Vapaus, June 29, 1928

              A l f
n ? '
s,-Hi
I ]
I I - ,
F
Siva6 Peljantamg^ tesafaim 29 p;ii^^ 29
Metallien kaiTamlnen tapahtua Ca-nadassa
etupäässä maaHmaTi vanhim­mista
tunnetuista geolooe:isista xtao-dostumista.
Joita kutsutaan pre-Cam-brian
vuorilajeiksi. koska ne ovat
muodostuneet ennen kamtarisen geo-loogisen
kauden aikaa. Niinpä Sud-burynkin
ja yleensä keski-Ontarlon
kaivokset sijaitsevat Juuri näissä
VgivMniTa maailmassa' runsaat me­talleja
sisältävissä ge(dooglsi8sa muo­dostumissa.
MINERAAUU)irTdJEN
HISTORIAA
Vanhin nykyaikaisemmalla pohjalla
ollut suuremmoisempl kaivosyri^ kes-kl-
Ontarlossa lienee ollut Bruce
Mines. J(*a sijaitsee sainannimlsellä
pn^trimirnnnft^iig. noln 40 mailin etäi­syydessä
itään Sault Ste. Marlesta
(Soosta) Canadian Pacific' rautatien
varrella. Sieltä kaivettiin Jo niin ai­kaisin
kuin vuonna 1846 kuparia.
E:aivos lienee antanut noin 300^
tonnia malmia. Se on ollut pitkät
ajat seisaustilassa • Ja vuonna 1915 se
myytiin Mond Nlckel Companylle. Ar­vellaan
että kaivannon alueella on
vielä runsaasti rikkaita malmeja. Jot­ka
saattavat tutkimusten Jälkeen oi­keuttaa
kaivannon avaamisen ~ rik­kauksien
keräämistä varten.
Keski-Ontarion varsinaiset mineraa-lirikkaudet
ovat kuitenkin olleet pU-lossa
tämän vuosisadan alkuvaiheille
saakka. Sillä vaikka Jo 1856 tiedet­tiin
Sudburyn alueella olevan rik­kaita
mineraaleja, niin ei niihin mi-neraali|
en esiintymisen vaillinaisen
tuntemisen Ja kulkuteiden puutteen
takia kiinnitetty erikoista hubmiota.
• Vasta vuonna 1883 rakennettaessa Ca­nadian
Pacific rautatien valtatietä
SudbtUTn alueen halki, tehtiin löytö­jä,
mitkä oikeuttivat kaivostöiden al­kamiseen.'
Aluksi tehtiin kaivostöitä
suhteellisen vähäisessä mittakaavassa
ja kaivettiin Ja sulatettiin ainoastaan
kuparia. Nikkelin, siUoih vielä erit­täin
tärkeän ja harvinaisen metaUih
olemassaolosta ei tiedetty mitään.
Vasta^ neljä vuotta myöhemmin pääs­tiin
selville, että kaivetussa kupari-malmissa
on nikkeliä. Sen kuparista
erottaminen" aiheutti vaikeuksia, sillä
tieteelliset menetehnät eivät olleet vie­lä
siinä' suhteessa selvillä. Aikain
oloon vuosien kuluessa ryhdyttiin nik-keliäkhi
erotWiaan. - Suhteellisen vä-h&
iseh nikkelin käytön takia eivät
maaiUhan nikkeUtarpeetkaan olleet
erittäin .suuret. Mikäli tieteellinen
•tutkimus'on löytäoH-uusia aiojä n l^
kelin käyttöä varten, s ^ l T tuotantoa-kia
onlaajennettu. VastaVtämäti vuo­sisadan
vaihteessa ryhdyttiin tiiötah-toa
Iaa]e9tamaan suurenömolsemmalle
pohjalle.
Myöhemmin on t ^ ä Sudburyn alu­een
malmissa" bavaljitu ja; isiltä' on
saatettu Jossain - määrin erottaa erit­täin
"harvhmlsla Ja arvokkaita kul­taakin
kallilinpia sekä. tieteelliseaie
työskentelylle tarvokkalta platiriame-talleja.
SUlä vähäisen kultsU ja ho-peamaäräri'
ohella saääaftri nikkeli-että
kaivostöitä kannattaa k^Titalis-tiselta
kaimalta katsoen Ja v o l t^
tuottaen ryhtyä harj ottamaan.
CANADIAN COPFER COMFANT JA
INTERNATIONAL NICKEL
COMPANY
Varhaisimpia kuparilöytöjä kehittä­mään
perustettiin Canadian Copper
Company, mikä rybtyt Copper Clif-fissä
kaivauttamaan kuparia avokai-vannoista.
