Vapaus, April 8, 1958

              .Sivu. 2
«
Tiistaina, huhtik, 8 p. Tuesday, April 8, 1958
V A P A U S
(UBEBTY) r-^:. ibdieipeiKient Labor
Orjprn vf J^lmiisfi Canadlians: Es-tätiMuk
rnvmiSll^ Authorlzed
as £ecoi3d-/(ua83 mäil by the Post
Cliice Departibent, Ottawa, ,.Pub-lidied
tlmce. .weekly: Tuesdays,
Tliursdaya änd gaturdays by Vapaus
r-HtiJJjhlng Corpiiany Ltd., at 100-102
Iim St. W„ Sudbury, Oiit*, Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi, pditot W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Örxtario.
Advertising. rates tipon application.
Translfttlon free of charge: •
T T L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 450
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.76
- -.Moskovasta saatiin joitakin päiviä aikaisemmin annetun
vUijaiiksen mukaisesti viime viikolla tieto; että Neuvostoliitto
lopettaa i i n ^ ^ kaikki ydinaseiden kokeilut ja
i;Öl^ittaa Yhdysvalta ja Britanniaa menettelemään samoin.
§i(ipaUa kertaa Moskovasta tiedoitettiin, että Neuvostoliitto
ohvalmis allekirjoittamaan länsivaltain kanssa virallisen so-
^ijiitiKäeh'^säcä yairiaseid^ kokeilujen lopettamisesta, että
iliiä|ia tubt^^^ ja kokonaan pannaan julis-tfmisWtQ.^^^^^^^
V^^ Yhdysvaltoihin ja Britanniaan, että
ne myös lopettaisivat ydinaseiden kokeilut Moskovan tiedon­annossa
i^änötaan, että jos nämä länsivallat eivät tähän ihmis-kuiiriah
yleiseen toivomukseen suostu, silloin Neuvostoliitto
j^jlii^ättääi itsielleen vapauden tarpeen tullen ryhtyä uudelleen
y^in-öseiden kokeiluun.
;;'Xäniä "pommi" sai luonnollisesti heti val-tjryan
suurta huomiota osakseen kautta maailman. Rauhan-
'puoiuistajat kaikkialla maailmassa — lukeutuen niihin sellai-
•set''puplueettomat maat kuin Intia ja Japani — tervehtivät
föta'toimenpidettä suurella ilolla. Mutta Yhdysvaltain dip-lei^
lTaätti^n ja heidän talutusnuorassaan kulkevien "liittolais-
IJfitl^en" dipipm^ Neuvostoliiton an-
*tani& käytännöllinen esimerkki varustelukilvan lopettamisen
^hyväksi aiheuti suurta itkua ja hammasten kiristystä.
« o.r.Washingtpnissa on myönnetty avoimesti, kuten menet-tteliresimetkiksi
valtiosihteeri John Foster Dulles, että lopet-
Itaessa^^ yksipuolisesti ydinaseiden kokeilut "Neuvostoliitto
^saavutti iutiren propagandavoiton'".
^ ''Mutta tästä nousee tietenkin kysymys, miksi ei Yhdys-
^vSö^t käjKtänyt tilaisuutta hyväkseen ja kaapannut itselleen
fliS.Vpropägandavoittoa*' ilmoittamalla Moskovan tavolti,
^It§?"i1idysvallat lopettaa kaikki ydinasekokeilut ja kehoittaa
-Neuvostoliittoa menettelemään samoin? Tässä yhteydessä
; öft%elä korostettava sitä seikkaa, että Neuvostoliiton "pom-
. i|ii", ei. tiilut kenellekään yllätyksenä, sillä päämijiisteri
E&TiShtshev vihjasi jo viikkoa aikaisemmin julkisesti, että
•i^euvostoiiitossa harkitaan tällaista toimenpidettä! Se antoi
WashingtoBiJle yllin kyllin aikaa rientää Neuvostoliiton
'edelle jaij^oittaaiensimmäiseksi ydinaseiden kokeilujen lo-
•pgtt*nci^(^ar^^]^ Waiishington olisi halunnut saada tällai-
•Ä*%röjpagä^^
:, '^Miitta^ halunnut tällaista "propaganda-voittoa'Vsiksik|
insejei halua sen paremmin ydinaseiden ko­keilujen
lopettamista kiiin muitakaan toimenpiteitä varus-tib%
teeri jDuU^ ja kristinuskos-takiä[^
ijnii^^ yksinomaan ja ainoastaan
aiheiikkÄiiEu[S|eri y ja muiden sotavälineiden siu-hittkseratr^
yi^^^ Philip Deane selit-,
ijääkih IAHU^ Washingtonin kirjeessään
^aiksi M i ^ i ^ ^ "propagändavoittoa"' halunnut
it$ei^eeru Ää^^ Globe and Mail lehdessä julkaistussa
Mielissään:
;; **. . . Täkäläinen (Yhdysvaltain) hallitus pelkää esimer­kiksi
