1928-06-29-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
K^kMhrtanon osuoanaitolDke
Perjantaina, kesataron 29^p:na~^Friday, Jane 29 Shvl
Osuncmeijerl Co-opta«in r&kenna*
Keski-Ontariossa on jo ennemminkin
olhit osuustoimmnallisia yrityksiä,
joihin suomalaisetkin ovat
oDeet aktiivisesti kiintyneinä. Tär-leimmät
tämänluontoiset hommat
ovat olleet: osuuskauppa Sudhuryssa
ja sen sivuliike Worthingtonissa.
Sudburyn osuuskauppa oli jonkun-verran
elinvoimainenkin tämän njrt
ktiluvan vuosikymmenen parina en-simäisenä
vuotena. Sillä oli, ei a i noastaan
silloisen verrattain harva-
Inkuisen suomalaiseti, mutta myöskin
muunkielisen yleisön, etenkin
ranskalaisen väestön kannatusta.
Tämä osuusliike kuitenkin oltiin parin
toimintavuoden kuluttua pakotettu
sulkemaan, ei sentähden etteikö
sillä ~ olisi ollut kannatusta,
vaan etupäässä sentähden, että liikkeen
johto ei kyennjrt oikealla tavalla
suhtautumaan silloiseen sodanjälkeiseen
tilanteeseen. Sudburyn
osuuskaupan heikentymisen seurauksena
lopetti myöskin sen sivuliike
' Worthihgtonissa toimintansa.
Sudburyn osuuskaupan kaatumisen
jälestä ei keski-Ontariossa ollut
useaan vuoteen minkäänlaista o-
. suustoimintaa -olemassa. Mahdollisesti
olisi vielä nytkin menty, ehkäpä
pitkätkin ajat eteenpäin ilman
senlaatuisia yrityksiä, jos eivät Sudburyn
maitoliikkeet olisi viime syksynä,
aivan kiihottamalla kiihottaneet
panemaan - osuusniaitoliikettä
pystyyn. Nämä yksityiset maidon-jakajat
nostivat maidon hinnan aivan
mälyttömiin j a muutenkin esiintymisellään,
uhkaamalla tehdä vielä
uusia nostoja, saivat aikaan sen,
että suomalaiset päättivät nousta
vastarintaan. T o t i i n ensinnä mai-tolakko,
mutta siihen alettiin väsymään
j a kun se oli tehty aikana,
jolloin ei farmareilla ollut sanottavasti
maitoa, niin ei sillä saatu mitään
aikaan. Sitten eräässä lakkolaisten
kokouksessa nostettiin kysymys
oman mäitoliikkeen perustamisesta.
Innostusta oli koko lailla
ja toimeö^ käytiin tarmokkaasti.
Rahaa koottiin osakkeitten myynnillä
lähelle parituhatta dollaria.
iMutta mäitoliikkeen perustaminen
Sudburyyn ei olekaan mikään vähäpätöinen
asia. Maitoa ei voida
myydä ilman pastörisointia ja koneet
j a huoneusto tähän tarkbttjk-seen
ovat kalliita. Niinpä meidänkin
maitoliikkeemme, vaikka se ei
vieläkään ole läheskään tarkotustaan
vastaavassa kunnossa, on jo tähän
mennessä tullut maksamaan noin
kymmenentuhatta dollaria. Kuten
jo edellä sanottiin, on osakepääomaa
myyty ainoastaan noin kahdentuhannen
dollarin arvosta. On siis itsestään
selvää, että on jouduttu tekemään
lainoja, joiden varassa liike
on saatu pystyyn. Mutta kokonaan
lainojen varassa ei sentään ole jouduttu
olemaan, sillä liike on tuotta-nut
melko tavalla, tuhansia dollareita,
voittoa, jolla on osaltaan mak^
settu sekä rakennusta että myö-kin
koneistoa. Suurin laina on Ver-milion
Kiverin osaltolta, $2.000.00,
jota vastaan annetaan ensimäinen
kiinnitys niin pian kun saadaan tontit
maksetuksi. Muuta isompaa lainaa
ei olekkaan paitsi pankilta otettiin
?1,500.00, josta on jo tähän
mennessä suoritettu niin, että jäännös
on ainoastaan $1,100.00. Rakennus
ja koneisto ovat kokonaan
maksetut, ainoastaan^ tonteista, jotka
ostettiin kuukausittaisella maksulla,
on vielä $500.00 maksamatta-
Liikkeen todellisen aseman saamme
kuitenkin aivan lähitulevaisuudessa
selville, sillä puolivuositilipäätös valmistetaan
tk. loppuun tehdystä liikkeestä
ja siksi tästä puolesta puhuminen
ei ole pitemmälle tarpeellista.
Tulevaisuuteen nähden on ensinnä
tärkeintä voinvalmistamon liikkeemme
j'hteyteen järjestäminen,
sillä ilman sitä ei voida pitemmältä
tulla toimeen, ei ainakaan jos
tarkotuksena on edelleenkin palvella,
ei ainoastaan kuluttajien mutta
myöskin tuottajien etuja, tasapuo-.
lisesti. Siis tämä on ensimäinen
liikkeen laajentamisen puoli. Eikä
laajennus tietystikään lopu tähän,
vaan on jatkuvasti mentävä eteien-päin.
Seuraavana tulee kaiketikin
olemaan farmareitten tavarain välitys
j a myöskin heille tavaran välitys.
