Vapaus, September 25, 1962

              S i v u 2 Tiistaina, syysk. 25 p. — Tuesday, Sept. 25, 1962
VAPAUS INDEPENDEMT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) . Establishied Nov. 6, 1917
Editor: W; Eklund * Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS,4-4264 — Editorial OS 4-4265
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 E lm St. West. Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
....Advertislng rates upon application. translations free of cöarge, ' •
Authorized as second Oass iriail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash; .
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa;
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk.^ 5.25 ;
e CANADIAN LANGUAGEPRESS
Tuomittavaa pakkolomautyist^
Yhdysvaltalaisten rahamiesten omistaman Incon puhe­mies,-
vanhempi varapresidentti R. D . P a r k e r tiedoitti viime
keskiviikkona, että mainittu yhtiö vähentää tuotantoaan
noin 13-prosenttisesti jadpakkobmauttaa sen "saavuttami­seksi
noin 2,500 ontarrola|sta työläistä, tarkoittaen.se käytän­nöllisesti
katsoen sitä, että y l i 2,000 sudburylaista työläistä
heitetään lokakuun 1 päivästä lukien työttömien armeijaan.
Mr. Parker puolusteli tätä yhtiönsä pakkolomauttamis-päätöstä
sillä, että Incon tuotteilla, erikoisesti nikkelillä, ei
ole .riittävästi kysyntää. On kuulema "ylituotantoa" ja sen
vuoksi .voidaan ilmeisesti l i i an ahkerasti ja tuottoisesti työs-kerineillelle
työläisille sanoa: " M a u r i on työnsä tehnyt. Mau­ri/^
äa nyt mennä."
K u n huomioidaan se tosiasia, että Inco on koko sodan­jälkeisen
ajan tuottanut amerikkalaisille omistajilleen kym­menien
miljoonien dollarien vuosivoitot, niin tämä työläis­ten
tunnoton ja epäinhimillinen käsittely on suorastaan häm­mästyttävä.
IncO olisi voinut, jos sen on todella pakko vä­hentää
tuotantoaan, lyhentää 13-prosenttisesti työviikkoa, e l i
noin kuudella tunnilla viikossa ja s i l t i maksaa työläisilleen
ainakin saman viikkopalkan, minkä he nykyään kovasta ja
monesti terveydelle j a hengellekin vaarallisesta työstään saa­vat.
Sellainen menettely ja ratkaisu ei solisi aiheuttanut pie­nintäkään
vaikeutta sen paremmin Incolle kuin sen upporik­k
a i l l e osakkeenomistajillekaan. ; :
Toisaalta on muistettava, että väitös nikkelin "markki-nain
puutteesta" on lieyästikin sanoen pahinta lajia l i i o i t t e ­lua.
Onko\Inco yrittänyt myydä nikelliään sanokaamme K i i ­nalle
ja muille sosialistisille maille? Minkä verran upporikas
-Incö on luvannut ns, kehitysmaille niiden tarvitsemaa luot­toa
nikkelin ostamista varten?
Vähänkin nykymaailman talouskysymyksiin paneutu­neet
ihmiset tietävät, että nikkeliä voitaisiin myydä maail­man
markkinoilla nykyistä enemmän, ellei Yhdysvaltain hal­litus
olisi pannut esteitä sen m y y n n i l l e vissien maiden koh­dalta.
• Mutta kysyä sopii, täytyykö sudburylaisten työläisten
kärsiä työttömyydestä ja sudburylaisten liikemiesten siitä
johtuvan kauppavaihdon vähenemisestä Yhdysvaltain kyl­män
sodan sankarien vouhottelujen takia?
Katsottakoon asiaa siis miltä puolelta tahansa Incon
suunnittelernalla y l i kahdentuhannen sudburylaisen työläi­sen
pakkolomauttamisella ei ole pienintäkään oikeutusta. C a -
nadalaisten yleensä tulisi esittää asian johdosta protestinsa
j a vaatimuksensa liittohallitukselle, että se tarttuu asiaan ja
huolehtii siitä, että Inco pitää tuotantolaitoksensa Ontariossa
käynnissä. Mikäli Inco tästä perin kohtuullisesta ja välttä­mättömästä
vaatimuksesta kieltäytyy, silloin on syytä vaka­vasti
harkita Incon laitosten Canadan valtion haltuun, val­vontaan
j a omistukseen ottamista. ^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs. Rauha Närhi, St. Catharines,
Ont., täyttää tänään,,syyskuun 25
pnä 60 vuQtta.
Mrs. K^tri Riksman, Sointula, B.
C , täyttää torstaina, syyskuun 27
pnä 83 vuotta.
