hä)rtkin joutui myöntämään, vät ko. alueen kesäbuViialaiset
että ilman saastutus on pulma jota on ryhdytty tutkimaan.
Incon erään ediustajan antaman lausunnon mukaan yhtiö
käyttää varoja ja voimia pulman ratkaisemiseksi ja tulee vas-taisimidessa
menettelemään samoin. "
Mutta tärkeintä oin kuitenlkin tämä: Ko. lehden haastatte-llulausunrioiiäta
suuri enemmistö antoi asialliseslti puhuen kan­natuksensa
ja tukensa GBC:n dhijelmanpaljasttuksen yhtey­dessä
esitetylle ajatulkselle, että jotakin olisi tdhtävä tilanteen
päi-aöitamisteksi.
Nämä lausunnot sellaisenaan lyövät yhteen niiden mieli-pideilnlauksieh
kanssa mitä Vapauden lukijat ovat asiasta
antanieet. Juuri muutania viikko sitten kävi lehtemme toimi­tuksessa
henkilö j6ka sanoi olleensa talouspulmistaan huoli­maita
pari päivää pois työsrt;ä ''kaasim aiheuttaman huonlovpin-tisuiiden"
takia. '•'.[.:•
Mitä taas tulee kaiv^y^^
rieh Väitöksiin, että "iimah puhdistamiseksi 0^^
työtä ja lisää tehdään", hiih siinä yiiteydessä on sanoja ja naan aiheetonta ja tuomittavaa
puheita mitattava "saavutuksilla". On tietenikin totta, että Kuikaan ei ole tässä asiassa
jotakin on tehty kaivosyhtiöiden toimesta ilman saaBltutuksen "Incba vastaan", vaan Sudbu-välhentämiseksi.
Mutta ei lähetään riittävästi. Todistulksena ryn ja Ganadan etujen puoles-tästä
ori kaupungin ynlpäristönk^^ milkä puliuu ta. Tosiasiassa Incon omatkin
voimafckaämmih kuih .mitkään sanait, e'ttä inhimillisten mis-tääA
piittaämättötfiuudfen johdosta oh tehty ja toisaialta teke-
•mättä'jätetty.;:;; •V^/;;-\;/:,;-'
Eikä kysymys ole ''vain" menneisyydestä. Yhtenä uusim­pana
esimerkkinä voimme viitata fleuraavaarK Sudl^uirysta n.
25 mallin päässä etelään olevan koimeanPenlage järven kesä-htJA^
lliEflaistert järjestö jiil^^^^
sen läusuhnon missä söhötää^^^^ yli- kunnan yhteiseksi hyväksi,
töjrdesöä leViäväh niyHkylllöfeh kaäisual jbhdtostä övalt arvok- "rässä mielessä me puoHestam-kaat
valkö-mäntymetsät tulleet aivan ruskeiksi ja ilm'aistiin me tervehdimme, GBCn edellä-p&
HsQ, «ttä näitä arvokkadta jpuita kuolee tuhansittain ipnmHki mainittua Dhjelmaa,
saa millään ehdolla lupaa.
Mutta sitten Ihco levittää vä^
linpitämättömyytensä ansiosta
kuoldttavaa myrkkyä satojen
eelkkeriein" alalle uhaten tappaa
tuihansia ja tuhansia komeita
valko-mäntyjä — ja kun GBG:n
toimesta herätetään kysymys
tällaisesta asiantilasta, niin
muka yleisön palvelulksessa
olevat tiedonantovälineet ja
paikalliset,; "politiikantökijät"
esiintyvfT" ikäänkuin 'heidän
ömää viatonta • esikoisliastaan
olisi joitenkin loukattiit-
Tällainen intoilu lirtoon ilma-edut
vaativalt, että tämä pulma
ratkaidtaain ennen kuin se j ^
muut asiaan kiuuluvat seikat
nlostattaa laajdfcäinJtoisen yaaiti-miuksen'
täkäläisten kaiVosteol-
Hsuiisflaitosten kansaliistalnises-ta
ja niiden käytöstä kansa-
Konstantin on vannonut kunnioitta-vamsa
perustuslakia, jota on n y t lou­kattu,
ja hänellä on kauas ulottuivat
siiteet maahan, joka on hänen oman^
sa. Hänen on tajuttava ja omaksut­tava
velvollisuutensa ja otettava
kanta".