Sitten myöhemmin on lisättävä
erilaisia aloja sitämukaa kuin
voimat ja kyky riittävät.
Tämän kirjottaja toivoo, että,
vaikkakaan osuustoiminta ei ole mikään
lopullinen päämäärämme, kun
se kuitenkin on eräänlaatuinen työväestön
omintakeisuuden opettelu-alue,
mahdollisimman puuret joukot
yhtyisivät meidän osuusliikkeemme
aktiivisiksi kannattajiksi. Taloudellisen
hyödynkin kannalta on maitoliikkeemme
kannattaminen edullista,
sillä onhan sen lyhyt olemassaolokin
sen jo käteentuntuvasti osottanut.
Jokainen, joka on muutaman dollarin
liikkeemme osakkeisiin sijotta-nut,
on ne nyt jo saanut, alennetussa
maidonhinnassa, takasin ja
suuremmille kuluttajille on tuollainen'alennus
tuottanut moninkertaisesti
sen mitä ovat osakkeeseen
kiinnittäneet.
Mutta osuustoimintaa ei voida
katsella yksinomaan sen taloudellisen
hyödyn kannalta. Yhtä tärkeätä
on sen kasvatuksellinen puoli.
Tällä alalla ei meidän älotteleva
liikkeemme ole vielä kovin pitkälle
ehtinyt. Mutta hyvällä alulla ollaan
ja vuoden parin kuluttua, jos
keski-Ontarion työläiset osaavat antaa
yhä jatkuvaa kannatusta omalle
liikkeelleen, tulee siitä tekijä, jonka
vaikutus on huomattava, ei ainoastaan
taloudellisen hyödyn, mutta
myöskin henkisen kasvatuksen kannalta
katsottuna. . i
Matkassaollut.
M t o HnssoliDi eli
Italian ministeristön
istunto
(Näyttämältä esitettävälcsL)
(Esixilpun auettua istuu muutainia
ministerejä näyttämöllä. PuDeapoäd-sia,
tummia, hyvinvoipia mtPtiia Ovat
olevinaan innoklaiassa keskustelussa.
Mussolini astuu flsägn, oUnisterit
nousevat ja kumartavat syvään. Mussolini
astim juhlallisesti pöydän taakse
j a pari kirjuria ottaa paikkknsa.)
MUSSOIJNI: Korkea-arvoiset herrat.
Hallituksen jäsenet Ja kuolemaan
asti uskolliset fasdstiliitcai etuvarUatl
Minä olen tällä kertaa kutsunut
herrat ministerit erityisen tärkeään
täysi-istuntoon, siksi, että historian
vauhtipyörän vauhti yhä kiihtymis>
t M n kiihtyy Ja Jouduttaa sitä i&ivää.
Jolloin italialainen fascismin täytyy
kyetä uudelleen luomaan muinoinen
inahtava Rooman valtakunta. ttQ painumaan
tyhjyyteen historian näyttämöltä,
murskattuna Ja unohdettuna.
Mutta minä, Benito Mussolini, teidän
Johtajanne Ja päällikkönne en
fascismin häviötä Ja häpeään Joutumista
salli! Meidän valtaamme on
sensijaan levitettävä' Europaan. Aasiaan
Ja Afrikaan* SuurHooma ön uudelleen
herätettävä yU tuhatvuotisesta
unestaan!
Mutta meidän kasvamisemme tiellä
on lukuisia esteitä. Jotka täytyy
musertaa! Toiset kapitalistiset suurvallat,
kuten Englanti Ja Ranska, o-vat
meille kateellisia Ja tekevät meille
kiusaa. He eivät sallisi meioän edes
valloittaa Jugoslaviaa. Itävaltaa Ja
Unkaria! Mutta minä sanon, että me
valloitamme ne! Me vienune noille
mokomille rähjääJille aseita ja saatamme
ne tappelemaan keskenään.
Sudbnryn snomenkielinen tyMennäyttämö
Liberty-haalin näyttämö, joi»a huomeniltana «uoritelaan
Ontarion o»i«lojen väli«et naytelmäkilpailat.
s u u r i n piirtein katsotttma
tyjTtyväisiä.
Otsakkessa mainittu näyttämö on
Sudburyn Ja ymjÄristön suomalaisen
väestön Ja samalla myöskin koko alueen
suurin näyttämö kaikenkielisiin-kin
nähden, j a on se toiminut Liberty
HaUCk):n omistamalla haalilla. ITäyt-tämö
on näihin asti toiminut ahtaissa
oloissa, varsinkin mitä tulee huo-neustokysymsteeen
nähden, sillä L i berty
Hali Co :n omistama Sudburyn
suomalaiirten ^öläisten toimipaikka on
verrattain ahdas siinä tohnivim järjestöihin
Ja myöskin nyk^än paikka-
^^iDnalla Ja. ympäristössä olevaan suomalaiseen
väestöön nähden.
Kaikesta ahtaudesta Ja mtiista näyttämön
toimintaa vaikeuttavista seikoista
huolimatta on näyttämö kuitenkin
kyennyt osapuilleen tyydjttä.-
mään suomalaisen väestön taidekai-puuta,
mikäli se koskee näyttämöm-siä
harrastuksia, ja niinollen on siitä
muodostunut Sudburyn ja ympäristön
työläisille virkistävä kosteikko e-lämän
erämaassa; Näyttämön esityksiä
on ollut poikkeuksetta seuraamassa
runsaasti yleisöä ja on niihin oltu
j. ke«k!.
erittäin
Näyttämön ohjelmisto onkin pääasiassa
ollut vaUttua juuri työläisylei-söä
ja sen henkisiä tarpeita silmälläpitäen.