SulattamlnenUn tapahtui
luonnollisesti perin alkeellisella tavalla.
Suomalaisten kerrotaan silloin olleen
halutuimpia sulimotyöläisiä, sillä he
uskalsivat Ja Jaksoivat käsitellä ras­kaita
Ja kuumia sullmolaittelta kömpe­löillä
laitteUla Ja työkaluilla. Tältä
vanhalta ajalta kxilkee suomalaisten
keskuudessa yleisenä , perintönä *lni-parlkomppanian"
nimi myöhemmin
Canadian Copper Companyn nielleen
International Nickel Companyn merk-kinä
ja erotuksena vuonna 1900 pe­rustetusta
"nikkellkomppaniasta" eli
Mond Nlckel Companystia. Sivumen­nen
on syytä huomauttaa, että olisi
parasta ryhtyä puhtunaan Ineo'sta,
sillä se on lyhyempi Ja samalla Jo
käytännössä atnakln vieraskieliaten
keskuudessa.
]^un nykyinen Internationa] Nlckel
Company nMafffl silloisen Canadian
Copper Companyn, niin saivat Jotkut
kapitalistit siinä hommassa sievoiset
taskurahat. T&m&n uudelleen Järjies-telyn
jälkeen on tuotantoa huomatta­vasti
tehostettu nykyaikalstuttamalla
malmin irrottamista Ja käsittelyä Icäi-vannolssa
Ja ottamalla käytäntöön
uusimmat tieteen saavutukset sulat-tamisessa.
Incon malmi sulatetaan Copper
Cliffin sulimossa. Josta se puoUval-mllssa
tilassa lähetetään metallien
erottamista Ja puhdistamista varten
Port Colbome'n Ontariossa lähellä
Yhdysvaltain rajaa tai Coxistable
Hooklln. Bayonnessa New Jerseyn
valtiossa. Yhtiöllä on Himtingtonls^
sa West VIrginassa suurenunolnen ny­kyaikainen-
valssauslaltos, nikkelin kä­sittelyä
varten.
Incon; edeltäjäyhtiö aloitti varsinai­set
kaivostyOt vasta vuonna 1900 ja
sulatustyöt'1901. Kaivostöitä on suo­ritettu
pääasiassa kuudessa eri pai­kassa
Cooper Cllfflssä, Crean Hiilissä,,
Crrightossa Ja Froodissa. Ineo omis­taa
nohx 38,000 eekkeriä parhaita val­tauksia.
Joissa löytyy nimiiä arvioi­den
orakaan ptnairfn sadaksi vuodeksi.
Kuparia UsSksL Samoin Jalompia me­talleja.
Yhtlfln jöäoma on 50,747,200 dolla­ria
Ja on se amerikalalsten kapitalis­tien
käässä. Jotka kontrolleeraavat ca-nailalaisen
alayhtlönsä lisäksi Huro-nlan
Co. nimistä ontariolalsta kaivos­yritystä,
Soctete Miniere Caledonienne
nimistä ranskalaista Uudessa CaledOi^
ulassa toimivaa kaivosyritystä Ja eng­lantilaista
Nlckel Corporationia. Inco
on maailman suurin nikkelin tuottaja
Ja Jakoi vuonna 1926 osakkailleen
vdtto-oslnkaina 3381,524 dollaria. Ca-nadalalsen
liikkeen päämiehepä on
^. Li.^^Agnew.
Nylq^nen tuotanto nousee vuosit­tain
noin 15,000,000 naulaan nikkeliä
Ja »dn \8,000j000 naulaan kuparia.
MOND NICKEL COMPANY
Tämän vuonna .J900 perustetun yh­tiön
omistajana ia' päämlehenä on
saksalaisesta Juutalaisisästä 'Englan­nissa
syntynyt Ja äskettäin Englannin
Na.l35^192R 1 50.135
kä paWmm{CTgir*p onnettomuuksIssa,
pafaisunissakin vainoissa, tappioissa,
pettymyksissä, näpnTiafsPssä perika­dossa
py^rttää uskcm luovaan huik­kaan,
sen uudestisynnyttävään voi­maan,
sen historiallisen esiinastuml-sen
välttämätt&nyyteen. £ä mitään
paperia, ei mitään vaahtoa, el "viisa­uden"
syviä kurttuja eikä vanhtm-den
hometta.