Kreikan kansa on l i k i satapro­senttisesti
junttaa vasitaan. Juntan
kukisitaman oikeistohallituksen' pää­ministeri
Kaneliopoulos on kieltäy­tynyt
vannomasta lojaalisuusvalaa
juntalle ja ilmaisi jokin aika sitteoi
vasitarinta-asenteensa julkisesti. Ää­rioikeistolaisesta
ERE-puolueesta
parlamentin vasemmistosiip^ä edus­tavaan
E D A puolueeseen ja kiellet­tyyn
kommunistiseen puolueeseen
saakka maan jokainen poliittinen
puolue vastustaa junttaa. Maan äly­mystö
on joko vankiloissa kuten
tunnettu Mikis Theodorakis Zorbas-kreikkalaisen
säveltäjä tai valmiste­lee
muun kansan lailla vastaiskua.
Kaappauksella ei ollut edes armei­jaa
takanaan, vaan se o l i puhdas
upsearikaappaus kapealla pohjalla,
jopa niin, että ilmavoimat kokonai­suudessaan
jättäytyi ulkopuolelle.
SAMA VIRHE KUIN
ESPANJASSA?
: Ulkomailla it^ösisä olevat kreikka­laiset
ja mainftiujen puolueiden ul­komaille
pcJ;astautunei?t c^dustai/at
ovat niin ikään yhtenä miehenä
junVtaa vastaan — j a heitä on pal­jon.
Yksin Ruotsi-ssa työskentelee
9.000 kreikkalaista ja Länsi-Saksas-
.sa 160.000. Mutta nämä kretkkalai-
.sct jotka voisivat olla mahtavana
painostusryhmänä ovat hajaantu-^
neet kolmeen eri vastarintaliikkee­seen,
jo'ka muodollisestikin kulke­vat
oikeistolaisen ERE:n, keskusta-unionin
ja vasemmistolaisen EDA:n
nimissä. Sekä Eda että Kreikassa
kielletty kommunistinen puolue ovat
ehdottaneet vastarintaliikkeen yhdis
:ämis' ä isänmaalliseksi rintamaksi,
joka asettaisi tehtäväkseen diktatuu­rin
kukistamLsen ja demokratian pa­lauttamisen.
Yhteisrintama ei ole to­teutunut,
mutta esim. Ruotsissa toi­mivissa
ki-eikkalais-ruotsalaisissa
Kreikka-komiteoissa ovat eri vasta­rintaliikkeet,
edustettuina. Yhteis­työstä
kieltäytyjät ovat toi.stamassa
Espanjan vastarintaliikkeiden vir­hettä
ajalta ennen toista maailman-sotaa.
EDA:n YHTEISRINTAMA-EHDOTUS
EDA:n ehdotuksen mukaan isän­maallisen
rintaman ohjelmana pitäi­si
olla:
— diktatuurin poistaminen
— juntan hajoittaminen
— demokraattLsten oikeuksien
palauttaminen
— kaikkien puolueiden toiminnan
salliminen
— kaikkien poliittisten vankien
vapauttaminen
— kaikkia puolueita edustavan
hallituksen takaamat vapaat
vaalit.
KAKSI K A A P P A U S TA
— 1965 J A 1967
Maisteri Kallifatides Kreikka-ko­mitean
perustamistilaisuuden jäl­leen
isänmaansa nykytilanteesta, ni­mitti
huhtikuun 21 päivän vallan­kaappauksesta
toiseksi kaappauksek­si.