sitä, että jos se yrittää voittaa Venäjän rauhanehdotus­ten
alalla, se (USAn hallitus) voi tulla työnnetyksi tilantee-
•s€«tt, täj^yy purkaa merien takana olevat sota-
:^u||d^ pidetään vieläkin välttämättöminä hyök-
.löiyksen pidättämiseksi. Yhdysvallat voitaisiin johtaa tilan-
.teeseen, missä sen tulisi vetää sotajoukkonsa pois Euroo-pasta
. . . \ \
] '• • •
• Valtiosihteeri Dulles pu^olusteli hallituksensa kielteistä
'kantaa myös väitöksellä, että hyvä on Neuvostoliiton nyt
.iQplietteäydiha^^ se "on juuri suorittanut
: sarjan uiisia kokeita". Tosiasia on tässäkin taru^ kummempi
ja Britannijui työväenpuolueen kansallinen johtaja, mr. Hugh
; Gaitskell smtoikin tähän väitökseen murskaavan vastauksen
kysymällä, että miksi eivät länsivallat suostuneet jo viime
• vuonna Neuvostoliiton ehdotukseen ydinaseiden kokeilujen
; lopeltamiseksi? Kun Yhdysvallat kieltäytyi viime vuonna
'^aoBioiii kuin tänäkin vuonna allekirjoittamasta Neuvostolii-
; f ( ^ kanssa sopimusta ydinaseiden kokeilujen lopettamisesta,
• til& öiUoin ei;v DuUesilla ole mitään pohjaa
pimua N^euyostoliiton viimeisimmistä kokeista —* jollei hän
•hriiua alakäden kät?lfa' ft^^ että Neuvostolitto on lop-
. pij^en lopuksi edellä myös ydinaseiden kehittämisen alalla
i ~ vaikka esimerkiksi Rosenberg-pariskunta kärvennettiin
sähkötuolissa noita jahdin korkeimmillaan riehuessa syytet-
: tj:nä 'siitä, että he'muka "suunnittelivat" atomisaläisuuksien
• :vaJ|röiluä Neuvostoliiton hyväksi. Ja mitä ydinaseiden kokei-
•lumäärään tulee, niin Neuvostoliiton sanotaan suorittaneen
''vain" 50 koetta jota vastoin Yhdysvallat on suorittanut 120
koetta, puhij^ kymmenien tuhansien siviili-rih-mistenE^
i^ffiiiMfö ffi^
Kukika tärke^ esi-na[
«pk^yÄn^(?kdlce]^uje on, se näkyy yksin-omaai^
yhdysvaltalaisia ja japanilaisia tiede-i^
el^'fpn tuUut .ti^tkimustensa perusteella siihen lopputu- -
lökseelji[että:;^än jjäivään mennessä suoritetut ydinaseko-kleet
viivat aiheuttaa miljoonien ihmisten ennenaikaisen kuo­leman,
ja että jos näitä kokeita jatketaan, niin koko ihmis-kimiian
vaaratilanne voidaan saavuttaa 15-20 vuoden ku­luttua!
V Puhuessaan vaalipäivän iltana TV:n välityksellä cana-dalaisille
voitostaan, pääministeri Diefenbaker sanoi uuden
hallituksensa edessä olevan kaksi tärkeintä kysymystä: Kan-iSBJlinant
työ^ ja kansainvälisen rauhan kysymys.
o Me puolestamme olfemme vakuuttuneita siitä, että val­tava
enemmistö canadalaisista hyväksyisi suurella innostuk-isella
S M jos Diefenbakerin hallitus tiedoittaisi kannattavansa
l^äv ^ttä Yhdysvallat ja Britannia seuraavat Neuvostoliiton
csdmerkkifi ydinaseiden kokeilujen 1^^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kaarlo Niemi. Wähnapltae, Ont.,
täyttää tänään, huhtikuun 8 päivänä
60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Mitä iiiuut sanovat
7
ETUSIVUN OTSIKKO
"Paavi kehoittaa maailmaa ponnis-telemaan>
äuhan hyväksi."
SISSSIVUOTSIKKO
"(Syngman) Rhee kieltäytyy asevoi­mien
pienentämisestä."
—Globe and Mail, huhtik. T p.
PARI PÄIVÄÄ AIKAISEMMIN
"Jos ihmiskunta mielii säilyä; Ydin-asevarustefukilvassa
on vain kaksi
vaihtoehtoa: Aseistariisuminen tai
perikato'."
—Bertrand Riissellin artikkelin
otsikko Globe and MaiMehdessä.
Jos Iiitto\riiaIieh ttdokiset oyat
minkäänlaisena todiste^ha, nila pe
korostavat sitä, että ön yaknVasti
uudelleen 1 tarkistettava työväestön
poliitti$tä toiinintaa. On ilmeistä,
että valtaosa työväestöstä ei ääines-tänyt
CCF:n puolesta vaan suuri
määrä edelleen kannatti joko libe­raalien
tai konservatiivien ehdok­kaita.