'He olivat elänjSn nuoruus, elämän
usko. hnlminis, alttius, teko. He olivat
itse nuori-elämä, joka valloittaa maa­ilmansa..
vaikkapa yksikköjen henki
tjkahtuisikin seinustoilla Ja sorakuo­pissa,'
elämin tulkoon-sana katoamaan
tuomitun kahleiden kilkkeessä, kos-tonhuudoissa,
tomiissa Ja kurtuissa.
Klämftn teko pöyhisteleväin sanojen
visvassa, v
*Ja kuitenkin oUvat he «vain ta­vallisia
ihmisiä", luokkansa vaati­mattomia
jäseniä, pienen erämaan
kolkan yksUöJä. Toinen oli kahakoinut
mies miestä vastaan. Toinen ei oUut
ehtinyt lainkaan taistella, kun kaikki
oli jo ohi. Mutta kumpainenkin oli
suorittanut luokan tekoa oznalla rin­tamallaan.
Kumpaisenkin yllä avar­tui
luokan näköranta suurena ja
kuulaana. Kumiiainenkin tunsi it­sensä
taisteluun nuosseen. vertavuo­tavan
luokkansa osina, ei tuona taikka
tänä yksilöziä, vaan kokonaisuuden
osana.
Mond Nicicel-ylition Frood^kaivoluen nostolaitos , y. m
heJUtuksen toininkaan ' riMnessä' aate­lisarvoon
korottama brittiläinen impe-rialistlr
suurkaplta^sU Ja flnianssimles,
paroohi Alfred Mond.
Tämän yrityksen pääoma on 4,650,-
000 pimtiaa; Jonka lisäksi.on laskettu
Uikkeelle yhtiön rahastamiseksi ensi­maiseen
kilnnitykseeh oikeuttavia lai-napaperelta
i.375,000 puiman arvosta!
Voittoa on Jaettu Jopa 35 prosenttia
vuodessa. •
Kaivostöitä on suoritettu muun
sauassa yhtiön omistamissa seuraavls-sa'
kaivannoissa: Mond (Victoria);
Garson_Mine, North Star, Worthing-ton,
LevBCk, Blizzard Ja Prood Exten-slon.
Sulatto sijaitsee Conistonlssar
Ont. pieltä lähetetään sulatettu me-
«eiuiiBaiBM. — talU erotettavaksi J^ puhdistettavaksi
rhodiumla. Iridiumia, rutheniumia ja
osmiumia.
VallÖja vuonna 1897 toimitettiin var­sinaisessa
Sudburyn vyöhykkeessä hal­lituksen
toimesta geoloogirien tutki­mus
perusmetallien esiintymisestä alu-sa,
misSä tarpeelliset laitokset /sijait­sevat.
Valtauteet käsittävät noin 29,-
000 eekkeriä.
Parooni Mond el; ole mikään pieni
porho; mn bn lukuisain eri britti­läisten,
etupäässä kemlalllsön teolli-eella
Ja vaikka sen Jälkeen on siellä suuden,;.^^^
täällä tavattu rikkidta mineraalien
esiintymisiä, niin kesti vuoteen 1925
saakka ennenkuin todella päästiin o l ­ville
nykyään suurta huomiota herät­täneistä
kupari-, lyijy- ja stokki-rikkaUkslsta,
Jotka tulevat varmaan
antamaan työtä lukulsUle työläisille
useissa! eri , kaivannoissa. Vasta näi­den
viime vuosien aikana tehdyissä
timanttiporauksissätuU selville Prood
kaivantojen sutjret kupaHrikkaUdet-
•••kln.'
Kultaa on Sudlniryii alueella Ja lä­heisyydessä
kalvettu pienemmässä
nj&grln useammissa eri i»lkolssa.
Huomattavin näistä kaivannoista ön
ollut Long Laken kaivanto.^ ^
Kultnhi"'^'^'*'* tiedetään olevan Sud­buryn
alueen hiekassa useissa seu­duin,
'mutta el ole tietoa, esiintyykö
sitä nlhi laajasti, että sitä kannattaa
ryhtyä nykyaikaisillakaan mekaanlsU-la
laitteilla sitä melko vähän sisältä­västä
ifiekasta erottamaan. Asian
suhteen suoritetaan paras'aiikaa tut­kimuksia.
^
Poltettavaksi kelpaavaa hlUtä tie­detään
esiintyvän Jossain määrin
CheUOs^ifordin Ja Larchwoodin seu­duilla,
mutta senkään suhteen ei ole
vielä tietoa löytyykö sitä niin paljon.
tevin niistä on Imperial Chemical
Industries niminen trusti. Joka täy-deUlsestl
omistaa tai kontrolTeeraa 40
eri kemlalliseri alan lUkeyritystä ' ja
osittain noin 30 yritystä. Mainitun
trustin palveluksessa työskentelee noin
•io.OOO naista ja miestä. Canadassa el
Mnen riistovolttojensa kerääminen
rajotu Mond Nickel Co:n ja sdn työ-läisUn,
vaan oh^ hänen sormensa Vic­toria
Syndicate'ssa, minkä päämies
hän on. Tämä syndikaatti omistaa
lukuisia valtauksia kaikkialla Cana­dassa.
