Vapaus, October 1, 1964

              ->•,_
Sivu 2 Torstaina, lokak. 1 p. — Thursday, Oct. 1, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917
Manager: E. Suksi
- Editorial 674-4265
(LIBERTY)
Edltor: W. Eklund
Telephone: Office 674-4264
Published thrice .weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
PiÄlishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbuiy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
• " Advertising rates upon application, translatlons free of charge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, 0.ttawa,
", and for payment of postage in cash.
• M c m b e r at the GANADIANILANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT
Ganadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
^ Kennedyn murhaselvityksestä
Vaikka rajan eteläpuolelta saapuneissa voimakkaasti
propagandapitoisissa uutistiedoissa on korostettu erikoisesti
-sitä, että presidentti John F. Kennedyn katalaa murhaa tut-
. kimaan nimitetty tuomari AVarrenin komissioni on esittänyt
joitakin ikuisia totuuksia, eikä mitään muita kuin niitä, tästä
koko maailmaa liätkähdyttäneestä murhatapahtumasta. ja
. • sitä välittömästi seuranneista asioista, niin meistä tuntuu
kuitenkin, että mainitun tutkimuskomissionin julkaisema ra-portti
edustaa eräässä mielessä huonosti onnistunutta kom­promissia,
joka jättää ainakin yhtä monta kysymystä vas-
, tausta vaille, mihin siitä saadaan vastaus.
Ilmeistä oli, että presidentti Kennedyn murhasta yritel­tiin
vissien piirien toimesta kehittää jonkinlainen uusi versio
• Saksan naisien suorittamasta valtiotalopoltosta. Näiden pii­rien
ilmeisenä tarkoituksena oli "todistaa" ilman oikeuskuu-lustelua
julkisen sanan, erikoisesti sanomalehdistön, TVn ja
radion avulla, että Kennedyn salamurhan suorittaja oli kan-
: :.sainvälisesii Kuuban ja Neuvostoliiton "ystävä" ellei niidfMi
"asiamies" ja sisäpoliittisesti katsoen kirottu ''mar-xilainen".
TutkilUiaan noin 10 kuukautta tähän hirveään murhaan
yhtyviä seikkoja; "VVarrenin komissioni antoi nyi havainto­jensa
tuloksisla julkisen lausunnon, missä korostetaan, että ,
Lee Harvey Os\vald suoritti yksinään katalan tekonsa, ja ollii
siihenei liity sen paremmin.mitään kansainvälisiä kuin kan­sallistakaan
salaliittoutumaa. :
: Ilman muuta on selvää, että mitään; kansainvälisiä sala-
. liittoutumaa ei siihen tekoseen voinut.näiltä tiimoilta liittyä;
; sillä,olihan esim. Moskovan ja Washingtonin välillä lohty
juuri ennen salamurhaa eräitä tärkeitä sopimuksia mm.
: '•kuuman linjan" puhelinyhteyden järjestämiseksi mahdollis­ten
vaaratilanteiden selvittämiseksi ennen kuin- kukaan ehtii
•suorittaa kohlaloka.sta nappulan painamista atoniisodanaloil-tamisek.
si jne. On silti mielestämme tervehdittävää .se kun
; Warrenin komissioni on nyt virallisestikin tuominnut ne.
• jotka tässä yhteydessä pauhasivat suu vaahdossa Kennedvn
.murhasta epäillyn Oswaldin yhteyksistä Neuvostoliitlomi,
• sekä hänen '•.suunnitelmistaan" Kuubaan matkuslamisek.si
. jne. Perusteellisen tutkimuksensa pohjalla AVarrenin komis­sioni
totesi nyt sen, ininkä kaikki ajattelevat ihmiset aavis-
• tival oikeaksi ilman mitään tutkimustakin, että mitään täl­laisia
kansainvälisiä.piirteitä ei tähän murhaan yhtvnyt,. eikä
; voinut yhtyä.
USAn TAANTUMUKSEN OSUUS
, • • Mutta. ky.seenalaista on sittenkin VVarrenin komissionin
. _;.lausunto. että Osvvald.suoritti tekosensa yksin; ilman mitään
; ySAn äärioikeiston apua j a tukea. Luvalla sanoen, me cpäi-lemnne
(voimatta sitä todistaa) että mainitun tutkijakomis-
.•sioninkin jäsenyydessä oli varmaan miehiä, jotka olivat tässä
asiassa eri miellä.
• Yhdysvalloi.statullei.ssa uutistiedoissa^ on korostettu eri-
;koise.sti sitä, että se seikka kun Osvvald yksinään katsottiin
syylliseksi, nostaa Yhdysvaltain poliittisten osakkeiden arvo-
,r,L^'i|^'^ turuilla poistamalla aavistelut,,ja pelot siitä,
.'eitä USAn äärioikeisto voi tehdä mitä tahtoo. —. poiiittisot
salamurhat, mukaanlukien.; Juuri t-ämäntäpai.set selittelyt jät-.'
tä^ät huonon maun .suuhun ja .samalla :sellaj.sen vaikutelmc.n.
että komi.ssioni ei ole halunnut esittää asiasta aivan tävtlä
totuutta.- .'