.-
Kii^. H I L U A S I KASHTÄI^ | ko^ka muodon on oltava sellaii^r^
ilinkälaiset olivat polfittisen toi- ««ä se tekee todellisen yhtenäisyy
mlnnah muodot? Koko sodan jälkei­senä
. kautena CCF on koettanut
päästä työväestön "poliittiseksi sii­veksi".
Se sai entisen' CCL:n kan­natuksen.
Viime aikoina se on saa­nut
ammattiyhdistysliikkeen Onta^
rion jä British Columbian maakttn-
Tämä 3iitä huolimatta, vaikka
KUKA ON ISÄNTÄNÄ TÄÄLLÄ
CANADASSA?
"USA:n yhtiön johtokunnan jä­sen
voidaan tuomita $100,000 sak­koon
ja vuodeksi vankilaan, jos sen
canadalainen älayhtiö myy tavaraa
K i i n a a n . . ."
— Uutistieto sen jälkeen kun Ca-nadasSa
paljastui, että Fordin pää­maja
Yhdysvalloissa esti canadalai-sen
siayhti&nsäi Windsörin tehtaat
myymästä Kiinalle tuhat autoa.
Häät oikein vanhaan
suomalaiseen malliin
Praha. — Jan Demeter vietti hää­yönsä
putkassa — ja useimmat hänen
häävieraansa sahraalassa. Asia oli
nihi, että hfilsÄ oU tullut vähän ny-kästyksL
Häävieraat ja sulhanai
olivat ottaneet yhteen puukkoja, la­pioita
ja kirvestäkin käyttäen kun
liekkiin oli lebnahtaiuit eräs vanha
perheriita. Ilmoittivat poliisit.
useat ammattiyhdistysliikkeen maa-kuntajärjestöistä,
paikallisista neu­vostoista
ja unioista antoivat täyden
tukensa CCF:n ehdokkaille, antoivat
ehdokkaille vaalltyöläisiä ja lahjoit­tivat
huomattavasti varoja vaali­kampanjan
hyväksi.
Mikä meni väärin?
Tärkein seikka oli siinä, että vaik-
-ka CCF väitti olevansa vaihtoehtona
vanhoillisille monopoolipuolueille,
se todellisuudessa ei ollut sitä.. >
CCF:n johto on työntänyt syrjään
sosialismin tavoitteet ja siirtynyt oi­kealle.
Mutta mitä enemmän se on
siirtynyt oikealle sen enemmän saa­mattomaksi
ja voimattomaksi se on
muuttunut.
Tämä seikka parhaiten näkyy
CCF:n kuluvan vuoden vaaliohjel­masta,
vaaliohjemasta, mikä ön
täynnä reformeja, mutta mikä si­sällöltään
ei eroa vanhoillisten puo:
lueiden vaaliohjelmista. Toisaalta se
jätti "taistelun" rauhan puolesta
Pearsonille ja salli Diefenbakerin
'esiintyä miehenä, joka uskaltaa vas­tustaa
Yhdysvaltoja.
Näissä olosuhteissa CCF:n yritys
esiintyä vaihtoehtona vanhoillisille
puolueille, kun todellisuudessa se ei
esittänyt vaihtoehtoista ohjelmaa,
epäonnistui täydellisesti.
tulokset osoittavat, että muodollinen
kannatus ei ole tie, minkä avulla
saadaan työväestö osallistumaan to­delliseen
itsenäiseen ja yhtenäiseen
työväestön poliittiseen toimintaan.
Todellisuudessa se usein muodos­tuu
sen sijaiseksL On yksi asia
edustajakokouksessa voittaa edusta­jien
enemmistö, mutta on toinen
asia voittaa työläiset kannattamaan
sitä ohjelmaa.
' Tul^e pakosta esille kysymys, että
onko toisia muotoja olemassa, jotka
olisivat pafempiä nykytilanteessa?
Tästä kysymyksestä on jatkuvasti
keskusteltu ammattiyhdistyspiireis-sä
ja vaalien tulokset mahdollisesti
kiihdyttävät keskustelua. Esille nou­see
taas kysymys labor-puolueen tai
Labor-Farmer-puolueen muodosta­misesta,
joka perustuisi ammatti­yhdistysliikkeeseen
tai yhteistoi-*
mintaan ammattiyhdistysliikkeen,
farmijarjestöjeh, CCF:h ja LPP:n
kesken.
Yksi asia on selvä. Ainoastaan to­dellisella
yhtenäisellä työväenpoiiit-tisella
toiminnalla voidaan saada
työväestö kannattamasta vanhoilli­sia
puolueita ja valitsemaa;! yhä
runsaamman määrän työtätekeviä
miehiä ja naisia parlamenttiin.
Tästä syystä poliittisen toiminnan
muoto ei ole toissijainen kysymys,
jden inahdölliseksi, eikä olla sen es-:
teenä kuten CCF tahtoo olla täö*
kertaa.