Lisäksi on hän ryhtynyt ko­keilemaan
Albertan teryahiekalla, Josr
ta aiotaan > puhdistaa erilaatuisia öl­jyjä
yjtt. c' ,
. BRITISH AMERICAN NICKEL
CORPORATION
Tämän niminen suuri kaivosyritys
ön kiinnittänyt suiurta huomiota Sud­buryn
piirissä, sillä se teki muutama
vuosi sltttsn suuremmolsen vararikon.
Se omisti noin 18.000 eekkeriä val­tauksia.
Sota-aikana nikkelin tar^
peen ollessa siuuimmillaan rakennet­tiin
suiurilli^ kustannuksilla suuret kai­vos-
ja sUlattolaitokset Pääomia si­joitettiin
yritiicseen kaikkiaan noin
48 miljoonaa dollaria. Josta Englan­nin
hallitus rahasti 17 miljoonaa ja
'Norjan pankit ja kapitalistit muuta­mia
miljp9nia. Sulatto oli nykyaikai­nen-
Ja suuremmoinen, ollen sen käsit-telykykisr
noin 1.600 tonnia malmia
l^aivässä. Deschenes'issa Quebecissa
oli suuremniolset metallien erittämls-
:Ja puhdistsonislaltokset:
Kim ^otä-ajan jälkeen nlkkellmark-
^klnat laimentuivat Ja hinnat laskivat.
Ja' krm yritys oli kalliina aikana ra­kennettu,
niin ei se kyennyt maksa­maan
lainojensa kuoletuksia Ja kor­koja,
minkä Johdosta se joutui varä-rikkotilaan.:
Edelleen on mjröhem-min
selvinnyt, että sen omistama
nikkeli-kuparimalmi ei ouät niin r i ­itasta
kuin oli edellytetty Ja laskettu.
iSeurauksena oli suuremmoinen vara­rikko,
missä sijoittajat menettivät hoin
42^ miljoonaa dollaria. Valtaukset
Ja Nlckeltonin rsulimo joutuivat Incon
käsiin.
Mainittu yritys kaivautti metalleja
Murray, kaivannossa, ^ Jonkun mailin
etäisyydessä Sudburysta.
TUOTANNOSTA JA VOITOISTA '
Nämä kolme suuiyritystä ovat muo­dostaneet
Sudburjm jpiirin pääasialli­set
kaivosyritykset; Ne ovat tuotta­neet
kuparia Ja nikkeliä kaikkiaan
irakeiinaluia.
, Tämä hintain nousu osakemarkki­noilla
Johtuu sUtä tosiasiasta, että
Inco kehittää Proodissa hkkainta kal-vantoaan.
Josta odotetaan kerrassaan
suuremmolsia voittoja. Nikkell-kupa-rimalmisuonlen
sanotaan olevan tu­hansien
Jalkojen pituiset ja paikot-taltt
yU satakin jalkaa leveät Jä ulot­tuvan
ainakin 3,000 Jalan syvyyteen.
Incon mälmlvarastot Froodissa arvioi-daan~
nykyään noin sadaksi miljoo­naksi
tonniksi. Lisäksi ovat Mond
noin 350- miljoonan dollarin arvosta.
Ne tuottavat noin 90—95 prosenttia
koko maailman nikkelistä. .Nikkisiin
tuotannon arvon lasketaan nousevan
kaikkiaan noin 250 miljoonaan dol­lariin.
Incon ja Mond Nickelin ilmötetaan
tähän mennessä Jakaneen osakkailleen
hiukan yli sata miljoonaa dollaria
voitto-osinkoina. Näiden voittojen ke­räämisessä
ovat lukuisat kaivostyöläi­set
vuodattaneet metalleihin vertansa
tai antaneet henkensä. Lukuisia or­poja
ja leskiä ön näiden riistovoitto-
Jen kerääminen saattanut aikaan.
Paljon kyyneleitä sen takia vuoda­tettu;
•••
Muutamia vuosia takaperin nikkeli­tuotannon
ja markkinain ollessa la-maustilassa
maksettiin Incon osak­keista
vain 11 dollaria 25 dolliarin n i ­mellisarvosta.