Jalmar Mantere, Dorian, Ont.,
täyttää torstaina, syyskuun 27 pnä
76 vuotta:
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
AlbertMaisia lampaita
lähetetty Kuubaan
L0thblridge, Alta. — Etelä-Al-bertan
lampaiden käsvattajain yh
distyksen sihteeri William Benson
ilmoitti viime viikonvaihteessa, et­tä
Albertasta kuljetetaan Kuubaan
neljästä keskuksesta noin 1,200
lammasta.
Hamiltonilainen "VVilliam Edel\
stqin järjestää lampaiden myynnin
Kuubaan. Hän on kierrellyt kah­den
seuralaisensa kanssa kautta
Albertan eteläosan valiten lähetet­tävät
lampaat.
Tämä on ensimmäinen kerta
kun Albertasta on myyty lampaita
Kuubaan.
Mirjam Vire-TiiiQinmen;
DdVid
tarun uusin versio
Pieni Kuuba on jatkuvasti lehtien
otsikoissa j a pääkirjoitusten aihee­na,
koko maailman mielenkiinnon
polttopisteessä. Toisaalla sen saa.
vutuksia ihaillaan, toisaalla kaikki,
mitä Kuubassa tapahtuu, esitetään
vihan ja raivon vääristämässä valos­sa.
Merirosvolaivat tai l ) S A : n alu­eelta
lähtevät lentokoneet tilslittavat
Havannan asuintaloja surmaten ja
haavoittaen silviiliväestöä; lasku,
varjoilla pudotetut sabotaashinteki'
jät polttavat sokeriruokovainioita
tai tupakkavarastoja, räjäyttävät
tehtaita ja satamalaitteita. ^-Tämän­laatuinen
terroritoiminta on jatklT-nut
viime huhtikuussa Sikojen lah­teen
pysähtyneen epäonnistuneen
maihinnousuyrityksen jälkeen. .Ia
l l S A n taholta vaaditaan yhä avoi­memmin
aseellista hyökkäystä Kuu­ban
kimppuun. David ja Goliatta-laajasuuntainen
maareformi kansal­listamalla
ulkolaisten yhtiöiden ja
maasta paenneiden batistalaisten
suurtilat. 100,000 maatyöläisperhet
ta on saanut oman tilan, suurilla
valtion tiloilla on aloitettu tehokas
viljely maan ravitsemustilanteen pa­rantamiseksi.
Työttömyys on jo vä­hentynyt
y l i kolmanneksella. 50
uutta kylää ja 25,000 nykyaikaista
perheasuntoa on rakennettu entis,
ten hygieenisesti surkeiden hökko-leiden-,
bohioiden, tilalle: Lihan ku­lutus
on maassa noussut 25 %: Vai
lankumouk^en jälkeen on rakennet­tu
15,000 koulua. Yksin entisissä
Batistan sotilaskasarmeissa jotka on
muutettu koulualueik.si, opiskelee
4b,00d lasta. Rotusyrjintä on täy­dellisesti
poistettxi, naisten sama
palkkaisuus ja monta mouta tärkeä­tä
sosiaalista uudistusta toteutettu.
jos sosialistista maailmanosaa
— kansainvälisen rauhanliik­keen
vankkaa tukea — ei olisi,
olemassa, kolmas maailmanso­ta
olisi nyt yhtä lähellä kuin
se ön nytkin, ellei se olisi jo
alkanut, sillä imperialismi
p y r k i i jatkuvasti hiekompien
kustannuksella risto- ja ryöstö-mahdoUisuuksiensa
laajenta­miseenpa
siinä ei kaihdeta ase-i
voimien käyttöä silloin kuni
muut keinot eivät enää auta. |
rinan versiota näytellään, ydinasei-j Nämä lyhyesti muutamia esimerk
den aikakaudella kolmannen maad.j kejäGastron vallankumoushallituk-mansodan
varjossa. Näin lausui j sen käytännöllisistä aikaansaannok-pääsiht.
Mirjam Vire-Tuominen pu. isistä.
heessaan Lahdessa. Kukaan ei pyri väittämään kaik,
P O R V A R I L L I N E N LEHDISTÖ ji^'Vn^''"!"" • ^'yt. ^!"^Tn
J A K U U B A N T I L A N N E i""*'""'? ^yd«"'«ta.