Mikäli uusia luokkahenkisiä
näytelmiä on ilmaantunut, on ne heti
otettu näyttämöllä esitettäväksi Mitä
tulee huvinäytehnito, on niiden suhteen
koetettu valikoida. Jossa kuiten-toan
ei ole aina oimlstuttu, mikäli se
koskee puhtaasti luokkanäköfcflmasta
katsottuna, sillä Jvarsinkln työläishen-kisten
huvinäytehnien varasto on hyvin
rajoitettu.
Näyttämö on toiminut kokonaan a-matöörivoimin,
ellei oteta lukuun johtajaa.
Joka samalla myöskin on toiminut
Liberty-haalin talramiiehenä-
Kun ottaa huomioon, että kaikki
nä:
Sitten menemme jalomielisesti auttamaan
jotakin niistä ja sieppaamme,
sitten palkkioksemme voitetut ja voittajat!
Ja sittenv^näiden ensimmäisten voit-tojenune
jälkeen, voimme ryhtyä kurittamaan
tuota kirottua Neuvosto-
Venäjää! — Tai hyökätä välitöiksi Af-rikaan
ja pysts^tää fascismin' lippu
vanhaan Egyptiin! Sekin on aikoinaan
kuultinut^ roomalaisille. Otamme
vain omamme takaisin ja sen koroista
Suetsin kanavan ja Gibraltarin!
Mutta ennenkuin näitä hsrviä smm-nitelmia
päästään toteuttamaan/ on
eräs kiusallinen kotoinen este tat<-
vattava pois tieltä. Tarkoitan noita
kirotun kapinallisia työläisiämme.
Siinä emme ole vielä puolitiessäkään!
Juiui kun aloimme konmiunistiset
ja muut radikaaliset tmiot Ja yhdistykset
saada kätemme alle, alkoi kapinallisuus
ilmenemään fascistisissa
työläisten yhdistyksissä! Missä herrat
arvelevat olevan hävyttömyyden huipun
ellei tässä! •
Meidän täytyi aikoinaan myöntää
joitakin näennäisiä oikeuksia fascis-tisille
unioille, voidaksemme nujertaa
radikaaliset imlot, mutta nyt on
nuo oikeuden varjotkin riistettävä
niiltä pois! Fascistiset uhiot olivat
vain ylimenokauden muoto; seuraava
askel bn kaikenlaisten fascististenfcin
työläisten yhdistysten hävittäminen.
Mitä herrat ministerit muuten näistä
suimnitelmista arvelevat? (Istuu ja
ottaa puheenjohtaja-nuijan.)
MAANVILJtELYS-mhiisteri: (Nousee
Ja ktunartelee.) Minä kannatan
täydestä sydämmestäni korkean päällikkömme
loistavan J suurisuuntaisia
ajatuksia — mutta epäilen hiukan,
kuinka niitä voidaan käytännössä
toteuttaa —! fascistiset maatyöväen
yhdistykset ovat voimakkaita Ja Jos
ne saatettaisiin kapinallisielle mielelle,
niin siitä voisi aiheutua elintarvepula
koko maahan! Maanviljelysministeri-nä
olen minä sitä mieltä, ettei korkean
päällikkömme viimeksimainitse-maa
uudistusta ole viisasta panna toimeen
ainakaan ennen, kuin tämän
vuoden sato on saatu korjuuseen.
MUSSOLINI: (Synkästi) Vai nihi!
— No, mitäs Metsästys- ja Kialastus-ministeri
arvelee?
METSÄSTYS JA KALASTUS-ml-nisteri:
(Nous^ samoin.) Minä olen
sitä mieltä, teidän ylhäisyytenne, että
jos sota vain voidaan viedä vieraiden
valtakuntien alueille, ettei meidän
metsänriistamme kärsi myrkkykaasuista,
niin me voimme alkaa sodan
vaikka ensiviikolla. Se ön myöskin i -
han paikallaan, että kaikki fascistiset-kin
työmiesten yhdistykset hajotetaan,
mitä pikemmin, sitä parempi, sillä ne
harjoittavat aivan villittyä salamet-sästystä
ja kalastusta ase)iarJoitus-retkillään,
eikä niille voi jumalakaan
mitään!
^KIRKOLLIS-ministeri: (Nousee puolitiehen
epäröiden. Putkahtaa sitten
viasta äkkiä pystyyn, kun Mussolini
antaa myöntävän merkin) Korkeasti
kunnioitettu, jalo herra i^äministeri
ja F y M n Kirkon suojelija Ja arvoisat
herrat ministeri-toVeritI Minä pyydän
kirkollisten asiain ^valvojana, esiintuoda
sydämmellisimihän myötätuntoni
korkean Johtajamme Ja päällikkömme
vitmeiseksimainitsemaa ehdotusta
kohtaaa — Fascistisetkin työläiset o-vat
— Jumala heidän äelujansa armahtakoon
— alkaneet vieroa pappeja
ja sakramentteja ja messu-aikoina
seisovat useimmat kirkot puolittain
tyhjinä. Hem on siis ttOlut lähettää
heidän päällensä Herran rankaiseva
ruoska!'— Mitä sotaan tulee — m i nulla
on eräs ahdistava pelko sydäm-messäni
— Onko meillä paJOut mennä
Talinkaan sotimaan katolisiin maihin?