Nykyään niiden hinta
on alle saddn dollarin, onpa äsket­täin
hinnat tilapälsesU hiponeet täs­mälleen
sataa dollaria.
NIckeUn valtaukset, Jotka Jatkuvat In­con
valtauksilla <Mondin alueUle. Niis­sä
molemmissa lepää vielä neitseelli­sessä
tilassa suuret rikkaudet.
Näiden kmnmaixkin yrityksen eri­näisissä
vanhemmissa kaivannoissa on
lisäksi vielä suuret rikkaudet odot­tamassa
esiin kaivamista.
Mielenkiintoisena seikkana saattaa
m£^ta, että noin yli 40 vuotta taka­perin
tarjottiin " eräälle . siUoiseUe
montrealilaiselle rahamiehelle Incon
nykyisiä valtauksia 50,000 dollarista,
Silloin ei saatettu iaavistaa niitä rik-katiksia,
mitkä lepäsivät maan po­vessa.
• •
SUDBURYN ALUEEN VIIMEISIN
KAIVOSKUUME'
Noin kolme vuotta takaperin, alkoi
Sudbuiyn afueella kalvoskuume kapi­talistien
jä prospektorelden keskuu­dessa
ja sitä jaj^uu edelleen. Sen
näkyvänä merkkinä on viimeisten
vuosien kuluessa perustetut yli 60
uutta' kaivosyhtiötä, jotka ovat pe­rustetut
-kehittämään Sudburyn suu-een
valtauksia. . Lisäksi on alueelle
tunkeutunut noin 40 vanhaa muissa
osissa Canadaa kaivosten kehittämis­tä
harjottanutta liikeyritystä. E:aikki
haluavat päästä rikastumaan mah-
He. nämä nuoret toverit, joilla el
oUut mihin päänsä kallistivat, ja joi­den
ruumiit olivat niin pian korppien
ruokana, he eivät olleet fatalisteja,
heillä ei oUut mitään sallimaa ja koh­taloa.
He timsivat vain teon ja u s ­koivat
luokan tekoon, vaikka kaikki
oli nilnmain mxuskana. Luokan teko
oU heidän kohtalonsa. Ja luokkansa
perikadolla ei ollut mitään tilaa hei­dän
ajatiismaailinassaan. Sillä he kat­soivat
niin äärettömän kauas yli het­ken
jä tuokion.
Katsoivat kuin — kuolemaantuomi­tut,
joiden sanotaan kokevan paljon
enemmän kuin muiden ihmisten.
Niin. he olivat vihityt kuoloon, nuo
nuoret. Mutta he liikkuivat vielä ly­hyinä
henkipattopäivinäänkin elämän
sanansaattajina, heidän uskonsa uu­den
elämän aamuun oli niin voima­kas,
että he olivat omiaan valamaan
uutta hohdetta koko luokkaansa mut­ta
eritotenkin sen nuorisoon, jonka
ylväimpiä edustajia he olivat.
Heidän luunsa ovat valjenneet,
mutta heidän ja heidän uhritoveri-ensa
henki hedelmöittää uurastavaa
maailmaa ihmeellisenä, salataikaisena
kevätnorona. —^Liekissä M. Tijrmä
Lähtee
Sudburysta 9:55 j.p«p.
Saapua
Torontoon 7:10 e.p.p.
lähtee
Torontosta 9:00 j.p.pt
Saapua
Sudburyyn 6:15 e.p.p.
Nauttikaa mukavuudesta matkustaessanne täysi. teräksisissä
standard seurustelu makuuvaunuissa. Eteläänjnenevä vaunu käy­tettävänne
9:30 j.p.p. Makuuvaunu Torontosta '"Pyy_Sudburys-sa
sopivaan ylösnousuaikaan saakka. Eadiolla yarustettu näköala-osastovaunu.
. , i \ t iJ- .
TeUcM etokateen tilaukset J« ky»ykaa tietoja pnlieltmea kaatta
Konttori 174 . . .-V*"^**
Hvri. oalvelos Wmnipegim j a Laiui-Caiiadaan
MATKUSTAKAA CANADIAN NATIONAL RAUTATIELLÄ
F. P. Nelson, Dist. Pass. Agent,
North Bay, Ont
' - - i a ai • f"
J < ^ Mekkosen
SAUNA
auki joka
Keskiviildco, torstai ja perjantai,
kello 1—11 j.p.p.
Lauantaina klo 12—12 j.p.p.