I .Mutta eiko jokaisen rehellisen ihmi-
- Kuinka seuraavat suomalaiset tule antaa arvo sellaiselle rau-tätä
kamppailua, jossa toisella puo- , hanomaiselle rakennustyölle, mitä
Ien on suurvallan uhkailema väki i nvky Kuuba suo.ittaa! On ymmär-valtainen
valloitus ja toisella pienen 1 ..gttävää, eitä paljon, kärsinyt K u u -
I riippumattomuudestaan kiinni pitä ; ^an kansa kerääntyy yhtenäisenä ja
! f " _ - ! ! ! ? ' ! " . °!'r'l.^:"l'"'^_'?!„°^^^^^^ i innostuneena Castron ympärille,
elämäntapaansa? Kuinka olematon , jonka johtamassa uudistusliikkees
on kate eräillä tahoilla esitetyillä
suurilla sanoilla vapaudesta ja kan­sallisesta
riippumattomuudesta sen
näyttivät jälleen Uuden Suomen ja
Helsingin Sanomain äskettäin Kuu-
" S o t a on p o l i t i i k a n jatkoa! ban kysymykselle omistetut pääkir-i
m u i l l a k e i n o i n " , sanoi k u u l u i s a i Joitukset. Kuuba ei ole Uuden Suo-:
Castro tulkitsi kansansa ajatuksia
sanoessaan: "Ne jotka eivät sijoit­taneet
pommeja teollisuuslaitoksiin
silloin, kun ne olivat ulkolaisten
omistamia, ne räjäyttävät pommeja
teollisuuslaitoksissa nyt, kun
kuuluvat Kuuban kansalle."
ne
k e n r a a l i C l a u s e w i t z aivan o i - ' / ^ ' ' « " ' ^ ^ ^ hyökkäyk.siä vastaan, Fidel
. .. arvoinen, j o i l la Neuvostoliitto on lu
k e m aJkanaan. | guttaa Castroa Yhdysvaltain
K a n s o j e n yhteisön pääminis-! hyökkäyksen sattuessa Helsingin
t e r i e n k o n f e r e n s s i n mitään saa-.; Sanomat kommentoidessaan USAn
mattomuus o n k i n v a i n y k s i l i - ^ päätöstä kutsua asepalveluun 1.50..
sätodistus siitä yleisestä j a yhä, »00 reserviläistä pitää luonnollisena
s^ y v e n e v a s t a ki ,^ri; ,i-sr :i;si ,tfäx , mw , ;iosnsX a k o - ,e tt,ä, .Y hdys.v a,-l l oi.l la t•ul,ee- „ol-la. n, i.ah. -
^ dollisuiis eliminoida pois tuo la­k
o k a p i t a l i s t i n e n m a a i l m a n y t tenään oleva 'häiritsevä tekijä",
on n i i n t a l o u d e l l i s e s t i k u m po- Tässä yhteyde.ssä voi vielä palauttaa
l i i t t i s e s t i k i n . j m i e l i in Suomen Sosial.demokraatin, i
pääkirjoituksen Kuubasta viime
•> •
Pääministerien
. .. . . I aikana. Lehti katsoi Kuuban kuulii-s
u u r i n epäonnistuma, m i s t a t a - ^,u, i . i n- .
Uöm; o « f \^ö^,.öl«v,^„f ; van Yhdy.svaltain luonnolliseen etu Kuuban esimerkin tartuttavaa vai-k
a a i s e t paivalehdet eivat ole^pii,ij„ ^ämän riittävän Kuuban , k ^ u . , , ^ ^ . j h i n latinalaisen Ameri-p
a l j o n k a a n kirjoitelleet, on vastaisen. Hyökkäyksen 'moraalisek-; kan maihin. jois.sa olosuhteet ovat
sa — ennen Castron johtanriaa val­lankumousta.
Tämän 180 miljoonan
ihmisen^ asuman luonriohrikkauksia
täynnä olevan alueen olosuhteita ku
y^a, että siellä ihmisten keski-ikä
on vain 35 vuotta (Yhdysvalloissa
keski-ikä on 65 v.) Mutta USAn
suuryhtiöille palaa jokainen latina­laiseen
Ainerikkaän sijoitettu dollä •
ri vuoden kuluessa takaisin kaksiti-kertaisena.
Sellainen asiantila ja
sosiaaliset uudistukset eivätblekes'
kenään yhteensovitettävissaw-Ja sik­isi
pieni Kuuba önl erityisen pelot-
-taya:.',,-\.- '•V^'•'• • ,• • :.
Siksi täytyy amerikkalaisen suur
: r e n ; lehdistön propagandassa, jota
uskollisesti toistetaan sanasta sa
naan Uuden Suomen, Heisingiri Sa­nomain
ja Suomen Sösialidemokraa
tin palstoilla kääntää tosiasiat ylös­alaisin.