— Emmekö voisi löytää siihen tarkoi-
^vtteliiät toimivat pelkästä asianhar-j valistava merkitys, kun vain pHetään
rastuksesta ja useampi vielä raskaas- huoli, että ne toimivat kaikissa suh-sa
n- - =äii_v=äi .t.y, .ös ^srs-äs kfäc-SyTpTTätannSä , nniiiinn vvooiiddaaaann
hyvällä syyllä tähänastisia saavutuksia
pitää sangen hyvinä.
Näyttämöillä, työväenliikkeen yhtenä
osana, on arvaamattoman suuri
KINGSMOUNT
Ihanteellineii Rakennuspaikka
on
oma
Jotkut henkilöt ostavat Kingsmountista keinottelua
yarten — ja se onkin hyvä sijoitu»
mutta useat henkilöt jotka ovat nähneet loistavan
luonnon tällä subdivisionilla, päättävät
rakentaa itselleen —^ ja asua siellä.
Omistaessanne oman kotinne, tuottaa se teille
monta seikkaa, kalliimpaa kuin kulta, — oikea koti
lapsillenne, muista riippumattomuus, ja erikoisen hyvä
sijoitus.
OSTAKAA LOTTINNE KINGSMOUNT'ISTA N H H EH
Myöskin 150 lottia Copper Clif f in tien vieressä lähellä
Pagnuttin maitotaloa
ME AUTAMME TEITÄ
Emme ainoastaan myy, mitä tahansa lottia tästä osastosta
teiUe helpoilla ehdoilla^ mutta
Myöskin autsunme teitä
rahallisesti rakentamaan
oman kotinne.
tätä tarjpusta
POSTITTAKAA TÄMÄ KUPONKI HETI
V IJpian pitään sitoumusta puoleltani, lähettäkää
minulle piirustukset sekä hinnat tarjouksistanne.
NIMI ....
OSOITE
113 HURON CHAMBERS, ELM ST.
tukseen jotakin kokonaan protestanttista
maata — tai, mikä olisi vielä
Jalompaa, oikeata jumalanUeltäJleD
maata? —KatooUnen Kirkko ei voisi
tänä epäuskon Ja villityksen aikana
menettää ahioatakaan uskollista Jäsentään,
sinä sodassa taas arvattervasti
kuolee paljon ihmisiä — ja kirkon
kuuliaisia lapsia- maan j&SUä — —
MUSSOUNI: (Keskeyttää, äkäisen
pilkallisena) •— "on paljon vähemmän
Ja tarvitaan paljon kipeämmin, kuin
maan aDa", tarkoittaa herra PrelaattI
arvattavasti sanoa! No^ niin! Minä
teissään työväenluokkaliikkeen periaatteiden
mukaisesti Tässä työssä on
Sudburyn suomalainen työväennäyttä-mö
toiminut täysin sopusoinnussa
muun työväenliikkeen kanssa. — P. •
olen itseasiassa samaa mieltä, mutta
Italian suuruus Ja nnsi Boomalainen
Slaailmanvalta ovat i&ämääriä. joiden
edessä ei sovi kitsastella uhreista!
F^scismi ei voi elää , sen täytyy mennä
eteenpäin, voittaen tai kaataen, tai
mädäntyä paikalleen — Kuolkoon joku
hyvä katolilainen siunatuksi kylvöksi,
kyllä vielä myöhemmin kaadamme sata
saastaista bolshevikkia Jc&aista kaatunutta
uskollista lasdstia kohti — I f l -
nä alan vanhenemaan ja poikani oh
vielä pieni lapsi — Ja minun täytyy
nähdä Välimeri Italian sfsä-^enä
— taikka hukkua sen aaltoihin —
(Pitkä synkkä mietiskely, kaikki ovat
hiljaa. Sitten MussoUni yhtäkkiä leimahtaa
Ja nousee seisomaan) K a i kesta
huolimatta, herrat, on asia
Idätetty I Vain kohne teistä on puhunut
Ja hekin ovatjolleet erimielislät
Keskustelu on pää^^nyt Ja vaiti o l -
teet ovat siis luonnollisesti kannattaneet
esittämääni suunnitelmaa. Minä
sitäpaitsi Pääministerinä, Ulkomaa-asiain-
Siirtomaa-Sis^asialn- Baha-
Laivasto-Cmailu Ja potff"Tin1>^tPri»^
äänestän suunnitelmani puolesta, i Jo«
ten se on voittanut minis^lhstön hyväksymisen
loistavalla enemmistöllä!
Istunto on lopussa hyvät herrat!
(Poistuu kiivaasti)
MINISTERIT: (Nousevat hitaasti
läheten toisiaan, huokaavat huolestuneina:)
Voi sinuas. Italia parka!
Esirippu.
jäyttlDiiaipeita saatam
Staihin pohjamaalia, Valkosta ia mustalaJiyärift sekä anriagon paahtama
punaa, puikko
Steiafn kasvomaaleja, 9 lajia laatikossa, hinta ^.„„^ IMg
Sternin Cold Cream
Yli . , mli . XHU-UUtmaa — -—. J—T-T—- . . r , . . M - - r r - r r | f r r H M M i . . . « « i M > i . . M . „ n , i i . i i JDI Wbvt Croft, juoksevaa puuteria kaulaan, JqftrtfDf riatoiliiD ym.