-,Olettakaamme kuitenkin niin, että V^^ärrenin komissioni
piisi sittenkin tullut yk.simielisesti (jota emme usko) vakuut­tuneeksi
siitä, että Osvvald suoritti tämän hirveän .salamur­han
yksinään,: niin siinäkin lapaukses.sa on muistefava, että
Dallasin kaupunki Texasissa tunnetaan erikoi.sesti äärioikeis-
. t.pn voimapesänä,mi.ssä oli harjoitettu •mitä.räikeinlä--vihanv"
•lietsontaa edesmenneen presidentti Kennedyn toimen.pftei.st;i;
-sekä kansainvälisen jännityksen lieventämisestä että nceke)'i-väestön
kanscilaisoikeuksien laajentamisesta. Toisin sanoen,
siinäkin tapauksessa, vaikka Osvvald ja hänen tappajansa,
.alamaailman riennoistaan tunnettu Jack Ruby; olisivat suo-tek()
sen.sa yksilöinä, kuten VVarrenin komissioni
väittää, on kuitenkin muistettava, että niin Osvvald kuin hä-
: nen murhaajansakin ovat ennenkaikkea oman ympäristönsä
kasvattamia ja kehittämiä tuotteita. Siinäkin tapauk.se.ssa, et-
, ta.psvvaid yksinään olisi painanut liipasimesta, o.sasyyllisiji
•; oljvat ja ovat kaikkien moraalisääntöjen mukaan ne ääri-oi.
keist(ipiiril. jotka räikeätä vihanlieLsontaa harjoittivat Dal-lasissa
presidentti Kennedyä vastaan.
Kysymys ei ole liioin mi.stään akateemisesta hiu.stf'n
• halkomj.scsta, vaan käytännön kysymyk.sistä,_illi sii'ä, aio­taanko
YMysvalloissa panna sulku äärioikeiston harjoitta-
•malle vilianlielsonnalle, vai saako se rankaisematta jatkaa
..p.oliittista-rikollisuui.la edistävää toimintaansa? Juuri tä.ssä,
niin uskcjrnme, on W-arrenin komi.ssionin tu<kimuk.sien jjerus-teella
julkaistun raportin heikoin kohta.
VASTAAMATTA JÄÄNEITÄ KYSYMYKSIÄ
Olisi luonnollisesti rohkaisevaa, jos voitaisiin varauksilla
yhtyä Wai-renin komissionin raporttiin, että Osvvald yksinään
suoritti .!ämän hirveän teon. Mutta siihen on mahdoton' va­rauksetta
yhtyä, ellei oteta lähtökohtana ajatusta, että on
otettava oma järki vangik.si. Vastaamatta on jäänyt aivan
liian monta kysymystä ja uusia epäilyn aiheita on vieläkin
., noussut.'-
. Yhlx-nä huolestuttavimpana seikkana voidaan pitää sitä
• "huolettomuutta" millä VVarrenin komi.ssioni sivuutti ja tor­jui
kaikki sellaiset todistajat ja heidän lausuntonsa, jotka
pyrkivät osoittamaan, että Osvvald ei ollut, eikä voinut olla
ainoa murhamies, tai että jos hän siihen salamurhahankkee­seen
osallistui, kuten on ilmeistä, niin Osv^^aldin takana ja
^ apuna oli muitakin salamurhaajia,^
Tanskasta kolman­siin
N-luotteita
Kloskova. — Tanska aikoo ottaa
tehtäväkseen neuvostoliittolaisten
tavaroiden välittämisen kolmansiin
\maihin mm; latinalaiseen Amerik»
kaun. Tällä tavalla Tanska aikoo
lisätä tällä hetkellä havaittavissa
oleva kasvua .Tanskan Ja Neuvos»
(oliiton kaupassa. Neuvostoliitto­laisten
tavaroiden välitystehtävä
uskottaneen tanskalaiselle .Itä-Aa­sian
kauppayhtymällä.
Tanskan teollisuuden harjoittajat
ovnt kiinnostuneita tällaisesta kaur
pan lisääntymisestä. Sen vuoksi Köö-pcnliaminan
-kauppakamarin Johta­jan
Kristian Saugmanln johtama
tan.skalnincn valtuuskunta on tämän
viikon aikana käynyt neuvotteluja
Neuvostoliiton ulkomaankauppaviran-omaisten
mm. kauppakamarin pu-licenjohtaja
Mihail Nesterovin kans-
.sa.-
Keskustelut ovat kolmansiin mai­hin
suuntautuvan viennin lisäksi joh­taneet
.siilien, että Neuvostoliitto on"
päättänyt järjestää teollisuusnäytle-lynsä
Kööpenhaminaan ensi syksynä.
Myös eräiden neuvostoliittolaisten
koneiden ostamisesta Tanskaan on
ke.skust-eUu: On suunniteltu mm.
Kööpenhaminan sataman nostokur-kien
tilaamista NeuvostoHitosta.
TaiLskalaisct yhtiöt haluaisivat lisätä
maitten välistä kauppaa mm. vie-mällti
Neuvostoliittoon kasvinsuojelu­aineita.
Vanhat ohjelmat eivät auta"
Presidentti Kekkonen puhui sodan päättymisen
20-vuotispäivästä; varoitti "haamujen armeijasta"
ja "periviholUsista" puhuvista "bourboneista"
Helsinki.— (KU) Heitä alidislaa päättymättömän tunnelin kom­pleksi,
sanoi tasavallan presidentti Urho Kekkonen Suomen "bourboneis-
4a'V jotka yhä puhuvat "perivihollisesta". He voivat jatkaa kulkuaan,
mutta tunneli ci lopu. Valo ci ala näkyä muutoin kuin' kääntymällä ta­kaisin,
lausui prcs. Kekkonen puhuessaan Helsingin Työväentalossa so­dan
päättymisen 20-vuotispäiväu merkeissä.
ypres/Kckkoscii puheen otsikkona oli 'Mitä — miksi — milloin", ja
sen alussa hän tarkasteli Suomen virallista ulkopoliittista suuntausta
ennen sotaa ja sen aikana. Hän totesi myös oman näkemyksensä tällöin
yksipuoliseksi, koska "olin yhtä kokematon kansainvälisissä asioissa kuin
valtaosa Suomen kansaa". Siirryttyään tämän hetken tilanteeseen prcs.