Suosittelee höyry-, salkku- ja
ammekylpyjä. (P
225 Cadillac St.. Fort City. Ont.
Vapaaden lukijat
t^«vät ostoksensa ainoastaan nhft.
tä liikkeistä rnitk^ Vapaudessa £
2?*^. ia„k«*o«»^t naapureitaan,
to tekemään samoin. Siten mene-t
^ teemme omaa
seiä autamme sitä palvel&naan il.
mottajia rahansa edestä.
ThteistyölÖ olemme liikkeemme
rakentaneet Ja vain sen avulla m»
vmmme siti edelleenkin kehittu
Sitä syystä älfflämme u n h SS
Vapauden ilmottaju.
Soo, Oot.
Tok Jos. Teidi
HAMMASLAXKÄRI
Strand teatteri rakennuksessa.
Kirkland Lake, Ont.
Puhelin 44
Kaasun avulla poistetaan
-hampaita.
S I L T A Y . M . H A M M A S T Y Ö TÄ
Finnisli Co-Op. HercliaBts Umld
SOON SUOMALAINEN OSUUSKAUPPA
välittää ensiluokan ruokatavaraa. Päivän halvimmat hinnat. Use­ammat
Soon ruokatavarakauppiaat ovat pakoitettujä laskemaan
hintojaan pysyäkseen meidän tasollamme. Toivomme edelleenkin
.kannatustanne kaupungissa, samoin linjalla ja lähiympäristöllä.
369 Wellmgrf;on St, West — Puheihi 1810.
PHONE 1157
Myöskin myydään laivapilettejä
Suomeen ja Suomesta tänne
parhaimmille linjoille.
CHAS. HÄYRINEN
354 Albert St., W. (T
SAULT STE. MARIE^ ONTARIO
fij- Westmanm
I!ARTURiLIIKE, P A L L O H A A L I JA
T U P A K K A K A U P P A
sijaitsee
78 L A N G ST.. COBALT. ONT.
Samassa paikassa ruokaa saata*
vana aterioittain ja viikottain. —
Snoneita -vuokrataan.
ToveriUinen kohteTo.
Mrs. Ester Kujala.
dolllsesti löytyvillä .metaUellla.
Joillakin yrityksillä on suuret, me­nestymisen
mahdollisuudet. T%hän
mennessä ei kuitenkaan liene tutai-mukset
.osottäneet suurempia rikka-
Aiksia löytyvän kuin Trea4iwell Yukon
ja SudbtuTn Basin nimisten kaivos­yhtiöiden
valtauksilla. On päivän selr
VBfL, ett^ vain jotkut harvat maini­tuista
sadasta perustetusta kaivos­yhtiöstä
onnistuivat löytämään rik­kauksia
siinä pfiärln. että niitä kan­nattaa
voittoa tuottaen ryhtyä kehit-tämääiL
S.
Pimeän yön
lennot
Silmäilin kiinteistä kuvalehteämme.
Siinä oli kuvia suurelta, mutta valke­alta
vuodelta, joka khnersi uuden huo-joenen
aamuna mutta sammui plme>
änä yönä. Ajallakin on i»ivänsä Ja
yönÄ Ja yötä joka tapauksessa ker­ran
seuraa aamu. olivatpa yön pai­najaiset
siliten ndten hirveitä ta­hansa.
Silmäilin kuvalehteämme, ja töksähT
din kahteen kuvaan siinä.
Mitä, vavahti slslmmäöäni, eikö
menneisyyttä OUut jo moneen kertaan
kuopattu, eikö totunnaisuus ollut kas­vattanut
turvettaan kaiken ylle, eikö
oma yksilöönni tai -onnettomuus oUut
vetänyi • eslrippuaan i^ianmenen vuot­ta
vanhain tapahtimiain ylle, joiden
Iin sentään jotenkuten rämpUiyt kui­valle?.
Aljialdn oli jokapäiväisyyden
helUtt&oaätön arki tehnyt kaikkensa
haudatäkseen sianunän jä tehdäkseen
Minästä ehkä kaikkein t&rkeinunän
märehtlmisen kohteen. Sfitäpä men­neistä,
mitäpä ' muista. Korkeintaan
saattoi menneitä kosketella korostaak­seen
<»naa minuuttaan: "Olinhan
siellä minäkin".
Ja nsrt tulevat nämä kuvat kuin
kohahduksina haudasta, vaikenemat-tornina
ähkäisyinä koirakuopasta,
mutta myös kuin etäjslnä valojuovina,
tähdenlentoina. salamanrälskeinä
kaukaisten vuorien takaa.
Niin, salamänrRiskeinä!