Konservatiivien ennenkuulumaton
voitto saattaa voimistaa konserva­tiivi-
puolueeseen lukeutuvia taantu­muksellisia
aineksia, jotka mahdol­lisesti
vaativat hyvityksiä työväes­tön
kustannuksella.
Siitä ei ole kysymystäkään, ettei­kö
ammattiyhdistysliikkeen edessä
ole kokonaan uudet olosuhteet kon­servatiivihallituksen
ollessa oh-,
jaksissa ja se vaatii ammattiyh­distysliikkeen
täydellistä yhtenäi­syyttä.
Ensimmäisenä tehtävänään sen on
painostettava hallitusta ryhtymääiT
toimenpiteisiin vakavan taloustilan­teen
ratkaisemiseksi CLC:n ehdo­tuksien
mukaisesti.
Vaalitulokset mahdollisesti ai­heuttavat
masentumista annmatti-yhdistyspiireissä
ja mahdollisesti
herää ajatus, että poliittinen toimin­ta
on tarpeetonta. Vaalitulokset kui­tenkin
viittaavat päinvastaiseen
suuntaan ja konservatiivihallituksen
olemassaolo voi hyvinkin kiihoittaa
sellaiseen poliittiseen toimintaan,
jota Canadassa ei ole aikaisemmin
saavutettu.
Tämän katsantokannan suhteen
Canadian Labor Congressin poliit­tista
valistusta käsittelevä konfe­renssi
Winnipegissa huhtikuun 20
pnä voi suorittaa tärkeän palvelun
tarkistamalla vaalien tulokset ja as­tumalla
rohkeasti tielle, joka voi
johtaa laajempaan työväestön itse­näiseen
ja yhtenäiseen poliittiseen
toimintaan.
Canadan rauhanliikkeen johtaja tri James G. Endicött sai kun­nian
esittää Intian pääministeri Nehrun Maailman i-auharin^u-'
voston jäsenille New Delhissä maaliskuun 22 pnä Nehru tin
etualalla ja hänen ja tri Endicottin välillä on tunnettu CoA-gress-
piiolueen johtaja Pandit Sundarlal.
NL odottaa muiden maiden yhtyvän
a-asekokeiden lopettamispäitökseen
Suomen - Neuvostoliiton
(Presidentti Kekfkosen ja presidentti
Voroshilövin lausunnot merkkipäivästä
Villiriistan
Kuluva viikko (huhtik. &-12
p.) on Ontariossa kuten Cana­dan
muissakin maakunnissa
omistettu erikoiseksi luonnon
ja villiriistan suojeluviikoksi,
joipka aikana kiinnitetään suu­ren
yleisön huomiota näiden
luonnonresurssiemme suojele­miseen
ja järkevämpään kä3rt-öön.
Tätä, vuonna 1944 kuolleen
Jack Minerin muistoksi järjes­tettyä
"viikkoa" vietetään huh­tikuussa
1947 tehdyn liittopar-lamentin
päätöksen mukaisesti.
Jack Miner oli todellinen ur­heilumies,
joka järjesti tässä
maassa ensimmäiset riistasuo-jeluyhdistykset
ja hänen sano­taankin
tehneen villiriistan
suojelemiseksi enemmän kuin
kukaan muu yksilö Pohjois-
Amerikan mantereella. Jack
Miner perusti esim. Kingsvil-leen,
Lounais-Ontarioon kuu­luisan
turvapaikan muuttolin­nuille.
Hän kiinnitti eläissään
suurta huomiota lasten kasva­tukseen
ja suositteli, että jokai­sen
lapsen pitäisi tehdä linnuil­le
pesäpaikkoja, sillä, kuten
hän selosti, "lapset eivät anna
kenenkään loukata lintua joka
tekee pesänsä hänen valmista­maansa
linnimkoppiin."
Kysymys luonnon ja villiriis­tan
suojelusta on tietenkin sik­si
suuri ja monitahoinen asia,
ettei siihen voida lyhyen kir­joituksen
puitteissa yksityis­kohtaisemmin
syventyä. Mutta
me kaikin olemme yksimielisiä
siitä, että luonnonresurssiemme
ja villiriistamme suojeluun ei
vieläkään kiimiitetä riittävän
suurta huomiota. Ja kuitenkin
meiltä jää perinnöksi tuleville
sukupolville paljcm köyhempi
ja värittömämpi Canada, ellei
nyt kiinnitetä riittävästi huo­miota
siihen, että järvissä,
joissa ja puroissa säilyy kala­kantamme,
ja että metsissäm­me
on riittävästi nykyistä villi­riistaa.
Tässä mielessä kun—osallis­tumme
tämän "villiriistavii-kon"
viettoon, silloin opetam­me,
lapsille aakkosia lintujen
ja muiäen eläinten suojelemi­sesta,
ja kiinnitämme omaa
huomiotamme - siihen, miten
luontoa ja villiriistaa hävite­tään
vieläkin, tarpeettomasti
sekä kaupallisessa mistään piit­taamattomuudessa
että yksilöl­lisessä
ajattelemattomuudessa.