Ensimmäinen oli Konstantinin
heinäkuun 15 päivänä 1965 toimeen­panema
parlamentaarista enemmlB-töä
edustavan pääJninisiteriiji Gior-gios
Papandiieoun erottairaneoi, Pa-pandreoun
keskustaimionln. (vaaleis­sa
53%) ja\ vasemmistolaisen ED-A
: n (12%) kfinnalitajat vaativat
tuolloin fcoft^ syyskesän kestäneen
mie(eäiii>?<ritti^- i a l^ii&Qaallöp ^iaiia
;k\miivg?Pta i^erumaain erottamJsi>äi-tökstäl.
Näiit ei kuitenkaan taimlitui
nut, vaan Konstantin hallitsi maata
kaappaukseen 'saaikl^ sellaisitta vir-kamifes-
ja vähehnml-itöhallitustfen
avulla, joUt^ .elvät n a d t t i i ^ t parla­mentin
luottamusta. Niitä ehnätti
olla kai;kkiaai> viisi.
Huhtikuun 21 päivän tai aamuyön
vallankaappausta edeltäneet tapah-tuniat
olivat oireellisia. Konstantin­in
viioden 1966 lopulla asettama pan
kinjohtaja jParasheyqpouIosin johta­ma
hallitus ja kuningas itse olivart;
luvanneet valmistella ja jtaata vaa­lien
toimeenpanon toukokuun 28 p.
Kuninkaan ja Papandreoun aikai­semmista
armeijaa, koskevista .eri­mielisyyksistä
johtuva Aapida-juttu
ja ristiveto suhiteellista vaalitapaa
edellyttävän- lakiehdotuksen ympä^
rillä aiheutti Paraskevopoulosin hal­lituksen
kaatumisen huhtikuun alus­sa.
Maaliskuun 31 pnä o l i kuninkaan
ja parlamentin suurimman puolueen
johtajan Papandreoun välillä käyty
keskustelu, jonka aikana Papan-dreou
oli vaatinut kuningasita pitä­mään
vaalilupauksensa ja vaiXHtta-nut
diktatuurin pystyttämishaiik-keista.
Huhtikuun .2 pnä nimitU k u ­ningas
oikeistolaisen ERE-puoIueen
edustajan Kanellopouloksen halli­tuksen,
joka saman kuun 13 pnä ha­jotti
parlamentin — vaalien toimeen
panoa varten. Viikkoa myöhemmin
iski upseerijuntta pidättäen yön hil­jaisina
tunteina maan koko parla­mentaarisen
johdon Kanellopoulö-s
i s t a E D A : n edustajiin;
K A A P P A U K S E N
ESIHISTORIAA
Upseerijuntan diktatuuri o l i ollut
"ilmassa" jo pitkät ajat: marras­kuussa
1966 väitti New York Time­sin
kii-jeenvaihtaja Sulzberger Kons
tantinin kanssa käymänrä keskuste­lun
jälkeen, että kuningas ei aio
hyväksyä "vasemmistopäämimste-riä"
SO. Papandi-eouta, vaan tällai­sen
"vaaran" uhatessa aikoo julistaa
perustuslain pätemättömäksi. Lau­suntoa
kc#jaltiin myöhemmin viral­lisesti.
Keskustapuoluetta tukeva Vema-lehti
väitti maaliskuun 1: pnä, että.
äärioikeisto " p y r k i i estämään vaa»
lien toimeenpanon ja lykkäämään
ne seuraavaan vuoteen". Maaliskuun
4 pnä lausui itse Papandreou: " M e
olemme tietoisia juntan aikeista es­tää
vaalien normaali järjesitäminen."
Helmi—-maaliskuussa tapahtui seu­raavaa:
EREn edustaja kenraali
Kouroklis kehotti armeijaa ja tur­vallisuuselimiä
"suorittamaan vas­tavallankumouksen".