Ii(iafd Bottge, Jnoksevaa poskipunaa, erittfifn mnrSl SOBkfanaaHa, kaivaa, eri v&ejä .
enäkfttiä
V«attta J a vaaleanpunaista kasvopnuteria ^.
Partakarvaa, tammannxskeaa, rnsksaa, Taaleanraskeaa, tnmman-harmaata,
mustaa, vaalean harmaata ja panasta, i u r d l
VAPAUDEN KIRXAKAUPPA
Box 69. SUDBURY. ONT.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 29, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-06-29 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus280629 |
Description
| Title | 1928-06-29-03 |
| OCR text | K^kMhrtanon osuoanaitolDke Perjantaina, kesataron 29^p:na~^Friday, Jane 29 Shvl Osuncmeijerl Co-opta«in r&kenna* Keski-Ontariossa on jo ennemminkin olhit osuustoimmnallisia yrityksiä, joihin suomalaisetkin ovat oDeet aktiivisesti kiintyneinä. Tär-leimmät tämänluontoiset hommat ovat olleet: osuuskauppa Sudhuryssa ja sen sivuliike Worthingtonissa. Sudburyn osuuskauppa oli jonkun-verran elinvoimainenkin tämän njrt ktiluvan vuosikymmenen parina en-simäisenä vuotena. Sillä oli, ei a i noastaan silloisen verrattain harva- Inkuisen suomalaiseti, mutta myöskin muunkielisen yleisön, etenkin ranskalaisen väestön kannatusta. Tämä osuusliike kuitenkin oltiin parin toimintavuoden kuluttua pakotettu sulkemaan, ei sentähden etteikö sillä ~ olisi ollut kannatusta, vaan etupäässä sentähden, että liikkeen johto ei kyennjrt oikealla tavalla suhtautumaan silloiseen sodanjälkeiseen tilanteeseen. Sudburyn osuuskaupan heikentymisen seurauksena lopetti myöskin sen sivuliike ' Worthihgtonissa toimintansa. Sudburyn osuuskaupan kaatumisen jälestä ei keski-Ontariossa ollut useaan vuoteen minkäänlaista o- . suustoimintaa -olemassa. Mahdollisesti olisi vielä nytkin menty, ehkäpä pitkätkin ajat eteenpäin ilman senlaatuisia yrityksiä, jos eivät Sudburyn maitoliikkeet olisi viime syksynä, aivan kiihottamalla kiihottaneet panemaan - osuusniaitoliikettä pystyyn. Nämä yksityiset maidon-jakajat nostivat maidon hinnan aivan mälyttömiin j a muutenkin esiintymisellään, uhkaamalla tehdä vielä uusia nostoja, saivat aikaan sen, että suomalaiset päättivät nousta vastarintaan. T o t i i n ensinnä mai-tolakko, mutta siihen alettiin väsymään j a kun se oli tehty aikana, jolloin ei farmareilla ollut sanottavasti maitoa, niin ei sillä saatu mitään aikaan. Sitten eräässä lakkolaisten kokouksessa nostettiin kysymys oman mäitoliikkeen perustamisesta. Innostusta oli koko lailla ja toimeö^ käytiin tarmokkaasti. Rahaa koottiin osakkeitten myynnillä lähelle parituhatta dollaria. iMutta mäitoliikkeen perustaminen Sudburyyn ei olekaan mikään vähäpätöinen asia. Maitoa ei voida myydä ilman pastörisointia ja koneet j a huoneusto tähän tarkbttjk-seen ovat kalliita. Niinpä meidänkin maitoliikkeemme, vaikka se ei vieläkään ole läheskään tarkotustaan vastaavassa kunnossa, on jo tähän mennessä tullut maksamaan noin kymmenentuhatta dollaria. Kuten jo edellä sanottiin, on osakepääomaa myyty ainoastaan noin kahdentuhannen dollarin arvosta. On siis itsestään selvää, että on jouduttu tekemään lainoja, joiden varassa liike on saatu pystyyn. Mutta kokonaan lainojen varassa ei sentään ole jouduttu olemaan, sillä liike on tuotta-nut melko tavalla, tuhansia dollareita, voittoa, jolla on osaltaan mak^ settu sekä rakennusta että myö-kin koneistoa. Suurin laina on Ver-milion Kiverin osaltolta, $2.000.00, jota vastaan annetaan ensimäinen kiinnitys niin pian kun saadaan tontit maksetuksi. Muuta isompaa lainaa ei olekkaan paitsi pankilta otettiin ?1,500.00, josta on jo tähän mennessä suoritettu niin, että jäännös on ainoastaan $1,100.00. Rakennus ja koneisto ovat kokonaan maksetut, ainoastaan^ tonteista, jotka ostettiin kuukausittaisella maksulla, on vielä $500.00 maksamatta- Liikkeen todellisen aseman saamme kuitenkin aivan lähitulevaisuudessa selville, sillä puolivuositilipäätös valmistetaan tk. loppuun tehdystä liikkeestä ja siksi tästä puolesta puhuminen ei ole pitemmälle tarpeellista. Tulevaisuuteen nähden on ensinnä tärkeintä voinvalmistamon liikkeemme j'hteyteen järjestäminen, sillä ilman sitä ei voida pitemmältä tulla toimeen, ei