Moskova. — (SIB) — Pravda
on julkaissut Neuvostoliiton kor­keimman
neuvoston ydinaseko-keOojen
fopettamista koskevan
päätöksen sanamuodon. Itse pää­tös
perusteluineen kuulua seuraa­vasti:
Päämääränään saada atomi- ja
vetyasekokeilujen lopettaminen
käytännössä alkuun, jolloin voitai­siin
ottaa ensimmäinen askel ihmis­kunnan
lopullista vapauttamista
kohti tuhoisan atomisodan pelosta
Sosialististen NeuvostotasavaltÖjetf
Liiton korkein neuvosto päättää:
1. lopettaa Neuvostoliitossa kaik­kien
atomi- ja ydiasekokeilujen t o i '
mittaminen.
SNTLn korkein neuvosto odottaa
toistenkin atomi- ja vetyaseita omis­tavien
valtioiden parlamenttien te­kevän
puolestaan voitavansa, jotta
näiden aselajien koeräjäytykset lo­petettaisiin
myös niissä maissa.
2. antaa SNTL ministerineuvoston
tehtäväksi ryhtyä tarpeellisiin toi­menpiteisiin
tämän päätöksen en­simmäisen
momentin toteuttamisek­si
käytännössä ja kääntyä atomi- ja
vetyaseita omistavien muiden val­tioiden-
puoleen kehoittaen niitä ryh­tymään
samanlaatuisiin toimenpitei­siin
varmentaakseen atomi- ja vety-asekokeilujen
lopettamisen kaik^
kialla ja ikuisiksi ajoiksi.
Siinä tapauksessa, jos muut ato­mi-
ja vetyaseita omistavat suurval­lat
tulevat jatkamaan ydinasekokei
luja, on SNTLn hallitus ilman muu­ta
vapaa toimimaan atomi- ja vety-asekokeiluissa
Neuvostoliitossa yllä-esitet3rt
seikat ja Neuvostoliiton tur­vallisuuden
edut huomioonottaen.
SNTLn korkein neuvosto toivoo,
että toisten valtioiden parlament­tien
taholta tuetaan asiaankuuluval­la
tavalla Neuvostoliiton aloitetta
ydinasekokeilujen lopettamisasias-sa.
SNTLn korkein neuvosto on sy­västi
vakuuttunut siitä, että jos
muutkin ydinaseita omistavat val­tiot
vastaukseksi Neuvostoliiton
päätökseen lopettavat puolestaan
ydinasekokeilut, niin siten on pääs­ty
ensinunälneh käytännöllinen as­kel
kohti rauhan lujittamista ja
kaikkien kansojen turvallisuuden
varmeutjimista. Tällä olisi epäile­mättä
suuri merkitys koko kansain­välisen
tilanteen tervehdyttämiselle
ja se edistäisi ihmiskunnan vapau­tumista
masentavasta huolesta -rau-sesta.
Tässä mielessä ovat Neuvos­toliiton
korkoin neuvosto ja neuvos­tohallitus
esittäneet viime vuosien
aikana useita konkreettisia ehdotuk­sia
ydinasekokeilujen lopettamises­ta
ja näiden ehdotusten pohjalla oi
täisiin jo ajat sitten voitu päästä so­pimukseen.
Vetoomuksessaan Yhdysvaltojen
kongressille ja Ison Britannian par­lamentille
toukokuun 10 päivänä
1957 Neuvostoliiton korkein neu­vosto
kehoitti USAn kongressia ja
Ison Britannian parlamenttia toi­han
ja tulevien sukupolvien kohta-1 mimaan sopimuksen aikaahsaämi-lon
täiiden. sen hyväksi Neuvostoliiton, USAn
Päätöksen perusteluissa todetaan ja Ison Lvitannian välillä atomi- ja
seuraavaa:
Kysymys atomi- ja vetyasekokei-lujen
keskeyttämisestä on saanut
vuosittain ja kuukausittain yhä suu­remman
merkityksen rauhaa ja kan
sojen hyvinvointia silmälläpitäen.
Nykyisin ihmiskunnan valtaenem-mistö
vaatii ydinasekokeilujen lo­pettamista.
Siitä huolimatta, että
kansat ovat jo useita vuosia pyrki
neet tarmokkaasti näiden kokeilu­jen
lopettamiseen, on kokeiluja jat
kettu, mikä on johtanut yhä uusien
turmiollisten .ydinaselajien rakenta­miseen,
radioaktiivisten aineiden
.kerääntymiseen ilmaan ja maape­rään,
mikä myrkyttää ihmisten eli­mistön
ja vaarantaa tulevien suku­polvien
normaalin kehityksen.
Neuvostoliitto on ponnistellut sit
keästi ja johdonmukaisesti päästäk­seen
ydinaseita omistavien suurval­tojen
kanssa sopimukseen ydinase
kokeilujen suorittamisen välittö-mä^
tä ja ehdottomasta lopettami-vetypommien
koeräjäytysten lopet­tamiselta
viivyttelemättä.