Äärioikeistoa
edustava kenraali Loumakis sanoi
puhuessaan upseerikokouksessa T i i -
polisissa: "Ne jotka päättivät vaa­lien
järjestämisestä toukokuussa tu­levat
katumaan sitä katkerasti . . .
Vetoan teihin kaikkiin ja samalla
käsken teitä seuraamaan minua so­keasti.
Jokaisen upseerin joka ei
niin tee, tapan omin käsin."
Pariisissä pidetyssä Kreikan po­liittisten
vankien vapauttamista vaa­tivan,
liikkeen konferenssissa totesi
kenraali Giorgios Jordanides viikkoa
ennen kaappausta eli huhtikuun 15
pnä, että kuninkaan tarkoituksena
on antaa oikeistolle mahdollisuudet
hankkia väkivalloin parlamentti-enemmistö
käsiinsä. Kolmen viime
vuoden tapahtumat osoittavat, Jor­danides
sanoi, että valtion päämies
(Konstantin) haluaa vastoin perus-
$yOMiN UUTISIA
Kekkonen tapasi neuvostojobtalia
Moskovassa ^
Presidentti Urho Kaikkoselle tar­joutui
kesikivilkikona (8.11.) ennen
kQtim läihtöä tilaisuus tavata kor­keinta
neuvostojohtoa, sillä presi­dentti
Nikolai Podgorni, pääminis­teri
Aleksei Kosygin ja ensimmäi­nen
,varapääministeri Dimitri Pol-ijanski
' ilmasnttiivat iltapäivällä
«Suoneen suurJäJjetystööii.
Tarkkailijäipiireissä tämä 45 mi­nuuttia
kestänyt vierailu, josta ei
etukäteen juUiaistu tietoa, leimat­tiin
varsin kohteliaaksi huomaavai­suuden
osoitukseicsi. Suomen suur-iähetystiistä
todettiin ettei tilaisuu­dessa
käyty varsinaisia keskustelu­ja,
vaan kyseessä oli lähinnä seurus-telutuokio.
Presidentti ja Neuvostojohtajat
ajoivat sitten yhdessä" Suomen ja
Nieuvostoliiton lipuin koristetulle
Sherementievon Icintokentälle, jon­ne
'hyvästelijöiksi saapuivat myös
ulkomaankauppaministeri Nikolai
tuslakia estää vasemmistolaisen ja
jopa keskustalaisen hallituksen muo
dostamisen. :
Tämä kaikki on nyt historiaa. Ih-meellis;
tä on, että Konstantin yhä
hyväksytään"seurapiireissä" — kii­tos
USAn ja v^iän muidenkin. Pre­sidentti
Johnson ei kainostellut pu-ri&
taessaan Konstantinin kättä tä'
män äskeisen U S A n vierailun aika­na.
Demokraattiselle yleisölle o li
tarkoitiettu hänen epäselvä mumir
nansa, ettei junttahallitus ole "mi­nun
hallitukseni". Konstantin on
kuitenkin antanut sille siunauksen­sa,
ottanut vastaan sen valan van-nonnan.
Varovaisestikin ilmaisten
"näyttää siltä", että Konstantin jär­jesti
itse kaappauksen.
UUSI " P E R U S T U S L A K I"
Kreikan junttahalltius valmistelee
nyt uutta peiiistuslakia, joka pitäisi
esitettämän joulukuussa. Siitä vuo­taneiden
tietojen mukaan on maa­han
tarkoitus pystyttää kuninkaan
johtama diktatuuri: Puolueitten on
alistettava ohjelmansa hallitukselle,
joka on vastuussa yksin kuninkaalle,
ei parlamentille.
Maisteri Kallifatides puhui oikeas­taan
hyvin vähän Konstantinin roo­lista,
eikä juuri lainkaan ulkokreik-,
kalaisten pulmista. Kuninkaan rin­nalle
syytettyjen penkille hän asetti
kreHckalaisen suurpääoman ja ame­rikkalaisen
monitoimisen vaatava-koilujär
jestön CI A n . Ereikkal-isot
laivanvarustajat Onassis, Niarchos
ynnä muut ovat yksittäisilmiöitä.