Kekkonen lausui nim: seuraavaa:
Kun mainitsin siitä ristiriidasta,
joka~1930-luvulla vallitsi valtionjoh­don
puolueettomuustahdon ja mer­kittävien
kansalaispiirien siitä poik­keavien
käsitysten välillä; luulen,
että meillä tänä päivänä paremmin
ymmärretään, mitä kan.sakunnallo
merkitsee, että sen omak.sumaa po­litiikkaa
kohtaan turmetaan ulko­mailla
luottjr^usta. Tioleiikin nyi
ovat asiat sanomattoman paljon pa­remmin
kuin 19:^01uvulla, mutia
meillä on omut "bourbonimnio", jot­ka
puhuvat "perivihollisesta", väit­tävät
sen odottavan vain .sopivaa ai­kaa
valloittaak.scen SuomcMi ja ilo­mielin
yhtyvät ulkomailla levitet­tyihin
mielettömyyksiin. kuinka
Suomejn ulkopolitiikan johdon tun­nuslauseena
muka on: meidän jäl­keemme
venäläiset. Tämän ahtaan
lyhmän i-ehelli.syydon kunniaksi on
LÄNSI-SAKSAN TERÄSFIRMAT
LEIPZIGIN KEVÄTMESSUILLA
Länsi-Saksan suuret rauta- ja
teräsyhtiiil ovat ilmoittaneet osal­listuvansa
ensi vuonna Leipzigin
kevätmessuille, jotka messut ovat
samalla Leipzigin messujen 800-
vuotisjublat. Teräsyhtiöt ovat il­moittaneet
pystyttävänsä Leip-
•j\g\n messuille aikiasempaan ta­paan
"Teräksen käytön neuvon­takeskuksen".
Täten on viralli­sesti
päättynyt entisen liittokans­lerin
Adenaucrin painostuksesta
vuodon 1961 heinäkuussa synty­nyt
Leipzigin messujen boikotti,
minkä johdosta menetyksiä joutui
kursimaan erityisesti Län.si-Sak-san
terä.stcollisuus.
Useimmat Länsi-Saksan suurim­mat
teräsfirmat ovat jlmoittaneet,
että no tulevat mukaan ensi vuon­na
LcipzifJin kevätmessuille "täy:
SI tl vaiustcin". Näiden firmojen
jo;iko.sya ovat mm. Mannesmann,
PhoeiiixRheini-ohr, Gutenhoffnung
F i i e d , Kriipp ja Hoesch.
J^änsisaksalaiset teräsfirmat ovat
huolestuneena si.'urai)iiiTl. iiiiicn
kolmen vuoden poissaolon aikana
muid'.in maidon tcra-ln tiiat ovat
valtaama.ssa mai kkiuoita idii-sii
länsi.sak.salaisilta, Tdsm u.vcita liiii
sisaksalaisia. j:i lansihn-liiiiilaisia
muiden alojen lii-ii)Oi.i on osallTstu
nut, koko boikotin a.jaii. I.cip/mm
kevät- ja .syysnicssuihin. m u l l a te
räsfirmat ovat olleet i)():>sa. liKil -
64. Länsisaksalaislcn tri-astiriirjii.'ii
tekemää päälös!.'i l.('i|)/ji;iii Ml;-^su•
jen boikotin kumo.unisfsi;! i)i(U'-
tään eräänä tiirkraiiii 0.-^01111 k-scua
voito.ita. jonka idiuv kaupan. 1;MJI'II
tamisen puolustajat oval .-^aaiioi'!
Adenauerin l)<>ikotlilin.i;!-la. ^
Kun tieto terästcolIisuiiTirMT pää­töksestä
tuli julki.suutien, esitettiin
Bonnin viraIIisissa piileiss,i vali11e-lu
ja ky.syt.tiin ilinu'!''!lv!i. niihin
torästeolli.suudeii raikaisii innka
perustui. •^'ks^t,\ i-ki-skiisU-lns-a
myönnetään kyllli, ctla taloudoili.:
set tekijät iväytteievai luioni.-ltiivaa
o.saa. vaikka valilcllaan, liike
miehet eivät yminanii. politiikkaa.
kuitenkin sanottava, että he eivät
väitäkään hyväksyvänsä virallista
uikopolitiikktiajnme. Heille Paasiki:.
vi oli ylimenokauden poliitikko,
jonka "linja" on mennyt hänen mu­kanaan
hautaan. Mutta en luule ole­vani
väärässä, jos arvelen, että hei­tä
jo nyt ahdistaa päättymättömän
tunnelin kompleksi. He voivat jat­kaa
kulkuaan, mutta tunneli ci lopu.
Valoa ei ala näkyä muutoin kuin
kääntymällä takaisin.