Viime istunnossaan viime vuoden
joulukuussa Neuvostoliiton korkein
neuvosto ehdotti neuvostokansan
yksimielistä horjumatonta rauhan
tahtoa ilmentäen, että Neuvostoliit­to,
Iso Britannia ja USA sitoutuisi
vat lopettamaan tammikuun 1 päi­västä
1938 alkaen kaikki atomi- ja
vetyasekokeilut.
Mutta USA ja Iso-Britannia eivät
kannattaneet näitä Neuvostoliiton
ehdotuksia. Siitä oli seurauksena
että maapallon eri osissa jatketaan
edelleen atomi- ja vetypommien
koeräjäytyksiä, mikä osoittaa pai­neen
lisääntyvän entistä vaaralli­sempien
massatuhoaseiden kehittä­misen
alalla.
— Tähtitieteilijät ovat sitä miel­tä,
että kuun kraatereista toiset
ovat 150 mailia leveitä ja neljä mai­lia
syviä.
Helsinki. — (Suomi Seura) —
Tasavallan presidentti Kekkonen
toteaa, että hedelmistään puu tun­netaan.
Kaupalliset ja kulttuurisuh­teet
Suomen ja Neuvostoliiton vä­lillä
ovat kehittyneet ilahduttavasti
ja, mikä psurhainta, kansojen väli­nen
ymmärtämys on saavuttanut
sellaisen asteen, jota hyvä naapu­ruus
edellyttää.
Näiden vuosien aikana on luotu
edellytykset kansojemme välisen
ystävyyden syntymiselle ja kestävä
pohja sen jatkuvalle lujittumiselle.
Kun otetaan huomioon historiamme
vaiheet, on saavutuista pidettävä
suuremmoisena.
Mitä tulee sopimuksen merkityk­seen
kansainvälisen tilanteen kan­nalta,
toteaa tasavallan presidentti,
että kaikkien etu kansainvälisessä
politiikassa vaatii sodanvaaran pois­tamista
ja rauhanomaisen vuorovai
kutuksen valtaanpääsyä. Pahimpa­na
esteienä on keskinäinen epäluot­tamus.
Suomen ja Neuvostoliiton
suhteiden kehitys sodanjälkeisinä
vuosina osoittaa, että sellaisten mai­den
keskeii, joilla on erilainen yh-teiskimtajärjestys,
voidaan saada ai­kaan
luottainuksellinen vuorovaiku­tus
ja yhteistyö.
Vastaisuutta ajatellen tulee kes­kinäisen
luottamuksen lujittaminen
olemaan Suomen ulkopolitiikan
päämääränä suhteissamme Neiiyos
toliittoon. Se antaa selvän ohje-'
nuoraa toiminnalle yksityistapauk­sissa.
Erityisesti toivon keskinäi­sen
tuntemuksen syventymistä sekä
sen ohella kaupallisten.kosketusten
menestyksellistä jatkumista kum­mankin
maan hyvinvoinnin edistä
miseksi. Tieteellis-teknilliselle vuo­rovaikutukselle
ja kulttuurivaihdoi
le toivotan hedelmällistä tulevai­suutta
maittemme henkisen ja ai­neellisen
menestyksen hyväksi.
Presidentti Voroshilov toteaa m.
m, että Neuvostoliiton ja Suomen
välillä solmitun ystävyys-, yhteis­työ
ja avunantosopimuksen 10 vuo­tispäivän
lähestyessä voidaan tyy­dytyksellä
todeta neuvostoliittolais
suomalaisten suhteiden jatkuva pa­raneminen
viime vuosien aikana,
suhteiden, jotka perustuvat valtiol­lisen
suvereenisuuden riippdmatto-muu-.
len periaatteille . . .
Neuvostohallitus on aina pitänyt
suurimerkityksellisenä Pohjois-Eu-<
roopan rauhaa ja turvallisuutta sekä
pyrkinyt suhteiden parantamiseen
Skandinavian maiden kanssa. Olem­me
sitä mieltä, että Neuvostoliiton
ja Skandinavian maiden välisten
suhteitten kehitysmahdollisuudet ei­vät
ole vielä läheskään käytetyt ja
siinä mielessä tervhdimme jokaista
aloitetta, joka tähtäisi näiden suh­teitten
parantamiseen . . .
Suurena panoksena ystävyyden ja
luottamuksen lujittamisessa o>vat
neuvostoliittolaisten ja suomalais­ten
johtavien valtiomiesten hedel-mällisot
henkilökohtaiset kosketuk­set.
Suurella tyydytyksellä muiste­lemme
tapaamisiamme Suomen
suurten valtiomiesten, edesmenneen
presidentti J . K. Paasikiven ja hä­nen
seuraajansa U. K. Kekkosen
kanssa.