90 pros. Kreikassa liikkuvasta pää­omasta
on amerikkalaista. Juntan
näkyvin hahmo eversti PattaKOs on
todistettavasti entisiä CIAn miehiä
ja muitakin todisteita CIAn mukana-peluusta
on olemassa. .
Toukokuun 28 päivän vaaleissa
olisivat keskustauinoni ja E D A pe­rineet
voiton, vaikkei suhteellista
vaalitapaa olisikaan vielä sovellettu.
(Vaalilain pariamenttikäsittely alkoi
vasta maaliskuun 8 pnä ja keskeytti
kaappauksen). Keskustan voitto
olisi merkinnyt NATOn kaakkoissi­vustan
heikentymistä, joka on U S An
"globaalisten etujen" vastaista. NA­TO
horjuu yleensä ja tällä ilman­suunnalla
erikseen Turkinkin alka­essa
lähentyä Neuvostoliittoa; Y h ­dysvaltain
6. laivasto pysytteli Atee­nan
sataman Piraeuksen tuntumassa
kaappaukseen aikoihin. Syytä puuttua
asioihin e i Ilmennyt kaiken sujuessa
loistavasti Prometheus-suunnitelman
mukaan.
USAta ja ClAaa on vaikeata saa­da
käpälälautaan. Konstantin on
konkreettisempi kohde. Nyt hän ja
hänen junttansa aikovat laillistaa
diktatuurin perustuslaiksi nimitetyl­lä
paperilla. — H. A .
Patolitshev ja varaulteoministeri
D. M. Vinogradov.
Lentokentälle saapuivat presi­denttiä
saattamaan lisäksi va^ankii-mousguhliin
osallistuneet oikeusmi­nisteri
Aarre Siononen ja II .valtio­varainministeri
E l e Elenius. He jäi­vät
vielä Moskovaan ottamaan osaa
sosialististen puialueiden' seminaa­r
i i n , joissa mplemmat pitävät alus-tuiksen.
Kolmas lokakuun vallanku­mouksen
50 vuotisiiuhlaan .osallis­tunut
hallituksen jäsen, kauppa- ja
teollisuusministeri Olavi Salonen
lähti kotimatkalle samalla: koneella
kuin presidenttikin. (HS)
Suomalaisia hanurimestareita .
Yhdysvaltoihin
Suomalaiset hanurimestarit Veik­ko
Ahvenainen ja Lasse Pihlajamaa
ovat lähdössä lähes puolen vuodien
pituiselle konserttimatkalle Yhdys­valtoihin
ja Kanadaan.
Konserttimatka alkaa tammikuus­sa
ja ensimmäinen konsertti pide­tään
New Yorkissa. Sieltä jatkuu
kiertua Floridaan, Arizonaan, Kali­forniaan
ja Michiganin kautta Ka­nadaan.
Matkan aikana ahtavat suo-malaishanuristit
yhteensä n; 40 kon­serttia.
Veikko Ahvenainen esiintyy
myös sinfoniaorkestereiden solisti­na
sekä osallistuu amerikkalaisten
hanuristien yhteiskonsertteihin.
Joulupukin maahan
15,000 asukasta
Ajatusta joulupukin maan perus-
• tamisesta napapiirin tuntumaan on
kehitelty pitkälle. Konkreettiseen
toteutukseen päästään vasta sitten,
kun tarkoitukseen saadaan sopiva-maa-
lalue. Joulupukin maaksi pe­rustettavan
kylän vaiheille tulisi ar­vion
mukaan kohoamaan 15,000
henkilön yhdyskunta.
Joulupukin tarinan elävöittämi­seksi
on jo kaksi ja puoli vuotta
tutkittu erilaisia mahdollisuuksia.
Toteuttaakseen ideat tarvitsevat
kiinteän pisteen ja siis joulupukil­le
olisi löydettävä paikka, mih!>
keko suunnitelma voitaisiin raken­taa.