Suurella melulla väitetään,
että Kuubasta.on tullut Neuvostolii­ton
tukikohta.: Mutta millä suurval­lalla
bnitsotilastukikohta Kuuban a
lueella? USAn armeijalla on Kuu­bassa
Guantanamori lahdessa Ame
rikan mantereen yahvimmaksi mai
nostettu tukikohta. Helsingiii Sano­main
mukaan Yhdysvaltain ulkomi­nisteri
lausuu blevan sietämätöntä,
että Ki-''Ubästa tulee • hyökkäyksiin
sovelias tukikohta. Mutta mikä
suurvalta on jatkuvasti ivaatiniit
kaikkien ulkolaisten.sotilastukiköh
tien poistamista? Neuvostoliitto;
M i l l o in Helsingin Sanomat, Uusi
sä kansallinen sivistyneistö, talon- suomi ja Suomen Sosialidemokraat-poikaisto
j a työväestö ovat löytäneet ^^^^^^ „„„ nikuttavan hursi
toisensa. Yhdysvaltain tukemat dik- ,^^,334; paheksuvat, että Kuuba ostaa
taattori Batistan kannattajain hyök-} Neuvostoliitolta ilmatorjuntatykke-käykset
j a terroriteot lujittavat v am I y- karkoittaakseen alueeltaan vieiai-entisestään
Kuuban kansan päättä- • ta pommikoneita, ovat paheksuneet
niitä satoja atomiasein vai ustettuja
tukikohtia, joita U S A on rakentanut
.Neuvostoliiton j a muiderisosiaiislis-ten
maiden ympärille tuhansien k i ­lometrien
päähän omasta alu^es-taan?.;
•fi.
väisyyttä puolustaa maataan ulkoa
K U U B A N ESIMERKKI
PELOTTAA USA:TA
Juuri Castron vallankumouksen
Tällaista paheksumista ei ole
näkynyt vaikka nämä sotilastu
kikohdat lähellä oman maamme alu
etta ovat muodostuneet! .uhkaksi
myös Suomen turvallisuuöelle, k i i -
ten Povversin lennon aikana nälv
!• - — - aikaansaamat rauhanomaiset saavu tiin, tapaus joka viime tapahtumain
k o n f e r e n s s i n ' huhtikuun maihinnousuyrityksen tukset pelottavat Yhdysvaltain jöh- valossa on saanut uutta vakavuutta.
tavia piirejä. Syystä ne pelkäävät] On ymmärrettävää, että Kuubaa
kohtaan tunnetaan valtavaa kiinnos­tusta
maailman joka puolella. Tuo
pieni saarivaltakunta kuvastaa vä
nai häisessä mittakaavassa mutta mitä
.• I •
lyhjaa sanahelinää
. K u n jostakin suurisuuntaisesta yrityksestä tulee m i l t e i,
vesiperä, siitä käytetään tavallisesti sanontaa, että "vuori
synnytti hiiren".
Mutta Lontoossa, Englannissa pidetty Britannian maail­manyhteisön
kansojen pääministerikonferenssi ei pystynyt
synnyttämään edes hiirtä. Tästä, noin viikon kestäneestä ja
paljon mainostetusta konferenssista j u l k a i s t i in viime keski­viikkona
yhteinen julkilausuma, jonka sanamuodosta oli uu-tistietojen
mukaan kiistelty kaksi päivää? Tämä julkilausu­ma-
edustaa lainkaan liioittelematta alansa maailmanennä­tystä
tyhjässä sanahelinässä. Siinä on kaikkea k a i k i l l e eikä
mitään kenellekään.
-.- Torontolaisen aamulehden Lontoon kirjeenvaihtaja,
Anthony Westell tiedoitti keskiviikkona pääministerien kon­ferenssin
"tuloksista" seuraavaa:
"Kansojenyhteisön pääministerien konferenssi päättyi
tänään miltei siihen, mistä se alkoi, Britannian tärkeästä jä-senanomuksesta
Euroopan yhteismarkkinoihin.
. " V i i k o n kestäneen keskustelun jälkeen ei yksikään pää­ministeri
ollut asiallisesti muuttanut asennettaan,
"Marlborough Housesta j u l k a i s tu noin 2,500 sanaa käsit­tävä
julkilausuma tekee selväksi, että
. " — Britannia on edelleen vapaa jatkaakseen Brysselissä
netivotteluja yhteismarkkinoista ilman uusia tai tiukempia
sitoumuksia kansojen yhteisön kaupan'-äynnin turvaamisek­s
i.
Muut kansojenyhteisön maat, mukaanlukien Canada,
pitävät kaikki pelkonsa ja epäilynsä Britannian jäsenyydestä
: .E]i^roopan yhteismarkkinaliitossa jä pidättävät (itselleen) o i ­keuden
lopulliseen kannanmäärittelyyn sitten k u n Brysselin
}ietivottelut on loppuunsuoritettu;
7 "Lopullinen julkilausuma . . . on epämääräinen .". . S en
perusteella väitettiin, ett«- se edusta-voittoa kaikille n i i l le
katsantokannoille, mitä konferenssissa esitettiin . . . " _ :
Toisin sanoen tässä julkilausumassa ei ole mitään ja m r . ;
Westell kuvaa sitä merkillistä asiakirjaa meidän mielestäm- ^
me asiallisesti Ja oikeudenmukaisesti, v a i k k a kohtakin ääret-',
tömän hellä varoen.