ainakaan jos tarkotuksena on edelleenkin palvella, ei ainoastaan kuluttajien mutta myöskin tuottajien etuja, tasapuo-. lisesti. Siis tämä on ensimäinen liikkeen laajentamisen puoli. Eikä laajennus tietystikään lopu tähän, vaan on jatkuvasti mentävä eteien-päin. Seuraavana tulee kaiketikin olemaan farmareitten tavarain välitys j a myöskin heille tavaran välitys. Sitten myöhemmin on lisättävä erilaisia aloja sitämukaa kuin voimat ja kyky riittävät. Tämän kirjottaja toivoo, että, vaikkakaan osuustoiminta ei ole mikään lopullinen päämäärämme, kun se kuitenkin on eräänlaatuinen työväestön omintakeisuuden opettelu-alue, mahdollisimman puuret joukot yhtyisivät meidän osuusliikkeemme aktiivisiksi kannattajiksi. Taloudellisen hyödynkin kannalta on maitoliikkeemme kannattaminen edullista, sillä onhan sen lyhyt olemassaolokin sen jo käteentuntuvasti osottanut. Jokainen, joka on muutaman dollarin liikkeemme osakkeisiin sijotta-nut, on ne nyt jo saanut, alennetussa maidonhinnassa, takasin ja suuremmille kuluttajille on tuollainen'alennus tuottanut moninkertaisesti sen mitä ovat osakkeeseen kiinnittäneet. Mutta osuustoimintaa ei voida katsella yksinomaan sen taloudellisen hyödyn kannalta. Yhtä tärkeätä on sen kasvatuksellinen puoli. Tällä alalla ei meidän älotteleva liikkeemme ole vielä kovin pitkälle ehtinyt. Mutta hyvällä alulla ollaan ja vuoden parin kuluttua, jos keski-Ontarion työläiset osaavat antaa yhä jatkuvaa kannatusta omalle liikkeelleen, tulee siitä tekijä, jonka vaikutus on huomattava, ei ainoastaan taloudellisen hyödyn, mutta myöskin henkisen kasvatuksen kannalta katsottuna. . i Matkassaollut. M t o HnssoliDi eli Italian ministeristön istunto (Näyttämältä esitettävälcsL) (Esixilpun auettua istuu muutainia ministerejä näyttämöllä. PuDeapoäd-sia, tummia, hyvinvoipia mtPtiia Ovat olevinaan innoklaiassa keskustelussa. Mussolini astuu flsägn, oUnisterit nousevat ja kumartavat syvään. Mussolini astim juhlallisesti pöydän taakse j a pari kirjuria ottaa paikkknsa.) MUSSOIJNI: Korkea-arvoiset herrat. Hallituksen jäsenet Ja kuolemaan asti uskolliset fasdstiliitcai etuvarUatl Minä olen tällä kertaa kutsunut herrat ministerit erityisen tärkeään täysi-istuntoon, siksi, että historian vauhtipyörän vauhti yhä kiihtymis> t M n kiihtyy Ja Jouduttaa sitä i&ivää. Jolloin italialainen fascismin täytyy kyetä uudelleen luomaan muinoinen inahtava Rooman valtakunta. ttQ painumaan tyhjyyteen historian näyttämöltä, murskattuna Ja unohdettuna. Mutta minä, Benito Mussolini, teidän Johtajanne Ja päällikkönne en fascismin häviötä Ja häpeään Joutumista salli! Meidän valtaamme on sensijaan levitettävä' Europaan. Aasiaan Ja Afrikaan* SuurHooma ön uudelleen herätettävä yU tuhatvuotisesta unestaan! Mutta meidän kasvamisemme tiellä on lukuisia esteitä. Jotka täytyy musertaa! Toiset kapitalistiset suurvallat, kuten Englanti Ja Ranska, o-vat meille kateellisia Ja tekevät meille kiusaa. He eivät sallisi meioän edes valloittaa Jugoslaviaa. Itävaltaa Ja Unkaria! Mutta minä sanon, että me valloitamme ne! Me vienune noille mokomille rähjääJille aseita ja saatamme ne tappelemaan keskenään. Sudbnryn snomenkielinen tyMennäyttämö Liberty-haalin näyttämö, joi»a huomeniltana «uoritelaan Ontarion o»i«lojen väli«et naytelmäkilpailat. s u u r i n piirtein katsotttma tyjTtyväisiä. Otsakkessa mainittu näyttämö on Sudburyn Ja ymjÄristön suomalaisen väestön Ja samalla myöskin koko alueen suurin näyttämö kaikenkielisiin-kin nähden, j a on se toiminut Liberty HaUCk):n omistamalla haalilla. ITäyt-tämö on näihin asti toiminut ahtaissa oloissa, varsinkin mitä tulee huo-neustokysymsteeen nähden, sillä L i berty Hali Co :n omistama Sudburyn suomalaiirten ^öläisten toimipaikka on verrattain ahdas siinä tohnivim järjestöihin Ja myöskin nyk^än paikka- ^^iDnalla Ja. ympäristössä olevaan suomalaiseen väestöön nähden. Kaikesta ahtaudesta Ja mtiista näyttämön toimintaa vaikeuttavista seikoista huolimatta on näyttämö kuitenkin kyennyt osapuilleen tyydjttä.