"RYHTILIIKE"
Mutta sen lisäksi on nou.ssut c r i -
koislaatuineji keskipolven sivisty­neistöä
edustava ryhtiliike, joka
suomii virallista ulkopolitiikkaam­me
kansallisten arvojen heitteille-jättämisestä,
myöntyväisyydestä jne.
.sekä vaatii että meillä tulee olla
ulkopoliittinen oppositio, meidän
tulee vaihtaa hevosia tai edes ker­ran
parma kova kovaa vastaan. Kun
esitin kantanani, että moiset perus­teettomat
syytökset ja löysät vaati-nnikset
ulkopolitiikan muuttaniises-
(a ovat maalle vahingoksi, väitet-l
i i i i , etiä haluan kahlita sanan va­pautta.
Hyvänen aika, enhän minä
loki 'vapaata sanaa" halua kahlita,
n i i n vapaata- kuin se meillä on.
Huoleni oli seuraava. Olenniaaii
etuja
mailla
valvoessani tavannut ulko-
SUHDE SOS.DEM.- ,
PUOLUEESEEN
Prcs. Kekkonen selvitti tämän
jälkeen lyhyesti suhdettaan
maamme sisäpoliittiseen tilantee­seen
ja erityisesti sos.dem.-puo-luceseen.
Puhuja viittasi tri Pek­ka
Kuusen puheeseen ja lausui
tämän jälkeen mm. seuraavaa:
En epäile, ettei Kuusen realisti­sesti
suorittama asenteiden uudel­leenmäärittely,
joka niin suuresti
poikkeaa takavuosien sos.dem. kaa­vasta,
saavuttaisi vastakaikua myös
siellä, mihin esitetyllä vetoomuksel­la
niin ikään tarkoituksellisesti täh­dätään,
siis Neuvostoliitossa; Vali­tettavasti
vain taitaa olla niin, että
sosialidemokraattien omasta leiris­tä
kantautuneet toiveikkaat uudet
kevätäänct eivät vielä ole saavutta­neet
riittävää kaikupohjaa heidän
oma.ssa keskuudessaan. Sen mitä
puolueen puheenjohtaja Rafael
Paasio ja häneen lujasti tukeutuva
Kuu.si sekä tamperelainen Kansan
Lehti yrittävät rakentaa, näytetään
yhtä suurella innolla revittävän toi-haalla
samanaikaisesti hajalle. Tä­mä
asenteiden epäloogisuus on ta­vallaan
hämmästyttävää, koska' si­vullinen
ei voi käsittää, minkä vuok­si
nimenomaan puolueen kansain­välisiä
suhteita normalisoimaan pyr­kivä
enemmistö — minulle on .sa­nottu,
että se on enemmistö - ^ k e r ­ta
kerran jälkeen tuntuu joutuvan
tappiolle niiden toimesta, joilla ci
pi äisi olla virallista asemaa puo­lueensa
päätäntäeliini.ssä, puhuja
sanoi ja lisäsi olevan.sa yhteistyön
kannalla, mutta tällöin "uudet voi­m
a t ' o l i hyväksyttävä myös .sosde-mien
omassa leirissä.
"VANILVT PAPKKIT"
PuoUieettonuiuspolitiikkammc on­nistuminen
edellyttää, että meihin
luotetaan. Tämän luottamuk.sen
j hankkiminen on hallituk.sen, poliit-ja
ulkomaille vakuuttaa, et-1
tisten puolueiden; puolustuslaitok-
Sivuuttaa ei voida liioin Tex-a.
sin osavaltion kuvernöörin
John Connallyn lausuntoa ta­pahtumasta.
Kuvernööri Con-nally
sanoo yhtyvänsä perus­olemuksiltaan
Warrenin komis­sionin
toteamuksiin mufa sa­noo
paikkansapitärriättömäksi
raportin sitä kohtaa, jossa sano­taan,
että häneen, osunut luoti
ohsi mennyt ensin presidentti
Kennedyn läpi. Connally on sa­nonut
kaiken aikaa, että hä­neen
osui toinen luo^i, ja että
häneen ei voinut sattua ensim­mäinen
luoti, koska hänellä oli
aikaa kääntyä ympäri ja kat­soa
taakseen, ennen kuin kuula
osui häneen. Toisaalta hän va­kuuttaa
olleensa haavoittunut
Jo silloin kun kolmas luoti osui
•presidentti Kennedyyn. Tämä
on uusi esimerkki Warrenin
komi.ssionin vissien toteamus­ten
kyseenalaisuudesta.
Näjtä vastaamatta Jääneitä
kysymyksiä on muitakin. Vä­littömästi
murhan tapahduttua
FBI tiedoitti ensiksi että presi­dentti
Kennedyä ammuttiin
edestäpäin. Dallasin sairaalassa
Kennedyä tutkineet ja hoita­nee'-
lääkärit sanoivat, että ai­nakin
yksi luoti tuli edestäpäin
Multa pian sen jälkeen, tuli il­meiseksi
että Texas School
Book-liike, mistä Oswaldin sa­notaan
tekosensa suorittaneen,
on sijaintinsa puolesta sellai­sessa
paika.s.sa, että ohiajanulla
presidentti Kennedyä _voiMin
sieltä ampua vain takaapäin.
Mikäli OsuTald oli "yksinäinen
susi", kaikkien kuulien täytyi
tulla takaapäin.