Tuollaiset tapaamiset antavat hy­vän
mahdollisuuden pohtia molem­pia
osapuolia kiinnostavia pulmaky-symyksiä
ja viitoittaa tietä niiden
ratkaisemiseksi. E i ole epäilystä­kään
siitä, etteikö Suomen tasaval­lan
presidentin U. K. Kekkosen lä­hitulevaisuudessa
tapahtuva vierai­lu
Neuvostoliittoon muodostuisi näi­den
hyödyllisten kosketuksien me­nestykselliseksi
jatkoksi. (Maak.)
Kuutoset? —
apnlUpaiyana
Teheran.— 32-vuotias nainen syn­nytti
iStelä Persiassa joitakin päiviä
sitten kuntoilet, neljä poikaa ja kak­si
tyttöä, kertovat Teheranin lehdet
kaikkr vdivat hyvin.
Naisöii nimi — ellei kaikki ole p i ­laa
— on Fatemeh ja hänen mie­hensä
Hemad. Nainen synnytti o l ­lessaan
paimentamassa lampaita
Selbooth-saarella Etelä Persiassa.
Lehd-t kertovat, kuinka.- hän kie­toi
vastasyntyneet mustaan hun­tuun
ja lähetti sisarensa kylään a-pua
hakemaan. Koko kylä iloitsee
nyt onnellisesta perhetapahtumasta.
TÄTÄ
JA
II
TULI ITSE KATSOMAAN
Eräs laupean näköinen mies tuli
paikalliseen tuloverotoifilistoon ja
katsoi toimiston johtajaa säteilevin
ilmein.
"Mitä voisin tehdä teille?", kysyi
tuo virkamies.
" E i mitään, ei kerrassaan mitään,
halusin vain tavata ne ihmiset, joi­den
hyödyksin työskentelen."
sesta tuomittu Fuchs
Lontoo. — Brittiläisten viranomais­ten
keskuudessa on viime aikoina
pohdittu onko minkäänlaisia mahdol­lisuuksia
järjestää Klaus FuchsUle
tiiteeUiatä työtä kun hän pääsee va­paaksi
vankeustuomiostaan.
Ö-vuotias Klaus Fuchsin havaittiin
syyllistyneen maanpetokseen ja hänet
tuomittiin 14 vuodeksi vankeuteen.
Kun huomioidaan hyvä käytös van­keusaikana
Fuchs pääsee vapaaksi
ensi vuonna.
Brittiläisissä lehdissä on osoitettu,
että brittiläiset haluaisivat estää hä­nen
^Llää^mästa entiseen kothnäa-hansa
Saksaan, sillä hänen isänsä
edelleen asuu Itä-Saksassa.
Britannian nykyisten, lakien mu­kaan,
Fuchsia ei voida estää poistu­masta
maasta "kun hän palvelee huo­mionsa,
sillä hän menetti JBritannian
kansalaisoikeutensa kun hänet ha­vaittiin
syylliseksi maanpetokseen.
Fuchs . on maailman etevimpien
atomialan tiedemiesten joukossa ja
britUIälset haluaisivat Järjestää niin,
että hän Jatkaisi tutkhnustöitään
Britanniassa.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Näytelinäjuhlista, "Mareista" jne.
Hyvä oli pääsiäispyhinä täällä
Sudburyssa pidetty CSJ:n näytel-mäjuhla,
missä saatiin nähdä kaik­kiaan
S yksinäytöksistä näytelmäää.
Yhtenäi juhlavieraana allekirjoitta­nut
haluaakin nyt päättäjäisiksi
panna ''Eskon puumerkin" siihen
jälkikeskusteluun, mitä juhlista
käydään.
Suurella ilolla .voidaan juhlaylei­sön
kannaita todeta se, että juhlissa
saatiin nähdä ja kuulla mainioita
esityksiä. Vaikka nyt ei ollutkaan
kilpailua näytelmien välillä, kuten
aikaisemmin, niin siitäkin huolimat­ta
oli näytelmiä valmisteltu entistä
huolellisenunin. Näytelmien esitys-taso
oli ainakin allekirjoittaneen
mielestä nyt huomattavasti kor­keampi
kuin aikaisemminl Tämä
pitää palUkansa poikkeuksetta kaik-.
kiin näytelmiin, sillä yleisenä ta­voitteena
tuntuu olevan, että näy-telmäjuhlista
pitää saada jotakin
oppiakin — ja siihen päästään vain
siten, että annetaan mahdollisim­man
täysipainoisia esityksiä.
. • • • •
"Oskarien" jako on luonnollisesti
erottamaton osa näytelmäjuhlista.
Vaikka onkin "julkinen salai­suus",
että "Oskarien" ja muiden
palkintojen jakamisesta huolehtinut
komitea ei väitäkään olevansa
"erehtymätön", ja vaikka esim. E i ­no
Laakso palkmtoja jakaessaan
myönsi avoimesti, ettei kaikkien
palkintojen määrittely tapahtunut
yksimielisesti edes mainitussa ko
miteassa, niin me kaikin olemme
varmaan yksiihielisiä siitä, että
"Oskarit" ja muut palkinnot saa­neet
olivat hyvin asainneet nämä
palkintonsa! Sydämellinen onnittelu
heille kaikille tältäkin palstalta!