Britannian kansojen yhteisön pääministerien konferens­sin
vetämä vesiperä antaa varmaan hieman ajattelemisen a i ­hetta
n i i l l e sinisilmäisille piireille, jotka luulevat tai on satu
'luulemaan, että " k a i k k i olisi h y v i n " ja kitkatonta tässä ma-toiscfssa
maailmassa, jos ei olisi sosialistisia maita, joiden joh­dosta
muka nyt vallitsee kireä kansainvälinen jännitystila.
Tosiasia tietenkin on, että jänhittyneitä tilanteita ja verisiä
sotiakin on o l l u t vuosisatoja ennen kuin meillä oli yhtään
sosialistista maata — ennen kuin sosialismin teorioitakaan
o l i olemassa. Vähääkään liioittelematta voidaan sanoa, että
! kuitenkin siinä, ettei siellä i s i ohjenuoraksi". .Mitenkähän
tuomittu kansainvälisen kaup-' "lä kirjoittajat soveltavat Kuuban
patilanteen pahentamiseen täh- yhteydessä suosimaansa suurvalto-i
. .'. , V ' , 1 , • 1 . jen etupiirijakoa omaan maahansa!
itaavia- kauppablokeja, kuten väitetään, että Castron järjestö!
i Euroopan yhteismarkkinat, j a , n , ä c n heikko. Miksi sitä vastaan
I n i i h in liittymistä. • i sitten täytyy uhrata niin suunnatto
! Canadan kannalta tämä on masti varoja vaativaa propagandan
i erikoisen tärkeä seikka siksi,'J^sötilaailisla toimintaa* uhrata ko-
'että jos esim. Lontoo liittyy• suurvallan auktoritcelU
| „ , ^ . , , : . , * : / 1 tukemalla, moraalisesti epäilyttäviä i
, Euroopan yhteismarkkinoihin, pakolaisia, verisen diktaattorin Ba.
•silta tulee taloudellisesti ja po- uutan käskynhaltijoita. On s i l m i i n .
Iliittisesti "nuorempi liittolai- i pistävää, että ne jotka nyt puhuvat'
nen "Bonnin ja P a r i s in akselin (kyynelöiden. Kuubassa vallitsevasta]
rinnalla niin, että Canadan ^'P^"''^^^"*'^"'""'^"'"^""'!'^-^^'' ^^^'^
olisi entistä vaikeampi myydä! I""^'^'^' ''"^""^ täy-'^n tyytyväi.O |
. , ,. • ,,. tilanteeseen ennen Castron johta 1
matalous- ja teollisuustuotteita ^ a n vallankumouksen voittoa v j
Britanniaan. i 19.59. Minkälainen oli Kuuba ennen
Tämän vuoksi on erittäin va-| Castron järjestelmää? i
litettavaa, ettei pääministerien; K ^ ^ ^ L S T A N D I K T . A T U U R I N A I K A I
! konferenssi tuominnut Euroo-i Yhdysvaltain lähettämät aseet,'
pan yhteismarkkinoihin h i t t y - i sotilaalliset ja hallinnolliset neii-I
missuurmifelmaa, vaan jätti I vonantajal tukivat Batistan dikta. j
sille ovet auki. Yhtä valitetta- ! tVi""»- Muutaman vuoden kulues.
vaa on se, että pääministerien i f Batistan hallitu.skautena .50 luvul
la poliisit kiduttivat ja murhasivat
niin perin samanlaiset kuin Kuubas
VEIKKO TYNJÄLÄ, Sointula/B. C , «labjolUaa $3.00 Vapauden Ja
Liekin hyväksi. v/ V '""^
NICK SALO, Nipigon, Ont., vastaa ^|^0,.00 ;Iack.^i[evalan Jiaasteeseen
Vafiauden ja Liekin ^yväkil.
JQHN SALO, NIpigon, Ont.,.vastaa $10.00 Jack Nevalan haasteeseen*
Vapauäen ja Liekin ihyyäksi. '
vPETER ASUNMAA, Nipl^pn, Oht., vastaa $2:iOOLiin^^ RUnin>
haasteeseen lehtienune byväksL
HILDA JA ANTON .|LAARI, St. Catharines, Ont., vastaavat $5.00 AUi
Ja iVicfc -Kosken (haasteeseen ja ^toivovat, että Julfcki ^malttaisivat haas-..
teeiisa.. ., • • ..
OLGA JA VILHO VIRE^f, St. Catharines, Ont., lahjoittavat $5.00.
pauden ja Liekin hyväksi ja liaastavatEdivard Tervon, Niagara FsÖlsllta,
Ont., tekemään samoin tai vähän paremmin. .
LAURI JÄRVI, Nipigon, Ont., vastaa $3 00 Liinan Ja Rikun haastee­seen
Vapauden .ja .Liekin .liyvälisi. >' •••••••i. .-
ANNI JA ARMAS LINDBERG, Sault Stc. Marie, Ont, lahjoittavat
$5.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastavat seuraavat: Mary ja Tom"
Heino sekä Helena ja Jalmar Ilillberg, Sault Ste. Marie, Ont., vdlntinsa -
mukaan. \
VteNLA JA 'WM. «EINONEN, Revelsto^ C, lahjoittavat $3.00'
Vapadden Jä Liekin hyväksi. >.r.,.