Oli näiden seikkojen kanssa
niilen tahansa, mutta 'FBI --
Jonka saamattomuutta ja juo-potteluvireyf-
ä sivumennen sa­noen
Warrenin komissionin ra­portissa
arvostellaan melko te­rävästi
— muutti pian nuottia
Ja rupesi .selittämään, että pre­sidenttiä
ammutuinkin maini­tusta
liiketalosta vasta sitten
kun hän oli sen sivuuttanut - -
eli takaapäin.
Vastaamatta on jäänyt myös
julki.scsti esitetty kysymys, et­tä
oliko Osv/ald FBIn tai CIAn
asiamies tai eikö ollut? Huo­mioonottaen
esimerkiksi sen,
eUä Neuvostoliitto-ystävyydes­tä
"epäilty" neekerilaulaja,
Paul Robeson. jouti.ii laistcJr-maan
viisi Aaiolla eiinen kuin
hän sai ulkomaapassin. tuntuu
hieman kummalliseita, (niii
Neuvostoliittoon aikaisemmin
karannut Ja sieltä palannui
amerikkalainen sai ylv.icn ai­noan
vuoi^okaiulen kuki.cs.ia
anomansa par^-iii Ncuvostnliii-toon
matkustamista \'nileti pK.'.
Yhtäällä Os\val(liii sanolaan
esiintyneen Jull-'isuu(l('.'-'sa kii­vaana
"marxilaisena" aikana,
jolloin hänen tiedetaan kaikes­sa
hiljaisuudessa kelanneen ai-nehistoa
kirjaan, missä, hänen
piti moittimaan Neux-ostoliilnn
olosuhteita. Oliko Osvvald lintu
vai kala, eli l''Hl.n asiamies
tai ei?
tä Suomen kansii — tunnetui.sta poik-keusilmiöistä
en ole puhiimit, ne
ovat i'se pitäneet asiastaan huolen
on virallisen ulkopolitiikan ta­k
a n a , T ä m ä asenne Ja kanta on mi-j
nusta ollut tärkeä ja hyödyllinen.
Mutta sitten kootaan ryhmä titte­liltään
edustavia kirjallisia keski-
' polven ihmisiä, jotka istuvat surut-lomia
pitoja Aulanf4olla ja saatta­vat
julki jyrkän arvostelunsa ulko-
|)olitiikastam;nc sekä vaativat sen
muuttamisia. Minun omaksumani
a.senne oli. t ä t en sortunut. Niinpä
kirjoitinkin erään kirjan ku.stanta-jalle:
"Olen joutunut usein ase­maan,
jossa minun on ollut sanot­tava,
onko Suomen" kansa ulkopoli
tiikkamme takana. Ennen .hmosla
vian. vierailua mm .annoin, haastat
tfhin ja siinä vakuutin, että poli­tiikkamme
onnistumisesta antaa.hy­vän
takeen se, että nyt sen takana
on yhtenäinen kansalaismielipide.
En ole niin suuri valehtelija isän­maankaan
puolesta: että olisin voi­nut
tämän sanoa kirjanne luettua­ni."-
;.
Ei siis ole ky.symys sananvapau­den
kahlit.semisesta. .Jos historian
kovat opetukset eivät kasvata maan
kan.salaisia vastuuseen maan tule-vaisuutlen_
suhteen, ei pakkotoimin
ole m a h d o l l i s t a sulkea tyytymättö­mien
suita. Mutta säädyllisyyden
vuoksi olisi toivottavaa, että niiden,
iotka vaativat ulkopolitiikan muut­tamista,
ei pitäisi vetäytyä .savuver­hon
taa, minkä eräät heistä tekevät
vannoessaan alituisesti Paasikiven
nimeen. Parempaa ja rehellisempää
olisi että lie avoimesti julistaisivat
sitä uutta ulkopolitiikkaan.sa. Silloin
Näiden seikkojen |)erusteella he idän kan.s.saan voisi keskustella
on eräissä hvvin vaikiMusval-1 '"'»i'» 'ic pyrkivät tai mihin
täisissä piireissä ilmaistu arvo- i . n e u v o i l l a a n jouduttaisiin,
luja, ct'ä 0.s.walfiia elikii pi(l(>l-tiin
käyttökelpoisena synti|)uk-kina
niiden äiiriiiikeistnlaisten
toimesta jotka toflellisTuifh.-sso
järjestivät sekä . pi'esi(|<'nlti
Kennedyn että Osvvaidin mur­hat.
Näitä Ja sama n ta paisia e p ä i-lyjä
ei Warr(MTin komissionin
raporfi valitettavasti kyllä voi
kumota.
Voitaisiin myös todeta heidän kan-natuk.
sensa laajuus, ettei ulkomailla
syntyisi vääriä käsityksiä, mitä tä-.
mä haamujen armeija todella mer­kitsee.
Kirjaan ja puolueettomaan
julkaisuun painettu teksti näet il-moiltaa
sanottavansa yhtä ponte­vasti
olipa sen,ajatusten takana laa­jat
kansalaispiirit tai kouralliiu<n
vastuusta vapaita haihattelijoita.
Vahingollinen vaikutus on sama.
sen ja koko kansan asia. Me voim-
I me julistaa ystävyyttämme vakuut­taa
puolueettomuuttamme ja vedo­ta
perinteisiimme, mutta jos siihen
ei luoteta, valuu vaivannäkömme
I hukkaan. Vanhat ohjelmat eivät au­ta.