Mutta kun on niin paljon hyviä
ja todella hiottuja esityksiä, mitä
saimme näissä näytelmäjuhlissa
nähdä ja kuulla, niin silloin tulee
pakostakin mieleen ajatus, että kyl­lä
niitä "Oskareita" ja muita pal­kintoja
pitäisi olla enemmän, että
voitaisiin julkisesti huomioida mo­net
hyvät suoritukset! Tämä vä­hentäisi
kuitenkin palkintojen arvoa
ja niinmuodoin on tyydyttävä näy­telmäjuhlissa,
kuten muissakin tä
mänsuuntaisissa tilaisuuksissa sii­hen,
että "kaikki" eivät voi palkin­nolle
päästä — vaikka heidän suori­tuksensa
sen hyvin ansaitsisivatkin.
EU kuten "olympipialaiskisoista"
puhuttaessa sanotaan: osallistumi­en
voittoa tärkeämpi!
Tässä mielessä allekirjoittanut on
täysin tyytyväinen palkintojen j a ­koon.
Mutta jos olisi enemmän "Oska­reita"
jaettava, niin me puolestam­me
suosittelisimme ainakin "toista
palkintoa" Soon näytelmän (Suur­siivous)
mainiolle "vanhalle piial­le"
(Ida Lehtoselle) rohkeasta, sula­vasta
ja tykätystä esityksestä.
Torontolaisteh "Viimeinen Lento"
sai tältä palstalta ohjaajapalkkion
(Paula Woodly)) kerrassaan hieo-tusta
"kokonaiskuvasta", missä oli
huomioitu kalkki yksityiskohdat
viimeistä piirtoa myöden.
Ainakin "toisen palkinnon" saisi
tältä palstalta St. Catharinesin "pas­tori"
(J. Terho) jos hän oUsi oUut
huolellisempi '^pukeutumisessaan —
seikka johon eräiden torontolaisten-kin
miesten sietää kiinnittää huo­miota.
.
Sudburylaiset O. Grenon ja Aulis
Liinamaa antoivat nuorten kohdal­ta
ikäfmkuin varoituksen varttu-neinunlile,
että uusia "Oskarin" ta­voittelijoita
on tulossa.
Majavajärven Antti Ranta ja
iSoon Marljm Konka antoivat myös
miellyttävän vaikutuksen esityksil­lään.
Tässä on vain mnutamia mai­nintoja
monista mutta nekin
osoittavat, että "Oskareita" olisi
saanut oUa enemmänkin!
• *'' •
Yhtenä "keskeneräisenä" asiana
tuntuu vielä olevan kysymys siitä,
että pitäisikö näissä näytelmäjuhlis­sa
sittenkin olla "kilpailu" näytel­mien
paremtfiuudesta? Tässä suh­teessa
oli Selvästi "kahdenlaista
'tuuUa' sekä näyttelijäin että ylei­sön
keskuudessa.
Aikaisempien kokemusten perus­teella
päätettiin viijneksipidetyssä
edustajakokouksessa luopua kilpai­lumuodosta
sen takia, että esim.
pienen maaseudun näyttämö on eh­dottomasti
alakynnessä jo kilpai­luun
lähdettäessä suuremman paik­kakunnan
näyttelijöihin verraten.
Kilpailumuodon uskottiin "karsi­van"
pois niitä, jotka katsovat —
joko oikein tai väärin — ettei heillä
ole mahdollisuutta tasa-arvoiseen
kilpailuun suurempien paikkakun­tien
kanssa.
Nyt on sitten kokeiltu molempia
menetelmiä. Näytelmä juhlia on a l -
kaisemmm pidetty kllpailupohjal-la.
Nyt ilman mitään näytelmien
välistä kilpailua. Ja tulokset ovat
tiedossa.
\Nyt voidaan siis järjestöelunissä
ja erikolse.sti kunkin paikkakunnan
näyttelijäin keskuudessa avoimesti
keskustella saaduista kokemuksista
ja tehdä ehdotuksia joko puoleen
tai toiseen. Jos kokemus osoittaa,
ett^ pitäisi palata takaisin näytel­mien
väliseen kilpailuun, niin teh­täköön
ehdotuksia tähän suuntaan.
Jos taas oletetaan, että kilpailumuo­to
haittaa enemmän kuin mitä se
auttaa, niin jatkettakoon sitten nyt
aloitettua uutta, ei-kilpaiilusuuntaa.
Avoin mielipiteiden esitys puo­leen
ja toiseen takaa sen, ettii asia
tulee eoemmistdin niieliplteen
mukaisesti ratkaistuksi - l - vaikka
se ei ehkä aivan kaikkia tyydyttSi-sikaan.
Jokatapauksessa, kiitos näytteli­jät,
näytelmien ohjaajat, ja muut
toimitsijat hyvästä, rakentavasta ja
mielenkiintoisesta näytelmäjuhlas-ta.
— Känsäkoura.