Pukin oikea asuinpaikka Kor­vatunturi
on matkailun kannalta l i i ­an
kaukana j a siitä syystä olisi
joulupukin valtakunta ' saatava lä­hemmäksi
keskuksia. Joulupukki on
vanhin kansainvälinen satu; jota oli­si
osattava käyttää hyväksi.
Rovaniemen nuorkauppakamari
on innokkaasti puuhannut > suunni-nitelman
parissa. On laadittu alus­tava
ehdotus joulupulcih niaan toi­minnalliseksi
kaavioksi. Sen mu­kaan
alueen keskuksen muodosta­vat
pukin työpaja, asunto siekä las­ten
maailma. Ympärille sijoittuu
liikekeskus eri alojen myymälöi­neen
ja toimistotiloineen. Alueella
on myös erillinen hallintokeskus
sekä teollisuuskeskus. Lähellä sijait­sevan
kaupungin ja muun asutus­keskuksen
tarjoamia erilaisia palve-
(Jatkuu sivulla 3)
Toimittaja
syytettynä
jumalanpilkasta
Cape Town. — Eräs 21-vuotias
etelä-afrikkalainen joutuu oikeu­teen
marraskuun 27 pnä syytettynä
jumalanpilkJcaamisesta j a levittämi­sestä
epäuskoisuutta Jumalaan.
(3rristopher Pritchard, Cape
Town Yliopiston sanomalehden
Varsity'n opiskelija-toimittaja, puo­lustautuu
syytöksestä mikä nos­tettiin
hänen raportistaan jonka hän
julkaisi nimellä " I s God Dead"?
(Onko Jumala kuollut?)
Korkein sakko tämänkaltaisesta
syytteestä on $840.00 tai vankeutta
kolme vuotta, tai molemmat.
P Ä I V Ä N PAKINA
PIENI, TÄRKEÄ TIETOJEN KIRJA
Yleisessä kansansuosiossa oleva
Taskukalenteri — tällä kertaa
vuodelle 1968 — ilmestyy lähipäi­vinä
melkoisesti uudistetussa asus-
•sa.. • , „
Toimitus- ja latomotyöt on suo­ritettu
asianmukaisessa järjestyk­sessä
ja nyt tekee paino kovalla
kiireellä työtä saadakseen tuotteen
mahdollisimman i*yyäss§^sussa en
neri vuoden vaihdetta asiamiehille
j a -naisille sekä asiakkaille. Kalen­terin
voidaan tilata myös suoraan
•liikkeen konttorista.; Toivomus
onkin, että erjnäisillä työmailla ja
muilla enemmän tai vähemmän
eristetyiiiä paikoilla olevat kansa-laisemme
lähettäisivät joko yksi­tyis-
tai ryhmätiiauksensamahdoi-^
llsin>man aikaisin, sillä todehnä-
'köistä on, että Taskukalenteri
1968 tulee melko pian loppuun­myydyksi.
. Kuten aikaisemmin tuli jo sa­notuksi
tulevan vuoden Taskuka-lenteriin,
on tehty melkoisia kor­jauksia.
Erikoisuutena j a ehkä yhtenä
suurimpana parannuksena voi(laan
sanoa koko "kalenterlosastonV uu-slrninen
ja tarkistaminen niin si-^
säilönsä kuin teknisen asunsakih
suhteen.
Erinäisten merkkipäivien koh­dalta
on poistettu eräitä kansalai­sista
kaukaisempia sellaisia ja t i ­lalle
otettu jossakin määrässä uu­sia
suomalaisia hyvin lähellä ole-via
merkkitapauksia.
—Kalehteriosastö on lisäksi ladot­tu
toisella tavalla.