Selaillessani Paasikiven muistel­mia
sattuivat silmiini tunnetun so­sialidemokraattisen
kansanedusta-,
jan, Yrjö Mäkeiinin sanat v. 1914
valtioiiiiivillä: "l'oryarillisten poli-liikka
on tähän asti tarkoittanut
vanhojen papereiden hakemista ja
niiden tutkimista. Tämä työ ei mei­tä
auta." Totta on. että tämänkään
päivän politiikassa ci selvitä "van­hoilla
papereilla", sillä kansan tur­vallisuus
ei ole .siinä, mikä on ol-j
l u t ja mitä on yritelty, vaan siinä;
• j. inikä nyt 011 ja mikä on rehellinen
pyrkimyksemme nyt ja vastaisuu­dessa.
Tänä aikana, jolloin maailmanku­vamme
muuttuu ja kehittyy .yllät­tävällä
nopeudella, ihmisiltä ja
I kan.soilta vaaditaan ajan merkkien
vaarinottamista ja ennakkoluulotto­muutta.
Tavallisin virhe politiikas­sa
on se, että itsepintaisesti pide­tään
kiinni edellytyksistä, joiden ai­ka
on jo ohi ja halutaan välttyä
henkilökohtaisesti epämiellyttäviltä
johtoi)äälöksilt;i. Suomen osalta on
s.inotlava, eitä ne kuvitelmat, joi­hin
verhottu ja salamyhkäinen epä­luulon
kylväminen Suomen ja Neu­vostoliiton
luottamuksellisen yhteis­työn
tielle perustuu, ovat. auttamat­tomasti
utopiaa, joka ei kelpaa po­liittiseksi
ohjelmaksi. Tuo turha
touhu onkin kenties henkilökohtai­sen
pettymyksen, kaunan ja kateu­den
manilestaatio, ele. mielenosoi­tus.
Tietyille henkilöille sen tcra-
I)iana ja henkisenä huojennuksena
kylläkin soisi, mutta tietyssä ase^
massa olevien omaksumana se on
jarru suotuisan poliittisen tasoittu­misen
tiellä. .
Mitä muut sanovat
Kun yhteistyö Suomen ja Neuvos­toliiton
välillä kaksikymmentä
vuotta sitten aloitettiin kapsoivat
monet sen i)akonomaiseksi, meille
ulkoapäin sanelluksi. Paasikivi näki
kuitenkin selvästi, että aktiivinen
(./atkmi seuraavalla sivulla)
TÄLLAISTAKIN TEKSTIÄ JULKAISTAAN
VIELÄ HERRAN VUONNA 1964!
Äskettäin tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä kun Suomen
ja Venäjän välillä solmittiin ns. välirauhasopiriitjS jonka nojalla Suomi
menetti suuren osan alueistaan ja lisäksi sen"Kannettavaksi sälytettiin
suuret sotakorvaukset, (Sodilla ei siis ollut mitään tekemistä Suomen
menetysten kanssa, kuten huomataan, vaan sillä kirotulla rauhalla! — V.)
Tämän merkkipäivän johdosta on pidetty Suöniessa lukuisia puheita ja
käytetty painomustetta tapahtuman kunniaksi v Voitetun on pidet­tävä
merkkipäivät mielessä, olivatpa ne miten ^katkeria hyvänsä, mutta
voittaja vain hymyilee ja pitää väkivalloin saamansa voitonhedelmät oma­naan.
V • •: n(> •
Todellinen merkkipäivä Suomen historiassa ei kuitenkaan ole nyt
juhlittu kaksikymmenvuotinen välirauhasopimus, sillä sen historiahan
alkoi jo vuoden 1939 syksyllä . . . K u n sitten tiili ns. jatkosota suoma­laisten
ainoa erehdys oli, että he 'löivät vetoa väärän hevosen puolesta',
nimittäin Saksan . . .
Kuitenkin kylmä tosiasia siloteltakoon -talvisodan ja sen jälkeisen
ajantapahtumia miten hyvänsä, on se, että Suomi yksinään on näiden
kahden vuosikymmenen aikana joutunut Venäjään nähden noudatta­maan
tuota venäläisten niin suurisuisesti mainostamaa 'rauhanomaisen
rinnakkaiselon' periaatetta. Venäjä ei ole yi-ittänytkään katua . . .
Kun siis muistellaan juhlapuhein tuota pakkorauhan (!—V) vuosi­päivää
niin älkäämme unhoittako sitä, että kaikesta nöyryydestään (!—V)
j a vilpittömistä ystävyysosoituksistaan huolimatta suomalaiset eivät ole
kyenneet sulattamaan voittajan jääkylmää sydäntä . . .
Ja kun katselee asioita laajemmasta näkökulmasta, niin ei Suomi
ole ainoa, joka ei ole onnistunut voittamaan Venäjän ystävyyttä vaikka
polvillaan onkin sitä rukoillut . . . — Vapaa Sanan toimituskirjoitus syys­kuun
25 pnä, 1964.
OSWALDIN VELJEN EPÄILY
AVichita Falls, Tex. — Presidentti Kennedyn murhasta epäillyn Lee
Harvey Osvvaidin 30-vuotias veli Robert Oswald sanoi täällä maanan­taina,
että vaikka hän hyväksyy AVarrenin komission raportin, yksi kyr
.symys on kuitenkin vielä vastaamatta.
"En voi olla tuntematta, että jotenkin, joku sai joko välittömästi tai
välillisesti kiinnitetyksi Leen huomion asiaan.— Uutistietp.