•I^ÄTSÄYSKAVERlt TOIVO KANERVA JA EINO WUOLLET,
South Porcupinei Ont, vastaavat $5.00 isaamiinsa haasteisiin Ja keMUa-vat,
että jokainen tekisi lahjoituksensa hyvällä mielellä. r ^ ^ K -
EMIL PAKKA, South Pbt'cu^ine,^Oht., vastaa S5.00 Emil Hankilah
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Esteri Ja Hannes Purra sekä Selma'Jä'
Matti Visti, South Porcupine, Ont. __ -
JORMA TALKIO, Sudbury, Ont, vastaa $2 00 Eino Sirenin haasteii^
seen Vapauden ja Liekin hyväksi.
AUNE JA URHO KOIVU, Sudbury, Ont., vastaavat $5.00 Väinö Leh;
don haasteeseen ja haastavat Albin teikaksen, Sudburysta, Ont. '
OIKAISU: Syyskuun 18 päivän Vapaudessa Julkaistiin AINO JA ANTTiji;
PITKÄSEN, Road 24, Port Arthur, Ont., kaksi $2.00 lahjoitus-'
ta,, joista toinen olisi kuulunut Liekille. Tämä oikaisu vä­hentää
$2:00 Vapauden lahjoitusten aikaisempaa summaa.
Tässä katsauksessa ^__$ 215.00 ,
Ennen Vapaudessa julkaistuja —— 3,388.50
3,603.50
Liekin lahjoitukset ._....:_—.— _—___-.- 238.00
Yhteensä—_ — — __—$8,841.50
terävimmin suurta yhteiskunnalli.s-,
ta prosessia, joka on käynnissä kaik
kialla maapallolla. Kuuban kysy­myksen
ympärillä kamppailu sodan
a rauhan voimien välillä on käyn­nissä
täydellä voimalla. Näemme
jälleen, että yhteiskunnallinen edis­tys
ja rauhan asla kulkevat rinnan.
Kuka uskoo tosissaan, että 6 jniljoo.
nainen Kuuban kansa hautoisi hyök
käystä USAn mantereelle! Jokaises­sa
Castron puheessa vakuutetaan
Kuuban kansan ystävällisiä tunteita
.Amerikan veljeskansoja kohtaan,
joiden elinetujen vastaista on sota
ja valloituspolitiikka. Sodan vaa­ra
tulee niiltä tahoilta, missä pelä­tään
yhteiskunnallista edistystä, pe
lätään rauhanomaista rinnkkaineloa
jä ollaan valmiita pienen ryhmän
häikäilemättömien' etuoikeuksien ja
rajattoman saaliinhimon tähden
syöksemään tuhoon miljoonia ihmi­siä.
• • .,
USAn tiedustelu­palvelu
johtaa
Kiinan vakoilua
konferenssissa ei yritettykään
etsiä keinoa koko maailman­laajuisen
kaupankäynnin hel­pottamiseksi
ja edistämiseksi,
mistä voisi koitua sanomatto­man
suurta hyötyä — kuten
K i i n a n kanssa tehdyt vilja­kauppamme
osoittavat — Ca­nadan
talouselämälle, jota nyt
uhkaa uusi ja entistä pahempi
lamakausi.
Toivottavaa vain olisi, että
Uuden demokraattisen puolu­een
edustajat _ parlamentissa,
yhdessä koko maamme työ­väenliikkeen
kanssa parlamen­t
in ulkopuolella, tulisivat vaa­timaan
liittohallitukselta n y k y ­tilanteen
vaatimaa täydellistä
kannan muutosta maailmanlaa­juisen
kaupankäynnin edistä­miseksi.
Ganadalla on pelkkää
vahinkoa kauppasodasta, mihin
Euroopan yhteismarkkinat
maamme veisi j a sitä vastoin
suurta hyötyä siitä, jos voisim­me
laajentaa kauppayhteyk-siämme
Britannian kansojen
yhteisön, linjoittumattomien ja
sosialististen sekä muiden mai­den
kanssa. Se on ainoa järke­vä
tie ja samalla ainoa mah­dollinen
ulospääsytie maallem­me
nykyisistä kauppavaikeukr
sistamme.