- mään suomalaisen väestön taidekai-puuta, mikäli se koskee näyttämöm-siä harrastuksia, ja niinollen on siitä muodostunut Sudburyn ja ympäristön työläisille virkistävä kosteikko e-lämän erämaassa; Näyttämön esityksiä on ollut poikkeuksetta seuraamassa runsaasti yleisöä ja on niihin oltu j. ke«k!. erittäin Näyttämön ohjelmisto onkin pääasiassa ollut vaUttua juuri työläisylei-söä ja sen henkisiä tarpeita silmälläpitäen. Mikäli uusia luokkahenkisiä näytelmiä on ilmaantunut, on ne heti otettu näyttämöllä esitettäväksi Mitä tulee huvinäytehnito, on niiden suhteen koetettu valikoida. Jossa kuiten-toan ei ole aina oimlstuttu, mikäli se koskee puhtaasti luokkanäköfcflmasta katsottuna, sillä Jvarsinkln työläishen-kisten huvinäytehnien varasto on hyvin rajoitettu. Näyttämö on toiminut kokonaan a-matöörivoimin, ellei oteta lukuun johtajaa. Joka samalla myöskin on toiminut Liberty-haalin talramiiehenä- Kun ottaa huomioon, että kaikki nä: Sitten menemme jalomielisesti auttamaan jotakin niistä ja sieppaamme, sitten palkkioksemme voitetut ja voittajat! Ja sittenv^näiden ensimmäisten voit-tojenune jälkeen, voimme ryhtyä kurittamaan tuota kirottua Neuvosto- Venäjää! — Tai hyökätä välitöiksi Af-rikaan ja pysts^tää fascismin' lippu vanhaan Egyptiin! Sekin on aikoinaan kuultinut^ roomalaisille. Otamme vain omamme takaisin ja sen koroista Suetsin kanavan ja Gibraltarin! Mutta ennenkuin näitä hsrviä smm-nitelmia päästään toteuttamaan/ on eräs kiusallinen kotoinen este tat<- vattava pois tieltä. Tarkoitan noita kirotun kapinallisia työläisiämme. Siinä emme ole vielä puolitiessäkään! Juiui kun aloimme konmiunistiset ja muut radikaaliset tmiot Ja yhdistykset saada kätemme alle, alkoi kapinallisuus ilmenemään fascistisissa työläisten yhdistyksissä! Missä herrat arvelevat olevan hävyttömyyden huipun ellei tässä! • Meidän täytyi aikoinaan myöntää joitakin näennäisiä oikeuksia fascis-tisille unioille, voidaksemme nujertaa radikaaliset imlot, mutta nyt on nuo oikeuden varjotkin riistettävä niiltä pois! Fascistiset uhiot olivat vain ylimenokauden muoto; seuraava askel bn kaikenlaisten fascististenfcin työläisten yhdistysten hävittäminen. Mitä herrat ministerit muuten näistä suimnitelmista arvelevat? (Istuu ja ottaa puheenjohtaja-nuijan.) MAANVILJtELYS-mhiisteri: (Nousee Ja ktunartelee.) Minä kannatan täydestä sydämmestäni korkean päällikkömme loistavan J suurisuuntaisia ajatuksia — mutta epäilen hiukan, kuinka niitä voidaan käytännössä toteuttaa —! fascistiset maatyöväen yhdistykset ovat voimakkaita Ja Jos ne saatettaisiin kapinallisielle mielelle, niin siitä voisi aiheutua elintarvepula koko maahan! Maanviljelysministeri-nä olen minä sitä mieltä, ettei korkean päällikkömme viimeksimainitse-maa uudistusta ole viisasta panna toimeen ainakaan ennen, kuin tämän vuoden sato on saatu korjuuseen. MUSSOLINI: (Synkästi) Vai nihi! — No, mitäs Metsästys- ja Kialastus-ministeri arvelee? METSÄSTYS JA KALASTUS-ml-nisteri: (Nous^ samoin.) Minä olen sitä mieltä, teidän ylhäisyytenne, että jos sota vain voidaan viedä vieraiden valtakuntien alueille, ettei meidän metsänriistamme kärsi myrkkykaasuista, niin me voimme alkaa sodan vaikka ensiviikolla. Se ön myöskin i - han paikallaan, että kaikki fascistiset-kin työmiesten yhdistykset hajotetaan, mitä pikemmin, sitä parempi, sillä ne harjoittavat aivan villittyä salamet-sästystä ja kalastusta ase)iarJoitus-retkillään, eikä niille voi jumalakaan mitään! ^KIRKOLLIS-ministeri: (Nousee puolitiehen epäröiden. Putkahtaa sitten viasta äkkiä pystyyn, kun Mussolini antaa myöntävän merkin) Korkeasti kunnioitettu, jalo herra i^äministeri ja F y M n Kirkon suojelija Ja arvoisat herrat ministeri-toVeritI Minä pyydän kirkollisten asiain ^valvojana, esiintuoda sydämmellisimihän myötätuntoni korkean Johtajamme Ja päällikkömme vitmeiseksimainitsemaa ehdotusta kohtaaa — Fascistisetkin työläiset o-vat — Jumala heidän äelujansa armahtakoon — alkaneet vieroa pappeja ja sakramentteja ja messu-aikoina seisovat useimmat kirkot puolittain tyhjinä. Hem on siis ttOlut lähettää heidän päällensä Herran rankaiseva ruoska!'