'OIKEISTON LAAJA SALALIITTO"
Todettuaan amerikkalaislehtien odottaneen, että VVarrenin komis­sio-
panisi pres. Kennedyn murhan yksinomaan Lee Harvey Oswaldin
niskoille, Moskovassa ilmestyvä Komsomolskaja Pravda kirjoitti sunnun-
.taina:,''
"Koko maailma on kuitenkin vakuuttunut siitä, että Kennedyn mur­hasi
Yhdysvaltain taantumuksellisia piirejä edustava salaliitto, ja että
amerikkalaiset öljykuninkaat näyttelivät kohtalokasta osaa tässä l i i ­tossa."
SUHDE YDINASEISIIN
Lontoo. •— Englannin konserva­tiivinen
puolue sanoi viime tors­taina
julkaisemassaan vaalijulis-tuk.
sessa. että Englannilla täytyy
viimeisenä turvanaan olla itsenäir
sesti valvotut ydinjoukot, ^ joilla
mahdollinen hyökkääjä voidaan
torjua.
— Tällä hetkellä meillä on tällcii-nen
ydinvoima, ja vain konservatii­visen
hallituksen ollessa maan joh-,
dcs.sa me säilytämme sen vastaisuu-tles.
sakin -:-.sanotaan, julistuksessa.
Julistuk.ses-sa pannaan pääpaino
puolustukselle ja ulkopolitiikalle. Ju­listuksen
alussa on pääminist-sri sir
Alec Douglas-Homen kirjoittamat al­kusanat.
Jöhdannos.saan sir Alec sanoo, että
konservatiivit torjuvat ajatuksen luo­pua
ydinaseista. Sen sijaan me omak-.
summe politiikan, jossa sekä ,voima
että sovittelu, ovat ta.sapainossa kes­kenään.
Englannin työväenuolueen viime
Viikolla julkaisemassa: vaalijulistuk-sessa
sanotaan, että puolue ehdottaa
uu.sien neuvottelujen aloittamista
vuoden 1962 Nassaun .sopimuksesta,
jonka nojalla Yhdysvallat toimittaa
Englannille Polaris-ohjuksia ilman
ydinkärkiä.
Polaristen sijasta työväenpuolue
pitää tärkeänä Englannin tavan-omaist'en
joukkojen lujittamista ja
pyrkii tekemään ehdotuksia kaikkien
NATOn ydinjoukkojen asettamiseksi
tehokkaaseen valvontaan. . •
Yhteismarkkinakysymyksen koh­dalla
konservatiivinen puolue sanoo,
että nykyi.sissä olosuhteissa Englan­nilla
ei ore mahdollisuutta pää.stä
talou.sjärjcstön jäseneksi ja että uu­det
neuvottelut eivät voi tulla ky-
.symyk.scenkään.
— Työskentelemme yhdessä EFTA-kumppaniemme
kanssa tuodaksemme
Euroopan neuvoston ja Länsi-Euroo-pan
unionin välityk.sellä mahdolli-
.simman lujat suhteet kuutosmaihin
— sanotaan julistuksessa.
YK:hon nähden konservatiivinen
puolue lupaa pyrkiä luomaan van­kemman
ja pysyvämmän perustan
YKn rauhanylläpitämiskoneistolle. .
Sitä ja tätä
LAINAAMINEN ON
VAARALLISTA
E r ä ä s s ä ^ farmarien lehdessä oli
juttu siitä,' mitä voi tapahtua hen­kilölle
joka haluaa lainata naapu­rin
sanomalehteä tilaamatta sitä it­selleen.
'Mies, joka ei halunnut tilata ko­tikaupunkinsa
päivälehteä, lähetti
pikkupoikansa lainaamaan sitä naa­purista.
Matkalla naapuriin poika
juoksi ihfehiläiskekoon ja kymme­nen
minuutin sisällä hän oli kurpit­san
näköinen."
"Hänen isänsä juoksi apuun huo­maamatta
piikkilankaa-aitaa ja repi
$9.00 hintaisen housuparin."
" V a n h a lehmä käytti aitaan tul­lutta
aukkoa hyväkseen ja meni
vihreään maissipeltoon ja söi niin
paljon, että kuoli. Kuultuaan ta-:
pauksesta farmarin .vaimo .juoksi
ulos ja kaatoi mennessään 20 litran
kermakannun pienten kananpoi­kien
päälle, jotka olivat kopassa,
hukuttaen ne kaikki."
'Vauva joka jäi yksin huoneis­toon,
konttasi kerman yli olohuo­neeseen
pilaten. $50.00 lattiamaton.
Kaiken hälyn aikana farmarin van­hin
tytär karkasi rengin kanssa ja
koira pääsi irti nuorastaan ja ajoi
pois 11 munimassa ollutta kanaa ja
vasikat pääsivät pois karsinasta ja
imivät neljällä pyykkinuoralla kui­vumassa
olleiden paitojen hihat."
• Opetus: "Älä lainaa naapurisi sa­nomalehteä,
se on liian vaarallista."
PÄIVÄN PAKINA
VIE SINÄ, MINÄ VIKISEN
otsikko on lainattu siltä vMi-seltä
flikalt^hr jonka kerrotaan sa­noneen,
että "vie sillä, niinä vikiT
sen . . .",
> Mahdollisesti sellaista ei c i i i iä
tapahdu Iässä nykyaikaisessa inaa-ilmas.
sa — atoinivoinian, avaiiiiis-lentojen
ja kylmän sodan inaail-ma.
ssa —muualla kuin politiikan
parissa.