20^000 kuubalaista. Maassa vallin­neen
tenorin äärimmäisiä muotoja
kuvaa seuraava Pinar del Riossa E l
Modelassa sattunut tapaus. Poliisit
valelivat bensiinillä ja polttivat elä.. '
vältä 13-vuotiaan pojan, jonka rl
kos oli, että hän oli .sylkäissyt polii^
sin saappaille! Rotudiskriminatio
oli ankara. Luonnonrikkaan para­tiisillisen
saaren väestön enemmistö
näki nälkää. - L i h a oli kansan kcs.
kuudessa niin harvinaista ravintoa,
että amerikkalaisia, joita rikkaina
turisteina tulvi saaren huvipaikkoi •
hin, sanottiin lehmänsyöjiksi, kos­ka
heillä oli varaa syödä lihaa. Typl-tömiä
oli jatkuvasti 1^ miljoonaa
maan 6 miljoonasta asukkaasta, lu
kutaidottomia 41,7 %_ maaseudun
asukkaista. Amerikkalaiset yhtiöt
omistivat-suiurimman osan Kuuban
sokerijalostamoista ja viljelysmjinn
paras osa oli valtavina suurtiloina
amerikkalaisten ja Batistan kannat­tajien
hallussa. ' Yliopiston ja val­tion
virkoja myytiin eniten tarjoa
vallc, lahjomisjärjestelmä kukoLsti.
Kuuban sivistynei.stö_eiJi)ytänyt s i ­jaansa
oma.ssamaa.ssa, vaan oli pa­kotettu
etsimään kykyjään vastaa­vaa
työtä muualta.
Peking. — Tshiang Kai-shekin
ilmavoimien entinen lentäjä U Bao-tshi,
joka ammuttiin viime vuoden'
elokuussa alas Fudshianin rinta-•
maila, kertoi uutistoimisto Uuden,
Kiinan kirjeenvaihtajalle, että:
Tshiang Kai-shekin tiedustelukonei­den
toimintaa Kiinan kansantasa­vallan
ilmatilassa johtavat suora-'
naisesti USAn tiedustelupalvelun
edustajat.
Jokaisen tiedustelulennon edellä.,
kertoi lentäjä, USAn tiedustelupal­velun
upseeri antoi henkilökohtai-'
sesti tehtävän Tshiang Kai-shekin
lentäjille. Näistä tehtävistä eivät,
olleet tietoisia edes Tshiang K a i - '
shekin ilmavoimien korkeimmat-kaan
upseerit. Pääsyä lentokonei­siin
valvottiin erittäin tiukasti.
Amerikkalaiset itse korjasivat va--
koilukonet, virittivät ja purkivat;
itse valokuvauslaitteet. Päivää en-!
nen tieduslelulennolle lähtöä kiina­laiset
lentäjät suljettiin eristettyyn
huoneeseen, jossa he saivat vakoilu-'
tehtävät USAn tiedustelupalvelun
miehiltä ja valmistautuivat lennol-'
! le. Kukaan muu k u in USAn tiedus­telupalvelu
ei tiennyt näiden konei­den
lentoreittiä.
Canadan kuninkaalliselle ratsupoliisille annettiin määräys estää duhoborit marssimasta.
"Expenses" hävisi,
samoin morsian
Stanley Common. 20-vuotias
kirkkourkujen soituja, miss Shei.
la Roe tiedoitti viikon lopulla, et.
tä hän on peruuttanut avioliitto-suunnitelmansa
sen vuoksi kun
mies, jonka kanssa hän aikoi a.
violiiton solmia, "22 vuotias David
G. Hardy,,oli veikannut ja hävin­nyt,
rahansa hevoseen, minltä nimi
on "Hääkulut" (Wedding expen.
ses). V
PÄIVÄN PAKINA
Ystävistään heidät tunnettanee
KOLMEN VUODEN
SAAVUTUKSET
Mitä sitten on saatu aikaan kol­men
vuoden aikana P^idel Castron
johtaman vallankumouksen jäi.
keen? On ryhdytty rakentamaan
kansallista teollisuutta Ja käyttu
mään maan luonnonrikkauksia kan­san
omaksi hyödyksi. On suoritettu
Esittäen.rivon asian mahdollisim­man
kauniissa muodossa, New York
Times Servicen maanantaisessa
Bonnin uutisessa kerrottiin, että
Länsi-Saksan surullisen kuuluisa
sotaministeri Franz Josef Strauss
on lopultakin suostunut -jäämään
virkaansa — "vaikka siinä tarvit­uin'
hollantilaissyntyisen NATO-liiton
pääsihteerin ja NATOn ase­voimien
amerikkalaisen päällikön
"suosittelua".
Mainitussa uutistarinassa kerro­taan
pahaa-aavistamattomille luki­joille
näin söpösli:
"Mr. Strauss meni lauantaina
Myncheniin, kertovat hänen ystä­vänsä,
valmiina suostumaan painos­tukseen,
että hänestä tulee . . . kris­tillisdemokraattisen
puolueen pää­ministerin
ehdokas Baijerin val­t
i o s s a : . .