— Mitä sotaan tulee — m i nulla on eräs ahdistava pelko sydäm-messäni — Onko meillä paJOut mennä Talinkaan sotimaan katolisiin maihin? — Emmekö voisi löytää siihen tarkoi- ^vtteliiät toimivat pelkästä asianhar-j valistava merkitys, kun vain pHetään rastuksesta ja useampi vielä raskaas- huoli, että ne toimivat kaikissa suh-sa n- - =äii_v=äi .t.y, .ös ^srs-äs kfäc-SyTpTTätannSä , nniiiinn vvooiiddaaaann hyvällä syyllä tähänastisia saavutuksia pitää sangen hyvinä. Näyttämöillä, työväenliikkeen yhtenä osana, on arvaamattoman suuri KINGSMOUNT Ihanteellineii Rakennuspaikka on oma Jotkut henkilöt ostavat Kingsmountista keinottelua yarten — ja se onkin hyvä sijoitu» mutta useat henkilöt jotka ovat nähneet loistavan luonnon tällä subdivisionilla, päättävät rakentaa itselleen —^ ja asua siellä. Omistaessanne oman kotinne, tuottaa se teille monta seikkaa, kalliimpaa kuin kulta, — oikea koti lapsillenne, muista riippumattomuus, ja erikoisen hyvä sijoitus. OSTAKAA LOTTINNE KINGSMOUNT'ISTA N H H EH Myöskin 150 lottia Copper Clif f in tien vieressä lähellä Pagnuttin maitotaloa ME AUTAMME TEITÄ Emme ainoastaan myy, mitä tahansa lottia tästä osastosta teiUe helpoilla ehdoilla^ mutta Myöskin autsunme teitä rahallisesti rakentamaan oman kotinne. tätä tarjpusta POSTITTAKAA TÄMÄ KUPONKI HETI V IJpian pitään sitoumusta puoleltani, lähettäkää minulle piirustukset sekä hinnat tarjouksistanne. NIMI .... OSOITE 113 HURON CHAMBERS, ELM ST. tukseen jotakin kokonaan protestanttista maata — tai, mikä olisi vielä Jalompaa, oikeata jumalanUeltäJleD maata? —KatooUnen Kirkko ei voisi tänä epäuskon Ja villityksen aikana menettää ahioatakaan uskollista Jäsentään, sinä sodassa taas arvattervasti kuolee paljon ihmisiä — ja kirkon kuuliaisia lapsia- maan j&SUä — — MUSSOUNI: (Keskeyttää, äkäisen pilkallisena) •— "on paljon vähemmän Ja tarvitaan paljon kipeämmin, kuin maan aDa", tarkoittaa herra PrelaattI arvattavasti sanoa! No^ niin! Minä teissään työväenluokkaliikkeen periaatteiden mukaisesti Tässä työssä on Sudburyn suomalainen työväennäyttä-mö toiminut täysin sopusoinnussa muun työväenliikkeen kanssa. — P. • olen itseasiassa samaa mieltä, mutta Italian suuruus Ja nnsi Boomalainen Slaailmanvalta ovat i&ämääriä. joiden edessä ei sovi kitsastella uhreista! F^scismi ei voi elää , sen täytyy mennä eteenpäin, voittaen tai kaataen, tai mädäntyä paikalleen — Kuolkoon joku hyvä katolilainen siunatuksi kylvöksi, kyllä vielä myöhemmin kaadamme sata saastaista bolshevikkia Jc&aista kaatunutta uskollista lasdstia kohti — I f l - nä alan vanhenemaan ja poikani oh vielä pieni lapsi — Ja minun täytyy nähdä Välimeri Italian sfsä-^enä — taikka hukkua sen aaltoihin — (Pitkä synkkä mietiskely, kaikki ovat hiljaa. Sitten MussoUni yhtäkkiä leimahtaa Ja nousee seisomaan) K a i kesta huolimatta, herrat, on asia Idätetty I Vain kohne teistä on puhunut Ja hekin ovatjolleet erimielislät Keskustelu on pää^^nyt Ja vaiti o l - teet ovat siis luonnollisesti kannattaneet esittämääni suunnitelmaa. Minä sitäpaitsi Pääministerinä, Ulkomaa-asiain- Siirtomaa-Sis^asialn- Baha- Laivasto-Cmailu Ja potff"Tin1>^tPri»^ äänestän suunnitelmani puolesta, i Jo« ten se on voittanut minis^lhstön hyväksymisen loistavalla enemmistöllä! Istunto on lopussa hyvät herrat! (Poistuu kiivaasti) MINISTERIT: (Nousevat hitaasti läheten toisiaan, huokaavat huolestuneina:) Voi sinuas. Italia parka! Esirippu. jäyttlDiiaipeita saatam Staihin pohjamaalia, Valkosta ia mustalaJiyärift sekä anriagon paahtama punaa, puikko Steiafn kasvomaaleja, 9 lajia laatikossa, hinta ^.„„^ IMg Sternin Cold Cream Yli . , mli . XHU-UUtmaa — -—. J—T-T—- . . r , . . M - - r r - r r | f r r H M M i . . . « « i M > i . . M . „ n , i i . i i JDI Wbvt Croft, juoksevaa puuteria kaulaan, JqftrtfDf riatoiliiD ym. Ii(iafd Bottge, Jnoksevaa poskipunaa, erittfifn mnrSl SOBkfanaaHa, kaivaa, eri v&ejä . enäkfttiä V«attta J a vaaleanpunaista kasvopnuteria ^. Partakarvaa, tammannxskeaa, rnsksaa, Taaleanraskeaa, tnmman-harmaata, mustaa, vaalean harmaata ja panasta, i u r d l VAPAUDEN KIRXAKAUPPA Box 69. SUDBURY. ONT. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-06-29-03