M utta pol i t i i ka n I eosi a löy I yy to­della
kummallisia vu()(lekump|)a-ncila.
Kuten nuiistettanee, Yhdysval­tain
entinen Etelii Vietnamin
suurlähettiläs, Henry Cahot Lod-f^
e, joka on ollut USAn presidentti
Lyndon 15. Jolin.sonin, erikoislä-hettiläänä
anomas.sa. Washin}4tonin
liittolaisten lukea ja apua Etelä-
Vietnamin likaisen sodan jatka­miseksi,
oli menneellä viikolla 01-
tavvassa vaivojairsa vaikertamassa.
Meille kerrottiin i l l o i n halli-tusminislcrin
toimesta, että mr.
Ii0(l«c ci ollut pyytänyt meiltä
kansakuntana mitään uusia sitou­muksia
Elclä-Victnamin tiimoilta.
Toisaalta saimme kuitenkin lu­kea
uutistiedoista Canadan halli­tuksen
pään yli esitetyn mi; Lod-
Kon avunpyynnön tekstiä, että ea-nadalaiset
seikkailijat lähtisivät
kaikesta huolimatta Etelä-Vietna­miin
poimimaan Yhdysvaltain im­perialismin
kastanjoita tulesta.
"Lisäapu Canadasta olisi tervetul­lutta",
.sanoi mr. Lodfie korostaen
samalla että neuvotteluista yleen­sä
ja erikoisesti kansainvälisistä
neuvotteluista (Geneven sopimuk­sen
koollekutsumisesta) likaisen
sodan lopettamiseksi Etelä-Viet^
nami.ssa on Washingtonin miele.s-t!
i"pelkkää vahinkoa.
Sama.ssa hcngcnvcdo.ssa katsoi
mr. Lodgc .sopivaksi arvostella
"Geneven konferenssin v. 1954
muodostamaa valvonUikomi.ssioa-kin,
jonka yhtenä jäsenmaana on
Canada. Muina jäsenmaina on
Puola ja Intia.
Kaikkein kummallisinta tässä
on kuitenkin ulkoministeri Paul
Martinin lausunto, josta toronto-laiscn
aamulehden Ottawan kir­jeenvaihtaja
sai aiheen kirjoittaa
lauantaina:
"Ulkoministeri Paul Martin
myönsi alahuoneen istuno.ssa ei­len,
että Canada ci aio erota
Kaakkois-Aasian . valvontakomis­sion
jii.scnyydcstä, mutta (Cana­da)
on kyllästynyt siihen hom­maan
. . . Muina valituksina on
ollut se, että Puola ja Intia ovat
vaikeuttaneet (hampcrcd) Cana-daa
Kaakkois-Aasian valvonlako-mi.
ssion jäseninä."
Mikäli tähän uutistictoon voi-dan
luottaa — ja sitä ci ole aina­kaan
allekirjoittaneen tietämän
mukaan Ottawa.ssa kumottu — ui-koministeii
Martin tahtoisi mei-.
dän canadalaistcn uskovan poliit­tisten
lasten tavoin, että kansain­välisen
valvontakomission enem­mistö
on "vaikeuttanut" Canadan
_edc.sottamisia.
Toisin sanoen, ulkoministeri
Marlin sanoi, ikäänkuin jäähyväi­siksi
mr. Lodgclle, että "vie sinä,
minä vikisen", vaikka ei rohkene-kaan
sanoa, että Canada viittaa
kintaalla koko kansainväliselle
valvontakomissiolle.
Meidän oma käsityksemme on
— mikäli sillä mitään merkitystä
l i e n e e — - . e t t ä jäsenyys valvonta­komissiossa
on kunnia-asema Ca-nadalle.
jVIutta mr. Martinille e i - s i i tä
laula kunnian kukko, jos hän
omaksuu sellaisen kokonaan kes­tämättömän
asenteen, että "kaik­ki
muut ovat väärässä ja hän yk­sinään
oikeassa", jos valvontako-niLssio
kieltäytyy tanssimasta
VVashingtonin pillin mukaan.
Paljon parempi olisi ollut, jos
ulkoministeri Martin olisi pitänyt
tässä kiinni maamme kansainväli­sistä
vel*oit.uksis'a, mistä liberaa­lipuolue
piti niin suurta melua
vaalikampanjan aikana.
Kukaan ei ole pakoittanut maa­tamme
Kaakkois-Aasian rauhaa
valvovan komission jäsenyyteen.
Geneven konferenssin yhtenä Jä­senmaana
Canada otti vapaaehtoi­sesti
tämän vaativan — se myön­n
e t t ä k ö ö n — t e h t ä v ä n vastaan.
Kenelläkään~ei silloin ollut mi­tään
harhakuvia siitä, etteikö val­vontakomission
ratkaistavaksi tu­lisi
eräitä vaikeita pähkinöitä. E l -
. lei niin olisi, silloin ei mitään val­vontakomissiota
tarvittaisikaan.
Mutta' Ottavifalla ei ole mitään
itkuvalitusten aihetta siitä vaik­ka
virallinen Washington, mr.
Lodge mukaanluettuna, murisee-kin
raqhan ylläpitämistarkoituk-scssa
muodostetulle valvontako­missiolle,
kuten se näyttää edel­leen
murisevan aina silloin kuni
puhutaan tai toimitaan kansainvä­lisen
.jän\\ity.^ilanteen lieventämi­seksi
ja rauhantilan vakiinnutta­miseksi
yleensä, — Känsäkoura.
<