Ja suuri ja arvokas ja moneen ker­taan
pöhötetty Minä alkaa kutistua
ja kutistua, samaan aikaan kun kuvat
suurenevat. Ja' yhtäkkiä trmtee ole­vansa
Oikeassa olemuksessaan: nukka­vieru,
mitätön, hiukkanen -hiukkasten
joukossa, miten pöyhlstelikin sulki-aan
ja piti huolta, että muut näkivät
kuohuista minä, tärkein. kaikesta, o- juuri nämä höyhenet, vaikkei ne poi­kenneetkaan
sanottavasti muiden
höyhenistä — vahi niiden pöyhlstele-nxistaidosta
saattoi kiistellä.
Toisin sanoen: koin tarkalleen sa­man
tunteen kuin kymmenen vuotta
sitten, kohdatessani Ihmeelliaestä sat­tumasta
molemmat joiden kuvat saa­puivat
täten yhtäkkiä kummittelemaan
miilulle, kohdaessanl heidät viimeisillä
hetkillään seudulla, missä jo oU käy­nyt
kulo ja kärventän3^ kaiken poh­jan
työväen luokkataisteUjaln jalko­jen
alta, mutta jolloin taistelu vielä
toistaiseksi pauhasi kauempana, joskhi
toverit samaan tuokiontyyneeseen
poukamaan kuin minne minäkin <din
viskautunut Toisen kanssa lierien j a ­kanut
viimeisen kunnollisen, aterian,
mitä ajan kauhu salli hänen nauttia.
Toisen kanssa jaoin tai oikeammin
hän jakoi kanssani vuoteen, minä le­päsi
v i h n ^ n kerran niin main rau-h^
llsesti. EUeivät kuvat petä ja eUei^
sen ratkaisusta ei saattanut enää olla
epätietoinen.
Tapahtuinat olivat, iskeneet minua
juhmxuillaan, ja mitä haurasta ole­muksestani
mahdollisestt oU jäljellä,
oli se fatalistin jtylsysrttä. Tapahtu­mat
vierivät auttamattomasti ihmis­ten
yli. Myrskysi. Kunpahan tyyn^ösi^
Allani ei ollut mitään alusta. Olin
kohtalon nuoranukke, totuus, joka
sillä hetkellä oU ainoaifi.
Mutta sitten riepoitti viima nämä
vät k^mimen vuotta ole sUnä määrin
heikentäneet ruumiillistakin näköäni,
että erehtyisin ihmisten suhteen, jotka
kohtasin kärventävänä^ tuokiona poh­joisen
napapiirin lähetiTvillä.
Mutta; vaikka he älivat vain kuole­man
lomalla, vaikka he saivat vain
muutamia i»iviä sen jälkeen "ansai-tim
palkkansa", vaikka kulttuuri vaa-niskeli
heitä, lujittaaseen heidän luil­laan,
verratonta rakennelmaansa,, ja
vaikka heillä lienee ollut ainakin tie­doton
tunne viimeisistä hetkistään,
Uhkuivat he kuitenkin leimuavaa dä-män
tulta, olivat köyhän mutta ul­jaan
luokkansa punaisinta verta, sen
pcittavinta henkeä, kaikkea sitä mi-
Siistiä huoneita
saatavana. ( P !
HENRY
168 John St.,
M A C K E Y
Toronto, Ont.
McFadden&Mclllaii
Asianajajat, hddmiehat, Botariot
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriafa HcF^dden. X C.
E. V. McMillan.
Leipää
ja leivoksia tarjoamme summissa j«
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 2293 W.
309 WeUinston St., W., Soo, Ont.
M a t t i K e t o la
317 AIbert_ St. W., Soo, Ont.
K. A. Leino, Raivon talo
336 Albert St. W., Soo, Oat.
Osuusruokälamme tarjoo ruo­kaa
aterioittain. 'Jäsenj^y-teeh
voivat myös järjesty­neet
työläiset liittyä. (P
Finnish Club
Box 406, Schumaieher, Ont.
JJUm LAPAHAIOJA
•nemmtakla tois» UMia Alf».8at«la
imitKttia
AnrpUs Apteekkari: KOrrinunKt kUtokset sU.
a lapaDfttoIHakkeesa Jenka mlal tnaBi£ SUU
rt Ubtenrt tnrOn 200 Jalkaa, mntta >tt 100 ]il>
kaa^^sniastl Ja nrt olen nUnkain totnen adea.
Keinkkect teki temvXnsB. oten gyOmemaesa
kUtoIBaea. FUral Ealle MSU. Augusta. Uoitt.