"^Kaiken tämän tuloksena on, että
eri^^ päivien kohdalta luetellut
merkkipäivät ovat entistä lähei­sempiä,
jä toisaalta se,-että kun-ikin
päivän, kohdalle jää kaienteri-osassa
huomattavasti enemrrtäh t i ­laa
muistiinpanoille. Uskomme,
että tämä korjaus ja parannus vas­taa
hyvin sen melko suuren työn
hinnan j a arvon, mikä siihen on
käytetty.
Myös n.s. "tekstiosastpon" on
töhty melkoisia muutoksia ja l i ­säyksiä.
Canadan centennial-vuotta kos­kenut
toistakymmenti( sivua käsit­tänyt
kirjoitus on saanut luvan
ijäädä historiaksi j a pois Tasku-kalenterista
vuodelle 1968; Sen t i ­lalle
on siaatu muita tietoja.
Uudistuksista maihlttäköön eri­koisesti
noin ikuuikausi sitten voi­maan
astuneet Canadan postimak­sujen
koi-otuikset. Valitettavaa
vain on, että se uudistus on hie­man
keskeneräinen sillä lopulli­nen
päätös kirjepostin korotukses­ta
odottaa vielä parlamentin hy­väksymistä.
Muilta kohdin on k u i ­tenkin
saatu postimaksuja koske­vat
tiedlot"päivän tasolle".
Sama pätee yanhuudeneläkkei-den
saannin ikärajan asteetlalsta
ilaskua ja vanhuudeneläkkeiden
pientä nouSua. Viimeksimainitun
seikan yiiteydessä on huomioitu
myös se "perusta" e l i "määritel-niä",
niinkä pohjalla voidaan tule­vaisuudessakin
odottaa eläkkeiden
'kohoamista.
Rakennusmiehiä, perheenemän-tiä
jä varsinkin "urheilukärpäsen
pureman" saaneita paljon auttava
uusi osa on taulukko, mi.ssä ver­taillaan
erinäisiä tuuma-, jalka- ja
jaardimittoja senttimetri- ja met­rimittoihin^,
Sen taulukon avulla
säästytään pitkiltä laskusuo);ituk-silta
kun esimerkiksi luetetaan ur-r
heilutuloksiä j q l k a - j a metrimitois­sa
j a halutaan niitä vertailla toi­siinsa.
Paras puoli tässä yhteydes­sä
on se, että pienikokoinen Tas­kukalenteri
on nimetisä mukainen,
j a sopii liyvin kuJjelettavaksi mies
ten taskuissa tai naisten käsilau­kuissa
täUaisten tärkeiden pikku-tietojen
varalta.
Samalla tavalla hyödyllinen tau­lukko,
varsinikin talvipakkasten
tultua on se, mistä saadaan pika-silmäyksellä
vastaus siihen, kuin­ka
paljon on esim. C-asteita joku
F-astemäärä tai päinvastoin.
Eräitten metsämiesten esittä­mien
pyyntöjen johdosta nyt i l ­mestyvään
Taskukalenteriin ön
taas otettu "Pyöreän puuh kuutip-taulukkö"
mistä pn tiettyä hyötyä
puukuutioita laskettaessa.
Ennakkotietona vastaisuuden va
raita voidaan toimituksen aloittees
ta tiedoiltaa, että tätä osastoa ei
todennäköisesi julkaista seur'aavis-sa-
taskukalentereissa, siiliä tarkoi­tus
on käyttää se tila jonkun
muun materiaalin 'käsittelyyn.
Huolehtikaa siis metsämiehet aika­nanne
siitä, ettei Taskukalenteri
1968 jää nyt ostamatta sillä siitä
voi olla hyötyä vielä yastaisuudes-
:sakin. , •...
Jökatapatiksessa uskomme, että
tämä pieni, mutta silti ajankoh­tainen
"tietojen kirja", saa run­saasti
lukijoita tuleyana vuonna.
'Suuresti kohonneistav^uptanriuk-sista
huolimatta täimän 132-sivui-sen
Taskukalenterin hinta on edel
leen vain 75 senttiä kappale.
• - lötnsäköura.