"Kristillisdemokraattisen (Aden-auerin
johtaman) puolueen johto­kunta
piti maanantaina Mynchenis
sä neljä tuntia kestäneen kokouk­sen,
jonka jälkeen Strauss antoi
heti julistuksen.sa.
"Hän ei sanonut kuitenkaan mi­tään
taustaseikoista, mihin liittyy
NATOn pääsihteeri Dirk U. Stikker
ja NATO-voimien päällikkö, ken­raali
Lauris Norstad. Luotettavista
piireistä kerrotaan kansleri Aden-auerin
pyytäneen mr. Stikkeriä ja
kenraali Norstadia tulemaan hänen
lepopaikalleen Pohjois-Italiaan. He
neuvottelivat siellä ja ottivat yh­teyden
mr. Straussin kanssa Myn­cheniin
. . ."
Hyvin ovat siis pullat uunissa tä­hän
asti: eivät pala eivätkä paistu.
Tähän asti näyttää, kuten on tar­koituskin,
siltä, että sotaministeri
Strauss on hyvin vaatimaton ja
herttainen persoona, jota. kuvates­sa
tarvittaisiin oikeastaan pyhimyk­sen
sädekehää.
Mutta koettakaamme seurata
edellälainattua Timesin uutistietoa,
pitäen .mielessä kahta hyvin tärkeä­tä
pikkuseikkaa:
"Straussista piti tuleman Länsi-
Saksan imperialismin uusi keulaku­va
ja voimamies sitten kun vanha
.sotaratsu, kansleri Adenauer tulee
käyttökelvottomaksi, tai joutuu
vanhuuden takia jäämään sivuun.
Mutta herr Straussin osakkeet
ovat laskeneet romahdusmaisesti
hänen omassa puolueessaankin, vis­sien
skandaalien vuoksi, joihin hän
"vaatimattomuudestaan" huolimat­ta
on sekaantunut—ja niissä skan­daalijutuissa
on melko voimakas
rahan haju.
Kansansuosionsa jatkuvan vähe
nemisen ja erikoisesti näiden skan
daalijuttujen vuoksi on herr Straus­sille
suositeltu pitemmän aikaa
puoluetovereittensakin .. 'toim(esta
hieman näkymättömämpää paikkaa,
kuin""ön sotaministerin salkku ja
itse kar^slerin paikan avoin tavoit­telu.
Tätä todellisuustaustaa vasten
katsottuna lienee helpompi käsit­tää
mistä on kysymys New York
Timesin yllälainatussa uutistiedossa
ryhdyttäessä selittämään syntyjä
syviä. Siinä kerrottiin:'
"Mr. Straussin päätös antoi lisä­mausteita
Länsi-Saksan poliittiseen
soppaan mitä kiehutetaan lisäänty­neillä
vaatimuksilla mr. Adenaue-rin
eroamiseksi.
" L u u l t i i n , että puolustusministe­r
i (herr Strauss) menee Mynche­niin-
ja pysyy erillään alustavista
yhteenotoista taistelussa kanslerin
(Adenauerin) seuraajan paikasta.
"Omien selitystensä mukaan mr.
Strauss oli kyllästynyt .Bonnin po­liittiseen
ilmastoon. Hän oli sekaan­tunut
asevoimien asuntoskandaa-liin,
ja vaikka parlamenttikomissio-ni
puhdisti hänet (skandaalista),
hänen poliittiset osakkeensa olivat
alhaalla.
"Näistä, ja perhesyistä hänen
l u u l t i in olleen valmiina siirtymään
suotuisampaan i l m a p i i r i in Mynche­niin.
Kukaan ei odottanut, että hän
jää sinne pysyvästi. Hän tulee pa­laamaan
Bonniin, niin sanottiin,
kun kanslerin paikkaa tavoittele-iVien
välinen taistelu parantaa hä­nen
omia mahdollisuuksiaan alen­tamalla
kilpailijainsa mahdollisuuk­sia
. . . Kysymys tämänpäiväisen
päätöksen jälkeen on siitä, ryhtyy­kö
hän heti tavoittelemaan suur­palkintoa
(kanslerin virkaa—K)
vai tuleeko hän väliaikaisuuden
perusteella kannattamaan talous-asiain
ministeri Ludwig Erhardin
ehdokkuuta."
Sanotaan, että yhden kuolema
auttaa toista leipään j a se pitäiiee
paikkansa myös "rautaisen kansle-r
i i i " kohdalta.
Mielenkiintoista on kuitenkin to­deta,
että NATOn pääsihteeri; ja
sen amerikkalainen ylipäällikkö
riensivät herr Straussin avuksi ja
tuiiksi Juuri silloin kun tämän so­taisen
herran poliittiset^ osakkeet
ovat laskeneet romahdusmaisesti.
E i ole oikein häävejä vuodekump-paneita
NATO^^i korkeimmilla s i l -
mäntekevillä. — Kän.säkoura.