ASVE-SATSI: Apteekkari tigoOän eritrbiea
kekälptO, KAESINEERTAINEK VOmA. XlmK
nSke tappaa varmasti lapamadot Ja kaOckl xnt-l
am olevat madot. —- lUtoJen jrJelset tnnto-mertlt
orat aetBaavatiÄVaÄntelti. riman aflta.
muuttuvaista Upoa vatsassa.-kara mokahalo,
kidii.'BqrBslda. rnokaliahni piräte, vatsan Qrte-
USiÖTSi okaentamlnen tai talpomcs oksenta­maasi
slalaet renkaat sllmJen alla, painoa -xi-tent^
mfsen Ja cpimleltotfiTlS tnntelta vatsassa,
lloi^t kärsität Ha rleisesO tntokseoa soplmat-tom^
ta raofeajarjestelmSsta ^ moni Joka oa
sain» eiMl IQydl mitasn fanojennosta tavallisistd
BSkijpIst3 tnsknieen, vannasti kärsii madoista.
vaikkei niitä ole idiynytkääa tarretta tebd<?ssä.
—ÄTSmä LAPAMATOLiÄKE oa tulint tnn-i
Ja snosltainuiiaksi knin mikäHn
laisten myymä Ja valmistama. lapa^
\Ske Amerftassa.
UOflKLUN ALVE-SATSI
JKii&ttntertalnen voima)'— I.ääte voidaan naat­tia
iltaan lääkkeen makeaa tantematta. —>
Hierontaa ja sairas-voimistelua
annan asunnollani ja käyn
potiladen luona,
Mia. H. Karkr
132 Central Park Ave., Soo, Ont.
Finnish Bottlin^
Works
— valmistaa.—
parhaimmat virvokejaomaf
Soossa
V. Lähde, bmist.
324 BLOOR ST. — P U H 1123 W.
Toht F. V. GRADY
HAMMASLXXKARI
: T U N N I T :
8.30—12 a.p. 1.30—6 j.p.p.
Maanantaina/ keskiviikkona ja
perjantaina tilauksen mukaan.
Konttori 2.Albert St. E.
SOO, ONT.
Nutsonin apteekin yläkerrassa.
Puhelin 135 — Kotun 426 M.
Taylor Bros.
Antakaa, meidän langöittaa talonne
tai sähköuuninne.
134 Gore St- — Puhelin 1784
SAULT STE. MARIE. oJn?.
JLanetefcän postlmaSsuineen $1,60 binnalla,
tayUeUiset ohjeet makana.
—^Lisoellin Apteekki on srrarin—
—Suom. ApteekU Xlidj-STalloissa— ^
P . A. UONELL CO« Superiop, Wi«,
DUSISAIJNA
Avoinna joka arkipäivä
kello 10 a-p. 12 yoUa.
John Aho,
340 Albert St. W.
Olen avannut LfflAKAUPFA-L
U K K E E N , jossa on kaikkea sille
liikkeelle kuuluvaa tavaraa. Täten
haluan kaikkien suomalaisten suo­siota.
Hinnat kohtuulliset. Liike
sijaitsee Albert ja Huron kadun kal­massa,
ovi Albert kadun puolella.
Toveruudella
ONNI KUISMA
Puhelin 785 J . (P
305 Albert St. W., Soo, Ont
MITÄ ON E L X M A I L M A N HYVÄÄ
: ltAVINTX)A7
Parhain ravinto ön hyvä leipä. Tä­män
tarpeen tsrydjrttää parhaiten
Finnish Bakery, 201 John St,
Sault Ste. Marier Ont, Phone
1572J. Soittakaa kotia tai kysykää
ajurilta. Myöskin kovat leivät, kor­put
y.m. tilaukset täytetään heti ja
huolella. (P
A. ANGILA. Prop.
Sault Ste. Myie, Ont.
JOHN K ONKA
JALKINELIIKE
Hyvä ts^ ja halvat hinnat.
; 375 Albert St. S«o, Ontario J
J . A. liaelnnef, S W J S . C . Bnec
MatlNNES * BRIEN
UUmiatet, Atfanajajat. Notoriot,
86S Q B M B Str.»
lavit Sta. Haria, Ontario,
Konttori vastapäätä Saolt Streettiä,
Ratiaa Tat^intnan halvimmalla koroua.
w« ! a « « a i<
jaasimtoa
saatavana. (P
K. AARNIO.
304 Albert St. Soo, Ont-i
Myn
KUl
Durh
E
LISGAl
Vi
silla
saan
(
pi J<
teitä
Mac
P
i
Makt
Er
Ar
Vo
Kyay
LI
Os
Kirklaa
kala tarjo
senyyteen
tjöläiset 1
Box 29
mm.